YVL A.8 Luonnos 2 1(13)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YVL A.8 Luonnos 2 1(13) 3.10.2011"

Transkriptio

1 YVL A.8 Luonnos 2 1(13) YVL A.8 YDINVOIMALAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT IKÄÄNTYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET YLEISET VAATIMUKSET IKÄÄNTYMISEN HALLINNAN KOHDENTAMINEN SUUNNITTELU JA HANKINNAT VALMISTUS KÄYTTÖ KUNNONVALVONTA KUNNOSSAPITO KUNNONVALVONTA- JA KUNNOSSAPITO-OHJELMAT VARAOSAHUOLTO MUUTOSTYÖT TOIMITETTAVAT ASIAKIRJAT IKÄÄNTYMISEN HALLINTASUUNNITELMA IKÄÄNTYMISEN HALLINTAOHJELMA IKÄÄNTYMISEN SEURANTARAPORTTI VIRANOMAISVALVONTA Viitteet Liitteet 1. Tyypillisiä ikääntymismekanismeja

2 YVL A.8 Luonnos 2 2(13) VALTUUTUSPERUSTEET Ydinenergialain (990/1987) 7 r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. SOVELTAMISSÄÄNNÖT YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

3 YVL A.8 Luonnos 2 3(13) 1. JOHDANTO 101. Ydinvoimalaitoksen järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuu käytön aikana lukuisia rasitustekijöitä, minkä seurauksena niiden eheys ja toimintakyky (käyttökuntoisuus) voivat heiketä. Ydinvoimalaitoksen elinkaaren aikana järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin liittyvät vaatimukset myös muuttuvat ja saatavilla oleva teknologia kehittyy, mikä voi johtaa siihen, että ydinvoimalaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet eivät ole enää ajanmukaisia. Turvallisuudelle haitallisen fyysisen ja teknologisen ikääntymisen riski on estettävä jo suunnitteluvaiheessa sekä käytön aikana sitä on hallittava käyttö- ja kunnossapito-organisaation toimenpiteillä Tämän ohjeen oikeusperustana ovat seuraavat säädökset. Ydinenergialaki /990 7a : Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergia-asetus / : Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen käyttöä sen varmistamiseksi, että laitoksen käyttö on turvallista ja että sen käytössä noudatetaan lupaehtoja ja hyväksyttyjä suunnitelmia ja että käyttö on muutoinkin ydinenergialain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaista. Ydinenergian käytön valvonta kohdistuu myös ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden huoltoon, korjauksiin, tarkastuksiin ja testauksiin. VNa ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta /733 3 : Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on arvioitava rakentamislupaa ja käyttölupaa haettaessa, laitosmuutosten yhteydessä sekä määräajoin laitoksen käytön aikana. 4 : Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava ja asennettava sekä niitä on käytettävä siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat arvioinnit, tarkastukset ja testaukset, mukaan lukien ympäristökelpoisuus, ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkitys huomioon ottaen. 5 : Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttava turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymiseen. Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden kuntoa seuraamalla on varmistettava, että ne säilyvät käyttökuntoisina ja täyttävät suunnittelun perustana olevat vaatimukset. Niiden korvaaminen uudella tai samanlaisella tekniikalla sekä muutokset ja korjaukset on tehtävä suunnitelmallisesti. 24 : Ydinvoimalaitosten käyttökokemuksia on kerättävä ja turvallisuustutkimuksen tuloksia on seurattava ja niitä molempia on arvioitava tavoitteena parantaa turvallisuutta. Turvallisuuden kannalta merkittävät käyttötapahtumat on tutkittava perussyiden selvittämiseksi ja korjaavien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 26 : Ydinvoimalaitoksella on oltava kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelma

4 YVL A.8 Luonnos 2 4(13) 2. SOVELTAMISALA järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Ohjelmassa on määriteltävä tarkastukset, koestukset, huollot ja vaihdot sekä muut menettelyt, joilla käyttökuntoa ja käyttöympäristön vaikutuksia valvotaan Tässä ohjeessa esitetään luvanhaltijalle (luvanhakijalle ennen rakentamisluvan myöntämistä) vaatimukset toimenpiteistä, joita sen suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapito-organisaation on käytettävä turvallisuusluokiteltujen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisen hallinnassa, sekä esitetään menettelyt, miten Säteilyturvakeskus valvoo vaatimusten noudattamista Ohjetta on sovellettava ydinvoimalaitoksiin sekä tarvittavilta osin myös muihin ydinreaktorilla varustettuihin ydinlaitoksiin ja muihin ydinlaitoksiin siten kuin laitoksen ydinvahingosta aiheutuva vaara edellyttää. 3. MÄÄRITELMÄT 301. Tässä ohjeessa laitososalla tarkoitetaan ydinvoimalaitokseen kuuluvaa mekaanista, sähköteknistä, säätöteknistä tai rakennusteknistä järjestelmää, rakennetta tai laitetta (Systems, Structures and Components) Ikääntymisellä (ageing) tarkoitetaan sekä fyysistä että teknologista ikääntymistä, jota voi tapahtua ydinvoimalaitoksen laitososissa. Tyypillisiä ydinvoimalaitoksella esiintyviä ikääntymismekanismeja esitetään Liitteessä Fyysisellä ikääntymisellä (physical degrading) tarkoitetaan rakenteellisten tai toiminnallisten ominaisuuksien heikkenemistä käytössä tai ajan mukana fysikaalisten, kemiallisten ja/tai biologisten mekanismien takia. Fyysinen ikääntyminen voi johtaa laitososan käyttökuntoisuuden heikkenemiseen tai menetykseen Teknologisella ikääntymisellä (obsolescence) tarkoitetaan sitä, että laitososa ei vastaa voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia tai laitososa ei edusta vallitsevaa teknistä kehitystasoa. Teknisen tuen tai varaosien puute katsotaan myös laitososan teknologiseksi ikääntymiseksi Käyttökuntoisuudella tarkoitetaan laitososan vaatimuksenmukaista eheyttä ja toimintakykyä suunnitteluperusteolosuhteissa Suunnitteluperusteolosuhteilla tarkoitetaan mekaanisia ja termisiä ja muita mahdollisia laitososan käyttökuntoisuudelle merkityksellisiä tekijöitä, jotka aiheutuvat suunnitteluperusteisista käyttö-, häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä niissä vallitsevista prosessija ympäristöolosuhteista. Suunnitteluperusteolosuhteisiin luetaan mukaan kuormitusten kestot ja vaihtelut Kelpoistuksella tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden osoittamista Ikääntymisen hallinnalla tarkoitetaan käyttökuntoisuuden ja teknologisen vaatimuksenmukaisuuden varmistamista ydinvoimalaitoksen käyttöiän ajan niissä laitososissa, joita tarvitaan ydinvoimalaitoksen turvallisessa tilassa pitämisessä normaalin käytön aikana tai jotka toteuttavat turvallisuustoimintoja häiriö- ja onnettomuustilanteissa Ikääntymisen hallintaohjelmalla tarkoitetaan luvanhaltijan määrittelemiä toimenpiteitä, joiden mukaisesti luvanhaltija toteuttaa ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan Kunnonvalvonnalla tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden valvontaa. Kunnonvalvonta voi perustua silmämääräisiin tarkastuksiin, ainetta rikkomattomiin testauksiin, toi-

5 YVL A.8 Luonnos 2 5(13) mintakokeisiin ja paine- ja vuototesteihin tai muihin käyttökuntoisuudesta tietoa antaviin tarkastuksiin tai testeihin. Kunnonvalvonnaksi katsotaan myös mittaukset, näytteenotot tai materiaalinäytesauvat, joilla hankitaan välillistä tietoa käyttökuntoisuudesta tai siihen vaikuttavista tekijöistä ja olosuhteista esimerkkeinä laitososien kuormituskertymät, vesikemian parametrit tai käyttöolosuhteisiin sijoitetut materiaalinäytteet Kunnossapidolla tarkoitetaan laitososan käyttökuntoisuuden ylläpitoa. Kunnossapito voi perustua joko määrävälein tehtäviin huoltotoimenpiteisiin tai kunnonvalvonnan tuottamaan tietoon laitososan kunnostustarpeesta. Molemmissa tapauksissa vähennetään ennakoivasti laitososan vikaantumisen todennäköisyyttä ja käyttökuntoisuus pyritään varmistamaan ennen käyttökuntoisuuden menettämistä. Kunnossapito voi myös perustua korjauksiin, jotka tehdään laitososalle, kun sen käyttökuntoisuus on jo menetetty Muutostyöllä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla ydinvoimalaitoksen suorituskyvyn, käytettävyyden tai turvallisuuden parantamiseksi laitososan rakennetta, toimintaa tai käyttöolosuhteita muutetaan alkuperäisestä tai ydinvoimalaitokseen lisätään kokonaan uusi laitososa. Muutostyöksi katsotaan myös laitososan tai sen varaosan hankinta, jos alkuperäinen valmistaja on vaihtunut. 4. IKÄÄNTYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4.1 Yleiset vaatimukset 401. Luvanhaltijalla on oltava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaa varten ohjeistetut menettelytavat, jotka perustuvat ydinvoimalaitoksen johtamisjärjestelmään. Ikääntymisen hallintaan käytettävistä toiminnoista ja tehtävistä on määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelma, joka kattaa turvallisuudelle tärkeät laitososat koko käyttöiän ajaksi Luvanhaltijalla on oltava organisaatio ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallintaa varten. Kaikille toiminnoille ja tehtäville on määriteltävä selkeät vastuut ja tavoitteet. Eri toimintojen ja tekniikka-alojen välinen koordinaatio ja tiedonvaihto on varmistettava Ydinvoimalaitoksen fyysistä ikääntymistä on hallittava laitososien oikeilla suunnitteluratkaisuilla, tarpeettomia rasituksia välttävillä käyttötavoilla ja -olosuhteilla, kunnonvalvonnalla, kunnossapidolla, muutostöillä sekä hyödyntämällä käyttökokemuksia ja tutkimustietoa Ydinvoimalaitoksen teknologista ikääntymistä on hallittava noudattamalla voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia sekä käyttämällä ajanmukaisia teknisiä ratkaisuja parantamaan turvallisuusluokiteltujen laitososien käyttökuntoisuutta ja niiden kunnonvalvonnan ja kunnossapidon vaikuttavuutta Luvanhaltijalla on oltava järjestelmälliset menettelytavat ikääntymisen hallintaohjelman kattavuuden ja ajantasaisuuden arviointiin sekä tehokkuuden seurantaan. Parannuksiin on ryhdyttävä, jos laitososien ikääntymisen hallinnan vaikuttavuus laskee tai saadaan merkkejä uusista ikääntymismekanismeista Luvanhaltijan on varattava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaa varten määriteltyihin toimintoihin ja tehtäviin tarvittavat henkilöresurssit. Henkilöstömuutoksissa on huolehdittava kokemusperäisen ja muun keskeisen tiedon siirrosta uusille henkilöille Luvanhaltijalla on oltava käytössään tekninen asiantuntemus ydinvoimalaitoksella odotettavissa olevista ikääntymismekanismeista ja niiden tunnistamisesta. Asiantuntemuksen avulla on pystyttävä ennakoimaan laitososien suunnitteluperusteista poikkeava ikääntyminen ja käyttökuntoisuuden heikkeneminen pitkällä aikavälillä.

6 YVL A.8 Luonnos 2 6(13) 408. Luvanhaltijalla on oltava tieto ajanmukaisista suunnitteluratkaisuista, valmistustekniikoista ja kunnonvalvontamenetelmistä, joilla laitososien fyysistä ikääntymistä voidaan vähentää Luvanhaltijalla on oltava asiantuntemus ydinvoimalaitoksen laitososien teknologisen ikääntymisen tunnistamiseen. Uutta toteutuskelpoista teknologiaa on otettava käyttöön ydinvoimalaitoksella silloin, kun se parantaa ydinturvallisuutta tai laitososan kunnonvalvonnan tai kunnossapidon vaikuttavuutta Luvanhaltijan on ylläpidettävä laitososien ikääntymisen hallintaan tarvittavia tietoaineistoja. Tällaisia ovat muun muassa alkuperäiset suunnitteluasiakirjat, kelpoistustiedot, valmistuksen dokumentaatio, käyttö- ja kunnossapitohistoriat sekä muutostyöt. 4.2 Ikääntymisen hallinnan kohdentaminen 411. Luvanhaltijan on kohdennettava ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta laitososiin, jotka on valittu seuraavalla periaatteella. a) Ydinvoimalaitoksesta on tunnistettava sellaiset laitososat, joiden vikaantuminen voi vaarantaa ydinvoimalaitoksen turvallista käyttöä tai turvallisuustoimintoja häiriötai onnettomuustilanteessa. b) Kohdan a) perusteella tunnistetuista laitososista on selvitettävä niiden potentiaaliset ikääntymismekanismit ja ikääntymismekanismien merkitys laitososan käyttökuntoisuudelle. c) Jos kohdan b) selvityksen perusteella on laitososasta tunnistettavissa yksi tai useampi ikääntymismekanismi, joka voi aiheuttaa käyttökuntoisuuden menetyksen, on ikääntymisen hallinta kohdennettava tähän laitososaan ja laitososa määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelmaan Ikääntymisen hallintaohjelmaan kohdennetun laitososan redundanssit on yhtäläisesti kohdennettava ohjelmaan Luvanhaltijalla on oltava tiedossa ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaohjelmaan kuuluvista laitososista suunnitteluperusteolosuhteet sekä muut tarvittavat suunnittelutiedot kuten rakennemateriaalit, laitepiirustukset ja toimintakuvaukset. 4.3 Suunnittelu ja hankinnat 414. Laitososan rakenteellisen ja toiminnallisen suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava laitososalle määriteltyihin suunnitteluperusteolosuhteisiin Suunnitteluratkaisuilla on vähennettävä laitososien ikääntymistä ja niillä on luotava edellytykset sille, että laitososien käyttökuntoisuus on valvottavissa ja ylläpidettävissä niiden käyttöiän ajan. a) Laitososille on valittava materiaalit, joiden tiedetään kestävän suunnitteluperusteolosuhteiden fyysisiä ja kemiallisia vaikutuksia. b) Odotettavissa oleviin ikääntymismekanismeihin on varauduttava laitososien suunnittelussa ja mitoituksessa. Esimerkkejä tästä ovat reaktoripainesäiliön säteilyhaurastuminen sekä terminen väsyminen virtausten sekoittumiskohdissa. c) Laitososan eheys on oltava tarkastettavissa. Laitososalla on oltava valmiudet (geometria, luoksepäästävyys, materiaalivalinta) kriittisten kohtien kuten hitsien tarkastamiseksi ainetta rikkomattomilla testausmenetelmillä.

7 YVL A.8 Luonnos 2 7(13) d) Laitososan toiminta on oltava testattavissa. Laitososalla on oltava valmiudet (instrumentointi, prosessikytkennät, testilaitteisto) suunnitteluperusteisen toimintakyvyn testaamiseksi toimintakokeilla. e) Laitososalla on oltava valmiudet (yhteensopivuus, instrumentointi, tietojärjestelmien kapasiteetti) jatkuvatoimiseen kunnonvalvontaan silloin, kun jatkuvatoiminen kunnonvalvonta lisää laitososan kunnonvalvonnan vaikuttavuutta. f) Laitososan on oltava kunnossapidettävissä. Säännöllisillä huoltotoimenpiteillä ja osien vaihdolla on voitava varmistaa laitososan käyttökuntoisuus suunnitellun käyttöiän ajaksi Suunnittelumarginaaleilla on hallittava epävarmuudet suunnittelun lähtötiedoissa, suunnittelumenetelmissä, mitoituksessa sekä kunnonvalvonnan ja kunnossapidon vaikuttavuudessa. Marginaalit on määritettävä niin suuriksi, että ankarimpiinkin suunnitteluperusteolosuhteisiin tarvittava toimintakyky säilyy ikääntymisen vaikutuksista huolimatta Laitososa on kelpoistettava joko analyyseillä, testeillä tai käyttökokemuksilla. Epävarmoissa tapauksissa laitososa tai sen yksittäinen suunnitteluratkaisu on kelpoistettava muun mahdollisen kelpoistuksen lisäksi testeillä, joilla laitososan vaatimuksenmukaisuus on yksiselitteisesti osoitettavissa Turvallisuuden kannalta merkitykselliselle laitososalle on oltava määriteltynä luotettava vähimmäiskäyttöikä, jonka ajan laitososa pysyy käyttökuntoisena, kun laitososaa käytetään ja kunnossapidetään suunnitellusti. Käytön aikana arviota on tarvittaessa tarkennettava toteutuvan käyttö- ja kunnossapitohistorian perusteella tai kun käyttökuntoisuuteen liittyvät vaatimukset muuttuvat Luvanhaltijan on hankittava käyttöönsä laitososien valmistajilta käyttö-, kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjeet sekä varaosa- ja tarvikesuositukset Ydinvoimalaitoksen suunnitteluratkaisujen on oltava sellaisia, että laitososien kunnonvalvonta ja kunnossapito eivät aiheuta säteily- tai työturvallisuusriskiä henkilökunnalle. Vaihdettavaksi suunniteltujen laitososien vaihtotyö on ennakoitava tilaratkaisuissa niin, että tarvittavat nostot ja siirrot voidaan turvallisesti toteuttaa Luvanhaltijan on suunnittelu- ja hankintatoimintaa varten määriteltävä ja ohjeistettava laitososien ikääntymisen hallintaa koskevat suunnittelu- ja hankintavaatimukset. 4.4 Valmistus 422. Laitososan valmistuksessa ja mahdollisissa valmistuksen aikaisissa korjauksissa on käytettävä menetelmiä, jotka vähentävät tai eivät edistä laitososan fyysistä ikääntymistä Valmistuksen aikana tehtävien tarkastusten ja testien yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei laitososaan jää sellaisia virheitä, jotka voivat aiheuttaa sille odottamatonta ikääntymistä suunnitteluperusteolosuhteissa tapahtuvan käytön aikana Luvanhaltijan on huolehdittava, että valmistuksen, asennuksen tai käyttöönoton aikana laitososasta tallennetaan vertailutasot mittauksista tai muista tiedoista, joilla laitososan ikääntymistä valvotaan käytön aikana kunnonvalvontaohjelman mukaisessa laajuudessa. Tyypillisiä tallennettavia vertailutasoja ovat NDT-perustarkastusten tulokset, värähtelytasot pyörivissä koneissa ja valokuvat silmämääräisissä tarkastuksissa Luvanhaltijan on taltioitava näytteet laitososien valmistukseen käytetyistä materiaaleista. Materiaalinäytteet on kerättävä vähintään niistä laitososista, jotka ovat hankalasti vaihdettavissa.

8 YVL A.8 Luonnos 2 8(13) 426. Laitososan kuljetukset, varastointi, asennus tai käyttöönotto on toteutettava aiheuttamatta laitososalla vahinkoa, joka voi käynnistää ikääntymismekanismin kehittymisen uudessa laitososassa. 4.5 Käyttö 427. Kuormitus-, prosessi- ja ympäristöolosuhteita on valvottava ja pidettävä ne suunnitteluperusteolosuhteiden rajoissa. Suunnitteluperusteolosuhteiden rajoissakin tarpeettomia kuormituksia, nopeita prosessitransientteja (paine ja lämpötila) ja muita epäedullisia käyttöolosuhteita on vältettävä Luvanhaltijan on hyödynnettävä ydinvoimalaitoksen kunnonvalvonnasta ja kunnossapidosta saatavaa palautetta ydinvoimalaitoksen käytön optimoinnissa. Palautteen avulla on haettava laitososien käyttötapoja, jotka hidastavat niiden ikääntymistä Luvanhaltijan on ohjeistettava ydinvoimalaitoksen käyttöhenkilökunnalle ajotavat, joilla laitososien ikääntymistä voidaan minimoida Luvanhaltijan on varmistettava suunnittelu- ja toteutusvaiheissa tehtyjen laitososien kelpoistuksien voimassaolo ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Tarvittaessa uusi kelpoistus on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen vielä voimassa olevan kelpoistuksen päättymistä. 4.6 Kunnonvalvonta 431. Luvanhaltijan on valvottava ydinvoimalaitoksen laitososien käyttökuntoisuutta niiden käyttöiän ajan. Tavoitteena on oltava, että kunnonvalvonta tuottaa tiedon laitososan kunnostustarpeesta hyvissä ajoin ja tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet voidaan aktivoida ennen laitososan vikaantumista Luvanhaltijalla on oltava ohjeistetut menettelyt ja menettelyjä tukevat tietojärjestelmät, joilla voidaan varmistua, että laitososien kunnonvalvontaan liittyvä suunnittelu, toteutus ja laadunvalvonta tehdään näiden menettelyjen mukaisesti Laitososan kunnonvalvonnan kattavuuden, käytettyjen menetelmien, valvontavälien, hyväksymisrajojen ja muiden kunnonvalvonnan vaikuttavuuteen liittyvien tekijöiden on oltava suhteessa valvottavan laitososan turvallisuusmerkitykseen. Turvallisuusmerkityksen arvioinnissa on hyödynnettävä todennäköisyysperusteista riskianalyysiä Jos laitososan kunnonvalvonnan perusteella havaitaan muutoksia valvottavissa suureissa, muutoksen merkitys ja laitososan käyttökuntoisuus on selvitettävä ja tarvittaessa palautettava vaatimusten mukaiseksi Jos havaitaan, että laitososa on toiminut suunnitteluperusteolosuhteidensa ulkopuolella tai sen käyttökuntoisuus on muuten saattanut vaarantua, laitososaa ei saa käyttää eikä pitää valmiustilassa käyttöä varten ennen kuin sen käyttökuntoisuus on osoitettu tarkastuksilla, testeillä, laskennallisilla analyyseillä tai muilla selvityksillä Kunnonvalvontasuureilla on oltava vertailutasot, joita käytetään arvioitaessa laitososan ikääntymistä. Vertailutasot on mitattava, kuvattava tai muulla tavoin tallennettava valmistajatehtaalla tai käyttöönottovaiheessa ydinvoimalaitoksella ennen laitososan käyttöä. Kunnossapito- ja muutostöiden yhteydessä vertailutasot on tarvittaessa tarkistettava vastaamaan uutta tilannetta Turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitososien kunnonvalvontaan on käytettävä saatavilla olevia jatkuvatoimisia menetelmiä, jos kunnonvalvonta ei ole muuten tehokkaasti järjestettävissä. Tämä tulee erityisesti kysymykseen värähtelyjen, vuotojen, väsymisen ja irto-osien valvonnassa sekä venttiilien toiminnan diagnostiikassa.

9 YVL A.8 Luonnos 2 9(13) 438. Luvanhaltijalla on oltava väsyttäviä kuormituksia aiheuttavista käyttötilanteista ja tapahtumista kuormitusseuranta vähintään ydinvoimalaitoksen turvallisuusluokkaan 1 kuuluville painelaitteille. Kuormitusseurannan tuloksia on käytettävä painelaitteiden ikääntymisarvioissa, joissa toteutuneiden käyttötilanteiden ja tapahtumien lukumäärää verrataan suunnitteluperusteolosuhteisiin. Seurattavia suureita ovat tyypillisesti virtaavan aineen paineet ja lämpötilat, pintalämpötilat, venymät ja värähtelyt. Mittaustiheyden on oltava riittävä laskelmissa tarvittavien suureiden muutosnopeuksien tarkastamiseksi jälkikäteen Luvanhaltijan on arkistoiva kunnonvalvontamittaukset laitososan käyttöiän ajaksi niiltä osin kuin historiatiedon avulla laitososan käyttökuntoisuus ja käyttökuntoisuudessa tapahtuvat muutokset ovat analysoitavissa Kunnonvalvonnan mitta- ja analyysilaitteiden on oltava kalibroituja ja kelvollisia käyttötarkoitukseensa. Laitteissa on oltava yksilötunnisteet, joihin kalibrointitodistuksissa on viitattava. 4.7 Kunnossapito 441. Luvanhaltijan on pidettävä ydinvoimalaitoksen laitososat käyttökuntoisena niiden käyttöiän ajan. Kunnossapidon tavoitteena on oltava, että laitososa ei vikaannu käytön aikana ja että käytössä tai varalla oleva laitososa kykenee täyttämään sen käyttökuntoisuudelle asetetut vaatimukset kaikissa määritellyissä suunnitteluperusteolosuhteissa Turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitososien kunnossapito ei saa perustua korjaavaan kunnossapitoon Luvanhaltijalla on oltava ohjeistetut menettelyt ja menettelyjä tukevat tietojärjestelmät, joilla voidaan varmistua, että laitososien kunnossapitoon liittyvä suunnittelu, toteutus ja laadunvalvonta tehdään näiden menettelyjen mukaisesti Laitososan kunnossapidon kattavuuden, menetelmien ja huoltovälien sekä varaosasaldojen ja muiden kunnossapidon vaikuttavuuteen liittyvien tekijöiden on oltava suhteessa laitososan turvallisuusmerkitykseen. Turvallisuusmerkityksen arvioinnissa on hyödynnettävä todennäköisyysperusteista riskianalyysiä Laitososan kunnostuksen tai vikakorjauksen yhteydessä luvanhaltijan on selvitettävä, esiintyykö sama kunnostustarve tai vika sellaisenaan tai piilevänä muissa rakenteeltaan, toiminnaltaan tai käyttöolosuhteiltaan vastaavissa ydinvoimalaitosten laitososissa (yhteisvika). On myös selvitettävä, onko havaittu laitososan käyttökuntoisuuden menetys tai heikentyminen vältettävissä vastaisuudessa muuttamalla sen kunnonvalvonta- tai kunnossapito-ohjelmaa Laitososan kunnossapito-ohjelman ulkopuolisten korjaustöiden ennakkotarkastuksessa, toteutuksessa ja laadunvalvonnassa on noudatettava E-sarjan YVL-ohjeissa esitettyjä hyväksyntämenettelyjä Prosessi-, sähkö- ja automaatiokytkennät on varmistettava kunnossapitotyön ajaksi ja muutetut kytkennät palautettava kunnossapitotyön päätteeksi niin, ettei kunnossapitotyöstä aiheudu välitöntä tai välillistä vaaraa henkilöstölle. On myös varmistettava, ettei kunnossapitotyö ole ristiriidassa ydinvoimalaitoksen turvallisuusteknisten käyttöehtojen kanssa tai ole muuten uhka ydinvoimalaitoksen turvallisuudelle Luvanhaltijan on arkistoitava laitososan kunnossapitohistoria. Laitososan huolto-, korjaus- ja muutostöissä tehtyjen toimenpiteiden on oltava jäljitettävissä jälkikäteen laitososan käyttöiän ajan.

10 YVL A.8 Luonnos 2 10(13) 449. Kunnossapitotöissä käytettävien työkalujen on oltava tehtävään tarkoitettuja. Työkalut on pidettävä käyttökuntoisina huoltamalla ja varastoimalla ne asianmukaisesti. Kalibrointia tai muuta säätöä vaativat työkalut on tarkastettava määrävälein. 4.8 Kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmat 450. Luvanhaltijalla on oltava laitososalle sekä sen kunnonvalvontaa että kunnossapitoa varten ohjelmat tai vastaavat suunnitelmat. Kunnonvalvontaohjelmassa on oltava määriteltynä toimenpiteet laitososan käyttöiän aikana tapahtuvaa käyttökuntoisuuden valvontaa varten. Vastaavasti kunnossapito-ohjelmassa on oltava määriteltynä toimenpiteet laitososan käyttöiän aikana tapahtuvaa käyttökuntoisuuden ylläpitoa varten Laitososien kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmien on perustuttava valmistajan ohjeisiin sekä luvanhaltijan omiin ja muilta hankittuihin käyttökokemuksiin Laitososien kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmien laadinnassa on sovellettava riskitietoisia menetelmiä Kunnonvalvonta- ja kunnossapito-ohjelmia on jatkuvasti arvioitava ja tarkistettava laitososan kunnonvalvonnasta ja kunnossapidosta hankitun palautteen perusteella. Havaitut muutostarpeet on analysoitava ja ohjelmien vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet pantava täytäntöön ohjelmapäivityksissä. 5. VARAOSAHUOLTO 501. Ydinvoimalaitoksen turvallisessa tilassa pitämisessä ja turvalliseen tilaan saattamisessa tarvittavien laitososien varaosien on oltava saatavilla joko laitospaikalla tai toimittajan varastossa. Saatavuus on varmistettava niin, että turvallisteknisten käyttöehtojen määrittelemiä laitososien korjausaikoja ei ylitetä Varaosien on oltava alkuperäisiä tai vastattava ominaisuuksiltaan vähintään alkuperäistä. Jos alkuperäistä varaosaa tai tarviketta ei käytetä, korvaavan varaosan tai tarvikkeen on oltava kelpoistettu analyyseillä, testeillä tai käyttökokemuksilla Luvanhaltijalla on oltava varaosan ja tarvikkeen hankinnasta, vastaanotosta, varastoinnista ja asennuksesta ohjeistetut menettelyt ja menettelyjä tukevat tietojärjestelmät, joilla voidaan varmistua ainoastaan vaatimuksenmukaisen varaosan tai tarvikkeen käytöstä ydinvoimalaitoksen laitososissa Luvanhaltijan on ennakoitava laitososan teknisen tuen tai varaosien saatavuus. Jos saatavuus on päättymässä, luvanhaltijan on aktivoitava toimenpiteet laitososan korvaamiseksi vastaavalla vaatimukset täyttävällä laitososalla tai muuten varmistettava, että laitososan käyttöä, kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa voidaan jatkaa käyttökuntoisuutta vaarantamatta laitososan käyttöiän loppuun asti Kunnostetun tai korjatun laitososan käyttökuntoisuus on varmistettava tarkoitukseen soveltuvilla tarkastuksilla tai testeillä ennen laitososan käyttöä. 6. MUUTOSTYÖT 601. Luvanhaltijan on seurattava järjestelmällisesti ydinvoimalaitoksen fyysistä ja teknologista ikääntymistä ja tunnistettava ydinvoimalaitoksen muutostyötarpeet. Nähtävissä olevat suuret muutos- tai korjaushankkeiden suunnittelu on käynnistettävä hyvissä ajoin niin, että ne pystytään toteuttamaan ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti Voimaan saatettujen ydinturvallisuusvaatimusten edellyttämät muutostyöt on toteutettava. Poikkeamat uusista vaatimuksista on erikseen hyväksytettävä Säteilyturvakeskuksella.

11 YVL A.8 Luonnos 2 11(13) 603. Luvanhaltijan on analysoitava muutostyön turvallisuusvaikutukset suunnitteluvaiheessa. Muutostyöllä ei saa heikentää ydinvoimalaitoksen turvallisuutta eivätkä laitososien kunnonvalvonnan vaikuttavuutta tai laitososien kunnossapidettävyyttä Muutostyön suunnittelun on perustuttava laitososan alkuperäisiin suunnitteluvaatimuksiin ja olosuhteisiin sekä näissä mahdollisesti myöhemmin tapahtuneisiin muutoksiin Muutostyön edellyttämät päivitykset laitososan piirustuksissa, ohjeissa ja muissa muutostyön johdosta vanhentuneissa asiakirjoissa on tehtävä viipymättä muutostyön yhteydessä Käyttö- ja kunnossapito-organisaatioiden koulutuksella on saatettava asianosaisten tietoon muutostyöstä aiheutuneet muutokset laitososan käyttöön, kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon Luvanhaltijan on laadittava muutostyöstä järjestelmä- ja laitetason suunnitelmat. Muutostyön ennakkotarkastuksessa ja toteutuksessa on noudatettava muissa YVL-ohjeissa esitettyjä hyväksyntämenettelyjä Luvanhaltijan on pidettävä Säteilyturvakeskus tietoisena laajoista kunnossapito- ja muutostöistä, joita luvanhaltija suunnittelee toteuttavansa ydinvoimalaitoksen käyttöiän aikana. 7. TOIMITETTAVAT ASIAKIRJAT 7.1 Ikääntymisen hallintasuunnitelma 701. Luvanhakijan on ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa hakiessaan toimitettava Säteilyturvakeskukselle suunnitelma laitososien ikääntymisen hallinnasta osana alustavaa turvallisuusselostetta Ikääntymisen hallintasuunnitelmasta on käytävä ilmi periaatteet, joilla ikääntymisen hallinta toteutetaan ydinvoimalaitoksen laitososien suunnittelussa, hankinnassa ja valmistuksessa sekä niiden käytön aikana. Suunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: a) varautuminen fyysiseen ikääntymiseen laitososien suunnitteluratkaisuissa b) muiden ydinvoimalaitosten käyttökokemusten sekä ikääntymisen liittyvien tutkimustulosten hyödyntäminen laitososien suunnitteluratkaisuissa c) ikääntymisen hallinnan organisointi ydinvoimalaitoksella d) ikääntymisen hallintaohjelmaan ehdotetut laitososat e) laitososien kunnonvalvonnan ja kunnossapidon periaatteet. 7.2 Ikääntymisen hallintaohjelma 703. Luvanhakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi kuvaus ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnasta (ikääntymisen hallintaohjelma) käyttölupaa hakiessaan Ikääntymisen hallintaohjelmassa on määriteltävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnasta vastaava organisaatio ja vastuuhenkilöiden tehtävät organisaatiossa Ikääntymisen hallintaohjelmassa on esitettävä seuraavat tiedot ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallintaan kohdennetuista laitososista: a) laitososien käyttöolosuhteet, suunnitteluperusteolosuhteet, materiaalit, rakenne ja muut ikääntymisen kannalta oleelliset tiedot

12 YVL A.8 Luonnos 2 12(13) b) laitososien tunnistetut ikääntymismekanismit c) laitososille suunnitellut tarkastukset ja testit (kunnonvalvonta), joilla valvotaan laitososan ikääntymistä sen käyttöiän aikana d) laitososille suunnitellut huollot ja korjaukset (kunnossapito), joilla ylläpidetään ikääntyvän laitososan käyttökuntoisuutta sen käyttöiän aikana e) laitososien kelpoistus Ikääntymisen hallintaohjelmassa pyydetyistä tiedoista riittävät yhteenvedot ja yksityiskohtien osalta viitetiedot silloin, kun tarvittavat yksityiskohdat sisältävät asiakirjat on toimitettu Säteilyturvakeskukselle muussa yhteydessä. 7.3 Ikääntymisen seurantaraportti 707. Luvanhaltijan on ydinvoimalaitoksen käytön aikana toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi laitososien ikääntymisen hallinnan vuotuinen seurantaraportti aina vuoden ensimmäisellä kolmanneksella. Seurantaraportissa voidaan viitata laitososien kunnonvalvonnasta ja kunnossapidosta vuosittaisin laadittaviin raportteihin Seurantaraportin on sisällettävä ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnasta seuraavat tiedot: a) arvio ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan tuloksellisuudesta seurantajaksolta b) arvio laitososien käyttökuntoisuudesta, turvallisuusmarginaalien muutoksista ja kunnossapitotarpeista pitkällä aikavälillä c) yhteenveto laitososien kunnonvalvontaohjelman mukaisista sekä muista seurantajakson aikana tehdyistä tarkastuksista ja testeistä d) yhteenveto laitososien kunnossapito-ohjelman mukaisista sekä muista seurantajakson aikana tehdyistä huolloista, korjauksista ja muutostöistä e) merkittävät laitososien kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon liittyvät havainnot seurantajaksolta f) laitososien kelpoistustilanne Jos luvanhaltija on päivittänyt ikääntymisen hallintaohjelmaa tarkastelujakson aikana, on uusi revisio toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi vuotuisen seurantaraportin yhteydessä. 8. VIRANOMAISVALVONTA 801. Rakentamislupavaiheessa Säteilyturvakeskus arvioi ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallinnan periaatteiden riittävyyttä ydinvoimalaitoksen alustavan turvallisuusselosteen kuuluvan ikääntymisen hallintasuunnitelman perusteella Käyttölupavaiheessa Säteilyturvakeskus arvioi ydinvoimalaitoksen laitososien ikääntymisen hallinnan riittävyyttä luvanhaltijan laatiman ikääntymisen hallintaohjelman perusteella Ydinvoimalaitoksen käytön aikana Säteilyturvakeskus valvoo ikääntymisen hallintaohjelman täytäntöönpanoa luvanhaltijan vuosittain laatiman seurantaraportin perusteella Säteilyturvakeskus arvioi ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinnan vaikuttavuutta käytönaikaisen tarkastusohjelman (KTO-tarkastukset) ja muiden tekemiensä tarkastusten osana sekä myös määräaikaisten turvallisuusarvioiden ja käyttölupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

13 YVL A.8 Luonnos 2 13(13) VIITTEET 1) IAEA Safety Standards: Ageing Management for Nuclear Power Plants, Safety Guide No. NS-G-2.12, ) IAEA Safety Reports Series No. 62: Proactive Management of Ageing for Nuclear Power Plants, ) Shah, V.N. & Macdonald, P.E. (Eds): Aging and Life Extension of Major Light Water Reactor Components, Elsevier, 1993, 943 p 4) WENRA Reactor Safety Reference Levels 5) IAEA Safety Standards: Safety of Nuclear Power Plants: Operation, Requirements No. NS-R- 2, 2000.

14 LIITE 1 1(8) FYYSINEN IKÄÄNTYMINEN ALTTIIT KOHTEET Mekaaniset komponentit Jännityskorroosio (Stress Corrosion Cracking; SCC) - Metalliin muodostuu murtumia korroosion ja vetojännityksen vaikutuksesta. Vetojännitystila puolestaan voi olla seurausta sisäisistä jännityksistä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta. Jännityskorroosiomurtumaan johtava korroosioympäristö on materiaalikohtainen. Raerajajännityskorroosio (Inter-Granular Stress Corrosion Cracking; IGSCC) Metallin raerajoja pitkin etenevä jännityskorroosio herkistyneessä austeniittisessa materiaalissa (ks. jännityskorroosio). Rakeiden läpi etenevä jännityskorroosio (TransGranular Stress Corrosion Cracking; TGSCC) Metallin rakeiden läpi etenevä jännityskorroosio (ks. jännityskorroosio) Komponentin ulkopinnasta ydintyvä kloridien aiheuttama jännityskorroosio (External Chloride Stress Corrosion Cracking; ECSCC) Vetojännityksen alaisen komponentin, yleensä putkiston ulkopinta altistuu kloridipitoiselle vedelle esim. putkivuodon ja klorideja sisältävän eristemateriaalin takia (ks. jännityskorroosio). Painevesireaktorin primäärivedessä tapahtuva jännityskorroosio (Primary Water Stress Corrosion Cracking; PWSCC) Hapettomassa korkealämpötilaisessa vedessä tapahtuva jännityskorroosio (ks. jännityskorroosio). Muodonmuutoksen aiheuttama jännityskorroosio (Strain-Induced Corrosion Cracking; SICC) Monotonisesti kasvava dynaaminen kuormitus saattaa happipitoisessa vedessä tai höyryssä johtaa murtumiin, jotka muistuttavat jännityskorroosiota. Boorihappokorroosio (Boric Acid Corrosion) Primaariveden vuoto voi aiheuttaa boorihappokorroosiota hiili- ja niukka-seosteisissä teräksissä. Mekanismi on yleinen korroosio ja/tai materiaalihäviö (wastage). Austeniittiset ruostumattomat, hiili- ja niukkaseosteiset teräkset, Ni-seokset mukaanlukien hitsausliitokset ja niiden ympäristö; reaktorin sisäosat, putkistot primaari- ja sekundaaripiirissä, reaktorin tukirakenteet, höyrystimet, paineistin Austeniittisten ruostumattomien terästen hitsausliitokset; putkistot primaari- ja sekundaaripiirissä, reaktorin sisäosat, palkeet Austeniittiset ruostumattomat ja hiiliteräkset mukaan lukien hitsausliitokset ja niiden ympäristö; höyrystimen vaippa, putkistot, mm. pääkiertoputkistot, säätösauvakoneistot; suojarakennuksen teräsvaippaan liittyvät putkistot; ruostumatonta terästä olevat palkeet, laippaliitosten pultit Austeniittiset ruostumattomat teräkset ja hitsausliitokset; kaikki putkistot Ni-seokset; yhteet ja hitsausliitokset, joita ei ole jännityksenpoistohehkutettu tai joita on kylmämuokattu, höyrystimien lämmönsiirtoputkien primaaripuoli, säätösauvakoneiston yhteet, paineistin Niukkaseosteiset ferriittiset teräkset; syöttövesiyhteet ja vaakasuorat putkistot, ohutseinämäiset putket ja putkikäyrät Niukkaseosteiset ferriittiset teräkset; säätösauvakoneiston läpiviennit ja reaktoriastian kansi, suojarakennuksen teräsvaippa, pulttiliitokset

15 LIITE 1 2(8) Eroosiokorroosio (Erosion Corrosion) - Eroosiokorroosiossa virtaava neste irrottaa metallin pintaa suojaavaa (korroosiotuotetta) kerrosta ja siten nopeuttaa korroosiota, kun virtausnopeus ylittää kriittisen arvonsa. Vesi-iskut (Water Hammering) Vesi-iskut voivat aiheuttaa suuria dynaamisia kuormia. Mikrobiologinen korroosio (Microbiologically- Influenced Corrosion) Orgaanisen aineksen kontaminoima vesi esim. raakavesisysteemissä voi aiheuttaa korotetuissa lämpötiloissa ja hiljaisella virtausnopeudella paikallista korroosiota, erityisesti rako-olosuhteissa. Pistekorroosio (Pitting) - Putkistoissa, joissa toisinaan tai aina on vähäinen virtausnopeus, vesi on happipitoista ja kontaminoitunutta (esim. fluorideja tai klorideja) voi muodostua paikallisia korroosiokuoppia. Rakokorroosio (Crevice Corrosion) Raoissa korotetuissa lämpötiloissa ja hapettavissa olosuhteissa esiintyvä korroosiomuoto. Kavitaatiokorroosio/eroosio (Erosion-Cavitation) - Nestevirtauksessa paine laskee paikallisesti vallitsevaa lämpötilaa vastaavaan höyrynpaineeseen tai sen alapuolelle. Muodostuneet höyrykuplat painuvat äkillisesti kokoon, kun höyrynpaine jälleen ylittyy virtauksessa. Ilmiö synnyttää paikallisia paineiskuja, jotka edistävät korroosiota irrottamalla suojakerrosta pinnalta tai aiheuttavat voimakkaimmillaan mekaanisia vaurioita pintoihin. Raerajakorroosio (Inter-Granular Attack; IGA) Materiaalin raerajoja pitkin etenevä korroosio herkistyneessä austeniittisessa materiaalissa, useimmiten raerajajännityskorroosion aiheuttama murtuminen (ks. jännityskorroosio; raerajajännityskorroosio). Yleinen korroosio (General Corrosion) - Metalli syöpyy samalla nopeudella tasaisesti koko pinnalta. Väsyminen (Fatigue) Metallin ominaisuudet heikkenevät värähtelyjen, vaihtokuormituksen tai lämpötilavaihtelujen takia ja rakenteeseen syntyy säröjä, jotka kasvaessaan voivat johtaa Hiiliteräkset ja niukkaseosteiset teräkset; pyörteitä aiheuttavat virtauksen epäjatkuvuuskohdat kuten putkimutkat, -haarat ja virtausten tuloaukot ja supistukset Virtauksen pysähtyminen esim. venttiilin sulkeutuessa nopeasti. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset mukaan lukien hitsausliitokset ja eriparihitsit; erilaiset apuputkistot, suojarakennuksen teräsvaippa, jänneteräkset Austeniittiset ja ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset mukaan lukien hitsausliitokset ja eriparihitsit; höyrystimien lämmönsiirtoputket, pultit reaktorin kannessa, höyrystimen runko Austeniittiset ja ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset; termiset suojat, laippaliitokset, suojarakennuksen teräsvaippa yms. Kaikki metalliset materiaalit laitteissa, joissa paine voi laskea alle höyrynpaineen suurista virtausnopeuksista tai poikkeuksellisen korkeasta lämpötilasta johtuen; venttiilit, pumput, höyrystimien sisäosat Austeniittiset ruostumattomat teräkset ja Niseokset mukaan lukien hitsausliitokset; höyrystimien lämmönsiirtoputket sekundaaripuolella Suojaamattomat hiili- ja niukkaseosteiset teräkset, esim. teräsvaippa Austeniittiset ruostumattomat ja niukkaseosteiset ferriittiset teräkset sekä Ni-seokset mukaan lukien hitsausliitokset, erityisesti yhteissä ja muissa jännityskonsentraatiokohdissa putkistoissa ja

16 LIITE 1 3(8) rakenteen murtumiseen. Terminen väsyminen (Thermal Fatigue) Eri syistä johtuvat lämpötilavaihtelut (mm. kuuman ja kylmän veden sekoittuminen) aiheuttavat vaihtokuormitusta, mikä johtaa metallin väsymiseen (kts. väsyminen) Korroosioväsyminen (Corrosion Fatigue) - Metalli on värähtelyjen, vaihtokuormituksen tai lämpötilavaihteluiden alainen ja sen väsymiskestävyys alenee (murtuma ydintyy nopeammin ja/tai kasvaa nopeammin) korrodoivan ympäristön takia. Terminen vanheneminen (Thermal Ageing, Thermal Embrittlement) Korotetut käyttölämpötilat aiheuttavat austeniittisissa teräsvaluissa ferriitin haurastumista, joka haurastaa koko materiaalin. Myös epäpuhtauksia sisältävät ferriittiset teräkset voivat olla alttiita termiselle vanhenemiselle. Jännityksen relaksaatio (Stress Relaxation) Korotetuissa lämpötiloissa tapahtuva jännityksen alaisen metallin myötäminen, elastinen venymä muuttuu plastiseksi venymäksi. Neutronisäteily voi edesauttaa ilmiötä. Säteilyhaurastuminen (Irradiation Damage) - Materiaalin, yleensä teräksen, lujuus kasvaa ja sitkeys pienenee materiaalin altistuessa neutronisäteilylle. Teräksen puhtaudella on merkittävä vaikutus haurastumisen voimakkuuteen. Säteilyn aiheuttama jännityskorroosio (Irradiation-Assisted Stress Corrosion Cracking; IASCC) Säröily tapahtuu tietyn kynnysarvon ylittävän neutroniannoksen aiheuttamana, kun muut jännityskorroosion edellytykset täyttyvät (ks. jännityskorroosio) Säteilyn aiheuttama turpoaminen (Swelling) Suuret neutroniannokset voivat tietyissä austeniittisissa ruostumattomissa teräksissä synnyttää koloja ja makroskooppista rakenteen muodonmuutosta. Kuluminen (Erosion, Wear, Wastage) - Materiaali irtoaa kuluvalta pinnalta eri mekanismien välityksellä. Tästä seuraa painohäviöitä, mitta- ja muodonmuutoksia ja pinnan laadun heikkene- pumpuissa Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset, perusaine ja hitsausliitokset; yhteet, T-liitokset, jännityskonsentraatiokohdat putkistoissa Austeniittiset ruostumattomat ja niukka-seosteiset ferriittiset teräkset mukaan lukien hitsausliitokset, erityisesti yhteissä ja muissa jännityskonsentraatiokohdissa Valetut austeniittiset ruostumattomat teräkset, epäpuhtauksia sisältävät ferriittiset teräkset; reaktorin sisäosat, säätösauvakoneisto, putkistot, venttiilit, pumput Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; esikiristetyt pultit mm. reaktorin sisäosissa ja erilaisissa laippaliitoksissa Reaktoripaineastiateräkset; perusaine ja hitsausliitokset; austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni-seokset; reaktorin sisäosat Austeniittiset ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat, mm. erilaiset pultit Austeniittiset ruostumattomat teräkset; reaktorin sisäosat Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; reaktorin sisäosat, säätösauvakoneistot, höyrystimien lämmönsiirtoputket, putkistot yleensä, venttiilit, pumput jne.

17 LIITE 1 4(8) mistä. Hankautuminen (fretting) - Ilmiö tapahtuu kahden toisiaan vastaan puristetun pinnan välissä silloin, kun pinnat värähdellessään pääsevät liikkumaan. Ilmiön seurauksena metalli voi kulua ja siinä voi tapahtua korroosiota tai väsymistä. Lommoutuminen (Denting) Höyrystimen ohutseinämäisten putkien lommoutuminen tapahtuu tukilevyjen kohdalta putken ja tukilevyn väliin muodostuvan korroosiotuotekerroksen takia. Ilmiötä edesauttaa, jos tukilevy on hiiliterästä ja sekundaaripuolen vedessä on epäpuhtauksia, esim. klorideja. Viruminen (Creep) - Korkeissa lämpötiloissa (T > 0,3 x T sulamispiste (K) ) vakiojännityksen tai -kuormituksen alaisena tapahtuva ajasta riippuva muodonmuutos. Neutronisäteily saattaa kiihdyttää virumista. Austeniittiset ja ferriittiset teräkset, Ni-seokset; reaktorin ja höyrystimien sisäosat Austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni-seokset; höyrystimien lämmönsiirtoputket Kaikki metalliset materiaalit; kevytvesireaktoreiden mekaaniset osat toimivat normaalisti lämpötila-alueella, jossa viruminen on vähäistä. Reaktorin sisäosissa olevat pultit saattavat olla alttiita säteilyn kiihdyttämälle virumiselle. Sähkö- ja automaatiokomponentit Lämpövanheneminen - Ilmiö aiheuttaa eristemateriaalin sähköisten, kemiallisten ja erityisesti mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. Sähköinen vanheneminen - Jännite aiheuttaa eristeen läpilyöntilujuuden huononemista. Sähköinen vanheneminen yhdessä lämpövanhenemisen ja osittaispurkausten kanssa saattaa johtaa sähkölujuuden menetykseen. Mekaanisten ominaisuuksien vanheneminen Ilmiö johtuu värähtelystä, vedosta, väännöstä, lämpölaajenemisesta ja -kutistumisesta sekä kytkentä- ja katkaisutapahtumissa esiintyvistä ylijännitteistä. Materiaalin sitkeys ja lujuus heikkenevät. Kosteuden aiheuttama vanheneminen - Suuri suhteellinen kosteus tai ilmasta lauhtunut vesi voi aiheuttaa eristemateriaalin läpilyönnin ja korroosiota. Ionisoivan säteilyn aiheuttama vanheneminen (Ageing due to Ionizing Radiation) - Ionisoiva säteily aiheuttaa eristemateriaalien haurastumista ja niiden mekaanisten ominaisuuksien heikentymistä. Eristemateriaalit Eristemateriaalit Eristemateriaalit Eristemateriaalit Eristemateriaalit

18 LIITE 1 5(8) Hapettuminen (Oxidation) - Metallipinnan hapettuminen aiheuttaa kontaktorissa impedanssin kasvua tai estää kokonaan virtapiirin sulkeutumisen. Korroosio voi esiintyä myös pistekorroosiona. Hapettuminen haurastaa eristemateriaaleja ja voi johtaa eristyskyvyn heikkenemiseen. Metalliwhiskerien kasvu (Appearance of Monocrystals) - Sinkki-, tina- ja hopeapinnoitteissa tapahtuva ilmiö, jonka seurauksena syntyy ns. whiskereitä, jotka ovat hiusmaisia pinnasta poispäin kasvavia erittäin ohuita metallisäikeitä. Whiskerit voivat aiheuttaa oikosulkuja kahden eri virtapiirin välille. Metallien diffuusio (Metallic Diffusion) - Ylijännitteen aiheuttamasta kuumenemisesta johtuva juotoksen tai hitsausliitoksen mikrorakennemuutos, joka voi johtaa sähkönjohtavuuden ja/tai mekaanisten ominaisuuksien huononemiseen. Rele- ja katkaisijakontaktorit, eristemateriaalit Sähkökaapit, kaapelikourut, isot releet Juotokset ja hitsausliitokset elektronisissa laitteissa Betonirakenteet Jännityskorroosio (Stress Corrosion Cracking; SCC) - Ks. Mekaaniset komponentit. Yleinen korroosio (General Corrosion) Ks. Mekaaniset komponentit. Jänneteräkset ja ankkuripultit Jänneteräkset, ankkuripultit, teräsvuoraus; hiilija ferriittiset niukkaseosteiset teräkset Pistekorroosio (Pitting) Ks. Mekaaniset komponentit. Vetyhauraus (Hydrogen Embrittlement) Teräkseen valmistuksen yhteydessä tai korroosioreaktion tuloksena diffundoituneen vedyn aiheuttama haurastuminen. Pakkasrapautuminen - Betonin kapillaarihuokosissa oleva vesi laajenee jäätyessään. Syntynyt paine rapauttaa betonin pintaa. Suolarapautuminen - Betonin huokosiin tunkeutunut suolapitoinen vesi haihtuu rakenteen pinnasta, jolloin suola kiteytyy huokoseen ja aiheuttaa hienon runkoaineksen irtoamisen pinnasta. Ettringiittivaurio - Vaurio syntyy, kun sitoutumassa olevan betonin lämpötila kohoaa yli 60 C:n lämpökäsittelyn tai hydrataation vaikutuksesta. Tällöin betoniin muodostuu väliaikaisia hydrataatiotuotteita, monosulfaatteja, jotka myö- Jänneteräkset, ankkuripultit, teräsvuoraus; hiilija niukkaseosteiset ferriittiset teräkset Ankkuripultit Ulkona olevat betonirakenteet rasitusluokissa XF1-XF4 Merivesitunnelit, altaat Lämpökäsitellyt betonivalmisosat ja massiiviset betonirakenteet, joiden sitoutumisen aikainen lämpötila on suuri.

19 LIITE 1 6(8) hemmin muodostavat huokosrakenteeseen kiteytyvää ettringiittiä. Huokosrakenteen täyttyminen alentaa pakkasrasituskestävyyttä. Paisuva ettringiitti voi aiheuttaa myös betonirakenteen halkeilua. Alkalikiviainesreaktio - Ilmiö on sementtikiven paisumisreaktio, joka johtuu huokosveden natrium- ja kaliumhydroksidien reagoidessa piitä sisältävän runkoaineen kanssa. Sulfaattirasitus - Sulfaatit reagoivat kalkin ja aluminaattien kanssa ja muodostavat tilavuudeltaan alkuperäisiä suurempia reaktiotuotteita. Tilavuuden kasvu aiheuttaa sisäisiä jännityksiä ja halkeilua. Pehmeän veden liuottava vaikutus - Pehmeä vesi liuottaa sementtikiven kalsiumhydroksidia tehokkaasti. Betonin vesitiiviyden ollessa heikko suuren vesi-sementtisuhteen tai halkeilun takia vesi kulkeutuu betonin sisään ja liottaa sementtikiven kalsiumhydroksia. Betonin lujuus alenee ja tiiveys heikkenee. Alhaisen ph:n liuottava vaikutus - Liuokset, joilla on alhainen ph, liuottavat sementtikiveä. Happamia liuoksia esiintyy luonnossa tai niitä joutuu käytön aikana betonipinnoille. Biologiset organismit - Biologinen vaikutus voi syntyä suoraan organismin tunkeutuessa rakenteeseen tai organismin biologisen prosessin tuotteena syntyvää rakennetta vahingoittavan ainetta. Lämpöliikkeet - Pakkovoimia aiheuttavat lämpöliikkeet, kosteuden muutokset ja betonin kutistuminen. Lämpöliikkeitä voi aiheutua betonin sitoutumisen tai käytön aikana. Jos liike on estetty ja rakenne ei kykene vastaanottamaan syntynyttä jännitystä, rakenne halkeilee. Karbonatisoituminen - Ilmiössä ilman hiilidioksidi reagoi betonin alkalisten hydroksidien kanssa, jolloin betonin emäksisyys vähenee. Tällöin terästä suojaava passivoiva ympäristö menetetään ja teräksen korroosio voi alkaa. Karbonatisoitumisnopeus riippuu betonin tiiveydestä ja sementtimäärästä. Kloridien tunkeutuminen - Kloridien tunkeutuminen betoniin aiheuttaa myös korroosiota vaik- Betonirakenteet, joissa on käytetty kvartsipitoista runkoainetta. Maanalaiset betonirakenteet, kun maaperässä esiintyy sulfaatteja. Betonirakenteet, jotka joutuvat kosketuksiin pehmeän veden kanssa. Betonipinnat laitoksen sisätiloissa, perustukset, Merivesitunnelit, altaat Merivesirakenteet, altaat Betonirakenteet, joissa ei ole otettu huomioon pakkovoimia Betoni rasitusluokissa XC1-XC4, betoniteräkset Betoni rasitusluokissa XS1-XS4 ja XD1-XD4, betoniteräkset

YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA

YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA OHJE YVL A.8 / 15.11.2013 YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Yleiset vaatimukset 4 4 Suunnittelu ja hankinnat 5 5 Valmistus 6 6 Käyttö 7 7 Kunnonvalvonta ja kunnossapito

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus Ydinenergia alan toimittajat 3.11.2011 Martti Vilpas STUK Esityksen sisältö Tausta Uudet YVL ohjeet valmistelutilanne Laitehankintojen kannalta keskeisten YVL ohjeiden

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet. 1 Yleistä 3. 2 Luvanhaltijan velvoitteet 3. 3 Valmistajalle asetetut vaatimukset 4

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet. 1 Yleistä 3. 2 Luvanhaltijan velvoitteet 3. 3 Valmistajalle asetetut vaatimukset 4 OHJE 4.10.1999 YVL 1.14 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Valmistuksen valvonta 1 Yleistä 3 2 Luvanhaltijan velvoitteet 3 3 Valmistajalle asetetut vaatimukset 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Rakenneaineet

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET

YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET OHJE YVL 4.2 / 19.12.2001 YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUOKITUS 3 3 RAKENNESUUNNITELMA 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Suunnitteluperusteet 4 3.3 Rakenneaineet 4 3.4 Pinnoitteet 4 3.5 Mitoitus

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN MEKAANISET LAITTEET JA RAKENTEET

YDINLAITOSTEN MEKAANISET LAITTEET JA RAKENTEET YDINLAITOSTEN MEKAANISET LAITTEET JA RAKENTEET Testaus- ja tarkastuslaitosten hyväksyminen 1 YLEISTÄ 3 2 RIKKOMATON AINEENKOETUS 4 2.1 Testauslaitos 4 2.2 Testaajat 5 3 RIKKOVA AINEENKOETUS 5 4 MEKAANISTEN

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAITTEET

YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAITTEET YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAITTEET 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Sähkö- ja automaatiolaitteiden sekä kaapeleiden vaatimusmäärittely, valinta ja hankinta 7 3.1 Yleiset vaatimukset sähkö- ja automaatiolaitteiden

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN VENTTIILIT

YDINLAITOKSEN VENTTIILIT OHJE YVL E.8 / 15.11.2013 YDINLAITOKSEN VENTTIILIT 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Luvanhaltijan laitevaatimusmäärittely 5 4 Valmistaja 6 5 Suunnittelu 7 5.1 Yleistä 7 5.2 Rakenne 7 5.3 Materiaalit 8

Lisätiedot

YVL A.3, YDINLAITOKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

YVL A.3, YDINLAITOKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Säteilyturvakeskus YVL-ohje 1 YVL A.3, YDINLAITOKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄT 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 4 3 Johtamisjärjestelmä... 5 3.1 Johtamisjärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen, ylläpito ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

YDINLAITOKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ YDINLAITOKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Johtamisjärjestelmä 6 3.1 Johtamisjärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen, ylläpito ja parantaminen 6 3.2 Turvallisuuskulttuuri 7 3.3

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Jo h t a m i s j ä r j e s t e l m ä 4

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Jo h t a m i s j ä r j e s t e l m ä 4 OHJE YVL 1.4 / 9.1.2008 Ydinlaitosten johtamisjärjestelmät 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Jo h t a m i s j ä r j e s t e l m ä 4 3.1 Johtamisjärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen, ylläpito

Lisätiedot

Ohje YVL A.3, Ydinlaitosten johtamisjärjestelmät (2.6.2014)

Ohje YVL A.3, Ydinlaitosten johtamisjärjestelmät (2.6.2014) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (12) Ohje YVL A.3, Ydinlaitosten johtamisjärjestelmät (2.6.2014) 1 Johdanto 2 Soveltamisala Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta

Lisätiedot

Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014)

Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014) 1 Soveltamisala Ohjetta YVL E.10 sovelletaan kaikissa elinkaaren vaiheissa ydinlaitosten varavoimalähteiden

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

YVL E8 Ydinlaitoksen venttiilit

YVL E8 Ydinlaitoksen venttiilit Ydinlaitoksen venttiilit 10.4.2012 Petri Vuorio, Jukka Mononen, Esa Lehtonen, Mikko Pihkakoski, Urpo Sarajärvi, Tapani Eurasto Säteilyturvakeskus 2011 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Määritelmät...

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L4

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L4 YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L4 31.7.2013 Kim Wahlström Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 Luonnos Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

YVL A.5 Ydinlaitoksen rakentamistoiminta

YVL A.5 Ydinlaitoksen rakentamistoiminta Säteilyturvakeskus YVL A.5 luonnos 2 1 (35) YVL A.5 Ydinlaitoksen rakentamistoiminta Säteilyturvakeskus YVL A.5 luonnos 2 2 (35) YVL A.5 Ydinlaitoksen rakentamistoiminta Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA HÖGFORS 06/06/2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 2 Kuljetus ja varastointi... 3 Nostaminen... 4 Venttiilin paikka putkistossa... 5 Suositeltava asennustapa... 10 Hitsaus... 11 Huuhtelu... 12 Käyttöönotto...

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTTÖTOIMINTA

YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTTÖTOIMINTA YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTTÖTOIMINTA 1 Johdanto 3 2 Määritelmät 3 3 Soveltamisala 4 4 Käyttötoiminnan periaatteet ja perusvaatimukset 4 5 Käyttöorganisaatio, vastuut ja tehtävät 4 5.1 Käyttötoiminnan johtaja

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN KÄYTTÖKOKEMUSTOIMINTA

YDINLAITOKSEN KÄYTTÖKOKEMUSTOIMINTA YDINLAITOKSEN KÄYTTÖKOKEMUSTOIMINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Käyttökokemus toiminnan organisointi 4 4 Muiden ydinlaitosten tapahtumat 4 5 Tapahtumien selvittäminen ja tutkinta 5 5.1 Tapahtumien

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PAINE- LAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT

YDINVOIMALAITOKSEN PAINE- LAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT OHJE YVL E.4 / 15.11.2013 YDINVOIMALAITOKSEN PAINE- LAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Lujuusanalyysiraportti 7 3.1 Sisältö ja tarkoitus 7 3.2 Toimitusajankohta 7 3.3 Esitystapa

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7

Lisätiedot

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 (47) Ydinvoimalaitosten valvonta 0 22.1.2013 YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 Johdanto... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvät vaatimukset... 6 3.1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TIETOTURVALLISUUDEN HALLINTA

YDINLAITOKSEN TIETOTURVALLISUUDEN HALLINTA YDINLAITOKSEN TIETOTURVALLISUUDEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Tietoturvallisuuden hallinta 3 3.1 Yleiset vaatimukset 3 3.2 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä 4 3.3 Asiakirjoja koskevat

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2

YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2 YVL E.7, YDINLAITOKSEN SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOLAIT- TEET, LUONNOS L2 19.6.2012 Kim Wahlström Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Muistio YVL E.7 Luonnos Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Määritelmät... 1

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot

YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot 9.4.2013 Luonnos L4 Soile Metso, Mika Bäckström, Juhani Hinttala Timo Liukkonen, Petri Pihala, Martti Vilpas Mark Cederberg, Yrjö Hytönen, Tapani Koljander

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU OHJE YVL 2.0 / 1.7.2002 YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU 1 YLEISTÄ 3 2 JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA KOSKEVIA VAATIMUKSIA 3 2.1 Suunnittelumenetelmät 3 2.2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 4 2.3

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

YVL E.4 YDINVOIMALAITOKSEN PAINELAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT 1(29)

YVL E.4 YDINVOIMALAITOKSEN PAINELAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT 1(29) YVL E.4 YDINVOIMALAITOKSEN PAINELAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT 1(29) 2(29) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 2 SOVELTAMISALA... 6 3 LUJUUSANALYYSIRAPORTTI... 8 3.1 SISÄLTÖ JA TARKOITUS... 8 3.2 TOIMITUSAJANKOHTA...

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

JÄNNERAUDOITTEET. Sisältö 5.2.2014. Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen

JÄNNERAUDOITTEET. Sisältö 5.2.2014. Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen JÄNNERAUDOITTEET Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen Sisältö 1) Jännitetyistä betonirakenteista 2) Jännityskorroosiosta 3) Rakenteen toiminta 4) Arviointimenettely 5)

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Ydinvoimalaitosseminaari, Lahti 18.2.2011 Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Martti Vilpas Säteilyturvakeskus (STUK) Ydinvoimalaitosten valvonta Helsinki Lainsäädännön ja viranomaisohjeiden

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta 29.11.2012 Patoviranomaisen rooli kaivos/jätepadon eri vaiheissa: - Hanke- ja yleissuunnittelu - Ympäristölupa - Rakennussuunnittelu - Rakentaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

Case: Martinlaakson uimahalli

Case: Martinlaakson uimahalli Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN PAINELAITTEET

YDINLAITOSTEN PAINELAITTEET OHJE YVL 3.0 / 9.4.2002 YDINLAITOSTEN PAINELAITTEET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 4 3 YDINLAITOSTEN PAINELAITTEIDEN VIRANOMAISVALVONTA 5 3.1 Valvontaviranomainen 5 3.2 Painelaitteiden suunnittelu 5 3.3 Painelaitteiden

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ilmansuodattimet Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ilmansuodattimien tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO

YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Ydinlaitoksen rakentamisen aikaiset menettelyt 5 3.1 Projektinhallinta ja johtaminen 5 3.1.1 Rakentamisen ja laitosmuutosten

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Vesilukot Tyyppihyväksyntäohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus vesilukkojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2007 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Ohje YVL A.12 Ydinlaitoksen tietoturvallisuuden hallinta

Ohje YVL A.12 Ydinlaitoksen tietoturvallisuuden hallinta Sisällysluettelo VALTUUTUSPERUSTEET... 2 SOVELTAMISSÄÄNNÖT... 2 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 3 TIETOTURVALLISUUDEN HALLINTA... 4 3.1 YLEISET VAATIMUKSET... 4 3.2 TIETOTURVALLISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

YVL E.11 YDINLAITOKSEN NOSTO- JA SIIRTOLAITTEET

YVL E.11 YDINLAITOKSEN NOSTO- JA SIIRTOLAITTEET YVL E.11 YDINLAITOKSEN NOSTO- JA SIIRTOLAITTEET 5.4.2013 Työryhmä: Urpo Sarajärvi, Rauno Lehto, Jenni Laine, Ulla Vuorio, Heimo Takala, Janne Viertävä Lisäksi osallistuneet asiantuntijat: Ari Julin, Mika

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ

YDINLAITOKSEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ OHJE YVL A.4 / 2.6.2014 YDINLAITOKSEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Turvallista toimintaa edistävä organisaatio ja osaamisen hallinta 5 3.1 Osaaminen ja organisaatiorakenne

Lisätiedot

MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA

MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA OHJE YVL 2.6 / 19.12.2001 MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA 1 YLEISTÄ 3 2 SUUNNITTELUMAANJÄRISTYS 3 3 MAANJÄRISTYSLUOKITUS 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Luokka S1 4 3.3 Luokka S2 4 4 RAKENTEIDEN

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN PAINESÄILIÖT

YDINLAITOSTEN PAINESÄILIÖT YDINLAITOSTEN PAINESÄILIÖT 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 PAINESÄILIÖIDEN YLEISTARKASTUSSUUNNITELMA JA -OHJEISTO 4 3.1 Vaatimukset 4 3.2 Yleistarkastussuunnitelma 4 3.3 Yleistarkastusohjeisto 4 4 YDINTEKNISEN

Lisätiedot

YVL E.12, Testauslaitokset ydinlaitoksessa

YVL E.12, Testauslaitokset ydinlaitoksessa YVL E.12, Testauslaitokset ydinlaitoksessa 30.8.2013 Luonnos L2 Mirka Schildt, Mark Cederberg, Jukka Härkölä, Tapani Koljander, Soile Metso, Martti Vilpas, Marko Alenius, Jaakko Leino Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys pp.kk.vvvv Dnro 002646/00.01.00/2014 /2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys PITKÄLLE KEHITETYSSÄ TERAPIASSA KÄY- TETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN (ATMP) VALMISTA- MINEN YKSITTÄISEN POTILAAN

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio MODERNISAAIO Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa 11.5.2011 1 Modernisaatio 11.5.2011 2 Modernisaatio MODERNISAAIO ON AVAIN OPIMOINIIN urvallinen ja luotettava nosturi on häiriöttömän

Lisätiedot

Kaupunkiraideliikennemääräys

Kaupunkiraideliikennemääräys 1 (6) TRAFI/ Antopäivä: xx.xx.2015 Voimaantulopäivä: 01.03.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki kaupunkiraideliikenteestä (xx/2015) 5 :n 5 momentti, 6 :n 3 momentti, 7 :n 5 momentti, 8 :n 6

Lisätiedot