Soijajalostamon ympäristövaikutusten hallitseminen

Transkriptio

1 ESAVI/47/04.08/2012, LIITE 2 FINNPROTEIN OY Soijajalostamon ympäristövaikutusten hallitseminen Suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta LIITE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEEN (Liite 25, FP-BQB rev3) Finnprotein Oy, Ari Kulmala 11/2/2012 Ympäristöviranomaisten kanssa järjestetyssä palaverissa todettiin, että Finnprotein Oy:n lupahakemuksen täydennykseksi tulee toimittaa mennessä laitoksen käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailusuunnitelma, jossa tarkkailuasiat on käsitelty yksityiskohtaisesti päästöpisteittäin ja parametreittain. Lisäksi toiminnanharjoittaja esittää ehdotuksensa ympäristöluvan määräyksistä. Luvan astuttua voimaan suunnitelman sisältö sisällytetään myöhemmin osaksi uuteen yritykseen rakennettavaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja omavalvontaa.

2 Sisällysluettelo 1 TARKKAILUN PERUSTE Viranomaisperuste Rajaukset KÄYTTÖTARKKAILU Raaka-aineiden, kemikaalien, veden ja energian käyttö Kunnossapito Vastuut PÄÄSTÖJEN TARKKAILU Jätevedet ja hulevedet Jätevedet Hulevedet Päästöt ilmaan Jätteet Melu Häiriöpäästöjen seuranta VAIKUTUSTARKKAILU Yleistä Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset ympäristön terveellisyyteen ja viihtyisyyteen Vaikutukset vesistöihin Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin TARKKAILUN LAADUNVARMISTUS RAPORTOINTI JA VASTUUT... 8 Liite 1: Prosessikuvaus... 9

3 1 TARKKAILUN PERUSTE 1.1 Viranomaisperuste Viranomaisen vaatimus on, että suunnitelma tulee käsittämään jätevesien, hulevesien, ilmaan johdettavien päästöjen, jätteiden ja n tarkkailun sekä toiminnan ja raportoinnin poikkeustilanteissa. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi kunkin parametrin näytteenotto-, kalibrointi-, mittaus-, laskenta- ja analysointimenetelmät standardeineen. 1.2 Rajaukset Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan kunkin parametrin näytteenotto-, kalibrointi-, mittaus-, laskenta- ja analysointimenetelmät standardeineen. Huomattava osa näytteistä tullaan tutkituttamaan ulkopuolisissa riippumattomissa issa, joilla on tarvittavat akkreditoinnit, mutta näitä yhteistyökumppaneita ei vielä ole valittu. Tältä osin voi siis olla vaikeaa määrittää analyysimenetelmiä yksityiskohtaisesti. Samaten hallintajärjestelmistä on olemassa vasta periaatteellinen päätös, joten muutoshallinnasta ja laadunvarmistuksesta ei ole vielä olemassa ohjeistusta. Soijajalostamon prosessit ja päästötyypit esitetty prosessikaaviossa liitteessä 1. 2 KÄYTTÖTARKKAILU 2.1 Raaka-aineiden, kemikaalien, veden ja energian käyttö Prosessin raaka-aineena ovat soijapavut. Sivuvirtana syntyvä kuorimassa hyödynnetään energiaksi tai mahdollisuuksien mukaan eläinten rehuksi. Eri prosessivaiheissa syntyviä jätteitä ja kemikaalien hävikkiä, mukaan lukien hajapäästöt, seurataan päästötarkkailuna. Soijan jalostusprosessissa käytetään sekä raakavettä, joka otetaan makeanveden altaasta, että Uudenkaupungin veden toimittamaa talousvettä. Molempien vesilaatujen kulutusta seurataan vesimittarilla. Tuotantolaitokselle ostetaan ulkopuoliselta toimijalta sähköä ja höyryä. Tuotantolaitoksella syntyvä lauhde palautetaan osittain takaisin höyrytoimittajalle. Tuotantolaitokselle tulevalle höyrylle ja tuotantolaitokselta palautettavalle lauhteelle on omat mittauspisteensä. Sähkönkulutusta seurataan viidessä jakelupisteessä: 2 mittauspistettä talotekniikan kulutukselle sekä 3 mittauspistettä prosessitekniikan kulutukselle. Toimintaa seurataan seuraavilla indikaattoreilla: Kulutus: Soijapavut (tonnia/ vuosi) Etanoli (tonnia/ vuosi) Heksaani (tonnia/ vuosi) Natriumhydroksidi (tonnia/ vuosi) Etyleeniglykoli (tonnia/ vuosi) Propyleeniglykoli (tonnia/ vuosi)

4 Natriumhypokloriittiliuos (tonnia/ vuosi) NALCO 3434-liuos (tonnia/ vuosi) 3D TRASAR 3DT102-liuos (tonnia/ vuosi) NALCO liuos (tonnia / vuosi) 3D TRASAR 3DTBR40 liuos(tonnia/ vuosi) raakavesi (m 3 /vuosi) talousvesi (m 3 /vuosi) ostettu sähkö (MWh/ vuosi) ostettu höyry (MWh/ vuosi) Tuotanto (tonnia/vuosi) myytävä soijarouhe soijakonsentraatti soijaöljy melassi lesitiini soijakuori 2.2 Kunnossapito Kunnossapidon merkitys sekä jatkuvien että satunnaisten päästöjen rajoittamisessa on keskeinen. Kunnossapidolla pyritään kaikkien tuotantohyödykkeiden käyttöaikaa pidentämään ja kierrätyksen tarvetta vähentämään. Kunnossapito-ohjelma on osa laitoksen laadunhallintajärjestelmää. Kunnossapito vastaa myös päästöjen hallintajärjestelmien sekä poikkeustilanteiden vaikutusten hallintaan liittyvien järjestelmien toimintakunnosta. Laitos toimii keskeytymättömässä kolmivuorossa. Kerran vuodessa pyritään pitämään neljän viikon huoltoseisokki. Tällöin tehdään suurimpien kone- ja laitekohteiden tarkastukset sekä huollot. Myös laitoksen mahdolliset suuremmat muutostyöt suoritetaan huoltotauon aikana. Kunnossapito- ohjelmaan on määritelty mm. kaikkien ympäristön kannalta oleellisten laitteiden tarkastukset sekä määräaikaishuollot. Ohjelma ilmoittaa määritellyt työt päiväkohtaisesti kunnossapidon henkilöstölle. Tehdyt tarkastukset ja huollot kirjataan tehdyksi ohjelmaan. Tämän lisäksi pidetään käyttöpäiväkirjaa kunnossapidon ja prosessihenkilöstön toimesta. Käyttöpäiväkirjaan merkitään mm. oleelliset asiat ympäristöasioihin liittyen, kuten mahdolliset poikkeustilanteet. Laitoksen merkittävin ympäristöriski liittyy n käyttöön. Normaalitilanteessa uuttamosta tuleva jätevesi menee jätevesikeittimelle, jossa vedessä oleva höyrystyy ja otetaan talteen. Tehtaalta lähtevän jäteveden normaali pitoisuus on hyvin pieni (muutama ppm).

5 2.3 Vastuut Kunnossapidon suunnitelmasta ja sen toteuttamisesta sekä dokumentoinnista vastaavat kunnossapitopäällikkö. Käyttöpäiväkirjan pitämisestä ja dokumentoinnista vastaavat tuotannon vuoroesimiehet. Hiilivetyanalysaattoreiden toimintakunnosta validoinnin ja kalibroinnin ja näiden vaatiman näytteenoton osalta vastaa EHSQ-päällikkö. 3 PÄÄSTÖJEN TARKKAILU 3.1 Jätevedet ja hulevedet Jätevedet Jäteveden laatua valvotaan yhteistoiminnassa vesilaitoksen kanssa yhteisesti määritellyillä parametreillä. Seuranta toteutetaan kokoomanäytteitä keräämällä. Myös päästöjen laskenta ja mittausperusteet dokumentoidaan. Päästöjen tarkkailu: PARAMETRI NÄYTTEENOTTO TAPA JA TIHEYS ANALYSOINTI KALIBROINTI JA STANDARDIT lähtevän veden kaivosta Akkreditoidun n osalta ei eritellä jatkuvatoiminen hiilivetymittaus uuttamon kaivosta, hälytys valvomoon TOC/FID Tarkempia laitetietoja ei vielä ole Validointi ja ylläpitokalibrointi ulkoisen n kanssa laitetoimittajan suosittamalla tiheydellä etanoli Akkreditoidun n osalta ei eritellä kloori fosfori typpi kiintoaine BOD COD ph

6 3.1.2 Hulevedet Jalostamon päästöistä ilmaan (etanoli,, soijapöly) vain soijapöly kertyy asfaltoiduille alueille ja katoille. Pölyä siivotaan alueelta yleisen siisteyden ja hygienian ylläpitämiseksi ja kertyvä kiintoaine toimitetaan jätteisiin. Tehdasalueella ei säilytetä hulevesille alttiina mitään vaarallisia aineita tai näitä sisältäviä esineitä. Tästä syystä hulevesille ei esitetä vakituista seurantaa vaan tarvittaessa voidaan toteuttaa jätevesianalyysiä vastaava analyysi. 3.2 Päästöt ilmaan VOC-asetuksen pykälässä 13 määriteltyä, jatkuvan mittauksen vaatimukseen liittyvää lopullisen poistokohdan keskimääräistä raja-arvoa (yli 10 kg orgaanista kokonaishiiltä tunnissa) ei ylitetä minkään päästölähteen kohdalla. Pölypäästölähteistä seurannan kohteeksi valitaan suurimmat päästölähteet (pisteet P30-P32). Päästöjen tarkkailu: SEURATTAVA PARAMETRI etanoli soijapöly pisteestä P30 SEURANTA kokonaispäästö taseisiin perustuen kokonaispäästö taseisiin perustuen Mittaukset ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kerran ensimmäisen käyntivuoden aikana ja myöhemmin kolmen vuoden välein aistinvarainen arviointi LASKENNALLINEN SEURANTA Laskettava suure n kokonaiskulutus n ominaispäästö etanolin kokonaiskulutus etanolin ominaispäästö Laskentamenetelmä ostettavan n määrä vuodessa kokonaiskulutus jaettuna käytettyjen soijapapujen määrällä ostettavan etanolin määrä vuodessa kokonaiskulutus jaettuna prosessissa käytetyn soijarouheen määrällä NÄYTTEENOTTO Ottotapa Pöly: Analyysimenetelmä ja sen kalibrointi Ulkopuolinen asiantuntija; ei eritellä tässä vaiheessa 3.3 Jätteet Jätetiedot perustuvat jätehuollosta vastaavien toimijoiden raportteihin. Ne kootaan jätekirjanpidoksi, johon dokumentoidaan seuraavat tekijät: kunkin jätejakeen määrä (tonnia / vuosi) ominaisjätteen määrä suhteessa tuotantoon

7 jätteen käsittelytapa jätteen käsittelijä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat jätteiden käsittelijöitä tulleet huomautukset Jätekirjanpito säilytetään vähintään kuusi vuotta. 3.4 Melu Melua syntyy useista päästöpisteistä, erityisesti puhaltimista ja kuljettimista. Pisteet on tunnistettu ja kuvattu ympäristölupahakemuksessa. Suunnittelussa on otettu huomioon lle asetetut rajat. Toiminnan käynnistyttyä mitataan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. 3.5 Häiriöpäästöjen seuranta Riskinarvion perusteella suurin mahdollinen vaikutus liittyy n pääsyyn viemäriin. Prosessitilaan tulevat kaasuhaistelijat. Kaasuhaistelijoiden hälyttäessä on mahdollista kääntää jätevedet prosessitilasta viemärin sijaan palovesialtaaseen. Jätevedenkeittimen lämpötilaa seuraa automaatioon liitetty lämpötilaanturi. Vielä tämän jälkeen on uuttamon keräilykaivossa hiilivetyanalysaattori joka hälyttää tehtaan valvomossa kun asetettu pitoisuus ylittyy. Jätevedet voidaan ohjata palovesialtaaseen jos pitoisuus ylittyy jätevedessä. Häiriötilanteisiin varautumiseen liittyvät järjestelmät ja mittarit: PROSESSIVAIHE KOHDE KUNNOSSAPITOON LIITTYVÄ TARKKAILU Heksaanivuotoon varautuminen prosessitilassa Heksaaniuuton esikäsittely Heksaaniuuton keräilykaivo jätevesien jätevesien Kaasuhaistelijat (laitteita ei ole vielä valittu) Jätevedenkeitin, lämpötilaanturi Hiilivetyanalysaattori (laitetta ei ole vielä valittu) TOC/FID Huolto ja kalibrointi laitetoimittajan suositusten mukaan. Validoinnin ja kalibroinnin rinnakkaisnäytteet analysoidaan ulkopuolisessa ssa. Lämpötila-anturin tarkistusmittaukset kerran vuodessa Huolto ja kalibrointi laitetoimittajan suositusten mukaan. Validoinnin ja kalibroinnin rinnakkaisnäytteet analysoidaan ulkopuolisessa ssa. Käytettävät - ja etanolisäiliöt ovat maanalaisia kaksoisvaipallisia säiliöitä, joiden välitilassa on anturit vuodon varalta. Muiden häiriöpäästöjen havaitseminen perustuu poikkeustilanteen havaitsemiseen turvallisuusjärjestelmän ja ohjeistuksen kautta tai ulkoisen ilmoituksen vuoksi. Poikkeustilanteisiin liittyvät toimet: 1. häiriöpäästön toteaminen 2. seurausten rajoittaminen 3. merkittävien päästöjen välitön ilmoittaminen viranomaisille

8 4. päästön suuruuden arviointi 5. vaikutusten arviointi 6. korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet 7. sisäinen raportointi 8. ulkoinen raportointi tahoille, joita asia koskee 4 VAIKUTUSTARKKAILU 4.1 Yleistä Tehtaan toimintaan liittyvät ympäristöstä tulevat yhteydenotot ja huolenilmaukset tullaan kirjaamaan ja säilyttämään yrityksen laadunhallinta- järjestelmään. Yhteydenotot raportoidaan myös tarvittaessa viranomaisille. Toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat osa jatkuvasti ylläpidettävää riskienarviointijärjestelmää. Riskiarvioinnit päivitetään vähintään vuosittain, tai aina kun toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Yritys suhtautuu positiivisesti alueella yhteisesti toteuttaviin erillisselvityksiin. 4.2 Vaikutukset ilmanlaatuun Toimija tulee osallistumaan alueella mahdollisesti järjestettäviin yhteisiin ilmanlaatuselvityksiin. Ilmanlaatuselvitykset voivat olla esimerkiksi pienhiukkasiin, un tai ihin liittyviä selvityksiä. 4.3 Vaikutukset ympäristön terveellisyyteen ja viihtyisyyteen Edellisessä mainittuihin alueella mahdollisesti järjestettäviin yhteisiin ilmanlaatuselvityksiin osallistuminen. 4.4 Vaikutukset vesistöihin Teollisuusalue, jolle laitos rakennetaan, ei sijaitse pohjavesialueella eikä vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Jätevesien ja hulevesien tarkkailu on esitetty aiemmin tässä asiakirjassa. Vaikutustarkkailun suorittamisen vesistöjen osalta ei uskota olevan perusteltua laitoksen osalta. 4.5 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Ympäristölupahakemuksessa on todettu, ettei laitos voi aiheuttaa peruuttamattomia vaikutuksia maaperään eikä pohjavesiin. Vaikutustarkkailun suorittamisen maaperän ja pohjavesien osalta ei uskota olevan perusteltua laitoksen osalta. 5 TARKKAILUN LAADUNVARMISTUS Suurin osa päästötarkkailuun liittyvistä mittauksista suorittaa ulkopuolinen asiantuntija tai. Heksaanin jatkuvatoimisissa mittauslaiteissa varmistetaan mittausten laatu ja tarkastustoimet laitetoimittajan suositusten mukaisesti. Mikäli Finnprotein alkaa itse analysoida joitain näytteitä, esitetään

9 siitä erikseen kaikki laadunvarmistukseen liittyvät toimet mittausmenetelmineen, kalibrointeineen ja standardeineen. Tarkkailusuunnitelmaan liittyvä dokumentointi ja muutoksenhallinta sisällytetään osaksi sähköistä toimintajärjestelmää. 6 RAPORTOINTI JA VASTUUT Käyttö- ja muusta tarkkailusta tehdyistä mittauksista ja niiden tuloksista tehdään vuosittain kokoomaraportti. Tulokset voidaan toimittaa valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Häiriöpäästöihin johtaneissa poikkeustilanteissa tehdään tilanteen vaatimat toimenpiteet ja ilmoitukset kaikille asiaa koskeville tahoille (Uudenkaupungin ympäristövalvonta, valvova ympäristöviranomainen eli ELY, ja vesilaitos jos on esimerkiksi kyse päästöstä jäteveteen). Poikkeama käsitellään ja siitä laaditaan raportti joka toimitetaan myös valvontaviranomaiselle. Finnproteinilla tarkkailun tulosten keräämisestä, säilyttämisestä, yhteenvedoista, raportoinneista, yhteyksistä viranomaisiin ja dokumenttien muutoksenhallinnasta vastaa EHSQ-päällikkö Pirita Kaunisto.

10 Liite 1: Prosessikuvaus Heksaanin kuljetus rekalla Soijan vastaanotto ja varastointi 3 x 7500 m³ pöly prosessi tuote sivutuote ulkopuolisen toimijan prosessi Heksaanin vastaanotto ja varastointi 2 x 30 m³ / 42 t 2*450m 3 900m 3 kuoret Puhdistus kuivaus, temperointi Esikäsittely kosteapöly jäte pöly Muiden kemikaalien vastaanotto ja varastointi: etyleeniglykoli propyleeniglykoli natrium hydroksidi absorptio öljy päästöt päästöt jossa hallintakeinot Etanolin kuljetus rekalla Energian tuotanto Heksaaniuutto a max. 50 m³ / 35 t kostea pöly jätevesi Etanolin vastaanotto ja varastointi 40 m³ / 32 t etanoli Raakasoijaöljy Soijarouhe jätevesi Kunnallinen jäteveden käsittelylaitos Lesitiinin erotus jäte Jauhatus ja seulonta 4 +2 *1000m m 3 / 3900 t pöly pöly Etanoliuutto etanolia max 125 m³ / 100 t etanoli kostea pöly jätevesi Kunnallinen jäteveden käsittelylaitos jätevesi Lesitiini Soijaöljy Melassi Soijaproteiinikonsentraattirehulaatu (AFSPC) jäähdytysveden palautus Jäähdytyskeskus (jäähdytystornit) jäähdytysveden syöttö 2*250m 3 + 2*500m 3 2*250m 3 500m 3 / 500 t 2*1000m m 3 / 1300 t pöly Prosessien jäähdytys -uuttamo - etanoliuuttamo - lesitiinin erotus - paineilmajärjestelmä - jäävesijärjestelmä