jpelintarviketeollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jpelintarviketeollisuus"

Transkriptio

1 jpelintarviketeollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 5/2008 Kari Välimäki

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Välimäki Toimialapäällikkö Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuus Tiivistelmä Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2007 oli 9,5 mrd. euroa (+5,3 %) ja jalostusarvo 2,2 mrd. euroa. (+7,0 %) Henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2007 noin henkilöä (-1,4 %) ja toimipaikkoja oli 1921 kpl.(-7 kpl) Toimiala jakautuu yhteensä 33:een eri alatoimialaan, joista jalostusarvon mukaan luokiteltuina suurimmat ovat lihanjalostus, leipomo- ja keksiteollisuus, maidonjalostus sekä mallas- ja virvoitusjuomateollisuus. Suurin osa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä on hyvin pieniä. Vain muutamat suurimmat yrityksemme ovat kansainvälistyneet merkittävästi. Pienten kotimarkkinoiden johdosta suurimmatkin suomalaiset yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on muun teollisuuden kannattavuutta heikompi. Toimialojen väliset kannattavuuserot ovat suuria ja kannattavuuden vaihtelu on toimialojen sisällä merkittävää. Yritysten vakavaraisuus on parantunut 2000-luvulla ja tuottavuuden kehitys on ollut positiivista. Yritysten kasvuhalukkuus on elintarvikealalla vähäistä, pääosa yrityksistä pyrkii maltilliseen kasvuun tai säilyttämään asemansa markkinoilla. Alihankinnan käyttö on elintarvikeyrityksissä muuta teollisuutta selvästi vähäisempää. Kapasiteetin käyttöaste on muuta teollisuutta selvästi alhaisempi. Pk-elintarvikeyrityksistä 13 % harjoittaa vientiä ja viennin aloittamisesta on kiinnostunut 6 %. Elintarviketeollisuus on pääosin kotimarkkinateollisuutta. Kotimaan myynnin osuus on noin 83 % tuotannon bruttoarvosta. Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain hyvin vähän kulutusrakenteen muutoksia, sillä ruoan kulutus on vakaata. Kuluttajahintojen muutokset ovat olleet tähän saakka pieniä, mutta viime aikoina hinnat ovat kohonneet nopeasti. Vuoden 2008 heinäkuulla elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat nousseet 8,7 % vuodessa. Elintarviketeollisuuden ja maataloustuotteiden vienti oli v yhteensä arvoltaan 1,35 mrd. euroa, mikä oli 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjä on tärkein vientimaa 21,7 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 15,1 %:n osuudella koko viennistä. EU-maihin viedään lähes 60 % suomalaisista vientielintarvikkeista. Tärkeimmät vientituoteryhmät ovat juustot, voi, sokerikemian tuotteet ja sianliha. Vuonna 2007 Suomeen tuotiin elintarvikkeita 2,9 mrd. euron arvosta (+11 %). Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Ruotsi, ja Hollanti Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat hedelmät, raakakahvi. alkoholi ja tupakka. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 72 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan yritykset ja rakenne Elintarviketeollisuuden työvoimarakenne Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Kapasiteetti Yhteistyö ja verkottuminen Laatu ja lainsäädäntö Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Elintarvikkeiden vienti Elintarvikkeiden tuonti EU:n vaikutus toimialaan Suomessa Teknologia Teknologisen kehittämisen strategiset valinnat Logistiikka ja jäljitettävyys Logistiikka Jäljitettävyys Taloudellinen tilanne Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Investoinnit Tuotannolliset investoinnit Tuotekehitys... 41

7 6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ja tuki TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnveran rahoitus elintarviketeollisuudelle Lähteet Liite 1 TOL 15 Tilinpäätöksen ja taseen rakenne /yritys Liite 2 Finpron kansainvälistymiskatsaus... 60

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Elintarviketeollisuus on eräs tärkeimmistä teollisuuden toimialoista, jossa ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa TOL 15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus. Raportissa käsitellään elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntija- ja yritysjohtajahaastatteluihin. Tämä raportti perustuu v tehtyyn raporttiin, jonka kirjoitimme yhdessä Ari Grönroosin kanssa. Elintarviketeollisuuden toimialaraporttisarjan muodostavat tämän koko elintarviketeollisuutta käsittelevän raportin lisäksi neljää alatoimialaa käsittelevät täydennysosat Vuonna 2008 näistä raporteista päivitetään tämä elintarviketeollisuutta käsittelevä sekä lihanjalostusteollisuutta koskeva raportti. Raporttiin sisältyy kansainvälistymiskatsaus, joka käsittelee eräiden erikoisruokavaliotuotteiden eli ns. free from -tuotteiden markkinanäkymiä. Katsauksen ovat kirjoittanet seniorikonsultti Esa Wrang, Market Analyst Janna Mure ja Junior Market Analyst Jaana Hede Finprosta. Raportissa on myös esitelty Tekesin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia elintarvikealan yrityksille. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin valmisteluun ja toteutukseen osallistuneita yhteistyökumppaneita, haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin elintarvikealalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita. Seinäjoella marraskuussa 2008 Kari Välimäki

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Elintarviketeollisuus on metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa mitattuna tuotannon brutto- ja jalostusarvolla. Tuotannon bruttoarvo (TOL 15 16, mukaan luettuna tupakkateollisuus) oli vuonna 2007 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 9,5 mrd. euroa (+ 5,3 %). Elintarviketeollisuuden jalostusarvo oli 2,2 mrd. euroa (+ 7,0 %). Henkilökunnan määrä oli v noin henkilöä (-1,4 %) Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti toimiala TOL 15 elintarvikkeiden- ja juomien valmistus jakautuu seuraavasti: Taulukko 1. Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo Bruttoarvo 2007 Muutos-% Jalostusarvo 2007 Muutos- % 151 Teurastus, lihan ja lihatuott. jalostus, , ,2 säilyvyyskäsittely 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä ,2 153 Hedelmien, marjojen ja vihannesten , ,3 jalostus ja säilöntä 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus , ,5 156 Myllytuotteiden, tärkkelyksen, tärkkelystuotteiden , valmistus 157 Eläinten ruokien valmistus , ,9 158 Muu elintarvikkeiden valmistus , ,7 159 Juomien valmistus , , Elintarviketeollisuus , Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden rakennetilasto Elintarviketeollisuuden toimintaympäristössä on tapahtunut viime aikoina suuria muutoksia: toiminta on kansainvälistynyt ja Euroopan Unioni on laajentunut. Viimeisen kahden vuoden aikana elintarviketeollisuuden perinteisesti melko vakaa ja ennustettava raaka-aineiden hintakehitys on muuttunut erittäin nopeasti. Useista eri kysyntä- ja tarjontatekijöistä johtuen keskeisimpien teollisuuden raaka-aineiden hinta on kohonnut lyhyessä ajassa hetkellisesti jopa kaksinkertaiseksi vuosien aikana. Tällä hetkellä hintojen kohoaminen on jo hieman hidastunut, tai kääntynyt laskuun, mutta elintarvikkeiden hintataso jäänee aikaisempaa korkeammalle tasolle. Tällä muutoksella on joka tapauksessa pysyviä vaikutuksia suomalaisen elintarviketeollisuuden toimintaympäristöön ja -edellytyksiin.

10 9 Vielä 1990-luvun alussa pääosin kotimarkkinoilla toiminut elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt 2000-luvulta alkaen yhä kiihtyvällä tahdilla. Kansainvälistyminen ja markkinoiden muutokset jatkuvat kiihtyvällä nopeudella tulevaisuudessa. Kaupan vapautumisen seurauksena nyt myös pelkästään kotimarkkinoilla toimivilta yrityksiltä vaaditaan sopeutumista kansainvälisen tason kilpailuun. Kaupan ketjujen ostovoima edellyttää yrityksiltä lisääntyvää tehokkuutta ja toimitusvarmuutta. EU:n laajenemisen vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen ovat tähän mennessä jääneet vähäisiksi. Kilpailu uusien jäsenmaiden markkinoilla kuitenkin kiristymässä, mikä vaikuttaa sekä tuotevientiin että markkinoille etabloituneiden suomalaisten yritysten asemaan. Tuonti Suomeen uusista jäsenmaista on ollut vähäistä ja sitä on tullut lähinnä Baltian maista. Kotimaisten elintarvikkeiden vienti ei ole kasvanut toivotulla nopeudella. Se, että suomalaiset suosivat kotimaisia tuotteita ostopäätöksissään, ei ole myöskään enää pysyvä itsestäänselvyys. Hinnan merkitys valinnan kriteerinä on nopean hintojen kohoamisen seurauksena lisääntynyt. Lähialueilla tuotettuja elintarvikkeita saattaa tulla Suomeen lähivuosina nykyistä enemmän mm. valmistuskustannustekijöistä johtuen. Kaupan rakenteiden muutokset, erityisesti ulkomaisten ruokaketjujen tulo Suomeen, ovat aiheuttaneet myös kotimaisille kaupoille tarvetta vastata kiristyneeseen kilpailutilanteeseen omilla ns. private label -tuotemerkeillä. Vaikka Suomi markkina-alueena on pieni, houkuttelee korkea ja kohoava hintataso tulevaisuudessakin ulkomaisia kauppaketjuja. Teollisuuden kannalta kaupan omat tuotemerkit ovat kaksijakoisia: tuotteista maksettava hinta on kilpailuttamalla saatu alhaiseksi, mikä kuluttajan kannalta on hyvä asia, mutta saattaa vaikeuttaa esimerkiksi valmistajan mahdollisuuksia panostaa tuotekehitykseen. Niille valmistajille, joiden omien tuotevalikoimien valmistusta private label -tuotteet täydentävät, on nähtävissä positiivisia vaikutuksia, koska näin lisätuotanto tulee jakamaan kiinteitä kustannuksia. Kuvio 1. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Teurastus ja lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 155 Maitotaloustuotteiden valmistus Pehmeän leivän valmistus Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online, Liikevaihdon kuukausikuvaajat

11 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kuvio 2. Elintarviketeollisuuden kytkennät muihin toimialoihin Alkutuotanto Tuotantoteknologia Kuljetus- ja liike-elämänpalvelut Paperiteollisuus, pakkaukset 1. asteen jalostus Kemianteollisuus, mm. pakkaukset ja lisäaineet 2. asteen jalostus Muu elintarviketeollisuus Suurkeittiöt Kuluttajat Kauppa

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yritykset ja rakenne Vuonna 2007 Suomessa oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan elintarviketeollisuuden toimipaikkaa. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Elintarviketeollisuudessa 76 % toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Yli 250 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on vain 23 kpl. Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain Teurastus, lihan ja lihatuott. jalostus, säilyvyyskäsittely 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuotteiden, tärkkelyksen, tärkkelystuotteiden valmistus 157 Eläinten ruokien valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Elintarviketeollisuus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.2 Elintarviketeollisuuden työvoimarakenne Elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin työntekijää. Elintarviketeollisuuden henkilöstö on vähentynyt yli 10 prosenttia 2000-luvun aikana. Alkutuotannossa, kaupassa, liikenteessä ja palveluissa elintarvikeketju työllistää välillisesti laskutavasta riippuen noin henkilöä.

13 12 Taulukko 3. Elintarviketeollisuuden henkilöstö Teurastus, lihan ja lihatuott. jalostus, säilyvyyskäsittely 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuotteiden, tärkkelyksen, tärkkelystuotteiden valmistus 157 Eläinten ruokien valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus 159 Juomien valmistus Elintarviketeollisuus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Toimipaikkatilastot Kuvio 3. Työssäkäyvien ikärakenne elintarviketeollisuudessa v Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Elintarviketeollisuuden työllisten ikärakenne on pääosin samanlainen kuin koko teollisuudessa, mutta nuoria ikäluokkia (19 24 v) työskentelee elintarviketeollisuudessa muuta teollisuutta enemmän. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimukseen osallistuneista elintarviketeollisuuden yrityksistä 18 % ilmoitti henkilökunnan määrän olevan nyt suurempi kuin vuosi sitten. Yrityksistä 10 % ilmoitti henkilökunnan määrän olevan pienempi nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tutkimukseen osallistuneista elintarvikealan yrityksistä 24 % odottaa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana ja

14 13 7 % arvioi määrän laskevan. Kasvuodotukset ovat samansuuruiset edelliseen vuoteen nähden. Suurin osa vastaajista, 69 %, arvioi määrän pysyvän ennallaan. Elintarvikealalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: myllytyöntekijät, leipurit, kondiittorit, makeistyöntekijät, juoma- ja tupakkatyöntekijät, säilyke- ja pakastetyöntekijät, teurastajat, lihavalmistetyöntekijät, meijerityöntekijät ja einestyöntekijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne elintarvikealan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat elintarvikealan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Työvoiman kohtaantotilanne Elintarviketeollisuus tammi-kesä 2008 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lihamestari Fileeraaja Kebabvartaiden valmistaja Leipomotyöntekijä Leipuri Varastotyöntekijä työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) Leipomotyöntekijä Yrittäjä Myllärin apulainen

15 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta. TE-keskusalueittain tapahtuneet muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia. Taulukko Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen jakautuma TE-keskuksittain Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukko 5. Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen jakautuma TE-keskuksittain ja alatoimialoittain 2006 Uusimaa Varsi- nais- Suomi Häme Satakunta Pirkanmaa Kaak- kois- Suomi Etelä- Savo Pohjois- Savo 151 Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus sekä säilyvyyskäsittely 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä 153 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 155 Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuotteiden, tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus 157 Eläinten ruokien valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus 159 Juomien valmistus

16 15 Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjan maa Kainuu Lappi 151 Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus sekä säilyvyyskäsittely 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä 153 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja säilöntä 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 155 Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuotteiden, tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus 157 Eläinten ruokien valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus 159 Juomien valmistus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.4 Yrityskannan muutokset Elintarvikealan yrityskenttä on jatkuvassa muutoksessa eli osa yrityksistä lopettaa, mutta uusiakin aloittaa. Lopettaneita ja konkurssiin menneitä yrityksiä on 2000-luvulla ollut enemmän kuin aloittaneita. Vuonna 2007 aloitti 119 ja lopetti 143 elintarvikealan yritystä. Konkursseja oli marraskuussa kpl. Asiakastiedon tilastojen mukaan konkurssien osuus on ollut vuosina elintarviketeollisuuden yrityskannasta 1,0 1,5 prosenttia. Taulukko Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut elintarvikealan yritykset Aloittaneita yrityksiä Lopettaneita yrityksiä Konkursseja Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys -ja toimipaikkatilastot 2.5 Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Suuret elintarvikealan yritykset pääsevät tehokkaaseen valmistukseen brandituotteilla ja automaattisilla valmistuslinjoilla. Myös keskisuurissa ja pienissä yrityksissä automaatio on lisääntynyt, mutta alalla on edelleen paljon käsityötä pienissä yrityksissä. Tosin käsityövaltaisten tuotteiden valmistus on vähentymässä työvoimakustannusten jatkuvan kasvun takia. Toisaalta yksilölliset käsityötäkin vaativat tuotteet ovat yritykselle mahdollisuus erilaistua ja tuoda yksilöllisiä tuotteita markkinoille.

17 16 Tuotantolaitteita tarvitaan kaikissa pienissä yrityksissä. Niillä saavutetaan tehokkuutta, pystytään kasvattamaan tuotannon määrää ja automatisoinnilla vähentämään henkilöresurssien tarvetta. Tuotantolaitteiden osalta tulevaisuuden kehitysnäkyminä on automatisoinnin ja tuotannon älykkyyden kasvaminen, mikä tulee myös pienissä yrityksissä edellyttämään kasvavaa tietotekniikkaosaamisen tasoa. Esimerkiksi tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmillä voidaan saada tuntuvia säästöjä aikaiseksi. Toisaalta on muistettava, että tuotannon tehostaminen edellyttää suhteellisen suuria tuotantomääriä. Korkean teknologian tuotantolaitteisiin tehtävät investoinnit eivät ole kannattavia pienille yrityksille. Pk-sektorilla on muistettava, että olemassa olevat prosessit tulee optimoida ennen kuin uusia teknologioita kannattaa etsiä ja hyödyntää. Perusosaamistasoa tulee nostaa ensimmäisenä. Suurelle mittakaavalle tarkoitetut markkinoilla olevat laitteet ovat usein kooltaan ja teknologisilta ominaisuuksiltaan ylimitoitettuja pienille yrityksille. Isot, pitkälle automatisoidut tuotantolinjat vaativat suuria investointeja. Pienten yritysten näkökulmasta pullonkaulana on siis sopivan kokoluokan ja riittävän edullisten laitteiden löytyminen. Pakkausteknologioiden monipuolinen hyödyntäminen mahdollistaa tuotannon merkittävän tehostamisen. Pienet yritykset useimmiten ostavat pakkausmateriaalit valmiina ja lähitulevaisuudessakin käytetään lähinnä perinteisiä pakkausmateriaaleja. Joillekin pienille yrityksille voi erikoistumisen myötä syntyä kilpailuetua uusista pakkausteknologioista, joita ovat mm. suojakaasu- tai aktiivipakkaukset Kapasiteetti Elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä kapasiteetin käyttöaste on tyypillisesti alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna. Koneita ja laitteita käytetään vain yhdessä vuorossa ja silloinkin useita laitteita vain muutamia tunteja. Keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste (keskiarvo) pk-elintarviketeollisuudessa oli kesällä %. Käyttöaste on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna, mutta se on noin 8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin koko pk-teollisuudessa keskimäärin. Yrityksistä 62 % ilmoitti kapasiteetin olevan alikäytössä ja normaalikäytössä 29 %. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannetiedusteluun vastanneista, lähinnä suuremmista yrityksistä 93 % ilmoitti kesällä 2008 tuotantokapasiteettia olevan sopivasti tai liian vähän käytettävissä sen hetkiseen kysyntätilanteeseen nähden. Työvoiman tai kapasiteetin puutetta ei pidetty myynnin kasvun esteenä näissä yrityksissä.

18 17 Kuvio 4. Elintarviketeollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste pk-yrityksissä % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: TEM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Yhteistyö ja verkottuminen Riskin pienentämiseksi, omien resurssien kasvattamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi erityisesti erilaisten yhteistyömallien kehittäminen on tärkeää. Yksi tällainen yhteistyömalli on toimintojen ulkoistaminen, missä yritys ostaa tarvitsemiaan toimintoja muilta yrityksiltä. Pienet yritykset tekevät keskenään yhteistyötä mm. seuraavilla alueilla: Tuotanto: alihankkijoiden käyttö, tuotantokapasiteetin tasaaminen muiden yritysten kanssa, yhteisiä koneita, yhteisiä toimitiloja Markkinointi: yhteismainonta, yhteiset alihankinnat markkinointiin Kuljetus ja jakelu: yhteiskuljetukset Tuotekehitys: tiedon jakoa ja yhteisiä kehitysprojekteja Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan alihankkijana toimii 33 % elintarvikealan pk-yrityksistä. Osuus on viisi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin alihankinnat muodostavat 30 % yrityksen tuotannosta (keskiarvo). Elintarvikealan pk-yrityksistä 32 % käyttää alihankkijoita. Osuus on 12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin v Alihankinnan osus elintarvikealalla on vain noin puolet muun pk-teollisuuden keskiarvosta. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan yhteistyötä on myös muiden sidosryhmien, kuten muiden yritysten sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden kanssa. Seuraavassa taulukossa yritykset kuvaavat yhteistoimintaansa

19 18 eri tahojen kanssa. Yrityksien yleisin yhteistoimintataho ovat saman alan yritykset. Oppilaitoksista ammattioppilaitoksien kanssa yhteistyö on yleisintä, vähäisintä yliopistojen ja tutkimuslaitoksien kanssa. Kuvio 5. Pk - elintarvikeyritysten yhteistoimintatahot 2008 Muut yhteistyökumppanit Tutkimuslaitokset Ammattioppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot ja korkeakoulut Muiden toimialojen yritykset Oman toimialan yritykset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei vähän jonkin verran paljon Lähde: TEM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Laatu ja lainsäädäntö Pienten yritysten kilpailuedun kannalta on erityisen tärkeää tuotteiden korkea laatu ja turvallisuus. Tulevaisuudessa on nähtävissä myös ympäristöasioiden korostuminen. Myös pk-yritysten on osoitettava elintarvikkeiden tuotannon ympäristöystävällisyys ja puhtaus. Toimintaa tukevat standardit ja menetelmät ovat kuitenkin usein mitoitettu suurille tai keskisuurille yrityksille, mikä tekee niistä erittäin kalliita ja kankeita pienten yritysten käyttöön. Hygienian ylläpitoon liittyvät erilaiset menetelmät, joilla testataan elintarvikkeiden turvallisuutta ja toisaalta teknologiat, joilla varmistetaan tuotannon hygieenisyys. Turvallisuus tulee olemaan tulevaisuudessa erittäin tärkeää ja tällä alueella myös pienillä yrityksillä tulisi olla käytössään paras teknologia ja osaaminen. Monet ovat viime vuosina vapaaehtoisesti panostaneet entistä enemmän laadun, hygienian, siisteyden ja tuoteturvallisuuden kehittämiseen mm. työstämällä erilaisia laadunhallintajärjestelmiä. Laadun, hygienian ja tuoteturvallisuuden merkitys on viime vuosina korostunut. Hygieniaosaamisvaatimus tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Sen mukaan kaikilla helposti pilaantuvia pakkaamattomia tuotteita käsittelevillä henkilöillä on oltava hygieniaosaamistodistus. Todistuksen saa automaattisesti vuoden 1995 jälkeen ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö. Muussa tapauksessa työntekijän on suoritettava hyväksytysti hygieniaosaamistesti. Osaamistodistusvaatimusta alettiin soveltaa alkaen. Kuiten-

20 19 kin henkilöiltä, jotka ovat työskennelleet hygieniaosaamistodistusta vaativissa tehtävissä jo (ns. vanhat työntekijät), todistusta on edellytetty alkaen. Monet pienet yritykset tarvitsevat edelleen apua ja resursseja omavalvontajärjestelmän toteuttamisessa ja ylläpidossa sekä laadunhallinnan kehittämisessä. Ympäristöasioiden hoito on vain vähän esillä pienissä yrityksissä. Ympäristöasiat olisi hyvä kytkeä laadunhallintaan. Vaikka hygieniaosaamisvaatimus on tullut voimaan, on vaarana, ettei sen oppien ulottamista käytännön toimintaan pystytä toteuttamaan. Monessa pienessäkin yrityksessä hygienia- ja laatuasiat ovat koulutus- ja kehitystyön ansiosta kuitenkin viime vuosina parantuneet. 2.8 Alan suurimpia yrityksiä Suomen suurimpia elintarvikealan yrityksiä ovat: Taulukko 7. Elintarviketeollisuuden suurimmat yritykset 2007 Liikevaihto 2007 Henkilöstö 2007 Altia Arla-Ingman -konserni Atria Suomi Cloetta Fazer Hartwall-konserni HKScan Suomi Lännen Tehtaat Paulig Sinebrychoff Vaasan&Vaasan -konserni Valio-konserni Lähde: Kauppalehti Online www-sivut

21 20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta. Koko elintarviketeollisuudessa kotimaan myynnin osuus oli vuonna 2006 yli 80 % tuotannon bruttoarvosta. Suomen elintarvikeomavaraisuus eli tuotannon määrä prosentteina kulutuksesta on vaihdellut tällä vuosikymmenellä eri tuoteryhmissä. Maidon ja maitovalmisteiden omavaraisuus oli v nesteiden osalta 101 % ja rasvojen osalta 125 %. Lihaomavaraisuus oli naudanlihassa 90 % ja sianlihassa 116 %. Leipäviljan omavaraisuusaste oli kokonaisuudessaan 116 %, vehnällä 121 %, mutta rukiilla vain 81 %. Kananmunien tuotanto ylitti kulutuksen v prosentilla. Muutamat suurimmat elintarvikeyritykset ovat kansainvälistyneet merkittävästi. Pienten kotimarkkinoiden johdosta suurimmatkin suomalaiset yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä. Elintarviketeollisuuden eri alatoimialojen toimintaympäristö vaihtelee, mutta kaikkien osalta perusongelma on kotimaan markkinoiden suhteen sama. Markkinoiden kasvu on ruuan kulutuksen hitaan kasvun takia hidasta, lähes olematonta ja kasvua tapahtuu vain jalostusarvon kasvun kautta. Elintarvikekulutuksen arvo vuonna 2006 oli 10,2 mrd. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 0,5 mrd euroa. Osuus kaikista yksityisistä kulutusmenoista oli n. 12 %. Tuonnin merkitys elintarvikemarkkinoilla on kasvanut viime vuosina, mutta valtaosa eli 81 % kotimaassa kulutetusta ruoasta tuotetaan edelleen kotimaassa. Elintarviketeollisuuden yrityskanta ja markkinat jakautuvat selkeästi kahteen osaan. Toisen ryhmän muodostavat valtakunnalliset ja kansainvälistyneet yritykset, joista alkutuotantoon sidoksissa olevat ovat pääosin osuustoiminnallisia. Sidos alkutuotantoon ilmenee mm. sopimusviljelynä ja -tuotantona. Toisen ryhmän taas muodostavat yksityiset yritykset, joista valtaosa on pieniä. Yksityisen sektorin suurimmat yritykset ovat laajentaneet toimintaansa valtakunnalliseksi. Suurimmat yritykset pyrkivät menestymään volyymituotteilla ja harjoittavat myös kansainvälistä toimintaa. Keskisuuri elintarviketeollisuus on Suomessa melko vähäistä ja sen asema on kiristyneen kansainvälisen kilpailun ja rakennekehityksen myötä heikentynyt, kuten useilla muillakin teollisuuden aloilla. Keskisuurten yritysten ongelmana on tasapainottelu suuruuden etujen ja pienuuden tuomien mahdollisuuksien välillä, joita kumpiakaan keskisuuressa yritystoiminnassa ei voida saavuttaa. Kaupan rakennemuutos ja kiristynyt kilpailu on myös ohjannut teollisuuden rakennekehitystä kaksijakoisuuden suuntaan. Toimialojen välillä on eroja rakennekehityksessä. Meijeriteollisuus on käynyt läpi voimakkaan rakennemuutoksen, mutta joillakin aloilla muutos on ollut hitaampaa. Leipomoteollisuuden rakenne on ja todennäköisesti pysyy tulevaisuudessakin pienyritysvaltaisena yritysten lukumäärällä mitattuna. Tuotannon volyymin ja työvoiman määrän kannalta tarkasteltuna suuret yritykset hallitsevat kuitenkin markkinoita.

22 Kotimaan markkinat Elintarvikekulutuksen jakautuma eri tuoteryhmiin vuonna 2006 on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuvio 6. Elintarvikekulutuksen jakautuma eri tuoteryhmiin 2006 Alkoholittomat juomat 9 % Muut 3 % Leipä ja viljatuotteet 17 % Sokeri, hillo, hunaja, makeiset ym. 9 % Hedelmät, marjat, juurekset, vihannekset sekä peruna ja -valm. 18 % Rasvat ja öljyt 2 % Liha 20 % Kala4% Maito, juusto, munat 18 % Lähde: Elintarviketeollisuusliitto Taulukko 8. Eräiden elintarvikkeiden kulutus henkilöä kohti vuosina Maito Voi Juusto Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha ,5 19,9 18,7 34,9 17, ,0 2,6 19,1 18,5 34,3 15, ,0 2,8 18,6 18,6 33,5 16, ,0 2,9 18,4 19,0 33,8 15, ,0 3,1 18,0 18,4 33,0 15,8 Lähde. MMM, TIKE Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain vähän muutoksia, koska ruoan kulutus on vakaata. Suurimmat elintarvikekaupan tuoteryhmät ja niiden myynnin muutosprosentti euroina v on esitetty taulukossa 9. Tiedot perustuvat AC Nielsenin keräämään aineistoon.

23 22 Taulukko 9. Suurimmat elintarvikkeiden vähittäiskaupan tuoteryhmät v Myynnin arvo 2007 Osuus myynnistä % milj. Hedelmät ja vihannekset ,1 Leipomotuotteet ,3 Lihhavalmisteet Keskioluet ,9 Juustot ,1 Savukkeet ,6 Valmisruoat Makeiset ,9 Maidot ,9 Lihat ,2 Virvoitusjuomat ja kiv.vedet ,3 Viinit, siiderit ja juomasekoitukset ,2 Jogurtit Siiderit, linkerot ja miedot viiinit Siipikarja ,7 Kahvit ,7 Voit ja margariinit ,7 Mehut ja mehujuomat ,6 Jäätelöt ,4 Keksit ,1 Kermat ,1 Lähde: AC Nielsen, Markkinatrendit Eräissä elintarvikekaupan tuoteryhmissä on tapahtunut muita suurempaa kasvua. Esimerkiksi pullotetun veden kulutus on kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti. Viime vuonna nopeimmin kasvoivat myynniltään pakastemarjat +19,7 %, kananmunat 18 % ja marjakeitot 17 %. Yli 10 % myynnin kasvun saavuttivat lisäksi siipikarjan liha, jälkiruokavanukkaat, kuivahedelmät, rahkat ja - jälkiruoat, hiutaleet, hillot, pastatuotteet ja jogurtit. Leipomoteollisuuden tuotteissa gluteenittomien tuotteiden myynti on viime vuosina kasvanut erittäin nopeasti. Määrältään gluteenittomat tuoretuotteet ovat kuitenkin vain pari prosenttia koko leipomoteollisuuden myynnistä. Pakastettujen gluteenittomien leipomotuotteiden myynnin kasvu on myös ollut nopeata.

24 23 Kuvio 7. Nopeimmin kasvaneet elintarviketuoteryhmät Jogurtit Pastatuotteet Hillot Hiutaleet Rahkat ja -jälkiruoat Kuivahedelmät Jälkiruokavanukkaat Siipikarja Marjakeitot Kananmunat Pakastemarjat 10,5 10,7 12,1 12,2 12,3 12,9 13,1 16,4 16,8 18,2 19, Lähde. AC Nielsen, Markkinatrendit 2007 Elintarvikkeiden kuluttajahintojen muutos oli hyvin pitkään hidasta, mutta viime vuoden aikana nousu kiihtyi nopeasti mm. elintarvikealan kysyntä- ja tarjontatilanteen muutoksien seurauksena. Vuoden 2008 heinäkuulla elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat kohonneet vuodessa 8,7 %. Maidon, maitotuotteiden, juuston ja kananmunien hinta kohosi 20 %, leipä- ja viljatuotteiden 8,2 %, lihan ja lihajalosteiden 7,4 % ja hedelmien sekä marjojen 7,2 %. Kalan ja -jalosteiden hinta nousi tänä aikana 4,8 % ja virvoitusjuomien 4,1 %. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat kohonneet 13 % vuosina samana ajanjaksona yleiset kuluttajahinnat ovat kohonneet n. 17 %. Elintarvikkeiden valmistajahinnat ovat vastaavana aikana kohonneet 1,6 %. Palkansaajien ansiotaso on kasvanut tänä aikana n. 46 %.

25 24 Kuvio 8. Elintarvikkeiden kuluttajahintojen ja elintarviketeollisuuden valmistajahintojen kehitys Palkansaajien ansiotaso Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden valmistajahinnat Lähde. MTT Taloustutkimus, J. Niemi EU-jäsenyyden aikana eri toimialojen osuus koko elintarviketeollisuuden myynnistä kotimaassa on muuttunut. Lihanjalostus on kehittynyt tasaisesti ja liikevaihto on hieman kasvanut. Kasvua ovat tukeneet kulutusrakenteen muutokset kalliimpiin tuotteisiin ja broilerin sekä kalkkunan kulutuksen pitkään jatkunut kasvu, joista viime mainitun kulutus on kuitenkin kääntynyt laskuun. Leipomoteollisuus sekä mallas- ja virvoitusjuomien valmistus ovat kehittyneet myös positiivisesti. Muista teollisuuden aloista makeisteollisuus on hiukan menettänyt markkinoita. Elintarvikealan pk-yritysten pääasialliset markkina-alueet kotimaassa olivat vuonna 2008 pk-yrityskyselyn mukaan 39 %:lla paikallisia, maakunnallisia 24 %:lla ja 31 %:lla valtakunnallisia. Markkina-alueiden merkitys on hieman muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Paikallismarkkinoiden osuus on kasvanut ja maakunnallisten markkinoiden merkitys vähentynyt. Viennin osuus pk-elintarvikeyritysten liikevaihdosta oli kesällä 2008 keskimäärin 12 %. Vähittäiskaupan rakenteessa tapahtuneet muutokset ja kilpailun kiristyminen on muuttanut elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä merkittävästi EU-jäsenyyden aikana. Kaupan ketjuohjauksen syventyminen, tavararyhmähallinnan tiukentuminen, kaupan omien merkkien roolin tietoinen, strateginen lisääminen ja ulkomaisen kauppaketjun tulo Suomeen ovat lisänneet kilpailun ja tehokkuuden merkitystä koko elintarviketeollisuuden toiminnoissa. Ketjutoiminnan tehostamisella on pyritty kaupassa päällekkäisyyksien poistamiseen ja logistiikan tehostamiseen. Kauppaketjut kilpailuttavat teollisuutta kotimaassa ja kasvavassa määrin ulkomaillakin muutamien kuukausien jaksoissa. Hankintayhteistyöverkostot ulottuvat yli rajojen kaikilla suurimmilla ketjuilla Tietotekniikan

26 25 rooli kaupankäynnin ohjauksessa sekä kaupan ja teollisuuden välisessä yhteistyössä on lisääntynyt todella nopeasti. Kanta-asiakasjärjestelmillä kauppa seuraa kuluttajien ostotottumuksia ja pyrkii asiakasuskollisuuden lisäämiseen. kaupan ketjutuksella pyritään profiilien kohottamiseen ja ketjuista pyritään tekemään yhä vahvempia brandeja tuotemerkkien rinnalle. Elintarvikekaupan nimikkeiden määrä tulee edelleen lisääntymään samalla kun yksittäisten tuotteiden elinkaari lyhenee. Kaupan ketjuissa suurten myymälöiden osuus koko myynnistä on lisääntynyt ja samalla pienten myymälöiden vähentyminen on nopeutunut. Kilpailun lisääntyminen on merkinnyt sitä, että elintarvikkeiden hinnat ovat Suomessa reaalisesti edelleen alemmalla tasolla kuin ennen EU-jäsenyyden alkua. Vuosien välillä elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat kohonneet 13 %, mikä on 3,7 % vähemmän kuin yleinen kuluttajahintaindeksi. Kuluvana vuonna ruoan hintoja on korotettu ja nousua on odotettavissa myös lähitulevaisuudessakin. Kaupan osuus ruoan kuluttajahinnoista on kasvanut, teollisuuden pysynyt lähes ennallaan ja alkutuotannon osuus vähentynyt. Hintakilpailu on tapahtunut EU-jäsenyyden aikana kahdessa aallossa, ensimmäinen heti jäsenyyden alussa ja toinen EU:n laajenemisen ja euroon siirtymisen yhteydessä. Kolmas kilpailun kiristymisen aalto on arvioitu tapahtuvan tämän vuosikymmenen lopulla. Mahdolliset uudet ulkomaiset kaupan toimijat ja ketjujen rakennemuutokset vauhdittavat tätä kehitystä. Myös teollisuudessa on odotettavissa edelleen rakennejärjestelyitä, joilla kaupan kiristyvään kilpailuun voidaan vastata paremmin. Kahden suurimman ketjun neuvotteluvoima pientä ja keskisuurta teollisuutta kohtaan on kasvanut viime aikojen rakennejärjestelyiden seurauksena. Elintarvikeyritysten on käytännössä oltava jommankumman tai ainakin toisen suuren ketjun valikoimissa, mikäli aikovat toimia valtakunnallisesti. Elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan myyntikate on kehittynyt 2000-luvulla kuvion 9. osoittamalla tavalla suhteessa toisiinsa. Kuvio osoittaa, että kaupan saavuttama myyntikate on kasvanut tänä aikana indeksinä mitattuna (2000=100) 24 %, tukkukaupan kate7%jateollisuuden myyntikate 2 %. Luvut ovat mediaaneja.

27 26 Kuvio 9. Elintarviketeollisuuden ja -kaupan myyntikatteen kehitys 2000-luvulla (2000 =100) TOL 15 Elintarviketeollisuus TOL 513 Elintarviketukkukauppa TOL 5211 Elintarvikkeiden vähittäiskauppa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Kuvio 10. Pk -elintarviketeollisuuden myynnin jakautuma eri asiakasryhmille vuosina % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Suoraan kotitalouksille Tukku- ja vähittäiskauppa Muut yritykset Julkinen sektori Lähde: TEM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008 Elintarviketeollisuudessa yritysten välinen alihankinta- ja osavalmistustoiminta on muuta teollisuutta vähäisempää, mutta alihankinnan osuus on kasvanut viime vuosina. Elintarvikeyrityksistä 38 % toimii alihankkijana muille alan yrityksille, kun vastaava luku on koko pk-teollisuudessa 50 %. Elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistuksen erityispiirteiden ja säilyvyyden takia alihankinnan yleistyminen on muuta teollisuutta vaikeampaa. Yleisintä alihankkijana toimiminen on lihanjalostuksessa, jossa osuus on 54 %. Vähäisintä osuus on leipomotuotteiden valmistuksessa 26 %. Tehokkuuden lisäämisen tarpeen ja erikoistumisen myötä sen osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa nykyisestään. Kaupan

28 27 omien tuotemerkkien eli private label -tuotteiden valmistus on voimakkaassa kasvussa kaikissa tuoteryhmissä kaupan ketjuissa ja tulee lisäämään alihankintatyyppistä tuotantoa. Osa tästä valmistuksesta on kuitenkin tiukan kilpailutuksen tuloksena siirtynyt ulkomaille. Myös alihankinnan käytössä pk-elintarvikeyritykset ovat muuta teollisuutta selvästi alemmalla tasolla. Elintarvikeyrityksistä 44 % käyttää itse alihankkijoita, kun koko pk-teollisuudessa vastaava luku on 70 %. Teurastamoteollisuudessa alihankinnan käyttö on yleisintä (53 %) ja vähäisintä leipomoteollisuudessa (38 %). 3.2 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Elintarvikkeiden vienti Elintarviketeollisuuden vienti on kasvanut EU-jäsenyyden aikana vuodesta 1995 yli kaksinkertaiseksi ja 2000-luvun aikana noin 1,5 -kertaiseksi. Vuonna 2007 elintarviketeollisuuden ja maataloustuotteiden vienti oli arvoltaan 1,35 miljardia euroa, mikä oli 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjä on edelleen tärkein vientimaa 21,7 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 15,1 %:n osuudella koko viennistä. Viron osuus on 9,7 %. EU-maihin viedään lähes 60 % suomalaisista vientielintarvikkeista. Tärkeimmät vientituoteryhmät ovat juustot, voi, sokerikemian tuotteet ja sianliha. Vuoden 2008 alkupuoliskona aikana elintarvikevienti on edelleen kasvanut erityisesti Venäjälle. Viennin lisääntymiseen Venäjälle on tulevaisuudessa nykyistä parempia edellytyksiä, kun elintarvikealan pk-yritykset ovat käynnistämässä vientiyhteistyötä. Sitran rahoittaman Elintarvikkeet ja ravitsemus-ohjelman myötävaikutuksella on v perustettu lähinnä Venäjälle suuntautuvaan elintarvikelogistiikkaan keskittyvä yhtiö Fintorus. Yrityksen ovat perustaneet Sitra, Luoteis-Venäjä Rahasto, Tradeka ja J. Jauhiainen Logistics. Siihen on lisäksi liittynyt 13 muuta suomalaista yritystä. Lisätietoja hankkeesta ja Sitran ERA-ohjelmasta Finfood Suomen Ruokatieto ry on perustanut keväällä 2007 FoodFromFinland -sivuston tehostamaan suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ja markkinointia. Pienille ja keskisuurille elintarvikeyrityksille viennin merkitys on melko vähäinen. Pk-yritysten toimintaympäristökyselyyn vuonna 2008 vastanneista yrityksistä 13 % harjoittaa vientiä. Osuus on sama kuin v Viennin aloittamisesta on kiinnostunut 6 % yrityksistä, joilla ei ole vientitoimintaa. Tämä osuus on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden noin puoleen. Vientiä harjoittavilla yrityksillä sen osuus liikevaihdosta on keskimäärin 12 %, jossa on vähennystä kuusi prosenttiyksikköä. Osuus on suurin perunoiden jalostuksessa (19 %) ja vähäisin meijeriteollisuudessa (4,7 %). Suoran viennin osuus viennistä on pk-elintarvikeyrityksissä 79 %, kun vastaava luku koko pk-teollisuudessa on 54 %. Tärkeimpiä vientimaita pk-yrityksille ovat kyselyn mukaan Ruotsi 42 % ja Baltian

29 28 maat 12 %. Osuudet ovat erilaiset suurten yritysten vientiin verrattuna. Viennin kehitys on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana pk-yrityksissä hyvin vakaata, sillä 96 % yrityksistä ilmoittaa viennin pysyneen ennallaan. Viennin kasvuun seuraavan vuoden aikana uskoo 6 % yrityksistä. Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset ovat kansainvälistymisaikomuksissaan hyvin varovaisia. Yrityksistä 86 % ilmoittaa edellä mainitun kyselyn mukaan, ettei niillä ole lainkaan tarvetta kansainvälistymiseen ja 11 % ilmaisee panostavansa siihen jonkin verran. Vain 3 % aikoo panostaa siihen voimakkaasti. Niillä, jotka haluavat panostaa kansainvälistymiseen, toimintaa halutaan eniten kehittää yksin ja suorana vientinä (46 %). Yrityksistä 41 % on kiinnostunut toimimaan yhteistyöverkostossa muiden pk-yritysten kanssa. Välillisen viennin kehittämisestä osana suurten yritysten verkostoa on kiinnostunut 13 %. Yrityksistä 66 % kokee tarvitsevansa asiantuntija-apua viennin aloittamiseen. Kuvio 11. Elintarviketeollisuuden vienti ja tuonti vuosina t tuonti yht vienti yht Lähde: Elintarviketeollisuusliitto www-sivut Suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen kiihtynyt 2000-luvulla. Tällä hetkellä jo noin neljännes elintarviketeollisuutemme liikevaihdosta tulee ulkomailta. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaiden toimintojen liikevaihto oli v noin 4,1 miljardia euroa, mikä on lähes puolet alan kotimaan liikevaihdosta. Kansainvälistyminen on kasvavassa määrin tapahtunut 1990-luvun lopulta alkaen yritysostojen kautta mm. Ruotsiin, Baltiaan, Venäjälle ja muualle Itämeren alueelle. Markkinoiden koko ja läheinen sijainti ovat suomalaisille yrityksille niiden kokoluokkaan nähden sopivia. Näille alueille on suuntautunut lähinnä alkutuotantoon sidoksissa oleva teollisuus, mutta myös panimo- ja virvoitusjuoma-ala. Muilla toimialoilla, kuten makeisteollisuudessa kansainvälistyminen on suuntautunut maantieteellisesti huomattavasti laajemmalle. Ulkomaille suuntautuneen sijoitustoiminnan arvo oli 2000-luvun alussa arviolta miljardi euroa ja on sen jälkeen kasvanut huomattavasti. Tulevaisuudessa yritysostojen ja sijoituksien kautta

30 29 etabloituminen on todennäköisempi kasvukeino elintarvikeyrityksille kuin suora tuotteiden vienti ulkomaille. Ulkomaisten yritysten ja sijoittajien kiinnostus suomalaisiin elintarvikeyrityksiin on myös lisääntynyt. Sijoitustoiminta on keskittynyt joihinkin yrityksiin. Vuonna 2002 Suomessa oli 22 ulkomaisessa omistuksessa olevaa elintarvikeyritystä, mikä oli noin 1 % kaikista yrityksistä. Niiden osuus alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä oli vajaa viidennes. Kiinnostavimmat kohteet sijoittajille ovat olleet panimo-, sokeri-, makeis- ja keksiteollisuus sekä vihannesten ja hedelmien jalostus Elintarvikkeiden tuonti Vuonna 2007 Suomeen tuotiin elintarviketeollisuuden tuotteita ja maataloustuotteita 2,9 mrd. euron arvosta, jossa oli kasvua 11 % Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa 14,0 %, Ruotsi 11,7 % ja Alankomaat 9,7 %. Tuonti on lähes kaksinkertaistunut EU-jäsenyyden aikana. Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat hedelmät, raakakahvi, alkoholi ja tupakka. Teollisten elintarvikkeiden tuonti oli kaksi kolmasosaa tuonnin arvosta. Niiden tuonti on kasvanut EU-jäsenyyden aikana arvoltaan yli kaksinkertaiseksi. EU:n laajeneminen vuonna 2004 ei ole aiheuttanut merkittävää elintarviketuonnin kasvua näistä maista. Baltian alueen uusien EU-jäsenmaiden osuus Suomen elintarviketuonnista oli v noin 5 %. Muiden uusien EU-jäsenmaiden tuonti on hyvin vähäistä. Tuonti on kasvanut nopeimmin Puolasta ja Virosta. Puolan osuus on 1,6 % ja Viron osuus 2,1 % elintarviketuonnista. Kauppa näihin jäsenmaihin on ylijäämäistä, koska vienti on kasvanut tuontia nopeammin. Niihin maihin kansainvälistyneet yrityksemme ovat kiinnostuneita alueen kasvavista markkinoista viennin muodossa ja sitä kautta myös kolmansiin maihin suuntautuvasta viennin kehittämisestä. On mahdollista, että näissä maissa ryhdytään jossakin vaiheessa valmistamaan kotimaahan tuotavia kaupan merkkejä tai muita halpatuotteita. Kyseeseen tulisivat lähinnä hyvin säilyvät tuotteet ja teolliset elintarvikkeet EU:n vaikutus toimialaan Suomessa EU-jäsenyyden aikana on selvästi havaittu, että Suomen kaltaisten pienten maiden elintarviketuottajat eivät menesty kansainvälistyneessä kilpailussa standardituotteilla, vaan hyvälaatuisilla ja pitkälle erilaistetuilla erikoistuotteilla. Merkittäviä tekijöitä kilpailussa ovat myös maku, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Kotimaisuuden arvostus on tähän saakka ollut eräs tekijä, joka on suojannut tuonnilta. Elintarvikemarkkinoiden avautuminen on lisännyt kansainvälisten markkinoiden vaikutusta Suomen elintarvikesektoriin kahdella eri tavalla. Ensinnäkin elintarvikkeiden hintataso Suomessa määräytyy nykyisin pääosin EU-markkinahintojen pohjalta. Tämä koskee erityisesti ns. ensi asteen jalosteita, joita useimmiten käytetään raaka-aineina pidemmälle jalostetuissa elintarvik-

31 30 keissa. Vaikka tuonnin osuus kulutuksesta onkin pieni, tuonnin uhka määrittää periaatteessa kotimaistenkin tuotteiden hintatasoa. Esim. lihan, jauhojen, voin ja maitojauheen hinnat eivät voi Suomessa poiketa oleellisesti EU-maiden yleisestä hintatasosta. Viime aikoina mm. sianlihan tuottajahinta on ollut jopa monia EU-maita alhaisempi ja aiheuttanut runsaasti keskustelua tuottajien keskuudessa. Myös jalostettujen elintarvikkeiden osalta markkinat ovat nyt pääosin kansainväliset. Perinteisten vapaakauppatuotteiden kuten makeisten, keksien, mausteiden sekä erilaisten soseiden ja hillojen lisäksi myös jalostettujen hillojen, liha- ja maitotaloustuotteiden, vihannespakasteiden jne. liikkuminen yhteisön alueella on vapaata. Suomalaisyritysten menestyminen kotimarkkinoillakin edellyttää niiltä jatkuvaa sopeutumista eurooppalaiseen hinta- ja laatutasoon. Vain sellaiset tuoretuotteet, joissa säilyvyys- ja laatutekijät rajoittavat tuotteen kuljettelua maasta toiseen voidaan puhua todellisesta tuontisuojasta. Myös kotimainen kilpailu on elintarviketeollisuuden keskeisillä toimialoilla kiristynyt. Mm. leipomo-, liha- ja meijeriteollisuudessa on voimakkaasta rakennemuutoksesta huolimatta ylikapasiteettia ja pääoman käytön tehottomuutta, kuten kapasiteetin käyttöä kuvaat barometritiedot osoittavat. Kaupan tiukentunut kilpailu ja liikakapasiteetti ovat osaltaan johtaneet ajoittain epäterveeseen hintakilpailuun ja sitä kautta yritysten kannattavuuden alenemiseen.

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus www.toimialaraportit.fi Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 2/2007 Kari Välimäki Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus www.toimialaraportit.fi Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 3/2006 Kari Välimäki Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus Toimialaraporttisarja Elintarviketeollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 3/2005 Marraskuu 2005 Ari Grönroos Kari Välimäki Julkaisusarjan

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne TOL 1011 Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1012 Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1013 Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Markkinatilanne

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarvikkeiden tuotanto, isoja lukuja Euroopassa elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 21 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 22-29 Milj. euroa 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuonti Vienti Helsinki 5.8.21 Tietoja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot