Laskari 1 P I T U U S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskari 1 P I T U U S"

Transkriptio

1 Laskari 1 3. Oletetaan tässä, että muuttujien arvot ovat itse arvioituja. a) Henkilön tietojen arviointi voi olla huomattavan vaikeaa, jollei ole nähnyt häntä pitkään aikaan, joten joku tieto voi jäädä "saamatta". b) On vajaapeittävyyttä, jos esimerkiksi joillain tuntemillasi henkilöillä ei ole puhelinta tai he eivät käytä facebookia tai jotkut tuttusi eivät ole puhelimessasi tai facebook-kavereinasi. c) Tutkimusta (lyhyellä aikavälillä) toistettaessa arviot pysynevät suunnilleen samoina, joten reliabiliteetti lienee varsin hyvä. d) Muuttujat ovat suhteellisen yksinkertaisia, joten siinä mielessä validiteetti lienee kunnossa (eli mitataan siis sitä mitä pitääkin), mutta oma arviointikyky ei välttämättä ole kaikkien muuttujien kohdalla kovin hyvä (eli mittaustarkkuus ei välttämättä ole riittävän hyvä). e) Osa-aineistoihin liittyvää harhaa saattaa esiintyä esimerkiksi seuraavasti: Itseä selkeästi pidemmät henkilöt saattavat saada ylimääräistä pituutta ja vastaavasti itseä selkeästi lyhemmät henkilöt saattavat saada "alimääräistä" pituutta. Painon arvioinnissa saattaa esiintyä "kohteliaisuustekijä" tuttujen suhteen. 4. a) puolue: laatuero, (diskreetti,) diskreetti, kvali b) siv: laatuero, (diskreetti,) diskreetti, kvali c) ikä: suhde, (jatkuva,) jatkuva, kvanti d) vuosi: välimatka, (jatkuva,) diskreetti, kvanti e) väri: laatuero, (jatkuva,) diskreetti, kvali f) matka: suhde, (jatkuva,) jatkuva, kvanti g) kvero: suhde, (diskreetti,) diskreetti, kvanti h) likert: järjestys, (jatkuva,) diskreetti, kvali i) kenkä: välimatka, (jatkuva,) diskreetti, kvanti j) sp: laatuero, (diskreetti,) diskreetti, kvali 5. LUOKKA VARSINAISET KESKUS f F P it u u s j a k a u m a ( lu o k k a v ä li 1 0 c m ) P I T U U S Bonus: a) Lämpötila kelvineinä b) Lämpötila celsiuksina tai fahrenheiteina c) liian kylmä/sopiva/liian kuuma d) hyvä löyly/huono löyly, jossa huono löyly on sekä liian kuuma että liian kylmä löyly 1

2 Laskari 1. moodi, minimi, alakvartiili, mediaani, yläkvartiili, maksimi, summa(x i ), summa(x i ), keskiarvo, keskihajonta, varianssi Sukupuolelle, siviilisäädylle ja hiuksille saa laskea (tai oikeammin määrittää) vain moodin. Muuttujalle koulutus (jos se oletetaan järjestysasteikolliseksi) saa laskea vain moodin ja järjestystunnusluvut. Muille saa laskea kaiken.. HUOM: Laatueroasteikollisen muuttujan luokittelu järjestysasteikolliseksi on epätilastotiedettä! DATA HIUS Luokka 'ei osaa sanoa' jätetään täysin huomiotta järjestystunnuslukuja Väri lkm laskettaessa (n=14). Pylväsdiagrammiin sen voi kuitenkin halutessaan piirtää vaalea 49 joko viimeiseksi tai ensimmäiseksi pylvääksi. tumma 77 Moodi, eli havainto, jota on eniten, on tumma. musta 16 Alakvartiili 14/4+1/=36 -> havainto 36, joka on vaalea. eos 5 Mediaani 14/+1/=71.5 -> havainto 7, joka on tumma. Summa 147 Yläkvartiili 3*14/4+1/=107 -> havainto 107, joka on tumma. Hiusten värien jakauma Vaalea Tumma Musta EOS 3. Viisilukuiset yhteenvedot: Miehet: (166, 174.5, 180, 183, 193), Naiset: (153, 163, 167, 170, 185) P it u u s j a k a u m a t s u k u p u o li t t a i n S P m i e s n a i n e n P i t u u s Miehiä on 68. Havaintonumerot: Q1: 68/4+1/=17.5, Md: 68/+1/=34.5, Q3: 3*68/4+1/=51.5 Naisia on 79. Havaintonumerot: Q1: 79/4+1/=0.5, Md: 79/+1/=40, Q3: 3*79/4+1/=59.75

3 4. Erityishuomio kannattaa kiinnittää viimeisen luokan korkeuteen, joka saadaan jakamalla luokan frekvenssi luokan suhteellisella leveydellä: 11/3= Kuvan perusteella jakauma on vino oikealle. Epätasavälinen ikäjakauma IKÄ Luokitellun aineiston keskiarvo:(3* *4.5+3*34.5+1*44.5+* *74.5)/135= Keskikorko: 6 v.-> (1.05*1.04*1.03*1.0*1.01*1.00) 1/6 = = >.49% 5 v.-> (1.05*1.04*1.03*1.0*1.01) 1/5 = = >.99% Tuotto: = *100000= = = *100000= = Bonus: Paikka: Luokkakeskus: Tarkennettu: Moodi korkein frekvenssi (46-3)/((46-3)+(46-3))*10=7.05 Minimi varsinainen alaraja Alakvartiili 135/4+1/= (135/4-3)/46*10=6.18 Mediaani 135/+1/= (135/-49)/3*10=35.8 Yläkvartiili 3*135/4+1/= (3*135/4-81)/1*10=49.14 Maksimi varsinainen yläraja Ikäjakauma sekä tarkennetuin että luokkakeskusten mukaisin luvuin Tarkka Luokkakeskus Ikä MoMeKa: 7.05<35.8<38.7, eli selkeästi vino oikealle myös tämän säännön perusteella. 3

4 Laskari 3 Pituus Paino Pituus Paino Pituus*Paino a) Pituus: 1400/8=175 s=sqrt((45738-(1400 )/8)/7)= Paino: 595/8= s=sqrt((46659-(595 )/8)/7)= b) Pituus: s.e.=10.678/sqrt(8)= Paino: s.e.= /sqrt(8)= c) Pituus: V=10.678/175= Paino: V= /74.375= a) Miehet: 5309/68= s m =sqrt((43073-(5309 )/68)/67)= Naiset: 4461/67= s n =sqrt(( (4461 )/67)/66)= b) Miehet: = = n=68+1= /69= s m =sqrt(( (5459 )/69)/68)= =1.05 (kilogrammaa) =.866 (kilogrammaa) c) Naiset: = =33009 n=67+1= /68= s n =sqrt((33009-(4611 )/68)/67)= =1.3 (kilogrammaa) =3.36 (kilogrammaa) d) Miehet: Naiset: s.e.= /sqrt(68)= s.e.= /sqrt(69)= s.e.= /sqrt(67)= s.e.= /sqrt(68)= Miehet: V= /78.07= V= /79.1= Naiset: V= /66.58= V= /67.81= e) Miesten keskiarvo on korkeampi ja keskihajonta pienempi. Poikkeava havainto kasvattaa naisten tunnuslukuja enemmän kuin miesten, koska on poikkeavampi havainto naisten joukossa. 4

5 Paino Pituus R (paino) R (pituus) d i d i R (pituus) P Pituus Summa: Summa:.5 3. Järjestystunnuslukujen sijaintipaikat: 8/4+0.5=.5 8/+0.5=4.5 8*3/4+0.5=6.5 paino Q 1 =(59+60)/=59.5 Q =(65+70)/=67.5 Q 3 =(83+90)/=86.5 pituus Q 1 =( )/=167.5Q =( )/=175 Q 3 =(18+183)/=18.5 Painon md=67.5 kilogrammaa Pituuden md=175 senttimetriä. Painon kvartiilipoikkeama Q=( )/=13.5 Pituuden kvartiilipoikkeama Q=( )/=7.5 Spearmanin ρ= 1-(6*17.5/(8 3-8))= (tarvittava taulukko paperin ylälaidassa) R (paino) R (pituus) R (paino) R (pituus) R (paino) *R (pituus) 1 3,5 1 1,5 3, ,5 9 1,5 10, ,5 195 Tarkka arvo, kun on tasapelejä, eli järjestyslukujen Pearsonin korrelaatiokerroin: ρ=(8*195-36*36)/sqrt((8*04-36 )*(8* ))= Kedallin τ a =(**.5)/(8-8)-1= (tarvittava taulukko paperin ylälaidassa) Tarkka arvo, kun on tasapelejä, eli jakaja vaihtuu kombinaatioiden lukumäärän huomioimiseksi: τ a =(*.5)/(sqrt((C(8,)-1)*(C(8,)-0)))-1= C(8,)=(8*7*6*5*4*3**1)/((*1)*(6*5*4*3**1)) on binomikerroin, jota käsitellään todennäköisyyslaskennan/kombinatoriikan yhteydessä kurssin toisella puoliskolla. 5

6 5. havaitut arvot: TEM EM Neu SM TSM SUM EOS (+6)jätetään pois! MIES NAINEN SUM odotetut arvot: 61*40/135= *38/135= *8/135= *17/135= *3/135= *40/135= *38/135= *8/135= *17/135= *3/135= χ =( ) / ( ) / (-3.615) /3.615+( ) /7.681+( ) / ( ) /1.96+( ) /0.830+( ) /4.385+( ) /9.319+( ) /17.541=9.156 tai χ =9 / / / / / / / / / / =9.156 kontingenssikerroin C= sqrt(9.157/( ))=0.41 Cramerin V=sqrt((9.157/135)/(-1))= Teoriassa Cramerin V on parempi, koska luokkia on vähän (alle 5*5), mutta molemmat ovat heikkoja. Bonus) Järjestyskorrelaatiokertoimet antavat tiedon riippuvuuden suunnasta, eli siitä kasvaako vai pieneneekö samanmielisyys, kun sukupuoli vaihtuu. On huomattava, että etumerkillä ei ole kuin riippuvuussuunnan ilmaiseva merkitys. Sukupuolikoodausta vaihdettaessa etumerkkikin vaihtuu! P=9*( )+1*(6+14+6)+*(14+6)+3*(6)=951 Q=11*(1++3+6)+17*(+3+6)+6*(3+6)+14*(6)=677 X t =9*11+1*17+*6+3*14+6*6=886 Y t =9*(1++3+6)+1*(+3+6)+*(3+6)+3*(6)+11*( )+17*(6+14+6)+6*(14+6)+14*(6)=374 n x =40*(40-1)/+38*(38-1)/+8*(8-1)/+17*(17-1)/+3*(3-1)/=143 n y =61*(61-1)/+74*(74-1)/=4531 τ a = ( )*/( )= (Käytetään vain, kun ei tarvitse huomioida tasapelejä.) τ a = ( )/sqrt((( )/-143)*(( )/-4531))= τ b = ( )/(sqrt( )*sqrt( ))= τ c = ( )**/(135 *(-1))= γ= ( )/( )= (Ei huomioi tasapelejä mitenkään!) ρ=(135* *9180)/sqrt((135* )*(135* ))= aineisto TEM EM NEU SM TSM sum M N sum järjestysluvut TEM EM NEU SM TSM SP M N summat TEM EM NEU SM TSM SP M N summa: summat TEM EM NEU SM TSM SP M N summa: tulot TEM EM NEU SM TSM M N summa:

7 Laskari 4 1. Ikä Pituus (x) Paino (y) Pituus Paino Pituus*Paino x=1756/10=175.6 s x =sqrt(( /10)/9)= y =718/10=71.8 s y =sqrt(( /10)/9)= r xy =(10* *718)/sqrt((10* )*(10* ))= a) x =1956/11= s x =sqrt(( /11)/10)= y =758/11= s y =sqrt(( /11)/10)= r xy = (11* *758)/sqrt((11* )*(11* ))= b) x =1906/11= s x =sqrt(( /11)/10)= y =758/11= s y =sqrt(( /11)/10)= r xy =(11* *758)/sqrt((11* )*(11* ))=

8 Paino/pituus 100 Paino Pituus 3. Selitysaste on hyvin herkkä poikkeaville havainnoille: 1) r = a) r = b) r = a) 1. Md=( )/=176.5 a) Md=178 b) Md=175 b) 1 x =175.6 a) x =177.8 b) x =173.3 Mediaanit ovat hieman vakaampia, vaikkakin ero on tässä tapauksessa varsin pieni. c) 1 ρ= 1-(6*54.5/( ))= (tarkka: ) a) ρ= 1-(6*164.5/( ))= (tarkka: ) b) ρ= 1-(6*54.5/( ))= (tarkka: ) d) 1 τ a = 4*33.5/(10-10)-1= (tarkka: ) a) τ a = 4*33.5/(11-11)-1= (tarkka: ) b) τ a = 4*43.5/(11-11)-1= (tarkka: ) e) Järjestyskorrelaatiokertoimet muuttuvat, kun lisätään poikkeava havainto, mutta ovat huomattavasti vakaampia kuin Pearsonin korrelaatiokerroin. 1 r = a) r = b) r = A) B) C) -1 1 D) E) F) l) 1.0 k) c) a) -1.0 g/h) 0 i) G) H) I) J) K) L) f) d) j) b) g/h) 0 e) Bonus: r xy = s xy /(s x* s y ) <=> s xy =r xy* s x * s y 1) s xy = * * = a) s xy = * * = b) s xy = * * =

9 Laskari 5 1. x= 1756/10=175.6 s x = sqrt(( /10)/9)=9.430 y= 718/10=71.8 s y = sqrt(( /10)/9)= r xy = (10* *718)/sqrt((10* )*(10* ))=0.676 b= *11.564/9.430=0.898 a= *175.6= paino= *pituus (musta suora) ennuste: *185= residuaali: = x= 1956/11=177.8 s x = sqrt(( /11)/10)= y= 758/11=68.91 s y = sqrt(( /11)/10)= r= (11* *758)/sqrt((11* )*(11* ))= b= *14.570/11.583= a= *177.8=74.37 paino= *pituus (vihreä suora) ennuste: *185= residuaali: =1.31 x = 1906/11=173.7 s x = sqrt(( /11)/10)= y = 758/11=68.91 s y = sqrt(( /11)/10)= r= (11* *758)/sqrt((11* )*(11* ))= b= *14.570/11.816= a= *173.7= paino= *pituus (punainen suora) ennuste: *185= residuaali: = Diagram of H5T3 100 Paino Pituus Suoran piirtämiseksi tulee valita kaksi pistettä (selittävän muuttujan minimi ja maksimi ovat hyviä). 9

10 . a) b= 0.555* / = a= *17.06= paino= *pituus ennuste: *180=79.56 ennuste: *140=4.96 b) b= 0.555* / = a= *7.9= pituus= *paino ennuste: *60= ennuste: *00=14.66 c) Selitysaste: r =0.555 = Pituudella selitetään painoa 10 Paino Painolla selitetään pituutta 00 Pituus Pituus Paino 3. Selitysaste r = a) Kenkä= *Ikä b) Ikä= *Kenkä c) Tämä tehtävä on raskaasti ylikurssia! Ratkaistaan yhtälöpari: Kenkä= *Ikä Ikä= *Kenkä Kenkä= * *0.637*Kenkä Kenkä=( *10.56)/( *0.637) Kenkä= Ikä= * Ikä= Leikkauspiste on muuttujien keskiarvopiste ja samalla aineiston tasapainopiste: (36.4, 40.5) Ikä/Kenkä 48 Kenkä Ikä 4. a) P(X<157)=P(Z<(157-17)/9)=P(Z< )=1-P(Z<1.6667)=1-Φ(1.6667)= = b) P(X>181)=P(Z>(181-17)/9)=P(Z>1)=1-P(Z<1)=1-Φ(1)= = c) P(167<X<177)=P(X<177)-P(X<167)=P(Z<(177-17)/9)-P(Z<(167-17)/9) =P(Z<0.5556)-P(Z< )=Φ(0.5556)-(1-Φ(0.5556))=*Φ(0.5556)-1= * =0.446 d) P(X=17)=0 e) P(X<x p )=0.75 <=> P(Z<(x p -17)/9))=0.75 <=> Φ((x p -17)/9)=0.75 <=> 0.675=(x p -17)/9 <=> x p =0.675*9+17= f) P(X<x p )=0.5 <=> P(Z<(x p -17)/9))=0.5 <=> Φ((x p -17)/9)=0.5 <=> =(x p -17)/9 <=> x p =-0.675*9+17= Bonus: Mallin yhtälö: Kenkä= *Ikä+0.5*Pituus+0.069*Paino-.69 Selitysaste: r = = Ikä ei ole merkitsevä selittäjä, sillä sen t-testisuureen arvo on n ja n välillä. 10

11 5. a α b β c C χ d i d i i e e ij ε f i F i f ij Φ G γ γ 1 γ vakio [constant] mallin vakio (alfa) suoran kulmakerroin mallin kerroin (beta) [regression coefficent] luokkavälin pituus kontingenssikerroin khi-toiseen -tunnusluku (chi) järjestyslukujen erotus järjestyslukujen erotuksen neliö frekvenssien erotus (Delta) neperin luku odotettu frekvenssi [expected frequence] virhetermi (epsilon) [error] frekvenssi summafrekvenssi / kumulatiivinen fr. solufrekvenssi [cell frequence] normaalijakauman taulukkoarvo (Phi) geometrinen keskiarvo Goodmanin ja Kruskallin gamma (järjestyskorrelaatiokerroin) (Fisherin) vinousmitta [skewness] huipukkuus [kurtosis] H harmoninen keskiarvo H entropia [entropy] H s suhteellinen entropia ij alaindeksejä k poimintaväli k luokkien lukumäärä k sarakkeiden lukumäärä l rivien lukumäärä L i luokan varsinainen alaraja µ odotusarvo (myy) [expected value] n otoskoko [sample size] N perusjoukon koko [population size] p i suhteellinenfr./prosenttifrekvenssi P Pearsonin vinous P oikeiden järjestystenlukumäärä P i summaprosenttifrekvenssi P todennäköisyys [probability] Π tulo (Pii) π pii Q väärien järjestysten lukumäärä Q Q 1 Q Q 3 kvartiilipoikkeama [quartile deviation] alakvartiili [lower quartile] keskikvartiili/mediaani yläkvartiili [upper quartile] r r R R R ρ s s s xy S σ σ Pearsonin (tulomomentti)korrelaatiokerroin selitysaste [coefficent of determination] vaihteluvälin pituus [range] yhteiskorrelaatiokerroin [multiple correlation coefficent] selitysaste Spearmanin rho (järjestyskorrelaatiokerroin) otoskeskihajonta otosvarianssi [sample variance] kovarianssi oikeiden ja väärien järjestysten erotus keskihajonta (sigma) [standard deviation] varianssi [variance] Σ summa (Sigma) τ a,b,c Kendallin tau (järjestyskorrelaatiokerroin) V variaatiokerroin V Cramerin V w vaihteluvälin pituus W vaihteluväli W Kendallin konkordanssi x muuttuja/selittävä muuttuja [variable] X satunnaismuuttuja [random variable] y selitettävä muuttuja [dependent variable] z standardoitu muuttuja _ x keskiarvo [average / mean] Corr korrelaatiokerroin [correlation coefficent] Cov kovarianssi [covariance] IQR kvartiiliväli [interquartile range] MAD absoluuttinen keskipoikkeama Max suurin havainto [maximum] Md mediaani [median] Me mediaani Min pienin havainto [minimum] Mo moodi/tyyppiarvo [mode] R (x) järjestystunnusluku [order statistic] s.e. keskiarvon keskivirhe [standard error] Var varianssi [variance] x i i'nnes havainto [i'th observation] x (i) i'nneksi pienin havainto OO ositettu otanta [stratified sampling] RO ryväsotanta [cluster sampling] SO systemaatinen otanta [systematic s.] YSO yksinkertainen satunnaisotanta [simple random sampling] 11

12 Harjoitus 6 1. a) opinto - kvali, laatuero, diskreetti b) likert - kvali, järjestys, diskreetti c) cooper - kvanti, suhde, jatkuva d) rikos/väestö - kvanti, suhde, jatkuva e) rikokset - kvanti, suhde, diskreetti f) tulot - kvanti, suhde, diskreetti g) reaktio - kvanti, suhde, jatkuva h) pisteet - kvanti, suhde, diskreetti i) ammatti - kvali, laatuero, diskreetti j) radio - kvanti, välimatka, diskreetti (löytyy muitakin perusteltuja vaihtoehtoja) k) oppilaat - kvanti, suhde, diskreetti a) moodi, entropia b) mediaani, kvartiiliväli c) keskiarvo, keskihajonta d) keskiarvo, keskihajonta e) keskiarvo, keskihajonta f) mediaani, kvartiilipoikkeama tai ka,s g) keskiarvo, keskihajonta h) keskiarvo, keskihajonta i) moodi, entropia j) moodi, vaihteluvälinpituus k) keskiarvo, keskihajonta. Pituus Paino Pituus Paino Pituus*Paino = = *59= = =45 17*65= =75 58 = *58= = = *8= = = *80= = = *56= = = *68= = = *7= X =1385/8= s x =(( /8)/7) 0.5 =9.717 Y =540/8=67.5 s y =(( /8)/7) 0.5 =9.914 r xy =(8* *540)/((8* )*(8* )) 0.5 = b=0.9736*9.9139/9.7165= a= *173.15= Yhtälö: Paino=0.9934*Pituus * = PNS-suora 90 PAINO Pistettä (161, 56) koskeva ennuste: * =55.46 ja residuaali: =0.54 Selitysaste: = PITUUS 1

13 4. f i x i f i x i x i f i x i X =1118/14= s=(( /14)/13) 0.5 =9.115 X =( )/(14+1)= s=((( )-( ) /15)/14) 0.5 = Pituus 60 f Pituus 5. Järjestystunnuslukujen sijainnit sekä järjestystunnusluvut, kun käytetään luokkakeskuksia: minimi: alimman luokan varsinainen alaraja => alakvartiili: 15/4+0.5=31.75 => mediaani: 15/+0.5=63 => yläkvartiili: 3*15/4+0.5=94.5 => maksimi: ylimmän luokan varsinainen yläraja => Viisilukuinen yhteenveto on siis: (109.5,164.5,164.5,174.5,199.5) Tarkemmat arvot ovat: (109.5,163.3,169.4,177.0,199.5) Alakvartiili: (15/4-1)/51*10= Mediaani: (15/-1)/51*10= Yläkvartiili: (3*15/4-63)/41*10=177 13

14 Jana-laatikko -diagrammi luokitellusta pituudesta PITUUS Jana-laatikko -diagrammi tarkemmilla arvoilla PITUUS Bonus: pituus Paino R (pituus) R (paino) d i d i R (pituus) P ,5 7 0,5 0,5 7,5 0, ,5 8-0,5 0,5 7,5 summa,5 summa 6,5 Spearmanin ρ=1-6*.5/(8 3-8)= Tarkka arvo, eli Pearsonin korrelaatiokerroin järjestysluvuille: ρ= Kendallin τ a =4*6.5/(8-8)-1= Tarkka arvo: τ a =( )/sqrt((C(8,)-1)*(C(8,)-0))=

Til.yks. x y z

Til.yks. x y z Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45.

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45. Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 8.8% 8.9%.%.% 9.7%.7% Etelä Länsi Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Länsi Etelä Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Läänien

Lisätiedot

Til.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33.

Til.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33. Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi Diskreetit muuttujat,

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas TEOREETTISISTA JAKAUMISTA Usein johtopäätösten teko helpottuu huomattavasti, jos tarkasteltavan muuttujan perusjoukon jakauma noudattaa

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi

Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi

Lisätiedot

pisteet Frekvenssi frekvenssi Yhteensä

pisteet Frekvenssi frekvenssi Yhteensä 806118P JOHDATUS TILASTOTIETEESEEN Loppukoe 15.3.2018 (Jari Päkkilä) 1. Kevään -17 Johdaus tilastotieteeseen -kurssin opiskelijoiden harjoitusaktiivisuudesta saatujen pisteiden frekvenssijakauma: Harjoitus-

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas f 332 = 3 Kvartiilit(302, 365, 413) Kvartiilit: missä sijaitsee keskimmäinen 50 % aineistosta? Kvartiilit(302, 365, 413) Keskiarvo (362.2) Keskiarvo

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä! VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun

Lisätiedot

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1 Tilastotieteen kertaus Kuusinen/Heliövaara 1 Mitä tilastotiede on? Tilastotiede kehittää ja soveltaa menetelmiä, joiden avulla reaalimaailman ilmiöistä voidaan tehdä johtopäätöksiä tilanteissa, joissa

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

tilastotieteen kertaus

tilastotieteen kertaus tilastotieteen kertaus Keskiviikon 24.1. harjoitukset pidetään poikkeuksellisesti klo 14-16 luokassa Y228. Heliövaara 1 Mitä tilastotiede on? Tilastotiede kehittää ja soveltaa menetelmiä, joiden avulla

Lisätiedot

3. a) Mitkä ovat tilastolliset mitta-asteikot? b) Millä tavalla nominaaliasteikollisen muuttujan jakauman voi esittää?

3. a) Mitkä ovat tilastolliset mitta-asteikot? b) Millä tavalla nominaaliasteikollisen muuttujan jakauman voi esittää? Seuraavassa muutamia lisätehtäviä 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15, 4, 0,, 4,

Lisätiedot

Harjoittele tulkintoja

Harjoittele tulkintoja Harjoittele tulkintoja Syksy 9: KT (55 op) Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi SPSS tulosteiden tulkintaa/til Analyysit perustuvat aineistoon: Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (1993): Suomalainen

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kuvaaminen

Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kuvaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastollisten aineistojen kuvaaminen >> Havaintoarvojen jakauma Tunnusluvut Suhdeasteikollisten

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Havaintoarvojen jakauma Tunnusluvut Suhdeasteikollisten muuttujien tunnusluvut

Lisätiedot

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164 86118P JOHDATUS TILASTOTIETEESEEN Harjoituksen 3 ratkaisut, viikko 5, kevät 19 1. a) Havaintomatriisissa on viisi riviä (eli tilastoyksikköä) ja neljä saraketta (eli muuttujaa). Hannu mies LTK 18 Johanna

Lisätiedot

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä Harjoitukset: 2 Muuttujan normaaliuden testaaminen, merkitsevyys tasot ja yhden otoksen testit FT Joni Vainikka, Yliopisto-opettaja, GO218, joni.vainikka@oulu.fi

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.

Lisätiedot

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista

Lisätiedot

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro Lisätehtäviä 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15, 4, 0,, 4, 3, 3, 8, 3, 9, 11, 19,

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut

Lisätiedot

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin

Lisätiedot

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4 18.9.2018/1 MTTTP1, luento 18.9.2018 KERTAUSTA Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4 pyöristetyt todelliset luokka- frekvenssi luokkarajat luokkarajat keskus 42 52 41,5

Lisätiedot

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa: Lisätehtäviä (siis vanhoja tenttikysymyksiä) 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15,

Lisätiedot

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo? MTTTP5, kevät 2016 15.2.2016/RL Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen 1. Valitaan 25 alkion satunnaisotos jakaumasta N(µ, 25). Olkoon H 0 : µ = 12. Hylätään H 0, jos otoskeskiarvo

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut 7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170 VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 4.6.2013 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa a) b) c) d) N(170, 10 2 ). Tällöin P (165 < X < 175) on likimain

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas MUITA HAJONNAN TUNNUSLUKUJA Varianssi, variance (s 2, σ 2 ) Keskihajonnan neliö Käyttöä enemmän osana erilaisia menetelmiä (mm. varianssianalyysi),

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016,

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON?

SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON? SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON?...7 TILASTO...7 TILASTOTIEDE...8 HISTORIAA...9 TILASTOTIETEEN NYKYINEN ASEMA...9 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN ROOLIT ERI TYYPPISET AINEISTOT JA ONGELMAT...10

Lisätiedot

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

Tilastollinen aineisto Luottamusväli Tilastollinen aineisto Luottamusväli Keijo Ruotsalainen Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Matematiikan jaos Tilastollinen aineisto p.1/20 Johdanto Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittavien suureiden

Lisätiedot

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8 TILASTOT ALOITA PERUSTEISTA 33A. Keskiarvo on pituuksien summan ja lukumäärän osamäärä, joten A ja III kuuluvat yhteen. Keskihajonta mittaa havaintoarvojen ryhmittymistä keskiarvon ympärille, joten B

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

1. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti

1. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti Sosiaalitieteiden laitos Tilastotieteen jatkokurssi, kevät 20 7. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

TUTKIMUSKURSSI I (407040A-02), OSA A), KVANTITATIIVISEN TUTKIMUKSEN PERUSKURSSI, TILASTOLLISET ANALYYSIMENETELMÄT

TUTKIMUSKURSSI I (407040A-02), OSA A), KVANTITATIIVISEN TUTKIMUKSEN PERUSKURSSI, TILASTOLLISET ANALYYSIMENETELMÄT TUTKIMUSKURSSI I (407040A-02), OSA A), KVANTITATIIVISEN TUTKIMUKSEN PERUSKURSSI, TILASTOLLISET ANALYYSIMENETELMÄT Jouni Peltonen, 2016 jouni.peltonen@oulu.fi ktk331 Jouni Peltonen Miten kurssi suoritetaan,

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

vkp 4*(1+0)/(32-3)-1= vkp 2*(1+0)/(32-3)=

vkp 4*(1+0)/(32-3)-1= vkp 2*(1+0)/(32-3)= JÄRJESTYSKORRELAATIO 1. Hannu ja Kerttu pitävät karamelleista, mutta heidän mieltymyksensä poikkeavat hieman. Hannun mielestä punaiset karkit ovat parhaita ja keltaiset miellyttävät häntä vähiten. Kerttu

Lisätiedot

Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10

Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10 SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ 7 Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10 Tilastoaineisto 11 Peruskäsitteitä 11 Tilastoaineiston luonne 13 Mittaaminen

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1 Johdatus regressioanalyysiin Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun selittävien muuttujien havaittujen arvojen

Lisätiedot

1 TILASTOJEN KÄYTTÖ 7. Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10

1 TILASTOJEN KÄYTTÖ 7. Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10 SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ 7 Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10 Tilastoaineisto 11 Peruskäsitteitä 11 Tilastoaineiston luonne 13 Mittaaminen

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 3. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 3. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Varianssin luottamusväli, jatkoa 2 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 3

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas RIIPPUVUUS ALARYHMISSÄ Riippuvuus saattaa olla erilaista jos samassa aineistossa on esim. tutkittavia molemmista sukupuolista Yhteys saattaa olla erilaista

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin

Lisätiedot

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).

Lisätiedot

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu GeoGebran LASKENTATAULUKKO Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi aurinkoisina kesinä hyvissä kasvuolosuhteissa Suomessakin

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja 1 Luento 23.9.2014 KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja 2 Ristiintaulukko Esim. Toyota Avensis farmariautoja, nelikenttä (2x2-taulukko) 3 Esim. 5.2.6. Markkinointisuunnitelma

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen 1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 2 KVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI Sisältö: 1. Frekvenssi- ja prosenttijakaumat.2

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina. [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, kevät 2019 https://coursepages.uta.fi/mtttp1/kevat-2019/ HARJOITUS 3 Joitain ratkaisuja 1. x =(8+9+6+7+10)/5 = 8, s 2 = ((8 8) 2 + (9 8) 2 +(6 8) 2 + (7 8) 2 ) +

Lisätiedot

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Todennäköisyyden ominaisuuksia Todennäköisyyden ominaisuuksia 0 P(A) 1 (1) P(S) = 1 (2) A B = P(A B) = P(A) + P(B) (3) P(A) = 1 P(A) (4) P(A B) = P(A) + P(B) P(A B) (5) Tapahtuman todennäköisyys S = {e 1,..., e N }. N A = A. Kun alkeistapaukset

Lisätiedot

2. Aineiston kuvailua

2. Aineiston kuvailua 2. Aineiston kuvailua Avaa (File/Open/Data ) aineistoikkunaan tiedosto tilp150.sav. Aineisto on koottu Tilastomenetelmien peruskurssilla olleilta. Tiedot osallistumisesta demoihin, tenttipisteet, tenttien

Lisätiedot

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen tavoitteet Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen 1 Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ 2 -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Sisältö Varianssianalyysi Varianssianalyysi on kahden riippumattoman otoksen t testin yleistys. Varianssianalyysissä perusjoukko koostuu kahdesta tai useammasta

Lisätiedot

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Estimointi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Tilastollisessa tutkimuksessa oletetaan jonkin jakauman generoineen tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä koskevat havainnot Tämän mallina käytettävän todennäköisyysjakauman

Lisätiedot

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä

Lisätiedot

MTTTP1, luento KERTAUSTA

MTTTP1, luento KERTAUSTA 26.9.2017/1 MTTTP1, luento 26.9.2017 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2017/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen

Lisätiedot

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 7 RATKAISUEHDOTUKSET 16.3.2015 1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset regressiomallin oletukset pätevät (Key Concept

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 8. luento: Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Kai Virtanen 1 Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Selitettävän muuttujan havaittujen

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Tehtävä 1. (a) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Parametrittomat ja robustit menetelmät Harjoitukset 7, vastaukset

Tehtävä 1. (a) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Parametrittomat ja robustit menetelmät Harjoitukset 7, vastaukset JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Parametrittomat ja robustit menetelmät Harjoitukset 7, vastaukset 12.05.2009 Tehtävä 1 (a) x

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Jakaumaoletuksien. testaaminen

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Jakaumaoletuksien. testaaminen Tilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Sisältö Tilastotieteessä tehdään usein oletuksia havaintojen jakaumasta. Useat tilastolliset menetelmät toimivat tehottomasti tai jopa virheellisesti, jos jakaumaoletukset

Lisätiedot

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen) 1 MTTTP3 Luento 29.1.2015 Luku 6 Hypoteesien testaus Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? H 0 : µ = µ 0 H 1 : µ < µ 0 Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi

Lisätiedot

MTTTP1, luento KERTAUSTA

MTTTP1, luento KERTAUSTA 25.9.2018/1 MTTTP1, luento 25.9.2018 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2018/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen

Lisätiedot

MTTTP1, luento KERTAUSTA

MTTTP1, luento KERTAUSTA 19.3.2019/1 MTTTP1, luento 19.3.2019 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2018/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Johdatus regressioanalyysiin Regressioanalyysin idea Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun selittävien muuttujien havaittujen arvojen vaihtelun avulla.

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen vertaaminen

Lisätiedot

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta luento04.ppt S-38.1145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006 1 Sisältö eruskäsitteet Diskreetit satunnaismuuttujat Diskreetit jakaumat lkm-jakaumat Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat jakaumat aikajakaumat

Lisätiedot

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (004) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Todennäköisyyslaskun kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Vilkkumaa / Kuusinen 2 Motivointi Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittaviin ilmiöihin liittyvien havaintojen

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. lokakuuta 2007 1 / 23 1 Otos ja otosjakaumat (jatkoa) Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi Frekvenssien odotusarvo

Lisätiedot

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina. [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =

Lisätiedot

GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus

GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus Mitä jäi mieleen viime viikosta? Mitä mieltä olet tehtävistä, joissa GeoGebralla työskentely yhdistetään paperilla jaettaviin ohjeisiin

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 7.6.2011 Ratkaisut ja arvostelu

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 7.6.2011 Ratkaisut ja arvostelu VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 7.6.2011 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Noudattakoon satunnaismuuttuja X normaalijakaumaa a) b) c) d) N(5, 15). Tällöin P (1.4 < X 12.7) on likimain

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Sisältö Regressioanalyysissä tavoitteena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla

Lisätiedot

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016)

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016) 805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016) Tavoitteet (teoria): Hallita autokovarianssifunktion ominaisuuksien tarkastelu. Osata laskea autokovarianssifunktion spektriiheysfunktio. Tavoitteet

Lisätiedot

Suhtautuminen Sukupuoli uudistukseen Mies Nainen Yhteensä Kannattaa Ei kannata Yhteensä

Suhtautuminen Sukupuoli uudistukseen Mies Nainen Yhteensä Kannattaa Ei kannata Yhteensä 806109 TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Harjoitus 7, viikko 9, kevät 2011 (Muut kuin taloustieteiden tiedekunnan opiskelijat) MUISTA MIKROLUOKKAHARJOITUKSET VIIKOILLA 8 JA 9! 1. Eräässä suuressa yrityksessä

Lisätiedot