Topinojan jätevesilietteen käsittelyalue, Pitkäsaarenkuja, Turku. Toimialatunnus on (muu jätehuolto).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Topinojan jätevesilietteen käsittelyalue, Pitkäsaarenkuja, 20380 Turku. Toimialatunnus on 90020 (muu jätehuolto)."

Transkriptio

1 1(27) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 48 YLO LOS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Turun seudun puhdistamo Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Turun Kakolanmäen yhteispuhdistamon jätevesilietteen sekä Raision ja Paraisten jätevesilietteen käsittelyä Turun Topinojan kaatopaikalla. Lietteen määrä on enintään t koneellisesti kuivattua puhdistamolietettä vuodessa. LUVAN HAKIJA Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n ratkaisun toiminnan aloittamisesta lupapäätöstä noudattamalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on uusi toiminta. Turun seudun puhdistamo Oy WTC-Building, Veistämönaukio Turku p Liike- ja yhteisötunnus Kiinteistöjen kiinteistörekisteritunnukset ovat: , , , , ja Turun seudun puhdistamo Oy:hyn kuuluvat Turun, Kaarinan ja Paimion kaupungit sekä Liedon, Piikkiön ja Ruskon kunnat. LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Topinojan jätevesilietteen käsittelyalue, Pitkäsaarenkuja, Turku. Toimialatunnus on (muu jätehuolto). Uusi lietteenkäsittelylaitos on suunniteltu rakennettavaksi Topinojan kaatopaikkaalueelle nykyisen Vapo Oy Biotechin lietteenkäsittelyalueen paikalle. Topinojan kaatopaikka-alueella on lisäksi seuraavia toimintoja: Turun Seudun Jätehuolto Oy:n Topinojan jätekeskus, Ekokem Oy Ab:n ongelmajätekeskus, Salvor Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelylaitos ja Turun kaupungin kunnallistekniikan romuajoneuvoaitaus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02)

2 2/27 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 d ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa No 47/2003/4 ( ): Ympäristölupa Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen seudulliselle jätevedenpuhdistamolle Turun kaupungissa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 64 YLO ( ): Ympäristölupa Vapo Oy Biotechille Turun kaupungin jätevesilietteiden kompostoimiseksi Turun kaupungin Topinojan kaatopaikalla. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 33 YLO ( ): Ympäristölupapäätös Turun kaupungin jätelaitokselle Topinojan kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan Nro 45 YS ( ) muuttamiseksi lietteen käsittelyn osalta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 45 YLO ( ): Ympäristölupapäätös Turun kaupungin jätelaitokselle Topinojan kaatopaikan käyttöön ja laajentamiseen. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 64 YLO ( ): Topinojan kaatopaikan kaatopaikkavesien, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkistetun tarkkailuohjelman hyväksyminen (Turun Seudun Jätehuolto Oy). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 36 YLO ( ): Ympäristölupapäätös Topinojan jätekeskuksen nykyisen loppusijoitustoiminnan jatkamiselle, uuden täyttöalueen käytölle ja vanhan täyttöalueen käytöstä poistamiselle. Kaavoitus Topinojan jätekeskuksen alue on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ) varattu erityistoimintojen (E) alueeksi. Turun kaupungin yleiskaavassa 2020 Topinojan alue on merkitty erityisalueeksi (E). Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa Topinojan alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueen eteläpuolella on luonnontilassa säilytettävä metsäalue (VL/s). Muissa ilmansuunnissa Topinojaa reunustaa suojaistutuksin varustettu puistoalue (VP/i). Topinojan kaatopaikan ja puistoalueen pohjoispuolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T ja T-k). Topinojan jätekeskuksen asemakaavan muutos on vireillä. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 119,5 ha. Turun kaupungin alueella on noin 106 hehtaaria, josta 93 hehtaaria on asemakaavamuutosaluetta ja 13 hehtaaria uutta asemakaava-aluetta. Kaarinan kaupungin alueella uutta kaava-aluetta on 13 ha. Laadittavan asemakaavan tarkoituksena on

3 3/27 mahdollistaa hakemuksessa esitetyn toiminnan sijoittamisen nykyiselle jätevesilietteiden kompostointialueelle. Kompostointilaitoksen rakentaminen edellyttää rakennusalan ja rakennusoikeuden merkitsemistä asemakaavaan. Mädättämöön liittyvät toiminnot edellyttävät tontin käyttötarkoituksen muuttamista. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Lietteen käsittelyalue tulee sijoittumaan Topinojan kaatopaikka-alueen länsiosaan Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätekeskuksen yhteyteen. Jätekeskukseen johtavan tien varrella on Turun kaupungin viheryksikön kompostointikenttä. Topinojan kaatopaikka sijaitsee Turun kaupungin Metsämäen kaupunginosassa ohitustien varrella, noin 5,5 kilometrin päässä Turun kauppatorilta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Maaperä ja kallioperä Orikedon ja Metsämäen pienteollisuusalueet sijaitsevat noin 200 metrin päässä lietteen käsittelyalueelta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat kaatopaikka-alueen pohjoispuolella kulkevan Ravurinkadun ja Vanhan Tampereentien välisellä alueella noin metrin päässä. Pientaloasutusta on myös Vanhan Turuntien pohjoispuolella. Lounaassa Halisten asuinalue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä. Paimalan koulu sijaitsee noin 400 metrin päässä ja Metsämäen ravirata noin 450 metrin päässä kaatopaikkaaluuen koillisrajasta ja yli 1000 metrin päässä lietteen käsittelyalueelta. Lähimmälle virkistysreitille on matkaa noin 600 metriä. Topinojan kaatopaikka sijaitsee Turun Ohitustien varrella kallioisiin mäkiin rajoittuvassa savipeitteisessä maastopainanteessa. Kalliopinta on näkyvillä ylimmissä maastokohdissa painannealueen reunoilla. Kallioisia mäkiä reunustavilla rinnealueilla pintamaalajina on pääosin 0-2,5 metrin paksuinen kerros laihaa savea, paikoin pintamaalajina on ohuita moreenikerroksia. Kallioisten mäkien reunustamalla painannealueella maaperä koostuu hienojakoisista maakerroksista, joiden koostumus vaihtelee siltistä lihavaan saveen. Savikerroksen paksuus on yleensä vähintään viisi metriä ja paksuimmillaan kaatopaikka-alueen länsireunalla noin 28 metriä. Kallioperä koostuu vaihtelevasti keskikarkearakeisesta graniitista sekä kiillegneissistä. Kallioperä on paljastuma-alueilla melko ehjää keskimääräisen rakotiheyden vaihdellessa harvarakoisesta vähärakoiseen (rakoväli 0,3-1,0 m). Pintatopografian perusteella kallioperässä ei ole merkittäviä alueellisia ruhjevyöhykkeitä. Pohjavesi Pintavedet Topinojan jätekeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai pohjaveden muodostumisalueella. Lietteen käsittelylaitoksen pintavedet johdetaan Turun kaupungin viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamoon. Ilman laatu Turun seudulla ilman laadun seurantaa toteutetaan yhteistyössä alueen kaupunkien ja suurimpien tuotantolaitosten kanssa. Suurimmat epäpuhtauksien aiheuttajat ovat Turun seudulla energiantuotanto, liikenne ja öljynjalostus. Vuonna 2003 ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna Turun keskustassa yleensä tyydyttävä.

4 4/27 Topinojan kaatopaikan hajutilannetta on arvioitu Ilmatieteen laitoksen selvityksessä 2003 ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Sekä aistinvaraisesti havainnoituna että nykytilannetta kuvastavien mallilaskelmien mukaan melko suurta hajuhaittaa esiintyy nykyisin 1-2 kilometrin alueella kaatopaikan ympäristössä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelluissa uusissa vaihtoehdoissa hajuhaitta vähenee selvästi suuressa osassa tutkimusaluetta. Syynä tähän on etenkin jätteen loppusijoituksen väheneminen kaatopaikalla. Liikenne Topinojan kaatopaikalle ja lietteenkäsittelyalueelle on tieyhteys alueen eteläpuoleiselta tieltä E18, jonka liikennemäärä on n ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2004 Topinojalle tuli ja sieltä lähti noin 220 ajoneuvoa päivässä. Jätevesiliete kuljetetaan Kakolanmäen puhdistamolta ja muilta puhdistamoilta koneellisesti kuivattuna lietteenä kuorma-autoilla arkipäiväisin. Liikennemäärä on noin 6-8 ajosuoritetta viitenä päivänä viikossa. Toisena vaihtoehtona on johtaa liete putkilinjalla laitokselle käsiteltäväksi. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jätevesilietteen biologinen käsittelylaitos rakennetaan Topinojan jätekeskuksen yhteyteen korvaamaan nykyinen lietteen käsittelytoiminta. Laitoksessa käsitellään Kakolanmäen yhteispuhdistamon liete ja sen lisäksi mahdollisesti myös Raision ja Paraisten puhdistamoilla muodostuva jätevesiliete. Vuosittain käsiteltävän jätevesilietteen enimmäismäärä on noin tonnia lietettä laskettuna 20 %:n kuiva-aineprosentin mukaan. Kakolanmäen puhdistamolta tuleva liete kuljetetaan Topinojalle kuorma-autoilla tai pumppaamalla maan alle rakennettavaa putkilinjaa pitkin. Putkilinja pituus on noin 8,7 km. Raision ja Paraisten lietteet kuljetettaisiin Topinojalle kuorma-autoilla. Lietteen käsittely on tarkoitus aloittaa mennessä. Jätevesiliete käsitellään ensin mädättämällä. Mädätysprosessissa mikrobit hajottavat lietteessä olevaa orgaanista ainesta hapettomissa oloissa. Prosessissa syntyvän biokaasun pääkomponentit ovat hiilidioksidi ja metaani. Syntynyt biokaasu voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa. Biokaasun poltossa hajukaasut hapettuvat lähes täydellisesti hajua aiheuttamattomiksi yhdisteiksi. Mädätysprosessi tehdään suljetussa laitoksessa. Mädätyksen jälkeen liete kuivataan ja kompostoidaan. Jälkikypsytys ja lopputuotteen valmistus ja varastointi tehdään ulkona. Laitoksen poistokaasut käsitellään kaasupesurilla ja biosuotimella tai vastaavalla tavalla siten, että hajuhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa syntyneet jätevedet johdetaan Kakolan jätevedenpuhdistamolle. Lietteen käsittelyssä syntynyttä lopputuotetta voidaan käyttää maanparannuksessa, viherrakentamisessa, kaatopaikkojen rakenteissa tai sadevesieroosion estämisessä. Kuvassa 1 esitetään lietteenkäsittelyn yksikköprosessit ja massatase. Mädätys- eli biokaasutusprosessi Liete vastaanotetaan suljetussa hallissa hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja johdetaan vastaanottoaltaisiin hallin sisäpuolella olevan kansiluukun kautta. Lietteen kuiva-aineprosentti säädetään noin %:seksi vastaanottoaltaissa. Vastaanottohallin ja vastaanottoaltaiden

5 toiminnoista aiheutuvat hajut käsitellään hajukaasujen käsittely-yksikössä siten, ettei käsitellyn ilman hajupitoisuus (HY/m 3 ) ylitä arvoa /27 Kuva 1. Topinojalle sijoittuvan lietteenkäsittelykokonaisuuden yksikköprosessit ja massatase. Vastaanottoaltaista liete pumpataan lämmönvaihtimien kautta hygienisointiyksikköön, jossa lämpötila nostetaan 70 0 C:een vähintään 30 minuutiksi, jolloin se täyttää hygienisoinnin osalta maa- ja metsätalousministeriön ohjeen jätevesilietteen peltokäytöstä.

6 Jälkikompostointi 6/27 Hygienisointi tehdään suljetuissa kaasutiiveissä säiliöissä, joiden nesteen yläpuolinen tila on yhteydessä biokaasureaktoreiden kaasutilaan. Siten hygienisoinnista ei aiheudu käsittelyä edellyttäviä hajukaasupäästöjä. Hygienisoinnissa haitalliset mikroorganismit Salmonella sp ja Escherichia coli kuolevat. Hygienisointivaiheen jälkeen liete johdetaan lämmönvaihtimien kautta kahteen anaerobireaktoriin, joissa liete mädätetään C:ssa. Mädätys tapahtuu lämpöeristetyissä ja kaasutiiveissä teräs- tai teräsbetonisäiliöissä, jotka on varustettu lietteen syöttö-, kierrätys-, poisto-, sekoitus-, lämmitys- ja kaasunkeräyslaitteilla. Mädättämön toiminnan kannalta riittävä sekoitus on tärkeää. Sekoitukseen voidaan käyttää seuraavia menetelmiä: mekaaninen sekoitus, kaasusekoitus ja lietteen kierrätys. Lietteen viipymä mädätysprosessissa on noin 21 vrk. Mädätyksen aikana noin puolet lietteen orgaanisesta aineesta hajoaa metaaniksi (CH 4 ) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Syntyvän biokaasun määrä on noin 1 m 3 hajonneen orgaanisen aineen kiloa kohden. Biokaasu johdetaan kaasusäiliöön ja sieltä edelleen lämpökeskukseen, jossa sen energiasisältö hyödynnetään mädätykseen menevän lietteen lämmittämiseen. Kaasua on mahdollista myös käyttää sähköntuotantoon. Syntyvä sähkö ja lämpö käytetään laitoksen omiin tarpeisiin ja mahdolliselle ylijäämälle suunnitellaan hyötykäyttöä esimerkiksi liittyen viereisen Topinojan kaatopaikan tuottaman biokaasun hyödyntämiseen ja alueella kulkevaan kaukolämpöputkistoon. Ylijäämäkaasu poltetaan ylijäämäkaasun polttimessa. Mädätyksen jälkeen lietteen metaanikäyminen katkaistaan jälkikaasuuntumisaltaassa ja mädätetty liete eli mädäte pumpataan kuivauslingoille. Linkokuivattua lietettä syntyy noin 110 m 3 /d ja sen kuiva-ainepitoisuus on % TS. Kuivauksen vedenerotuksen parantamiseksi käytetään polymeeriä noin 60 t/a. Kuiva-aines johdetaan jatkokäsittelyyn ja rejektivedet palautetaan sisäiseen kiertoon. Kierrosta ylitse jäävä neste hyödynnetään peltolannoitteena tai johdetaan viemäriin. Laitoksella varaudutaan kierrätettävän nesteen sisäiseen käsittelyyn, mikäli ammoniumtypen osuus nousee biologisen prosessin kannalta liian korkeaksi. Mahdollisen käsittelyn yhteydessä muodostuu typpikonsentraattia, joka hyödynnetään peltolannoitteena. Vedenerotuksessa mahdollisesti syntyvä ammoniakkikaasu johdetaan laitoksen hajukaasun käsittely-yksikköön. Linkokuivattu mädäte voidaan hyödyntää peltolannoitteena tai kompostoida laitoskompostissa. Kuivattu mädäte kompostoidaan kompostointilaitoksessa, jonka kapasiteetti on noin t/a. Lopputuotetta syntyy noin 65 m 3 /d. Kompostoinnin tukiaineina käytetään puuhaketta tai turvetta. Mädätetyn lietteen kompostoinnissa tukiaineen määrä on pienempi verrattuna raakalietteen kompostointiin. Tavoitteena on saada kuiva-ainepitoisuudeltaan noin % TS seos, joka on riittävän ilmava ja homogeeninen. Tukiaineet ja liete sekoitetaan erillisessä tilassa joko kauhakuormaajalla tai mekaanisilla sekoituslaitteilla. Kompostointimenetelmänä käytetään tunneli- ja hallikompostointia. Kompostointiaika on 21 vuorokautta. Kompostoitavan materiaalin läpi puhalletaan ilmaa, jolloin prosessille saadaan oikeat, hapelliset olosuhteet. Prosessissa lämpötila nousee C:een. Kompostin kypsyysaste varmistetaan mm. määrittämällä Rottegrad-aste. Kompostoinnin jälkeen massa seulotaan rumpuseulalla tai vastaavalla menetelmällä. Seulonnan ylite palautetaan tukiaineeksi. Seulonnan alite eli valmis komposti siirretään kentälle jälkikypsytystä tai välivarastointia varten. Seulontatilojen ilmanvaihto johdetaan hajukaasujen käsittelyyn pölynpoistoyksikön kautta. Jälkikypsytys, lopputuotteen valmistus ja varastointi tehdään ulkona kestopäällystetyllä ja viemäröidyllä kentällä. Kypsytyksen aikana kompostia ei käännetä. Kompostoinnin lopputuote hyödynnetään viherrakennuksessa, maanparannuksessa, kaatopaikkarakenteissa ja sadevesieroosioiden estämisessä.

7 7/27 Laitoksen poistokaasut käsitellään happopesurilla ja jälkikäsittely-yksikössä, jossa on joko biosuodin, jälkipolttoyksikkö tai katalyyttinen hapetus. Hajukaasujen käsittely toteutetaan siten, että ulkoilmaan johdettaessa ammoniakkipitoisuus on enintään 5 ppp/m 3 tai poistotehokkuus vähintään 90 % ja laitoksen hajupäästöt ovat enintään 3000 HY/m 3 tai hajunpoiston tehokkuus vähintään 90 %. Kuivaus Lupaa haetaan myös mädätetyn lietteen termiseen kuivaukseen. Osa kuivatusta lietteestä voidaan kuivata termisesti noin 80 %:ksi ja pelletöidä. Liete kuivataan suljetussa tilassa ja lietteestä erotettu neste lauhdutetaan ja johdetaan laitoksen vesikiertoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), paras käytäntö ympäristön kannalta ja energiatehokkuus Laitos edustaa suljettua laitoskäsittelyä, jossa hajuhaitat ovat parhaiten hallittavissa. Mädätyslaitoksessa hajuhaitat ovat paremmin hallittavissa kuin kompostointilaitoksessa, koska sivutuotteena syntyvät hajukaasut poistuvat pääasiassa osana biokaasua. Biokaasun poltossa hajukaasut hapettuvat lähes täydellisesti hajua aiheuttamattomiksi yhdisteiksi. Keskeisiä tekijöitä lietteiden käsittelyssä ovat -prosessiin liittyvä tekniikka ja rakenteet, -jätevesien keräämis-, varastointi ja johtamisjärjestelyt, -haju- ja poistokaasujen käsittely, -laitosalueen ja rakennusten pohja- ja pintarakenteet suojarakenteineen, -infrastruktuurin rakenteet. Laitoksen hoidossa, kunnossapidossa ja tarkkailussa keskeistä ovat laitoksen käyttö- ja hoitotavat laatujärjestelmineen, valvonta- ja tarkkailujärjestelmät sekä riskien hallinta. Lietteen käsittelymenetelmä ja lopputuotteiden laatu täyttävät toiminnalle lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Mädätyslaitos varustetaan tarvittavilla suojausrakenteilla esim. vuotojen estämiseksi ja hajukaasujen käsittelemiseksi. Käsittelytekniikaksi valitaan ajanmukaisia ja hyväksi todettuja ratkaisuja. Laitosalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään tiiviinä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jätevesiä kierrätetään osaksi ja osaksi johdetaan viemäriin. Laitteisto on jätevesitekniikassa yleisesti käytössä ja hyväksytty. Jätevesilietteiden vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja käsittelyyn liittyvien tilojen poistoilma ohjataan käsittelyyn. Hajukaasujen käsittelyssä käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuljetuksissa pyritään nykyistä suurempiin eriin. Laitosalue aidataan ja kestopäällystetään tarvittavilta osilta. Alueelle järjestetään riittävä valvonta. Hoidon, kunnossapidon ja tarkkailun osalta toiminnanharjoittajan riittävä asiantuntemus on tärkeää. Hakijayhtiölle on suunniteltu laadittavan ISO mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Käsiteltävän lietteen, lopputuotteiden ja päästöjen määrää ja laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Energian käytön tehokkuutta lisätään lämmön talteenotolla ja hyödyntämisellä. Mädätyksessä syntyvää biokaasua hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksella muodostuvat prosessijätevedet johdetaan Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Osa vesistä voidaan johtaa viemäriin kaatopaikan tasausaltaan kautta. Saniteettijätevedet johdetaan myös viemäriin, samoin kuin piha-alueiden suoto- ja valumavedet.

8 Päästöt ilmaan 8/27 Mädätyksessä jätevesiä muodostuu määrällisesti enemmän kuin kompostoinnissa. Jätevettä muodostuu lietteen kuivauksen siitä osasta poistovettä, jota ei voi palauttaa prosessiin. Jätevesien määrä linkouksen jälkeen (rejektivesien määrä) on noin m 3 /a ja prosessiveden kierrätyksen jälkeen noin m 3 /a. Mädättämöltä Kakolanmäen puhdistamolle johdettavien jätevesien arvioidaan lisäävän typpikuormaa noin 2-5 %. Jätevesien ei arvioida vaikuttavan puhdistamon orgaanisen aineksen ja kokonaisfosforin puhdistustuloksiin. Mädätyksen jälkeisessä laitoskompostoinnissa muodostuva jätevesimäärä on noin 8000 m 3 /a. Mädätyksessä syntyvät jätevedet sisältävät enemmän kiintoainesta ja orgaanista, happea kuluttavaa ainesta kuin kompostointilaitoksen jätevedet. Mädätyksessä typpiyhdisteet hajoavat ammoniumtypeksi, jonka pitoisuus jätevedessä on suuri. Prosessin hapettomuudesta johtuen myös fosfori liukenee helposti veteen. Merkittävä osa rikistä muuttuu rikkivetykaasuksi. Linkokuivauksesta tulevien jätevesien pitoisuudet on arvioitu seuraavasti: BHK < 500 mg/l kiintoaine < 2000 mg/l kokonaistyppi < 1000 mg/l. Vesipäästöjä vähennetään kierrättämällä vesiä mahdollisuuksien mukaan. Hajukaasujen pesussa syntyvät jätevedet sisältävät mm: -BHK < mg/l -kiintoaine < 300 mg/l -ammoniumtyppi < mg/l. Jos jäteveden ammoniumtypen pitoisuus todetaan liian suureksi veden johtamiseksi kunnalliseen viemäriin, käsitellään vesi ennen viemäriin johtamista tai laimennetaan sitä erillisessä tasausaltaassa kaatopaikan valumavesien kanssa. Mädätyksessä syntyy pääasiassa hiilidioksidia, metaania, rikkivetyä ja happamoittavia kaasuja. Prosessissa syntyvät hajukaasut poistetaan pääasiassa biokaasun mukana ja poltetaan. Poltossa hajukaasut hapettuvat lähes täydellisesti hajua aiheuttamattomiksi yhdisteiksi. Pieni osa hajua aiheuttavista yhdisteistä kulkeutuu mädätteen mukana jälkikompostointiin ja rejektivesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Ne voivat aiheuttaa paikallisia hajuhaittoja. Säiliöiden hönkäkaasut ja rakennusten ilmanvaihtoilmat johdetaan ulkoilmaan hajunpoistokäsittelyn kautta. Mädätyslaitosten hajupäästöjen määrä riippuu suurelta osalta ilmanvaihtoilman hajunpoistokäsittelyn tehokkuudesta. Mädätyksessä hajuhaittoja voi aiheutua lähinnä mädätyksen toimintahäiriöistä. Kasvihuonekaasujen päästöjen kannalta mädätys on hyvä vaihtoehto. Mädätyksessä orgaanisen aineksen hajoamisessa vapautuva energia sitoutuu biokaasuun, joka voidaan ottaa talteen ja muuntaa sähkö- ja lämpöenergiaksi. Osa lämpöenergiasta hyödynnetään mädätysprosessissa, osa voidaan toimittaa muualle korvaamaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 2004 esitetyn mukaan tonnin lietemäärän mädätyksellä vältettäisiin vuosittain 1530 tonnin hiilidioksidipäästöt. Happamoittavien kaasujen päästöistä suurin osa on typen oksideja, joita muodostuu biokaasun poltossa. Toiminnassa syntyy myös pölypäästöjä, joita muodostuu esimerkiksi lopputuotteen seulonnassa. Toimintaan liittyvä liikenne aiheuttaa happamia päästöjä ja pölypäästöjä.

9 Päästöjen vähentäminen 9/27 Melu ja tärinä Hajuhaitat ovat lähiympäristön kannalta merkittävimpiä toiminnasta aiheutuvia haittoja. Hajukaasuja hallitaan käyttämällä suljettuja lietteen käsittelyratkaisuja, optimoimalla käsittelymenetelmät ja käyttämällä hajukaasujen puhdistusmenetelmiä. Lietteet puretaan varastoon suljetuissa tiloissa. Lietteen vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja käsittelyyn liittyvien tilojen poistoilma johdetaan käsittelyyn. Hajukaasujen käsittelyssä käytetään vähintään hapanta pesua ja biosuodatusta tai vastaavaa. Hajukaasut puhdistetaan siten, että ne vastaavat alueella olevalta nykyiseltä kompostointilaitokselta vaadittua tasoa eli poistokaasujen ammoniakkipitoisuus on enintään 5 ppp/m 3 tai hajun poiston tehokkuus vähintään 90 %, ja hajupäästöt enintään 3000 HY/ m 3 tai poistotehokkuus vähintään 90 %. Suljetun laitoskäsittelyn jälkeisestä ulkona tapahtuvasta jälkikypsytyksestä aiheutuvia hajuhaittoja vältetään mitoittamalla viipymäaika laitoskäsittelyssä riittävän pitkäksi. Mädätyslaitos sijoitetaan Topinojan jätekeskuksen alueelle, jolla on myös muita melua aiheuttavia toimintoja ja jonka vieressä kulkee vilkkaasti liikennöity ohitustie. Laitos suunnitellaan siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset päiväohjearvot L Aeq 55 db ja yöohjearvot L Aeq 45 ja 50 db ylity. Melun iskumaisuudesta johtuva 5 db huomioidaan tuloksissa. Melua aiheutuu koneista ja laitteista, aineksen siirtoon ja käsittelyyn käytettävistä pyöräkuormaajista sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä. Lisäksi melua syntyy mädätetyn lietteen siirtämisestä jälkikompostointiin, aumojen käsittelystä ja kompostimassan seulomisesta. Suurin osa melua aiheuttavista toiminnoista sijoitetaan laitoksen sisälle ja meluhaittojen vähentäminen otetaan huomioon laitosta suunniteltaessa. Puusto toiminta-alueen ja asutuksen välissä vaimentaa melua. Toiminta-aikojen rajoittamisella voidaan vähentää meluhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Mädätysprosessissa ei muodostu varsinaisia jätteitä. Tukiaineiden tai lietteen seassa voi olla metallia tai muovia, jotka poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksella muodostuva yhdyskuntajäte ja mahdolliset ongelmajätteiden pienerät, kuten öljyjätteet ja loisteputket, toimitetaan käsittelyyn jätehuoltomääräysten mukaisesti. Päästöt maaperään ja estäminen Laitoksen prosessi- ja saniteettivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle, samoin pihaalueiden suoto- ja valumavedet. Jälkikompostointi tehdään kestopäällystetyllä kentällä. Polttoaineet ja kemikaalit varastoidaan asianmukaisissa suoja-altaissa. Mahdollisia päästöjä maaperään tai pohjaveteen voi syntyä vain häiriötilanteissa.

10 10/27 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelyn vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä vuosina (Jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittäminen 2004). Jätevesilietteen mädättäminen ja jälkikompostointi Topinojalla sisältyy vaihtoehtoon VE 1. Yhteysviranomaisen arviointiselostuksesta antaman lausunnon perusteella jätevesilietteen käsittelyn ympäristövaikutukset on arvioitu riittävällä tavalla. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Laitos sijoittuu pitkään käytössä olleelle jätehuoltoalueelle. Laitoksen rakentamisella ei ole suoria kasvistoon tai eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia, eikä toiminnan vaikutusalueella ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita eikä Natura verkostoon tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähimpiä paikallisesti arvokkaita luontokohteita ovat Halisten metsikkö ja Vähäjoen laakso noin 700 metrin etäisyydellä. Topinojan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai arvokkaita maisema-alueita. Vaikutus maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin Vaikutus ilmaan Toiminnan mahdolliset vaikutukset maaperään, pinta ja pohjavesiin rajoittuvat häiriötilanteisiin. Topinojan jätekeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Alueen lähiympäristössä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Laitoksen rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia kallio- tai maaperään. Laitoksella muodostuvat jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvista ilmapäästöistä globaalisti merkittävimpiä ovat kasvihuonekaasut: metaani ja hiilidioksidi. Metaani on kasvihuonevaikutukseltaan 21-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Kasvihuonekaasujen päästöjä tarkasteltaessa mädätys on kompostointiin verrattuna edullisempi ratkaisu. Mädätyksessä energiatase on positiivinen ja mädätyksen biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Mädätyksessä syntyvillä typen ja rikin oksideilla on happamoittavia vaikutuksia ilmakehään. Niillä on myös paikallisia haitallisia vaikutuksia kasvistoon ja eliöstöön. Laitoksesta aiheutuvia keskeisiä paikallisia vaikutuksia ovat haisevat yhdisteet, joiden hajuhaitat voivat häiriötilanteissa muodostua lähiympäristöä häiritseväksi. Laitoksen poistokaasut kerätään ja puhdistetaan ennen niiden johtamista ulkoilmaan. Hajukaasujen käsittelyssä käytetään hapanta pesua ja biosuodatusta tai vastaavaa menetelmää. Hajukaasut puhdistetaan vastaamaan nykyiseltä alueella sijaitsevalta kompostointilaitokselta edellytettyjä vaatimuksia. Topinojan kaatopaikan hajutilannetta on arvioitu Ilmatieteen laitoksen selvityksessä 2003 ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tutkimusalueen koko oli 10 km x 10 km. Melko suurta hajuhaittaa esiintyi 1-2 kilometrin alueella kaatopaikan ympäristössä. Hajupäästöjä syntyi jätetäytöstä, biojätteen vastaanottoasemasta, lietealtaasta, vanhoista lie-

11 11/27 tekompostiaumoista, jätevesilietteen kompostointilaitoksesta ja kompostointivarastokentistä. Mallilaskelmien tulosten mukaan suurimmat hajufrekvenssit muodostuvat jätekeskuksen alueelle päästölähteiden lähistöön ja siellä hajuja esiintyi miltei aina eli 30 % vuoden tunneista. Vallitsevien tuulten suuntien mukaisesti hajujen esiintyminen painottui pohjoisen, koillisen ja lounaan puolelle jätekeskusta. Pitkäaikaisen juuri aistittavissa olevan hajun (kesto 1 h, hajukynnys 1 hy/m 3 ) esiintyminen ylitti miltei koko tutkimusalueella Suomessa ohjearvoksi esitetyn hajusuositteen alarajan, joka on 3 % kokonaisajasta. Hajusuositteen yläraja, 9 % kokonaisajasta, ylittyi 1-2 kilometrin alueella jätekeskuksen ympärillä. Myös pitkäaikaisen selkeästi tunnistettavan hajun esiintyminen ylitti suuressa osassa tutkimusaluetta hajusuositteen alarajan. Lyhytaikaisen (kesto 30 s) hajun esiintyminen oli selvästi yleisempää kuin pitkäaikaisen hajun. Myös lyhytaikaisen juuri aistittavissa olevan hajun esiintyminen ylitti tulosten mukaan kaikkialla tutkimusalueella hajusuositteen alarajan, 3 % kokonaisajasta. Myös lyhytaikaisen selkeästi tunnistettavan hajun esiintyminen ylitti hajusuositteen alarajan suurella alueella jätekeskuksen ympärillä. Melun ja tärinän vaikutukset Terveysvaikutukset Laitos ja sen toiminta suunnitellaan siten, ettei se aiheuta valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) annettujen melutason ohjearvojen ylittymistä Lietteen käsittelystä ei aiheudu normaalitilanteessa hygienia- tai muita terveysriskejä. Lietteet puretaan varastoon suljetuissa tiloissa. Jätevesilietteen vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja käsittelyyn liittyvien tilojen poistoilma käsitellään happamalla pesulla ja biosuodatuksella. Ulkona jälkikompostoitava liete on hygienisoitu mädätysprosessissa. Lietteiden tuonti kuorma-autoilla lisää liikennettä noin 9 kuljetuksella päivässä. Lietteen käsittelyyn liittyvistä ennakkokäsityksistä johtuen laitoksen toiminnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuuteen ja tiedottamiseen esimerkiksi häiriöiden kestosta ja aiheuttajasta. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi Laitokselle laaditaan käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä toimintaa koskeva tarkkailusuunnitelma. Lietteen käsittelyn ohjaus ja säätö perustuvat automatiikkaan. Käyttötarkkailuun kuuluu: -käsiteltävien lietemäärien seuranta -käytettyjen tuki- ja seosaineiden seuranta sekä kemikaalien käytön seuranta -käsittelyprosessin seuranta ja laadunvalvonta -lopputuotteiden määrän, laadun ja toimituspaikkojen seuranta -ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu -biosuotimen kosteuden tarkkailu erillisen tarkkailusuunnitelman mukaan -jälkikompostoinnin tarkkailu erillisen tarkkailusuunnitelman mukaan -tarkkailu- ja huoltotoimenpiteiden sekä häiriötilanteiden kirjanpito, joka sisältää häiriöiden aikana syntyvät päästöt -jäteveden määrän ja laadun seuranta -kirjanpito toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden määristä ja toimituspaikoista

12 -toteutetut ja suunnitellut toiminnan muutokset. 12/27 Em. tietojen perusteella laaditaan vuosittainen yhteenvetoraportti, joka lähetetään ympäristölupaviranomaisille. Laadunvarmennus Vaikutustarkkailu Näytteiden analysointi ja tulosten raportointi tehdään akkreditoiduissa laboratorioissa. Menetelminä käytetään standardoituja tai muulla tavoin validoituja tutkimus- ja määritysmenetelmiä. Jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan Topinojan jäteaseman pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti; pintaveden laatua neljä kertaa vuodessa ja pohjaveden laatua kahdesti vuodessa. Melu ja hajupäästöt selvitetään tarvittaessa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Lietteenkäsittelytoimintaan liittyvät ympäristöriskit otetaan huomioon jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Laitokselle laaditaan käyttö- ja hoitosuunnitelma. Ennaltaehkäisevän kunnossapito-ohjelman avulla pyritään välttämään toimintahäiriöitä ja niistä aiheutuvia haju- ym. päästöjä. Häiriötilanteet ovat todennäköisimpiä laitoksen käynnistysvaiheessa. Prosessin toimintahäiriö voi aiheutua myös esimerkiksi kone- tai laiterikosta tai sähkökatkoksesta. Sähkön syötön häiriötilanteissa, jolloin mm. sähkökäyttöiset pumput ym. laitteet eivät toimi, päästöt jäävät yleensä ajallisesti lyhyemmiksi kuin kone- ja laitevikojen aikana. Toiminnassa käytettävien kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin liittyviä riskejä ovat palo- ja räjähdysvaara sekä maaperän pilaantumisriski säiliön vuototilanteessa. Lietteenkäsittelytoimintaan liittyvä liikenne on raskasta liikennettä, johon liittyy omat turvallisuus- ja ympäristöriskinsä. Riskejä voidaan pienentää nopeusrajoituksilla ja selkeällä opastuksella. Riskien vähentämisessä tärkeintä on henkilökunnan ammattitaito. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Lisäksi onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varaudutaan mm. teknisten ratkaisujen avulla, laatimalla toimintaohjeita, asentamalla asianmukaiset hälytys- ja sammutusjärjestelmät ja henkilökuntaa kouluttamalla. Mädätys Toiminnan vaikutuksia seurataan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Mahdollisissa häiriötilanteissa haittojen välttämiseksi tarvittavat toimenpiteet aloitetaan viipymättä. Myös poikkeuksellisista päästöistä ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle viipymättä. Mädätyslaitos suunnitellaan siten, että mahdollisessa häiriötilanteessa mädätys voidaan ohittaa ja liete voidaan toimittaa suoraan laitosmaiseen jälkikompostointiin. Mädätyksessä ongelmia aiheutuu pääasiassa vaativista prosessiolosuhteista ja prosessin ohjauksesta ja hallinnasta. Mikrobitoiminnan häiriintyminen on mädätyksessä herkempää kuin kompostoinnissa. Tekniikan osalta mädätyksessä on kompostointia enemmän häiriintyvää tekniikkaa. Lisäksi mädätysprosessin häiriöt ovat luonteeltaan tyypillisesti merkittävämpiä. Mädätyksessä muodostuvaan biokaasuun liittyy palo- ja räjähdysriski.

13 13/27 Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu mädätyskäsittelyn osaprosessien mahdollisia häiriötilanteita, niiden estämistä ja toimintaa häiriön sattuessa. Mädätyskäsittelyn osaprosessien häiriötilanteet, niiden estäminen ja toiminta häiriön sattuessa. Mädätyskäsittelyn osaprosessit ja niiden mahdolliset häiriötilanteet Häiriön vaikutukset Häiriön estäminen ja toiminta häiriötilanteessa Lietteen esikäsittely (materiaalien laitoksen kapasiteetin lasku Häiriön estäminen: siirrot, veden lisäys, lämmitys ja lopputuotteen laadun heikkeneminen laitteiden ja kaluston ennakoiva huolto sekoitus): henkilökunnan käyttökoulutus laitteiden rikkoutuminen tai käyttöhäiriöt (kuljettimet, pumput, mädätyskäsittelyä tai keskeneräi- sähkön saatavuuden varmistaminen lietteen kuljettaminen ilman jatkuva tarkkailu putket, sekoittimet ym.) senä laitosmaiseen jälkikompostointiin Toiminta häiriötilanteessa: sähkökatkot lietteen ohjaus laitosmaiseen jälki- kompostointiin Annostelu mädätysreaktoriin: annostelulaitteiston rikkoontuminen tai käyttöhäiriöt sähkökatkot Mädätysprosessi: laitteiden rikkoontuminen tai käyttöhäiriöt (pumput, putket, sekoittimet ym.) mädätysprosessin hidastuminen tai pysähtyminen hallitsematon mädätysprosessi sähkökatkot Muodostuvan kaasun keräys ja johtaminen: laitteiden rikkoontuminen tai käyttöhäiriöt (pumput, putket, venttiilit ym.) sähkökatkot kaasuvuodot Ohjaus- ja valvonta-automatiikka laitteiden rikkoontuminen esim. ukkosen vaikutuksesta sähkökatkot laitoksen kapasiteetin lasku lopputuotteen laadun huononeminen lietteen kuljettaminen ilman mädätyskäsittelyä tai keskeneräisenä laitosmaiseen jälkikompostointiin laitoksen kapasiteetin lasku lopputuotteen laadun huononeminen lietteen kuljettaminen ilman mädätyskäsittelyä tai keskeneräisenä laitosmaiseen jälkikompostointiin ylitäytöt vaahtoaminen kaasuvuodot tulipalo-/räjähdysvaara hajuhaitat energiasisällön menetys laitoksen kapasiteetin lasku lopputuotteiden laadun huononeminen lietteen kuljettaminen ilman mädätyskäsittelyä tai keskeneräisenä laitosmaiseen jälkikompostointiin varavoimalähteiden käyttö Häiriön estäminen: laitteiden ja kaluston ennakoiva huolto henkilökunnan käyttökoulutus jatkuva tarkkailu sähkön saatavuuden varmistaminen Toiminta häiriötilanteessa: lietteen ohjaus laitosmaiseen jälkikompostointiin varavoimalähteiden käyttö Häiriön estäminen: laitteiden ja kaluston ennakoiva huolto prosessin jatkuva seuranta ja riittävä näytteenotto henkilökunnan käyttökoulutus sähkön saatavuuden varmistaminen Toiminta häiriötilanteessa: toimenpiteet prosessin palauttamiseksi normaalitilanteeseen (sekoitus, vedenlisäys, lämmitys ym.) lietteen ohjaus laitosmaiseen jälkikompostointiin räjähdys- ja tulipalovaaran estäminen ylitäytön tai vaahtoamisen rajaaminen varotoimenpiteillä varavoimalähteiden käyttö Häiriön estäminen: koneiden ja laitteiden ennakoiva huolto henkilökunnan käyttökoulutus jatkuva tarkkailu sähkön saatavuuden varmistaminen varotoimenpiteet Toiminta häiriötilanteessa: soihtupoltto varavoimalähteiden käyttö Häiriön estäminen: laitteistojen ukkossuojaus sähkön saatavuuden varmistaminen Toiminta häiriötilanteessa: lietteen ohjaus laitosmaiseen jälkikompostointiin käsiohjauksen käyttö varavoimalähteiden käyttö

14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14/27 Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Turun kaupungin ilmoitustaululla , Kaarinan kaupungin ilmoitustaululla , Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Liedon kunnan ilmoitustaululla sekä Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelser-lehdessä Hakemuksesta on tiedotettu myös lehdistötiedotteella Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu asianosaisille kirjeellä Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Neuvottelut ja Muistiot on liitetty asiakirjoihin. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta esittää lausunnossaan , että ympäristölupa voidaan myöntää hakemuksessa esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavilla seikoilla: - Koska hakemuksessa ei ole tarkasti käsitelty lopullista lietteen käsittelyyn valittavaa tekniikkaa, hakijan tulee esittää ennen laitoksen rakentamista kaupungin ympäristöviranomaiselle tiedot valittavasta käsittelytekniikasta ja päästöjen vähentämiseen valituista keinoista. - Valittaessa lietteen käsittelyn lopullista tekniikkaa, kompostointi tai mädätys, on hajunpoistolle annettava suuri painoarvo. Hakemuksesta käy ilmi että mädätys + jälkikompostointi aiheuttaa pienemmät hajupäästöt, koska tuotettu biokaasu ja suurin osa hajukomponenteista poltetaan keskitetysti. Hajunpoistossa on käytettävä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja varustettava laitos varajärjestelmällä. Hajupäästöjä on seurattava ja mitattava mahdollisuuksien mukaan jatkuvatoimisesti. - Lietteen vastaanoton yhteydessä on varmistuttava siitä, että hajuja ei pääse leviämään ympäristöön. - Ennen kuin seulottu alite eli valmis lietekomposti siirretään ulkotiloihin jälkikypsytykseen, on sen riittävä kypsyys ja hajuttomuus testattava. - Yhtiön tulisi esittää vakuus perusteluineen sen varalta, että muutoksenhaussa lupapäätös kumotaan tai sen ehtoja muutetaan (YSL 101 ) sekä YSL 42 :n 3 momentin mukainen vakuus jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittamiseksi. - Tuotetun mullan sisältämät raskasmetallit, mahdolliset POP-yhdisteet, lääkeainejäämät, bakteerit, jne., on tutkittava säännöllisin testein, jotta tuote voidaan kaupallistaa. Mikäli tuotetta voi ainoastaan hyödyntää kaatopaikkarakenteissa, sen valmistaminen ei ole taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä pohjalla. - Biokaasupoltossa syntyviä päästöjä on seurattava säännöllisesti ja päästöille on asetettava raja-arvot. - Lietteen käsittelytoiminnasta ja päästöistä on kalenterivuosittain laadittava yhteenvetoraportti ja toimitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnassa tapahtuvista poikkeustilanteista on välittömästi tiedotettava ympäristöviranomaisia. Turun kaupunginhallitus yhtyy ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoon

15 15/27 Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon johtava hygieenikko kiinnittää huomiota lausunnossaan siihen, että esitetyt käsittelymenetelmät ovat kalliita ja tuloksena saadaan kuitenkin lopputuotetta, joka kelpaa vain viherrakentamiseen, kaatopaikkojen maisemointiin ja vedeneroosion estoon. Toiminta ei ole ongelmatonta ja siihen liittyy omat riskinsä. Toiminnasta aiheutuu myös kauas leviäviä hajuja. Hajupäästöjen raja-arvoja tulee tiukentaa ja asettaa ne Saksassa ja Itävallassa asetetulle tasolle HY/ m 3. Lietteiden polttoa tulisi harkita. Siinä hajut vähenisivät 30%:iin nykyisestä ja prosessista saataisiin lisäksi nettoenergiaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittää lausuntonaan seuraavaa: Pelastuslaitos haluaa olla käsittelylaitoksen suunnittelussa mukana alkuvaiheesta lähtien. Seuraavia turvallisuusasioita tulisi suunnitella yhteisesti: -alueen aitaus ja tuhopolttojen ennaltaehkäisy, -ajojärjestelyt ja palokunnan toimintaedellytykset, -sammutusveden saatavuus, -sammutusveden pääsyn estäminen maaperään, -rakennusten palotekniset ratkaisut, henkilöturvallisuus, - prosessien palotekniset ratkaisut, kohdesuojaukset, -kemikaalien varastointi ja suojaukset, -kuivatushakkeen ja kompostiaumojen itsesyttymisen torjunta, -työntekijöiden ja lähiasukkaiden varoitusjärjestelyt, -toiminta häiriötilanteissa, -pelastushenkilöstön koulutus ja tutustuttaminen kohteeseen. Kaarinan kaupunginhallitus esittää lausuntonaan , että hakemus sisältää useita vaihtoehtoja jätevesilietteen käsittelemiseksi. Kaikilla esitetyillä menetelmillä lietteenkäsittely pystytään toteuttamaan siten, että ympäristön kannalta hyväksyttävät minimiehdot voidaan täyttää. Yhtiön toiminnan ja ympäristön kokonaisuuden kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaan saamiseksi, tulee lupaehdoin varmistaa riittävät käsittelymenetelmät, mitään hakemuksessa esitettyä tekniikkaa tässä vaiheessa pois sulkematta. Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus ky esittää terveydensuojeluviranomaisena seuraa: Suunnitteilla oleva uusi jätevesilietteen biologinen käsittelylaitos rakennettaisiin Topinojan jätekeskukseen, missä se korvaisi nykyisen lietteen kompostointitoiminnan. Käsittelymenetelmää ei hakemuksessa ole ilmoitettu. Vaihtoehtoina on esitetty pelkkä kompostointi tai mädätys ja jälkikompostointi. Mahdollisen kompostointilaitoksen osalta on laitostyypin valinta myös edelleen ratkaisematta. Vaihtoehtoina on mainittu tunneli- ja rumpukompostointi. Päästöjä on vertailtu yleisellä tasolla eri laitostyyppien tyypillisiä päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristössä. -Toimintatapa ja laitosvaihtoehto on valittava siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja ympäristön asutuksen terveydelle. Haitalliset hajupäästöt ilmaan on minimoitava. -Laitosmalleista on valittava kestävän kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Tarvittaessa valitusta mallista voidaan antaa uusi lausunto päästöjen ollessa tiedossa. -Hakemuksen tietojen perusteella mädättämö vaikuttaisi suositeltavalta vaihtoehdolta, koska sen hajuhaitat ovat paremmin hallittavissa. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta katsoi lausunnossaan , että hakemus oli niin puutteellinen, ettei lausunnon antamiseen ollut edellytyksiä. Hakemuksen täydentämisen jälkeen, lautakunta esitti lausuntonaan seuraavaa: Lietteiden biologinen käsittely on jätteen sisältämän aineen hyödyntämistä ja sellaisena jätelain ja Turun seudun jätepolitiikan tavoitteiden mukaista toimintaa. Tällä perusteella

16 16/27 voidaan hakemuksen mukaista toimintaa pitää lähtökohtaisesti kannatettavana. Koska hakemus sisältää edelleen useampia lietteen käsittely- ja hyödyntämisvaihtoehtoja eikä lietteen käsittelytapa ole hakijan tiedossa, esitetään toiminnan järjestämiseksi seuraavia yleisluontoisia ehtoja: Lietteen käsittelyssä tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tekniikkaa valittaessa on oltava riittävästi selvillä jätteiden käsittelyn BAT -vertailuasiakirjan (BREF) toimialaan kuuluvista asioista. Tekniikkaa valittaessa on lisäksi syytä ottaa keskeisenä tekijänä huomioon mädätyksen huomattavat edut toiminnan energiataseen ja kasvihuonekaasujen päästöjen kannalta. Mädätyksen etuina on toiminnan paikallinen sijaintipaikka huomioon ottaen pidettävä myös hajuhaittojen parempaa hallittavuutta kompostointiin verrattuna (sekä putkivaihtoehdon toteutuessa myös pienempää tarvetta lietteen autokuljetuksiin.) Lupaharkinnassa on otettava huomioon alueen muut merkittävät kuormituslähteet ja niiden yhteisvaikutukset erityisesti hajuhaittojen osalta. Kompostituotteen laadunvalvonta on järjestettävä siten, että toiminnan tuloksena syntyvä kompostituote on mahdollisimman monipuolisesti hyödynnettävissä ja tuotteen laatua koskevat tiedot yleisesti saatavissa. Tavoitteena tulee pitää sitä, että kompostituotteen sisältämät ravinteet voidaan palauttaa takaisin luonnon kiertoon esimerkiksi lannoitteena. Toiminnanharjoittajan on ennen lietteen vastaanottamista varmistuttava vastaanotettavan lietteen laadusta ja sen soveltuvuudesta esimerkiksi maanviljelykseen. Lietteen laadun selvittäminen on erityisen tärkeää Kakolanmäen uuden puhdistamon toiminnan alkuvaiheessa. Liedon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Lietteiden laitosmaiselle käsittelylle voidaan myöntää ympäristölupa, vaikka parempi tapa olisi kuitenkin ollut käsittelymenetelmän valitseminen ennen lupakäsittelyä. Esitettyjen käsittelymenetelmien (mädätys, kompostointi) välillä valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hajupäästöihin. Hajupäästöt on parasta saatavilla olevaa tekniikkaa käyttäen saatava mahdollisimman pieniksi. Myös lietteen vastaanotto ja varastointi on järjestettävä siten, ettei hajuja pääse ympäristöön. Hajupäästöjen seurantaan on luotava jatkuva seurantajärjestelmä. Lisäksi toiminnasta vuosittain laadittava yhteenvetoraportti tulee toimittaa tiedoksi myös Liedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Liedon kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Härkätien kuntayhtymän terveyslautakunnan johtaja katsoo lausunnossaan , että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Turvatekniikan keskus esittää lausuntonaan, ettei hakemukseen ole huomautettavaa. TUKES on myöntänyt Topinojan kaatopaikan biokaasupumppaamolle ja siirtoputkelle luvan maakaasusäädösten mukaan vuonna Jätevesilietteen käsittely mädättämällä katsotaan vaarallisen kemikaalin valmistamiseksi ja siihen sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Jos biokaasua on varastossa tai laitteistoissa yksi tonni tai enemmän, on toiminnanharjoittajan tehtävä asetuksen (59/1999, 13 ja 40 ) mukainen ilmoitus pelastusviranomaisille (laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta 390/2005, 24 ).

17 Muistutukset ja mielipiteet 17/27 Hakemuksesta on esitetty kaksi muistutusta, joista ensimmäisessä on kaksi ja toisessa 380 allekirjoittajaa. Muistutuksessa 1 (Martti Lehtilä ja Tiina Rinne Hamaron Pienkiinteistöomistajain Yhdistys ry:n puolesta) vaaditaan, että laitoksen rakentamista ja toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Hankkeelle ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ennen ympäristöluvan myöntämistä alueelle tulee tehdä kaavamuutos, joka on lainvoimainen. Laitoksen rakentamisessa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa, josta ei aiheudu minkäänlaisia hajuhaittoja ympäristön ihmisille. Koska laitos on aiheuttanut jo nykyisillä lietemäärillä huomattavia hajuhaittoja, ei Turkuun saa tuoda Paraisten ja Raision jätevesilietteitä käsiteltäväksi. Hakija ei ole esittänyt selvitystä lain vaatimasta riittävästä asiantuntemuksesta toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Se on esitettävä ennen toiminnan aloittamista. Hakemus tulee hylätä sopimattoman sijaintinsa vuoksi. Jätevesilietteen käsittelylaitos tulisi sijoittumaan vain 400 metrin päähän Paimalan koulusta ja 120 metrin päähän lähimmästä asuintalosta sekä vain 4,7 kilometrin päähän Turun keskustasta. Toiminta tulisi aiheuttamaan haittaa ihmisille ja vaaraa terveydelle sekä pilaamaan luontoa. Muistutuksessa 2 (Marja Ulfstedt ja 379 muuta asianosaista) vaaditaan ensisijaisesti, että hakemus hylätään, sillä suunnitellun laitoksen toiminta ei esitettyjen selvitysten mukaan täytä ympäristönsuojelulain, jätelain ja naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja määräysten vaatimuksia eikä vaatimuksia, jotka on luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetty. Laitoksen rakentamista ja toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Rakennushanke ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Alueelle tulee tehdä kaavamuutos ja sen tulee olla lainvoimainen ennen kuin ympäristölupa voidaan myöntää. Sijoituspaikka ei ole sopiva naapuruussuhdelain 17 1 momentin nojalla. Laitos aiheuttaisi hajuhaittoja, jotka tulisivat lisääntymään toiminnan volyymin kasvun myötä. Toiminnasta aiheutuu myös tulipalo- ja rajähdysvaaraa. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin liittyy riskejä. Liikene, melu ja pölypäästöt tulevat kasvamaan nykyisestä. Laitos tulisi sijoittumaan liian lähelle virkistysreittejä. Selvitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käytöstä ja parhaasta käytännöstä (BEP) ei ole esitetty. Toiminnan harjoittajan asiantuntemuksesta ei ole esitetty selvitystä. Muistutuksessa vaaditaan toissijaisesti seuraavaa: Mikäli ympäristölupa hyväksytään, on siinä annettava selkeät määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä; toimista häiriötilanteissa; toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Toiminnasta ei saa aiheutua yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai pohjaveden pilaantumista eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kooste toissijaisista vaatimuksista käsittää 30 kohtaa, joissa vaaditaan seuraavaa: -laitoksen ja sen liikenteen yhteiset ympäristöhaitat (päästöt, haju, melu, maisema) on selvitettävä, -laitosta ei saa rakentaa asutuksen lähelle Topinojalle, vaan kauemmas, -selvitys konkreettisista toimenpiteistä ja ratkaisuista, joilla haju- ja meluhaitat estetään, -päätöksessä tulee olla määräykset hajujen määrän vähentämisestä ja mittaamisesta, -suunnitelma BAT:in ja BEP:in käytöstä,

18 18/27 -hajuhaitat on minimoitava ja jätekeskuksen toiminnassa pitää pyrkiä ratkaisuihin, joissa jätekeskuksen lähialueilla, esiintyisi lyhytaikaista tunnistettavaa hajua yli hajusuositusten korkeintaan 3% vuoden tunneista, -jätekeskuksessa ja sen ympäristötarkkailussa otettava huomioon nykyistä paremmin ihmisten tuntemukset ja aistimukset, -toiminnasta ei saa aiheutua lähimpien asuntojen pihoilla arkisin kello db ylittäviä äänitasoja eikä muina aikoina, viikonloppuina ja öisin 45 db ylittäviä äänitasoja, -toiminnasta, ympäristövaikutuksista, päästöistä, jätteistä, käytetyistä kemikaaleista, lopputuotteista ja käyttöhäiriöistä on tehtävä vuosittain raportti, -laitoksella tulee olla valmius kuljetuskaluston pesuun, -mikäli toiminta aloitetaan muutoksenhausta huolimatta, hakijan on asetettava riittävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen, -toiminnassa syntyvän jäteveden määrä ja laatu on selvitettävä, -hajunpoistolaitteiston teho on selvitettävä ja mitattava hajuyksikköjen, ammoniakin ja rikkiyhdisteiden määrät, -hajuhaitat on minimoitava, -mädättämön toimintaan liittyvä räjähdysvaara on otettava huomioon, -kemikaalien varastointitilat on selvitettävä, -on seurattava lietemääriä, tuki- ja seosaineita ja kemikaalien käyttöä, lopputuotteiden määrää ja laatua sekä käyttöä, -käsittelyprosessin seuranta ja laadunvalvonnan näytteenotto on järjestettävä, -päästöjen tarkkailusuunnitelmaan otettava mukaan biosuotimien kosteuden tarkkailu, -jälkikypsytyskentän tarkkailu on järjestettävä, -on pidettävä kirjaa onnettomuus- ja häiriötilanteista ja niissä syntyvistä päästöistä ja jätteistä, -laitoksen tulee laatia ennaltaehkäisevä ohjelma toimintahäiriöiden sekä haju- ja pölypäästöjen välttämiseksi. Lisäksi vaaditaan, että jos ympäristölupa myönnetään, se myönnetään vain toistaiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Vastineessa esitetään seuraavaa: Turun kaupungin kaupunginhallitus ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta Hajupäästöjen seurantaa, kompostin kypsyysastetta ja sen laadun varmennusta sekä biokaasun polton päästöjä koskevista vaatimuksista esitetään, että hajupäästöjen seurantaan eri prosessivaiheissa tehdään myöhemmässä vaiheessa tarkkailuohjelma, joka hyväksytetään ympäristökeskuksella. Tuotetusta mullasta mitataan säännöllisesti raskasmetallit ja tarvittaessa tehdään muita analyysejä yksittäisnäytteistä. Biokaasun hyödyntämisen päästöille (esim. kaasumoottorien pakokaasut) ei tule asettaa raja-arvoja, mutta niitä tulee tarkkailla myöhemmin laadittavan ja ympäristökeskuksella hyväksytettävän tarkkailuohjelman mukaisesti. Turun kaupungin terveystoimi Terveystoimen lausunnossa esitettyyn vaatimukseen käsiteltyjen hajukaasujen rajaarvosta: HY/m 3 esitetään, että hajuyksiköiden mittaaminen voi olla ongelmallista käytettäessä biosuodinta, koska mittauksiin tulee mukaan varsinaisten hajukaasujen lisäksi tukiaineen (esim. turve) luonnolliset hajut. Tämän vuoksi poistuvien hajukaasujen maksimipitoisuuden tulisi olla HY/m 3.

19 Varsinais-Suomen pelastuslaitos 19/27 Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Kaarinan kaupungin kaupunginhallitus Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Liedon kunnan kunnanhallitus Härkätien kuntayhtymä Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Liedon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Turvatekniikan keskus Muistutus 1 Hajupäästöjen seurantaan tarvittavasta jatkuvasta seurantajärjestelmästä esitetään, että hajupäästöjen seurantaan eri prosessivaiheissa tehdään myöhemmässä vaiheessa tarkkailuohjelma, joka hyväksytetään ympäristökeskuksella. Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Muistutuksen kolmesta vaatimuksesta: 1) laitoksen rakentamista ja toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman 2) ennen ympäristöluvan myöntämistä alueelle tulee tehdä kaavanmuutos, joka on lainvoimainen 3) Turkuun ei tuoda Paraisten ja Raision jätevesilietteitä käsiteltäviksi esitetään, että laitoksen rakentaminen tulisi voida aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Rakenteilla olevan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tulee täyttää oman ympäristölupansa vaatimukset alkaen. Jos käsillä olevassa ympäristölupahakemuksessa odotetaan laitoksen rakentamisen aloittamista siihen asti, kunnes päätös tulee lainvoimaiseksi, ei Kakolanmäessä syntyvän lietteen käsittelylle ole olemassa ympäristölupaa. Topinojalle tuleva uusi asemakaava on tekeillä. Laitokselle voidaan myöntää ympäristölupa kaavan valmistumisen jälkeen ennen kuin se tulee lainvoimaiseksi. Koska hajuhaittojen määrä ja laajuus riippuvat huomattavasti enemmän käytettävästä lietteen ja hajukaasujen käsittelymenetelmästä kuin käsiteltävästä lietemäärästä, lupaan esitetään sisällytettäviksi myös Raision ja Paraisten lietteet. Nämä vastaavat arviolta viidennestä ympäristöluvan kokonaislietemäärästä.

20 Muistutus 2 Muistutuksessa esitetään mm. seuraavat vaatimukset: 1. Hakijan vaatimus, että laitoksen rakentaminen ja toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, hylätään. 2. Topinojan alueelle tulee tehdä kaavamuutos ja sen tulee olla lainvoimainen ennen kuin ympäristölupa voidaan myöntää. 3. Asiasta päätettäessä on otettava huomioon jätevesilietteen käsittelylaitoksen ja alueella toimivan Topinojan kaatopaikan aiheuttamat yhteiset haju- ja muut haitat. 20/27 Vastineen kohdat 1-2 ovat samansisältöiset kuin vastineessa muistutukseen 1. Vastine kolmannen kohdan vaatimukseen: Muistutuksessa viitattiin ympäristönsuojelulain 42 :ään, jonka mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu haittoja yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa. Hajujen käsittelylle ei tule asettaa tiukempia vaatimuksia kuin mitä hakemuksessa on esitetty. Hakemuksen käsittelyssä viranomainen arvioi Topinojalla sijaitsevien laitosten yhteisvaikutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Turun seudun puhdistamo Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan yhtiön Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ja Raision sekä Paraisten kaupunkien jätevedenpuhdistamojen jätevesilietteiden mädätykseen ja jälkikompostointiin Topinojan kaatopaikka-alueella. Lietteen termiseen kuivaamiseen ei myönnetä ympäristölupaa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Mikäli luvan haltija muuttuu, on siitä ilmoitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään kolme kuukautta ennen luvan mukaisten velvoitteiden siirtymistä uudelle luvan haltijalle, jotta ympäristökeskus voi varmistua luvan haltijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja määrätä vakuudesta. Toimintaa koskevat lupamääräykset Yleiset määräykset 1. Mädätys- ja jälkikompostointilaitoksella saa käsitellä vain Turun Kakolanmäen yhteispuhdistamolla sekä Raision ja Paraisten jätevedenpuhdistamoilla syntyvää jätevesilietettä (no ) enintään t vuodessa (YSL 45 ). 2. Jätevesilietteen kuljetuksessa on käytettävä suljettavia, tiiviitä säiliöitä siten, ettei kuljetuksista aiheudu hajuhaittoja (YSL 43 ). 3. Laitos on rakennettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Yksityiskohtaiset tiedot valitusta mädätys- ja jälkikompostointitekniikasta, käytettävistä materiaaleista sekä hajukaasujen ja rejektivesien käsittelymenetelmistä on esitettävä ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Laitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on alkuvaiheista lähtien oltava säännöllisesti yhteydessä ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, turvatekniikan keskuksen ja elintarviketurvallisuusviraston kanssa.

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla

Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 1/YMPLA 27.1.2016 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 27.1.2016 3 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 Alastaro 29.1.2016 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen 1(5) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 28 YLO LOS-2008-Y-1167-111 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suominen Kuitukankaat Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547 PÄÄTÖS Dnro 0100Y0309 11 Helsinki 23.12.2004 No YS 1547 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS Helsinki 7.2.2006 Dnro UUS 2005 Y 739 114 Annettu julkipanon jälkeen No YS 202 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101

Lisätiedot

Aluefoorumi Helsinki

Aluefoorumi Helsinki Ryhmä 3. Lupapäätös-vaihe Aluefoorumi Helsinki 8.5.2014 Tapauskuvaus Yritys Vempain Oy suunnittelee laitosta (laitoksen laajennusta), joka toimisi vesistön varrella, teollisuudelle varatulla asemakaava-alueella

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2010/2 Dnro ESAVI/152/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1. Ympäristönsuojelulain (527/2014), Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) ja vesilain (587/2011) mukaisen luvan,

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2013 1 ASIA Ketolan ampumaradan ympäristölupahakemus, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Koillisen Riistamiehet ry Kaisankankaantie

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 2016

SIIKALATVAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 2016 1 Khall. 30.06.2014 156 Liite 72 Kvalt. 06.10.2014 50 Liite 33 SIIKALATVAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 2016 - ympäristönsuojelun maksutaksa Hyväksytty Siikalatvan kunnanvaltuustossa 06.10.2014

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 55 euroa tunnilta.

2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 55 euroa tunnilta. Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 11 1 (5) SALON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000), vesilain (587/2011) ja jätelain (646/2011) mukaisen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 2014

SIIKALATVAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 2014 1 Khall. 30.06.2014 156 Liite 72 Kvalt. 06.10.2014 50 Liite 33 SIIKALATVAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 2014 - ympäristönsuojelun maksutaksa Hyväksytty Siikalatvan kunnanvaltuustossa 06.10.2014

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion kaupunginkanslia Nro 2

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion kaupunginkanslia Nro 2 1(6) TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA J u l k a i s s u t 2011 Tornion kaupunginkanslia Nro 2 Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan 18.01.2011 hyväksymä Voimaantulopäivä19.01.2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 1137/11.01.00/2013 Ympäristölautakunta 25 21.3.2013 114 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu-

Lisätiedot

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä.

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. PÄÄTÖS Nro 48/05/1 Dnro ISY-2005-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 HAKIJA Pekka Leppänen ASIA Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. HAKEMUS Pekka Leppänen

Lisätiedot

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011.

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Dnro ISAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 ASIA HAKIJA Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

ASIA. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie Kajaani. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.

ASIA. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie Kajaani. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2. 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Betonitien rakennusjätteen varastointi, lajittelu ja käsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Jätemateriaalien käsittelytoimintojen ympäristölupa Kemintullin teollisuusalueella, Kemi LUVAN HAKIJA Tieysi Oy

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Päätös Etelä-Suomi Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Ekokem- Palvelu Oy:n Keltakankaan pilaantuneiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Juhana Herttuan puistokatu 2)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Juhana Herttuan puistokatu 2) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 7 14.01.2003 2 Ymp 9147-2002 (235, 222) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Juhana Herttuan puistokatu 2) Ympkaalk 7 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA HYVINKÄÄN KAUPUNKI Ympäristölautakunta 1(5) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Ympäristölautakunta 24.11.2016 95 Voimaantulopäivä 1.1.2017 1 Soveltamisala 1.1 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot