Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 liite"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liite Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut Nurmijärvellä 2009

2 LIITEOSAN SISÄLLYSLUETTELO LIITE Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut 1 Raskausaika ja 0 6-vuotiaat lapset 1 Neuvolatoiminta 1 Varhaiskasvatus 2 Kunnalliset lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut 3 Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki 7 Yksityisten palveluntuottajien järjestämät varhaiskasvatuspalvelut 7 Avoin varhaiskasvatus 7 Yhteenvetoa 10 Lapsen hyvinvointia edistävät painopisteet kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuotiaat lapset ja nuoret 12 Opetus- ja koulutus 12 Nurmijärven koulut 13 Koulujen erityisopetus 14 Tukiopetus 15 Oppilashuolto 16 Koulukuraattoripalvelut 17 Tukioppilastoiminta 19 Kerhotoiminta 19 Oppilaskuntatoiminta 20 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 20 Koulukuljetus 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 21 Muut oppilaitokset 22 Terveydenhuolto 25 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 25 Suun terveydenhuolto 26 Vapaa-aika ja harrastaminen 27 Kunnan tekemä nuorisotyö 27 Nurmijärven seurakunnan nuorisotyö 31 Liikuntapalvelut 31 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 33 Ehkäisevä päihdetyö 36 Koulujen ja kouluterveydenhuollon ehkäisevä päihdetyö 36 Vapaa-aikana tapahtuva ehkäisevä päihdetyö 37 Poliisin toiminta 38 Elinympäristö 39 Ympäristö ja ympäristön- ja terveydensuojelu 39 Kaavoitus 40 Liikenneturvallisuus 40 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityispalvelut 42 Lapsiperheiden sosiaalityö 42

3 Perhetyö 42 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy 45 Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys 46 Hyvinkään kriisikeskus 47 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 48 Perheneuvola 49 Perheoikeudelliset palvelut 50 Lastenvalvojan palvelut 50 Isyysasiat 50 Huolto- ja tapaamisoikeussopimukset 50 Elatusapu 50 Perheasiain neuvottelukeskus 50 Perheasioiden sovittelu 51 Tapaamispaikkatoiminta 51 Erityistoiminnot terveyspalveluissa 51 Terveyskeskuspsykologit 51 Puheterapeutit 52 Toimintaterapeutit 52 Fysioterapia 53 Päihdepalvelut 55 Nurmijärven nuorisopsykiatrian poliklinikka 60 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 60 Vammaispalvelun mukaiset palvelut 60 Peruspalvelujen mukaiset palvelut 62 Kehitysvammahuolto 65 Työllistäminen 65 Työhallinto 65 Kuntouttava työtoiminta 66 Työvoiman palvelukeskus 67 Nuorten työllistäminen kunnassa 70 Toimeentulotuki 70 Ehkäisevä toimeentulotuki 71 Nuoret ja toimeentulotuki 71 Talous- ja velkaneuvonta 72 Järjestöjen toiminta 73 Mannerheimin lastensuojeluliitto 73 Lapsiperheiden Etujärjestö 74 Ennaltaehkäisevä työ/varhainen puuttuminen toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö 74 Toiminnan rakenne 74 Varhaisen puuttumisen malli Nurmijärven peruspalveluissa 76 Lähtökohtana avoin ja dialoginen yhteistyö 76 Huoli puheeksi-koulutukset 76 Käsikynkkä 77 Lapset puheeksi-lokikirja 78 Verkostokonsulttitoiminta 78 Läheisneuvonpitotoiminta 79 Työyhteisöjen hyvien käytäntöjen dialogit 80 Toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden seuraaminen 81 Moniammatillinen yhteistyö 82 Yleistä 82 Alueellinen toiminta 82 Johtoryhmä 82

4 Alueelliset työryhmät 83 Oppilashuoltoryhmät 83 Moniammatillinen yhteistyö yksittäisten asiakasryhmien, perheiden ja asiakkaiden kanssa 83 Seudullinen yhteistyö 84 Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö hanke (ARVO) Lastensuojelun kokonaisuus 84 Lapsi- ja perhekohtainen sosiaalityö 86 Lastensuojeluilmoitus, lastensuojeluasiakkuuden alkaminen ja lastensuojelutarpeen selvitys 87 Lastensuojelutarpeen selvityksen prosessi Nurmijärvellä 88 Asiakassuunnitelma 90 Avohuollon muodot 90 Lasten sijais- ja jälkihuolto 92 Moniammatillinen asiantuntemus 94 Lastensuojelun tarve kunnassa 95 Lastensuojelun resurssit Nurmijärvellä 97 LÄHTEET 99

5 LIITE 1 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut Ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen ja nuoren hyvinvoinnista ja kasvatuksesta on vanhemmilla. Palvelujärjestelmän tehtävä on toiminnallaan turvata ja varmistaa hyvinvoinnin edellytykset. Lasten ja nuorten peruspalvelut, kuten neuvolat, päivähoito ja koulut, tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lisäksi kunnassa tarjotaan monenlaisia tukitoimia ongelmiin joutuneille lapsille ja perheille. Toimijoiden sujuvalla yhteistyöllä tuetaan lasta ja nuorta tämän tarpeista lähtevällä tavalla. Vanhempien ja muun lähiyhteisön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän lisäksi lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytyksiä tarjoavat myös erilaiset järjestöt ja vapaa-ajan toimijat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kaikkien toimialojen työ ja toisaalta heidän pahoinvointinsa heijastuu kaikkien kuntatoimijoiden arkeen. lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva joustava ja tehokas toiminta edellyttää kuntaorganisaatiolta aktiivista ja yhteistyöorientoitunutta otetta, jotta yhdessä valitut painopistealueet ja prioriteetit tukevat. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla peruspalveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Raskausaika ja 0 6-vuotiaat lapset Neuvolatoiminta Neuvoloiden terveydenhoitajat, lääkärit sekä erityistyöntekijät antavat palveluja Kirkonkylän, Klaukkalan, Perttulan/Röykän ja Rajamäen neuvoloissa. Sama terveydenhoitaja hoitaa alueensa äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaat kaikissa neuvoloissa. Tämä takaa neuvolatyön jatkuvuuden. Neuvolaterveydenhoitajan työn painopisteenä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen perheen omia voimavaroja vahvistamalla. Raskausaikana tavoitteena on sikiön ja äidin mahdollisimman hyvä terveys sekä koko perheen tukeminen uudessa elämän tilanteessa. Tehtävänä on seurata raskauden kulkua, löytää mahdolliset riski- 1

6 raskaudet ja valmistaa tulevia vanhempia lapsen syntymään ja vanhemmuuteen mm. terveyskasvatuksen ja perhevalmennuksen keinoin. Tietoa kerätään mm. päihteiden käytöstä ja masennuksen tunnistamisesta (Audit, EPDS). Neuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä ohjataan tarvittaessa lapsi riittävän ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon. Vanhempia tuetaan ja ohjataan löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa kasvatuskysymyksissä ja elämän hallinnassa. Nurmijärven kunnassa ollaan kehittämässä leikki-ikäisten tarkastusten sisältöjä valtakunnallisen asetuksen mukaisiksi. Yhä useammat neuvolan asiakasperheet ovat erityistukea tarvitsevia ja moni ongelmaisia perheitä. Viime vuosina on lisätty neuvolan ja perhetyön yhteistyötä sekä kotikäyntejä. Vuonna 2008 aloitti neuvolatyön psykiatrinen sairaanhoitaja. Neuvola on yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja seurakunnan kanssa aloittanut erilaisia vanhempainryhmiä. Lapsiperheiden tukena ovat Ekan vauvan kerhot, käsikynkkäryhmät, Iloa varhain-ryhmät, 5- vuotiaiden kuntoutusryhmä (Laku) ja perhekoulu. Neuvolapalvelut 2008 Lastenneuvolan käynnit Äitiysneuvolan käynnit Lasten määrä Raskaana olevien määrä 310 Terveydenhoitajia 18 Neuvolakäyntien määrässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana. Neuvolassa on tarpeeksi terveydenhoitajia, jotka voivat vastata palveluihin sekä toteuttaa mm. muita toimintamuotoja. Katso myös Erityistoiminnot terveyspalveluissa. Varhaiskasvatus Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen perusteet määrittelee varhaiskasvatuksen lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Kodin ulkopuolista varhaiskasvatusta on mahdollista Nurmijärvellä saada varhaiskasvatuspalveluna, joka muodostuu kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta. Kunnan järjestämän varhaiskasvatuspalvelun keskeiset toimintamuodot ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta. Kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatustoiminta perustuvat valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitel- 2

7 maan, jossa varhaiskasvatus nähdään koostuvan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, jossa kunnioitetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja toiminnassa vahvistetaan toiset huomioon ottavaa käyttäytymistä. Valtakunnallisten perusteiden pohjalta on Nurmijärvellä laadittu oma varhaiskasvatussuunnitelma vuonna Varhaiskasvatussuunnitelma on kunnassa toteutettavan varhaiskasvatuksen ohjauksen väline, joka ohjaa kasvatuksen sisällön kehittämistä ja luo edellytykset laadun kehittämiselle varhaiskasvatuksessa oli henkilöstöä yhteensä 685 työntekijää. Kunnan varhaiskasvatuspalveluissa, ostopalveluissa sekä yksityisen hoidon tuella järjestetyissä hoitomuotojen piirissä oli vuonna lasta, mikä on 62% kaikista alle kouluikäisistä lapsista. Kunnalliset lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut Nurmijärvellä järjestetään kunnallisia lakisääteisiä varhaiskasvatuspalveluja päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi 6-vuotiailla lapsilla on oikeus perustusopetuslain mukaiseen maksuttomaan esiopetukseen. Varhaiskasvatuspalvelualueita on kaksi: Klaukkala sekä yhdistetty Kirkonkylä- Rajamäki. Varhaiskasvatuksen alueista vastaavat aluejohtajat. Varhaiskasvatusyksiköiden esimiehinä toimivat päiväkodin johtajat tai perhepäivähoidon ohjaajat. Vuonna 2008 heitä oli Nurmijärvellä 18. Päiväkotihoito Päiväkodeissa järjestetään hoitoa perheen tarpeen mukaan kokotai osapäiväisenä. Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä on yhtä kasvattajaa kohden seitsemän lasta ja alle 3 vuotiaiden ryhmässä on yhtä kasvattajaa kohden neljä lasta. Kunnallisista päiväkodeista yksi on ruotsinkielinen päiväkoti. Ympärivuorokautista hoitoa järjestetään Kirkonkylässä ja Klaukkalassa ja iltahoitoa kaikissa suurimmissa taajamissa (Klaukkala, Rajamäki ja Kirkonkylä) oli kunnallisia päiväkoteja Nurmijärvellä 38. Lapsia päiväkodeissa on 1 807, joka on 58,6% kaikista kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoidossa lapsia hoidetaan pääsääntöisesti perhepäiväkodeissa hoitajan kotona. Lapsiryhmän koko voi olla korkeintaan neljä alle kouluikäistä lasta hoitajan omat lapset mukaan lukien. Lisäksi ryhmään voi kuulua yksi koulunkäynnin aloittanut 3

8 lapsi. Vuonna 2008 perhepäivähoitajia oli 64. Perhepäivähoitajien esimiehenä toimii alueen perhepäivähoidon ohjaaja tai päiväkodin johtaja. Ryhmäperhepäivähoito on perhepäivähoitoa kunnan järjestämissä tiloissa. Lapsiryhmän koko voi olla 8 12 lasta. Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kaksi perhepäivähoitajaa, mutta jos lapsia on ryhmässä 12, ryhmässä työskentelee lisäksi yksi lastenhoitaja. Kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä oli vuonna ,1% perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa Varhaiserityiskasvatus (erityispäivähoito) Varhaiserityiskasvatus on osa varhaiskasvatusta, jossa lapsen elämään ja arkeen pyritään löytämään lapsen kasvua ja kehitystä tukevia keinoja. Varhaiserityiskasvatus on lasten kehitykseen liittyvien häiriöiden ja viivästymien mahdollisimman varhaista toteamista, jatkotutkimuksiin ohjaamista ja tukitoimien suuntaamista lapsen kehityksen tueksi. Tarvittaessa tuen arviointiin ja tukitoimien oikeanlaiseen kohdistamiseen hankitaan asiantuntijalausunto. Tuen tarpeen arviointia tehdään aina yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen tuen tarpeen tullessa esiin, lapselle suunnataan heti ns. varhais-kasvatuksen tukitoimia, jotka sisältävät mm. vahvistettua yhteistyötä vanhempien kanssa ja lapsen kehityksen seurantaa yhteisten tavoitteiden pohjalta kasvatushenkilöstön oman toiminnan muuntelua päivähoidon arjessa toimintaympäristön muuntelua. Jos todetaan, että varhaiskasvatuksen tukitoimet eivät ole riittäviä, kasvattajat saavat tuekseen erityislastentarhanopettajan palvelua. Vanhempien kanssa käytyjen yhteisten keskustelujen jälkeen lapsi ohjataan mahdollisiin jatkotutkimuksiin tarkempaa tuen tarpeen selvittelyä varten. Erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta puhutaan silloin, kun lapsen tuen tarve on määritelty asiantuntijalausunnon perusteella ja/tai hänelle on tehty varhaiskasvatukseen tuki- ja kuntoutussuunnitelma. Usein lapsen tuen tarpeen laajuudesta riippuen hänelle mietitään myös erityispäivähoidon rakenteellisia tukitoimia. Kunnassa toimii alkaen neljä konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa (keltoa) ja kolme alueellista erityislastentarhanopettajaa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) vastaa oman alueensa erityispäivähoidon kokonaisuudesta. Kelto toimii varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijana yksiköissä. Hän 4

9 havainnoi lapsiryhmiä, konsultoi henkilökuntaa ja vanhempia sekä yhdessä heidän kanssa miettii lapsen kasvua ja kehitystä tukevia ratkaisuja. Keltolle kuuluu omalta osaltaan alueen moniammatillisen yhteistyön rakentaminen. Hän koordinoi alueen käsikynkkätoimintaa, osallistuu neuvolatyöryhmiin sekä tekee tiivistä yhteistyötä alueen varhaiskasvatuksen esimiesten kanssa. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii erityispäivähoidon asiantuntijana yksiköissä. Hän havainnoi kelton tavoin lapsiryhmiä, konsultoi henkilökuntaa ja vanhempia sekä yhdessä heidän kanssaan miettii lapsen kasvua ja kehitystä tukevia ratkaisuja. Kelton työstä poiketen alue-elto koordinoi yhteistyössä henkilökunnan kanssa lapsille suunnattua kuntoutuksellisia elementtejä sisältävää pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminnassa on mukana yksiköiden lapsiryhmästä vastaavia työntekijöitä, jotta menetelmätieto- ja taito yksiköissä lisääntyvät. Alueellisen erityislastentarhanopettajan työssä painottuu kelton työtä vahvemmin ennaltaehkäisevän työn osuus. Alue-elto on vahvasti miettimässä lapsiryhmien pedagogisia ratkaisuja yhdessä kasvatushenkilöstön ja esimiehen kanssa. Nurmijärvellä on erityistä tukea tarvitseville lapsille yksi erityisryhmä ja 7 integroitua erityisryhmää. Näiden ryhmien lapsimäärä on pienempi ja työntekijöitä on enemmän verrattuna muihin päiväkotiryhmiin. Näin henkilökunta pystyy paremmin panostamaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi Klaukkalassa toimii yksi astma- ja allergialasten hoitoon erikoistunut ryhmä Tiiran päiväkodissa. Erityistä tukea tarvitsevat lapset voidaan myös integroida tavallisiin päiväkotiryhmiin. Tällöin joko ryhmäkokoa pienennetään tai lapsen kasvun ja kehityksen tukena on henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen erityisavustaja erityistä tukea tarvitsevia lapsia oli kunnassamme 126, joka on 4,9% koko varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten lukumäärästä. Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Se on pääsääntöisesti vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa. Kouluja käytetään esiopetuksen järjestämispaikkoina siellä, missä päiväkotipaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lapsi oppii vuorovaikutuksen, itsearvioinnin ja palautteen kautta tuntemaan itseään ja rakentamaan realistista 5

10 minäkuvaa. Hän oppii vertaisryhmässä vastuuntuntoa, hyviä tapoja, erilaisuuden arvostamista, vuorovaikutustaitoja, itsehallintaa sekä pohtimaan käsitystä oikeasta ja väärästä. Tavoitteena on myös kehittää lapsen oppimaan oppimisen taitoja. Toiminnassa painottuu elämyksellisyys, oppimisen ilo ja innostus. Esiopetuksen sisältöalueina ovat: kieli vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja elämänkatsomus, ympäristö- ja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen kehitys sekä terveys, taide ja kulttuuri. Opetus tapahtuu kokonaisopetuksen periaatteella ottaen huomioon opetuskokonaisuuksien johdonmukainen eteneminen. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä järjestetyssä esiopetuksessa lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtivat lastentarhanopettajat yhdessä muun henkilöstön kanssa, tarvittaessa alueellisen/konsultoivan erityislastentarhanopettajan tuella. Koulujen esiopetuksessa käyvät lapset kuuluvat koulun oppilashuoltotoiminnan piiriin. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja puuttuminen yhdessä kotien kanssa. Alle kouluikäiset lapset kuuluvat lastenneuvolan piiriin esiopetusvuoden ajan. Jos esiopetuksessa olevan lapsen kehitykseen liittyvistä asioista nousee huoli, toimii Nurmijärvellä moniammatillinen neuvolatyöryhmä, johon alueellinen/konsultoiva erityislastentarhanopettaja osallistuu vieden lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kysymyksiä, jos asiasta on vanhempien kanssa yhdessä sovittu. Neuvolatyöryhmä suunnittelee ja koordinoi alueensa neuvolaikäisten lasten kehityksen tukemiseen liittyviä toimenpiteitä ja ohjauksia. Työryhmään osallistuvat alueen puhe-, toiminta-, ja fysioterapeutit, psykologit, konsultoivat/alueelliset erityislastentarhanopettajat, sosiaali- ja perhetyöntekijät, perheneuvolan työpari, lääkärit ja terveydenhoitajat. Neuvolatyöryhmässä käsittelyn jälkeen erityislastentarhanopettaja keskustelee mahdollisista konkreettisista jatkosuunnitelmista vanhempien kanssa ja järjestää tarvittaessa yhteispalaverin esiopetuksen henkilöstön, vanhempien ja asiaan kuuluvien erityistyöntekijöiden kanssa. Neuvolatyöryhmät ovat alueellisia ja kokoontuvat suurimmissa taajamissa n. 1krt/kk:ssa ja pienemmissä taajamissa hieman harvemmin. 6

11 Kriisitilanteita varten kullekin yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja henkilöstölle järjestetään säännöllistä ensiapukoulutusta. Esimies vastaa onnettomuustapauksissa jälkihoidon järjestämisestä. Poikkeusoloja varten kunnassa on laadittu valmiussuunnitelma, jossa on määritelty työn- ja vastuunjako erityistilanteissa (Esiopetuksen opetussuunnitelma 2007). Vuonna 2008 esiopetuksessa oli 620 lasta, joka on n. 21% varhaiskas-vatusalveluiden käyttäjistä. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki Nurmijärvi tarjoaa lapsiperheille myös erilaisia taloudellisia tukimuotoja, jotka parantavat perheiden valintamahdollisuuksia lapsen hoidon järjestämiseksi. Lapsen kotihoitoa tuetaan lakisääteisellä kotihoidon tuella ja mahdollisella kuntalisällä. Tuki maksetaan huoltajalle, joka pääasiassa hoitaa lasta. Vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitajana on kunnan valvoma yksityisen päivähoitopalvelun tuottaja. Yksityisen hoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta, hoitolisästä ja kuntalisästä. Yksityisten palveluntuottajien järjestämät varhaiskasvatuspalvelut Pääosa yksityisestä palveluntuotannosta tuetaan yksityisen hoidon tuella. Yksityiset päiväkodit järjestävät varhaiskasvatuspalveluiden lisäksi tarvittaessa esiopetusta. Yksityiset päiväkodit noudattavat toiminnassaan vastaavia päivähoitolain ja asetuksen säädöksiä mm. henkilöstömitoituksesta ja ryhmäkoosta kuin vastaavat kunnalliset päiväkodit. Kunta valvoo yksityistä päiväkotitoimintaa. Valvonnasta vastaa varhaiskasvatuksen asiantuntija. Yksityisiä päiväkoteja on Nurmijärvellä seitsemän ja niissä oli hoidossa/esiopetuksessa yhteensä 244 lasta, joka on 7,9% kaikista varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Yksityiset perhepäivähoitajat: yksityisiä perhepäivähoitajia oli Nurmijärvellä 18 ja niissä hoidettiin yhteensä 61 lasta, joka on lähes 2% kaikista varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Avoin varhaiskasvatus Kunnan järjestämät avoimen varhaiskasvatuksen palvelut 7

12 Kunnassa järjestetään päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon lisäksi myös muuta varhaiskasvatustoimintaa, kuten avoimen päiväkodin toimintaa, leikkipuisto-toimintaa ja kerhotoimintaa. Avoin päiväkoti Avoimet päiväkodit toimivat Klaukkalassa (2 avointa pk:a) ja Rajamäellä (1 avoin pk) Avoimet päiväkodit on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Toiminta on maksutonta eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Avoimen päiväkodin toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Toiminnan sisältö toteutetaan yhdessä vanhempien esittämien toiveiden pohjalta. Toiminta sisältää vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi mm. musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Avoin päiväkoti tarjoaa vanhemmille myös varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea, keskustelua kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta. Avoimen päiväkodin yhteydessä tarjotaan lisäksi tilapäistä hoitoa eli parkkitoimintaa. Avoimien päiväkotien kävijämäärät joulukuussa 2008 olivat 408 aikuista/kk ja 587 lasta/kk. Leikkipuisto Kirkonkylässä toimii Maaniitun leikkipuisto. Leikkipuisto toimii perheiden kohtaamispaikkana. Puistossa on mahdollisuus toimia ja viihtyä yhdessä. Lapset ja vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä ja vastuu Lapsista on heidän vanhemmillaan. Puiston ohjatusta toiminnasta vastaa leikkitoiminnan ohjaaja. Leikkipuistojen lapsimäärät joulukuussa 2008 olivat 255 aikuista/kk ja 488 lasta/kk. Kerhotoiminta Kerhotoimintaa järjestetään Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon kokopäiväiselle päivähoidolle. Kerhossa on kotihoidossa olevalla lapsella mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan. Kerhotoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat sosiaalisten taitojen opetteleminen, lapsen itsenäistyminen ja itsetunnon kehittyminen sekä perheitten tukeminen kasvatustyössä. Kerhoihin haetaan päivähoitohakemuksella. Toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Päivittäinen kerhoaika on korkeintaan kolme tuntia. Kerhotoimintaan osallistuminen ei vaikuta 8

13 Kelan maksamaan kotihoidontukeen eikä kuntalisään. Kerhossa ei tarjota aterioita vaan lapset syövät kerhopäivän aikana omat eväät. Kerhoissa oli lapsia tilaston mukaan 134 lasta, joka on n. 4,3% kaikista kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Seurakunnan järjestämät avoimen varhaiskasvatuspalvelut Alle kouluikäiset Päiväkerhoja on 13:ssa eri kerhopisteessä 3 6-vuotiaille lapsille. Kerhojen tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen ja kristillinen kasvatus yhteistyössä vanhempien kanssa. Pienet koululaiset (eli eka- ja toka luokat) Koululaisten iltapäiväkerhoja on 7 kerhopisteessä. Kerhojen tavoitteena on antaa lapsille turvallinen hoitopaikka koulupäivän jälkeen ja kristillinen kasvatus. Klaukkalan seurakuntakeskuksessa on tänä lukuvuonna kokeiluna koululaisten aamuhoito neljänä päivänä viikossa klo Seurakunta järjestää Kesäkerhoja koulun päättymisestä juhannukseen Haikalassa, Harjulassa, kirkonkylällä, Klaukkalassa, Lepsämässä, Rajamäessä ja Röykässä. Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin Klaukkalassa, kirkonkylällä ja Rajamäellä. Arki/kaakaopyhäkoulu kokoontuu tiistaisin Rajamäellä ja puuhapyhäkoulu Raalassa kerran kuukaudessa maanantaisin. Perheet Perhekerhoja on 10 kerhopisteessä. Kerhojen tavoitteena on mukavaa yhdessäoloa, kuulumisia ja kokemuksia vertaisryhmässä. Paikkakunnalle muuttaneille se on paikka tutustua toisiin perheisiin. Ekan vauvan kerhot kokoontuvat kirkonkylällä ja Klaukkalassa. Kerhot ovat tarkoitettu perheille, joihin on syntynyt ensimmäinen lapsi. Perheille järjestetään myös perheleirejä viisi kertaa vuodessa sekä ulkoilupäiviä seitsemän kertaa vuodessa. Myös parisuhteen erivaiheisiin liittyviä kursseja on 3 5 kertaa vuodessa. 9

14 Yhteenvetoa Seuraavaan taulukkoon on koottu varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten määrä eri hoitomuodoissa. Varhaiskasvatuspalveluiden määrällinen ja prosentuaalinen osuus kunnallisessa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa (esiopetuksessa oleva lapsi on mukana myös päiväkotien lapsimäärässä silloin, kun käyttää esiopetuksen lisäksi päivähoitoa) Varhaiskasvatuspalvelut Lasten määrä %kaikista varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä Kunnalliset pk:t ,6% Perhepäivähoito +ryhmäperhepäivähoito 220 7,1% Esiopetus ,1% Kerhot 134 4,3% Yksityiset päiväkodit 244 7,9% Yksityinen pph 61 2,0% Yhteensä % Lapsen hyvinvointia edistävät painopisteet kunnallisessa varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuus Nurmijärven varhaiskasvatuspalvelujen strategisena tavoitteena on viime vuosina ollut kasvatuskumppanuuden ajatuksen sisäistäminen ja juurruttaminen kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa. Kasvatuskumppanuudessa tavoitellaan vanhemman ja kasvattajan välille yhteistä ymmärrystä lapsen tilanteeseen ja yhdistetään kodin ja päivähoidon mahdollisuudet tukea ja auttaa lasta. Kasvatuskumppanuuden peruspilareina ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Kasvatuskumppanuuden asteittaiseen kehittymiseen vanhemman ja työntekijän välillä tarvitaan työvälineitä tukemaan kasvatuskumppanuuden syntymistä. Kunnassamme on kolme kasvatuskumppanuuskouluttajaa, jotka kouluttavat henkilökuntaa kasvatuskumppanuuteen liittyvissä asioissa. Kasvatuskumppanuuskouluttajien lisääminen on tulevaisuuden suunnitelmissa. Lapsen hoidon aloittaminen koetaan tärkeänä kohtana kasvatuskumppanuuden syntymisessä. Kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on ennen hoidon aloittamista käytäntönä käydä vanhemman ja työntekijän välillä alkukeskustelu, jossa vanhemmalle annetaan mahdollisuus rauhassa kertoa lapsestaan haluamiaan asioita. Alkukeskustelun jälkeen perhe ja lapsi voivat tutustua päivähoitoon ensin yhdessä ja sitten erikseen. Tavoitteena 10

15 on lapsen ja vanhemman turvallisuudentunteen vahvistaminen uuden tilanteen edessä. Kahden kuukauden päästä hoidon aloituksesta käydään yhdessä kasvatuskeskustelu, jonka avulla sekä vanhempi että työntekijä pystyvät sopimaan asioita, jotka edesauttavat lapsen kasvua ja kehitystä. Huolen puheeksiotto Kunnan varhaiskasvatuspalveluissa kannustetaan ja tuetaan työntekijöitä lapsesta nousevan huolen varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuspalveluissa on käytössä työntekijän oman huolen kartoitukseen tarkoitettu huolen vyöhykkeistö. Huolen puheeksiotto kulkee käsi kädessä kasvatuskumppanuuden kanssa. Viime vuosien strategisena tavoitteena on myös kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilöstö huolen puheeksiottoon. Vuonna % henkilöstöstä oli käynyt huolen puheeksiotonkoulutuksen. Huolen puheeksioton perusajatuksena on auttaa työntekijää ottaa oma huoli puheeksi vanhempien kanssa mahdollisimman varhain, jolloin toimintamahdollisuuksia oman toiminnan muunteluun ja rakentavan dialogin aloittamiseen vanhempien kanssa on vielä paljon. Huolen puheeksiottaminen on sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous vanhemmille. Moniammatillinen yhteistyö Hyvien käytäntöjen ja työtapojen löytäminen moniammatillisessa yhteistyössä on tämän hetkinen haaste. Yhteiset keskustelut eri tahojen kanssa vaativat aikaa. Tällä hetkellä moniammatillista yhteistyötä tehdään neuvolatyöryhmissä, joka on kuvattu em. esiopetuksen oppilashuollon yhteydessä. Sen lisäksi moniammatillista yhteistyötä tehdään asiakastyössä siten, että lapsen ja perheen ympärille kootaan verkostoa, joka tekee yhteistä suunnitelmaa lapsen kehityksen tueksi. Tällaista moniammatillista yhteistyötä tapahtuu pääsääntöisesti lapsen varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentelyn yhteydessä, silloin kun lapsen ja perheen arkeen osallistuu kiinteästi myös varhaiskasvatuksen ulkopuolisia tahoja. 11

16 7 17-vuotiaat lapset ja nuoret Opetus- ja koulutus Nurmijärven kunnan koulutuspalvelut tuottavat laadukkaita, kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia koulutuspalveluja sekä luovat edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Koulutuspalveluiden tuottamisessa tukeudutaan Nurmijärven kunnan toiminta-ajatukseen. Kouluissa luodaan suotuisat edellytykset lasten ja nuorten tasapainoiseen henkiseen ja fyysiseen kasvuun toimien yhteistyössä oppilaiden vanhempien ja muiden koulun sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on kansallisten arvojen pohjalta ohjata ja tukea lasten ja nuorten kasvua, toisista ihmisistä ja ympäristöstä vastuuta kantaviksi kansainvälistyvän maailman kansalaisiksi. Nurmijärven kouluissa keskeisenä arvona on toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen sekä välittäminen. Kouluissa kiinnitetään huomiota kansainvälisyyteen, terveisiin elämäntapoihin, tietoverkkojen hyödyntämiseen ja tapakasvatukseen. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Nurmijärven kunnan koulutuspalveluiden tavoitteena on tuottaa sellaisia koulutuspalveluja, jotka antavat riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä jatko-opinnoissa seuraavalla koulutustasolla. Nurmijärven kunnan koulutuspalveluiden tavoitteena on oppilaiden persoonallisuuden, sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen myönteinen kehittyminen. Koulun tulee edistää oppilaan myönteisen minäkuvan muotoutumista ja tervettä itsetuntoa. Oppimistavoitteiden saavuttamisessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita. Oppilaiden identiteetin vahvistamiseksi koulujen tulee antaa oppilaille riittävät tiedot omasta kunnasta sen kulttuurista, sitä ympäröivästä luonnosta, historiasta, kunnan tarjoamista palveluista ja elinkeinoelämästä. Kouluissa tulee erikseen huomioida kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven asema Nurmijärvelle. Koteja rohkaistaan vastuulliseen vanhemmuuteen, yhteisiin sopimuksiin ja rajojen asettamiseen. Vastuullinen vanhemmuus tarkoittaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa mm. sitä, että vanhemmat huolehtivat siitä, että koti luo riittävät edellytykset lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja tukee koulunkäyntiä. Vanhempien kuuluu valvoa lapsensa oppivelvollisuuden täyttämistä 12

17 ja osallistua yhteistyössä koulun kanssa lapsen koulunkäyntiin liittyvien asioiden selvittelyyn. Vastuullisen vanhemmuuden tukemiseen tähtää perusopetuslain säännös, jonka mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Pitkän tähtäimen vanhemmuuden tukemista koulu tekee pyrkiessään tukemaan oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Turvallisuusnäkökulma on viime vuosina noussut selkeästi esille perusopetuslain säädettyä lapselle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulut ovat laatineet järjestyssäännöt sekä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulukiusaaminen on vakava haitta sekä kiusatulle, kiusaajalle että koko yhteisölle. Tavoitteena on varhainen puuttuminen kiusaamistilanteisiin niin, että kiusaaminen loppuu. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat nostaneet koulujen turvallisuuden esille hieman toisesta näkökulmasta. Lähitulevaisuuden tavoitteena onkin laatia kouluille kuntakohtaisia ohjeita erilaisiin vaara- ja uhkatilanteisiin. Nurmijärven koulut Peruskoulu on 9-vuotinen kansalaisille tarpeellista yleissivistävää opetusta antava koulu. Nurmijärvellä on 25 peruskoulua (yksi kouluista on ruotsinkielinen) ja erityiskoulu, jossa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta esiasteen, luokka-asteen sekä luokka-asteen oppilaille. Opetus- ja kasvatustyötään koulut toteuttavat kunnan yhteisen opetussuunnitelman sekä koulukohtaisten opetussuunnitelmiensa pohjalta. Kunnassa on kolme lukiota, aikuislukio, ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, kansalaisopisto, musiikkiopisto, tanssiopisto ja kuvataidekoulu. Koulutuspalvelut ( ) Koulut Oppilaat Opettajat Peruskoulut yhteensä Yleisopetus luokat luokat Erityisopetus Lukiot yhteensä Kunnan lukiot Yksityinen lukio Vuonna 2008 koulunsa aloittaneita oli 617. Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa 2008 uudet perusopetusryhmien enimmäiskoot luokille 3 6. Tämän päätöksen mukaan lukuvuoden alusta alkaen yli 250 oppilaan kouluissa opetusryhmän enimmäiskoko luokilla 3 6 on 30 oppilasta

18 Alle 250 oppilaan kouluissa perusopetusryhmien määrä koulun kokonaisoppilasmäärän perusteella Oppilaita Perusopetusryhmiä vähintään luokilla perusopetusryhmän enimmäiskoko on edelleen 25 oppilasta. Koulujen erityisopetus Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelu voi tapahtua yleisopetuksen yhteydessä, osittain tai kokonaan kunnan yhteisessä erityisluokassa tai Kivenpuiston koulussa. Oppilaan opiskelupaikka määrätään siinä päätöksessä, jolla oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Perusopetuslain mukaan oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumis-vaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikainen erityisopetus tapahtuu pääasiassa erillisessä erityisopetustilassa, jossa ryhmäkoon rajoittamisella pyritään tavanomaista yksilöllisempään opetukseen oppilaan oppimisvaikeudet huomioiden. Näitä oppimisen vaikeuksia ovat puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, matematiikan erityisvaikeudet, ongelmat vieraiden kielten oppimisessa, puutteelliset kognitiiviset taidot sekä sopeutumisen ongelmat. Nurmijärvellä luokkamuotoista erityisopetusta annetaan koulujen yhteisissä erityisluokissa, joissa kussakin opiskelee korkeintaan 14

19 kymmenen oppilasta. Erityisluokanopettajan lisäksi oppitunneilla on tavallisesti mukana koulunkäyntiavustaja. Oppilaille, jotka tarvitsevat pienryhmää neurologisista syistä johtuvien erityisvaikeuksiensa vuoksi, tarjotaan opetusta erityisluokassa. Nämä vaikeudet tulevat esiin joko viivästyneenä tai muutoin poikkeavana kielenkehityksenä, hahmotushäiriöinä, motoriikan erityisvaikeutena tai tarkkaavaisuuden tai oman toiminnan ohjaamisen hallitsemattomuutena. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä mm. kommunikaation, lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja/tai vieraan kielen omaksumisessa. Opetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Oppilaille, joiden on vaikea sopeutua yleisopetuksen normaaliryhmään tunne-elämän ongelmien, käytösongelmien tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi, tarjotaan opetusta erityisluokassa. Opetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Kivenpuiston erityiskoulussa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta niille oppilaille, joiden oppimisvaikeudet ovat vammautumisen, kehityksen viivästymisen tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi niin laaja-alaista, että suoriutuminen peruskoulun yleisopetukselle asetetuista tavoitteista tai oppisisällöstä ei ole mahdollista. Koulun opetus kattaa perusopetuksen mukaan lukien pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Sen tehtävänä on tukea pitkäjännitteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmat tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Lukuvuonna erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita on 185. Tämä on 3,3% koko perusopetuksen oppilasmäärästä. Tukiopetus Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetuksen määrästä ei ole säädetty, vaan se perustuu oppilaan tarpeeseen. Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten kuin koulun opetussuunnitelmassa määrätään. 15

20 Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan Ennen kuin oppilaan menestyminen jossain oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella (Koulutuspalvelujen tilastot 2008, Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma , Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ). Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, huolehtiminen. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat mm. kouluterveydenhuoltoon, psykologipalveluihin ja koulukuraattoritoimintaan liittyvät palvelut. Keskeinen osa koulujen oppilashuoltotyöstä tapahtuu oppilashuoltoryhmissä. Oppilashuoltoon kuuluvia tukipalveluja ovat myös koulunkäyntiavustajapalvelut, kouluruokailu ja -kuljetukset. Oppilashuoltoryhmien toiminta Kaikissa Nurmijärven kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukukauden aikana. Oppilashuoltoryhmään voi kuulua mahdollisuuksien mukaan rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, oppilaanohjaaja (luokat 7 9) sekä lisäksi aina tarpeen mukaan luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, huoltaja, poliisi tai muut asiaan liittyvät henkilöt. Kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on mm. tukea opettajia kasvatusja opetus-työhön liittyvissä ongelmissa, etsiä keinoja oppilaiden 16

21 koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi sekä suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestämistä. Moniammatillisen yhteistyön kautta oppilaille pyritään saamaan oikeanlaista tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta tai nuorta ja huoltajaa. Katso myös Moniammatillinen yhteistyö ja Terveyskeskuspsykologit. Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattoritoiminta (koulun sosiaalityö) on osa koulun psykososiaalista oppilashuoltoa. Sen tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden sosiaalista kasvua ja toimintakykyä. Toiminnalla pyritään havaitsemaan, arvioimaan ja ehkäisemään oppilaan koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia, poistamaan ja lievittämään niiden haittavaikutuksia sekä ehkäisemään niiden syntymistä. Koulukuraattori toimii yhdessä oppilaan, kodin, koulun sekä tarvittavien tukipalveluiden kanssa ja tukee koulua sen opetus- ja kasvatustyössä. Koulukuraattorin työtä tehdään peruskoulun 1 9 luokilla. Koulukuraattorityö on hallinnollisesti osa kunnan sosiaalipalveluja. Koulukuraattori tekee alueensa kouluissa sosiaalityötä, joka perustuu lastensuojelulakiin ja -asetukseen. Toiminta tukee perusopetuslain toteutumista. Lisäksi koulukuraattorin työtä ohjaavat laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaalihuoltolaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Koulukuraattoritoimintaa ohjaavat myös kunnan strategiat ja ohjelmat sekä kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. 17

22 Prosessin kuvaus HUOLI OPPILAAN TILANTEESTA YHTEYDENOTTO KOULUKURAATTORIIN PALVELUTARPEEN SELVITYS HUOLEN ESITTÄJÄ JATKAA TYÖSKENTELYÄ OPPILAAN KANSSA KONSULTOIVAN KESKUSTELUN JÄLKEEN KOULUKURAATTORIN TYÖSKENTELY OPPILAAN, PERHEEN JA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA OHJAAMINEN TUKIPALVELUIHIN ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas, koti, opettaja, oppilashuoltotyöryhmä tai yhteistyötaho. Koulukuraattori tekee palvelutarpeen selvityksen yhteistyössä huolen puheeksiottajan, oppilaan ja kodin kanssa. Selvityksen perusteella huolen esittäjä jatkaa työskentelyä oppilaan kanssa konsultoivan keskustelun jälkeen tai koulukuraattorityöskentely alkaa tavoitteellisen suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa oppilas ohjataan muihin tukipalveluihin, jolloin tehdään suunnitelmallista yhteistyötä tai asiakkuus päättyy. Koulukuraattorin asiakkuus voi jatkua tukipalvelujakson jälkeen. Suunnitelman toteutumista arvioidaan prosessin aikana asianosaisten kanssa. Arvioinnin perusteella suunnitelmaa tarkennetaan tai asiakkuus päättyy. Nurmijärvellä toimii kuusi koulukuraattoria. Nurmijärvi on laajalle levittäytynyt kunta, joten kouluja on paljon. Kullakin kuraattorilla on 3 5 koulua ja oppilaita keskimäärin 934/koulukuraattori. Klaukkala 1 Klaukkalan yläaste, Klaukkalan koulu ja Valkjärvi oppilaita 763 Klaukkala 2 Mäntysalon koulu, Haikala, Lepsämä ja Metsäkylä oppilaita

23 Klaukkala 3 Isoniitun koulu, Syrjälä, Vendlaskolan, Harjula ja Uotila oppilaita 950 Kirkonkylä1 Nurmijärven yhteiskoulu, Karhunkorpi, Nummenpää, Palojoki ja Röykkä oppilaita 907 Kirkonkylä 2 Kivenpuisto, Lukkari, Maaniittu ja Nukari oppilaita 859 Rajamäki Rajamäen yläaste, Rajamäki ja Suomies oppilaita (Tilastotiedot 9/2008). Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on vertaistukeen perustuva peruskoulun yläasteella toimiva tukimuoto. Tukioppilas on tavallinen, luokkalainen vapaaehtoinen nuori, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Hän on tehtäväänsä valittu ja koulutettu. Toimintakauden aikana he tukevat 7. luokkalaisia sekä osallistuvat koulun hyvinvointia edistävien tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen esim. kiusaamisen ehkäisy sekä suvaitsevaisuus. Koulutus ja toiminta perustuvat Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmiin. Kummioppilastoimintaa on Nurmijärven suurimmilla ala-asteilla. Tutortoimintaa on mm. Arkadian lukiossa ja Nurmijärven ammattioppilaitoksessa. Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti sekä tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua että itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen 19

24 lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Koulujen tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva työsuunnitelma, jossa sovitaan mm. koulussa järjestettävien kerhojen määrä ja aihealueet. Lukuvuonna koulujen työsuunnitelmissa kerhotoimintaan oli varattu koulujen tuntikehyksistä yhteensä 72 vuosiviikkotuntia. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntatoiminnalla on oikeudellinen asema ainoastaan lukiossa. Lukiolaissa (6.luku, 31 ) todetaan, että "koulussa on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta". Laki määrittää oppilaskunnan tehtäväksi opiskelijoiden yhteistoiminnan ja koulutyön edistämisen. "Koulutuksen järjestäjän tulee sekä varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen että kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä" (Lukiolaki 27 ). Kaikissa Nurmijärven kunnan lukioissa toimii oppilaskunta. Tämän lisäksi kaikissa Nurmijärven kunnan yläkouluissa on vapaaehtoista oppilaskuntatoimintaa 7 9. luokilla luokilla oppilaskuntatoimintaa toteutetaan Lepsämän, Lukkarin ja Röykän kouluissa. Oppilaskunnan muodostavat koulun oppilaat ja oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus. Hallituksen jäsenet taas on valittu yleensä kustakin luokasta. Oppilaskunnan hallitus on oppilaiden keino järjestäytyä, tulla kuulluksi sekä osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Lukiolaki edellyttää oppilaiden kuulemista ja oppilaskunnan hallituksen keskeisenä tehtävänä voidaankin pitää oppilaskunnan mielipiteiden välittämistä eteenpäin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoit- 20

25 teena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön muodoista määrätään tarkemmin kunkin koulun koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Koulukuljetus Perusopetuslaissa ja Nurmijärven koululautakunnan periaatepäätöksissä määritellään ehdot, joiden täyttyessä kunta järjestää oppilaille koulukuljetuksen. Nurmijärven kunnassa koulukuljetus järjestetään mikäli luokan oppilaan koulumatka on yli 3 km tai luokan oppilaan koulumatka on yli 5 km pitkä, vaarallinen tai mikäli lapsen terveydentila vaatii kuljetusta. Vuonna 2008 kunnassa oli kuljetusoppilasta. Kuljetus järjestetään pääsääntöisesti linja-autolla (57% kuljetusoppilaista) tai ns. taksikuljetuksena pienkalustolla (39%). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Nurmijärven kunta on päättänyt järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voimaan tulleen perusopetuslain mukaan. Kunta järjestää toimintaa itse sekä avustaa muita palvelun tuottajia. Laki ei velvoita kuntia järjestämään toimintaa kaikille 1 2. luokkalisille ja erityislapsille. Kunta päättää missä laajuudessa toimintaa järjestetään. Nurmijärvellä aamu- ja iltapäivätoiminnasta 21

26 vastaa nuorisopalvelut. Toimintaa järjestetään koulupäivinä klo välisenä aikana. Aamupäivätoimintaa ei järjestetä lukuvuonna Nuorisopalveluilla on toimintaa Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Myös seurakunta ja eri yhdistykset järjestävät iltapäivätoimintaa. Vuonna 2008 toiminnassa oli mukana 304 lasta. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on järjestää ohjattua vapaaajantoimintaa välittömästi koulupäivän jälkeen turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Aktiivisen toiminnan lisäksi toimintaan osallistuville lapsille turvataan lepo ja rauhoittuminen sekä mahdollisuus läksyjen tekoon. Toiminnassa tuetaan lapsen kasvua omatoimisuuteen. Toiminnassa painotetaan kodin ja iltapäivätoiminnan välistä yhteistyötä. Nurmijärvellä toimintaa järjestävillä tahoilla on kullakin omassa toiminnassaan tämän lisäksi erilaisia painotettuja tavoitteitaan. Toimintaan osallistuville lapsille tarjotaan välipala. Muut oppilaitokset Nurmijärven ammattiopisto, Keuda Nurmijärvi Nurmijärven ammattiopisto kuuluu Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymään. Keuda Nurmijärvellä opiskelee 330 nuorta tekniikan ja liikenteen, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä kulttuurialan ammatteihin. Opiskelijoista 84% on nurmijärveläisiä. Nelisen vuotta sitten opiskelijoita oli muutama sata. Ammatillisen koulutuksen arvostus on kasvanut. Myös kaksoistutkintolaisten määrä on kasvussa. Keuda Nurmijärvi 2008 Opiskelijoita 330 Nurmijärveläisiä 278 Lukio-opinnoissa 33 Erityisopiskelijoita 47 Keskeyttämisprosentti 2,4 Keuda Nurmijärvellä erityistukea tarvitsevien määrä on kasvanut. Hyvin usein nuorten oppimisvaikeudet ovat selvittämättä ennen siirtymistä toiselle asteelle. Myös selkeä palveluketju opintojen keskeyttämisvaarassa oleville nuorille puuttuu. Keuda Nurmijärvi tekee yhteistyötä esim. työvoimahallinnon ja kunnan nuoriso-toimen kanssa. Yhdessä nuorisotoimen kanssa järjestetään mm. syksyisin ryhmäyhtymispäivä. Työtehoseura, TTS TTS tarjoaa nuorten perustutkintoja seuraavilta aloilta: 22

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot