ALE LOPPUU. kulttuuri SOPIIKO SINULLE? TALVIKENGÄT KAIKKI LOPUT. Nyt jokaisesta 50 ostoksesta

Transkriptio

1 SOPIIKO kulttuuri SINULLE? SUOMEN PARAS KAUPUNKILEHTI 2012! Keskiviikko n:o 8 Nyt jokaisesta 50 ostoksesta 10 lahjakortti KAUPAN PÄÄLLE! Esim. 100 ostoksesta saat 2 lahjakorttia, 500 ostoksesta 10 lahjakorttia jne. Tarjous voimassa asti, lahjakortti vuoden ostosta. ROVANIEMI: Rovakatu 25, p , ark. 9-18, la 10-15, OSTAMME KULTAA JA HOPEAA KÄTEISELLÄ TAI VAIHDOSSA. TEN POINTS Helmikuun tarjous!. rakennekynnet 79e. kaikki työt -10% Oliko ikävä? Tänne vain kaikki uudet ja vanhat tutut! tv. Riikka Tolla Sinua palvelevat myös hiusmuotoilijat Vaula, Virpi, Tarja, Mirva, Jenni, kosmetologi Jenna ja jalkaterapeutti Riitta Pekankatu 13 P Myös lauantaisin Ajanvaraus netissä 24h l ALE LOPPUU -40%-50 KAIKKI LOPUT -50% TALVIKENGÄT SAMPOKESKUS KOSKIKATU ROVANIEMI ma pe la puh. ja fax

2 2 Mie & sie Rovaniemen jutut Tunnetko tiimastikkelin?... 7 Kaikkien aikojen kesätyö... 9 Spielberg vakavana Päätösvaltaa kylien asukkaille Innostus aluelautakuntiin paikoitellen laimeaa PORTISTA SISÄÄN JA ULOS. Virpi Vikajärvi uskoo, että uusi järjestelmä nopeuttaa asiointia. Kortti avaa portin Uimahalli Vesihiiden uusi kulunvalvontajärjestelmä sai aikaan alkuruuhkan Veera Vasara Uimahalli Piip-piip. Virpi Vikajärvi avaa portin kuntosalikortillaan ja astuu pukuhuoneesta uimahalli Vesihiiden aulaan. Takana on tuttu aamutreeni yläkerran kuntosali Acticissa. Tänä aamuna Vikajärveä oli vastassa uusi, kortinlukijalla toimiva portti. Tiistaista lähtien uimahallin ja kuntosalin pukutiloihin pääsee ainoastaan portin kautta. Pari kertaa tätä piti aamulla kokeilla, kun tulin puolinukuksissa salille, Vikajärvi naurahtaa. Henkilökunnan ohjeistuksella sisäänkäynti onnistui kuitenkin ongelmitta. Jatkossa tämä varmastikin vähentää jonoa, kun kuntosalikorttia ei tarvitse enää hakea kassalta, Vikajärvi arvioi. Uimahallin sarjalippuja, kausikortteja ja kuntosalikorttia käyttävät voivat kulkea jatkossa portista ilman kassalla käyntiä. Kertalipun uimahalliin ostavat saavat kassalta käyttöönsä kertaluontoisen kulkukortin. Vastaava järjestelmä on rovaniemeläisille entuudestaan tuttu SantaSportin uimahallin ja kuntosalin sisäänkäynnistä. Vesihiiden henkilökunnalle ensimmäinen päivä uuden kulunvalvontajärjestelmän kanssa alkoi kiireisissä merkeissä. Uusi kulkukorttijärjestelmä selvitettiin jokaiselle asiakkaalle ja tarpeen tullen näytettiin kädestä pitäen. Etenkin vesijumppaan kiiruhtaneet ikäihmiset kaipasivat ja saivat henkilökohtaista opastusta. Nyt on ruuhkaa, mutta kun ihmiset oppivat, tämä varmasti rauhoittuu, arveli aamukahdeksalta tiskin takana häärinyt Jaakko Halla. Vanhanmalliset uimahallin vuosikortit ja kuntosalikortit vaihdetaan uusiin kevään aikana. Vaihtoa varten kannattaa varautua neljän euron panttimaksuun, jonka saa takaisin, kun kortin palauttaa ehjänä kassalle. Vanhoja paperisia sarjalippuja ei enää jatkossa myydä, mutta asiakkailla vielä käytössä olevat liput kelpaavat kassalla edelleen. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uimahallin asiakaspalvelua. Kun henkilökunnan työmäärä vähenee, tarkoitus on käynnistää asiakkaiden jo pitkään uimahalliin toivomaa kahvilatoimintaa, A Tarkoitus on käynnistää asiakkaiden uimahalliin jo pitkään toivomaa kahvilatoimintaa. kertoo uimahallin esimies Jari Virta. Asiakkaalle uudesta järjestelmästä voi olla hyötyä, jos sarjalippu pääsee katoamaan. Koska sarjalipun tai vuosikortin ostajan henkilötiedot kirjataan kassajärjestelmään, voidaan jäljellä olevat uintikerrat siirtää uudelle kortille. Myös kausikorttien henkilökohtaisuutta voidaan valvoa nyt entistä tarkemmin. Järjestelmään otetaan web-kameralla käyttäjän valokuva, joka ilmestyy portista kulkiessa kassan näytölle. Alkuopastus ja korttien vaihtaminen uusiin ruuhkauttanee uimahallin kassaa vielä jonkin aikaa. Toivomme kärsivällistä ja joustavaa suhtautumista asiaan, Jari Virta sanoo. Anniina Nissinen Päätöksenteko Rovaniemen kylät saavat entistä paremmin äänensä kuuluviin, kun kaupungissa aloitetaan laaja asukasdemokratiakokeilu. Aluelautakuntien muodostamiseen on kuitenkin paikoittain suhtauduttu laimeasti ja niihin on ollut vaikea saada väkeä. Esimerkiksi Alakemijoen lautakunnassa luottamushenkilöt olivat kiven alla ja vastuu yhteisistä asioista on jäänyt muutamien kyläaktiivien harteille. Asukkaiden nihkeä osallistuminen ei yllättänyt, sillä se on ollut aistittavissa jo pidempään. Yhdessä tekeminen ei tunnu kiinnostavan ja kunnallinen demokratia on karannut ihmisten mielissä kauas. Tämä taitaa näkyä miltei joka kylässä, Alakemijoen aluelautakunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kemppainen toteaa. Tilanne oli samankaltainen Ranuantien aluelautakunnassa, jossa lautakuntaa pidettiin hyvänä asiana, mutta jäseniä oli vaikea saada. Se on outoa, koska luulisi oman kylän asioiden kiinnostavan, puheenjohtaja Taru Palokankangas sanoo. Vaikka Ranuantien lautakunta kokoontuu ja järjestäytyy ensimmäisen kerran vasta helmikuun alussa, Palokankaan mielessä on jo asioita, joita halutaan kehittää. Toiveissa on ainakin alueen oma palvelupiste Yläkemijoen malliin sekä kiertävä terveydenhoitopalvelu. Joillakin kouluilla on terveydenhoitaja paikalla vain yhtenä päivänä viikossa. Kiertävä terveydenhoitopiste toisi helpotusta kylien asukkaille, varsinkin jos se olisi aluelautakuntien yhteinen, Palokangas pohtii. Sodankyläntien aluelautakunnan puheenjohtaja Jaakko Huttunen uskoo, että asukkaiden innostus riippuu siitä, miten aktiivisesti alueen kyläyhdistykset ovat aiemmin toimineet. Jos toimintaa ei ole ollut, yhdessä tekemiseen ei ole totuttu. Sodankyläntien alueella lautakuntaan riitti innokkaita kyläläisiä. Lautakunta ei vähennä kyläyhdistysten tarvetta, vaan päinvastoin lisää sitä. Yhdistysten tehtävä on paimentaa lautakuntaa ja kertoa, mitä asioita pitää viedä eteenpäin. Kun niin toimitaan, aluelautakuntamallissa ollaan hyvällä tiellä. Jo olemassa olevan Yläkemijoen aluelautakunnan lisäksi Rovaniemellä aloittaa Yläounasjoen, Alaounasjoen, Alakemijoen sekä Sodankyläntien ja Ranuantien suuntien lautakunnat. Ensimmäiset järjestäytymiskokoukset istutaan jo tammikuun lopussa. Kaupungin projektipäällikkö Maarit Alikosken mukaan tärkeintä aluelautakuntien toiminnassa on asukkaiden, päättäjien ja kaupungin työntekijöiden vuoropuhelu. Lautakunnat tuovat suoran osallistumisen, vaikuttamisen ja päätöksenteon lähemmäksi asukkaita. Ne yhdistävät alueen ihmisiä ja voimavaroja ja pyrkivät pitämään kylät elinvoimaisina, hän toteaa. Uusien jäsenten koulutukset päätöksentekoon ja lautakunnissa työskentelyyn on aloitettu. Tämän vuoden aikana on tarkoitus rakentaa toimiva aluelautakuntamalli, jonka jälkeen aluelautakunnat huolehtivat ennalta määrättyjen lähipalveluiden järjestämisestä. A Viiteen uuteen aluelautakuntaan tarvitaan viisi uutta alue- ja hallintosihteeriä. Lautakuntien perustamisesta syntyvät lisäkustannukset ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua, sillä samaan aikaan kun puhutaan hallinnon keventämisestä, viittä uutta lautakuntaa varten tarvitaan viisi alue- ja hallintosihteeriä. Alikoski korostaa, että sihteerin töitä hoitavat jo virkasuhteessa olevat kaupungin työntekijät, uutta väkeä tehtäviin ei olla palkkaamassa. Lisäkustannuksia ei tule, sillä työntekijät hoitavat sihteerin toimenkuvan oman työnsä ohessa. Se vie noin 20 prosenttia heidän työ- Mikä? Aluelautakunta Niiden tavoitteena on turvata oman alueensa lähipalvelut ja pitää kylät elinvoimaisina. Lautakuntia on yhteensä kuusi: Yläkemijoen, Yläounasjoen, Alaounasjoen, Alakemijoen sekä Sodankyläntien ja Ranuantien suuntien lautakunnat. Lautakunnissa toimii kylien määrästä riippuen 6-9 jäsentä: varsinainen jäsen ja varajäsen kultakin kylältä. Jokainen aluelautakunta saa jatkossa oman vuosibudjetin, jolla hoidetaan oman alueen palvelut. Esimerkiksi Yläkemijoen budjetti on 2,1 miljoonaa euroa.

3 3 Anniina Nissinen NOUSEE. Arctic Power Teamin Pasi Koukkula kerää mitaleja maailmalta. Lue lisää rovaniemeläisestä voimanostajasta sivulta 14. Kerro juttuvinkki SOITA TAI KIRJOITA puh tai Rovaniemen aluelautakunta-alueet ja palvelukylät! Miila Kankaanranta Lapin Jalat kuntoon Jalkakipuja, ongelmalliset kynnet, vaivaisenluu, vasaravarpaat, kivuliaat känsät tai syylät, halkeilevat kantapäät. Lääkärikeskus Lappilaisen oma lääkärikeskus Jalkaterapeutin 45 min vastaanotto 51,00 Käsin tehdyt yksilölliset pohjalliset 129,50 /pari Muista myös lahjakortit! Tiedustelut ja ajanvaraus Vartiokatu 32 Rovaniemi Ruuhijärvi Raanujärvi Meltosjärvi Mellajärvi ihtuuna Lohiniva Porokari Tolonen Jääskö Marrasjärvi Mäntyjärvi Sonka Leipee Kätkävaara Loue Lohiniva Pisa YLÄOUNASJOKI Ounasjoki Lehtojärvi Valajaskoski Koivu Ossauskoski Sinettä Muurola Petäjäskoski Jaatila Meltaus ALAOUNASJOKI ALAKEMIJOKI Hirvas Suolijoki Perttaus Patokoski Marraskoski Tapionkylä Unari ROVANIEMEN KESKUS Niesi Perunkajärvi Saari-Kämä Olkkajärvi Kemijoki Palovaara Pl Seipäjärvi Tiainen SODANKYLÄNTIEN SUUNTA Ylinampa Vikajärvi Raudanjoki Alanampa Vika Misi Lehtovaara Luosto 514 Luosto Vuojärvi YLÄKEMIJOKI Ristilampi Kalliosalmi Vanttausjärvi Tennilä Viirinkylä Vanttauskoski Pekkala Taipale Juotasniemi RANUANTIEN SUUNTA Narkaus Välijoki Siika-Kämä Haukitaipale Javarus Hyypiö Kitinen Kuusivaara Palvelukylä Raajärvi Pirttikoski Autti Paljulampi Suvanto Ruopsa Luusua Juujärvi KUTSU Lapin Kipupotilasyhdistys ry. järjestää "AVOIMIEN OVIEN ILLAN" toimistolla to klo 18 20, Korkalonkatu 18, 2. krs, Rovaniemi. Tilaisuudessa kerromme yhdistyksen toiminnasta, kipupotilaan vertaistuesta, sekä toimintamme pelisäännöistä. Pullakahvit! Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kanssamme! Kaupungin maahanmuuttajatoimisto, Rovalan Setlementti ry/moninet ja Kumppanuushanke Verso muuttavat Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatoimisto, Rovalan MoniNet ja Kumppanuushanke Verso muuttavat väliaikaisiin uusiin toimitiloihin. Uusien toimitilojen osoite on 4.2. alkaen Etelärinne 32, Rovaniemi. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Maahanmuuttajatoimisto päivystää to pe 1.2. klo sosiaalipalvelukeskuksessa, Rovakatu 1. Sosiaalityöntekijän puhelin: torstaina ; perjantaina Rovalan MoniNet on suljettu ajalla Uusien toimitilojen osoite: Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatoimisto Etelärinne 32, 2. kerros Rovaniemi Rovalan MoniNet Etelärinne 32, 3. kerros Rovaniemi Kumppanuushanke Verso Etelärinne 32, 3. kerros Rovaniemen aluelautakunnat Yläkemijoen aluelautakunta Pj. Leiviskä Kauko, Pirttikoski Vpj. Inkeröinen Juhani, Viiri Pääkkönen Erkki, Autti Rajatalo Elli, Juotasniemi Kaihua Aino, Pekkala Ollonen Veikko, Vanttauskoski Sääskilahti Leena, Vanttausjärvi Kiviniemi Jorma, Tennilä Määttä Raili, Pajulampi Sodankyläntien aluelautakunta Pj. Huttunen Jaakko, Vikajärvi Vpj. Vitikka Hillevi, Perunkajärvi Mustonen Marita, Niesi Saraniemi Heli, Tiainen Kumpu Tapani, Ylinampa Seurujärvi Juha, Alanampa Pakonen Antti, Misi Tulppo Juhani, Vika Korva-Hyötylä Rauni, Olkkajärvi Yläounasjoen aluelautakunta Pj. Chapman Brenda, Tolonen Vpj. Uurtamo Pertti, Patokoski Keskiniva Veli-Pekka, Lohiniva Pallari Jukka, Porokari Marjomaa Anri, Jääskö Hyötylä Anja, Perttaus Ylijääskö Marika, Meltaus Juopperi Mauno, Marrasjärvi Alaounasjoen aluelautakunta Pj. Eskelinen Timo, Sinettä Vpj. Vaarala Tarja, Sonka Haavikko Jarmo, Lehtojärvi Kemppe Katariina, Mäntyjärvi Maunula Kaija, Tapionkylä Kuusela Ilkka, Marraskoski Alakemijoen aluelautakunta Pj. Kemppainen Sirkka-Liisa, Muurola Vpj. Heikkilä Maria, Rautiosaari Söderlund Satu, Hirvas Karppinen Saul, Pisa Oinas Jaana, Leipee Rautiainen Aapo, Petäjäinen Kokki Jouko I, Jaatila Ranuantien aluelautakunta Pj. Palokangas Taru, Haukitaipale Vpj. Misikangas Katja, Narkaus Gullsten Terho, Taipale Sieppi Samuli, Välijoki Körkkö Taisto, Siikakämä Jääskeläinen Maija, Saarikämä Lautakunta ei A vähennä kyläyhdistysten tarvetta, päinvastoin lisää sitä. JAAKKO HUTTUNEN, Sodankyläntien aluelautakunnan puheenjohtaja. Missä Napapiiri liikkuu? Uusi Rovaniemi tietää ja tuntee!

4 TOIMITUS: Leena Talvensaari, Veera Vasara, Anniina Nissinen SÄHKÖPOSTI: Poikki ja pinoon... Ajat muuttuvat vai muuttuvatko? Mukava nähdä täällä näin paljon nuoria 50 vuoden takaa. Kirjailija, kirjastonhoitaja Jorma Etto avasi maanantaiiltana Rovaniemen kaupunginkirjaston kevään luentosarjan, jossa käsitellään kumouksellisia ja -70-lukuja Lapin näkökulmasta. Luento keräsi kymmeniä kiinnostuneita kuulijoita, joista osa oli Eton ikätovereita, mutta mukana oli myös meitä hiukan nuorempia. Jorma Etto tuli Rovaniemen kirjastonjohtajaksi vuonna Rovaniemen nykyinen kirjastotalo rakennus, jossa Etto maanantaina puhui oli silloin olemassa vasta Alvar Aallon piirustuspöydällä. Etto ehti jonkin verran vaikuttaa Aallon suunnitelmaan ja sai siihen mukaan muun muassa silloin kovin modernin musiikkikirjaston. Eton luento oli elävää Rovaniemen historiaa ja hiukan liikuttavaakin sellaista. Ajankulku oli koskettavan konkreettisesti läsnä, kun Etto kertoili omista vaiheistaan, joihin kirjasto kiinteästi liittyi. Kirjastotalon rakentamisesta päätti Rovaniemen kauppalanvaltuusto viimeisessä kokouksessaan, ennen kuin Rovaniemestä tuli kaupunki. Jorma Eton kertoman perusteella sama sivistystahto jatkui, kun Rovaniemelle haluttiin maakuntakirjaston oikeudet. Tämä tapahtui juuri silloin, kun Etto tuli Rovaniemelle ja laati kirjastolle ensimmäisen talousarvionsa. Kaupunginjohtaja Lauri Kaijalainen kysyi minulta, saako kirjasto tällä talousarviolla maakuntakirjaston oikeudet. Kun vastasin, ettei saa, Kaijalainen sanoi, että tee sellainen talousarvio, jolla saa. Niin minä sitten laitoin talousarvion lukuihin nollia perään. Sama linja jatkui seuraavina vuosina. Kirjaston määrärahat olivat runsaat eikä niitä aina saatu edes käytettyä vuoden aikana. Kaupunginjohtaja piti kuitenkin huolen siitä, että määrärahat siirtyivät aina seuraavalle vuodelle, kunnes niille löytyi käyttöä. Eton kertomus mielessäni katselin myöhemmin maanantai-iltana televisiouutisia ja ihmettelin, mihin kaikkeen vielä 60-luvulla oli varaa. Uutisissa kerrottiin teattereiden nyt kurjistuneesta taloudesta ja esimerkkinä käytettiin Lahtea, jossa teatteritalo on vasta peruskorjattu ja sen vuoksi teatterin vuokrakustannukset ovat nousseet lähes kestämättömiksi. Kaikesta muusta on jouduttu pihistämään, muun muassa henkilöstökuluista niin, että yhdenkin näyttelijän sairastuminen saattaa kaataa ison ja pitkään valmistellun produktion. Enää ei ole Kaijalaisia, jotka A voivat mahtikäskyllään lisätä nollia budjettiin, mutta toivottavasti on muita päättäjiä, jotka ymmärtävät, että seinien lisäksi tarvitaan sisältöä. Sama kurjistumisen kierre saattaa olla edessä Rovaniemen Teatterilla, kun Lappia-talon peruskorjaus valmistuu. Enää ei ole Kaijalaisia, jotka voivat mahtikäskyllään lisätä nollia budjettiin, mutta toivottavasti on muita päättäjiä, jotka ymmärtävät, että seinien lisäksi tarvitaan sisältöä. Vaikka on kysymys rahasta, yleensä on kysymys myös tahdosta. Monien aikalaistensa tapaan Jorma Etto ehti olla ja 70-luvulla monessa mukana. Kirjastonjohtajan työn rinnalla hän kirjoitti ja käänsi kaunokirjallisuutta ja osallistui aktiivisesti järjestötoimintaan. Puolen vuoden ajan Etto toimi myös päätoimittajana kulttuurilehti Kaltiossa, josta Erno Paasilinna oli juuri saanut potkut radikalisminsa takia. Etolle ei käynyt paljon sen paremmin. Hän ehti tehdä muutaman lehden, kunnes otti pääkirjoituksensa aiheeksi seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet. Kustantaja kielsi pääkirjoituksen julkaisemisen, mutta Etto ei sietänyt sensuuria, vaan otti lopputilin. Aikaa on kulunut, arvot ja asenteet ovat muuttuneet. Vai ovatko sittenkään? Päätoimittaja saa toki kirjoittaa seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista, mutta saako päätoimittaja edelleenkään kuulua seksuaaliseen vähemmistöön? Leena Talvensaari leena.talvensaari@uusirovaniemi.fi Jopelo... Kolumni... Eräkirjailijaksi Ensimmäinen eräjuttuni julkaistiin 1992 Metsästys ja Kalastus -lehdessä ja siitä alkoi tähän päivään saakka kestänyt yhteistyö Metsästys ja Kalastus -lehden sekä Eränkävijän kanssa. Aloin menestyä Eränkävijän jokavuotisissa valtakunnallisissa eräkirjoituskilpailuissa ja mm. voitin sen kahdesti 2000-luvun alussa. Tarjosin ensimmäistä eränovellikokoelmaani Otavalle ja purnasin kirjeessä Metsästys ja Kalastus -lehden silloiselle päätoimittajalle Jussi Soikkaselle, että on se kumma, että juttujani julkaistaan lehdessä, pärjään kilpailuissa, mutta minulla ei ole omaa eränovellikokoelmaa. En tiedä, onko asioilla yhteyttä, tuskin on, mutta soitto Otavalta tuli talvella 2006, että Juuret kairassa julkaistaan Täytyy myöntää, että lappilaiselle kirjailijalle yllättävän paljon henkistä tukea on tullut Helsingin suunnasta. Olin tuolloin täysin pohjalla. Yksi puhelinsoitto palautti itsekunnioitukseni. Olin onnistunut mahdottomassa. Nuoruuden haaveesta oli tullut totta. Olihan siinä vielä työtä ja karsimista, että hajanaisesta kässäristä kirjan sai. Olin tuolloin täysin A pohjalla. Yksi puhelinsoitto palautti itsekunnioitukseni. Eräkirjailijan minusta teki tietenkin metsästysharrastus, joka syntyi nuorena 70-luvulla innokkaan hirvimiehen, isäni myötä, Kemijokivarren maisemissa. Kiitos isälle tästä. Minulle tuli jotenkin jo silloin selväksi, että viihdyn metsässä omilla reissuillani parhaiten. Rakkaus luontoon ja sen eläimiin syntyi. Myöhemmin 90-luvulla tuli mukaan kuvioihin veljenkoira Nalle, jonka kanssa pääsin tutustumaan pystykorvametsästyksen upeisiin tunnelmiin ja useat pitkät kaverireissut pitkin Lappia ja Ruotsia, joilta myös kertyi materiaalia eränovelleja varten. Yhdistin kaksi osaamisen taitoa, metsästyksen ja kirjoittamisen, mutta innostuin oikeasti kirjoittamisesta vasta 90-luvun lopulla, jolloin kirjan julkaisu tuli selkeästi päämääräksi. Esikoisen ilmestymistä auttoi tuolloin, että olin määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Pääsin sen verran kanveesista muutaman erän ajaksi ylös, että jaksoin koota kokoelmani kustantajaa varten. Kirveeniskuja kairassa, joka ilmestyi 2011, kohdalla oli kaikki jotenkin helpompaa ja yksinkertaisempaa. Jutut tuntuivat olevan valmiina päässäni. Istuin muutamia hektisiä viikkoja koneella ja kokosin kirjani, joka meni läpi ilman erityisiä vaatimuksia kustantajalta. Kirveeniskuja kairassa -kokoelmassani pääsin osaamiseni, jaksamiseni ytimeen. Tunsin ja tunnen edelleen itseni neuvottomaksi, että en pysty enää tuosta parempaan. Loin eränovellejani varten osin fiktiivisen maailman Kemijokivarteen ja käytin kirjoituksissa omia kokemuksiani, fiktiota ja kuulemia eräjuttuja. Otin tietoisen riskin ja otan yhä kuvata metsästystä hieman sivustakatsojan silmin ilman saalislukuja, metsästäjän ja metsästysperinteiden kanonisointia ja kaiken maailman teknisten tietojen luettelointia. Yhä läheisemmiksi tulleet luontoarvot kulkevat tarinoissa mukana. Metsästää erätarinoissa kuitenkin pitää. Vuosien myötä mies muuttuu, vanhenee. Metsässä askel hidastuu ja antoisinta tuntuu nykyisin olevan istuskella tulilla ja seisoskella sorsapassissa järven rääseikössä tarkkailemassa hiljaa luonnon touhuja. Valokuvata. Arvot muuttuvat. Merkitykset. Julkaistut kirjatkin menettävät merkityksensä. Ne olivat kerran. Lehteilen niitä joskus ja ihmettelen, että kirjoitinko minä tosiaan nämä. Se ei ole, kirjoittaminen, pelkkää työtä. Se on jotain aivan muuta. Ainakin minulle. Juhani Valli Kirjoittaja on rovaniemeläinen eräkirjailija.

5 5 Merkkivaatteiden TALVIALESSA viimeinen viikko! Alennukset jopa -50% ja -70% Alennukset alkuperäishinnoista. Aletuotteet merkitty erikseen. Naisten neuletakki 29,95 SAMPOKESKUS, MA-PE 10-19, LA 10-17, SU Ikäihmisten pankkipalvelut Pohjolan Osuuspankissa Ikäihmisten palveluneuvojat Koskikadun konttorissa Pohjolan Osuuspankki kutsuu yli 65-vuotiaat keskustelemaan pankki- ja vakuutusasioista. Haluamme, että sinulla on käytössäsi omia tarpeita vastaavia, turvallisia ja helppokäyttöisiä palveluita. Vaivaton laskujen maksupalvelu Opastamme, miten laskut voi maksaa jonottamatta ja edullisesti. Suunnitelma säästöillesi Tehdään yhdessä säästöillesi tuottava ja turvallinen suunnitelma - pidetään huolta, että taloutesi on turvattu eri tilanteissa Lainopilliset palvelut elämän käännekohdissa omasta pankista perintöneuvonta perinnönjaot lahjakirjat, kauppakirjat maa- ja metsätilojen edunvalvontavaltuutus testamentit oikeudellinen neuvonta omistajanvaihdokset Asunnonvaihtopalvelut - OPKK Pohditko nykyisen kotisi myyntiä - etsimme sinulle sopivan uuden kodin ja hoidamme luotettavasti nykyisen asuntosi myynnin Haluaisitko ostaa sijoitusasunnon - asuntopalvelumme kautta saat tarvittessa myös rahoituksen Omistajajäsenyys Pohjolan Osuuspankin omistajajäsenenä omistat palan omaa lappilaista pankkia Omistajajäsenyys on myös kestävä lahja jälkipolville Ikä on etu Pohjolan vakuutuksissa OP-bonusasasiakas saa vakuutuksistaan etuasiakkaan edut 70-vuotiaana jo kahdella erityyppisellä vakuutuksella, esimerkiksi koti- ja tapaturmavakuutuksella Jaakko Ovaskainen palveluneuvoja Ellen Tiainen palveluneuvoja Varaa aika palveluneuvojalle numerosta *. Neuvotteluaikoja varattavissa klo 8-18 Tervetuloa! *)Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,2 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. (sis. alv 24 %) Yhdessä hyvä tulee. 90 vuotta

6 Pohjoista leveyttä Aurinko nousee ja laskee Helsingissä klo 8.39 klo Rovaniemellä klo 9.25 klo Nuorgamissa klo klo Pimeä päättyy ja alkaa Helsingissä klo 7.52 klo Rovaniemellä klo 8.19 klo Nuorgamissa klo 8.36 klo Hyvä että jäälle on jälleen tehty ladun lisäksi oma väylä myös kävelijöille. Huono että moottorikelkkailijat eivät jäällä ajaessaan pysy reiteillä. MEDIATIEDOT Sanomalehtien liiton jäsenlehti. Keskiviikkoisin ja perjantaisin ilmaiseksi Rovaniemellä. 32. vuosikerta. Painos kpl. ISSN KUSTANTAJA: Alma Media Kustannus Oy PAINOPAIKKA: Alma Manu Oy, Rovaniemi SÄHKÖPOSTI: Lukijan kuva... Eero Suominen Tällainen postikorttimaisema avautuu Ounasvaaralta. Kuvan on ottanut Eero Suominen. Lähetä sinäkin lukijan kuva osoitteeseen OSOITE: Veitikantie 2 8 A, Rovaniemi Avoinna ma to , pe 9 15 TOIMITUS: P MEDIAMYYNTI: Saila Alakulppi Pertti Särkikangas Fax Lankapuhelimesta 010 nroon yritysnumeroon soittaminen 8.35 snt/puh.+6,00 snt/min (alv. 24%) Matkap snt/puh.+17,18 snt/min (alv. 24%) ILMOITUSHINNAT/pmm: Etusivulla 2,03 Ennen tekstiä 1,77 Tekstissä 1,67 Tekstin jälkeen 1,77 Takasivulla 1,88 Hinnat sisältävät alv. 24 %. ILMOITUSVARAUKSET/-AINEISTOT: Ke lehteen ma klo 16 mennessä. Pe lehteen ke klo 16 mennessä. ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fi Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. PÖRSSI-ILMOITUKSET Pikkupörssi 10,60 /2 riviä, lisärivit á 2,00 e/rivi, nimimerkkilisä 2,50 Hinnat sisältävät alv. 24 %. ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fi P TILAUKSET Jakelualueen ulkopuolelle 98,26 /v. P JAKELU: Itella Jakelureklamaatiot: asiakaspalvelu@itella.fi P , ma pe klo 8 18 myy paikallisia ja valtakunnallisia lehtipaketteja 26 kaupunkilehteen Suomessa. p LEHDEN TEKIJÄT LEENA TALVENSAARI päätoimittaja ANNIINA NISSINEN toimittaja VEERA VASARA toimittaja SAILA ALAKULPPI myyntipäällikkö PERTTI SÄRKIKANGAS myyntineuvottelija ANNE TORVINEN toimittaja, äitiyslomalla Eduskunnasta... Katse kohti pohjoista Tammikuussa julkaistiin kaksi erillistä raporttia, jotka molemmat liittyvät kiinteästi Lapin tulevaisuuden näkymiin. Hallitusohjelmassa päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Työryhmä luovutti toimenpide-ehdotuksensa tässä kuussa elinkeinoministeri Vapaavuorelle. Toinen vastikään lanseerattu raportti on SDP:n teollisuuspoliittinen linja, jossa on koottu visioita teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmä määritteli alueen kehityksen kannalta keskeiset painopistealueet. Lapin kohdalla nämä ovat arktinen osaaminen, kaivosteollisuus, matkailu, metsien käyttö ja energiakysymykset. Työryhmä painotti myös Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntämistä. Toimenpide-esityksiä onkin runsaasti muun muassa Sallan rajalukion toimintatavan levittämisestä aina kuljetustuen säilymiseen vuoden 2013 jälkeen. SDP:n teollisuuspoliittinen Arvoketjun tärkein osa eli A malmin jalostus on kyettävä pitämään Suomessa. ohjelma puolestaan etsii vastauksia siihen, miten selvitä perinteistä teollisuuttamme kohdanneista voimakkaista murroksista viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisesti tämä on koskenut metsä- ja metalliteollisuutta. Uusia ajatuksia kaivataankin, sillä työpaikkoja teollisuudesta on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suuri määrä kuvastaa tapahtuneen muutoksen syvyyttä ja vakavuutta. Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee teollisuuden avulla saatavat vientitulot, verotuotot, ylipäätään taloudellisen toimeliaisuuden ja työpaikat. Suuri uhka on viime vaalikaudella hyväksytty rikkidirektiivi, jonka kustannukset teollisuudelle on arvioitu olevan miljoonan euron luokkaa. Hallituksen on jatkettava neuvotteluita siirtymäajan saamiseksi rikkidirektiiviin. Tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä, joilla direktiivin haitalliset vaikutukset Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle kompensoidaan. Kaivosala on jo Lapissa merkittävä toimiala ja sen vaikutus edelleen kasvaa. Arvoketjun tärkein osa eli malmin jalostus on kyettävä pitämään Suomessa. Alan kotimaista omistusta pitää vahvistaa esim. Solidiumin ja valtion kaivosyhtiön kautta, johon myös eläkevakuutusyhtiöt voisivat osallistua sijoittajina. Arktisen alueen kehityksessä on ollut silmiinpistävää meren jääpeitteen väheneminen ja merenkulun lisääntyminen. Pohjoisen jäämeren reittien käyttö tarjoaa kiehtovia uusia mahdollisuuksia, ja ne toteutuvat nyt huomattavasti ennakoitua aikaisemmin. Suomi on johtava asiantuntijamaa arktisen laivanrakennuksen, laivanrakennus- ja offshore-teknologian sekä merenkulun aloilla. Suomen arktisena valtiona on saatava kaikki irti tulevasta kehityksestä. Suomi on arktisen matkailun suurvalta. Arktisten alueiden kehittyneimmät ja monipuolisimmat matkailupalvelut sijaitsevat Lapissa. Matkailua tulee kehittää edelleen luontoa kunnioittaen ja paikallisten tarpeet huomioiden. Paitsi matkailun niin myös muiden toimialojen kannalta toimivat liikenneyhteydet ovat talouden ja elinkeinoelämän verisuonisto. Taantuman vielä vallitessa on toimeenpantava taloutta elvyttäviä ja työllistäviä väyläja ratahankkeita. Lappilaiset edustajat ovat tehneet eduskunnassa tiettäväksi, että Suomen huonokuntoisin silta löytyy Kittilän Kaukosesta ja siitä pitää aloittaa. Kehitys ei synny Lappiin itsestään. Vaikka potentiaalia ja intoa on, tarvitaan myös toimiva logistiikka, osaavaa työvoimaa ja kielitaitoa sekä naapureiden hyvää tuntemusta. Teen kaikkeni edellä mainitsemieni asioiden eteenpäin viemiseksi. Pohjois-Suomen kehittämisestä hyötyy koko Suomi! Johanna Ojala-Niemelä Kansanedustaja (sd)

7 7 Kerro mielipiteesi! TEKSTAA Numeroon Viestin alkuun tunnus URPOSTI ja välilyönnin jälkeen kannanottosi. Viestin hinta on 0,70. Toimitus valitsee julkaistavat viestit. KUVAA Lähetä kuvasi osoitteeseen Palkitsemme lehdessä julkaistujen kuvien lähettäjät tuotepalkinnoilla. Kuvia julkaistaan myös lehden Facebook-sivuilla. KIRJOITA Osoitteeseen uusirovaniemi.fi tai Veitikantie 2 8 A, Rovaniemi. Toimitus voi lyhentää pitkiä kirjoituksia. Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi.! Sanan selitys Tiimastikkeli Seinäkellon heiluri. Mikko Luiro: Äläskeleponen sanakiria eli raatauksia Rovaniemen sevulta. Lukijat... Palvelut toimivat Rovaniemellä Kaupunginvaltuutetut Marjo Rundgren ja Aatos Nätynki kirjoittavat (18.1. UR) kaupunkimme palveluista. Rundgren käsittelee linjakkuutta ja kehittämistä. Hänen mielestään terveyspalvelujen kehittäminen vaatii kunnallistamista, ei teknologiaa, vaan uudistamista. Rundgrenin heitto ylikansallisten yhtiöiden riskistä jää vaille vastausta. Rovaniemen terveyskeskus toimii hyvin.tiimi, jossa on yksityinen toimija, palvelee tehokkaasti asiakkaita. Mikäli yksityisen toiminnassa riski on mahdollinen kalleus, pitää laajentaa kilpailuttamisaluetta. Nätyngin kertomat yksittäiset tapaukset eivät tee meistä kehitysmaata. Nätynki vaatii poliitikkojen poistavan ongelmat. Rundgren ja Nätynki edustavat valtuuston enemmistöä, 34 edustajan ns. kansanrintamaa. Teknologialla on suuri merkitys terveyskeskuslääkäri toimessa. Tehokkuutta saadaan mm. sanelukoneen ja pikamittareiden avulla. Reseptien uusimisessa lääkärin roolia voidaan vähentää. Merkittävä osa työstä on rutiinia, johon lääkäriä ei tarvita. Uudistamisessa terveysbussi tai terveyskioski on tarpeen. Lääkäri on erikoisammattimies, turhaa työtä vähennettävä. Näihin asioihin esimiehemme, valtuutetut tahtonee vaikuttaa. Yleisesti palvelemisesta on kerrottava pari myönteistä tapausta. Miia Palo vastasi sähköpostiin 10minuutissa. Eero Tulppo hoiti rakennusluvan ilman virka-ajan kuluttamista. Molempien toimialoja moititaan hidastelusta. Hidasteluun vaikuttaa myös asiakkaan käytös. Palvelun tarvitsijan täytyy nähdä vaivaa valmistautumalla vastaanottoon myönteisellä asenteella. Lyhyt puhelu antaa useammalle mahdollisuuden hoitaa asiansa. Terveyskeskus soittaa takaisin nopeasti palvelupuhelun. Tiimi, jossa on A yksityinen toimija, palvelee tehokkaasti asiakkaita. Rundgren ottaa esille työhyvinvoinnin. Puolueensa liturgian ytimen. Työhyvinvoinnin lääke ei ole vapaapäivät. Oikein kannustettu tekee parastaan saadessaan työtehtäviä. Jo viime vuosikymmenellä nosturiyrittäjä Pekka Niska palkitsi tekijänsä tupakoimattomuuden ja liikkumisen. Yksittäisiä tapauksia ei kannata yleistää. Uudistamista ja riskinottajia tarvitaan, mutta tarvitaanko kunnallistamista? Tarvitaan ammattimaisia toimijoita ja sitä kuuluisaa tekemisen meininkiä mahdollisimman vähäisellä hallinnolla. Kari Nojonen Vauvaliitteestä veikeää iloa Kiitos Uusi Rovaniemelle Vauvaliitteestä! Vauvoja katsoessa ei voi muuta kuin hilpeästi hihittää. Niin suloisia, veikeitä ja ilmeikkäitä vauvat ovat. Rakastan vauvoja, sillä niiden kanssa on helppo kommunikoida. Ei tarvitse höpöttää mitään. Silmät ja hymy kertovat kaiken. Vauvoille voi, ja pitääkin puhua aivan järkeviä, sillä ne ymmärtävät kaiken. Minulle käy usein niin, että uppoudun jonkun vauvan silmiin, vaikkapa jossain kulkuvälineessä, niin että juttelen pitkän tovin vauvan kanssa hymyllä ja silmillä. Joskus juttelen myös mielessäni ja kerron, että ymmärrän sinua. Ehdotan, että ihanat täysi-ikäiset säilyttävät tämän vauvaliitteen ja aina silloin tällöin, varsinkin kun ovat vähemmän hilpeällä tuulella, ottavat sen esiin. Aivan varmasti olo kevenee ja hymy nousee suupieliin. Rakkaudesta vauvoihin, Marketta Mylläri Rauhanpapitar Ounas Angus KOTIMYYMÄLÄ PIHVILIHAA, MAUKASTA LÄHIRUOKAA FILEITÄ JA PAISTEJA jauhelihaa Käristystä Oman tilan makkaraa KUIVALIHA TARPEITA Koirille luita ja jauhelihaa. Kotimyymälä palvelee ma pe Veitikantie 40 p Tekstarit Ei lueta H-Huttumurteella kirjoitettuja kertomuksia. Suomi on kaunis kieli! Miksi se pitää väärentää epämiellyttävän vaikeaksi? Sori prinsessa. Sinä et minua kiinnosta, en sinua etsi enkä halua. Punaisen paholaisen neito kyllä tietää ketä ja mitä tarkoitan.. -mj Sinä joka veit hiekkalelukassin Väinämöisentie 24 varastosta, tulitko onnelliseksi tehdessäsi kiusan? Mukavia leikkihetkiä, hanki elämä! Löysitkö sunnuntaina Ounas MuLi-salilta tai sen pihalta avainnipun, jossa perässä sininen muumi? Palauta Löytölappiin / Liikuntatoimistoon ja jätä yhteystietosi. T. Hajamielinen jumppaaja. Keskussairaalahoito kallista veronmaksajille. Jos suuri huoli omaisesta, kutsu lääkäri kotiin. Turha ruikutus pois, milloin mitäki tarvittais. Tee ite jotain ja maksa! Olen äärettömän surullinen käytöksestäni. Olisiko nollauksen aika? Älä aja ohi: Kaipaan Sinua. Terveyskeskus Ounas-tiimin Oili-lääkäri ja osaavat hoitajat, olette upeita. Jaksakaa! T. Vuosikontrolli. Lapin kansanedustajat, missä luuraatte? Vihreät hoitavat Lapin asioita tehokkaammin mutta suunta on väärä! Toppahousut nurkkaan ja töihin! Missä mättää? Kansainvälistä: Söin kiinalaista riisiä englantilaiselta lautaselta korealaisella lusikalla, mausteena saksalaista kanelia ja suolaa. Juomana ruotsalaista mehua. Lasikaan ei ollut suomalainen. Suomalaista oli vain maito, sokeri ja minä. Tämä v. 1998, kansainvälisyyttä yhä enemmän. Tekstari-palstan uusi numero on Viestin alkuun tunnus UR- POSTI ja välilyönnin jälkeen viestisi. Opiskele kädentaitoja verkossa Taito Lappi aloitti joulukuussa reilun vuoden kestävän projektin käsityöopetuksen kehittämisestä tietotekniikan avulla. Ensimmäinen kädentaitojen verkkokurssikokeilu, Lankahuopahelmet huovuttamalla järjestetään helmikuussa. Verkkokurssikokeiluihin etsitään nyt vapaaehtoisia osallistujia. Verkkokurssikokeiluihin osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää aktiivista osallistumista kurssille ja kurssipalautteen antamista. Verkkokurssit on tarkoitettu niin käsityön harrastajille kuin ammattilaisille, harrasteryhmille ja niiden vetäjille kaikille kädentaidoista kiinnostuneille. Perinteisten käsityökurssien järjestämisajankohta ja -paikka eivät aina sovi kaikille kursseista kiinnostuneille. Projektin tavoitteena on luoda yleishyödyllinen kädentaitojen verkko-opetusmalli, jota voivat hyödyntää kaikki kädentaitojen opetusta tarjoavat tahot. Projekti toteutetaan EAKR-rahoituksella ja rahoittajana toimii Lapin liitto. Projektin vastuuhenkilönä toimii Taito Lapin toiminnanjohtaja Birgitta Sassi ja projektin pääasiallisena toteuttajana projektipäällikkö Merja Timonen niin ikään Taito Lapista. Lapin käsi- ja taideteollisuus ry Taito Lappi on antanut tavoitteellista käsityön opetusta lapsille vuodesta 1991 saakka. Kesäkuussa Tällä hetkellä Lapin käsi- ja taideteollisuus ry Taito Lappi järjestää Käsityökoulu Peukussa kaikille avointa kädentaitojen lukuvuosiopetusta lapsille ja nuorille sekä aikuisille. Taito Lapin kädentaitojen verkko-opetuskokeilu alkaa helmikuussa, ilmoittautumiset ja lisätiedot: vasitentehty@ taitolappi.fi tai p Punainen Risti Kontti SnowBrickille Laatutonni-diplomi Rovaniemeläinen SnowBrick on saanut Laatutonni-diplomin laatutyöstään. Yritys on erikoistunut lumirakentamiseen ja lumirakentamisen kouluttamiseen. SnowBrick on kymmenen toimintavuotensa aikana kehittänyt ainutlaatuisen, myös muihin Pohjoismaihin levinneen lumirakentamisen palvelukonseptin. Yritys on panostanut erityisesti tuotekehitykseen mallisuojaamalla ja patentoimalla itse kehittämänsä lumirakentamisvälineet. Laatutonni-diplomilla palkittu laatukäsikirja syntyi osana Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Haaga-Perhon järjestämää laatuvalmennusta, johon SnowBrick osallistui viime syksynä yhdessä viiden muun pienen matkailuyrityksen kanssa. Polku Laatutonniin -valmennus oli tarkoitettu nimenomaan pienille, 1-3 henkilöä työllistäville matkailuyrityksille. Haku seuraavaan Polku Laatutonniin -valmennukseen on alkanut. Tällä hetkellä jäljellä on enää kolme paikkaa. Valmennus toteutetaan maalis-toukokuussa 2013.

8 8 Kirkko Taivastiellä Särkyneille on puhuttava hiljaa Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Tämä Anna-Mari Kaskisen runo Petri Laaksosen laulamana vei minut sunnuntai-iltana Helsingin Tuomasmessusta RadioDeissä radioituna kiitos siitäkin Rovaniemen seurakunnalle hiljentymisen matkalle, joka liittyi saumattomasti viime sunnuntain evankeliumiin: ansaitsematon armo. Särkyneitä on kuunneltava hiljaa. Ei mielin jyrkin, ankarin vaan katsein vastaanottavaisin ja kasvoin herkin, avoimin. Miten paljon meissä onkaan sitä kovaäänisyyttä, joka vaatii oikeaoppisuutta, puhdasoppisuutta, oikeaa muotoa, jyrkkyyttä ja ankaruutta, yhä vielä. En siihen itse kykene, enää jos olen koskaan halunnutkaan. Miten paljon vähemmän meissä on tilaa sille evankeliumille, joka vain kuuntelee, kulkee vierellä, antaa tilaa. Ja on sellaisenaan vähintäänkin yhtä aito ja todellinen evankeliumi, ellei vielä enemmän, vielä aidompi, vielä todellisempi? Siihenkin kykenen huonosti vieläkin, ja ilmeisesti loppuun saakka. Särkyneille on olemassa suoja. Sen voimaan heikot kannetaan. Ja vierellä on avun tuoja - Hän murtui vuoksi kaiken maan. Miten voisimme uskoa ja välittää aidosti sitä, jonka olemme lahjaksi saaneet: avun ja turvan Hänessä, joka on puolesta tehnyt niin paljon. Kaiken. Ja vielä enemmän: että se ei olisi kenenkään kohdalla ja kenessäkään vain mennyt aikamuoto, vaan preesens ja futuuri: tässä ja nyt, ja myös tulevaisuudessa iankaikkisuuteen asti. Ystävä, särkynyt tai vielä särkymätön, luota siihen sanaan, että et ole yksin eivätkä sinun huokauksesi häviä kuulumattomiin avaruuksiin. Kanssasi on nytkin Hän, jolle Sinä ja Sinun kipusi ei ole koskaan samantekevä. Olet Jumalan käsissä ainutkertainen, ainutlaatuinen. Särkyneelle soi Jumalamme tuuli, niin hellin, herkin sävelin Hän kaikki huokaukset kuuli. Hän hoitaa käsin siunaavin. Tuomo Korteniemi Rovaniemen seurakunnan (virka)vapaa pappi Seurakunta Kuollut: Laila Mirjam Hakala o.s. Lummi, 97 v. Eliisa Räsänen o.s. Pekkala, 94 v. Hilma Eveliina Mäkelä o.s. Seppälä, 90 v. Kauko Viljami Välitorppa, 88 v. Pauli Hemminki Jokimäki, 86 v. Ahti Kalervo Alanko, 83 v. Laila Annikki Ikäheimonen o.s. Luiro, 79 v. Väinämö Kuosmanen, 58 v. Erja Maarit Krigsholm, 49 v. Saana Marika Luostarinen o.s. Määttä, 34 v. Haudattu: Erja Maarit Krigsholm IV haut.maa 20.1., siun. toim. A. Lehmus. Saana Marika Luostarinen o.s. Määttä IV haut.maa 25.1., siun.toim. T. Litendahl. Eliisa Räsänen o.s. Pekkala IV haut.maa 26.1., siun.toim. H. Ullner. Pauli Hemminki Jokimäki Tavivaaran haut.maa 26.1., siun. toim. R. Marttala. Laila Annikki Ikäheimonen o.s. Luiro III haut.maa 26.1., siun.toim. E-L. Jääskelä. Laila Mirjam Hakala o.s. Lummi Tavivaaran haut.maa 26.1., siun. toim. A. Lehmus. Kauko Viljami Välitorppa IV haut.maa 26.1., siun.toim. I. Pulkamo. Hilma Eveliina Mäkelä o.s. Seppälä III haut.maa 26.1.,siun.toim. V-P. Koivuranta. Kastettu: Luukas Tapani Loukusa, Aapo Juho Sakari Saraniemi, Juho Antero Kuoksa, Linnea Sofia ja Erika Julia Leskinen, Emmi Aili Elina Ylinampa, Eetu Sebastian Pasanen, Vilina Beata Jokelainen, Siiri Maria Saraniemi, Mikko Johannes Yli-Hukka, Sami Aleksis Ciglar, Elmeri Juha Matti Heiskari, Hilma Lempi Vilhelmiina Keränen, Otto Oliver Jalmari Törmänen, Sanni Tuulia Heikkilä, Samu Kalle Antero Kangas, Saaga Marja Perkkiö, Silja Krista Maria Eronen. Kaikki hautaamiseen liittyvät palvelut yhdellä käynnillä. Hautauspalvelu Su 3.2. klo 16 Jumalanpalvelus, ehtoollinen ja pyhäkoulut. Pe 1.2. klo 19 Elevate-ilta nuorille ja vanhemmille Tiklo18jatoklo10Sanan ja rukouksen aika Ke klo Ruokailu eläkeläisille ja työttömille. La 9.2. klo 15 Iltapäivä naisille Rovaniemen Helluntaiseurakunta Kairatie 37 Burmalainen lounas Muurolan kappelissa Yhteisvastuukeräys alkaa ensi sunnuntaina 3. helmikuuta. Keräyksen kotimaisena kohteena ovat tänä vuonna yksinäiset vanhukset. Keräykseen voi osallistua herkullisella tavalla tulemalla sunnuntaina Muurolan kappelille. Lounasruuan valmistavat Rovaniemellä jo viisi vuotta asuneet karennit. Tapahtuma alkaa perhekirkolla klo 11 kappelin salissa ja lounasruualle pääsee välittömästi kirkon jälkeen noin klo 12. Tervetuloa mukaan kaikenikäiset yksin tai yhdessä perheen kanssa. Lounaasta voi maksaa haluamansa summan yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pyhillä poluilla Ounasrinteen kappelissa Pyhillä poluilla tehdään yhteistä matkaa elämän tiellä. Jaetaan kokemuksia ja kuunnellaan toistemme elämäntarinoita. Tavoitteena on rohkaista ja rohkaistua kulkemaan turvallisella mielellä Jumalan lapsena elämän joskus kivikkoisellakin polulla. Yhteisessä hetkessä luetaan myös Jumalan sanaa, Raamattua. Sydämen puheella Jumalan kanssa on myös oma aikansa, kun rukoillaan yksin ja myös yhdessä. Lisäksi vietämme hiljaisen ehtoollishetken. Yhdessäoloa voi halutessaan jatkaa yksinkertaisen keiton äärellä. Tilaisuuden aikana lapsille on pyhäkoulu. Pyhillä poluilla su 3.2. klo 15 Ounasrinteen kappelissa. Pyhät polut myös 24.2., ja 5.5. Kipuyhdistyksessä avoimet ovet Tilaisuudessa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta, kipupotilaan vertaistuesta sekä toiminnan pelisäännöistä. Yhdistys tarjoaa pullakahvit. Lapin Kipupotilasyhdistyksen avoimet ovet to klo 18-20, Korkalonkatu 18. Rompussa keskusteluryhmä nuorten vanhemmille Rompussa kokoontuu kaikille alle 18-vuotiaiden nuorten vanhemmille suunnattu ryhmä kevään 2013 aikana. Ryhmä on tarkoitettu äideille ja isille, jotka kaipaavat keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa vanhemmuudesta nuoren elämässä. Tarkoituksena ryhmässä on saada tietoa ja uusia näkökulmia arjen erilaisiin haasteisiin sekä ennen kaikkea voimavaroja itselleen toimia joskus tempoilevankin nuoren vanhempana. Päihteet, netti, pelaaminen, koulu, rajat, kaverit, seurustelu ja perhe voivat olla juuri niitä aiheita, joihin ehkä toivoisit ajatuksia ja tukea myös muilta. Ryhmä kokoontuu Rompun tiloissa Rovaniemellä joka toinen viikko toukokuun alkuun saakka. Ilmoittautua voi joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Seuraava tapaaminen to klo 18. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p , tai minna.haaraoja@rovala.fi. Tapahtumat KIRKKO: Ke klo 18 Holy Mass-englanninkielinen messu, Kuirinlahti, Tauno Savioja, Mäki-Hirvelä. Su 3.2. klo 10 messu, liturgia Jääskelä, saarna Markku Kukkonen, avustaa Rask-Litendahl, kanttorina Veteläinen. Rovaniemen Mieslaulajat. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle, keräys alkaa. Srk-keskuksessa kirkkokahvit. Klo 15 Lähdemessu, Kesti, Kuirinlahti. Ma 4.2. klo 10 lasten laskiaiskirkko, Kerola. Ke 6.2. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Valtonen. KESKIKAUPUNKI: Pe 1.2. klo18 srk-kodin yläsalissa Ajankohtaista Israelista, Israel-ilta. Mukana Maikki ja Tom Langi sekä Liisa Alanne. La 2.2. klo kryptassa Rukouksen lähde - rukousiltapäivä Rovaniemen puolesta. Ke 6.2. klo 13 srk-keskuksessa Virrestä voimaa-yhteislaulutilaisuus, Liisa Savioja. Klo 18 Norvajärven leirikeskuksessa miesten saunailta. Lähtö srk-keskuksesta. Isäntänä Antti Jääskeläinen. Jumalan kohtaamisen illat srk-keskuksessa klo 18.30: Ke Laki - tie elämään? Lunastus - yksi kaikkien puolesta. Ke 6.2. Pelastus - Kristus sydämessä. KORKALOVAARA: Su 3.2. klo 13 kappelissa messu, Marttala. Ti 5.2. klo 18 Hillakirkossa, Hillapolku 9, Retriittivenyttely. SAAREN-NAMMANKYLÄT: Su 3.2. klo 11 Aapakirkossa sanajumalanpalvelus, Litendahl. Klo 13 Jouttikeron kappelissa messu, Litendahl. Ke 6.2. klo 10 Tupasvilla-asukastuvalla, Tuohitie 5 C 24, Aamukahvit Sanan äärellä. OUNASVAARA: Su 3.2. klo 15 kappelissa Pyhillä poluilla, yhteisellä matkalla. Raamatun lukua, keskustelua, rukousta, hiljainen ehtoollinen. Lapsille pyhäkoulu. Ti 5.2. klo 18 kappelissa Raamatun aarteiden äärellä, Minä olen hyvä paimen. YLÄKEMIJOKI: Su 3.2. klo 11 Auttin kappelissa messu, Lindström, Ylipulli, YV-keräyksen avaus, kirkkokahvit. ALAKEMIJOKI: Su 3.2. klo 11 kappelissa perhekirkko. Burmalainen lounas YV:n hyväksi. OUNASJOKI: To klo 18 Tuhnajan kinkerit Irja ja Mauno Männyllä, Tuhnajantie 415, Rask-Litendahl, Vuolo. Su 3.2. klo 11 Sinetän kappelissa messu, Marttala, kirkkokahvit. Klo 13 Nivankylän kinkerit Sinikka ja Simo Ravelinilla, Vilpunkuja 9, Rask-Litendahl, Vuolo. Klo 17 Marrasjärven kinkerit Vesa Alajääsköllä, Rask-Litendahl, Vuolo. PYHÄKOULUT su 3.2. Kirkossa klo 10 messussa saarnan aikana, Keltakankaan kerhotilassa klo 12-13, Vennivaaran kerhotilassa ja Korkalovaaran kappelin asunnolla klo 13-14, Ounasrinteen kappelilla klo RADIO ROVADEI 93,4 Mhz. Su 3.2. klo 9-12 aamutunnilla Teija Karjalainen kertoo olevansa kynttilöiden ystävä. Kirkkokahvilla ylistyksestä kertoo muusikko Kristiina Tanhua-Laiho. Messu kirkosta klo Rovaniemen seurakunnan tuottamaa ohjelmaa sunnuntaisin klo DIAKONIATYÖ: Ounasrinteen kappelilla keskiviikkoateria ke klo HELMIKAMMARI ikäihmisten kyläpaikka, Pohjolankatu 4, käynti torin puolelta. Kammari ja kahvio auki ma, ti, ke ja to klo Riitta Pitkänen KATULÄHETYSILTA maanantaisin klo 18 srk-kodin takkahuoneessa, Rauhankatu 70 G. Pullakirkko joka kuukauden viimeinen maanatai klo 18 srk-kodin yläsalissa. LÄHETYSTYÖ: kirpputori Toivon tori, Lapinkävijäntie 23, auki ti-pe klo Alennusmyynti: Lasten vaatteet 1 /pussi. Farkkuviikko Myynnissä monen kokoisia, hyväkuntoisia farkkuja alennettuun hintaan. Rovastikunnan lähetyspäivä Rovaniemen srk-keskuksessa la 9.2. alkaa klo 11 ruokailulla. Suomen Lähetysseuran pitkäaikainen lähetti Kirsti Kirjavainen kertoo Nepalin työstä. Mukana myös hiippakunnan ja rovastikunnan lähetyspapit Matti Laurila ja Eero Kuikanmäki. Ruokailun takia ilmoittautuminen mennessä, KOTISIVU PALVELEVA PUHELIN: Palveluaika su-to klo ja pe-la klo

9 9 Valkokankaalle tähtien kanssa Rovaniemeläisnuoret osallistuivat Kaikella rakkaudella -elokuvan kuvauksiin SOITA JA VARAA MATKA HIIHTOLOMA- VIIKOLLE LENNÄMME JÄLLEEN ROVANIEMELTÄ SUORAAN ISRAELIN LÄMPÖÖN! KUVAUKSIA JA KORTINPELUUTA. Pitkillä kuvausmatkoilla tuli muuten pelattua pikkusen paljon korttia, naurahtavat Kaikella rakkaudella -elokuvan kuvauksissa ystävystyneet rovaniemeläiset Lauri Romakkaniemi ja Aurora Kuusisto. Tiberias, risteily Genesaretinjärvellä, Jerusalemin vanha kaupunki ja basaari, Kuollutmeri ja kelluminen suolameressä. 3 yötä Tiberiassa ja 4 yötä Jerusalemissa hotelleissa. Punaisenmeren upeat rannat, Eilat, Jerusalemin vanha kaupunki ja basaari, Kuollutmeri ja kelluminen suolameressä. 5 yötä Eilatissa ja 2 yötä Jerusalemissa hotelleissa Lisätiedot ja varaukset: info@nordiccruises.net Puhelin: Sirpa Määttänen Elokuva-ala Hersyvä puhe käy vilkkaana. Nauru on herkässä. Yhtä vilkkaasti mukana on koko keho ja kädet viuhtovat, kun rovaniemeläinen Aurora Kuusisto kertoo roolistaan Krista Kososen, Tommi Korpelan, Sampo Sarkolan ja Hannu-Pekka Björkmanin tähdittämässä elokuvassa Kaikella rakkaudella. Vieressä istuu Auroran lähes täydellinen vastakohta, hillitty ja harvasanainen Lauri Romakkaniemi, jolla on myös rooli samaisessa elokuvassa. Matti Ijäksen ohjaama elokuva kuvattiin viime kevään ja kesän aikana Suomen Lapissa Savukoskella, Enontekiöllä ja Pelkosenniemellä sekä Norjan Gryllefjordissa. 12-vuotias Aurora Kuusisto ja 14-vuotias Lauri Romakkaniemi kuulivat rooleista omilla kouluillaan, kun elokuvaan haettiin näyttelijöitä syksyllä Ajatus hakea elokuvaan mukaan lähti kaveriporukalla ihan hetken mielijohteesta, vaikka olenhan aina haaveillut tällaisesta, Kuusisto tunnustaa. Romakkaniemi on sanoissaan harkitsevaisempi. Ajattelin vaan kokeilla ja pääsin. Lopullisia päätöksiä nuoret saivat odottaa lähemmäs kolme kuukautta. Se oli pitkä ja piinaava aika, Kuusisto jatkaa. Nuorten kokemukset elokuvan tekemisestä ovat pelkästään myönteisiä, vaikka matkat, odotukset kuvaussessioiden välillä sekä uusintaotokset venyttivät päivää ja kysyivät kärsivällisyyttä. Koko Ihan paras A kesätyöpaikka, missä koskaan olen ollut. hanketta oli mielenkiintoista seurata sivusta, mitä kaikkea elokuvan tekeminen vaatii ja miten palaset loksahtavat paikoilleen, Lauri Romakkaniemi pohtii. Aurora Kuusisto puolestaan kertoo nauttineensa näyttelijöiden ja muun kuvausryhmän kanssa kaveeraamisesta, jutustelusta ja höpöttelystä. Myös ruoka oli erittäin hyvää, tyttö nauraa. Kaikkinensa elokuvassa mukana olo oli itsensä voittamista, rohkaisevaa ja semmoinen ihan oma juttu, jolloin sai positiivista huomiota itselleen ja johon muu perhe ei päässyt osallistumaan, nuoret kertovat. Ihan paras kesätyöpaikka, missä koskaan olen ollut, vaikka roolihahmon ulkoisen olemuksen sietäminen oli vaikeaa, huudahtaa Kuusisto. Aurora Kuusisto esittää elokuvassa kymmenvuotiasta pikkuvanhaa Suvia, joka on pääroolissa olevan Krista Kososen tytär. Krista on ihan jees tyyppi. Kaverit ihastelevat, kun vaihdamme Kristan kanssa viestejä Facebookissa, mutta mitä siitä, Kristakin on vain ihminen, Kuusisto toteaa. Lauri Romakkaniemi nähdään elokuvassa ankaran ja vahvasti uskovan Martin nujerrettuna Esa-poikana. Marttia esittää Hannu-Pekka Björkman, mutta Lauri kertoo tehneensä eniten töitä Tommi Korpelan kanssa. Tommi esittää setääni Ismoa, joka on juuri vapautunut vankilasta. Tommi auttoi minua roolissani ehkä eniten. Kaksikon mukaan koko tuotantoporukka oli mahtava ja otti nuoret hienosti mukaan porukkaan. Hauskin tyyppi vitseineen koko näyttelijäkaartissa oli Hannu-Pekka Björkman. Ohjaaja Matti Ijäs oli jotenkin pelottava, Aurora tunnustaa. Laurin mielestä Matti ei ollut niinkään pelottava, vaan enemmänkin kunnioitusta herättävä: kaikesta näki, että hän on tehnyt tätä hommaa ennenkin. Molemmille elokuvan tekeminen oli ikimuistettava kokemus. Aurora Kuusistolle esiintymisiä tulee musiikkiluokkalaisena ja Young Art -näytelmäkoulussa runsaasti. Tulevaisuudenhaaveissa häämöttää teatterikorkeakoulu. Myös Lauri Romakkaniemi myöntää näyttelijäkärpäsen puraisseen elokuvan myötä sen verran, että hän nousi koulun lavalle joulunäytelmässä. Elokuvan tekeminen toistamiseen olisi kuitenkin ihan parasta. Elokuva Kaikella rakkaudella Kertoo postikorttivalokuvaajasta, joka pohjoisella kuvausreissullaan törmää elämänsä naiseen. Pian vie rakkaus miestä, eikä mies huomaa mitä ympärillä tapahtuu. Ohjannut Matti Ijäs. Ensi-illassa perjantaina 1.2. Tanssijat: Paavosta kaupunkilaisten kulttuuritalo Tutustumismatka Jokkmokin markkinoille Jokkmokkin markkinat Pohjois-Ruotsissa ovat talven kohokohta ja mielenkiintoinen tutustumiskohde käsityön ja taiteen ammattilaiselle, harrastajalle tai ystävälle luvun alkupuolelta pidetyillä markkinoilla on pitkä historia käsityöläisten ja asiakkaiden kohtaamispaikkana. Koko Jokkmokkin kylän keskusta suljetaan kolmeksi päiväksi liikenteeltä tätä saamelaistapahtumaa varten. Tämän vuoden markkinoiden teema on taide. Monet saamelaiskäsityöläiset ja taiteilijat esittelevät ja myyvät töitään markkinoilla ja suoraan työhuoneiltaan. Markkinoilta löytyy Rovaniemen Tanssi -yhdistys haluaa, että Ferdinand Salokankaan suunnittelemasta Ounaskosken koulusta tehdään kaupunkilaisten kulttuuritalo sen jälkeen, kun Lappia-talon remontti valmistuu ja Rovaniemen Teatterin evakko koulun tiloissa päättyy. Koulussa toimii nyt teatterin Paavo-näyttämö. Yhdistys on tehnyt Rovaniemen vapaa-ajan lautakunnalle aloitteen, jossa esitetään, että koko Ounaskosken koulukampuksesta luodaan rovaniemeläisille kulttuuritoimijoille esiintymis- ja työskentelytila. Tila soveltuisi yhteisölliseen kulttuuritoimintaan, koska siellä on Rovaniemen Teatterin käytössä olleet asianmukaiset valo- ja äänitekniikat ja näyttämötila. Talosta löytyy niin ikään erikokoisia tiloja eri taiteenalojen harjoitteluun ja esittämiseen sekä toimitiloja vuokrattavaksi kulttuurialan toimijoille ja hallinnolle. Näin arvokiinteistö muodostuisi kulttuurin monitoimikeskukseksi kaupungin keskustassa. Rovaniemen Tanssi ry. on tanssinopetusta antavien yhteisöjen ja tanssin ammattilaisten yhteenliittymä. Sen tavoitteena on paikallisen tanssitoiminnan vahvistaminen, tanssin näkyvyyden lisääminen ja jatkokoulutuksen järjestäminen. Yhdistyksen mukaan tanssiharrastuksen kasvua Rovaniemellä rajoittaa asianmukaisten tilojen puute. niin saamelaista nykytaidetta ja uutta designia kuin perinteisempiä taide-esineitä ja käsitöitäkin. Peräpohjolan kehitys ry:n Arktiset materiaalit -hanke järjestää tutustumismatkan markkinoille lauantaina 9. helmikuuta. Rovaniemeltä lähdetään kello 6, matkareitti kulkee Tornion kautta. Paluu Rovaniemelle on samana iltana kello 23. Matka on avoin kaikille. Lisätietoja ja ilmoittautuminen erja.tuhkala@perapohjola.fi tai p Hinta 50 e. Lukupiirissä Sinisaloa ja Utriota Anja Grönholmin vetämässä lukupiirissä luetaan torstaina Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Kaari Utrion Oppinut neiti. Torstaisin pääkirjastolla pidettävään lukupiiriin voi tulla koska haluaa. Piiriin on vapaa pääsy ja kirjasto tarjoaa kahvin. Kirjojen lainaustilannetta voi tiedustella Aalto-salista puhelinnumerosta Lukupiiri to klo 18 pääkirjaston kokoushuoneessa.

10 10

11 11

12 12 t Kalat Leivät Juustot Ateriat Hedelmät Vihannekset Kala Lihat Kalat Salaatit Leivä Aina edullisesti K HINNAT VOIMASSA TO LA , ELLEI TOISIN MAINITA -28% ERÄ! Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi Atria perinteinen KARJALAN- PAISTI 700 g 7,13 /kg -23% Affco KARITSAN PAAHTOPAISTI pakaste 19 Polarica RIISTA- JAUHELIHA 500 g 17,80 /kg Polarica HIRVENPAISTI n. 1 kg Oles burger TÄYSLIHA- PIHVIT 6 kpl /600 g 12,41 /kg kg 4 99 rs Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,49 /rs (9,27 /kg) 99 kg 8 90 ps 31.- kg 7 45 ps Palvelutiskiltämme: K-ruokamestarin PAHOLAISEN LOHITASKU kg Saarioinen Iso HÄRÄNPIHVI- HAMPURILAINEN 245 g 10,00 /kg 2 45 pkt kg OMASTA SAVU-UUNISTA: Lämminsavustettu LOHIFILE Kalaneuvos SAVUSIIKA n g kg kg Saarioinen LAUANTAI- MAKKARA 220 g myös kevyt, 4,50 /kg 0 99 pkt Atria LASAGNETTE 700 g 7,13 /kg 4 99 rs Popsi GRILLINAKKI ja KEVYT 10 NAKKI 300 g 4,30 /kg 1 29 pkt 95 kg Kariniemen kananpojan MINUUTTIPIHVIT ja MARINOIDUT SISÄFILEET n g Hinta ilman K-Plussa-korttia 13,95 /kg TOMAATTI Espanja 1 49 kg Valio Emmental PUNALEIMA-, MOZZARELLA- ja PIZZAJUUSTO- RAASTE 150 g 13,27 /kg 1 99 ps MANGO KENT Peru 1 49 kg Taas uudet ruokavinkit K-RuokaPirkassa. ROVANIEMI

13 13 -citymarketista -48% HK takuumurea naudan ULKOFILEE kg kg 2pkt BATAATTI USA 50 raj. 1 erä /talous Viennetta JÄÄTELÖKAKUT 650 ml 1,92 /l Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,45 /pkt (3,77 /l) Pullapirtti RIISIPIIRAKKA 6 kpl /390 g 4,07 /kg Valio KERROSVIILIT 200 g 2,95 /kg Bonaqua KIVENNÄISVESI 1,5 l 4-pack myös villivadelma, 0,69 /l 1 59 pkt 0 59 prk -41% Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 0,43 /prk (2,15-2,46 /kg) 4 -pack 5 79 sis. pantit 1,60 KINKKUFILE kg Vaasan RUNEBERGIN TORTTU 2 kpl /180 g 19,38 /kg 3 49 pkt Valio Profeel RAHKA ja RAHKARAE g 7,71-9,00 /kg 1 35 prk God Morgon BIFIDO- TÄYSMEHUT 1 l 4,58 /l 1 79 tlk MORTADELLA LAAVALAUANTAI kg kg Valio Kidius Gefilus JOGURTTI 8 x 125 g 3,42 /kg 3 42 pkt Valio Olo RUOANSULATUS- JOGURTIT 1 kg 3,15 /kg 3 15 prk Costa Rica KAHVI 500 g myös tumma paahto, 4,00 /kg 2pkt % Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 2,69 /pkt (5,38 /kg) ROVANIEMI Pulkamontie 1, puh MA PE 8 21, LA 8 18, SU Lisätiedot Vastuullisuus

14 14 Urheilu Sanotaan, että voimanostaja on parhaimmillaan nelikymppisenä. Anniina Nissinen Kuka? Pasi Koukkula Syntynyt vuonna 1971 Sarjat: alle 90 kg ja alle 82,5 kg. Ennätykset: Jalkakyykky 325,5 kg, penkkipunnerrus 165 kg, maastanosto 285 kg. Saavutukset: 8 SM-kultaa, 4 SMhopeaa Veteraanien maailmanmestari voimanosto 2011 Veteraanien maailmanmestari maastanosto 2012 ja MMpronssi penkkipunnerrus Tällä hetkellä hallussa 4 Suomen ennätystä alle 90 kg sarjassa. VAHVA KUIN HÄRKÄ. Voimanostaja Pasi Koukkulaa kiehtoo rajojen hakeminen. Raakaa voimaa Rovaniemeltä Arctic Power Teamin Pasi Koukkula kerää mitaleja maailmalta Markku Saukko Voimanosto Kuntosalilla on lähes täyttä. Laitteiden ja painojen kimpussa ahkeroi etupäässä tavallisia kuntoilijoita, mutta mukana on myös tosissaan urheilevia bodareita ja voimailijoita. Taustalla soi raskas metallimusiikki. Voimanoston maailmanmestari Pasi Koukkula on aloittamassa treenirupeamaansa. Olen voimaillut jo 25 vuotta, Koukkula tuumaa ja aloittaa lämmittelyn maastanostoharjoitusta varten. Atleettinen, 90-kiloinen mies on vahva kuin härkä. Maasta nousee liki 300 kiloa rautaa. Koukkula voitti loppuvuodesta Yhdysvaltojen Las Vegasissa veteraanien sarjassa maastanoston MM-kultaa ja penkkipunnerruksessa pronssia. Vuonna 2011 Irlannissa hän voitti voimanoston eli kolmen suorituksen yhteistuloksen maailmanmestaruuden. Kisat ovat ammattilaisliitto GPC:n järjestämät. Las Vegasin kisoihin osallistui yhteensä 700 nostajaa. Seuraavaksi tähtäimessä ovat syyskuun MM-kisat Unkarissa, voimailija kertoo tulevaisuuden tavoitteistaan. Perinteisestä voimailupitäjästä Ranualta kotoisin oleva Koukkula harrasti poikasena hiihtoa, yleisurheilua ja jalkapalloa. Kaikkea sitä, mitä pojat tekevät. Voimailun pariin ajauduin, kun aloin jo nuorena konemiehen hommiin. Kolmivuorotyö ei soveltunut joukkueurheilun säännöllisiin harjoitusaikoihin. Niinpä päätin kokeilla voimailua, edelleen motokuskina työskentelevä voimamies kertoo. Tosissaan Pasi Koukkula alkoi kilpailla vuonna 2005, jo reilusti yli kolmekymppisenä. Sanotaan, että voimanostaja on parhaimmillaan nelikymppisenä, mies virnistää. Ainakin Koukkulan kohdalla sanonta pitää paikkansa. Ennätykset ovat parantuneet jatkuvasti. Tässä lajissa minua kiehtoo omien rajojen hakeminen. Voimanosto on saanut Rovaniemellä uutta tuulta purjeisiinsa Arctic Power Team-seuran perustamisen myötä. Vuonna 2010 perustettu seura edistää voimailua, kehonrakennusta ja fitnessurheilua. Meillä on nyt yli 50 jäsentä, joista 13 kilpailee aktiivisesti. Voimanostossa kilpailevien lisäksi seurassa on kehonrakentajia ja myös voimamieskisoissa kilpaileva urheilija, Koukkula kertoo. Myös rovaniemeläisseuran Johannes Impiö on menestynyt maailmalla. Las Vegasissa hän voitti junioreiden alle 140 kilon sarjassa sekä penkkipunnerruksen että maastanoston maailmanmestaruuden. Seura toimii aktiivisesti, ja järjestää maaliskuussa FPO-liiton SM-kisat penkkipunnerruksessa ja maastanostossa. Kisoissa on sarjat varusteiden kanssa nostoille ja RAW-nostoille, eli raakana ilman apuvarusteita tapahtuville suorituksille. Varustenostoissa saa käyttää esimerkiksi penkkipaitaa penkkipunnerruksessa. Jäykkä, haarniskamainen paita tuo paljon etua nostajille. Parhaimmillaan tulos paranee jopa sata kiloa, Koukkula kertoo. Välinekehittely on edennyt pitkälle, ja tulokset ovatkin aivan eri luokkaa, kuin joskus 1980-luvulla. Koukkulan mukaan varusteet ovat nostaneet kilpailuihin osallistumisen kynnystä. On hyvä, että raakana -nostaminen yleistyy, koska kilpailemisen kynnys uusilla harrastajilla ja nuorilla laskee. Voimanosto huipputasolla on kovaa urheilua. Tämä laji vaatii paljon raskasta ja pitkäjänteistä työtä. Tietenkin pitää olla myös uskallusta nostaa isoja rautoja, maailmanmestari mietiskelee. Lisäksi laji vaatii päätä. MM-kisoissa kisapäivä kestää kahdeksan tuntia ja sinä aikana tehdään kolme suoritusta joiden jokaisen tekemiseen on aikaa minuutti. Koko ajan pitää olla valmiina ja nostaa, tuntui se sitten hyvältä tai pahalta. Tilanne on ihan toinen kuin treeneissä, jossa voi peippailla vaikka vartin, jos nostaminen ei tunnu hyvältä. Tällä hetkellä Pasi Koukkulan nimissä on neljä Suomen ennätystä. Kevään tavoitteena on tehtailla lisää rekordeja, mutta alemmassa 82,5 kilon sarjassa. Se tarkoittaa kahdeksan kilon painon pudotusta ennestään tiukasta kropasta maaliskuuhun men- Voimanosto kehittyi painonnostosta Voimanosto kehittyi omaksi lajikseen 1970-luvulla painonnoston apulajeista. Se koostuu kolmesta lajista (jalkakyykky, penkkipunnerrus, maastanosto), joiden tulokset lasketaan yhteen. Kilpailu etenee suoritusjärjestyksessä kyykky-punnerrusmaastanosto. Suomessa toimii kaksi lajiliittoa: Suomen Liikuntaan ja urheiluun (SLU) kuuluva amatööriliitto Suomen Voimanostoliitto, ja ammattilaisliitto Finland Powerlifting Organisation. Ammattilaisuus ei ole Suomessa varsinaista täysammattilaisuutta. Suomen ammattilaiskisoissakin on kuitenkin rahapalkinnot, usein huomattavatkin. Palkinnot ovat sadasta nessä. Se onnistuu helposti. Vedän läpi kymmenen viikon dieetin, jolloin paino putoaa lähes huomaamatta. Voimailijan mielestä painon pudotus on helppoa. Pelkkää matematiikkaa. Normaalisti saan ravinnosta energiaa reilut 3000 kaloria päivässä ja laihdutuksen aikana pudotan määrän 1200:aan päivässä. Syön tasaisesti kolmen tunnin välein. Elimistö tottuu vähäisempään energiamäärään ja pystyn treenaamaankin normaalisti. Hurjimmillaan Koukkula on pudottanut kymmenen kiloa viikossa. Se on kovaa leikkiä, ja vaatii rajua saunomista, hän nauraa. Pitkällä ajalla tehty pudotus ei vie voimia, kuten raju kuuri tekee. Harjoitus jatkuu. Koukkula ottaa tangon telineestä. Voimailuseuran yhteistyösali Arctic 24/7 Gym on panostanut voimanostoon. Laitteet ja telineet ovat monipuoliset. Täällä harjoittelee nostajia muiltakin paikkakunnilta, jossa vastaavia saleja ei ole, Koukkula kiittelee. Uudet levyt tankoon ja rauta liik- eurosta aina jopa 3000 euroon saakka. Ulkomailla palkinnot ovat suurempia. Amatöörien ja ammattilaisten kisoissa säännöt ovat hieman erilaiset, ja ammattilaisten puolella välinekehittely on viety pitemmälle. Säännöt sallivat enemmän apua antavien välineiden, kuten tukevampien penkkija kyykkypaitojen käytön. RAW-nosto on ammattilaispuolella viime aikoina yleistynyt ja on samanlainen tavallinen T-paita-päällä tehtävä suoritus, kuin amatöörienkin RAW-nosto. Selvyyden vuoksi Suomen voimannostoliitto on suositellut RAWnostosta käytettäväksi termiä klassinen voimanosto.

15 15

16 16 Kulttuuri Kuorossa et ole koskaan yksin. Veera Vasara Musiikki Rovalaan on perustettu vuosien tauon jälkeen nuorisokuoro. Syksyllä aloittanut kuoro ottaa vastaan uusia laulajia vielä tammikuun ajan, vinkkaa kuoronjohtaja Kadri Joamets. Joamets sai ajatuksen nuorisokuoron perustamisesta, kun hän kuuli kansainvälisen Sympaatti-festivaalin saapumisesta Rovaniemelle. Ensi joulukuussa pidettävän nuorisokuorofestivaalin teemana on Around the Arctic Circle. Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettävään tapahtumaan saapuu nuorisokuoroja eri puolilta maailmaa. Jo ensimmäinen syksy osoitti, että nuorisokuorolle on Rovaniemellä kysyntää, myös Seitakuoroa ja Rovalan kuoroa luotsaava Joamets kertoo. Etenkin joulun alla esiintymisiä on paljon. Tuore kuoro on saanut osakseen myös kansainvälistä näkyvyyttä: joulun alla brittiläinen kuvausryhmä taltioi kuoron esiintymistä Santaparkissa. Nuori laulaja, vielä ehdit mukaan! Tuore nuorisokuoro virittäytyy kansainväliseen festivaaliin Nuorisokuoron riveissä on tällä hetkellä toista kymmentä vuotiasta laulajalupausta Mukaan mahtuisi vielä tuplatenkin, Kadri Joamets sanoo. Kuoronjohtaja toivoisi mukaan erityisesti poikia heitä kun ei ole nuorisokuoron riveissä vielä ainuttakaan. Kunpa nuoret vain tietäisivät, että klassisen pohjalta omaa ilmaisua on helppo laajentaa rockin ja popin suuntaan, Joamets pohtii. Kuorossa oppii käyttämään omaa ääntään ja hengittämään oikein siitä on hyötyä niin heavyn kuin rapin esittämisessä. Varsinaisen kuorolaulun lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluu äänenmuodostusta, hengitys- ja stemmaharjoituksia, kuorotekniikkaa ja musiikkiterminologiaa. Harjoitukset pidetään torstaisin Rovalassa. Ohjelmistossa on niin pop-musiikkia kuin perinteisiä yksi- ja kaksiäänisiä nuorisokuorosävelmiä. Ehdotuksiakin otetaan kuorolaisilta vastaan, Joamets lupaa. Ajatuksena on, että kuoro voisi esittää kappaleita myös pienen bändin säestyksellä. Kuka sitten on sopiva kuoroon: pitääkö osata nuotit ja olla kympin laulaja? Ei tarvitse olla, Kadri Joamets vakuuttaa. Kuuntelen jokaisen äänen, onko se sopiva kuoroon, vai soveltuuko paremmin esimerkiksi yksinlauluun. Itse voi olla hankala tietää oman äänensä ulottuvuuksia. Etenkin teini-iässä esiintyminen voi tuntua jännittävältä. Joamets muistuttaakin, että kuoron hienous on juuri yhdessä tekemisessä. Kuorossa et ole koskaan yksin. Rovalan nuoriskuoroon voi tutustua avoimissa harjoituksissa torstaina kello Rovalan Jokkakulmassa. Kuorossa oppii A käyttämään omaa ääntään ja hengittämään oikein siitä on hyötyä niin heavyn kuin rapin esittämisessä. OMA ÄÄNI VOI LÖYTYÄ KUOROSSA. Kadri Joamets toivoo etenkin poikia uuden nuorisokuoron laulajiksi. Mikä? Rovalan nuorisokuoro Syksyllä aloittanut vuotiaiden kuoro. Uusia laulajia otetaan mukaan helmikuun loppuun saakka. Kokoontuu torstaisin Rovalan Jokkakulmassa. Kuoronjohtaja: Kadri Joamets. Jonakin päivänä kuolemme, kaikkina muina emme Jouni Porsanger Rovaniemen teatterin ensimmäinen sunnuntaiesitys tarjosi täydelle katsomolle musiikillisen hetken ja kuin ohimennen kerrotun tarinan vaikeasta aiheesta, jonka kohteena voisi olla kuka tahansa, niin kertomuksen kuulijana kuin roolihenkilönäkin. Kun vielä muistan avasi muistisairaustarinaa hieman sieltä ja täältä eikä yrittänyt saada esiin minkäänasteista paatoksellista ja tökkivää pahaa oloa tai huonoa omaatuntoa katsojille. Tarina oli tunteikas ja koskettaa varmasti erityisesti niitä, jotka asian kanssa ovat läheisemmin tekemisessä. Kylli Könkään ja Anna Laakson yhteistyö oli saumatonta ja siitä sai vaikutelman, että aivan kuin he olisivat jo pitkään tuossa kapakantapaisessa yhdessä istuneet ja esiintyneet. Teksti ei yrittänytkään päätyä mihinkään tiettyyn pisteeseen vaan tarkoituksellisesti hapuili. Muutamia faktojakin käsikirjoitukseen oli laitettu, kuin ohimennen maininnoiksi. Muistisairausluennosta pysyttiin kaukana. Näytelmän käsikirjoitus oli A Esitys jätti sijaa myös huumorille ja antoi luvan nauraa. täytetty kaikessa raadollisuudessaan kerrotuilla tosilla asioilla, jota upea Carolan musiikki kantoi ja osaltaan myös kevensi. Esitys jätti sijaa myös huumorille ja antoi luvan nauraa. Jukka Laukkasen lavastusidea palapelin palasineen ja varjokuvaihmisineen oli kekseliäs. Kun vielä muistan -näytelmää voisi luonnehtia kompaktiksi musiikkipitoiseksi kahden vahvan ja osaavan naisen tunteita nostattavaksi esitykseksi. Outi Kallas KUN VIELÄ MUISTAN. Outi Kallas luonnehtii Kun vielä muistat-esitystä kahden vahvan ja osaavaan naisen tunteita nostattavaksi esitykseksi. Näyttämöllä Anna Laakso ja Kylli Köngäs. Teatteri Kun vielä muistan Esitys Rovaniemen teatterin Paavo-näyttämöllä su Käsikirjoitus Päivi Kolmonen Esiintyjät Kylli Köngäs ja Anna Laakso Lavastus ja valot Jukka Laukkanen Äänisuunnittelu Allu Jakunaho ja Anna Laakso Puvut Ina Jacobsson

17 17 SOPIIKO kulttuuri SINULLE? MATKOJA TUONPUOLEISIIN - VOYAGES BEYOND Samaani on matkantekijä oman yhteisönsä ja tuonpuoleisen välillä. Näyttely perustuu Lapin Juha Pentikäisen tutkimusmatkoihin, joilla hän on vieraillut Kaakkois-Siperiassa asuvan nanaikansan keskuudessa ja ystävystynyt kahden väkevän naissamaanin kanssa. Matkoja tuonpuoleisiin - Voyages beyond Arktikumissa SESILIA KASTEINEN Asuu maatilalla kotiopettajattarensa neiti Prisman kanssa. Ei pidä saksan kieliopista, koska se ei pue häntä lainkaan. Luulee, että saksan tunnit saavat hänet näyttämään arkipäiväiseltä. On hyvin kiintynyt holhoojansa Jaakon veljeen, jota ei ole koskaan tavannut. Kirjoittaa päiväkirjaa ja myös itselleen kirjeitä kihlatultaan, jota hänellä ei ole - vielä. Säästää kaikki kirjeensä ja kuljettaa päiväkirjaansa mukanaan kaikkialle merkitäkseen mustiin elämänsä ihmeen ihanat salaisuudet. Haaveena on rakastaa aa jotakuta, jonka nimi on Aito. TÄRKEINTÄ ON OLLA AITO - Oscar Wilden komedia vääristä henkilöllisyyksistä, rahasta ja rakkaudesta Rovaniemen Teatterissa saakka. Kokeile vaikka näitä MIKROBIOLOGISET RYIJYT Taiteen ja luonnontieteiden välimaastossa tapahtuva luova toiminta biotaide oli tuntematon käsite vielä luvun lopulla, kun ruoveteläinen biologian lehtori Yrjö Makkonen (s. 1929) sai ajatuksen suunnitella ja valmistaa mikrobiologia-aiheisia ryijyjä. Ryijyjä tehtiin kaikkiaan toistakymmentä ja ne kutoivat 1970-luvun alussa Yrjö Makkosen äiti Tyyne ja vaimo Eila. Näyttelyn avajaiset Tiedekeskus Pilkkeessä klo Mikrobiologiset ryijyt näyttely JUSSI REIJONEN: UN FEAT. EVA LOUHIVUORI Kitaristi Jussi Reijosen debyyttialbumin levynjulkistamiskiertue Suomessa ja Yhdysvalloissa. Rovaniemellä syntyneen, Yhdysvalloissa Bostonissa vuodesta 2008 asuneen Jussi Reijosen esikoislevy un on luonteva sekoitus itsevarmaa omaperäisyyttä, eri kulttuureja ja niiden arvokkaita musiikkiperinteitä. Jussi Reijonen: un feat. Eva Louhivuori Korundissa klo Liput: 18,00 peruslippu / 15,00 eläkeläiset, työttömät, varusmiehet, opiskelijat HELMIKUUN KULTTUURIKALENTERI Pe 1.2. klo 19 Maaninkavaara Teatteri La 2.2. klo 19 Maaninkavaara Teatteri klo 19 Satumaa Teatteri Su 3.2. klo 12 Opastettu kierros Korundin näyttelyihin Korundi Ti 5.2. klo 19 Kun vielä muistan Teatteri Ke 6.2. klo 19 Satumaa Teatteri To 7.2. klo 19 Kun vielä muistan Teatteri Pe 8.2. KIDSing koelaulut, ilmoittautuminen pe klo Korundi klo 19 Satumaa Teatteri klo 19 Maaninkavaara Teatteri La 9.2. KIDSing koelaulut, ilmoittautuminen pe klo Korundi klo 13 Satumaa Teatteri klo 19 Satumaa Teatteri klo 19 Maaninkavaara Teatteri Su klo 12 Opastettu kierros Korundin näyttelyihin Korundi klo 19 Korundi Ke klo Pilke To klo Lapin kamariorkesteri: Avoin kenraaliharjoitus Korundi klo 19 ChristianLindbergVariations Korundi klo 19 Satumaa Teatteri Pe klo 19 Satumaa Teatteri klo 19 Maaninkavaara Teatteri La klo 13 Satumaa Teatteri klo 19 Satumaa Teatteri klo 19 Maaninkavaara Teatteri Su klo 16 Kun vielä muistan Teatteri Ma klo 13 Satumaa Teatteri klo 18 Rovaniemi Design Week -avajaiset, vapaa pääsy. Pilkkeen ja Arktikumin piha-alue Designhulinat koululaisryhmille Pilkkeessä koko viikon ajan. Pilke Arctic Testing Lab Pilkkeen ja Arktikumin piha-alue Ti klo 18 Alvar Aalto-luento: Aallon ajatuksia huonekalutaiteesta Polarium-sali, lehtori Maija Mäkikalli. Arktikum klo 19 Satumaa Teatteri Ke klo 19 Satumaa Teatteri Pe Ponsse-baletti, bussikuljetus tapahtumapaikalle Pilkkeestä. Vapaa pääsy. Paikkoja rajoitetusti. Pilke PATHWAY -seminar. Seminaari on englanninkielinen. Korundi La LUMOTION muotinäytökset, Pilkkeen ja Arktikumin piha-alue klo 13 Tärkeintä on olla Aito Teatteri klo 19 Tärkeintä on olla Aito Teatteri klo 19 Maaninkavaara Teatteri Su klo 16 Kun vielä muistan Teatteri Ke klo Pilke Ke klo 19 Tärkeintä on olla Aito Teatteri To klo Lapin kamariorkesteri: Avoin kenraaliharjoitus Korundi klo 19 Lapin kamariorkesteri: Kamarikonsertti I Talvikamaripaketti á la LKO Korundi klo 19 Tärkeintä on olla Aito Teatteri NÄYTTELYT AJATONTA Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä saakka Arktikum Pohjoiset keinot -perusnäyttely Arktikum Muuttuva arktis -perusnäyttely Arktikum Arktikum 20 vuotta Arktikum Kieli ja arktinen mieli Arktikum Matkoja tuonpuoleisiin Voyages beyond saakka Arktikum Matka näyttelymuotoiluun -näyttely Arktikum Rovaniemi Design Week -näyttely, Galleria Valo Arktikum Rovaniemi Design Week 2013 ARCTIC LIVES: Kamina-näyttely, Arctic lives -seminaari, design-putiikkeja, Lumotions ja Hanji Fashion show -muotinäy Arktikum ja Pilke Tiedekeskus Pilkkeen perusnäyttely Pilke Mikrobiologiset ryijyt -näyttely Pilke Kristiina Wiherheimo Korundi Kauden klassikko Akseli Gallen-Kallela, Poika ja varis (1884) Korundi Pathway / Polku Korundi Valos ja vedos Korundi Lapin taiteilijaseuran helmikuun taiteilija: Marjo Hyttinen Korundi / Avoinna ti-su / Avoinna* ti-pe 9-18, la-su / Avoinna* joka päivä Lippukassa ti-la klo 11 alkaen Arktikumin kahvila palvelee Design Weekin ajan ma-pe 11-20, la * avoinna ma-pe 9-20, la-su *Näyttelyt suljettuina näyttelyvaihdon vuoksi Helmikuussa ohjelmistossa myös koko perheen esitys Siiri ja kamala possu

18 18 Menoksi Napapiiri liikkuu Lähetä menotieto MENOKSI-PALSTALLA JULKAISTAAN TIETOJA TULEVISTA YLEISÖTAPAHTUMISTA. LÄHETÄ MENOTIEDOT sähköpostitse tai postitse Uusi Rovaniemi, Veitikantie 2 8 A, Rovaniemi Lähetä tiedot ajoissa: keskiviikon lehteen ti klo 12:een mennessä ja perjantain lehteen to klo 12:een mennessä. Menotiedot ovat toimituksellista aineistoa. Toimitus valitsee ja käsittelee julkaistavat tiedot.! Napavitonen Datamies viihtyy pilkillä Jarmo Närhi on työskennellyt tietotekniikan parissa pian parikymmentä vuotta. Tätä nykyä Närhi tarjoaa tietotekniikan tuotteita ja palveluita In Data House -yrityksessä, osakkaana ja yrittäjänä. Kaikkiaan kuusi alan tekijää työllistävä yritys on toiminut viime toukokuusta lähtien Suosiolantiellä. Talven taituttua kevätpuolelle Närhi odottaa jo huhtikuuta. Silloin alkaa pilkkikausi. Kun pilkkikärpänen, tai surviaisentoukka, on kerran puraissut, eivät kotikaupungin jäät enää riitä. Pitää päästä Norjaan. Vuorten välissä kelpaa nostaa vuonojen viileissä vesissä viihtyviä rautuja. Ifjordin maisemissa hiihdellessä unohtuvat nämä yrittäjän arkihuolet, Närhi kuvaa. Norjassa pilkkikautta kestääkin sitten toukokuulle saakka. Syksyllä vuorossa ovat metsästysreissut. Luonnossa on mukava samoilla pystykorvan kanssa. Seuraavaan Napavitoseen Jarmo Närhi haastaa kaavoitusarkkitehti Kaisu Kuuselan Rovaniemen kaupungilta. Kysymykset Jarmo Närhen pisteet Mikä? Automerkki ja Rovaniemen ystävyyskaupunki? 2. Minkä järjestön toiminnanjohtajana toimii Sirkka-Liisa Oinaala osoitteessa Lähteentie 10? 3. Minkä maan kansallislaulu on Ja, vi elsker dette landet (Kyllä, me rakastamme tätä maata)? 4. Kuinka pitkä oli viime viikolla pidetyn Tunturirallin pisin erikoiskoe? a) 36,35 b) 48 km c) 29,89 km 5. Kuka on Tunturirallin ensimmäisenä voittanut kuljettaja? a) Kari O. Sohlberg b) Timo Mäkinen c) Simo Lampinen 6. Minkä maan kanssa Lapin läänillä on pisin maaraja? a) Ruotsi b) Norja c) Venäjä 7. Mikä hyinen tapahtuma? 5 p. Järjestetään Rovaniemellä maaliskuussa vuonna p. Järjestäjänä toimii Ounasvaaran latu ry 1 p. Pakollisia kilpailuvarusteitä tapahtumassa ovat uimapuku ja päähine Maksimipisteet yhteensä Oikeat vastaukset takasivulla Teatteri Maaninkavaara ke 30.1, pe 1.2, la 2.2 klo 19 Rovaniemen Teatterin Ertsa-näyttämöllä (Maakuntakatu 3 5, 2. krs). Liput 16/13/9 e. Tärkeintä on olla Aito ke klo 19, Rovaniemen teatterin Jente-näyttämöllä (Maakuntakatu 6 8), liput 19/14/10 e. Tavallinen ihme, Lapin ylioppilasteatterin näytelmä ke 30.1, pe 1.2. ja ke 6.2. klo 19 kulttuuritalo Wiljamissa, Urheilukatu 1. Liput 12/8 e. Kun vielä muistan ti 5.2, Rovaniemen Teatterin Paavonäyttämö (Maakuntakatu 3 5), liput 16/13/9 e. Siiri ja kamala possu ke klo 10 Rovaniemen Teatterin Paavo-näyttämöllä, liput 6 e. Satumaa, Rovaniemen Teatterin Jente-näyttämö (Maakuntakatu 6-8), la 2.2. ja ke 6.2. klo 19, liput 28/23/15 e. Elokuvat Mr. Nobody, Jaco Van Dormaelin ohjaus (2009) ma 4.2. klo Cineman sarjassa kulttuuritalo Wiljamissa. Lippu Yksittäislippu 5e, sarjalippu 17 e, pakollinen jäsenyys 3 e. Rock, tanssit, klubit Akustinen Kerho la 2.2. klo 22 City Hotellin Bull Bar & Grillissä. Liput 6 e. Päihteetön disco vuotiaille la 2.2. klo , Mondella. DJ Juke, liput 3 e. M.A Numminen & Pedro Hietanen, kielletyt laulut la 2.2. klo 21.30, Uitto Pubissa. Lippu 8 e. Urheilu, liikunta Ounasvaaran hiihtokeskus avoinna ma-pe klo 12 20, la-su RoKi Naiset LoKV, Mestiksen karsintaottelu su 2.2. klo 12.30, Lappi Areenalla. Team Lakkapää Pielaveden Sampo, lentopallon mestaruusliigan ottelu la 2.2. klo 17. Liput 13/10/5 e. Santa Claus Futsal Kem- Pa VM, Lapin futsal kakkosta su 3.2. klo 17 Urheiluopistolla. Vapaa pääsy Luennot, keskustelut Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta to Tiroli-salissa, Rovakatu 2. Avoin ja maksuton. Psoriasiksen hoidonohjausilta ma 4.2. klo , Ihopiste, Pohjolankatu 4 6. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Muuta Spielberg vakavoituu Steven Spielbergin Lincoln on kai sadan Oscarin ehdokas. Amerikkalaisittain sen ymmärtää. Kysymyksessä ovat Yhdysvaltojen historian keskeiset asiat; sisällissota, orjuus ja myyttiseksi hahmoksi kohotettu presidentti Abraham Lincoln. Meillä vastaava elokuva käsittelisi Mannerheimia, mutta auta armias, jos siinä olisi kriittisiä sävyjä. Jo olisi loukattu sotaveteraaneja ja kaikkea muutakin taivaan ja maan välillä. Steven Spielbergin Lincoln ei ole onneksi silkkaa kirkasotsaista historiankirjoitusta. Presidentti Lincoln pelaa kieroa peliä, toki jalon aatteen vuoksi. Tärkeitä poliittisia vastustajia lahjotaan järjestelmällisesti omaan leiriin jakamalla virkoja. Osattiin sitä siis ennenkin. Lincoln ei ole elämäkertaelokuva. Se keskittyy presidentti Lincolnin elämän viimeisiin kuukausiin. Jännitettä pyritään rakentamaan Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksen ympärille. Sisällissota pohjoisen ja etelän välillä liittyy tietenkin tiukasti asiaan. Lisäys ei olekaan mikä tahansa. Se vapautti mustat orjuudesta - ainakin periaatteessa, sillä tiedämme, että lisäyksen myötä mustille ei suinkaan avautunut auvoinen tie. Vapauden ja demokratian maassa oli vielä 1960-luvullakin linja-autoissa erilliset paikat mustille. Tietyssä mielessä Lincolnia voi peilata presidentti Obaman tuoreeseen virkaanastujaispuheeseen. Vapauden ja tasa-arvon toteuttamisen suhteen on vielä paljon tekemistä vaikka seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Lincoln on Spielbergin vakavimpia elokuvia. Puhdas elokuvallisuus, puhumattakaan Spielbergille tyypillinen taikatemppuilu ja sentimentaalisuus loistavat poissaolollaan aivan loppua lukuunottamatta. Se toimii ristiriitaisesti. Elokuva ei etene kovinkaan notkeasti. Muutaman katsojan haukottelu ei ole ihme. Toiminnan sijasta elokuva on puhetta pullollaan. Toisaalta aikakauden kuvaus, poliittisen pelin ja arvomaailman seuraaminen on kiinnostavaa. Elokuva on täynnä paneutunutta, sydämellä ja sielulla tehtyä näyttelijätyötä. Suuhun kirjoitettu dialogi välittyy asianmukaisesti. Koko näyttelijäkaarti on koostettu huolella. Henkilöissä on särmää ja moniulotteisuuttakin. Yksittäisistä näyttelijöistä esille nousee syystä kehutun Daniel Day-Lewisin suoritus presidentti Lincolnina. Tommy Lee Jones on yhdessä uransa parhaimmista rooleistaan ikänsä orjuutta vastustaneena poliitikkona. Sally Field Lincolnin vaimona kantaa uskottavaa äidin huolta pojistaan sodan kurimuksessa. Neuvokkaan Elvi ja Eemeli -hetki ikääntyneille naisille ja miehille Väärtissä, Kansankatu 8 ke klo Yhteislauluhetki Laulunlyömät ke klo Neuvokkaassa, Kansankatu 8. Laulattajana Kalevi Viitala. Työväen Lauluilta ke klo 18 21, Kauppayhtiöllä. Järj. Rovaniemen Vasemmistonuoret ry. Avoimet ovet Lapin Kipupotilashdistyksen toimistolla, Korkalonkatu 18, 2 krs. to klo Pullakahvit. Lukupiiri, luetaan Sinisaloa ja Utriota to klo 18 pääkirjaston kokoushuoneessa. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Avoimet ovet Steinerkoululla la 2.2. klo Satutunti ti 5.2. Saarenkylän kirjastossa klo Napapiirintie 24. Sámi boddu -Tuokio saameksi kevätkauden aloitus ke 6.2. klo Lappi-osastolla, kesto n. 20 min. Suunnitellaan kevään tuokioiden sisältöä. Näyttelyt TIEDEKESKUS PILKE Ounasjoentie 6. Avoinna ti pe klo 9 18, la su klo Pilke kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. ARKTIKUM Pohjoisranta 4. Näyttelyt, Valo-galleria ja kauppa avoinna joka päivä klo Arktinen tieto Pohjoinen muisti Arktikumin 20-vuotisjuhlanäyttely pääkäytävällä 3.2. saakka. Matkoja tuonpuoleisiin Jos veikata saa, niin Lewiksen ja näyttelijäensemblen lisäksi Oscarin saavat aikakauden rakentamisesta vastaavat henkilöt. Kun kerronta ei ehkä etene toimintaa kaipaavalle katsojalle, niin aina voi ihastella lavastusta ja puvustusta. Kaiken taustalla on kuitenkin Tony Kushnerin tiukka ja älyllisyyteen pyrkivä käsikirjoitus. Spielbergin elokuvissa on tuskin koskaan ollut näin terävästi kirjoitettua vuoropuhelua. Mainittakoon lopuksi eräs pieni kohtaus, joka juontanee juurensa Spielbergin juutalaisuudesta. Hän laittaa Lincolnin haikailemaan Jerusalemia. Presidentti Lincolnin uskonnollinen suuntautuminen ei tiettävästi ole kuitenkaan ollut mitenkään selvää. Kari Kellokumpu Elokuva Lincoln USA 2012, K12, 2 h 31 min. Ohjaus: Steven Spielberg. Käsikirjoitus: Tony Kushner. Näyttelijöitä: Daniel Day-Lewis, Sally Field, Tommy Lee Jones, David Strathairn, Joseph Gordon Levitt, John Hawkes Voyages Beyond esillä Arktikumin tiedekeskuksessa 5.5. saakka. Ajatonta Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä saakka. Sculptura vera, Kari Huhtamon 70-vuotisjuhlanäyttely Galleria Valossa saakka. Pohjoiset keinot, maakuntamuseon perusnäyttely. Muuttuva Arktis, Arktisen keskuksen perusnäyttely. Out Of Order, Panu Johanssonin kokeellinen lyhytelokuva Galleria Katveessa saakka. ROVANIEMEN KAUPUNGINKIRJASTO Jorma Eton tie 6. Pääkirjasto avoinna: ma to klo 9 20, pe klo 9 18, la klo 11 16, lehtisalit la klo Lehtisalit ja ja Lapponica-salin näyttelyt su klo

19 19 Päivi Alatalo TALVINEN TAMMIKUU. Näin kauniisti kimaltelivat auringon säteet jääkiteisiin koivujen oksistossa. Hetken tallensi lukijamme Päivi Alatalo. Tervetuloa jäseneksi ILLIKAISTEN SUKUSEURAAN Yhdistys on rekisteröity Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 10, alle 18 vuotiaalle 5 Ainaisjäsenen maksu maksetaan kymmenkertaisena. Tilinro FI Maksun VIESTI=OMA NIMI JA OSOITE Tal.h. Kaarina Kouva p TAISTELUTAN- TEREELLA. Daniel Day-Lewisin esittämä Lincoln taistelun jälkeisissä tunnelmissa. Keskustelua tulvariskeistä Lapin liitto järjestää torstaina tammikuuta avoimen tilaisuuden, jonka tarkoituksena on kuulla tulvariskialueiden ihmisten ja Kemijoki-alueen kuntien edustajien mielipiteitä Kemijoen tulvatuhojen estämisestä. Laki ja asetus tulvariskien hallinnasta edellyttää avointa suunnitelman valmistelua niin, että kaikilla asianosaisilla, henkilöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää mielipiteensä suunnitelmasta. Nyt on käynnistymässä suunnittelun ehkä tärkein vaihe eli suunnitelman tavoitteiden asettaminen. Suunnitelma tulee sisältämään yhteenvedon tavoitteiden saavuttamiseksi valituista toimenpiteistä, niiden vaikutuksista sekä toimenpiteiden kustannuksista ja hyödyistä. Tulvariskien hallinnassa kunnilla on keskeinen rooli. Kunnat ovat pääasiallisessa vastuussa tulevan suunnitelman toteuttamisesta. Tästä syystä järjestäjä toivoo tulvariskialueiden edustajien lisäksi runsasta kuntapäättäjien osallistumista tilaisuuteen. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta to klo Tiroli-salissa, Rovakatu 2. MAANINKAVAARA Urheiluhullu tragikomedia Huttusten yrityksestä saada perhe-elämä raiteilleen ja juosta Suomi takaisin maailmankartalle Viimeiset esitykset: ke 30.1., pe 1.2., la 2.2., pe 8.2., la 9.2., pe 15.2., la ja la klo 19 sekä la 2.3. klo 13 Liput 16 / 13 / 9 LIPUNMYYNTI JA VARAUKSET Lippukassa (Maakuntakatu 6-8) Myyntipalvelu , tai teatteri@rovaniemi.fi Maaninkavaara TYÖHARJOITTELIJAN Parturi-kampaaja TEKEMÄT TYÖT -35% 4.2. Nyt meiltä myös huippusuositut 1.3. Varaa aikasi / Mira XTREME LASHES -RIPSIPIDENNYKSET Varaa aikasi / Annu AINONKATU 4 6 CITYKÄYTÄVÄ ROVANIEMI Esa Auer Lapin Yrittäjien johtajistoon HYGIENIAPASSIKOULUTUS TO klo Rovaniemen kansantalossa urheilukatu 1 Kurssin hinta 65 sis. koulutuksen, materiaalin,testin, hygieniapassin ja-todistuksen Loppiaisena 6.1. suljettu. Alvar Aalto Rovaniemellä -näyttely Lappi-osastolla saakka. Esillä kirjoja, artikkeleita ja karttoja. Gierdu-näyttely Lapponica-salissa. Avajaiset ke 6.2. klo 18, Se kunt i Nord-Norge -gallerian johtaja Eva Skotnes avaa näyttelyn. KAJOT Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, Rotko, Siljotie 2. Avoinna ma pe , la 8 15, su ja arkipyhinä suljettu. Tältä tieltä, Pasi Hakkion valokuvia Kajo 1:ssä Into the Trees, Merja Isomaa-Jamesin valokuvia Kajo 3:ssa KULTTUURITALO KORUNDI Lapinkävijäntie 4. Avoinna ma-su klo Opastetut näyttelykierrokset sunnuntaisin klo 12 näyttelylipun hinnalla. Saturnuksen renkaat, Kristiina Wiherheimon töitä esillä saakka. Akseli Gallen-Kallelan Poika ja Varis Korundissa saakka. GALLERIA NAPA Valtakatu 26. Avoinna ti to klo 12 18, pe klo ja la klo Kuuluuko? Eerika Jalasahon näyttely Studio Mustanavassa Kahdeksan vuodenaikaa, Tuula Lampelan valokuvia Avajaiset la klo VARJO GALLERIA Rovakatu 40. Avoinna mape 10 17, la-su Piirtoja, Vuokko Luiron ja Sini-Julia Klemetin teoksia esillä MUUT Tuntemattomalle sotilaalle, Kati Kannon taidenäyttely Muurolan kirjastossa saakka. Värikirjoa, Terttu Tervaniemen töitä Pulkamontien terveyskeskuksessa saakka. Who was ms 82? Lapin yliopiston vaatetussuunnitteluopiskelijoiden kokoama näyttely 3.2. saakka Muotoiluhuoneen ikkunassa, Ainonkatu 1. Pako todellisuudesta, käsityöläistaiteilija Jani K. Kuhan näyttely saakka Saarenkylän kirjastossa. Fantastisia naisia, Sisko Ylimartimon töitä esillä Lähteentien pirtillä saakka. Näyttely avoinna ma-ke Lapin Yrittäjien hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Luostolle. Varapuheenjohtajiksi kuluvalle vuodelle valittiin Esa Auer Rovaniemeltä ja Markku Mäkitalo Kittilästä. Hallituksen työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajiston lisäksi Vuokko Mikkola Utsjoelta ja Seija Kupila Rovaniemeltä. Lapin ja Länsipohjan Yrittäjien yhteiseen nuorten yrittäjien valiokuntaan valittiin Lapin alueelta Sauli Saarijärvi Ranualta, Anne Lehmusvuo Sodankylästä ja Mirkka Koskelainen Rovaniemeltä. Kuusijäsenisen valiokunnan kolme muuta jäsentä valitsee Länsipohjan Yrittäjien hallitus. Hallituksen yhteyshenkilöksi nuorten yrittäjien valiokuntaan valittiin Jari Kelahaara Ranualta. Opetus- ja koulutuspalvelut Eija Kanto Ilm. puh Suomen Yrittäjien valiokuntapaikkoja Lappiin Suomen Yrittäjien hallitus on valinnut edustajat eri valiokuntiin. Myös lappilaiset yrittäjät olivat hyvin edustettuina. Alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan valiokuntaan valittiin Rovaniemen Yrittäjien puheenjohtaja Esa Auer, järjestövaliokuntaan Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Väärälä ja kansainvälistymisen valiokuntaan Länsi-Pohjan yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren, joka toimii myös Suomen Yrittäjien työvaliokunnassa.

20 20 Saunaremonttiin Lakkapäältä... lakkapaa.com Torstaina saunapuu tavarantoimittaja Ha serv:n edustaja paikalla Kiuastoimittaja Harvian edustaja paikalla kermansavi malliuunien pystytystä PUUKIUAS HARVIA SISU 120/M2 Saunan koko: 8-20 m 2 Lasiluukulla. Musta. WKM PANEELI Tervaleppä 15x90 mm Pituudet 2100, 2400, 3000 mm / LAUDELAUTA 2 29 /jm VALMIIT LAUDEPAKETIT SUORAAN HYLLYSTÄ! Tervaleppä 28x90 mm Pituudet 2100, 2400, 3000 mm / /jm PUUKIUAS HARVIA PRO 20 Saunan koko: 8-20 m 2. Lasiluukulla. WK SÄHKÖKIUAS HARVIA CILINDRO Saunan koko: 6-10 m 3. 7 kw PUUBRIKETTI 10 kg 100% polttopuu. Räiskymätön, puhdas, ei vaadi lisälaitteita! Käyttökohteet: ala- tai yläpalokeskuskattilat, varaavat takat, valurauta-, kietoilma- ja avotakat, saunan kiukaat, nuotiot ja grillit (0,39 /kg) /10 kg PUUPELLETTI Ø 8 mm. 4,9 kwh/kg. 16 kg säkki. 52 sk/lava (0,31 /kg) 4 95 HIRSILATO KANNALA R ,- 249,- 319,- 169,- kevättarjous! Rakomalli. 2,4x2,5. 6 m 2. Päätyseinät suoria/sivuseinät vinoja. Pohja: lev mm x pit mm. Harjakork: 2620 mm, sivuseinäkork:1720 mm. Katon lapepit mm (pelti tai rpl). Katon harjapit mm. Katon sivuräystäspit mm. Ei sisällä kattomateriaalia. Toimitusmyyntinä! Tarjoukset voimassa 7.2. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää! Varaudumme mahdollisiin hinta-, kuva- ja painovirheisiin. ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh Avoinna: ma-pe 7-19, la 9-16, su Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%).