Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 liite"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liite Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut Nurmijärvellä 2009

2 LIITEOSAN SISÄLLYSLUETTELO LIITE Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut 1 Raskausaika ja 0 6-vuotiaat lapset 1 Neuvolatoiminta 1 Varhaiskasvatus 2 Kunnalliset lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut 3 Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki 7 Yksityisten palveluntuottajien järjestämät varhaiskasvatuspalvelut 7 Avoin varhaiskasvatus 7 Yhteenvetoa 10 Lapsen hyvinvointia edistävät painopisteet kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuotiaat lapset ja nuoret 12 Opetus- ja koulutus 12 Nurmijärven koulut 13 Koulujen erityisopetus 14 Tukiopetus 15 Oppilashuolto 16 Koulukuraattoripalvelut 17 Tukioppilastoiminta 19 Kerhotoiminta 19 Oppilaskuntatoiminta 20 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 20 Koulukuljetus 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 21 Muut oppilaitokset 22 Terveydenhuolto 25 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 25 Suun terveydenhuolto 26 Vapaa-aika ja harrastaminen 27 Kunnan tekemä nuorisotyö 27 Nurmijärven seurakunnan nuorisotyö 31 Liikuntapalvelut 31 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 33 Ehkäisevä päihdetyö 36 Koulujen ja kouluterveydenhuollon ehkäisevä päihdetyö 36 Vapaa-aikana tapahtuva ehkäisevä päihdetyö 37 Poliisin toiminta 38 Elinympäristö 39 Ympäristö ja ympäristön- ja terveydensuojelu 39 Kaavoitus 40 Liikenneturvallisuus 40 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityispalvelut 42 Lapsiperheiden sosiaalityö 42

3 Perhetyö 42 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy 45 Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys 46 Hyvinkään kriisikeskus 47 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 48 Perheneuvola 49 Perheoikeudelliset palvelut 50 Lastenvalvojan palvelut 50 Isyysasiat 50 Huolto- ja tapaamisoikeussopimukset 50 Elatusapu 50 Perheasiain neuvottelukeskus 50 Perheasioiden sovittelu 51 Tapaamispaikkatoiminta 51 Erityistoiminnot terveyspalveluissa 51 Terveyskeskuspsykologit 51 Puheterapeutit 52 Toimintaterapeutit 52 Fysioterapia 53 Päihdepalvelut 55 Nurmijärven nuorisopsykiatrian poliklinikka 60 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 60 Vammaispalvelun mukaiset palvelut 60 Peruspalvelujen mukaiset palvelut 62 Kehitysvammahuolto 65 Työllistäminen 65 Työhallinto 65 Kuntouttava työtoiminta 66 Työvoiman palvelukeskus 67 Nuorten työllistäminen kunnassa 70 Toimeentulotuki 70 Ehkäisevä toimeentulotuki 71 Nuoret ja toimeentulotuki 71 Talous- ja velkaneuvonta 72 Järjestöjen toiminta 73 Mannerheimin lastensuojeluliitto 73 Lapsiperheiden Etujärjestö 74 Ennaltaehkäisevä työ/varhainen puuttuminen toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö 74 Toiminnan rakenne 74 Varhaisen puuttumisen malli Nurmijärven peruspalveluissa 76 Lähtökohtana avoin ja dialoginen yhteistyö 76 Huoli puheeksi-koulutukset 76 Käsikynkkä 77 Lapset puheeksi-lokikirja 78 Verkostokonsulttitoiminta 78 Läheisneuvonpitotoiminta 79 Työyhteisöjen hyvien käytäntöjen dialogit 80 Toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden seuraaminen 81 Moniammatillinen yhteistyö 82 Yleistä 82 Alueellinen toiminta 82 Johtoryhmä 82

4 Alueelliset työryhmät 83 Oppilashuoltoryhmät 83 Moniammatillinen yhteistyö yksittäisten asiakasryhmien, perheiden ja asiakkaiden kanssa 83 Seudullinen yhteistyö 84 Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö hanke (ARVO) Lastensuojelun kokonaisuus 84 Lapsi- ja perhekohtainen sosiaalityö 86 Lastensuojeluilmoitus, lastensuojeluasiakkuuden alkaminen ja lastensuojelutarpeen selvitys 87 Lastensuojelutarpeen selvityksen prosessi Nurmijärvellä 88 Asiakassuunnitelma 90 Avohuollon muodot 90 Lasten sijais- ja jälkihuolto 92 Moniammatillinen asiantuntemus 94 Lastensuojelun tarve kunnassa 95 Lastensuojelun resurssit Nurmijärvellä 97 LÄHTEET 99

5 LIITE 1 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut Ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen ja nuoren hyvinvoinnista ja kasvatuksesta on vanhemmilla. Palvelujärjestelmän tehtävä on toiminnallaan turvata ja varmistaa hyvinvoinnin edellytykset. Lasten ja nuorten peruspalvelut, kuten neuvolat, päivähoito ja koulut, tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lisäksi kunnassa tarjotaan monenlaisia tukitoimia ongelmiin joutuneille lapsille ja perheille. Toimijoiden sujuvalla yhteistyöllä tuetaan lasta ja nuorta tämän tarpeista lähtevällä tavalla. Vanhempien ja muun lähiyhteisön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän lisäksi lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytyksiä tarjoavat myös erilaiset järjestöt ja vapaa-ajan toimijat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kaikkien toimialojen työ ja toisaalta heidän pahoinvointinsa heijastuu kaikkien kuntatoimijoiden arkeen. lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva joustava ja tehokas toiminta edellyttää kuntaorganisaatiolta aktiivista ja yhteistyöorientoitunutta otetta, jotta yhdessä valitut painopistealueet ja prioriteetit tukevat. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla peruspalveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Raskausaika ja 0 6-vuotiaat lapset Neuvolatoiminta Neuvoloiden terveydenhoitajat, lääkärit sekä erityistyöntekijät antavat palveluja Kirkonkylän, Klaukkalan, Perttulan/Röykän ja Rajamäen neuvoloissa. Sama terveydenhoitaja hoitaa alueensa äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaat kaikissa neuvoloissa. Tämä takaa neuvolatyön jatkuvuuden. Neuvolaterveydenhoitajan työn painopisteenä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen perheen omia voimavaroja vahvistamalla. Raskausaikana tavoitteena on sikiön ja äidin mahdollisimman hyvä terveys sekä koko perheen tukeminen uudessa elämän tilanteessa. Tehtävänä on seurata raskauden kulkua, löytää mahdolliset riski- 1

6 raskaudet ja valmistaa tulevia vanhempia lapsen syntymään ja vanhemmuuteen mm. terveyskasvatuksen ja perhevalmennuksen keinoin. Tietoa kerätään mm. päihteiden käytöstä ja masennuksen tunnistamisesta (Audit, EPDS). Neuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä ohjataan tarvittaessa lapsi riittävän ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon. Vanhempia tuetaan ja ohjataan löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa kasvatuskysymyksissä ja elämän hallinnassa. Nurmijärven kunnassa ollaan kehittämässä leikki-ikäisten tarkastusten sisältöjä valtakunnallisen asetuksen mukaisiksi. Yhä useammat neuvolan asiakasperheet ovat erityistukea tarvitsevia ja moni ongelmaisia perheitä. Viime vuosina on lisätty neuvolan ja perhetyön yhteistyötä sekä kotikäyntejä. Vuonna 2008 aloitti neuvolatyön psykiatrinen sairaanhoitaja. Neuvola on yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja seurakunnan kanssa aloittanut erilaisia vanhempainryhmiä. Lapsiperheiden tukena ovat Ekan vauvan kerhot, käsikynkkäryhmät, Iloa varhain-ryhmät, 5- vuotiaiden kuntoutusryhmä (Laku) ja perhekoulu. Neuvolapalvelut 2008 Lastenneuvolan käynnit Äitiysneuvolan käynnit Lasten määrä Raskaana olevien määrä 310 Terveydenhoitajia 18 Neuvolakäyntien määrässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana. Neuvolassa on tarpeeksi terveydenhoitajia, jotka voivat vastata palveluihin sekä toteuttaa mm. muita toimintamuotoja. Katso myös Erityistoiminnot terveyspalveluissa. Varhaiskasvatus Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen perusteet määrittelee varhaiskasvatuksen lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Kodin ulkopuolista varhaiskasvatusta on mahdollista Nurmijärvellä saada varhaiskasvatuspalveluna, joka muodostuu kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta. Kunnan järjestämän varhaiskasvatuspalvelun keskeiset toimintamuodot ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta. Kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatustoiminta perustuvat valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitel- 2

7 maan, jossa varhaiskasvatus nähdään koostuvan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, jossa kunnioitetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja toiminnassa vahvistetaan toiset huomioon ottavaa käyttäytymistä. Valtakunnallisten perusteiden pohjalta on Nurmijärvellä laadittu oma varhaiskasvatussuunnitelma vuonna Varhaiskasvatussuunnitelma on kunnassa toteutettavan varhaiskasvatuksen ohjauksen väline, joka ohjaa kasvatuksen sisällön kehittämistä ja luo edellytykset laadun kehittämiselle varhaiskasvatuksessa oli henkilöstöä yhteensä 685 työntekijää. Kunnan varhaiskasvatuspalveluissa, ostopalveluissa sekä yksityisen hoidon tuella järjestetyissä hoitomuotojen piirissä oli vuonna lasta, mikä on 62% kaikista alle kouluikäisistä lapsista. Kunnalliset lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut Nurmijärvellä järjestetään kunnallisia lakisääteisiä varhaiskasvatuspalveluja päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi 6-vuotiailla lapsilla on oikeus perustusopetuslain mukaiseen maksuttomaan esiopetukseen. Varhaiskasvatuspalvelualueita on kaksi: Klaukkala sekä yhdistetty Kirkonkylä- Rajamäki. Varhaiskasvatuksen alueista vastaavat aluejohtajat. Varhaiskasvatusyksiköiden esimiehinä toimivat päiväkodin johtajat tai perhepäivähoidon ohjaajat. Vuonna 2008 heitä oli Nurmijärvellä 18. Päiväkotihoito Päiväkodeissa järjestetään hoitoa perheen tarpeen mukaan kokotai osapäiväisenä. Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä on yhtä kasvattajaa kohden seitsemän lasta ja alle 3 vuotiaiden ryhmässä on yhtä kasvattajaa kohden neljä lasta. Kunnallisista päiväkodeista yksi on ruotsinkielinen päiväkoti. Ympärivuorokautista hoitoa järjestetään Kirkonkylässä ja Klaukkalassa ja iltahoitoa kaikissa suurimmissa taajamissa (Klaukkala, Rajamäki ja Kirkonkylä) oli kunnallisia päiväkoteja Nurmijärvellä 38. Lapsia päiväkodeissa on 1 807, joka on 58,6% kaikista kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoidossa lapsia hoidetaan pääsääntöisesti perhepäiväkodeissa hoitajan kotona. Lapsiryhmän koko voi olla korkeintaan neljä alle kouluikäistä lasta hoitajan omat lapset mukaan lukien. Lisäksi ryhmään voi kuulua yksi koulunkäynnin aloittanut 3

8 lapsi. Vuonna 2008 perhepäivähoitajia oli 64. Perhepäivähoitajien esimiehenä toimii alueen perhepäivähoidon ohjaaja tai päiväkodin johtaja. Ryhmäperhepäivähoito on perhepäivähoitoa kunnan järjestämissä tiloissa. Lapsiryhmän koko voi olla 8 12 lasta. Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kaksi perhepäivähoitajaa, mutta jos lapsia on ryhmässä 12, ryhmässä työskentelee lisäksi yksi lastenhoitaja. Kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä oli vuonna ,1% perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa Varhaiserityiskasvatus (erityispäivähoito) Varhaiserityiskasvatus on osa varhaiskasvatusta, jossa lapsen elämään ja arkeen pyritään löytämään lapsen kasvua ja kehitystä tukevia keinoja. Varhaiserityiskasvatus on lasten kehitykseen liittyvien häiriöiden ja viivästymien mahdollisimman varhaista toteamista, jatkotutkimuksiin ohjaamista ja tukitoimien suuntaamista lapsen kehityksen tueksi. Tarvittaessa tuen arviointiin ja tukitoimien oikeanlaiseen kohdistamiseen hankitaan asiantuntijalausunto. Tuen tarpeen arviointia tehdään aina yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen tuen tarpeen tullessa esiin, lapselle suunnataan heti ns. varhais-kasvatuksen tukitoimia, jotka sisältävät mm. vahvistettua yhteistyötä vanhempien kanssa ja lapsen kehityksen seurantaa yhteisten tavoitteiden pohjalta kasvatushenkilöstön oman toiminnan muuntelua päivähoidon arjessa toimintaympäristön muuntelua. Jos todetaan, että varhaiskasvatuksen tukitoimet eivät ole riittäviä, kasvattajat saavat tuekseen erityislastentarhanopettajan palvelua. Vanhempien kanssa käytyjen yhteisten keskustelujen jälkeen lapsi ohjataan mahdollisiin jatkotutkimuksiin tarkempaa tuen tarpeen selvittelyä varten. Erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta puhutaan silloin, kun lapsen tuen tarve on määritelty asiantuntijalausunnon perusteella ja/tai hänelle on tehty varhaiskasvatukseen tuki- ja kuntoutussuunnitelma. Usein lapsen tuen tarpeen laajuudesta riippuen hänelle mietitään myös erityispäivähoidon rakenteellisia tukitoimia. Kunnassa toimii alkaen neljä konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa (keltoa) ja kolme alueellista erityislastentarhanopettajaa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) vastaa oman alueensa erityispäivähoidon kokonaisuudesta. Kelto toimii varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijana yksiköissä. Hän 4

9 havainnoi lapsiryhmiä, konsultoi henkilökuntaa ja vanhempia sekä yhdessä heidän kanssa miettii lapsen kasvua ja kehitystä tukevia ratkaisuja. Keltolle kuuluu omalta osaltaan alueen moniammatillisen yhteistyön rakentaminen. Hän koordinoi alueen käsikynkkätoimintaa, osallistuu neuvolatyöryhmiin sekä tekee tiivistä yhteistyötä alueen varhaiskasvatuksen esimiesten kanssa. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii erityispäivähoidon asiantuntijana yksiköissä. Hän havainnoi kelton tavoin lapsiryhmiä, konsultoi henkilökuntaa ja vanhempia sekä yhdessä heidän kanssaan miettii lapsen kasvua ja kehitystä tukevia ratkaisuja. Kelton työstä poiketen alue-elto koordinoi yhteistyössä henkilökunnan kanssa lapsille suunnattua kuntoutuksellisia elementtejä sisältävää pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminnassa on mukana yksiköiden lapsiryhmästä vastaavia työntekijöitä, jotta menetelmätieto- ja taito yksiköissä lisääntyvät. Alueellisen erityislastentarhanopettajan työssä painottuu kelton työtä vahvemmin ennaltaehkäisevän työn osuus. Alue-elto on vahvasti miettimässä lapsiryhmien pedagogisia ratkaisuja yhdessä kasvatushenkilöstön ja esimiehen kanssa. Nurmijärvellä on erityistä tukea tarvitseville lapsille yksi erityisryhmä ja 7 integroitua erityisryhmää. Näiden ryhmien lapsimäärä on pienempi ja työntekijöitä on enemmän verrattuna muihin päiväkotiryhmiin. Näin henkilökunta pystyy paremmin panostamaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi Klaukkalassa toimii yksi astma- ja allergialasten hoitoon erikoistunut ryhmä Tiiran päiväkodissa. Erityistä tukea tarvitsevat lapset voidaan myös integroida tavallisiin päiväkotiryhmiin. Tällöin joko ryhmäkokoa pienennetään tai lapsen kasvun ja kehityksen tukena on henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen erityisavustaja erityistä tukea tarvitsevia lapsia oli kunnassamme 126, joka on 4,9% koko varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten lukumäärästä. Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Se on pääsääntöisesti vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa. Kouluja käytetään esiopetuksen järjestämispaikkoina siellä, missä päiväkotipaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lapsi oppii vuorovaikutuksen, itsearvioinnin ja palautteen kautta tuntemaan itseään ja rakentamaan realistista 5

10 minäkuvaa. Hän oppii vertaisryhmässä vastuuntuntoa, hyviä tapoja, erilaisuuden arvostamista, vuorovaikutustaitoja, itsehallintaa sekä pohtimaan käsitystä oikeasta ja väärästä. Tavoitteena on myös kehittää lapsen oppimaan oppimisen taitoja. Toiminnassa painottuu elämyksellisyys, oppimisen ilo ja innostus. Esiopetuksen sisältöalueina ovat: kieli vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja elämänkatsomus, ympäristö- ja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen kehitys sekä terveys, taide ja kulttuuri. Opetus tapahtuu kokonaisopetuksen periaatteella ottaen huomioon opetuskokonaisuuksien johdonmukainen eteneminen. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä järjestetyssä esiopetuksessa lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtivat lastentarhanopettajat yhdessä muun henkilöstön kanssa, tarvittaessa alueellisen/konsultoivan erityislastentarhanopettajan tuella. Koulujen esiopetuksessa käyvät lapset kuuluvat koulun oppilashuoltotoiminnan piiriin. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja puuttuminen yhdessä kotien kanssa. Alle kouluikäiset lapset kuuluvat lastenneuvolan piiriin esiopetusvuoden ajan. Jos esiopetuksessa olevan lapsen kehitykseen liittyvistä asioista nousee huoli, toimii Nurmijärvellä moniammatillinen neuvolatyöryhmä, johon alueellinen/konsultoiva erityislastentarhanopettaja osallistuu vieden lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kysymyksiä, jos asiasta on vanhempien kanssa yhdessä sovittu. Neuvolatyöryhmä suunnittelee ja koordinoi alueensa neuvolaikäisten lasten kehityksen tukemiseen liittyviä toimenpiteitä ja ohjauksia. Työryhmään osallistuvat alueen puhe-, toiminta-, ja fysioterapeutit, psykologit, konsultoivat/alueelliset erityislastentarhanopettajat, sosiaali- ja perhetyöntekijät, perheneuvolan työpari, lääkärit ja terveydenhoitajat. Neuvolatyöryhmässä käsittelyn jälkeen erityislastentarhanopettaja keskustelee mahdollisista konkreettisista jatkosuunnitelmista vanhempien kanssa ja järjestää tarvittaessa yhteispalaverin esiopetuksen henkilöstön, vanhempien ja asiaan kuuluvien erityistyöntekijöiden kanssa. Neuvolatyöryhmät ovat alueellisia ja kokoontuvat suurimmissa taajamissa n. 1krt/kk:ssa ja pienemmissä taajamissa hieman harvemmin. 6

11 Kriisitilanteita varten kullekin yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja henkilöstölle järjestetään säännöllistä ensiapukoulutusta. Esimies vastaa onnettomuustapauksissa jälkihoidon järjestämisestä. Poikkeusoloja varten kunnassa on laadittu valmiussuunnitelma, jossa on määritelty työn- ja vastuunjako erityistilanteissa (Esiopetuksen opetussuunnitelma 2007). Vuonna 2008 esiopetuksessa oli 620 lasta, joka on n. 21% varhaiskas-vatusalveluiden käyttäjistä. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki Nurmijärvi tarjoaa lapsiperheille myös erilaisia taloudellisia tukimuotoja, jotka parantavat perheiden valintamahdollisuuksia lapsen hoidon järjestämiseksi. Lapsen kotihoitoa tuetaan lakisääteisellä kotihoidon tuella ja mahdollisella kuntalisällä. Tuki maksetaan huoltajalle, joka pääasiassa hoitaa lasta. Vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitajana on kunnan valvoma yksityisen päivähoitopalvelun tuottaja. Yksityisen hoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta, hoitolisästä ja kuntalisästä. Yksityisten palveluntuottajien järjestämät varhaiskasvatuspalvelut Pääosa yksityisestä palveluntuotannosta tuetaan yksityisen hoidon tuella. Yksityiset päiväkodit järjestävät varhaiskasvatuspalveluiden lisäksi tarvittaessa esiopetusta. Yksityiset päiväkodit noudattavat toiminnassaan vastaavia päivähoitolain ja asetuksen säädöksiä mm. henkilöstömitoituksesta ja ryhmäkoosta kuin vastaavat kunnalliset päiväkodit. Kunta valvoo yksityistä päiväkotitoimintaa. Valvonnasta vastaa varhaiskasvatuksen asiantuntija. Yksityisiä päiväkoteja on Nurmijärvellä seitsemän ja niissä oli hoidossa/esiopetuksessa yhteensä 244 lasta, joka on 7,9% kaikista varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Yksityiset perhepäivähoitajat: yksityisiä perhepäivähoitajia oli Nurmijärvellä 18 ja niissä hoidettiin yhteensä 61 lasta, joka on lähes 2% kaikista varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Avoin varhaiskasvatus Kunnan järjestämät avoimen varhaiskasvatuksen palvelut 7

12 Kunnassa järjestetään päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon lisäksi myös muuta varhaiskasvatustoimintaa, kuten avoimen päiväkodin toimintaa, leikkipuisto-toimintaa ja kerhotoimintaa. Avoin päiväkoti Avoimet päiväkodit toimivat Klaukkalassa (2 avointa pk:a) ja Rajamäellä (1 avoin pk) Avoimet päiväkodit on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Toiminta on maksutonta eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Avoimen päiväkodin toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Toiminnan sisältö toteutetaan yhdessä vanhempien esittämien toiveiden pohjalta. Toiminta sisältää vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi mm. musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Avoin päiväkoti tarjoaa vanhemmille myös varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea, keskustelua kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta. Avoimen päiväkodin yhteydessä tarjotaan lisäksi tilapäistä hoitoa eli parkkitoimintaa. Avoimien päiväkotien kävijämäärät joulukuussa 2008 olivat 408 aikuista/kk ja 587 lasta/kk. Leikkipuisto Kirkonkylässä toimii Maaniitun leikkipuisto. Leikkipuisto toimii perheiden kohtaamispaikkana. Puistossa on mahdollisuus toimia ja viihtyä yhdessä. Lapset ja vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä ja vastuu Lapsista on heidän vanhemmillaan. Puiston ohjatusta toiminnasta vastaa leikkitoiminnan ohjaaja. Leikkipuistojen lapsimäärät joulukuussa 2008 olivat 255 aikuista/kk ja 488 lasta/kk. Kerhotoiminta Kerhotoimintaa järjestetään Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon kokopäiväiselle päivähoidolle. Kerhossa on kotihoidossa olevalla lapsella mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan. Kerhotoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat sosiaalisten taitojen opetteleminen, lapsen itsenäistyminen ja itsetunnon kehittyminen sekä perheitten tukeminen kasvatustyössä. Kerhoihin haetaan päivähoitohakemuksella. Toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Päivittäinen kerhoaika on korkeintaan kolme tuntia. Kerhotoimintaan osallistuminen ei vaikuta 8

13 Kelan maksamaan kotihoidontukeen eikä kuntalisään. Kerhossa ei tarjota aterioita vaan lapset syövät kerhopäivän aikana omat eväät. Kerhoissa oli lapsia tilaston mukaan 134 lasta, joka on n. 4,3% kaikista kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä. Seurakunnan järjestämät avoimen varhaiskasvatuspalvelut Alle kouluikäiset Päiväkerhoja on 13:ssa eri kerhopisteessä 3 6-vuotiaille lapsille. Kerhojen tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen ja kristillinen kasvatus yhteistyössä vanhempien kanssa. Pienet koululaiset (eli eka- ja toka luokat) Koululaisten iltapäiväkerhoja on 7 kerhopisteessä. Kerhojen tavoitteena on antaa lapsille turvallinen hoitopaikka koulupäivän jälkeen ja kristillinen kasvatus. Klaukkalan seurakuntakeskuksessa on tänä lukuvuonna kokeiluna koululaisten aamuhoito neljänä päivänä viikossa klo Seurakunta järjestää Kesäkerhoja koulun päättymisestä juhannukseen Haikalassa, Harjulassa, kirkonkylällä, Klaukkalassa, Lepsämässä, Rajamäessä ja Röykässä. Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin Klaukkalassa, kirkonkylällä ja Rajamäellä. Arki/kaakaopyhäkoulu kokoontuu tiistaisin Rajamäellä ja puuhapyhäkoulu Raalassa kerran kuukaudessa maanantaisin. Perheet Perhekerhoja on 10 kerhopisteessä. Kerhojen tavoitteena on mukavaa yhdessäoloa, kuulumisia ja kokemuksia vertaisryhmässä. Paikkakunnalle muuttaneille se on paikka tutustua toisiin perheisiin. Ekan vauvan kerhot kokoontuvat kirkonkylällä ja Klaukkalassa. Kerhot ovat tarkoitettu perheille, joihin on syntynyt ensimmäinen lapsi. Perheille järjestetään myös perheleirejä viisi kertaa vuodessa sekä ulkoilupäiviä seitsemän kertaa vuodessa. Myös parisuhteen erivaiheisiin liittyviä kursseja on 3 5 kertaa vuodessa. 9

14 Yhteenvetoa Seuraavaan taulukkoon on koottu varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten määrä eri hoitomuodoissa. Varhaiskasvatuspalveluiden määrällinen ja prosentuaalinen osuus kunnallisessa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa (esiopetuksessa oleva lapsi on mukana myös päiväkotien lapsimäärässä silloin, kun käyttää esiopetuksen lisäksi päivähoitoa) Varhaiskasvatuspalvelut Lasten määrä %kaikista varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjistä Kunnalliset pk:t ,6% Perhepäivähoito +ryhmäperhepäivähoito 220 7,1% Esiopetus ,1% Kerhot 134 4,3% Yksityiset päiväkodit 244 7,9% Yksityinen pph 61 2,0% Yhteensä % Lapsen hyvinvointia edistävät painopisteet kunnallisessa varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuus Nurmijärven varhaiskasvatuspalvelujen strategisena tavoitteena on viime vuosina ollut kasvatuskumppanuuden ajatuksen sisäistäminen ja juurruttaminen kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa. Kasvatuskumppanuudessa tavoitellaan vanhemman ja kasvattajan välille yhteistä ymmärrystä lapsen tilanteeseen ja yhdistetään kodin ja päivähoidon mahdollisuudet tukea ja auttaa lasta. Kasvatuskumppanuuden peruspilareina ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Kasvatuskumppanuuden asteittaiseen kehittymiseen vanhemman ja työntekijän välillä tarvitaan työvälineitä tukemaan kasvatuskumppanuuden syntymistä. Kunnassamme on kolme kasvatuskumppanuuskouluttajaa, jotka kouluttavat henkilökuntaa kasvatuskumppanuuteen liittyvissä asioissa. Kasvatuskumppanuuskouluttajien lisääminen on tulevaisuuden suunnitelmissa. Lapsen hoidon aloittaminen koetaan tärkeänä kohtana kasvatuskumppanuuden syntymisessä. Kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on ennen hoidon aloittamista käytäntönä käydä vanhemman ja työntekijän välillä alkukeskustelu, jossa vanhemmalle annetaan mahdollisuus rauhassa kertoa lapsestaan haluamiaan asioita. Alkukeskustelun jälkeen perhe ja lapsi voivat tutustua päivähoitoon ensin yhdessä ja sitten erikseen. Tavoitteena 10

15 on lapsen ja vanhemman turvallisuudentunteen vahvistaminen uuden tilanteen edessä. Kahden kuukauden päästä hoidon aloituksesta käydään yhdessä kasvatuskeskustelu, jonka avulla sekä vanhempi että työntekijä pystyvät sopimaan asioita, jotka edesauttavat lapsen kasvua ja kehitystä. Huolen puheeksiotto Kunnan varhaiskasvatuspalveluissa kannustetaan ja tuetaan työntekijöitä lapsesta nousevan huolen varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuspalveluissa on käytössä työntekijän oman huolen kartoitukseen tarkoitettu huolen vyöhykkeistö. Huolen puheeksiotto kulkee käsi kädessä kasvatuskumppanuuden kanssa. Viime vuosien strategisena tavoitteena on myös kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilöstö huolen puheeksiottoon. Vuonna % henkilöstöstä oli käynyt huolen puheeksiotonkoulutuksen. Huolen puheeksioton perusajatuksena on auttaa työntekijää ottaa oma huoli puheeksi vanhempien kanssa mahdollisimman varhain, jolloin toimintamahdollisuuksia oman toiminnan muunteluun ja rakentavan dialogin aloittamiseen vanhempien kanssa on vielä paljon. Huolen puheeksiottaminen on sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous vanhemmille. Moniammatillinen yhteistyö Hyvien käytäntöjen ja työtapojen löytäminen moniammatillisessa yhteistyössä on tämän hetkinen haaste. Yhteiset keskustelut eri tahojen kanssa vaativat aikaa. Tällä hetkellä moniammatillista yhteistyötä tehdään neuvolatyöryhmissä, joka on kuvattu em. esiopetuksen oppilashuollon yhteydessä. Sen lisäksi moniammatillista yhteistyötä tehdään asiakastyössä siten, että lapsen ja perheen ympärille kootaan verkostoa, joka tekee yhteistä suunnitelmaa lapsen kehityksen tueksi. Tällaista moniammatillista yhteistyötä tapahtuu pääsääntöisesti lapsen varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentelyn yhteydessä, silloin kun lapsen ja perheen arkeen osallistuu kiinteästi myös varhaiskasvatuksen ulkopuolisia tahoja. 11

16 7 17-vuotiaat lapset ja nuoret Opetus- ja koulutus Nurmijärven kunnan koulutuspalvelut tuottavat laadukkaita, kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia koulutuspalveluja sekä luovat edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Koulutuspalveluiden tuottamisessa tukeudutaan Nurmijärven kunnan toiminta-ajatukseen. Kouluissa luodaan suotuisat edellytykset lasten ja nuorten tasapainoiseen henkiseen ja fyysiseen kasvuun toimien yhteistyössä oppilaiden vanhempien ja muiden koulun sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on kansallisten arvojen pohjalta ohjata ja tukea lasten ja nuorten kasvua, toisista ihmisistä ja ympäristöstä vastuuta kantaviksi kansainvälistyvän maailman kansalaisiksi. Nurmijärven kouluissa keskeisenä arvona on toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen sekä välittäminen. Kouluissa kiinnitetään huomiota kansainvälisyyteen, terveisiin elämäntapoihin, tietoverkkojen hyödyntämiseen ja tapakasvatukseen. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Nurmijärven kunnan koulutuspalveluiden tavoitteena on tuottaa sellaisia koulutuspalveluja, jotka antavat riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä jatko-opinnoissa seuraavalla koulutustasolla. Nurmijärven kunnan koulutuspalveluiden tavoitteena on oppilaiden persoonallisuuden, sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen myönteinen kehittyminen. Koulun tulee edistää oppilaan myönteisen minäkuvan muotoutumista ja tervettä itsetuntoa. Oppimistavoitteiden saavuttamisessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita. Oppilaiden identiteetin vahvistamiseksi koulujen tulee antaa oppilaille riittävät tiedot omasta kunnasta sen kulttuurista, sitä ympäröivästä luonnosta, historiasta, kunnan tarjoamista palveluista ja elinkeinoelämästä. Kouluissa tulee erikseen huomioida kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven asema Nurmijärvelle. Koteja rohkaistaan vastuulliseen vanhemmuuteen, yhteisiin sopimuksiin ja rajojen asettamiseen. Vastuullinen vanhemmuus tarkoittaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa mm. sitä, että vanhemmat huolehtivat siitä, että koti luo riittävät edellytykset lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja tukee koulunkäyntiä. Vanhempien kuuluu valvoa lapsensa oppivelvollisuuden täyttämistä 12

17 ja osallistua yhteistyössä koulun kanssa lapsen koulunkäyntiin liittyvien asioiden selvittelyyn. Vastuullisen vanhemmuuden tukemiseen tähtää perusopetuslain säännös, jonka mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Pitkän tähtäimen vanhemmuuden tukemista koulu tekee pyrkiessään tukemaan oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Turvallisuusnäkökulma on viime vuosina noussut selkeästi esille perusopetuslain säädettyä lapselle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulut ovat laatineet järjestyssäännöt sekä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulukiusaaminen on vakava haitta sekä kiusatulle, kiusaajalle että koko yhteisölle. Tavoitteena on varhainen puuttuminen kiusaamistilanteisiin niin, että kiusaaminen loppuu. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat nostaneet koulujen turvallisuuden esille hieman toisesta näkökulmasta. Lähitulevaisuuden tavoitteena onkin laatia kouluille kuntakohtaisia ohjeita erilaisiin vaara- ja uhkatilanteisiin. Nurmijärven koulut Peruskoulu on 9-vuotinen kansalaisille tarpeellista yleissivistävää opetusta antava koulu. Nurmijärvellä on 25 peruskoulua (yksi kouluista on ruotsinkielinen) ja erityiskoulu, jossa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta esiasteen, luokka-asteen sekä luokka-asteen oppilaille. Opetus- ja kasvatustyötään koulut toteuttavat kunnan yhteisen opetussuunnitelman sekä koulukohtaisten opetussuunnitelmiensa pohjalta. Kunnassa on kolme lukiota, aikuislukio, ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, kansalaisopisto, musiikkiopisto, tanssiopisto ja kuvataidekoulu. Koulutuspalvelut ( ) Koulut Oppilaat Opettajat Peruskoulut yhteensä Yleisopetus luokat luokat Erityisopetus Lukiot yhteensä Kunnan lukiot Yksityinen lukio Vuonna 2008 koulunsa aloittaneita oli 617. Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa 2008 uudet perusopetusryhmien enimmäiskoot luokille 3 6. Tämän päätöksen mukaan lukuvuoden alusta alkaen yli 250 oppilaan kouluissa opetusryhmän enimmäiskoko luokilla 3 6 on 30 oppilasta

18 Alle 250 oppilaan kouluissa perusopetusryhmien määrä koulun kokonaisoppilasmäärän perusteella Oppilaita Perusopetusryhmiä vähintään luokilla perusopetusryhmän enimmäiskoko on edelleen 25 oppilasta. Koulujen erityisopetus Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelu voi tapahtua yleisopetuksen yhteydessä, osittain tai kokonaan kunnan yhteisessä erityisluokassa tai Kivenpuiston koulussa. Oppilaan opiskelupaikka määrätään siinä päätöksessä, jolla oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Perusopetuslain mukaan oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumis-vaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikainen erityisopetus tapahtuu pääasiassa erillisessä erityisopetustilassa, jossa ryhmäkoon rajoittamisella pyritään tavanomaista yksilöllisempään opetukseen oppilaan oppimisvaikeudet huomioiden. Näitä oppimisen vaikeuksia ovat puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, matematiikan erityisvaikeudet, ongelmat vieraiden kielten oppimisessa, puutteelliset kognitiiviset taidot sekä sopeutumisen ongelmat. Nurmijärvellä luokkamuotoista erityisopetusta annetaan koulujen yhteisissä erityisluokissa, joissa kussakin opiskelee korkeintaan 14

19 kymmenen oppilasta. Erityisluokanopettajan lisäksi oppitunneilla on tavallisesti mukana koulunkäyntiavustaja. Oppilaille, jotka tarvitsevat pienryhmää neurologisista syistä johtuvien erityisvaikeuksiensa vuoksi, tarjotaan opetusta erityisluokassa. Nämä vaikeudet tulevat esiin joko viivästyneenä tai muutoin poikkeavana kielenkehityksenä, hahmotushäiriöinä, motoriikan erityisvaikeutena tai tarkkaavaisuuden tai oman toiminnan ohjaamisen hallitsemattomuutena. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä mm. kommunikaation, lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja/tai vieraan kielen omaksumisessa. Opetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Oppilaille, joiden on vaikea sopeutua yleisopetuksen normaaliryhmään tunne-elämän ongelmien, käytösongelmien tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi, tarjotaan opetusta erityisluokassa. Opetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Kivenpuiston erityiskoulussa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta niille oppilaille, joiden oppimisvaikeudet ovat vammautumisen, kehityksen viivästymisen tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi niin laaja-alaista, että suoriutuminen peruskoulun yleisopetukselle asetetuista tavoitteista tai oppisisällöstä ei ole mahdollista. Koulun opetus kattaa perusopetuksen mukaan lukien pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Sen tehtävänä on tukea pitkäjännitteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmat tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Lukuvuonna erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita on 185. Tämä on 3,3% koko perusopetuksen oppilasmäärästä. Tukiopetus Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetuksen määrästä ei ole säädetty, vaan se perustuu oppilaan tarpeeseen. Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten kuin koulun opetussuunnitelmassa määrätään. 15

20 Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan Ennen kuin oppilaan menestyminen jossain oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella (Koulutuspalvelujen tilastot 2008, Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma , Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ). Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, huolehtiminen. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat mm. kouluterveydenhuoltoon, psykologipalveluihin ja koulukuraattoritoimintaan liittyvät palvelut. Keskeinen osa koulujen oppilashuoltotyöstä tapahtuu oppilashuoltoryhmissä. Oppilashuoltoon kuuluvia tukipalveluja ovat myös koulunkäyntiavustajapalvelut, kouluruokailu ja -kuljetukset. Oppilashuoltoryhmien toiminta Kaikissa Nurmijärven kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukukauden aikana. Oppilashuoltoryhmään voi kuulua mahdollisuuksien mukaan rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, oppilaanohjaaja (luokat 7 9) sekä lisäksi aina tarpeen mukaan luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, huoltaja, poliisi tai muut asiaan liittyvät henkilöt. Kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on mm. tukea opettajia kasvatusja opetus-työhön liittyvissä ongelmissa, etsiä keinoja oppilaiden 16

21 koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi sekä suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestämistä. Moniammatillisen yhteistyön kautta oppilaille pyritään saamaan oikeanlaista tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta tai nuorta ja huoltajaa. Katso myös Moniammatillinen yhteistyö ja Terveyskeskuspsykologit. Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattoritoiminta (koulun sosiaalityö) on osa koulun psykososiaalista oppilashuoltoa. Sen tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden sosiaalista kasvua ja toimintakykyä. Toiminnalla pyritään havaitsemaan, arvioimaan ja ehkäisemään oppilaan koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia, poistamaan ja lievittämään niiden haittavaikutuksia sekä ehkäisemään niiden syntymistä. Koulukuraattori toimii yhdessä oppilaan, kodin, koulun sekä tarvittavien tukipalveluiden kanssa ja tukee koulua sen opetus- ja kasvatustyössä. Koulukuraattorin työtä tehdään peruskoulun 1 9 luokilla. Koulukuraattorityö on hallinnollisesti osa kunnan sosiaalipalveluja. Koulukuraattori tekee alueensa kouluissa sosiaalityötä, joka perustuu lastensuojelulakiin ja -asetukseen. Toiminta tukee perusopetuslain toteutumista. Lisäksi koulukuraattorin työtä ohjaavat laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaalihuoltolaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Koulukuraattoritoimintaa ohjaavat myös kunnan strategiat ja ohjelmat sekä kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. 17

22 Prosessin kuvaus HUOLI OPPILAAN TILANTEESTA YHTEYDENOTTO KOULUKURAATTORIIN PALVELUTARPEEN SELVITYS HUOLEN ESITTÄJÄ JATKAA TYÖSKENTELYÄ OPPILAAN KANSSA KONSULTOIVAN KESKUSTELUN JÄLKEEN KOULUKURAATTORIN TYÖSKENTELY OPPILAAN, PERHEEN JA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA OHJAAMINEN TUKIPALVELUIHIN ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas, koti, opettaja, oppilashuoltotyöryhmä tai yhteistyötaho. Koulukuraattori tekee palvelutarpeen selvityksen yhteistyössä huolen puheeksiottajan, oppilaan ja kodin kanssa. Selvityksen perusteella huolen esittäjä jatkaa työskentelyä oppilaan kanssa konsultoivan keskustelun jälkeen tai koulukuraattorityöskentely alkaa tavoitteellisen suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa oppilas ohjataan muihin tukipalveluihin, jolloin tehdään suunnitelmallista yhteistyötä tai asiakkuus päättyy. Koulukuraattorin asiakkuus voi jatkua tukipalvelujakson jälkeen. Suunnitelman toteutumista arvioidaan prosessin aikana asianosaisten kanssa. Arvioinnin perusteella suunnitelmaa tarkennetaan tai asiakkuus päättyy. Nurmijärvellä toimii kuusi koulukuraattoria. Nurmijärvi on laajalle levittäytynyt kunta, joten kouluja on paljon. Kullakin kuraattorilla on 3 5 koulua ja oppilaita keskimäärin 934/koulukuraattori. Klaukkala 1 Klaukkalan yläaste, Klaukkalan koulu ja Valkjärvi oppilaita 763 Klaukkala 2 Mäntysalon koulu, Haikala, Lepsämä ja Metsäkylä oppilaita

23 Klaukkala 3 Isoniitun koulu, Syrjälä, Vendlaskolan, Harjula ja Uotila oppilaita 950 Kirkonkylä1 Nurmijärven yhteiskoulu, Karhunkorpi, Nummenpää, Palojoki ja Röykkä oppilaita 907 Kirkonkylä 2 Kivenpuisto, Lukkari, Maaniittu ja Nukari oppilaita 859 Rajamäki Rajamäen yläaste, Rajamäki ja Suomies oppilaita (Tilastotiedot 9/2008). Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on vertaistukeen perustuva peruskoulun yläasteella toimiva tukimuoto. Tukioppilas on tavallinen, luokkalainen vapaaehtoinen nuori, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Hän on tehtäväänsä valittu ja koulutettu. Toimintakauden aikana he tukevat 7. luokkalaisia sekä osallistuvat koulun hyvinvointia edistävien tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen esim. kiusaamisen ehkäisy sekä suvaitsevaisuus. Koulutus ja toiminta perustuvat Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmiin. Kummioppilastoimintaa on Nurmijärven suurimmilla ala-asteilla. Tutortoimintaa on mm. Arkadian lukiossa ja Nurmijärven ammattioppilaitoksessa. Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti sekä tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua että itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen 19

24 lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Koulujen tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva työsuunnitelma, jossa sovitaan mm. koulussa järjestettävien kerhojen määrä ja aihealueet. Lukuvuonna koulujen työsuunnitelmissa kerhotoimintaan oli varattu koulujen tuntikehyksistä yhteensä 72 vuosiviikkotuntia. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntatoiminnalla on oikeudellinen asema ainoastaan lukiossa. Lukiolaissa (6.luku, 31 ) todetaan, että "koulussa on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta". Laki määrittää oppilaskunnan tehtäväksi opiskelijoiden yhteistoiminnan ja koulutyön edistämisen. "Koulutuksen järjestäjän tulee sekä varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen että kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä" (Lukiolaki 27 ). Kaikissa Nurmijärven kunnan lukioissa toimii oppilaskunta. Tämän lisäksi kaikissa Nurmijärven kunnan yläkouluissa on vapaaehtoista oppilaskuntatoimintaa 7 9. luokilla luokilla oppilaskuntatoimintaa toteutetaan Lepsämän, Lukkarin ja Röykän kouluissa. Oppilaskunnan muodostavat koulun oppilaat ja oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus. Hallituksen jäsenet taas on valittu yleensä kustakin luokasta. Oppilaskunnan hallitus on oppilaiden keino järjestäytyä, tulla kuulluksi sekä osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Lukiolaki edellyttää oppilaiden kuulemista ja oppilaskunnan hallituksen keskeisenä tehtävänä voidaankin pitää oppilaskunnan mielipiteiden välittämistä eteenpäin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoit- 20

25 teena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön muodoista määrätään tarkemmin kunkin koulun koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Koulukuljetus Perusopetuslaissa ja Nurmijärven koululautakunnan periaatepäätöksissä määritellään ehdot, joiden täyttyessä kunta järjestää oppilaille koulukuljetuksen. Nurmijärven kunnassa koulukuljetus järjestetään mikäli luokan oppilaan koulumatka on yli 3 km tai luokan oppilaan koulumatka on yli 5 km pitkä, vaarallinen tai mikäli lapsen terveydentila vaatii kuljetusta. Vuonna 2008 kunnassa oli kuljetusoppilasta. Kuljetus järjestetään pääsääntöisesti linja-autolla (57% kuljetusoppilaista) tai ns. taksikuljetuksena pienkalustolla (39%). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Nurmijärven kunta on päättänyt järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voimaan tulleen perusopetuslain mukaan. Kunta järjestää toimintaa itse sekä avustaa muita palvelun tuottajia. Laki ei velvoita kuntia järjestämään toimintaa kaikille 1 2. luokkalisille ja erityislapsille. Kunta päättää missä laajuudessa toimintaa järjestetään. Nurmijärvellä aamu- ja iltapäivätoiminnasta 21

26 vastaa nuorisopalvelut. Toimintaa järjestetään koulupäivinä klo välisenä aikana. Aamupäivätoimintaa ei järjestetä lukuvuonna Nuorisopalveluilla on toimintaa Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Myös seurakunta ja eri yhdistykset järjestävät iltapäivätoimintaa. Vuonna 2008 toiminnassa oli mukana 304 lasta. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on järjestää ohjattua vapaaajantoimintaa välittömästi koulupäivän jälkeen turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Aktiivisen toiminnan lisäksi toimintaan osallistuville lapsille turvataan lepo ja rauhoittuminen sekä mahdollisuus läksyjen tekoon. Toiminnassa tuetaan lapsen kasvua omatoimisuuteen. Toiminnassa painotetaan kodin ja iltapäivätoiminnan välistä yhteistyötä. Nurmijärvellä toimintaa järjestävillä tahoilla on kullakin omassa toiminnassaan tämän lisäksi erilaisia painotettuja tavoitteitaan. Toimintaan osallistuville lapsille tarjotaan välipala. Muut oppilaitokset Nurmijärven ammattiopisto, Keuda Nurmijärvi Nurmijärven ammattiopisto kuuluu Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymään. Keuda Nurmijärvellä opiskelee 330 nuorta tekniikan ja liikenteen, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä kulttuurialan ammatteihin. Opiskelijoista 84% on nurmijärveläisiä. Nelisen vuotta sitten opiskelijoita oli muutama sata. Ammatillisen koulutuksen arvostus on kasvanut. Myös kaksoistutkintolaisten määrä on kasvussa. Keuda Nurmijärvi 2008 Opiskelijoita 330 Nurmijärveläisiä 278 Lukio-opinnoissa 33 Erityisopiskelijoita 47 Keskeyttämisprosentti 2,4 Keuda Nurmijärvellä erityistukea tarvitsevien määrä on kasvanut. Hyvin usein nuorten oppimisvaikeudet ovat selvittämättä ennen siirtymistä toiselle asteelle. Myös selkeä palveluketju opintojen keskeyttämisvaarassa oleville nuorille puuttuu. Keuda Nurmijärvi tekee yhteistyötä esim. työvoimahallinnon ja kunnan nuoriso-toimen kanssa. Yhdessä nuorisotoimen kanssa järjestetään mm. syksyisin ryhmäyhtymispäivä. Työtehoseura, TTS TTS tarjoaa nuorten perustutkintoja seuraavilta aloilta: 22

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot