YVL A.8 Luonnos 2 1(13)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YVL A.8 Luonnos 2 1(13) 3.10.2011"

Transkriptio

1 YVL A.8 Luonnos 2 1(13) YVL A.8 YDINVOIMALAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT IKÄÄNTYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET YLEISET VAATIMUKSET IKÄÄNTYMISEN HALLINNAN KOHDENTAMINEN SUUNNITTELU JA HANKINNAT VALMISTUS KÄYTTÖ KUNNONVALVONTA KUNNOSSAPITO KUNNONVALVONTA- JA KUNNOSSAPITO-OHJELMAT VARAOSAHUOLTO MUUTOSTYÖT TOIMITETTAVAT ASIAKIRJAT IKÄÄNTYMISEN HALLINTASUUNNITELMA IKÄÄNTYMISEN HALLINTAOHJELMA IKÄÄNTYMISEN SEURANTARAPORTTI VIRANOMAISVALVONTA Viitteet Liitteet 1. Tyypillisiä ikääntymismekanismeja

2 YVL A.8 Luonnos 2 2(13) VALTUUTUSPERUSTEET Ydinenergialain (990/1987) 7 r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. SOVELTAMISSÄÄNNÖT YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

3 YVL A.8 Luonnos 2 3(13) 1. JOHDANTO 101. Ydinvoimalaitoksen järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuu käytön aikana lukuisia rasitustekijöitä, minkä seurauksena niiden eheys ja toimintakyky (käyttökuntoisuus) voivat heiketä. Ydinvoimalaitoksen elinkaaren aikana järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin liittyvät vaatimukset myös muuttuvat ja saatavilla oleva teknologia kehittyy, mikä voi johtaa siihen, että ydinvoimalaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet eivät ole enää ajanmukaisia. Turvallisuudelle haitallisen fyysisen ja teknologisen ikääntymisen riski on estettävä jo suunnitteluvaiheessa sekä käytön aikana sitä on hallittava käyttö- ja kunnossapito-organisaation toimenpiteillä Tämän ohjeen oikeusperustana ovat seuraavat säädökset. Ydinenergialaki /990 7a : Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergia-asetus / : Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen käyttöä sen varmistamiseksi, että laitoksen käyttö on turvallista ja että sen käytössä noudatetaan lupaehtoja ja hyväksyttyjä suunnitelmia ja että käyttö on muutoinkin ydinenergialain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaista. Ydinenergian käytön valvonta kohdistuu myös ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden huoltoon, korjauksiin, tarkastuksiin ja testauksiin. VNa ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta /733 3 : Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on arvioitava rakentamislupaa ja käyttölupaa haettaessa, laitosmuutosten yhteydessä sekä määräajoin laitoksen käytön aikana. 4 : Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava ja asennettava sekä niitä on käytettävä siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat arvioinnit, tarkastukset ja testaukset, mukaan lukien ympäristökelpoisuus, ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkitys huomioon ottaen. 5 : Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttava turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymiseen. Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden kuntoa seuraamalla on varmistettava, että ne säilyvät käyttökuntoisina ja täyttävät suunnittelun perustana olevat vaatimukset. Niiden korvaaminen uudella tai samanlaisella tekniikalla sekä muutokset ja korjaukset on tehtävä suunnitelmallisesti. 24 : Ydinvoimalaitosten käyttökokemuksia on kerättävä ja turvallisuustutkimuksen tuloksia on seurattava ja niitä molempia on arvioitava tavoitteena parantaa turvallisuutta. Turvallisuuden kannalta merkittävät käyttötapahtumat on tutkittava perussyiden selvittämiseksi ja korjaavien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 26 : Ydinvoimalaitoksella on oltava kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma

4 YVL A.8 Luonnos 2 4(13) 2. SOVELTAMISALA järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Ohjelmassa on määriteltävä tarkastukset, koestukset, huollot ja vaihdot sekä muut menettelyt, joilla käyttökuntoa ja käyttöympäristön vaikutuksia valvotaan Tässä ohjeessa esitetään luvanhaltijalle (luvanhakijalle ennen rakentamisluvan myöntämistä) vaatimukset toimenpiteistä, joita sen suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapito-organisaation on käytettävä turvallisuusluokiteltujen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisen hallinnassa, sekä esitetään menettelyt, miten Säteilyturvakeskus valvoo vaatimusten noudattamista Ohjetta on sovellettava ydinvoimalaitoksiin sekä tarvittavilta osin myös muihin ydinreaktorilla varustettuihin ydinlaitoksiin ja muihin ydinlaitoksiin siten kuin laitoksen ydinvahingosta aiheutuva vaara edellyttää. 3. MÄÄRITELMÄT 301. Tässä ohjeessa laitososalla tarkoitetaan ydinvoimalaitokseen kuuluvaa mekaanista, sähköteknistä, säätöteknistä tai rakennusteknistä järjestelmää, rakennetta tai laitetta (Systems, Structures and Components) Ikääntymisellä (ageing) tarkoitetaan sekä fyysistä että teknologista ikääntymistä, jota voi tapahtua ydinvoimalaitoksen laitososissa. Tyypillisiä ydinvoimalaitoksella esiintyviä ikääntymismekanismeja esitetään Liitteessä Fyysisellä ikääntymisellä (physical degrading) tarkoitetaan rakenteellisten tai toiminnallisten ominaisuuksien heikkenemistä käytössä tai ajan mukana fysikaalisten, kemiallisten ja/tai biologisten mekanismien takia. Fyysinen ikääntyminen voi johtaa laitososan käyttökuntoisuuden heikkenemiseen tai menetykseen Teknologisella ikääntymisellä (obsolescence) tarkoitetaan sitä, että laitososa ei vastaa voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia tai laitososa ei edusta vallitsevaa teknistä kehitystasoa. Teknisen tuen tai varaosien puute katsotaan myös laitososan teknologiseksi ikääntymiseksi Käyttökuntoisuudella tarkoitetaan laitososan vaatimuksenmukaista eheyttä ja toimintakykyä suunnitteluperusteolosuhteissa Suunnitteluperusteolosuhteilla tarkoitetaan mekaanisia ja termisiä ja muita mahdollisia laitososan käyttökuntoisuudelle merkityksellisiä tekijöitä, jotka aiheutuvat suunnitteluperusteisista käyttö-, häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä niissä vallitsevista prosessija ympäristöolosuhteista. Suunnitteluperusteolosuhteisiin luetaan mukaan kuormitusten kestot ja vaihtelut Kelpoistuksella tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden osoittamista Ikääntymisen hallinnalla tarkoitetaan käyttökuntoisuuden ja teknologisen vaatimuksenmukaisuuden varmistamista ydinvoimalaitoksen käyttöiän ajan niissä laitososissa, joita tarvitaan ydinvoimalaitoksen turvallisessa tilassa pitämisessä normaalin käytön aikana tai jotka toteuttavat turvallisuustoimintoja häiriö- ja onnettomuustilanteissa Ikääntymisen hallintaohjelmalla tarkoitetaan luvanhaltijan määrittelemiä toimenpiteitä, joiden mukaisesti luvanhaltija toteuttaa ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan Kunnonvalvonnalla tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden valvontaa. Kunnonvalvonta voi perustua silmämääräisiin tarkastuksiin, ainetta rikkomattomiin testauksiin, toi-

5 YVL A.8 Luonnos 2 5(13) mintakokeisiin ja paine- ja vuototesteihin tai muihin käyttökuntoisuudesta tietoa antaviin tarkastuksiin tai testeihin. Kunnonvalvonnaksi katsotaan myös mittaukset, näytteenotot tai materiaalinäytesauvat, joilla hankitaan välillistä tietoa käyttökuntoisuudesta tai siihen vaikuttavista tekijöistä ja olosuhteista esimerkkeinä laitososien kuormituskertymät, vesikemian parametrit tai käyttöolosuhteisiin sijoitetut materiaalinäytteet Kunnossapidolla tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden ylläpitoa. Kunnossapito voi perustua joko määrävälein tehtäviin huoltotoimenpiteisiin tai kunnonvalvonnan tuottamaan tietoon laitososan kunnostustarpeesta. Molemmissa tapauksissa vähennetään ennakoivasti laitososan vikaantumisen todennäköisyyttä ja käyttökuntoisuus pyritään varmistamaan ennen käyttökuntoisuuden menettämistä. Kunnossapito voi myös perustua korjauksiin, jotka tehdään laitososalle, kun sen käyttökuntoisuus on jo menetetty Muutostyöllä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla ydinvoimalaitoksen suorituskyvyn, käytettävyyden tai turvallisuuden parantamiseksi laitososan rakennetta, toimintaa tai käyttöolosuhteita muutetaan alkuperäisestä tai ydinvoimalaitokseen lisätään kokonaan uusi laitososa. Muutostyöksi katsotaan myös laitososan tai sen varaosan hankinta, jos alkuperäinen valmistaja on vaihtunut. 4. IKÄÄNTYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4.1 Yleiset vaatimukset 401. Luvanhaltijalla on oltava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaa varten ohjeistetut menettelytavat, jotka perustuvat ydinvoimalaitoksen johtamisjärjestelmään. Ikääntymisen hallintaan käytettävistä toiminnoista ja tehtävistä on määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelma, joka kattaa turvallisuudelle tärkeät laitososat koko käyttöiän ajaksi Luvanhaltijalla on oltava organisaatio ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallintaa varten. Kaikille toiminnoille ja tehtäville on määriteltävä selkeät vastuut ja tavoitteet. Eri toimintojen ja tekniikka-alojen välinen koordinaatio ja tiedonvaihto on varmistettava Ydinvoimalaitoksen fyysistä ikääntymistä on hallittava laitososien oikeilla suunnitteluratkaisuilla, tarpeettomia rasituksia välttävillä käyttötavoilla ja -olosuhteilla, kunnonvalvonnalla, kunnossapidolla, muutostöillä sekä hyödyntämällä käyttökokemuksia ja tutkimustietoa Ydinvoimalaitoksen teknologista ikääntymistä on hallittava noudattamalla voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia sekä käyttämällä ajanmukaisia teknisiä ratkaisuja parantamaan turvallisuusluokiteltujen laitososien käyttökuntoisuutta ja niiden kunnonvalvonnan ja kunnossapidon vaikuttavuutta Luvanhaltijalla on oltava järjestelmälliset menettelytavat ikääntymisen hallintaohjelman kattavuuden ja ajantasaisuuden arviointiin sekä tehokkuuden seurantaan. Parannuksiin on ryhdyttävä, jos laitososien ikääntymisen hallinnan vaikuttavuus laskee tai saadaan merkkejä uusista ikääntymismekanismeista Luvanhaltijan on varattava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaa varten määriteltyihin toimintoihin ja tehtäviin tarvittavat henkilöresurssit. Henkilöstömuutoksissa on huolehdittava kokemusperäisen ja muun keskeisen tiedon siirrosta uusille henkilöille Luvanhaltijalla on oltava käytössään tekninen asiantuntemus ydinvoimalaitoksella odotettavissa olevista ikääntymismekanismeista ja niiden tunnistamisesta. Asiantuntemuksen avulla on pystyttävä ennakoimaan laitososien suunnitteluperusteista poikkeava ikääntyminen ja käyttökuntoisuuden heikkeneminen pitkällä aikavälillä.

6 YVL A.8 Luonnos 2 6(13) 408. Luvanhaltijalla on oltava tieto ajanmukaisista suunnitteluratkaisuista, valmistustekniikoista ja kunnonvalvontamenetelmistä, joilla laitososien fyysistä ikääntymistä voidaan vähentää Luvanhaltijalla on oltava asiantuntemus ydinvoimalaitoksen laitososien teknologisen ikääntymisen tunnistamiseen. Uutta toteutuskelpoista teknologiaa on otettava käyttöön ydinvoimalaitoksella silloin, kun se parantaa ydinturvallisuutta tai laitososan kunnonvalvonnan tai kunnossapidon vaikuttavuutta Luvanhaltijan on ylläpidettävä laitososien ikääntymisen hallintaan tarvittavia tietoaineistoja. Tällaisia ovat muun muassa alkuperäiset suunnitteluasiakirjat, kelpoistustiedot, valmistuksen dokumentaatio, käyttö- ja kunnossapitohistoriat sekä muutostyöt. 4.2 Ikääntymisen hallinnan kohdentaminen 411. Luvanhaltijan on kohdennettava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta laitososiin, jotka on valittu seuraavalla periaatteella. a) Ydinvoimalaitoksesta on tunnistettava sellaiset laitososat, joiden vikaantuminen voi vaarantaa ydinvoimalaitoksen turvallista käyttöä tai turvallisuustoimintoja häiriötai onnettomuustilanteessa. b) Kohdan a) perusteella tunnistetuista laitososista on selvitettävä niiden potentiaaliset ikääntymismekanismit ja ikääntymismekanismien merkitys laitososan käyttökuntoisuudelle. c) Jos kohdan b) selvityksen perusteella on laitososasta tunnistettavissa yksi tai useampi ikääntymismekanismi, joka voi aiheuttaa käyttökuntoisuuden menetyksen, on ikääntymisen hallinta kohdennettava tähän laitososaan ja laitososa määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelmaan Ikääntymisen hallintaohjelmaan kohdennetun laitososan redundanssit on yhtäläisesti kohdennettava ohjelmaan Luvanhaltijalla on oltava tiedossa ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelmaan kuuluvista laitososista suunnitteluperusteolosuhteet sekä muut tarvittavat suunnittelutiedot kuten rakennemateriaalit, laitepiirustukset ja toimintakuvaukset. 4.3 Suunnittelu ja hankinnat 414. Laitososan rakenteellisen ja toiminnallisen suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava laitososalle määriteltyihin suunnitteluperusteolosuhteisiin Suunnitteluratkaisuilla on vähennettävä laitososien ikääntymistä ja niillä on luotava edellytykset sille, että laitososien käyttökuntoisuus on valvottavissa ja ylläpidettävissä niiden käyttöiän ajan. a) Laitososille on valittava materiaalit, joiden tiedetään kestävän suunnitteluperusteolosuhteiden fyysisiä ja kemiallisia vaikutuksia. b) Odotettavissa oleviin ikääntymismekanismeihin on varauduttava laitososien suunnittelussa ja mitoituksessa. Esimerkkejä tästä ovat reaktoripainesäiliön säteilyhaurastuminen sekä terminen väsyminen virtausten sekoittumiskohdissa. c) Laitososan eheys on oltava tarkastettavissa. Laitososalla on oltava valmiudet (geometria, luoksepäästävyys, materiaalivalinta) kriittisten kohtien kuten hitsien tarkastamiseksi ainetta rikkomattomilla testausmenetelmillä.

7 YVL A.8 Luonnos 2 7(13) d) Laitososan toiminta on oltava testattavissa. Laitososalla on oltava valmiudet (instrumentointi, prosessikytkennät, testilaitteisto) suunnitteluperusteisen toimintakyvyn testaamiseksi toimintakokeilla. e) Laitososalla on oltava valmiudet (yhteensopivuus, instrumentointi, tietojärjestelmien kapasiteetti) jatkuvatoimiseen kunnonvalvontaan silloin, kun jatkuvatoiminen kunnonvalvonta lisää laitososan kunnonvalvonnan vaikuttavuutta. f) Laitososan on oltava kunnossapidettävissä. Säännöllisillä huoltotoimenpiteillä ja osien vaihdolla on voitava varmistaa laitososan käyttökuntoisuus suunnitellun käyttöiän ajaksi Suunnittelumarginaaleilla on hallittava epävarmuudet suunnittelun lähtötiedoissa, suunnittelumenetelmissä, mitoituksessa sekä kunnonvalvonnan ja kunnossapidon vaikuttavuudessa. Marginaalit on määritettävä niin suuriksi, että ankarimpiinkin suunnitteluperusteolosuhteisiin tarvittava toimintakyky säilyy ikääntymisen vaikutuksista huolimatta Laitososa on kelpoistettava joko analyyseillä, testeillä tai käyttökokemuksilla. Epävarmoissa tapauksissa laitososa tai sen yksittäinen suunnitteluratkaisu on kelpoistettava muun mahdollisen kelpoistuksen lisäksi testeillä, joilla laitososan vaatimuksenmukaisuus on yksiselitteisesti osoitettavissa Turvallisuuden kannalta merkitykselliselle laitososalle on oltava määriteltynä luotettava vähimmäiskäyttöikä, jonka ajan laitososa pysyy käyttökuntoisena, kun laitososaa käytetään ja kunnossapidetään suunnitellusti. Käytön aikana arviota on tarvittaessa tarkennettava toteutuvan käyttö- ja kunnossapitohistorian perusteella tai kun käyttökuntoisuuteen liittyvät vaatimukset muuttuvat Luvanhaltijan on hankittava käyttöönsä laitososien valmistajilta käyttö-, kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjeet sekä varaosa- ja tarvikesuositukset Ydinvoimalaitoksen suunnitteluratkaisujen on oltava sellaisia, että laitososien kunnonvalvonta ja kunnossapito eivät aiheuta säteily- tai työturvallisuusriskiä henkilökunnalle. Vaihdettavaksi suunniteltujen laitososien vaihtotyö on ennakoitava tilaratkaisuissa niin, että tarvittavat nostot ja siirrot voidaan turvallisesti toteuttaa Luvanhaltijan on suunnittelu- ja hankintatoimintaa varten määriteltävä ja ohjeistettava laitososien ikääntymisen hallintaa koskevat suunnittelu- ja hankintavaatimukset. 4.4 Valmistus 422. Laitososan valmistuksessa ja mahdollisissa valmistuksen aikaisissa korjauksissa on käytettävä menetelmiä, jotka vähentävät tai eivät edistä laitososan fyysistä ikääntymistä Valmistuksen aikana tehtävien tarkastusten ja testien yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei laitososaan jää sellaisia virheitä, jotka voivat aiheuttaa sille odottamatonta ikääntymistä suunnitteluperusteolosuhteissa tapahtuvan käytön aikana Luvanhaltijan on huolehdittava, että valmistuksen, asennuksen tai käyttöönoton aikana laitososasta tallennetaan vertailutasot mittauksista tai muista tiedoista, joilla laitososan ikääntymistä valvotaan käytön aikana kunnonvalvontaohjelman mukaisessa laajuudessa. Tyypillisiä tallennettavia vertailutasoja ovat NDT-perustarkastusten tulokset, värähtelytasot pyörivissä koneissa ja valokuvat silmämääräisissä tarkastuksissa Luvanhaltijan on taltioitava näytteet laitososien valmistukseen käytetyistä materiaaleista. Materiaalinäytteet on kerättävä vähintään niistä laitososista, jotka ovat hankalasti vaihdettavissa.

8 YVL A.8 Luonnos 2 8(13) 426. Laitososan kuljetukset, varastointi, asennus tai käyttöönotto on toteutettava aiheuttamatta laitososalla vahinkoa, joka voi käynnistää ikääntymismekanismin kehittymisen uudessa laitososassa. 4.5 Käyttö 427. Kuormitus-, prosessi- ja ympäristöolosuhteita on valvottava ja pidettävä ne suunnitteluperusteolosuhteiden rajoissa. Suunnitteluperusteolosuhteiden rajoissakin tarpeettomia kuormituksia, nopeita prosessitransientteja (paine ja lämpötila) ja muita epäedullisia käyttöolosuhteita on vältettävä Luvanhaltijan on hyödynnettävä ydinvoimalaitoksen kunnonvalvonnasta ja kunnossapidosta saatavaa palautetta ydinvoimalaitoksen käytön optimoinnissa. Palautteen avulla on haettava laitososien käyttötapoja, jotka hidastavat niiden ikääntymistä Luvanhaltijan on ohjeistettava ydinvoimalaitoksen käyttöhenkilökunnalle ajotavat, joilla laitososien ikääntymistä voidaan minimoida Luvanhaltijan on varmistettava suunnittelu- ja toteutusvaiheissa tehtyjen laitososien kelpoistuksien voimassaolo ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Tarvittaessa uusi kelpoistus on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen vielä voimassa olevan kelpoistuksen päättymistä. 4.6 Kunnonvalvonta 431. Luvanhaltijan on valvottava ydinvoimalaitoksen laitososien käyttökuntoisuutta niiden käyttöiän ajan. Tavoitteena on oltava, että kunnonvalvonta tuottaa tiedon laitososan kunnostustarpeesta hyvissä ajoin ja tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet voidaan aktivoida ennen laitososan vikaantumista Luvanhaltijalla on oltava ohjeistetut menettelyt ja menettelyjä tukevat tietojärjestelmät, joilla voidaan varmistua, että laitososien kunnonvalvontaan liittyvä suunnittelu, toteutus ja laadunvalvonta tehdään näiden menettelyjen mukaisesti Laitososan kunnonvalvonnan kattavuuden, käytettyjen menetelmien, valvontavälien, hyväksymisrajojen ja muiden kunnonvalvonnan vaikuttavuuteen liittyvien tekijöiden on oltava suhteessa valvottavan laitososan turvallisuusmerkitykseen. Turvallisuusmerkityksen arvioinnissa on hyödynnettävä todennäköisyysperusteista riskianalyysiä Jos laitososan kunnonvalvonnan perusteella havaitaan muutoksia valvottavissa suureissa, muutoksen merkitys ja laitososan käyttökuntoisuus on selvitettävä ja tarvittaessa palautettava vaatimusten mukaiseksi Jos havaitaan, että laitososa on toiminut suunnitteluperusteolosuhteidensa ulkopuolella tai sen käyttökuntoisuus on muuten saattanut vaarantua, laitososaa ei saa käyttää eikä pitää valmiustilassa käyttöä varten ennen kuin sen käyttökuntoisuus on osoitettu tarkastuksilla, testeillä, laskennallisilla analyyseillä tai muilla selvityksillä Kunnonvalvontasuureilla on oltava vertailutasot, joita käytetään arvioitaessa laitososan ikääntymistä. Vertailutasot on mitattava, kuvattava tai muulla tavoin tallennettava valmistajatehtaalla tai käyttöönottovaiheessa ydinvoimalaitoksella ennen laitososan käyttöä. Kunnossapito- ja muutostöiden yhteydessä vertailutasot on tarvittaessa tarkistettava vastaamaan uutta tilannetta Turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitososien kunnonvalvontaan on käytettävä saatavilla olevia jatkuvatoimisia menetelmiä, jos kunnonvalvonta ei ole muuten tehokkaasti järjestettävissä. Tämä tulee erityisesti kysymykseen värähtelyjen, vuotojen, väsymisen ja irto-osien valvonnassa sekä venttiilien toiminnan diagnostiikassa.

9 YVL A.8 Luonnos 2 9(13) 438. Luvanhaltijalla on oltava väsyttäviä kuormituksia aiheuttavista käyttötilanteista ja tapahtumista kuormitusseuranta vähintään ydinvoimalaitoksen turvallisuusluokkaan 1 kuuluville painelaitteille. Kuormitusseurannan tuloksia on käytettävä painelaitteiden ikääntymisarvioissa, joissa toteutuneiden käyttötilanteiden ja tapahtumien lukumäärää verrataan suunnitteluperusteolosuhteisiin. Seurattavia suureita ovat tyypillisesti virtaavan aineen paineet ja lämpötilat, pintalämpötilat, venymät ja värähtelyt. Mittaustiheyden on oltava riittävä laskelmissa tarvittavien suureiden muutosnopeuksien tarkastamiseksi jälkikäteen Luvanhaltijan on arkistoiva kunnonvalvontamittaukset laitososan käyttöiän ajaksi niiltä osin kuin historiatiedon avulla laitososan käyttökuntoisuus ja käyttökuntoisuudessa tapahtuvat muutokset ovat analysoitavissa Kunnonvalvonnan mitta- ja analyysilaitteiden on oltava kalibroituja ja kelvollisia käyttötarkoitukseensa. Laitteissa on oltava yksilötunnisteet, joihin kalibrointitodistuksissa on viitattava. 4.7 Kunnossapito 441. Luvanhaltijan on pidettävä ydinvoimalaitoksen laitososat käyttökuntoisena niiden käyttöiän ajan. Kunnossapidon tavoitteena on oltava, että laitososa ei vikaannu käytön aikana ja että käytössä tai varalla oleva laitososa kykenee täyttämään sen käyttökuntoisuudelle asetetut vaatimukset kaikissa määritellyissä suunnitteluperusteolosuhteissa Turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitososien kunnossapito ei saa perustua korjaavaan kunnossapitoon Luvanhaltijalla on oltava ohjeistetut menettelyt ja menettelyjä tukevat tietojärjestelmät, joilla voidaan varmistua, että laitososien kunnossapitoon liittyvä suunnittelu, toteutus ja laadunvalvonta tehdään näiden menettelyjen mukaisesti Laitososan kunnossapidon kattavuuden, menetelmien ja huoltovälien sekä varaosasaldojen ja muiden kunnossapidon vaikuttavuuteen liittyvien tekijöiden on oltava suhteessa laitososan turvallisuusmerkitykseen. Turvallisuusmerkityksen arvioinnissa on hyödynnettävä todennäköisyysperusteista riskianalyysiä Laitososan kunnostuksen tai vikakorjauksen yhteydessä luvanhaltijan on selvitettävä, esiintyykö sama kunnostustarve tai vika sellaisenaan tai piilevänä muissa rakenteeltaan, toiminnaltaan tai käyttöolosuhteiltaan vastaavissa ydinvoimalaitosten laitososissa (yhteisvika). On myös selvitettävä, onko havaittu laitososan käyttökuntoisuuden menetys tai heikentyminen vältettävissä vastaisuudessa muuttamalla sen kunnonvalvonta- tai kunnossapito-ohjelmaa Laitososan kunnossapito-ohjelman ulkopuolisten korjaustöiden ennakkotarkastuksessa, toteutuksessa ja laadunvalvonnassa on noudatettava E-sarjan YVL-ohjeissa esitettyjä hyväksyntämenettelyjä Prosessi-, sähkö- ja automaatiokytkennät on varmistettava kunnossapitotyön ajaksi ja muutetut kytkennät palautettava kunnossapitotyön päätteeksi niin, ettei kunnossapitotyöstä aiheudu välitöntä tai välillistä vaaraa henkilöstölle. On myös varmistettava, ettei kunnossapitotyö ole ristiriidassa ydinvoimalaitoksen turvallisuusteknisten käyttöehtojen kanssa tai ole muuten uhka ydinvoimalaitoksen turvallisuudelle Luvanhaltijan on arkistoitava laitososan kunnossapitohistoria. Laitososan huolto-, korjaus- ja muutostöissä tehtyjen toimenpiteiden on oltava jäljitettävissä jälkikäteen laitososan käyttöiän ajan.

10 YVL A.8 Luonnos 2 10(13) 449. Kunnossapitotöissä käytettävien työkalujen on oltava tehtävään tarkoitettuja. Työkalut on pidettävä käyttökuntoisina huoltamalla ja varastoimalla ne asianmukaisesti. Kalibrointia tai muuta säätöä vaativat työkalut on tarkastettava määrävälein. 4.8 Kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmat 450. Luvanhaltijalla on oltava laitososalle sekä sen kunnonvalvontaa että kunnossapitoa varten ohjelmat tai vastaavat suunnitelmat. Kunnonvalvontaohjelmassa on oltava määriteltynä toimenpiteet laitososan käyttöiän aikana tapahtuvaa käyttökuntoisuuden valvontaa varten. Vastaavasti kunnossapito-ohjelmassa on oltava määriteltynä toimenpiteet laitososan käyttöiän aikana tapahtuvaa käyttökuntoisuuden ylläpitoa varten Laitososien kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmien on perustuttava valmistajan ohjeisiin sekä luvanhaltijan omiin ja muilta hankittuihin käyttökokemuksiin Laitososien kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmien laadinnassa on sovellettava riskitietoisia menetelmiä Kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmia on jatkuvasti arvioitava ja tarkistettava laitososan kunnonvalvonnasta ja kunnossapidosta hankitun palautteen perusteella. Havaitut muutostarpeet on analysoitava ja ohjelmien vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet pantava täytäntöön ohjelmapäivityksissä. 5. VARAOSAHUOLTO 501. Ydinvoimalaitoksen turvallisessa tilassa pitämisessä ja turvalliseen tilaan saattamisessa tarvittavien laitososien varaosien on oltava saatavilla joko laitospaikalla tai toimittajan varastossa. Saatavuus on varmistettava niin, että turvallisteknisten käyttöehtojen määrittelemiä laitososien korjausaikoja ei ylitetä Varaosien on oltava alkuperäisiä tai vastattava ominaisuuksiltaan vähintään alkuperäistä. Jos alkuperäistä varaosaa tai tarviketta ei käytetä, korvaavan varaosan tai tarvikkeen on oltava kelpoistettu analyyseillä, testeillä tai käyttökokemuksilla Luvanhaltijalla on oltava varaosan ja tarvikkeen hankinnasta, vastaanotosta, varastoinnista ja asennuksesta ohjeistetut menettelyt ja menettelyjä tukevat tietojärjestelmät, joilla voidaan varmistua ainoastaan vaatimuksenmukaisen varaosan tai tarvikkeen käytöstä ydinvoimalaitoksen laitososissa Luvanhaltijan on ennakoitava laitososan teknisen tuen tai varaosien saatavuus. Jos saatavuus on päättymässä, luvanhaltijan on aktivoitava toimenpiteet laitososan korvaamiseksi vastaavalla vaatimukset täyttävällä laitososalla tai muuten varmistettava, että laitososan käyttöä, kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa voidaan jatkaa käyttökuntoisuutta vaarantamatta laitososan käyttöiän loppuun asti Kunnostetun tai korjatun laitososan käyttökuntoisuus on varmistettava tarkoitukseen soveltuvilla tarkastuksilla tai testeillä ennen laitososan käyttöä. 6. MUUTOSTYÖT 601. Luvanhaltijan on seurattava järjestelmällisesti ydinvoimalaitoksen fyysistä ja teknologista ikääntymistä ja tunnistettava ydinvoimalaitoksen muutostyötarpeet. Nähtävissä olevat suuret muutos- tai korjaushankkeiden suunnittelu on käynnistettävä hyvissä ajoin niin, että ne pystytään toteuttamaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti Voimaan saatettujen ydinturvallisuusvaatimusten edellyttämät muutostyöt on toteutettava. Poikkeamat uusista vaatimuksista on erikseen hyväksytettävä Säteilyturvakeskuksella.

11 YVL A.8 Luonnos 2 11(13) 603. Luvanhaltijan on analysoitava muutostyön turvallisuusvaikutukset suunnitteluvaiheessa. Muutostyöllä ei saa heikentää ydinvoimalaitoksen turvallisuutta eivätkä laitososien kunnonvalvonnan vaikuttavuutta tai laitososien kunnossapidettävyyttä Muutostyön suunnittelun on perustuttava laitososan alkuperäisiin suunnitteluvaatimuksiin ja olosuhteisiin sekä näissä mahdollisesti myöhemmin tapahtuneisiin muutoksiin Muutostyön edellyttämät päivitykset laitososan piirustuksissa, ohjeissa ja muissa muutostyön johdosta vanhentuneissa asiakirjoissa on tehtävä viipymättä muutostyön yhteydessä Käyttö- ja kunnossapito-organisaatioiden koulutuksella on saatettava asianosaisten tietoon muutostyöstä aiheutuneet muutokset laitososan käyttöön, kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon Luvanhaltijan on laadittava muutostyöstä järjestelmä- ja laitetason suunnitelmat. Muutostyön ennakkotarkastuksessa ja toteutuksessa on noudatettava muissa YVL-ohjeissa esitettyjä hyväksyntämenettelyjä Luvanhaltijan on pidettävä Säteilyturvakeskus tietoisena laajoista kunnossapito- ja muutostöistä, joita luvanhaltija suunnittelee toteuttavansa ydinvoimalaitoksen käyttöiän aikana. 7. TOIMITETTAVAT ASIAKIRJAT 7.1 Ikääntymisen hallintasuunnitelma 701. Luvanhakijan on ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa hakiessaan toimitettava Säteilyturvakeskukselle suunnitelma laitososien ikääntymisen hallinnasta osana alustavaa turvallisuusselostetta Ikääntymisen hallintasuunnitelmasta on käytävä ilmi periaatteet, joilla ikääntymisen hallinta toteutetaan ydinvoimalaitoksen laitososien suunnittelussa, hankinnassa ja valmistuksessa sekä niiden käytön aikana. Suunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: a) varautuminen fyysiseen ikääntymiseen laitososien suunnitteluratkaisuissa b) muiden ydinvoimalaitosten käyttökokemusten sekä ikääntymisen liittyvien tutkimustulosten hyödyntäminen laitososien suunnitteluratkaisuissa c) ikääntymisen hallinnan organisointi ydinvoimalaitoksella d) ikääntymisen hallintaohjelmaan ehdotetut laitososat e) laitososien kunnonvalvonnan ja kunnossapidon periaatteet. 7.2 Ikääntymisen hallintaohjelma 703. Luvanhakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi kuvaus ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnasta (ikääntymisen hallintaohjelma) käyttölupaa hakiessaan Ikääntymisen hallintaohjelmassa on määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnasta vastaava organisaatio ja vastuuhenkilöiden tehtävät organisaatiossa Ikääntymisen hallintaohjelmassa on esitettävä seuraavat tiedot ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaan kohdennetuista laitososista: a) laitososien käyttöolosuhteet, suunnitteluperusteolosuhteet, materiaalit, rakenne ja muut ikääntymisen kannalta oleelliset tiedot

12 YVL A.8 Luonnos 2 12(13) b) laitososien tunnistetut ikääntymismekanismit c) laitososille suunnitellut tarkastukset ja testit (kunnonvalvonta), joilla valvotaan laitososan ikääntymistä sen käyttöiän aikana d) laitososille suunnitellut huollot ja korjaukset (kunnossapito), joilla ylläpidetään ikääntyvän laitososan käyttökuntoisuutta sen käyttöiän aikana e) laitososien kelpoistus Ikääntymisen hallintaohjelmassa pyydetyistä tiedoista riittävät yhteenvedot ja yksityiskohtien osalta viitetiedot silloin, kun tarvittavat yksityiskohdat sisältävät asiakirjat on toimitettu Säteilyturvakeskukselle muussa yhteydessä. 7.3 Ikääntymisen seurantaraportti 707. Luvanhaltijan on ydinvoimalaitoksen käytön aikana toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi laitososien ikääntymisen hallinnan vuotuinen seurantaraportti aina vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. Seurantaraportissa voidaan viitata laitososien kunnonvalvonnasta ja kunnossapidosta vuosittaisin laadittaviin raportteihin Seurantaraportin on sisällettävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnasta seuraavat tiedot: a) arvio ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan tuloksellisuudesta seurantajaksolta b) arvio laitososien käyttökuntoisuudesta, turvallisuusmarginaalien muutoksista ja kunnossapitotarpeista pitkällä aikavälillä c) yhteenveto laitososien kunnonvalvontaohjelman mukaisista sekä muista seurantajakson aikana tehdyistä tarkastuksista ja testeistä d) yhteenveto laitososien kunnossapito-ohjelman mukaisista sekä muista seurantajakson aikana tehdyistä huolloista, korjauksista ja muutostöistä e) merkittävät laitososien kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon liittyvät havainnot seurantajaksolta f) laitososien kelpoistustilanne Jos luvanhaltija on päivittänyt ikääntymisen hallintaohjelmaa tarkastelujakson aikana, on uusi revisio toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi vuotuisen seurantaraportin yhteydessä. 8. VIRANOMAISVALVONTA 801. Rakentamislupavaiheessa Säteilyturvakeskus arvioi ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallinnan periaatteiden riittävyyttä ydinvoimalaitoksen alustavan turvallisuusselosteen kuuluvan ikääntymisen hallintasuunnitelman perusteella Käyttölupavaiheessa Säteilyturvakeskus arvioi ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallinnan riittävyyttä luvanhaltijan laatiman ikääntymisen hallintaohjelman perusteella Ydinvoimalaitoksen käytön aikana Säteilyturvakeskus valvoo ikääntymisen hallintaohjelman täytäntöönpanoa luvanhaltijan vuosittain laatiman seurantaraportin perusteella Säteilyturvakeskus arvioi ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan vaikuttavuutta käytönaikaisen tarkastusohjelman (KTO-tarkastukset) ja muiden tekemiensä tarkastusten osana sekä myös määräaikaisten turvallisuusarvioiden ja käyttölupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

13 YVL A.8 Luonnos 2 13(13) VIITTEET 1) IAEA Safety Standards: Ageing Management for Nuclear Power Plants, Safety Guide No. NS-G-2.12, ) IAEA Safety Reports Series No. 62: Proactive Management of Ageing for Nuclear Power Plants, ) Shah, V.N. & Macdonald, P.E. (Eds): Aging and Life Extension of Major Light Water Reactor Components, Elsevier, 1993, 943 p 4) WENRA Reactor Safety Reference Levels 5) IAEA Safety Standards: Safety of Nuclear Power Plants: Operation, Requirements No. NS-R- 2, 2000.

14 LIITE 1 1(8) FYYSINEN IKÄÄNTYMINEN ALTTIIT KOHTEET Mekaaniset komponentit Jännityskorroosio (Stress Corrosion Cracking; SCC) - Metalliin muodostuu murtumia korroosion ja vetojännityksen vaikutuksesta. Vetojännitystila puolestaan voi olla seurausta sisäisistä jännityksistä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta. Jännityskorroosiomurtumaan johtava korroosioympäristö on materiaalikohtainen. Raerajajännityskorroosio (Inter-Granular Stress Corrosion Cracking; IGSCC) Metallin raerajoja pitkin etenevä jännityskorroosio herkistyneessä austeniittisessa materiaalissa (ks. jännityskorroosio). Rakeiden läpi etenevä jännityskorroosio (TransGranular Stress Corrosion Cracking; TGSCC) Metallin rakeiden läpi etenevä jännityskorroosio (ks. jännityskorroosio) Komponentin ulkopinnasta ydintyvä kloridien aiheuttama jännityskorroosio (External Chloride Stress Corrosion Cracking; ECSCC) Vetojännityksen alaisen komponentin, yleensä putkiston ulkopinta altistuu kloridipitoiselle vedelle esim. putkivuodon ja klorideja sisältävän eristemateriaalin takia (ks. jännityskorroosio). Painevesireaktorin primäärivedessä tapahtuva jännityskorroosio (Primary Water Stress Corrosion Cracking; PWSCC) Hapettomassa korkealämpötilaisessa vedessä tapahtuva jännityskorroosio (ks. jännityskorroosio). Muodonmuutoksen aiheuttama jännityskorroosio (Strain-Induced Corrosion Cracking; SICC) Monotonisesti kasvava dynaaminen kuormitus saattaa happipitoisessa vedessä tai höyryssä johtaa murtumiin, jotka muistuttavat jännityskorroosiota. Boorihappokorroosio (Boric Acid Corrosion) Primaariveden vuoto voi aiheuttaa boorihappokorroosiota hiili- ja niukka-seosteisissä teräksissä. Mekanismi on yleinen korroosio ja/tai materiaalihäviö (wastage). Austeniittiset ruostumattomat, hiili- ja niukkaseosteiset teräkset, Ni-seokset mukaanlukien hitsausliitokset ja niiden ympäristö; reaktorin sisäosat, putkistot primaari- ja sekundaaripiirissä, reaktorin tukirakenteet, höyrystimet, paineistin Austeniittisten ruostumattomien terästen hitsausliitokset; putkistot primaari- ja sekundaaripiirissä, reaktorin sisäosat, palkeet Austeniittiset ruostumattomat ja hiiliteräkset mukaan lukien hitsausliitokset ja niiden ympäristö; höyrystimen vaippa, putkistot, mm. pääkiertoputkistot, säätösauvakoneistot; suojarakennuksen teräsvaippaan liittyvät putkistot; ruostumatonta terästä olevat palkeet, laippaliitosten pultit Austeniittiset ruostumattomat teräkset ja hitsausliitokset; kaikki putkistot Ni-seokset; yhteet ja hitsausliitokset, joita ei ole jännityksenpoistohehkutettu tai joita on kylmämuokattu, höyrystimien lämmönsiirtoputkien primaaripuoli, säätösauvakoneiston yhteet, paineistin Niukkaseosteiset ferriittiset teräkset; syöttövesiyhteet ja vaakasuorat putkistot, ohutseinämäiset putket ja putkikäyrät Niukkaseosteiset ferriittiset teräkset; säätösauvakoneiston läpiviennit ja reaktoriastian kansi, suojarakennuksen teräsvaippa, pulttiliitokset

15 LIITE 1 2(8) Eroosiokorroosio (Erosion Corrosion) - Eroosiokorroosiossa virtaava neste irrottaa metallin pintaa suojaavaa (korroosiotuotetta) kerrosta ja siten nopeuttaa korroosiota, kun virtausnopeus ylittää kriittisen arvonsa. Vesi-iskut (Water Hammering) Vesi-iskut voivat aiheuttaa suuria dynaamisia kuormia. Mikrobiologinen korroosio (Microbiologically- Influenced Corrosion) Orgaanisen aineksen kontaminoima vesi esim. raakavesisysteemissä voi aiheuttaa korotetuissa lämpötiloissa ja hiljaisella virtausnopeudella paikallista korroosiota, erityisesti rako-olosuhteissa. Pistekorroosio (Pitting) - Putkistoissa, joissa toisinaan tai aina on vähäinen virtausnopeus, vesi on happipitoista ja kontaminoitunutta (esim. fluorideja tai klorideja) voi muodostua paikallisia korroosiokuoppia. Rakokorroosio (Crevice Corrosion) Raoissa korotetuissa lämpötiloissa ja hapettavissa olosuhteissa esiintyvä korroosiomuoto. Kavitaatiokorroosio/eroosio (Erosion-Cavitation) - Nestevirtauksessa paine laskee paikallisesti vallitsevaa lämpötilaa vastaavaan höyrynpaineeseen tai sen alapuolelle. Muodostuneet höyrykuplat painuvat äkillisesti kokoon, kun höyrynpaine jälleen ylittyy virtauksessa. Ilmiö synnyttää paikallisia paineiskuja, jotka edistävät korroosiota irrottamalla suojakerrosta pinnalta tai aiheuttavat voimakkaimmillaan mekaanisia vaurioita pintoihin. Raerajakorroosio (Inter-Granular Attack; IGA) Materiaalin raerajoja pitkin etenevä korroosio herkistyneessä austeniittisessa materiaalissa, useimmiten raerajajännityskorroosion aiheuttama murtuminen (ks. jännityskorroosio; raerajajännityskorroosio). Yleinen korroosio (General Corrosion) - Metalli syöpyy samalla nopeudella tasaisesti koko pinnalta. Väsyminen (Fatigue) Metallin ominaisuudet heikkenevät värähtelyjen, vaihtokuormituksen tai lämpötilavaihtelujen takia ja rakenteeseen syntyy säröjä, jotka kasvaessaan voivat johtaa Hiiliteräkset ja niukkaseosteiset teräkset; pyörteitä aiheuttavat virtauksen epäjatkuvuuskohdat kuten putkimutkat, -haarat ja virtausten tuloaukot ja supistukset Virtauksen pysähtyminen esim. venttiilin sulkeutuessa nopeasti. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset mukaan lukien hitsausliitokset ja eriparihitsit; erilaiset apuputkistot, suojarakennuksen teräsvaippa, jänneteräkset Austeniittiset ja ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset mukaan lukien hitsausliitokset ja eriparihitsit; höyrystimien lämmönsiirtoputket, pultit reaktorin kannessa, höyrystimen runko Austeniittiset ja ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset; termiset suojat, laippaliitokset, suojarakennuksen teräsvaippa yms. Kaikki metalliset materiaalit laitteissa, joissa paine voi laskea alle höyrynpaineen suurista virtausnopeuksista tai poikkeuksellisen korkeasta lämpötilasta johtuen; venttiilit, pumput, höyrystimien sisäosat Austeniittiset ruostumattomat teräkset ja Niseokset mukaan lukien hitsausliitokset; höyrystimien lämmönsiirtoputket sekundaaripuolella Suojaamattomat hiili- ja niukkaseosteiset teräkset, esim. teräsvaippa Austeniittiset ruostumattomat ja niukkaseosteiset ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset mukaan lukien hitsausliitokset, erityisesti yhteissä ja muissa jännityskonsentraatiokohdissa putkistoissa ja

16 LIITE 1 3(8) rakenteen murtumiseen. Terminen väsyminen (Thermal Fatigue) Eri syistä johtuvat lämpötilavaihtelut (mm. kuuman ja kylmän veden sekoittuminen) aiheuttavat vaihtokuormitusta, mikä johtaa metallin väsymiseen (kts. väsyminen) Korroosioväsyminen (Corrosion Fatigue) - Metalli on värähtelyjen, vaihtokuormituksen tai lämpötilavaihteluiden alainen ja sen väsymiskestävyys alenee (murtuma ydintyy nopeammin ja/tai kasvaa nopeammin) korrodoivan ympäristön takia. Terminen vanheneminen (Thermal Ageing, Thermal Embrittlement) Korotetut käyttölämpötilat aiheuttavat austeniittisissa teräsvaluissa ferriitin haurastumista, joka haurastaa koko materiaalin. Myös epäpuhtauksia sisältävät ferriittiset teräkset voivat olla alttiita termiselle vanhenemiselle. Jännityksen relaksaatio (Stress Relaxation) Korotetuissa lämpötiloissa tapahtuva jännityksen alaisen metallin myötäminen, elastinen venymä muuttuu plastiseksi venymäksi. Neutronisäteily voi edesauttaa ilmiötä. Säteilyhaurastuminen (Irradiation Damage) - Materiaalin, yleensä teräksen, lujuus kasvaa ja sitkeys pienenee materiaalin altistuessa neutronisäteilylle. Teräksen puhtaudella on merkittävä vaikutus haurastumisen voimakkuuteen. Säteilyn aiheuttama jännityskorroosio (Irradiation-Assisted Stress Corrosion Cracking; IASCC) Säröily tapahtuu tietyn kynnysarvon ylittävän neutroniannoksen aiheuttamana, kun muut jännityskorroosion edellytykset täyttyvät (ks. jännityskorroosio) Säteilyn aiheuttama turpoaminen (Swelling) Suuret neutroniannokset voivat tietyissä austeniittisissa ruostumattomissa teräksissä synnyttää koloja ja makroskooppista rakenteen muodonmuutosta. Kuluminen (Erosion, Wear, Wastage) - Materiaali irtoaa kuluvalta pinnalta eri mekanismien välityksellä. Tästä seuraa painohäviöitä, mitta- ja muodonmuutoksia ja pinnan laadun heikkene- pumpuissa Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset, perusaine ja hitsausliitokset; yhteet, T-liitokset, jännityskonsentraatiokohdat putkistoissa Austeniittiset ruostumattomat ja niukka-seosteiset ferriittiset teräkset mukaan lukien hitsausliitokset, erityisesti yhteissä ja muissa jännityskonsentraatiokohdissa Valetut austeniittiset ruostumattomat teräkset, epäpuhtauksia sisältävät ferriittiset teräkset; reaktorin sisäosat, säätösauvakoneisto, putkistot, venttiilit, pumput Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; esikiristetyt pultit mm. reaktorin sisäosissa ja erilaisissa laippaliitoksissa Reaktoripaineastiateräkset; perusaine ja hitsausliitokset; austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni-seokset; reaktorin sisäosat Austeniittiset ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat, mm. erilaiset pultit Austeniittiset ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; reaktorin sisäosat, säätösauvakoneistot, höyrystimien lämmönsiirtoputket, putkistot yleensä, venttiilit, pumput jne.

17 LIITE 1 4(8) mistä. Hankautuminen (fretting) - Ilmiö tapahtuu kahden toisiaan vastaan puristetun pinnan välissä silloin, kun pinnat värähdellessään pääsevät liikkumaan. Ilmiön seurauksena metalli voi kulua ja siinä voi tapahtua korroosiota tai väsymistä. Lommoutuminen (Denting) Höyrystimen ohutseinämäisten putkien lommoutuminen tapahtuu tukilevyjen kohdalta putken ja tukilevyn väliin muodostuvan korroosiotuotekerroksen takia. Ilmiötä edesauttaa, jos tukilevy on hiiliterästä ja sekundaaripuolen vedessä on epäpuhtauksia, esim. klorideja. Viruminen (Creep) - Korkeissa lämpötiloissa (T > 0,3 x T sulamispiste (K) ) vakiojännityksen tai -kuormituksen alaisena tapahtuva ajasta riippuva muodonmuutos. Neutronisäteily saattaa kiihdyttää virumista. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; reaktorin ja höyrystimien sisäosat Austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni-seokset; höyrystimien lämmönsiirtoputket Kaikki metalliset materiaalit; kevytvesireaktoreiden mekaaniset osat toimivat normaalisti lämpötila-alueella, jossa viruminen on vähäistä. Reaktorin sisäosissa olevat pultit saattavat olla alttiita säteilyn kiihdyttämälle virumiselle. Sähkö- ja automaatiokomponentit Lämpövanheneminen - Ilmiö aiheuttaa eristemateriaalin sähköisten, kemiallisten ja erityisesti mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. Sähköinen vanheneminen - Jännite aiheuttaa eristeen läpilyöntilujuuden huononemista. Sähköinen vanheneminen yhdessä lämpövanhenemisen ja osittaispurkausten kanssa saattaa johtaa sähkölujuuden menetykseen. Mekaanisten ominaisuuksien vanheneminen Ilmiö johtuu värähtelystä, vedosta, väännöstä, lämpölaajenemisesta ja -kutistumisesta sekä kytkentä- ja katkaisutapahtumissa esiintyvistä ylijännitteistä. Materiaalin sitkeys ja lujuus heikkenevät. Kosteuden aiheuttama vanheneminen - Suuri suhteellinen kosteus tai ilmasta lauhtunut vesi voi aiheuttaa eristemateriaalin läpilyönnin ja korroosiota. Ionisoivan säteilyn aiheuttama vanheneminen (Ageing due to Ionizing Radiation) - Ionisoiva säteily aiheuttaa eristemateriaalien haurastumista ja niiden mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. Eristemateriaalit Eristemateriaalit Eristemateriaalit Eristemateriaalit Eristemateriaalit

18 LIITE 1 5(8) Hapettuminen (Oxidation) - Metallipinnan hapettuminen aiheuttaa kontaktorissa impedanssin kasvua tai estää kokonaan virtapiirin sulkeutumisen. Korroosio voi esiintyä myös pistekorroosiona. Hapettuminen haurastaa eristemateriaaleja ja voi johtaa eristyskyvyn heikkenemiseen. Metalliwhiskerien kasvu (Appearance of Monocrystals) - Sinkki-, tina- ja hopeapinnoitteissa tapahtuva ilmiö, jonka seurauksena syntyy ns. whiskereitä, jotka ovat hiusmaisia pinnasta poispäin kasvavia erittäin ohuita metallisäikeitä. Whiskerit voivat aiheuttaa oikosulkuja kahden eri virtapiirin välille. Metallien diffuusio (Metallic Diffusion) - Ylijännitteen aiheuttamasta kuumenemisesta johtuva juotoksen tai hitsausliitoksen mikrorakennemuutos, joka voi johtaa sähkönjohtavuuden ja/tai mekaanisten ominaisuuksien huononemiseen. Rele- ja katkaisijakontaktorit, eristemateriaalit Sähkökaapit, kaapelikourut, isot releet Juotokset ja hitsausliitokset elektronisissa laitteissa Betonirakenteet Jännityskorroosio (Stress Corrosion Cracking; SCC) - Ks. Mekaaniset komponentit. Yleinen korroosio (General Corrosion) Ks. Mekaaniset komponentit. Jänneteräkset ja ankkuripultit Jänneteräkset, ankkuripultit, teräsvuoraus; hiilija ferriittiset niukkaseosteiset teräkset Pistekorroosio (Pitting) Ks. Mekaaniset komponentit. Vetyhauraus (Hydrogen Embrittlement) Teräkseen valmistuksen yhteydessä tai korroosioreaktion tuloksena diffundoituneen vedyn aiheuttama haurastuminen. Pakkasrapautuminen - Betonin kapillaarihuokosissa oleva vesi laajenee jäätyessään. Syntynyt paine rapauttaa betonin pintaa. Suolarapautuminen - Betonin huokosiin tunkeutunut suolapitoinen vesi haihtuu rakenteen pinnasta, jolloin suola kiteytyy huokoseen ja aiheuttaa hienon runkoaineksen irtoamisen pinnasta. Ettringiittivaurio - Vaurio syntyy, kun sitoutumassa olevan betonin lämpötila kohoaa yli 60 C:n lämpökäsittelyn tai hydrataation vaikutuksesta. Tällöin betoniin muodostuu väliaikaisia hydrataatiotuotteita, monosulfaatteja, jotka myö- Jänneteräkset, ankkuripultit, teräsvuoraus; hiilija niukkaseosteiset ferriittiset teräkset Ankkuripultit Ulkona olevat betonirakenteet rasitusluokissa XF1-XF4 Merivesitunnelit, altaat Lämpökäsitellyt betonivalmisosat ja massiiviset betonirakenteet, joiden sitoutumisen aikainen lämpötila on suuri.

19 LIITE 1 6(8) hemmin muodostavat huokosrakenteeseen kiteytyvää ettringiittiä. Huokosrakenteen täyttyminen alentaa pakkasrasituskestävyyttä. Paisuva ettringiitti voi aiheuttaa myös betonirakenteen halkeilua. Alkalikiviainesreaktio - Ilmiö on sementtikiven paisumisreaktio, joka johtuu huokosveden natrium- ja kaliumhydroksidien reagoidessa piitä sisältävän runkoaineen kanssa. Sulfaattirasitus - Sulfaatit reagoivat kalkin ja aluminaattien kanssa ja muodostavat tilavuudeltaan alkuperäisiä suurempia reaktiotuotteita. Tilavuuden kasvu aiheuttaa sisäisiä jännityksiä ja halkeilua. Pehmeän veden liuottava vaikutus - Pehmeä vesi liuottaa sementtikiven kalsiumhydroksidia tehokkaasti. Betonin vesitiiviyden ollessa heikko suuren vesi-sementtisuhteen tai halkeilun takia vesi kulkeutuu betonin sisään ja liottaa sementtikiven kalsiumhydroksia. Betonin lujuus alenee ja tiiveys heikkenee. Alhaisen ph:n liuottava vaikutus - Liuokset, joilla on alhainen ph, liuottavat sementtikiveä. Happamia liuoksia esiintyy luonnossa tai niitä joutuu käytön aikana betonipinnoille. Biologiset organismit - Biologinen vaikutus voi syntyä suoraan organismin tunkeutuessa rakenteeseen tai organismin biologisen prosessin tuotteena syntyvää rakennetta vahingoittavan ainetta. Lämpöliikkeet - Pakkovoimia aiheuttavat lämpöliikkeet, kosteuden muutokset ja betonin kutistuminen. Lämpöliikkeitä voi aiheutua betonin sitoutumisen tai käytön aikana. Jos liike on estetty ja rakenne ei kykene vastaanottamaan syntynyttä jännitystä, rakenne halkeilee. Karbonatisoituminen - Ilmiössä ilman hiilidioksidi reagoi betonin alkalisten hydroksidien kanssa, jolloin betonin emäksisyys vähenee. Tällöin terästä suojaava passivoiva ympäristö menetetään ja teräksen korroosio voi alkaa. Karbonatisoitumisnopeus riippuu betonin tiiveydestä ja sementtimäärästä. Kloridien tunkeutuminen - Kloridien tunkeutuminen betoniin aiheuttaa myös korroosiota vaik- Betonirakenteet, joissa on käytetty kvartsipitoista runkoainetta. Maanalaiset betonirakenteet, kun maaperässä esiintyy sulfaatteja. Betonirakenteet, jotka joutuvat kosketuksiin pehmeän veden kanssa. Betonipinnat laitoksen sisätiloissa, perustukset, Merivesitunnelit, altaat Merivesirakenteet, altaat Betonirakenteet, joissa ei ole otettu huomioon pakkovoimia Betoni rasitusluokissa XC1-XC4, betoniteräkset Betoni rasitusluokissa XS1-XS4 ja XD1-XD4, betoniteräkset

20 LIITE 1 7(8) ka betonin ph olisi korkeakin. Kloridien vaikutuksesta oksidikalvo rikkoontuu ja teräksen korroosio alkaa. Kalsiumkloridia on voitu käyttää betonissa kiihdyttimenä, klorideja saattaa esiintyä runkoaineessa, sementissä tai vedessä. Klorideja tunkeutuu vesiliuoksena betoniin ympäristöstä. Sähköiset hajavirrat - Sähköisten hajavirtojen aiheuttama korroosionopeuden lisäys. Eroosio (Erosion) - Virtaavan veden aiheuttaman kulumisen, eroosion, voimakkuus riippuu veden sisältämien kuluttavien hiukkasten määrästä. Korkea lämpötila (High Temperature) - Lämpötilan vaikutuksesta sementtiliimassa oleva vesi höyrystyy. Tämä aiheuttaa vaikuttaa alentavasti betonin lujuusominaisuuksiin. Korkeammissa lämpötiloissa kalsiumhydroksidi hajoaa ja runkoaineeseen tulee muutoksia. Tilavuuden muutos aiheuttaa sisäistä jännitystä ja rakenteen lohkeilua. Betonin pinta rapautuu ja aiheuttaa riskin lisävaurioihin. Ionisoiva säteily - Ionisoiva säteily aiheuttaa lujuuden menetystä ja tilavuuden kasvua. Lujuuden menetys voi johtua muutoksista rakenteessa tai säteilyn lämmittävästä vaikutuksesta. Relaksaatio (Relaxation) - Relaksaatiossa jänneteräksen jännitys pienenee, kun venymä pysyy vakiona (Ks. jännityksen relaksaatio; mekaaniset komponentit) Viruminen (Creep) - Virumisessa betonin jännitystilasta johtuva muodonmuutos etenee alkutilan jälkeen ajan funktiona. Virumasta johtuva muodonmuutos ei ole palautuva. Betonirakenteet, joissa esiintyy sähköisiä hajavirtoja Rakenteet, jotka altistuvat virtaavan veden vaikutukselle. Tulipalon tai korkean lämpötilan > 90 C aiheuttamat vauriot betonirakenteille. Reaktoripaineastian viereiset säteilysuoja-rakenteet, biologiset suojat. Jänneteräkset Betonirakenteet, joiden jännitystila ja käyttölämpötila ovat korkeat Kutistuminen - Betoni kutistuu kuivaessaan ja laajenee vastaavasti kostuessaan. Sitoutumisen aikainen kutistuminen ei ole palautuvaa. TEKNOLOGINEN IKÄÄNTYMINEN Kansalliset ja kansainväliset säädökset - Laitososat eivät vastaa uusissa kansallisissa tai kansainvälisissä säädöksissä niille asetettuja vaatimuksia. Poikkeamat voivat liittyä esim. laitososien suunnitteluperusteisiin, kvalifiointiin, turvallisuuskysymyksiin ja/tai rinnakkaisuuteen tai erilaisuuteen. Standardit Laitososat eivät vastaa uusissa standardeissa esitettyjä, yksikohtaisempia teknisiä vaatimuksia suunnittelusta, valmistuksesta ja materiaaleista.

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA

YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA OHJE YVL A.8, Luonnos 4 / 13.11.2012 YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Yleiset vaatimukset 4 4 Suunnittelu ja hankinnat 5 5 Valmistus 6 6 Käyttö 6 7 Kunnonvalvonta 7

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat

Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat 11.9.1995 Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat 1 Yleistä 3 2 Asiakirjan toimittaminen 3 3 Asiakirjan rakenne ja sisältö 3 3.1 Asiakirjan rakenne 3 3.2 Asiakirjan sisältö 4 4 Asiakirjan

Lisätiedot

Ohje YVL E.1, Ydinpolttoaineen valmistus ja käyttö

Ohje YVL E.1, Ydinpolttoaineen valmistus ja käyttö Luonnos 2, 15.12.2010 Ohje YVL E.1, Ydinpolttoaineen valmistus ja käyttö Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Soveltamisala 3. Ydinpolttoaineen suunnittelun ja valmistuksen laadunhallinnan hyväksyminen 4. Ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Ohje YVL A.8, Ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta ( )

Ohje YVL A.8, Ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL A.8, Ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta (20.5.2014) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL A.8 annetaan ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 118/2007 vp).

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN HANKINTA JA KÄYTTÖ

YDINPOLTTOAINEEN HANKINTA JA KÄYTTÖ OHJE YVL E.2 / 15.11.2013 YDINPOLTTOAINEEN HANKINTA JA KÄYTTÖ 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Ydinpolttoaineen hankinnan hyväksymismenettely 3 3.1 Suunnittelun ja valmistuksen laadunhallinta 3 3.2 Soveltuvuusselvitys

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN LAADUNHALLINTA

YDINPOLTTOAINEEN LAADUNHALLINTA YDINPOLTTOAINEEN LAADUNHALLINTA 1 YLEISTÄ 3 2 LUVANHALTIJAN VASTUU LAADUNHALLINNASTA 3 3 HANKINTA 3 4 SUUNNITTELU 4 4.1 Suunnittelua koskevat vaatimukset 4 4.2 Luvanhaltijalle kuuluva suunnittelun arviointi

Lisätiedot

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

YDINTEKNISTEN PAINELAITTEIDEN VALMISTAJAN HYVÄKSYMINEN

YDINTEKNISTEN PAINELAITTEIDEN VALMISTAJAN HYVÄKSYMINEN OHJE YVL 3.4 / 14.1.2004 YDINTEKNISTEN PAINELAITTEIDEN VALMISTAJAN HYVÄKSYMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 VALMISTAJAN HYVÄKSYMINEN 3 2.1 Laajuus 3 2.2 Vaatimukset valmistajan laadunhallintajärjestelmälle 4 2.3 Valmistaja

Lisätiedot

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Johanna Tuiremo, Johtava asiantuntija, Materiaalitekniikka, Tietopäivä Roadshow Oulu 30.11.2016 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 (47) Ydinvoimalaitosten valvonta 0 22.1.2013 YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 Johdanto... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvät vaatimukset... 6 3.1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2 YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2 19.6.2012 Kim Wahlström Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 Luonnos Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Määritelmät... 1

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Dnro 67/011/2015 Sisällys 1. Teollisen kylmän suunnittelu... 2 1.1 Ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittaminen... 2 1.2

Lisätiedot

YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot

YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot 9.4.2013 Luonnos L4 Soile Metso, Mika Bäckström, Juhani Hinttala Timo Liukkonen, Petri Pihala, Martti Vilpas Mark Cederberg, Yrjö Hytönen, Tapani Koljander

Lisätiedot

Kaupunkiraideliikennemääräys

Kaupunkiraideliikennemääräys 1 (6) TRAFI/ Antopäivä: xx.xx.2015 Voimaantulopäivä: 01.03.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki kaupunkiraideliikenteestä (xx/2015) 5 :n 5 momentti, 6 :n 3 momentti, 7 :n 5 momentti, 8 :n 6

Lisätiedot

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja Betonirakenteiden määräykset Betonityönjohtajien päivityskurssi 29.10.2015 Rakentamismääräysten uusi rakenne Kantavien rakenteiden suunnittelua ohjaavan lainsäädännön rakenne: Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta ylitarkastaja Jari Knuuttila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) SSTY:n EMC-seminaari 4.10.2016 Royal

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Primääripiirin eheys 3 4 Primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinta 4 4.1 Yleiset vaatimukset 4 4.2 Paineen säätö normaaleissa käyttötilanteissa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Ohje YVL A.12 Ydinlaitoksen tietoturvallisuuden hallinta

Ohje YVL A.12 Ydinlaitoksen tietoturvallisuuden hallinta Ohje YVL A.12 Ydinlaitoksen tietoturvallisuuden hallinta L4 Sisällysluettelo VALTUUTUSPERUSTEET... 2 SOVELTAMISSÄÄNNÖT... 2 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 3 TIETOTURVALLISUUDEN HALLINTA... 4 3.1

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet

Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet Suurhankeosaajavalmennus Oulu 18.3.2016 Päivi Salo/STUK 1 Säteilyturvakeskus STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet

Käyttö ja velvollisuudet Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä

Lisätiedot

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?

Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Jukka Verho, kaupallinen johtaja, Inspecta, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan räjähdys

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten automaatio

Ydinvoimalaitosten automaatio ASAF Teemapäivä 3 Ydinvoimalaitosten automaatio Viranomaisvalvonta ydinlaitosten automaatioprojekteissa 12.12.2011; Mika Koskela Säteilyturvakeskus lyhyesti Pääjohtajana Jukka Laaksonen (1.2.2012 lähtien

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) Ydinvoimalaitosten valvonta. Luonnos YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) Ydinvoimalaitosten valvonta. Luonnos YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) 14.6.2011 YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1. Johdanto 3 2. Soveltamisala 4 3. Primääripiirin eheys 4 4. Primääri -ja sekundääripiirin paineenhallinta 5

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAITTEET

YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAITTEET YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAITTEET 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden vaatimusmäärittely, valinta ja hankinta 7 3.1 Yleiset vaatimukset sähkö- ja automaatiolaitteiden

Lisätiedot

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Perustelumuistio Työelämä- ja markkinaosasto 7.10.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YKSINKERTAISISTA PAINESÄILIÖISTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU OHJE YVL B.2 / 15.11.2013 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava

Lisätiedot

ATS:n vuosikokous

ATS:n vuosikokous ATS:n vuosikokous 2009 26.2.2009 STUK-YVL -ohjeuudistus ja WENRA -hankkeet 1 Ydinturvallisuusvaatimukset Suomessa Perustuslaki Kansalaisten oikeudet Ydinenergialaki Luvat, myöntämisperusteet, viranomaiset

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel, XXX C KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 OHJE YVL A.10, Luonnos 4 / 10.11.2011 Ydinlaitoksen käyttökokemustoiminta 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Määritelmät ja lyhenteet 4 3 Käyttökokemus toiminnan organisointi

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Primääripiirin eheys 3 4 Primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinta 4 4.1 Yleiset vaatimukset 4 4.2 Paineen säätö normaaleissa käyttötilanteissa

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY I047/M02/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY Tunnus Code Tarkastuslaitos Inspection body Osoite Address www www I047 DEKRA

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

AUTOMAATIO YDINLAITOKSISSA

AUTOMAATIO YDINLAITOKSISSA AUTOMAATIO YDINLAITOKSISSA LUVANHALTIJAN NÄKEMYKSIÄ VALMISTAJILLE JA TOIMITTAJILLE ASAF Ydinvoima-automaation teemapäivä Helsinki 22.5.2014 Hoikkala Olli Teollisuuden Voima Oyj YDINLAITOSTEN AUTOMAATIO

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET 2017 1 Hälytystenvastaanottokeskuksien vaatimukset Sisällysluettelo 1 TARKOITUS... 2 2 MENETTELY... 2 3 MÄÄRITELMIÄ... 3 4 YLEISET VAATIMUKSET... 3 5 ARVIOINTIKRITEERIT...

Lisätiedot

Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat säädökset ja eurokoodit

Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat säädökset ja eurokoodit Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat säädökset ja eurokoodit Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY - keskus 13.11.2013 Yli-insinööri Jukka Bergman Maankäyttö- ja rakennuslaki, muutos

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Komponenttiluettelo ikkuna yleistä Täytetään KATSAssa yksittäishyväksynnän yhteydessä Ikkunalle pääsee siirtymään Navigointi-, Perustiedot - ja Katsastustapahtuma

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6, Luonnos 4 / 20.11.2012 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot