T O I M I N T A K E R T O M U S

Transkriptio

1 T O I M I N T A K E R T O M U S Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa, C=fi ISSN ISBN Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Seutukaavoitus Painos: 260 Painopaikka: Kopijyvä Oy

2 Sisällys 1. Katsaus vuoteen EU-ohjelmat maakunnan kehityksen tukena Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen pohjoinen Keski-Suomi Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat maakunnan kehittäjinä Toimialatyö yritystoiminnan kehittäjänä Koulutus ja osaaminen osana Keski-Suomen kehittämisstrategiaa Alueidenkäyttö sekä alue- ja yhdyskuntarakenne Seutukaava Alue- ja yhdyskuntarak enneselvitykset maakuntasuunnitelman pohjana Maakuntasuunnitelma Muuta alueidenkäytöstä Ympäristö Muu toiminta Edunvalvonta Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Kansainvälistymistoimet Keski-Suomen Kehittämisrahasto Liiton atk:n kehittäminen Tapahtumat Tiedotus Talous vuonna Talousarvion toteutuminen Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston talous EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen talous Keski-Suomen liiton hallinto ja henkilöstö Edustajainkokous Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Toimiston toiminta- ja johtamisjärjestelmä Keski-Suomen liiton toimisto ja henkilöstö...31 LIITTEET Edustajainkokous...34 Maakuntavaltuusto Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta Tilintarkastuskertomus

3 1. Katsaus vuoteen 2001 Keskisuomalaisten toimeentulon perustan myös vuonna 2001 muodostivat perinteisesti vahvat metsä-, paperi-, metalli- ja kemianteollisuus. Uutta kasvua on viime vuosina totuttu synnyttämään informaatioteknologian alalla, elektroniikka- sekä graafisessa teollisuudessa. Teollisuuden ohella palvelut ja erityisesti liike-elämän palvelut kehittyivät myönteisesti. Maa- ja metsätalouden osuus oli edelleen korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2001 aikana Keski-Suomessa saavutettiin lamaa edeltänyt työpaikkamäärä, vaikka mm. elektroniikka-alan sopimusvalmistuksen vaikeudet näkyivätkin maakunnassa. Maakunnan vetovoimaisuuden ovat suurelta osin turvanneet alueen oppilaitokset, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joiden yhteinen opiskelijamäärä oli yli Jyväskylässä oli eniten korkeakoulupaikkoja koko maassa suhteessa väkilukuun. Kaikkiaan maakunnan oppilaitoksissa opiskeli yli nuorta ja yli aikuista. Maakunta loi tulevaisuuttaan tiedolla ja taidolla. Taidon merkitys korostui ammatillisen koulutuksen voimakkaassa kehityksessä, josta yhtenä osoituksena oli toimintavuonna käynnistynyt Taitava Keski-Suomi hanke. TaitavaKS oli vuonna 2001 ja on vuosiksi eteenpäin työelämälähtöisen kehittämistyön lippulaiva. Keski-Suomen seutukunnat kehittyivät vuonna 2001 eri tavoin. Vireä Jyväskylän seutukunta kuului maan viiden nopeimmin kehittyvän seudun joukkoon. Jyväskylän seudulle muutti väestöä sekä oman maakunnan alueelta että muualta maasta ja maan rajojen ulkopuoleltakin. Voimakkaita teollisuuden alueita olivat Jämsän ja Äänekosken seutukunnat. Teollisuudella oli suuri merkitys myös Saarijärven, Keuruun ja Viitasaaren seutukunnilla. Maa- ja metsätalouden suhteellinen asema oli voimakkain Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnalla. Keski-Suomen vaikein ongelma vuonna 2001 oli rakenteellinen työttömyys, joka koetteli koko maakuntaa. Keskimääräinen työttömyysaste pysyi muuta maata korkeammalla, prosenttiyksikön tasolla. Samanaikaisesti maakunnan teollisilla kasvuyrityksillä oli alkanut olla pulaa hyvin koulutetuista ja osaavista ammattihenkilöistä. Maakunnan toimijat ja viranomaiset kehittivät Keski-Suomea viiden strategisen teeman kautta. Teemat olivat yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Työllisyyden edistäminen ja osaamisen vahvistaminen eivät edenneet suunnitellulla tavalla, joten niihin kaavailtuja kehittämisresursseja siirtyi seuraavalle vuodelle. Kuntatalous oli v monen keskisuomalaisen kunnan suuri huoli. Kuntatalouden ongelmat näkyivät sekä kunnan oman palvelutarjonnan järjestämisessä että kuntarahoituksen niukkuutena kehittämishankkeissa. 2. EU-ohjelmat maakunnan kehityksen tukena Keski-Suomen päämäärä kuluvalla EU-ohjelmakaudella on tulla tiedolla ja työllä itsensä elättäväksi maakunnaksi. Päämäärään pyritään Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa tavoite 1-ohjelman resurssein ja muualla Keski-Suomessa tavoite 2 ohjelman resurssein. Pohjoisen Keski-Suomen

4 alueella ohjelman voimavarat kohdennetaan luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin ja muualla Keski-Suomessa alueellisesti erikoistumalla. Pitkäjänteisellä strategialla parannetaan maakunnan kilpailukykyä. Toimialoittain tehtävää kehittämistyötä jatketaan ja erityisesti kiinnitetään huomiota työllistäviin ja alueen vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. Maakunnan visio tarkentuu käynnissä olevassa maakuntasuunnitelmassa Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen pohjoinen Keski-Suomi Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla kehittämisresurssit suunnattiin luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot olivat puu, energia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Alan yrittäjät määrittelivät yritysverkoston markkinointiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja rahoitukseen liittyvät strategiat sekä karkean investointiohjelman. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydinverkostoissa nousivat jalostusasteen ja yritysten teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puutoimialalla toimittiin siten, että pohjoinen Keski-Suomi on vuonna 2006 merkittävä ekologisen puurakentamisen osaamiskeskus EU:n alueella. Päämäärän saavuttamiseksi vahvistettiin osaamista, parannettiin yritysten kilpailukykyä mm. jalostusarvoa nostamalla, kehitettiin raaka-ainehuoltoa, lisättiin bioenergian hyödyntämistä sekä kehitettiin logistiikkaa ja infrastruktuuria. Energia-alalla toimittiin siten, että saadaan alueen omat energiavarat tehokkaasti käyttöön. Energia- ja puuala ovat kiinteässä yhteydessä, sillä energiatuotteita jalostetaan puusta, metsähakkeesta ja turpeesta. Metallialalla kehittämisen tärkeimmät alueet olivat yritysten tuotantoteknologian tason nosto, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja suunnittelu-, huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantaminen. Kivessä ja elementtirakentamisessa painopisteinä olivat yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen mm. tuotekehitysinvestoinnein ja osaamisen kehittäminen. Matkailualan tavoitteena oli luoda pohjoiseen Keski-Suomeen kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoavien matkailukeskusten verkosto. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen o livat kehittämisen painopisteet. Maatilataloudessa päämääränä oli erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Alkutuotannon kilpailukykyä parannettiin, maaseudun elinkeinoja monipuolistettiin ja osaamista vahvistettiin. * Pohjoisen Keski-Suomen ohjelmatyö toteutui pitkälti asetettujen tavoitteiden mukaisesti: tavoite 1 ohjelman yritysinvestoinneista 90 % (tavoite 60 %) ja osaamishankkeista 32 % (tavoite 40 %) kohdentui valittuihin yritysverkostoihin. * Keski-Suomen liiton kaikki hankkeet tukivat valitun strategian toteuttamista Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat maakunnan kehittäjinä

5 Tavoite 2 ohjelman perusstrategia oli alueellinen erikoistuminen, joka perustui kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistettiin investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Erikoistumisvalinnat ohjasivat myös koulutus- ja osaamishankkeita. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana olivat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvupotentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jkl mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmo inen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Valinta Matkailukeskus ja PK-yritysten osaamisen vahvistaminen Puunjalostus ja bioenergia Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Lentokenttäympäristö Perhematkailu ja komposiittiteknologia PK-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunkakeskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysareena ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Suojarinteen kehittäminen PK-teollisuusalueen rakentaminen ja kehittäminen PK-yritystoiminnan kehittäminen (ympäristö ja asuminen) Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki * Keski-Suomen kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin perustunut ohjelmatyö toteutui siten, että tavoite 2 ohjelman yritysinvestoinneista 36 % (tavoite 60 %) ja osaamishankkeista 53 % (tavoite 60 %) oli erikoistumisvalintastrategian mukaisia. * Keski-Suomen liiton omat hankkeet toteuttivat strategiaa ja käynnistivät maakunnan kannalta merkittäviä kehittämisaloja Toimialatyö yritystoiminnan kehittäjänä Toimialojen kehittäminen aloitettiin maakunnassa vaiheittain vuosina Ensimmäisenä käynnistyi puuala ja viimeisenä graafinen ala. Tavoitteina oli sitouttaa toimialojen yritykset yhteiseen

6 kehitystyöhön, suunnata julkisia kehitysresursseja entistä tarkemmin, saavuttaa rahoittajien luottamus sekä aikaansaada työpaikkojen ja yritysten syntyä lisääviä hankkeita. Vuoden 2001 loppuun mennessä eri alojen kehityssuunnitelmat tarkentuivat, rahoitettavien hankkeiden taso nousi ja vaikuttavuus parani. Toimialojen keskeisiin kysymyksiin pureuduttiin toimialavetäjien ohjauksessa ja samalla tehostettiin asiakastiedon ja -palautteen keräämistä. Vuotuinen hankekanta nousi miljoonaan markkaan ja uusia työpaikkoja syntyi hankkeiden kautta n Työn tuottavuus nousi ja kilpailukyky parani. Pienten yritysten liiketoimintaosaamista parannettiin, jakeluketjuja kehitettiin ja tuotantoa tehostettiin. Toimialavetäjien ja rahoittajien yhteistyö organisoitiin entistä tiiviimmäksi ja maakunnan hanketoimijoiden projektivalmiuksia parannettiin tapauskohtaisesti. Yrityksiä tuettiin verkostotoimintaan siirtymisessä. Toimialojen kehittymistä ja hankkeiden tuloksellisuutta seurattiin hankekohtaisesti, toimialakohtaisin yrityskyselyin, soveltuvin osin tilastoseurannalla ja verohallinnon yritysryhmäkohtaisella arvonlisäveroseurannalla. Vaasan yliopiston tuotantotalouden asiantuntijoilla teetettiin toimialamallista arviointitutkimus, jossa yrityshaastattelut tehtiin metalli- ja elektroniikka-aloilla. Seuranta- ja arviointitietojen perusteella toimialatyömalli toteutui seuraavasti: * toimialamalli oli toimiva ja kohdennettu oikeille aloille * työ oli tuloksellista ja muutos entiseen oli huomattava * panostukseen nähden kehitystyö tuotti hyvin * yrityslähtöiset hankkeet onnistuivat parhaiten * hankkeet nopeuttivat haluttua kehitystä * panoksia tulee keskittää uusiin, aloittain nouseviin potentiaaleihin * tuotekehitystoiminnan edellytyksiä on parannettava 2.4. Koulutus ja osaaminen osana Keski-Suomen kehittämisstrategiaa Keski-Suomi tähtää ammatillisen koulutuksen kärkimaakunnaksi. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on ollut tietoista ja pitkäjänteistä. Kehitystyö käynnistyi Työssä Oppiva Keski-Suomi - sateenvarjohankkeena, joka kehitti 2. asteen ammatillista koulutusta maakunnalliseksi ja loi sille menettelytavat. Seuraavaksi luotiin ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien yhteinen TOP-TEN hanke (Työssä oppiminen ja työelämän ennakointi), jolla kehitettiin työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista. Hankkeella saatiin aikaan 2500 työpaikkakouluttajan ja 2000 yrityksen verkosto, joka kattoi kaikki koulutusalat. Hankkeen seurauksena uudistettiin opetussuunnitelmia ja jalkautettiin opettajia työelämään. Vuonna 2001 käynnistyi koulutuskuntayhtymien yhteinen Taitava Keski-Suomi (TaitavaKS) hanke, jolla kehitetään työelämässä tapahtuvaa nuorten ja aikuisten monimuotoista koulutusta. Teknologia- ja kasvualojen kehittämisessä osaamiskeskusohjelma oli keskeisessä asemassa. Jyväskylän yliopiston ICT- ja uusmedia-alan hankkeet vahvistivat keskisuomalaisen koulutuksen ja yritystoiminnan kilpailukykyä. Opetus- ja kehittämistyössä hankkeet sijoittuvat normaalin budjettirahoituksen piiriin. Tuettiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun välistä koulutusyhteistyötä. ICT- alan mahdollisuudet näkyivät opetusteknologian kehittymisenä ja kehittämistarpeina. Uusina kasvualoina kehitystyöhön liittyi mukaan hyvinvointipalvelu ja teknologia.

7 Tietoyhteiskuntavalmiuksia lisäävä kehitystyö Pedanet -hankkeessa laajeni uusiin opetuksen käyttäjäryhmiin ja verkko-opetuksen ytimeksi monessa kehittämishankkeessa, mm. Jämsän seudulla. WFA:n (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) selvitysten perusteella tietoyhteiskuntahankkeiden kehittämiseksi on edettävä maakuntien yhteistyönä. Joka toinen tavoite 2 -alueen kunta laati erikoistumisvalintojen mukaisia yritysverkostojen osaamis- ja koulutusohjelmia. TaitavaKS -hankekokonaisuus tuki tätä hanketyötä sekä nuoriso- että aikuisasteen koulutuksessa. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto arvioivat erikoistumisvalintojen edellyttämää koulutustarjontaa. Maakunnan ammattirakenne-ennusteen (MARE) ohella maakunnalle laadittiin Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste Työtä valmistelivat toimiala kohtaiset teemaryhmät syksyn 2001 aikana. Ryhmät arvioivat elinkeinoelämän kehityssuuntia, osaamisen ja koulutuksen kehittämisen alueita sekä ammattirakenteen muutosta. Tältä pohjalta saatiin työvoima- ja koulutustarve-ennusteet, joissa oli myös huomioitu kuluvalla vuosikymmenellä työvoimas ta poistuvien määrä. * Keski-Suomen liitto toimi aloitteentekijänä koulutuksen maakunnallisen ohjauksen kehittämisessä, yhteistyön käynnistäjänä koulutus- ja osaamistarpeen ennakoinnissa, yhteistyön aktivoijana koulutusta uudistettaessa sekä työelämäsuhteita ja osaamista vahvistettaessa. * Keski-Suomen asema koulutuksen ja sen kehittämisen maakuntana vahvistui. * Keski-Suomi tähtää valtakunnan ammatillisen koulutuksen kärkimaakunnaksi. 3. Alueidenkäyttö sekä alue- ja yhdyskuntarakenne Toimintavuosi oli toinen rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen. Uudistus oli kaavoituksen osalta käänteentekevä, koska kuntakaavojen alistaminen valtion viranomaisen vahvistettavaksi poistui eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta: liiton kannalta tästä tärkein esimerkki oli maakuntakaava, jonka vahvistaminen jäi edelleen ympäristöministeriön tehtäväksi. Ympäristöasiat korostuivat edelleen sekä lakisääteisessä kaavoituksessa että aluekehittämisessä. Tämä näkyi KHO:n käsittelemässä seutukaavassa, 5. vaihekaava sekä kaikissa liitossa käsiteltävänä olleissa kaavoissa ja liiton valmistelemissa aluekehittämisen asiakirjoissa. Keski-Suomelle oli tarjoutunut mahdollisuus osallistua vuosina eräisiin kansainvälisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Tällaisia olivat mm. EU:n rahoittamaa Itämeren maiden ohjelmaan liittyvät toteutukset kansainvälisissä BALTSURD- ja KASPNET- hankkeissa: Alueellinen epätasapaino ja infrastruktuurin kustannukset sekä Kestävät kaupunki- ja aluerakenteet ja niihin liittyvät kansalliset seminaarit ja kokoukset, pohjoismainen yhteistoiminta. Kuoreveden siirtyminen uuteen Jämsän kaupunkiin ja Keski-Suomen maakuntaan edellyttivät tutustumista alueeseen sekä tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin.

8 Ajankohtaiset ja kiireelliset kuntakohtaiset ja ylikunnalliset selvittelyt ovat lisääntyneet olennaisesti. Näistä ovat esimerkkeinä kuntakaavoituksen neuvottelut, erilaiset EU-rahoitteiset hankkeet, Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman jatkon valmistelu yhdessä kuntien ja liikenteen viranomaisten ja muiden osapuolten kesken, liikennesektorin edunvalvonta sekä energia-asiat. Alue- ja yhdyskuntarakenneselvitykset toteutettiin vuosina valtaosaltaan liiton ja maakunnan ulkopuolisella rahoituksella. Tuloksena oli toimintavuonna valmistunut maakunnallinen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisstrategian pohjaesitys, joka tullaan käsittelemään tarkemmin maakuntasuunnitelman yhteydessä. Lisäksi valmistui 26 erillistä ja monistettua maakunnallista ja kuntakohtaista selvitystä. Kansallisiin menetelmäkehittämishankkeisiin julkisten investointien tuottavuuden laskemiseksi osallistuttiin yhdessä YM:n, SM:n, Kuntaliiton, Efektian ja VTT:n kanssa. Myös BALTSURD - ja KASPNET -hankkeissa oli menetelmällistä kehittämistyötä Se utukaava 5.VK:n ja 5A.VK:n täytäntöönpanopäätökset tehtiin lokakuussa KHO:n tekemän päätöksen jälkeen. Kaava-asiakirjojen painaminen siirrettiin seuraavan vuoden puolelle, koska liitossa priorisoitiin syksyn aikana maakuntasuunnitelman valmistelua. Seutukaavojen täytäntöönpanon alkuvalmistelu suoritettiin Alue- ja yhdyskuntarakenneselvitykset maakuntasuunnitelman pohjana Useista erillisistä EU:n rahoituslähteistä johtuen kuntakohtaiset jo vuonna 2000, eräiltä osin jopa 1999 aloitetut alue- ja yhdyskuntarakenneselvitykset toteutettiin useana erillishankkeena. Seuraavista hankkeista toteutettiin 15 kuntakohtaisen raportin ohella myös kokoavat yhteisraportit: * 2 -tavoitealueen hanke * 5b -tavoitealueen hanke * 6 -tavoitealueen hanke * Itämeren maiden ohjelmasta rahoitettu BALTSURD -loppuraportti Keski-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitysten menetelmällinen kehittäminen Toteutettiin jäsenkuntien yhdyskuntarakenteita ja uutta alueiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä koskeva koulutushankkeen II osa. Vuonna 2001 päättyneissä hankkeissa valmistui seuraavat osaselvitykset, jotka toimitettiin myös kunnille: Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2000 Keski-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Laukaan kk:n tuloteiden visuaalisen ilmeen parantaminen Suolahden vanhan liikekadun Keiteleentien saneeraus Joukkoliikenne Keski-Suomen maakunnassa Vaajakosken rakenneselvitys Vaajakosken aluevertailulaskelmat

9 Yhdyskuntarakenteen kustannukset: tienpitovastuu taajama-alueella Kuntalogistiikkaselvitykset Keski-Suomessa 2001 Jämsän ja Jämsänkosken alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Saarijärven alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Karstulan alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Pihtiputaan alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Kivijärven alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Joutsan alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Kuhmoisten alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Korpilahden alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys Äänekosken keskustan kehittämisprojektit - Torialueen kehittämissuunnitelma - Työssäkäyntitutkimus - Ostotapatutkimus - Yrittäjätutkimus - Vesi, valo ja mainonta kaupungin keskustassa Keväällä 2001 päättyneessä KASPNET -hank keessa valmistui seuraavat osaselvitykset, jotka toimitettiin myös kunnille: - Suolahden keskustan kehittämissuunnitelma - Jyväskylän yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmä - Taajamamiljöön kehittämishanke, johon osallistui puolet maakunnan kunnista - Bioenergian käyttöpotentiaaliselvitys Kaupallista palveluverkkoa koskeva selvitys valmistui ja painettiin. Jyväskylän yhdyskuntarakenteen hallintajärjestelmää koskeva hanke valmistui Maakuntasuunnitelma Lain mukaan maakunnan liitto vastasi maakuntasuunnitelman johtotyöstä. Sen osioiden (väestö ja työpaikat, alkutuotanto, jalostus, yksityiset ja julkiset palvelut, liikenteen sektorit, vesi, jätevesi, jäte, energia, suojelu, virkistys, YVA-menettelyt) kokonaisvastuu oli liitolla. Taustaselvitysten, megatrendien, kärkihankkeiden ja tavoitteiden valmistelu toteutettiin liikenteen ja teknisen huollon osalta. Järjestettiin sidosryhmäneuvottelut ja esittelyt sekä suoritettiin esittelyaineiston valmistelu. Maakuntasuunnitelmaa varten valmisteltiin Maakunnan ammattirakenne-ennuste (MARE). Maakunnan ammattirakenne-ennusteen valmistelu maakuntasuunnitelmaa varten suoritettiin MARE prosessissa Muuta alueidenkäytöstä Seutukaavan muutoksen edellyttämät neuvottelut järjestettiin tiepiirin kanssa koskien väliä Kirri- Tikkakoski. Tältä pohjalta käynnistettiin vaikutusselvitysten valmistelu ja kaavojen viranomaisneuvottelut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmästä (JYSELI) valmistettiin aiesopimusluonnos. Hyväksymismenettely ja allekirjoitukset viivästyivät loppuvuoteen liikenneministeriön kannan vuoksi.

10 Sopimusmenettelyn tarkoituksena on parantaa liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutusta ja prosessin jatkuvuutta. Myös JYSELI:n seurantaa jatkettiin yhteistyössä kaupunkiseudun kuntien, liikenneviranomaisten ja liikenteen muiden toimijoiden kanssa. Osallistuttiin tiepiirin joukkoliikennesuunnitelman valmisteluun. Jämsän ja Oriveden joukkoliikennejärjestelmän esiselvitys valmisteltiin yhdessä Pirkanmaan liiton, lääninhallituksen, kuntien, tiepiirin ja liikennöitsijöiden kanssa. Käynnistettiin Jämsänjokilaakson laatukäytäväselvitys. Kärkilista infrahankkeista valmisteltiin, painettiin ja suoritettiin jakelu. Valmisteltiin aineistoja kansanedustajakokouksiin. Osallistuttiin Haapajärven radan edunvalvontaan, neuvotteluihin ja valmisteluun yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. Avustettiin Nelostieyhdistyksen toimintaa. Valmisteltiin edunvalvonta-aineistoja, hankekuvauksia ja kirjelmiä. Osallistuttiin kauppakamarin liikennevaliokunnan toimintaan ja aineiston valmisteluun. Osallistuttiin alueellisen pelastustoimen hankkeen seurantaan, aineiston valmisteluun, esittelyihin ja kuntien yhteistyön valmisteluun. Valmisteltiin maakunnan yhteistyöasiakirjan infraosat. Osallistuttiin viranomaisten ym. tahojen rahoitusneuvotteluihin sekä MYR:n edellyttämään valmisteluun. Toteutettiin infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden kysely kunnilta ja suoritettiin hankelistojen valmistelu yhteistyöasiakirjaa varten. Hoidettiin liiton allekirjoittamien ohjelmasopimusten neuvottelut. Osallistuttiin lentoaseman matkustajaterminaalin hankesuunnitteluun sekä hanke- ja rahoitusneuvotteluihin; hankkeen toteutuksen siirtyminen johtui ilmailu laitoksen päätöksestä. Kuntapalvelu oli pääsääntöisesti suunnittelun (kaavoitus ja kuntasuunnittelu) tarvitseman informaation tuottamista ja jakamista. Kaikkia kuntia yhteisesti koskevia toimia ei toteutettu lukuun ottamatta tiedottamista EU:n erillisistä aluesuunnitteluohjelmista. Osallistuttiin seuraavien hankesuunnitelmien valmisteluun työryhmissä tms:ssa: Orivesi-Muurame, Korpilahti-Muurame, Jyväskylä-Kirri, Kanavuoren ja Varikon liittymäjärjestelyt, Survontien liittymä, sekä pääteitä ja taajamaverkkoja koskeva tielaitoksen selvitys- ja seminaarityö, liikenneverkkojen peruspalvelutasoselvityksen perusteiden valmistelu, Väinölän telakan siirtoa koskevien neuvottelujen järjestäminen ja aineiston valmistelu ja tiepiirin YVA-ryhmä. Keski-Suomen energiatoimiston pääsopijan velvollisuudet hoidettiin Komissioon: toimintavuoden aikana toteutettiin kaksi puolivuotisraporttia tilityksineen. Yhteistyöosapuolille välitettiin FEDARENEsta ja Komissiosta tullutta runsasta informaatiota 3.5. Ympäristö Liiton ympäristöasiat liittyivät maankäyttö- ja rakennuslain sekä aluekehityslain mukaisiin toimiin ja olivat luonteeltaan jatkuvia prosesseja, joiden tulokset näkyvät erillisissä suunnitelmissa ja toteutustoimissa. Luentoja pidettiin Jyvä skylän yliopiston opiskelijoille sekä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tilaisuuksissa.

11 Kaikkien Keski-Suomen liiton ja EU:n rakennerahaston rahoittamien hankkeiden (32 hanketta) ympäristövaikutukset arvioitiin. Tämän lisäksi arvioitiin Maakunnan yhteistyöasiakirja 2002 ja Keski-Suomen maaseutusuunnitelma. Ympäristövaikutusten arvioinnista käynnistettiin vaikuttavuusselvitys. Ympäristövaikutuksia ja tasa-arvokysymyksiä pohtiva YVA-ryhmä kokoontui vuoden aikana 17 kertaa. Keski-Suomen liiton panos maan hallituksen paikallisessa kestävän kehityksen jaostossa oli merkittävä. Lisäksi osallistuttiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen asettaman Keski-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmän työskentelyyn. 4. Muu toiminta 4.1. Edunvalvonta Keski-Suomen liitto on pyrkinyt edunvalvonnallaan vaikuttamaan myönteisesti maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Tavoitteena on maakuntavaltuuston päätöksenkin mukaisesti ollut valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on ollut, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä ja yhteistyön organisointi kotimaassa ovat osaltaan edistäneet tavoitteen saavuttamista. Maakunnan keskeisistä perusrakennehankkeista valmisteltiin kärkilista. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Edunvalvontaa on hoidettu maakuntavaltuuston ja hallituksen sekä toimiston toimin, osittain myös maakuntien yhteistyönä. Liiton toimistossa vastuu edunvalvontaan liittyvistä asioista on jakautunut kullekin vastuualueelle niiden tehtävien mukaisesti Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto on toiminut yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvityksiä on tehty koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin sekä kunnallistalouden alueilla.

12 Keski-Suomen liitto on edistänyt kuntien toiveiden mukaan maakunnallista, kuntien välistä ja seudullista yhteistoimintaa. Näin on tapahtunut mm. maakunnallisessa energiapolitiikassa, jossa ei ole omaa erillistä viranomaista. Keski-Suomen liitto on järjestänyt kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Maakuntien liitot ovat hoitaneet osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa on toiminut liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on ollut yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa on otettu kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Kuntaliitto ja Kuntakoulutus ovat järjestäneet myös muulle henkilöstölle sekä liittojen luottamushenkilöille neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta on toimittu edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Sopimus toimiston jatkamisesta kolmivuotiskaudella solmittiin toimintavuoden aikana Puheenjohtajat ovat kokoontuneet pari kertaa vuodessa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa on järjestetty yhteiset maakuntapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Myös henkilökuntien tapaaminen järjestetään vuosittain, mikä parantaa mahdollisuuksia myös suoraan yhteydenpitoon henkilöiden ja työntekijäryhmien välillä. Vuonna 2001 käynnistettiin Keski-Suomen liiton johdolla Länsi-Suomen liittojen yhteinen selvitys tiedonhallinnan kehittämiseksi liitoissa. EU-tavoiteohjelmien toteutus on luontaisesti ollut maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2- ohjelmassa kumppaneina ovat olleet WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa on yhteensovitettu tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto vastaa myös Länsi- Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä. Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on sekä kansainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa Kansainvälistymistoimet Kansallisin toimin toteutettava lähialuevastuu on siirtynyt lääninhallinnon uudistuksen myötä pääsääntöisesti maakunnan liitoille (Venäjä, Baltia, Pohjoismaat). Tässä tarkoituksessa liitolla on yhteistyösopimukset edelleen voimassa Karjalan Tasavallan ja Tarton maakunnan kanssa. Pohjoismaista yhteistoimintaa on harjoitettu yhtäpitävien päätösten mukaisesti Keskipohjola -komiteaa apuna käyttäen (mm. Karjalan ja Atlantin välinen alueellinen yhteistoimintaverkkohanke, KASPNET). Ruotsissa ja Norjassa yhteistyöviranomaisina ovat olleet poliittisesti edustavat maakäräjät (landstinget

13 ja fylkeskommune) sekä Suomessa maakunnalliset liitot. Komitean toiminta on ollut periaatteessa yleistä, mutta kulloinkin voimassa olevien strategioiden ja ajankohtaisten teemojen mukaista. Luonteeltaan yhteistoiminta on ollut löyhähkö alueellinen liitto (allianssi). Keski-Suomen liitto on ollut osarahoittajana Jyväskylässä sijaitsevassa Pohjoismaisessa tiedotustoimistossa (liitto 25 %, Jyväskylän kaupunki 25 %, Pohjoismainen Ministerineuvosto 50 %). Kansainvälistymistoimissa on toimittu paljolti yhteisymmärryksessä keskeisimpien maakunnallisten toimijoiden kanssa, kuten yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT ja Jyväskylän kaupunki. Keski-Suomen liitto on painottanut niitä osia, joilla on kytkentää liiton johdolla tapahtuvaan aluekehittämiseen. Kehittämisjohtaja Martti Ahokas toimi EU:n Itämeren maita koskevan aluesuunnittelu- ja - kehittämisohjelman kansainvälisen komitean suomalaisena jäsenenä sekä vastaavan kansallisen komitean puheenjohtajana. Samaten hän toimi EU:n Pohjoisen Reuna-alueen ohjelman kansallisen alakomitean jäsenenä. Liitto osallistui Jyväskylän seudun ympäristöosaamisen esittelyyn Brysselissä. Liitto on vastannut Keskipohjola-yhteistyöstä määritellyillä strategia-aloilla. Jäsenistä yksi on ollut Jyväskylän kaupungin nimeämä, yksi JYKES Oyj:n nimeämä sekä kaksi liiton nimeämää. Asiantuntijaryhmiin liitto osallistui energiatoimiston kautta energiatoimialalla ja Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimiston avulla kulttuurialaan. Keski-Suomen liitolla oli toimintavuonna pysyvä jäsenyys, edustus tahi seuranta seuraavissa organisaatioissa: 1. Euroopan alueiden neuvosto, Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa yhteistoiminnassa toimiva yleinen maakunta- ja aluetason yhteistoimintaorganisaatio 2. EU:n prosessi Euroopan aluekehityksen näköalat, European Spatial Development Perspectives (ESDP; aktiivinen seuranta) 3. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö, FEDARENE (jäsenyys ja hallituksen varapuheenjohtajuus) 4. Keskipohjola-komitea (henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; alueellisen vastuun hoitaminen; osarahoitus yhdessä kehitysyhtiö JYKESin kanssa) 5. WFA:n Brysselin toimisto (osarahoitus) 6. Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osarahoitus) 7. Liitto johti (v ) EU:n SAVE2 -ohjelmarahoitteista energiatoimistoketjua, jonka muina osapuolina olivat Jämtland (S) ja Sör-Tröndelag (N) sekä tukijäseninä Energiesparverband (AUS) ja Poitue-Charentes (F); energiatoimiston hallituksen puheenjohtaja toimi maakuntahallituksen puheenjohtaja. Keski-Suomen liitto tuki taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä järjestämällä liiton kustantamaa englanninkielen koulutusta. Kansainvälisyyteen liittyvät liiton omat toimijat osallistuivat myös oma-aloitteisesti ja omalla ajallaan muuhun kielikoulutukseen.

14 Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti EU:n rahoittaman Itämeren maiden hankkeiden toteuttamiseen, joissa hankkeissa oli maakuntatasoisia viranomaisia Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta ja Venäjältä. Hankkeita selostetaan lähemmin kohdassa alueiden käyttö Keski-Suomen Kehittämisrahasto Keski-Suomen kunnat rahoittivat Keski-Suomen Kehittämisrahaston toimintaa vuonna 2001 yhteensä 4,5 miljoonalla markalla. Vuonna 2001 Keski-Suomen Kehittämisrahastoon kirjattiin noin 100 rahoitushakemusta, joista 77:lle myönnettiin avustus. Avustuksia myönnettiin yhteensä markkaa, keskimäärin markkaa hanketta kohden. Hakijoiden kanssa käytävissä neuvotteluissa selvitettiin etukäteen rahoitusmahdollisuuksia, jolloin menettely karsi hakemusten määrää. Vuonna 2001 myönnetyt hankkeet jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti: Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, mk EU-hankkeet/yrityshankkeet Esiselvitykset Palvelujärjestelmien kehittämishankkeet Koulutushankkeet Kulttuurihankkeet Infrastruktuurihankkeet Muut hankkeet Yhteensä Vuoden 2001 aikana saatiin päätökseen 86 hanketta. Kehittämisrahaston vuoden 2001 toiminnasta on julkaistu erillinen vuosiraportti, jossa on kerrottu yksityiskohtaisemmin myönnetyistä ja päättyneistä hankkeista Liiton atk:n kehittäminen Keski-Suomen liiton ulkoiset tietoliikenneyhteydet ovat aktiivisessa käytössä. Järjestelmään kuuluvat sähköposti- ja internetpalvelut. Sisäministeriö on kustantanut tietoliikenneyhteydet nopeuteen 128 kbit/s saakka. Koska em. nopeus jakaantuu usean käyttäjän kesken, on tarve nopeuden kasvattamiseen tullut ajankohtaiseksi. Osalla henkilökuntaa on käytössä etätyömahdollisuus, eli modeemiyhteys kotimikrolta Keski-Suomen liiton verkkoon. Loppuvuodesta käynnistyi liittojen yhteinen hanke, jossa Keski-Suomen liitto tilasi ADSL-yhteyden nopeudeltaan 2 Mb. Toteutus tapahtuu arvion mukaan helmikuussa v Lisäominaisuutena

15 hankkeessa toteutuu verkon palomuuriratkaisu, mikä parantaa tietoturvaa. Tehdyt ratkaisut näkyvät alempina tietoliikennekustannuksina. Keski-Suomen liitolla on rekisteröitynä seuraavat domain-tunnukset: (liiton varsinainen kotisivu) Liiton henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa keskisuomi.fi ja liiton yleinen virallinen sähköpostiosoite on keskisuomi.fi. Internetpalvelu on Elisa yhtiön Kolumbus. Keski-Suomen liiton internet-sivujen ylläpidosta vastaa Keski-Suomen liiton tietopalvelusihteeri Liisa Suonpää. Kotisivuilla on ollut noin 4000 vierailua kuukaudessa yli kahdestakymmenestä maasta. Vuoden 2001 aikana valmistui Keski-Suomen liiton tietoturvasuunnitelma, jonka toteuttaminen alkoi vuoden 2002 alussa. Virustorjunta hoidetaan F-Secure -ohjelmalla. Palvelimen tietokantojen nauhavarmistus tapahtuu joka yö. Liiton sisäverkon uusiminen koko toimistossa parikaapeliverkoksi ja yhteys talon ATKkonehuoneeseen valmistui syksyllä Palvelin siirretään ATK-konehuoneeseen v alkukuukausina. Kustannuksiltaan merkittävä oli Microsoftin lisenssointimuutoksesta aiheutunut MS Office ohjelmiston uusimiskustannus. Laitehankinnat olivat yksittäisiä vanhimpien työasemien uusimisia. Loppuvuodesta valmisteltiin laitekannan laajempaa uusimista. Hankinta ajoittui v alkuun Tapahtumat Keski-Suomen liitto, Matka-Töysä Oy ja taustayhteisöt järjestivät toisen Keski-Suomen risteilyn Viking Cinderellalla. Risteilylle osallistui noin keskisuomalaista. Maakuntaristeilyn eräänä tärkeänä tarkoituksena oli avata keskustelu Keski-Suomen tulevaisuudesta maakuntasuunnitelman laadinnan tueksi. Risteilyn keskeiset osallistujat eli kuntien, valtion aluehallinnon ja elinkeinoelämän sekä yhteisöjen vaikuttajat loivat asiantuntevaa näkemyspohjaa risteilyn foorumeille, seminaa reille ja erityisesti vapaalle, innovatiiviselle keskustelulle. Risteilyn Foorumi avasi näkemyksiä kehityksen suunnista ja maakunnan tulevaisuuden haasteista. Seminaareissa keskityttiin yritystoiminnan kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen toimintatapoihin erityisesti Keski-Suomen kannalta. Näkökulmina oli maakunnan verkostojen vahvistaminen ja oppiminen muutosten tukena. Lisäksi järjestettiin hyvinvointipalveluihin ja -teknologiaan kohdistunut seminaari. Nämä kaikki nostivat esille tärkeitä maakunnan kehittymiseen ja kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat tukeneet maakuntasuunnitelman vision ja linjausten muotouttamista. Yhteinen ajatusten

16 vaihto ja yhteisöllisyys nostivat Keski-Suomen maakunnan virettä, joka näkyi myös risteilystä saadussa palautteessa. Keski-Suomen liiton ja Saarijärven seutukunnan kuntien yhteistyössä järjestämä neljäs Keski-Suomen juhla pidettiin Saarijärvellä Juhlaan osallistui lähes 500 eri sidosryhmien edustajaa Keski- Suomesta. Juhlassa jaettiin Yrittäjämetso palkinto Kylpylä-hotelli Summassaaren johtajalle Jukka Hietaniemelle sekä Keski-Suomen taidepalkinto valokuvataiteilija Martti Kapaselle. Muusta ohjelmasta vastasivat pääasiassa seutukunnan nuoret esiintyjät Tiedotus Tiedotustoiminta perustui EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelmaan (Sisäasiainministeriö ja BNL Information Oy) ja EU:n komission antamaan asetukseen (EY) N:o 1159/2000. EUohjelmien tiedotuksella tuettiin ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden tehokasta toteutumista. Viestinnän tavoitteena oli * lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta * tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken * lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä * nostaa ohjelmien tunnettuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa Tiedotuksen tarkoitus oli tehdä EU-ohjelmatyötä tutuksi niin hankevetäjille ym. toimijoille kuin myös suurelle yleisölle ja luoda EU-ohjelmista myönteistä mielikuvaa. Tiedotuksella kirkastettiin Keski- Suomen liiton imagoa aluekehitysvastuullisena viranomaisena. Tähän liittyi tiedottaminen Keski- Suomen liiton ajankohtaisista asioista (mm. maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen kokouksista). Olennainen osa tiedotustoimintaa oli Maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta ja päätöksistä tiedottaminen. Tavoitteena oli aktiivinen, avoin tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin. Vuoden 2001 aikana medialle toimitettiin yhteensä 47 lehdistötiedotetta. Säännöllisellä tiedotteiden jakelulistalla oli 43 sähköpostiosoitetta (toimittajaa ja toimitusta). Vuoden 2001 aikana järjestettiin yhteensä 15 tiedotustilaisuutta, haastattelua, seminaaria tai keskustelua, joissa oli lehdistöä paikalla. Suurin julkisuus syntyi Keski-Suomen risteilystä , josta Keskisuomalaisen ja Radio Keski-Suomen lisäksi uutisoivat mm. Kansan Uutiset, Kauppalehti, Kuntalehti sekä maakuntamme kuntien lehdet. Risteilyllä oli mukana yhteensä noin 40 tiedotusvälineiden edustajaa. Kesäkuussa 2001 käynnistyi Radio Keski-Suomessa Keski-Suomen liiton tuottama 12-osainen Eteviä EU-hankkeita radio -ohjelmasarja, jossa esiteltiin erityyppisiä hankkeita sekä tavoite 1 että tavoite 2 alueilta. Sarjan toimittajana oli Marjo Hiltunen. Vuonna 2001 alettiin julkaista Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehteä nimeltä ÄMYRI. Ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä ÄMYRI ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se sisältää puolivuotiskatsaukset EU-ohjelmien toteutumisesta, hankepäätökset ja rahoituksen sidontatiedot sekä muita ajankohtaisia EU-ohjelmatyöhön liittyviä teemoja. Lehden toimituskuntaan kuuluu kaikkien rahoittajaviranomaisten edustaja. Päätoimittajana oli Keski-Suomen liiton toteutustiimin vetäjä Hannu Korhonen ja toimitussihteerinä tiedottaja Merja Lahti. ÄMYRI on tasokas, kuvitettu, neliväripainettu aikakauslehti.

17 Loppuvuodesta 2001 laadittiin tavoite 1 alueelle suunnattu esitesarja, jonka tavoitteena oli vauhdittaa hanketyötä niillä sektoreilla, joilla oli pulaa hankkeista. EMOTR-, EAKR- ja ESR esitteet postitettiin ohjelmapäällikön harkinnan perusteella n. 250 pk-yritykselle, n. 350 maaseutuyritykselle ja n. 45 organisaatiolle (kehitysyhtiöille, koulutusorganisaatioille, yms.) pohjoisen Keski-Suomen alueella. * Tiedotustoimilla saavutettiin v aikana aiempaa enemmän julkisuutta niin lehdistön kuin sähköisen median kautta. * Yhteistyö EU-toimijoiden kesken konkretisoitui erityisen hyvin tiedotuslehti Ämyrin toimituskunnassa, joka oli samalla myös eri rahoittajaviranomaisten viestintäryhmä. * EU- ohjelmien tunnettuutta lisättiin uusilla tiedotustoimilla, kuten radio-ohjelmasarjalla ja MYR:n tiedotuslehdellä. * Tavoite 1-ohjelman hankeideointia aktivoitiin ja vauhditettiin täsmä -esitesarjalla. 5. Talous vuonna 2001 Keski-Suomen kunnat maksoivat liitolle jäsenmaksuina yhteensä markkaa. Tästä käytettiin Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamiseen markkaa. Liiton toiminnantasausrahastosta oli tarkoitus purkaa vielä markkaa liiton kiinteään toimintaan. Jäsenmaksurahoituksesta käytettiin Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan markkaa. Jäsenmaksurahoituksen lisäksi kustannusalueet hankkivat muuta rahoitusta yhteensä markkaa. Suurin osa muusta rahoituksesta ( ,49 markkaa) kohdistui projekteihin tukina ja avustuksina sekä projektituloina. Suurimmat projektit olivat alueidenkäytön kustannusalueella. Keski-Suomen liiton kustannusalueiden menot olivat markkaa. Suurin menoerä olivat palkat ja palkkiot sekä henkilöstömenot, joita oli yhteensä markkaa. Lisäksi liitto hankki asiantuntijapalveluita markalla. Muita suurimpia menoeriä olivat matkakorvaukset ( markkaa) ja käyttövarat ( markkaa). Huoneisto- ja tarvikemenot olivat markkaa. Keski-Suomen liitto oli vuonna 2001 seuraavien kotimaisten yhdistysten jäsen: Maakunnan Maut ry, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Vesitieyhdistys ry, Sihteeriyhdistys, Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys ry, Suomen Matkailuasiamiehet ry, Kunnallistieteen yhdistys ry, Tietopalveluseura ry, Suomen Kuntaliitto ja Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys. Lisäksi liitto on EU:n alueorganisaatioiden Euroopan alueiden liiton (AER) ja Euroopan maakuntien yhteistyöjärjestön, Fedarenen, jäsen Talousarvion toteutuminen Liiton tuloslaskelma ja rahoituslaskelma näyttävät yli/alijäämää 0 markkaa.

18 Toimintatuottoja budjetoitiin markkaa ja toteutuneet toimintatuotot olivat markkaa. Toimintakuluja budjetoitiin markkaa ja toteutuneet toimintakulut olivat markkaa. Ylitykset johtuivat projektien tulo- ja menorahoituksen ylittymisestä Tilikauden tulos on markkaa. Tuloksesta siirrettiin Keski-Suomen Kehittämisrahastoon markkaa. Kirjarahastoa kartutettiin markalla. Toiminnan tasausrahastosta purettiin liiton toimintaan markkaa. Poistoeroa vähennettiin markkaa ja tehtiin markan investointivaraus atk-laite ja -ohjelmistojen hankintaa varten. Vuosikate per poistot = 6297 %, jos vähennetään rahastosiirto, niin vastaava luku on 25 %. Vuosikate per asukas = 17 mk, jos vähennetään rahastosiirto, niin vastaava luku on 0,03 mk. Kustannusalueiden nettomenoista (=menot miinus kustannusalueiden tulot) jäi ylijäämää markkaa. Suurin ylijäämä jäi alueidenkäytön kustannusalueelta ja suurin alijäämä strategian kustannusalueelta. Kustannusalueiden yli- ja alijäämät, markkaa Kustannusalue Tuotot Kulut Nettokulut Budjetoidut +Yli/-alijäämä nettokulut Luottamushenkilö - hallinto Strategia Hallinto Alueidenkäyttö Ohjelmien toteutus Yhteiskustannukset Yhteensä Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen kunnat rahoittivat liiton toimintaa markalla. Maksuosuudet määräytyivät verovuoden 1999 kunnallisveroäyrien suhteessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2001, markkaa Taulukko 1. Jäsenkuntien maksuosuudet 2001 Kunta Kunnallis- Maksuosuus Maksuosuudesta Veroäyrit 2001 K-S Kehittämis- (verov.-99) yhteensä Rahastoon Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame

19 Hankasalmi Joutsa Leivonmäki Luhanka Toivakka Keuruu Multia Petäjävesi Uurainen Jämsä Jämsänkoski Korpilahti Kuhmoinen Konnevesi Sumiainen Suolahti Äänekoski Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Viitasaari KESKI-SUOMI Jäsenkuntien maksuosuuden laskentaperusteena olevat verovuoden 1998 äyritiedot perustuvat verovalmistelun tilanteeseen Laskelman perusteena olevat äyr itiedot sisältävät ansiotulo - ja yhteisöäyrit Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen liiton tuloslaskelma Keski-Suomen liiton tuloslaskelma on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Liitolla on sisäisiä kirjauksia yhteensä markkaa. SISÄINEN

20 TULOSLASKELMA 2001, markkaatalousarviotilinpäätös -ALI/+YLI ARVION TOIMINTATUOTOT , ,79 Myyntituotot ,00 0,00 Maksutuotot 0 0,00 0,00 Tuet ja avustukset , ,49 Muut tuotot , ,70 TOIMINTAKULUT , ,96 Henkilöstökulut , ,57 Palvelujen ostot , ,12 Aineet, tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana , ,73 * Varastojen vähennys (+) , ,00 Avustukset 0 0,00 0,00 Muut kulut 0 0,00 0,00 TOIMINTAKATE , ,83 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,42 Korkotuotot 0 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot , ,12 Viivästyskorkotuotot , ,00 Korkokulut , ,70 Muut rahoituskulut 0 0,00 0,00 VUOSIKATE , ,25 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista , ,00 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,25 Poistoeron vähennys (+) , ,00 Poistoeron lisäys (-) 0 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) , ,00 Varausten vähennys (+) , ,87 Rahastojen lisäys (-) , ,38 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 0,00 0,00

21 Keski-Suomen liiton tase Keski-Suomen liiton tase sisältää Keski-Suomen Kehittämisrahaston sekä EU:n rakennerahasto- ja valtion rahoitushankkeiden taseet. Kehittämisrahaston tase on yhdistet ty liiton taseeseen omille tileille. Kehittämisrahaston tase esitetään erillisenä luvussa 6.4 Maakunnan kehittämisrahan ja EU:n aluekehittämisrahojen tase esitetään erillisenä luvussa 6.5. Liiton taseen loppusumma on ,05 markkaa. Loppusumma on pienentynyt edellisestä vuodesta markalla. Tämä on johtunut suurimmaksi osaksi vanhojen EU-ohjelmien hankkeiden maksatuksista. Keski-Suomen liiton tase , markkaa VASTAAVAA, markkaa KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSEET AINEELLISET HYÖDYKKEET 9410 Koneet ja kalusto ,74 AINEELLISET HYÖDYKKEET ,74 SIJOITUKSET 9420 Osakkeet ja osuudet ,38 SIJOITUKSET ,38 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET ,12 ARVOSTUSERÄT 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9450 Sampo, , Aluekeh.siirtosaamiset ,13 TOIMEKSIANTOJEN VARAT ,52 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS 9310 Tavaravarasto (historia II) , Tavaravarasto (historia III) , Tavaravarasto (historia I) ,00 VAIHTO-OMAISUUS ,00 SAAMISET

22 9210 Ennakkomenot , Siirtosaamiset , Arvonl.verosaamiset/pal ,50 SAAMISET ,68 RAHOITUSARVOPAPERIT 9021 Sijoitustili (K-S liitto) , Sijoitustili (kehittämisrahasto) ,00 RAHOITUSARVOPAPERIT ,00 RAHAT JA PANKKISAAMISET 9010 Käteiskassa 9020 Keski-Suomen OP, , K-S OP (kehittämisrahasto) , Sampo, ,00 RAHAT JA PANKKISAAMISET ,73 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS ,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,05 VASTATTAVAA, markkaa OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 9810 Kuntayhtymän peruspääoma ,67 PERUSPÄÄOMA ,67 MUU OMA PÄÄOMA 9815 K-S liiton kirjarahasto , Toiminnan tasausrahasto , Käyttöpääoma (Keh.rah.) ,07 MUU OMA PÄÄOMA ,46 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ALIJÄÄMÄ 9710 Edellisten tilikausien ylijäämä ,17 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,17 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ OMA PÄÄOMA ,30 VARAUKSET