Meluntorjuntasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meluntorjuntasuunnitelma"

Transkriptio

1 Santahaminan ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Timo Markula Tapio Lahti Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 10/2011

2 (18) + liitteet DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti (TL Akustiikka) Santahaminan ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma tilaaja: Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto yleissopimus: AD , AF toimeksianto: MH tilaus: , yhdyshenkilö: Asko Parri, meluasiantuntija, MAAVE Tiivistelmä Santahaminan ampumatoiminnan ympäristömeluselvitys osoitti, että melu ylittää sekä ampumaratamelun ohjearvot että raskaiden aseiden melun suositusarvot Jollaksen lähimmillä asuintaloilla. Selvityksen perusteella laadittiin ampumatoiminnan melun torjuntasuunnitelma. Päätavoitteena on, että ohje- ja suositusarvot eivät ylity Jollaksessa. Ampumaradoista ensisijaisesti torjuttavia ovat pistoolirata ja MPKK:n kiväärirata. Pistooliradan melua voidaan vähentää väliesteiden avulla ja kivääriradan melua korottamalla sivuvallia tai parantamalla ampumakatosta. Lisäksi asekäsittelyrata 1:n melua on tarpeen torjua Hevossalmessa ja keskusampumaradan 150 m kivääriradan melua Jollaksen itäreunassa. AK1:n melua takasuuntaan voidaan torjua lisäämällä ko. puolelle este tai valli. Keskusampumaradan 150 m radan melua voidaan vähentää rakentamalla pohjoisen puoleinen sivuvalli tai parantamalla katosta. Ampumaratojen ulkopuolella käytettävien pienikaliiperisten aseiden melun keskiäänitaso L Aeq,r ei ylitä tavoitearvoa 55 db. Melun enimmäisäänitason L AImax rajoittamiseksi suositellaan, että paukkupatruuna-ammunnoissa käytettävää aluetta rajattaisiin. Raskaiden aseiden meluntorjunnan ensimmäisenä vaihtoehtona tarkasteltiin maavallityyppistä estettä sinkojen tuliasemaan. Kun valli on 8 m korkea, lasketut enimmäistasot L CE alittavat suositusarvon. Keskiäänitason L Aeq kannalta valli ei yksin riitä torjuntaratkaisuksi, vaan lisäksi tulisi vähentää heittimien laukausmääriä ja pienentää tulenkuvauspanosten kokoa. Vaikutukseltaan tehokkaita ja varmoja torjuntatoimia olisivat ampumaratojen ja ammuntojen siirrot. Pistoolirata voitaisiin periaatteessa siirtää etelämmäksi ja MPKK:n radan ammuntoja keskusampumaradalle. Raskaiden aseiden ammuntojen osalta siirto teknisten torjuntatoimien vaihtoehtona tarkoittaisi lähinnä raskaampien sinkojen siirtoa pois Santahaminasta. Insinööritoimisto Akukon Oy akustiikka meluntorjunta AV-tekniikka Kornetintie 4 A, HELSINKI puh: Y-tunnus: faksi: (09) etu.suku@akukon.fi

3 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Ohje- ja suositusarvot 3 3 Arviointimenetelmät Tarkastelupisteet Laskentamallit ja -ohjelma Laukausmäärät ja niiden vaikutus keskiäänitasoon Laskentatilanteet 6 4 Ampumaradat Nykytilanne Pistoolirata MPKK 150 m kiväärirata Asekäsittelyrata Keskusampumarata: 150 m kiväärirata Keskusampumarata: 300 m kiväärirata Keskusampumarata: suunniteltu 150 m kiväärirata Asekäsittelyrata 2, hirvirata ja haulikkorata Koonti torjuntasuosituksista 12 5 Pienikaliiperiset aseet ampumaratojen ulkopuolella 13 6 Raskaat aseet Nykytilanne Melun vähentämismahdollisuuksia Torjuntavaihtoehtojen tarkastelu 17 7 Johtopäätökset 17 Viitteet 18 Melukarttaliitteet: Liite A1 Liite A2 Liite B1 Liite B2 Ampumaradat: AI-enimmäisäänitaso L AImax Ampumaratojen ulkopuoliset pienikaliiperiset aseet: A-keskiäänitaso L Aeq Raskaat aseet, enimmäismelu: C-äänialtistustaso L CE Raskaat aseet, keskimääräinen melu: A-keskiäänitaso L Aeq

4 Johdanto Helsingin Santahaminan ampumatoiminnan aiheuttamasta ympäristömelusta laadittiin selvitys vuonna 2010 [1]. Selvityksen keskeinen tulos oli, että ampumamelu ylittää sekä ampumaratamelun ohjearvot että raskaiden aseiden melun suositusarvot lähimmillä asuintaloilla Laajasalon eteläosassa Jollaksessa. Selvityksen tulosten perusteella katsottiin tarpeelliseksi laatia ampumatoiminnan melulle torjuntasuunnitelma. Meluntorjunnan ensisijaisena tavoitteena on, että ohje- ja suositusarvot eivät ylity Jollaksessa. Toissijainen tavoite on, että suositusarvot voitaisiin saavuttaa myös Santahaminan asuinalueilla ja Santahaminan melulle herkissä kohteissa. Tässä meluntorjuntasuunnitelmassa tutkitaan eri torjuntavaihtoehtoja ja niiden vaikutusta meluun Jollaksessa ja Santahaminan asuinalueella. Tarkastelu tehdään meluselvityksen pohjalta mallilaskentaa hyödyntäen. Tarkastelussa ampumaradat muodostavat yhden kokonaisuuden ja ampumaratojen ulkopuoliset ammunnat (sisältäen pienikaliiperisten aseiden ja raskaiden aseiden melun) toisen. Erillisten tarkastelujen syynä on, että melulähteet ovat luonteeltaan erityyppisiä ja niiden melua arvioidaan eri tarkastelusuureita käyttäen. Meluntorjunnan suunnittelu aloitetaan prioriteettitarkastelulla, jossa tutkitaan, mitkä ampumaradat ja mitkä raskaat aseet ovat kaikkein merkittävämpiä ympäristöön leviävän melun kannalta. Suunnitelmassa ei oteta kantaa toiminta-aikoihin, jotka ovat lähinnä viranomaisten käyttämä meluntorjunnan työkalu. Samoin kuin selvityksessä, suunnitelmassa ei oteta huomioon ampumaratojen ulkopuolisia käyttäjiä. 2 Ohje- ja suositusarvot Ampumaratojen melun arviointi perustuu valtioneuvoston päätökseen ampumaratamelun ohjearvoista [2]. Raskaiden aseiden melun sääntely tehdään toistaiseksi puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvo-ohjeen nojalla [3]. Pienikaliiperisten aseiden harjoitusalueelta kuuluvalle melulle ei Suomessa toistaiseksi ole vakiintunutta arviointikäytäntöä. Tässä suunnitelmassa jatketaan selvityksessä noudatettua käytäntöä ja tehdään arviointi A-keskiäänitasoa L Aeq käyttäen. Se on sama tasosuure, jolla arvioidaan kaikkea muuta ympäristömelua kuin ampumaratamelua. Asuinalueita koskevat ohje- ja suositusarvot on esitetty tiivistetysti taulukossa 1. Harjoitusalueiden pienikaliiperisten aseiden melulle arvoa kutsutaan tässä tavoitearvoksi, koska sillä ei ole muodollista asemaa. Tavoitearvo 55 db on sama, jota käytetään raskaille aseille ja muulle ympäristömelulle [4]. Kaikki tässä raportissa esitetyt keskiäänitasot sisältävät taulukon mukaiset impulssikorjaukset ja ovat siten suoraan verrattavissa taulukon ohje- ja suositusarvoihin. Pienikaliiperisten aseiden keskimääräiselle melulle sovellettava keskiäänitason impulssikorjaus on standardin ISO mukainen. Raskaiden aseiden melun impulssikorjauksen arvo on luonteeltaan alustava.

5 Taulukko 1. Ampumaratamelun ohjearvo [2] ja raskaiden aseiden melun suositusarvot [3] sekä harjoitusalueella käytettyjen pienikaliiperisten aseiden melun tavoitearvo asuinalueilla. ampumaradat suure ohjearvo enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax 65 db pienikaliiperiset aseet, harjoitusalueet* tavoitearvo keskimääräinen melu A-keskiäänitaso L Aeq,r impulssikorjattu (+12 db) 55 db raskaat aseet suositusarvo enimmäismelu C-äänialtistustaso L CE 100 db keskimääräinen melu A-keskiäänitaso L Aeq,r impulssikorjattu (+10 db) 55 db * ei muodollista tai vakiintunutta arviointikäytäntöä Ampumaratamelua koskevassa valtioneuvoston päätöksessä [2] ei oteta selvästi kantaa siihen, koskeeko ohjearvo vain yksittäislaukauksia vai tulisiko sitä soveltaa myös ryhmäammunnalle. Eräissä yksittäisten ratojen ympäristölupapäätöksissä on esiintynyt ohje, miten ryhmälaukaukset otetaan huomioon verrattaessa tuloksia raja-arvoon. 3 Arviointimenetelmät 3.1 Tarkastelupisteet Tässä raportissa melua ja torjuntatoimien vaikutusta tarkastellaan ensisijaisesti neljässä vakioidussa pisteessä. Pisteet ovat samoja kuin meluselvityksen mittauspisteet: K1 K2 K3 K4 Keulakuva Kuunaripuisto Matosaari Santahaminan asuinalue Pistekohtaisten melutasojen lisäksi koottujen torjuntasuositusten vaikutuksista esitetään yhdistetyt melukartat. 3.2 Laskentamallit ja -ohjelma Melun mallilaskenta tehtiin samalla tavoin kuin meluselvityksessä [1]. Raskaiden aseiden melun ja muualla kuin ampumaradoilla käytettävien pienikaliiperisten aseiden melun laskentaan käytettiin yleistä pohjoismaista ympäristömelun laskentamallia. Ampumaratamelun laskentaan käytettiin samaan yleiseen malliin pohjautuvaa yhteispohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia. Samoin kuin selvityksessäkin ampumaratamelun laskennassa ei käytetty kasvillisuusvaimennusta. Alkuperäisenä perusteena oli, että maaston kasvillisuus ei ole erityisen runsasta ja tiheää lehdettömään aikaan vuodesta. Tämänkertainen lisäperuste on, että selvityksen ja suunnitelman laskelmat ovat samalla tavoin tehtyjä ja yhteismitallisia. Ampumaratamelun mittaus- ja laskentatulosten vertailuissa on yleisesti havaittu, että kun laskennassa ei käytetä mallin kasvillisuuskorjausta, laskentatulokset ovat syste-

6 maattisesti noin 5 db suurempia kuin määritellyissä [5] olosuhteissa tehtyjen mittausten pitkän ajan keskiarvo. Tässä korjauksen käyttämättömyys tuo ampumaratojen meluntorjunnan suunnitteluun tarpeellisen ja sopivan suuruisen varmuusmarginaalin. Samalla valinta tuo väljyyttä eli myös sopivan suuruisen varan radoilla suoritettavan ryhmäammunnan melun arviointiin. Virallista käytäntöä siitä, miten ryhmäammunta pitäisi ottaa huomioon laskennassa, ei ole. Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että ryhmäammuntojen enimmäisäänitaso L AImax on n. 6 8 db suurempi kuin yksittäislaukauksilla. 3.3 Laukausmäärät ja niiden vaikutus keskiäänitasoon Yhtenä torjuntatoimenpiteenä tutkitaan laukausten lukumäärän vähentämistä. Tämä toimi sopii tämänhetkisessä ohje- ja suositusarvojen tilanteessa muodollisesti raskaille aseille ja pienikaliiperisten aseiden melulle muualla kuin ampumaradoilla. Ampumaratamelun AI-enimmäisäänitasolle L AImax annettu ohjearvo sen sijaan koskee nimensä mukaisesti enimmäismelua, johon laukausten lukumäärällä ei ole vaikutusta. Raskaiden aseiden enimmäismeluun (C-äänialtistustaso L CE) laukausmäärä ei myöskään vaikuta. Sen sijaan raskaiden aseiden melun toisen suositusarvosuureen, A-keskiäänitason L Aeq arvo riippuu suoraan laukausten lukumäärästä. Lukumäärän vaikutus keskiäänitasoon L Aeq lasketaan termillä 10 lg N, missä N on laukausten lukumäärä. Esimerkkeinä tämä tarkoittaa, että laukausmäärien 20% vähennys alentaa melutasoa 1 db, puoliintuminen alentaa melutasoa 3 db ja vähennys kolmasosaan alentaa melutasoa 5 db. Nähdään, että laukausten lukumäärän vähentäminen on varsin tehoton torjuntakeino. Vasta suuri suhteellinen vähentymä tuottaa havaittavan melun vaimentuman. Lukumäärien laskenta pitää tehdä melulähde- eli asekohtaisesti. Suunnitelmassa laukausmäärien vähentämisen vaikutusta tutkitaan verrattuna selvityksessä esitettyihin määrätietoihin vuodelta Ne on kerrattu taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. Ampumaratojen vuosittaiset laukausmäärät (pienikaliiperiset aseet). rata ampumapaikkoja laukauksia/vuosi Kiväärirata 150 m (MPKK) Pistoolirata 25 m Kiväärirata 150 m Kiväärirata 300 m Asekäsittelyrata Asekäsittelyrata Haulikkorata Hirvirata 75 m Pienoiskiväärirata 50 m TST-rata-alue yhteensä

7 Taulukko 3. Melun kannalta merkittävimmät raskaat aseet sekä niiden ja harjoitusalueilla käytettävien pienikaliiperisten aseiden vuotuiset laukausmäärät. ase laukauksia / vuosi 95 mm raskas sinko 95 S mm raskas kertasinko 112 RsKeS Apilas mm kevyt kertasinko 66 KeS mm kevyt kranaatinheitin 81 Krh kranaattikonekivääri 40 Krkk rynnäkkökivääri 7.62 Rk a-radoilla maastossa Rk paukkupatruunat sotilaspistooli 9.00 Pist käsikranaatit Laskentatilanteet Pienikaliiperisten aseiden muualla kuin ampumaradoilla syntyvää ampumamelua edustavan päivän laukausmäärät saatiin jakamalla taulukon 2 vuotuinen määrä vuoden kaikille arkipäiville (260). Raskaille aseille laskettiin viiden edustavan, meluisan harjoituspäivän keskiarvo. Harjoituspäivät olivat samalla myös mittauspäiviä. Harjoituspäivinä käytettyjen aseiden ja laukausmäärien tiedot ovat esitetty taulukossa 4. Käytettävissä olisivat myös koko vuoden tiedot (taulukko 3), mutta niiden jakaminen keskimääräisille päiville ei ole toistaiseksi ollut käytäntönä ampuma-alueiden selvityksissä. Taulukko 4. Raskaiden aseiden melun laskennassa käytetyt tyypilliset harjoituspäivät: aseet ja keskimääräiset laukausmäärät. harjoitus H1 H2 H3 H4 H5 81 Krh KeS harak KeS orak Apilas harak 3 2 Apilas orak S Krkk TK g Murtopanos 0,7 1,2 kg 3 Iso räjäytys 10 kg 1 1

8 Kuvat 1. Pistoolirata on nykyisellään avoin taakse ja pohjoissivulla on vain n. 2 m korkea maavalli. Torjuntaehdotuksina tarkasteltiin kolmea pitkittäistä meluseinää sijoitettuna 25 ampumapaikan välein, sekä nykyisen sivuvallin korotusta ja pidentämistä. Esteiden pitää ulottua myös useita metrejä ampumalinjan takapuolelle, koska katos on takasuuntaan avoin. Kuvat 2. MPKK:n 150 m kivääriradan pohjoinen sivuvalli on nykyisellään jo melko korkea. Lisäkorotus kuitenkin edelleen parantaisi vaimennusta, koska etäisyys vastakkaisen reunan ampumapaikoista vallille on 30 ampumapaikan radalla suuri, jolloin estevaimennus on vastaavasti pienempi. Kuvat 3. (vasen) Asekäsittelyrata 1:llä on nykyisellään riittävän korkea sivuvalli, sillä ammunnat tapahtuvat suhteellisen lähellä vallia. Takasuuntaan rata on kuitenkin avoin, ja melu pääsee leviämään Hevossalmen lähimmille taloille. (oikea) Puolustustalolla ammutaan sekä talon sisältä että ulkopuolelta.

9 Kuvat 4. Keskusampumaradan 150 m radalla ei ole lainkaan pohjoispuolista sivuvallia, minkä vuoksi melu pääsee leviämään esteettä Jollaksen suuntaan. Katos ei vaimenna taakse ja sivuille leviävää melua juuri lainkaan. Kuvat 5. (vasen) Keskusampumaradan 300 m radalla ammutaan lähes yksinomaan 150 m avoimelta välivallilta. (oikea) Suunnitteilla olevan uuden 150 m kivääriradan maasto oli raivattu jo keväällä Kuvat 6. (vasen) Kuvun raskaiden sinkojen tuliasema kallion eteläpuolella. (oikea) Kuvun kevyen kertasingon tuliasema kallion pohjoispuolella.

10 Ampumaradat 4.1 Nykytilanne Nykytilanteen mukaiset ampumaratojen aiheuttamat AI-enimmäisäänitasot L AImax tarkastelupisteissä on esitetty ratakohtaisesti taulukossa 5. Taulukko 5. Ampumaratojen nykytilanne: melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä. K1 K2 K3 K4 Pistoolirata MPKK 150 m kiväärirata Asekäsittelyrata Keskus: 150 m kiväärirata Keskus: 300 m kiväärirata Keskus: uusi 150 m rata Haulikkorata Hirvirata Asekäsittelyrata Pistoolirata Pistoolirata on Jollaksen kannalta toinen kahdesta meluisimmasta ampumaradasta ja sen melu ylittää nykyisellään suositusarvon 65 db. Taulukossa 6 on esitetty kolmen torjuntatoimen vaikutukset. Ensimmäisenä vaihtoehtona on ns. väliesteet, ohuet meluaidat joita on kolme kappaletta eli 25 ampumapaikan välein. Toisena vaihtoehtona on tarkastelu yhden esteen tapausta eli meluvallia tai -aitaa radan pohjoissivulle. Kolmas vaihtoehto on pistooliradan siirto nykyisen pienoiskivääriradan tilalle Saharan eteläpuolelle (ampumasuuntana etelä). Kolmen esteen tapauksessa suositeltava esteen vähimmäiskorkeus on 2 m ampumakorkeudesta (eli 3,5 m katoksen lattiatasosta). Todennäköisesti tällä ratkaisulla myös ryhmälaukausten melu alittaa ohjearvon tai on ainakin lähellä sitä. Jos halutaan kuitenkin toteuttaa vain yksi este koko radan reunaan, pitää sen korkeuden olla selvästi suurempi pidemmän keskimääräisen etäisyyden vuoksi. Yhden esteen korkeuden tulee olla vähintään 5 m ampumakorkeudesta saman vaikutuksen saamiseksi. Kolmen esteen tapauksessa esteisiin pitää asentaa ääntä absorboivaa materiaalia, esim. mineraalivillaa. Pistooliradalla on nykyisinkin välikulisseja, mutta niiden vaikutus melun kannalta on käytännössä mitätön. Lisäksi nykyiset katokset ovat takaa avoimia ja sivusuuntaankin käytännössä avoimia. Tämän vuoksi ehdotetut esteet pitää toteuttaa pidemmälle takasuuntaan, jotta melu ei pääse leviämään luoteeseen Hevossalmen suuntaan. Vaihtoehtoisesti takasuunta voidaan torjua umpinaisella katoksella.

11 Varmin ja vaikutukseltaan paras ratkaisu on siirtää pistoolirata etelään pienoiskivääriradan tilalle. Tämän vaikutus olisi n. 15 db Jollaksessa ja se vähentäisi melua merkittävästi myös Santahaminan asuinalueella. Taulukko 6. Pistooliradan melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä nykytilanteelle ja eri torjuntatoimenpiteille. Esteiden korkeus ampumakorkeudesta. K1 K2 K3 K4 nykytilanne väliesteet 3 kpl, korkeus 2 m este tai valli 1 kpl, korkeus 5 m siirto pk-radan paikalle MPKK 150 m kiväärirata Maanpuolustuskorkeakoulun 150 m kiväärirata on ampumaradoista meluisin Jollaksen suunnassa. Sen melun laskennallinen AI-enimmäisäänitaso L AImax tarkastelupisteissä on suurimmillaan 72 db. Rakenteellisista meluntorjuntakeinoista ampumakatoksen varustaminen sivuseinäkkeillä auttaa noin 5 10 db suunnasta riippuen. Etuviistossa pisteessä K3 vaikutus on pienin ja takasuunnassa suurin. Katoksen parannus ei riitä ryhmälaukauksien melun vaimentamiseksi alle ohjearvon. Yksittäislaukauksille vaimennus on riittävä, kun otetaan huomioon laskentamallin yliennustaminen mittauksiin verrattuna. Sivuvallin lisäkorotus 2 m, joko maavallin korotuksena tai sijoittamalla vallin harjalle meluseinä, tuottaa suunnilleen saman vaikutuksen kuin parannettu ampumakatos ja lienee hieman edullisempi vaihtoehto. Kummankaan torjuntatoimen vaikutus ei liene niin suuri, että ryhmälaukausten melu alittaisi tason 65 db. Sen sijaan näiden kahden toimen yhteisvaikutuksesta myös kääntyviin tauluihin ammuttavat ryhmälaukaukset alittaisivat 65 db Jollaksessa. Varmin ja tehokkain tapa alentaa melua on siirtää ammuntoja etenkin ryhmäammunnat etelään keskusampumaradalle. Taulukko 7. MPKK:n 150 m kivääriradan melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä nykytilanteelle ja eri torjuntatoimenpiteille. K1 K2 K3 K4 nykytilanne parannettu ampumakatos sivuvallin korotus 2 m molemmat yhteensä

12 Asekäsittelyrata 1 MPKK:n kivääriradan eteläpuolella olevan Asekäsittelyradan 1 melu ei ylitä tasoa 65 db tarkastelupisteissä, sillä etäisyys ampumapaikoista sivuvalliin on lyhyt. Radalla ei myöskään ammuta melun kannalta merkittäviä ryhmälaukauksia. Koska radalla ei takasuunnassa ole riittävää vallia, melu pääsee kuitenkin sitä kautta leviämään luoteeseen Hevossalmen suuntaan, ylittäen ohjearvon muutamilla lähimmillä taloilla. Tämän vuoksi suosittelemme, että AK1:ssä ampumasuuntaan nähden takapuolelle rakennetaan este tai valli, jonka harjakorkeus on yhtä suuri kuin pohjoisen sivuvallin. 4.5 Keskusampumarata: 150 m kiväärirata Keskusampumaradan 150 m radan katos sijaitsee ympäröivään maastoon nähden noin 2 m korkeammalla. Katos on melun vaimennuksen ja eristävyyden kannalta heikkorakenteinen eikä radalla ole käytännössä pohjoispuolista sivuvallia lainkaan. Tämän vuoksi laskennallinen melutaso ylittää lievästi ohjearvon pisteessä K3. Yksittäislaukausten mitattava AI-enimmäisäänitaso ei käytännössä ylitä ohjearvoa. Ryhmälaukausten melutaso sen sijaan voi ylittää ohjearvon Jollaksessa myös mitattuna. Tämän torjumiseksi suosittelemme, että joko rakennetaan sivuvalli tai parannetaan katosta. Sivuvallin harjan on oltava vähintään 4 m ampumakorkeutta ylempänä. Katosta voidaan parantaa nykyistä tiiviimmillä seinärakenteilla sekä vaimennetuilla eteenpäin jatketuilla sivuseinäkkeillä. Laskentatulokset torjuntatoimien vaikutuksista on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Keskusampumaradan 150 m radan melun AI-enimmäisäänitasot L AImax [db] tarkastelupisteissä nykytilanteelle ja eri torjuntatoimenpiteille. Vallin korkeus ampumakorkeudesta. K1 K2 K3 K4 nykytilanne sivuvalli, korkeus 4 m parannettu ampumakatos Keskusampumarata: 300 m kiväärirata Keskusampumaratojen 300 m rata, ammuttaessa 150 m avoimelta välivallilta, aiheuttaa vähemmän melua Jollakseen kuin 150 m rata. Tämä johtuu kolmesta seikasta: ampumapaikat ovat alempana ja 150 m radan eteläisen sivuvallin suojassa, rata on hieman kauempana sekä ampumasuunta on parempi. 300 m radan melu ei ylitä ohjearvoa Jollaksessa ryhmälaukauksillakaan. 4.7 Keskusampumarata: suunniteltu 150 m kiväärirata Uusi 150 m kiväärirata on suunnitteilla nykyisen 300 m radan eteläpuolelle. Laskennassa on oletettu, että radan pohjoisen sivuvallin harja on 2 m ampumakorkeutta ylempänä ja että siinä on tavallinen umpinainen ampumakatos. Näillä oletuksilla las-

13 kettuna melu ei ylitä ohjearvoa Jollaksessa myöskään ryhmälaukauksilla, kun otetaan huomioon laskennan yliennustus verrattuna mittauksiin. 4.8 Asekäsittelyrata 2, hirvirata ja haulikkorata Meluselvityksessä olleiden ampumaratojen lisäksi tässä varmistettiin myös seuraavien ratojen ympäristömelu: asekäsittelyrata 2, hirvirata ja haulikkorata. Asekäsittelyradan 2:n ja hirviradan melu on hyvin vähäistä muihin ratoihin verrattuna niiden edullisen sijainnin ja asekäsittelyrata 2:n korkeiden suojavallien vuoksi. Haulikkoradan melu on näistä kolmesta radasta voimakkainta Jollaksessa, mutta peittyy nykytilanteessa pohjoisempien ampumaratojen melun alle. Lisäksi laukausmäärä haulikkoradalla on selvästi vähäisempi kuin kivääriradoilla. Haulikkoradan laskennallinenkin AI-enimmäisäänitaso L AImax alittaa ohjearvon 65 db Jollaksessa. Melun kannalta merkittäviä yhteislaukauksia ei haulikkoradalla käytännössä esiinny. 4.9 Koonti torjuntasuosituksista Kaikkien ratojen aiheuttamat melutasot torjuntasuosituksilla on esitetty kootusti taulukossa 9. Valinta eri torjuntavaihtoehtojen välillä on tehty arvioimalla mikä toimista voisi olla yksinkertaisin toteuttaa ko. radalla. Tämän perusteella esim. pistooli- ja MPKK:n kivääriradan siirrot jätettiin koontitaulukon ulkopuolelle, vaikka näiden toimien melua vähentävä vaikutus Jollaksen kannalta on kaikkein suurin ja varmin. Taulukon mukaisilla torjuntatoimilla laskettu melukartta ratojen yhteismelusta on esitetty liitteessä A1. Taulukko 9. Enimmäisäänitasot torjuntasuosituksilla. K1 K2 K3 K4 Pistooli: väliesteet MPKK 150 m: vallin korotus Asekäsittely 1: takaeste Keskus 150 m: sivuvalli Keskus 300 m: ei muutoksia Keskus uusi 150 m Haulikko: ei muutoksia Hirvi: ei muutoksia Asekäsittely 2: ei muutoksia

14 Pienikaliiperiset aseet ampumaratojen ulkopuolella Muualla kuin ampumaradoilla tapahtuvien pienikaliiperisten aseiden ammuntojen aiheuttamat impulssikorjatut keskiäänitasot L Aeq,r on esitetty taulukossa 10. Melukartta ratojen yhteismelusta on esitetty liitteessä A2. Meluselvitykseen nähden uutena ratana otettiin huomioon Santahaminan koillisosassa sijaitsevan hyökkäysrata 2. Radan ampumasuunnaksi oletettiin kaakko. Paukkupatruuna-ammuntojen oletettiin tapahtuvan samalla alueella kuin meluselvityksessä. Myös Kuvun ja Puolustustalon ammunnat mallinnettiin kuten meluselvityksessä. Ampumaratojen ulkopuolella tapahtuvien pienikaliiperisten aseiden aiheuttama keskiäänitaso L Aeq,r ei ylitä tavoitearvoa 55 db. Santahaminassa voidaan ohjesäännön mukaan ampua paukkupatruunoilla ympäri saarta. Jollakseen leviävä melu on kuitenkin voimakkaasti riippuvaista ammuntojen sijainnista. Ammuttaessa Santahaminan pohjoisosassa AI-enimmäisäänitaso L AImax saattaa olla Jollaksessa jopa 75 db. Tämän vuoksi suosittelemme, että paukkupatruunaammunnoissa käytettävää aluetta rajoitettaisiin. Rajaksi sopii esimerkiksi linja Vesitorninmäki Kupu. Hyökkäysrata 2:n laskennallinen enimmäistaso pisteessä K3 oli 70 db. Puolustustalon osalta melun leviäminen riippuu myös huomattavasti ammunnan tarkasta sijainnista. Mallinnus tehtiin pahimman tilanteen mukaan eli avoimelta ammuttuna. Osa laukauksista ammutaan rakennuksesta, jolloin rakennus muodostaa tehokkaan meluesteen. Tosin samalla äänilähteen korkeus nousee, mikä vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Taulukko 10. Muiden kuin ampumaradoilla tapahtuvien pienikaliiperisten aseiden ammuntojen melun impulssikorjatut keskiäänitasot L Aeq,r [db] tarkastelupisteissä. K1 K2 K3 K4 Puolustustalo Hyökkäys Kupu Paukkupatruuna-ammunnat, Sahara yhteensä

15 Raskaat aseet 6.1 Nykytilanne Asekohtainen taulukko raskaiden aseiden aiheuttamasta melusta Jollaksessa on esitetty taulukossa 11 enimmäismelulle (C-äänialtistustaso L CE) ja taulukossa 12 keskimääräiselle melulle (impulssikorjattu A-keskiäänitaso L Aeq,r). Taulukoista nähdään, että enimmäismelun kannalta merkittävimmät aseet ovat raskas sinko 95 S raskas kertasinko 112 Apilas (onteloraketit) suuret räjäytykset sekä keskiäänitason kannalta edellisten lisäksi kevyt kertasinko 66 KeS (onteloraketit) kevyen kranaatinheittimen 81 Krh iskemät tulenkuvaukset Meluntorjunta tulee kohdistaa etenkin raskaaseen sinkoon ja kertasinkoon, mutta myös kevyempien aseiden melua tulee torjua, kun halutaan tavoitella keskiäänitason ohjearvoa Jollaksen etelärannassa. Taulukko 11. Raskaiden aseiden tuottama enimmäismelu eli C-äänialtistustaso L CE [db] tarkastelupisteissä per ase ja sijainti. (Enimmäismelun tapauksessa yhteismelua ei lasketa.) Kupu K1 K2 K3 K4 95 S, haa lähtö Apilas, orak lähtö Apilas, orak iskemä Apilas, harak lähtö KeS, orak lähtö KeS, orak iskemä KeS, harak lähtö Krh 71, 0-panos Krh 71, iskemä (Riviera) putkiraivain 10 kg tulenkuvauskenttä 10x60 g tulenkuvauskenttä 5x60 g tulenkuvaus 200 g Krkk, lähtö Krkk, iskemä P-talo tulenkuvaus 60 g KeS, harak lähtö Sahara heitto 200 g (itäosa) peno 1 kg (eteläosa)

16 Taulukko 12. Raskaiden aseiden tuottama keskimääräinen melu eli impulssikorjattu A-keskiäänitaso L Aeq,r [db] tarkastelupisteissä per ase ja sijainti. Kupu K1 K2 K3 K4 95 S, haa lähtö Apilas, orak lähtö Apilas, orak iskemä Apilas, harak lähtö KeS, orak lähtö KeS, orak iskemä KeS, harak lähtö Krh 71, 0-panos Krh 71, iskemä (Riviera) putkiraivain 10 kg tulenkuvauskenttä 10x60 g tulenkuvauskenttä 5x60 g tulenkuvaus 200 g Krkk, lähtö Krkk, iskemä P-talo tulenkuvaus 60 g KeS, harak lähtö Sahara heitto 200 g (itäosa) peno 1 kg (eteläosa) yhteensä Melun vähentämismahdollisuuksia Raskaiden aseiden meluntorjunta on lähtökohtaisesti haastavaa. Ensinnä melu on pienitaajuista, minkä vuoksi esteiden vaimennusvaikutus on hieman pienempi kuin muulla melulla yleensä. Toiseksi varomääräykset aiheuttavat haasteita ampumapaikkojen, maalialueiden ja meluesteiden sijoittelulle. Santahaminassa olevien raskaiden aseiden melun vähentämiseksi on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja. Estekorkeudet on esitetty verrattuna aseen suun tai iskemän korkeusasemaan. Sinkoeste eli maavalli Sinkojen melun torjumiseksi tarkasteltiin laskentamallin avulla erikorkuisten maavallien vaikutusta melun leviämiseen. Laskentatulosten perusteella osoittautui, että 20 m etäisyydellä olevan vallin harjan tulisi olla vähintään 8 m korkeammalla kuin melulähde, jotta vaikutus on merkittävä. Hahmotelma vallista on esitetty kuvassa 7. Tällaisen vallin vaikutus sinkojen C-äänitasoon on noin 5 db ja A-äänitasoon noin 10 db. Vaikutus riippuu jonkin verran etäisyydestä ja maanpinnan muodoista. Edellä olevat laskentamallilla testatut vaimennusarviot ovat Jollaksen tarkastelupisteille.

17 Kuva 7. Sinkojen tuliaseman vallin hahmotelma. Koska singoilla iskemä on usein jopa meluisampi tapahtuma kuin lähtölaukaus, tulisi vastaava valli toteuttaa myös iskemämelua vähentämään. Iskemille riittää samankorkuinen valli kuin lähtölaukauksille. Iskemille 20 m etäisyys valliin saattaa kuitenkin olla varomääräysten ja käytännön kannalta mahdoton. Jos vallia joudutaan siirtämään etäämmälle melulähteestä, sitä pitää korottaa vastaavassa suhteessa. Detaljina mainittakoon, että Kuvussa on kallio välittömästi Apilaksen tuliaseman pohjoispuolella. Tämä vaimentaa jo entuudesta mallin mukaan jonkin verran A-tasoa, minkä vuoksi vallin vaimennusvaikutus Apilakselle on suhteessa pienempi kuin kevyelle kertasingolle. Kertasingon tuliasema on Jollaksen kannalta avoimessa kohdassa. C- äänitason kannalta kallion vaikutus on mallin mukaan hyvin pieni samoin kuin raskaalle singolle 95 S, jonka tuliasema oli meluselvityksen mittauksissa sama kuin Apilaksella. Tulenkuvauspanosten pienentäminen Yhtenä melun vähentämiskeinona tarkasteltiin 200 g tulenkuvauspanosten pienentämistä 60 grammaan. Oletuksella, että panokset ovat tyypiltään identtiset, teoreettinen panoksen koon vaikutus A-äänitaso on noin 4 db ja C-äänitaso on noin 6 db. Laukausmäärien vähennys Yksinkertaisimpia meluntorjuntakeinoja on laukausmäärien vähentäminen. Santahaminassa esim. kranaatinheittimen ja tulenkuvauksien aiheuttama melu on yhtä suurta kuin sinkojen, koska niiden määrä on suurempi. Tämän vuoksi yhtenä torjuntakeinona on tarkasteltu niiden vähentämistä. Tuliasemien siirto Meluntorjunnallisesti varmin ja tehokkain keino on tuliasemien ja iskemä-alueiden siirto muualle. Itse Santahaminan alueella ei kuitenkaan liene muita mahdollisia sijoituspaikkoja.

18 Torjuntavaihtoehtojen tarkastelu Taulukossa 13 on esitetty erilaisia meluntorjuntaskenaarioita ja niiden vaikutusta keskiäänitasoon L Aeq,r. Melukartta vaihtoehdosta VE3 on esitetty liitteissä B1 ja B2. Torjuntavaihtoehtojen laskennan yhteydessä havaittiin laskentatuloksissa virhe, joka liittyi laukausmäärien laskentaan. Virhe on vaikuttanut lievästi meluselvityksen raskaiden aseiden keskimääräisen melun L Aeq tuloksiin. Meluselvityksen L Aeq tulokset tarkastelupisteissä ja melukartassa ovat olleet 1 2 db liian suuria. Korjaus ei kuitenkaan käytännössä vaikuta 55 db meluvyöhykkeen rajaan lainkaan, minkä vuoksi melualueita ei tämän perusteella ole tarvetta muuttaa. Se ei myöskään poista torjuntatarvetta. Taulukko 13. Eri torjuntavaihtoehtojen vaikutus A-keskiäänitasoon L Aeq,r [db] ja C-äänialtistustasoon L CE [db]. skenaario K1 K2 K3 K4 nykytilanne VE1: sinkoeste VE2: sinkoeste ja tulenkuvausten pienentäminen VE3: sinkoeste, tk:ten pienentäminen ja krh puolitus VE4: singot 95 S ja Apilas pois Enimmäismelu L CE, VE1: sinkoeste ja 10 kg pois Johtopäätökset Santahaminan ampumaratojen ja raskaiden aseiden melu aiheuttaa yleisten ohjearvojen ja puolustusvoimien suositusarvojen ylityksiä Jollaksessa. Tilanteeseen vaikuttavat lukuisat eri puolilla sijaitsevat melulähteet. Jos sekä ampumaratojen että raskaiden aseiden melua halutaan saada vähennetyksi ohje- ja suositusarvojen tasolle, on tarpeen toteuttaa useita eri torjuntatoimia. Todettakoon, että laskentamalli on suhteellisen herkkä pienillekin korkeusasemien muutoksille, minkä vuoksi mallinnukseen ja torjuntatoimien ehdotuksiin on pyritty sisällyttämään riittävästi varmuusvaraa, jotta vaimennusarviot eivät olisi ainakaan optimistisia. On kuitenkin suositeltavaa, että teknisten torjuntakeinojen toimivuus varmistetaan mittauksin toteutuksen jälkeen. Ampumaradat Ampumaradoista eniten melua Jollakseen aiheuttavat pistoolirata ja MPKK:n kiväärirata. Varmin ja tehokkain meluntorjuntakeino on siirtää ratojen ammuntoja, etenkin niiden ryhmäammunnat, Santahaminan eteläosaan. Siirtäminen sopii esille tuotuihin keskusampumaradan kehittämissuunnitelmaan sekä Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelmaan. Vaihtoehtoisina torjuntaratkaisuina pistooliradan melua voidaan vähentää esim. välimeluesteiden avulla ja kivääriradan melua korottamalla sivuvallia tai rakentamalla sen päälle meluaita. Myös keskusampumaradalla tarvitaan meluntorjuntarakenteita. Keskusampumaradan melua voidaan vähentää pohjoisen puoleiselle sivuvallilla tai parantamalla katosta väliseinäkkeillä.

19 Ampumaradoista lisäksi asekäsittelyradan 1 melu aiheuttaa laskennan mukaan ohjearvon ylityksen Hevossalmessa ja keskusampumaradan 150 m kivääriradan melu Jollaksen itäreunassa. AK1:n melua takasuuntaan voidaan torjua jatkamalla nykyistä melko korkeaa sivuvallia myös takasuuntaan tai rakentamalla takasuuntaan este. Ampumaratojen ulkopuolella käytettävien pienikaliiperisten aseiden melun keskiäänitaso L Aeq,r ei ylitä tavoitearvoa 55 db, mutta melun enimmäisäänitaso L AImax voi ylittää ohjearvon 65 db. Melun vähentämiseksi paukkupatruuna-ammunnoissa käytettävää aluetta tulisi ohjein rajata etelämmäksi esim. johtosäännössä. Raskaat aseet Raskaiden aseiden melun vähentäminen on vielä ampumaratoja haastavampaa. Yhtenä vaihtoehtona sinkojen melun torjumiseksi on tässä suunnitelmassa tarkasteltu tuliasemaan korkeaa maavallia. Sen harjan tulisi olla vähintään 8 m ampumakorkeutta ylempänä, jotta lasketut C-äänialtistustasot L CE alittaisivat suositusarvon 100 db (suurimpia räjäytyksiä lukuun ottamatta). Sopivissa, melun etenemiselle hyvin edullisissa sääolosuhteissa suositusarvo saattaa kuitenkin joskus ylittyä. Ehdotetun vallin vaikutuksesta raskaille aseille ei ole kokemuksia Suomessa. Tämän vuoksi suosittelemme, että ennen mahdollista rakentamista vallin vaikutusta tutkittaisiin myös mittauksin jollakin puolustusvoimien ampuma-alueella, jossa olisi käytettävissä valmis vastaavan korkuinen valli. Tällaiseen kokeeseen saattaisi soveltua esim. Säkylän taustavalli. Keskiäänitason L Aeq kannalta maavalli ei ole yksinään riittävä toimenpide suositusarvon saavuttamiseksi. Sen lisäksi heittimien laukausmääriä tulisi vähentää ja tulenkuvauspanosten kokoa pienentää. Tulenkuvauksiin käytettävää aluetta ja panosten kokoa voitaisiin ehkä rajata ohjeistuksella. Vaihtoehto tekniselle torjuntatoimelle eli meluvallin rakentamiselle olisi siirtää ainakin meluisimmat aseet eli raskaammat singot pois Santahaminasta. Jos muita raskaita aseita ei siirretä, niille tarvitaan kuitenkin lisäksi laukausmäärien ja panoskokojen pienentämistä. Kolmantena vaihtoehtona on esillä ollut tuliasemien ja maalialueiden uudelleensijoitus. Siirron pitäisi kuitenkin olla huomattava, jotta vaikutus olisi riittävä. Muutaman sadan metrin muutos tuliasemien sijaintiin ei käytännössä vaikuta ympäristöön leviävään meluun juuri lainkaan, vaan siirtymän tulisi olla vähintään kilometrin suuruusluokkaa. Tämän suuruusluokan siirtymä ei liene Santahaminassa mahdollista. Viitteet 1. MARKULA T, LAHTI T, KILPI L & PELTONEN T, Santahaminan ampumatoiminta. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki VNp 53/1997. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma 53/97, Helsinki Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Ohje. Puolustusvoimat. Helsinki Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki Ympäristöopas 61/1999. Ampumaratamelun mittaaminen. Ympäristöministeriö, Helsinki 1999.

20 akukon Liite A1 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Ampumaradat Torjuntaehdotukset Pistoolirata: väliesteet MPKK 150 m: vallin korotus Asekäsittely 1: takaeste Keskus 150 m: sivuvalli Keskus 300 m: nykytilanne Keskus uusi 150 m Haulikko: nykytilanne Hirvi: nykytilanne Asekäsittely 2: nykytilanne Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso LAImax db db db db db db db db db db K1 K2 K3 K4 Mittakaava: 1:35000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.1 (Nordic)

21 akukon Liite A2 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Pienikaliiperiset aseet ampumaratojen ulkopuolella Puolustustalo Hyökkäys 2 Kupu Sahara (paukkupatruunat) Keskimääräinen melu päivän (klo 7-22) impulssikorjattu (+12 db) A-keskiäänitaso LAeq db db db db db db db db db db K1 K2 K3 Mittakaava: K4 1:35000 (A4) Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.1 (Nordic)

22 akukon Liite B1 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Raskaat aseet Torjuntaehdotukset Sinkoaseet: meluvalli 81 KrH: laukausmäärän puolitus Tulenkuvaus 200 g: tilalle 60 g Räjäytys 10 kg: poisto Muut: ei muutoksia Enimmäismelu C-äänialtistustaso LCE db db db db db db db db db db K1 K2 K3 Mittakaava: 1:34999 (A4) K4 Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.1 (Nordic)

23 akukon Liite B2 Santahamina ampumatoiminta Meluntorjuntasuunnitelma Raskaat aseet, keskimääräinen harjoituspäivä Torjuntaehdotukset Sinkoaseet: meluvalli 81 KrH: laukausmäärän puolitus Tulenkuvaus 200 g: tilalle 60 g Räjäytys 10 kg: poisto Muut: ei muutoksia Keskimääräinen melu päivän (klo 7-22) A-keskiäänitaso LAeq db db db db db db db db db db K1 K2 K3 Mittakaava: 1:34999 (A4) K4 Ruutukoko: 1000 x 1000 m akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.1 (Nordic)

Ympäristömeluselvitys

Ympäristömeluselvitys 93002-1 Santahaminan ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Liisa Kilpi Timo Peltonen Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 3/2010 93002-1 1 (21) + liitteet DI Timo Markula, TkT Tapio

Lisätiedot

Melun seurantamittaukset 2011

Melun seurantamittaukset 2011 113002-1 Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue Melun seurantamittaukset 2011 Timo Markula Liisa Kilpi Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2011 113002-1 1(7) DI Timo Markula, DI Liisa Kilpi 2.8.2011 Vuosangan

Lisätiedot

LUMIJOEN AMPUMARATA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS. Mika Hanski Timo Markula. akustiikka audiovisual melu

LUMIJOEN AMPUMARATA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS. Mika Hanski Timo Markula. akustiikka audiovisual melu 155010-1 18.11.2015 LUMIJOEN AMPUMARATA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Mika Hanski Timo Markula Akukon Oy Hiomotie 19, 00380 HELSINKI Y-tunnus 0983772-0 Puh. 010 3200 700 akustiikka audiovisual melu www.akukon.fi

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat

Lisätiedot

123034-1.1 5.12.2013

123034-1.1 5.12.2013 123034-1.1 5.12.2013 PAROLANNUMMEN AMPUMARATA MELUNTORJUNNAN TARKISTUSMITTAUKSET Timo Markula Tapio Lahti Akukon Oy Hiomotie 19, 00380 HELSINKI Y-tunnus 0983772-0 Puh. 010 3200 700 akustiikka audiovisual

Lisätiedot

HÄTILÄN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE YMPÄRISTÖMELUSELVITYS. Mika Hanski Timo Markula Tapio Lahti. akustiikka audiovisual melu

HÄTILÄN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE YMPÄRISTÖMELUSELVITYS. Mika Hanski Timo Markula Tapio Lahti. akustiikka audiovisual melu 143114-1 29.5.2015 HÄTILÄN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Mika Hanski Timo Markula Tapio Lahti Akukon Oy Hiomotie 19, 00380 HELSINKI Y-tunnus 0983772-0 Puh. 010 3200 700 akustiikka audiovisual

Lisätiedot

2 TL Akustiikka. Tiivistelmä

2 TL Akustiikka. Tiivistelmä Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Akukon Oy 2 TL Akustiikka Kutomonkatu 3 Hiomotie 19 20100 TURKU 00380 HELSINKI timo.markula@akukon.fi tapio.lahti@tlakustiikka.fi Tiivistelmä Puolustushallinnossa on paraikaa

Lisätiedot

Ympäristömeluselvitys

Ympäristömeluselvitys 083003-1 Kajaanin varuskunnan ampumatoiminta Ympäristömeluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 1/2009 083003-1 1 (24) + liitteet DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti 12.1.2009

Lisätiedot

Hiukkavaaran ampumarata, Oulu

Hiukkavaaran ampumarata, Oulu Rambøll Finland Oy Oulun Sotilasläänin Esikunta, Oulun kaupunki 3.10.2007 Oulun kaupunki, Oulun Sotilasläänin Esikunta Viite 82110340-11 Versio Pvm 3.10.2007 Hyväksynyt Tarkistanut JHs Kirjoittanut JKO,

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

LIITE 9A. Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat TIEDOT AMPUMARATOJEN TOIMINNASTA

LIITE 9A. Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat TIEDOT AMPUMARATOJEN TOIMINNASTA mape Kiväärirata 150m (keskusampumarata) Puolustusvoimat 98%, muut 2% (reserviläisjärjestöt, 25 kpl rynnäkkö, tarkkuus ja konekiväärit, pistoolit käytössä vuodessa 164 000 100 % Käyttöönottovuosi 1957

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Ysp/

Ympäristölautakunta Ysp/ 1 (12) Asia tulisi käsitellä 5 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä koskevasta

Lisätiedot

Maavoimien Esikunta 1 (5) Henkilöstöosasto Liite 5 MIKKELI

Maavoimien Esikunta 1 (5) Henkilöstöosasto Liite 5 MIKKELI Maavoimien Esikunta 1 (5) AMPUMARADAN SUOJARAKENTEILLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA 1 TAUSTAVALLI 1. Taustavallin on noustava kauttaaltaan vähintään 34 :n kulmassa luotien lentorataan nähden. Taustavallin pinnan

Lisätiedot

23.6.2010 saapunut kirjelmä liittyen ampumaradan käytön kieltämiseen ulkopuolisilta

23.6.2010 saapunut kirjelmä liittyen ampumaradan käytön kieltämiseen ulkopuolisilta Hallintopakkopäätös UUDELY/736/07.00/2010 20.12.2010 ASIA VIREILLEPANIJA VELVOITETTAVA Ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla annettu päätös Thor Lindroos, Helsinki Kaartin Jääkärirykmentti HAKEMUS/VIREILLETULO

Lisätiedot

Mäskälän Siiri III kaava-alueen meluselvitys

Mäskälän Siiri III kaava-alueen meluselvitys 123105-1 Hätilän ampuma-alue Mäskälän Siiri III kaava-alueen meluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Liisa Kilpi Akukon Oy Helsinki 11/2012 123105-1 1(6) DI Timo Markula, DI Liisa Kilpi, TkT Tapio Lahti

Lisätiedot

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula 073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti

DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti 093086-2.1 1(5) DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti 1.7.2010 Rullalautaratojen ympäristömelu Brahen skeittipuiston meluntorjunta tilaaja: Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto tilaus:

Lisätiedot

Ampumaratojen BAT/BEP melu

Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Ratkaiseeko BAT ja BEP-selvitys ampumaratojen meluongelmat? Melu-työryhmä Asko Parri, pj Rauno Pääkkönen Larri Liikonen

Lisätiedot

Ampumaratojen meluntorjunta. Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere Lammin biologinen asema

Ampumaratojen meluntorjunta. Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere Lammin biologinen asema Ampumaratojen meluntorjunta Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere rauno.paakkonen@ttl.fi Lammin biologinen asema 30.9.2009 Johdanto ampumaratojen haltijoilla, ampujilla, katsojilla ja asiaa arvioivilla

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin

Lisätiedot

Ampumaratojen BAT melu

Ampumaratojen BAT melu Ampumaratojen BAT melu n päivät 2011 Melutyöryhmän puheenjohtaja Asko Parri Puolustusvoimien ampumaradat meluselvitystilanne Altistuvien määrän pv:n ampumaratojen melualueilla Melualue Asukkaat Vapaaajanasunnot

Lisätiedot

16T-2 Meluselvitys

16T-2 Meluselvitys 16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.

Lisätiedot

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3

Lisätiedot

Valitukset ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa. Kaartin Jääkärirykmentti

Valitukset ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa. Kaartin Jääkärirykmentti VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0227/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 6.9.2011 00089/11/5132

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (11) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (11) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2016 1 (11) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 20.10.2014 1058 HEL 2014-007030 T 11 01 00 00 Lausunto Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan

Lisätiedot

MELUSELVITYS RUUTIKANKAAN AMPUMAURHEILUKESKUS, YLEISSUUNNITELMA. Vastaanottaja Oulun seudun Ampumaurheilukeskus ry. Asiakirjatyyppi Raportti

MELUSELVITYS RUUTIKANKAAN AMPUMAURHEILUKESKUS, YLEISSUUNNITELMA. Vastaanottaja Oulun seudun Ampumaurheilukeskus ry. Asiakirjatyyppi Raportti Vastaanottaja Oulun seudun Ampumaurheilukeskus ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.6.2015 RUUTIKANKAAN AMPUMAURHEILUKESKUS, YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS RUUTIKANKAAN AMPUMAURHEILUKESKUS, YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

AMPUMAMELUN MITTAAMINEN, LEVIÄMINEN JA ARVIOINTI

AMPUMAMELUN MITTAAMINEN, LEVIÄMINEN JA ARVIOINTI AMPUMAMELUN MITTAAMINEN, LEVIÄMINEN JA ARVIOINTI Timo Markula ja Tapio Lahti Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 38 HELSINKI timo.markula@akukon.fi, tapio.lahti@akukon.fi JOHDANTO Ampumamelu on

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110 FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1

Lisätiedot

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS

TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.5.2016 TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI Päivämäärä 16.5.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Ryj/

Kaupunginhallitus Ryj/ 1 (17) 1015 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat) HEL 2014-007030 T 11 01 00 00 Päätös päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi

Lisätiedot

(5)+liitteet (8)

(5)+liitteet (8) 143084-01.2 1(5)+liitteet (8) DI Liisa Kilpi, DI Timo Markula 30.9.2014 Toralinna Tilaaja: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Yhteyshenkilö: Ville Purma LIIKENNEMELUSELVITYS 1 Tausta Helsingin Länsi-Pasilassa

Lisätiedot

TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS

TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen Seudun Ampujat ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI Päivämäärä Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Vastaanottaja Kainuun Liitto. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA

Vastaanottaja Kainuun Liitto. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA Vastaanottaja Kainuun Liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.6.2017 KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELUALUEIDEN LASKENTA Päivämäärä

Lisätiedot

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042 Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.

Lisätiedot

Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Helsinki

Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Helsinki Etelä-Suomi Päätös Nro 57/2016/1 Dnro ESAVI/92/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2016 ASIA Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Ympäristömeluselvitys

Ympäristömeluselvitys 2500-1.1 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Timo Peltonen Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 5/2007 2500-1.1 1 (23) + liitteet Timo Markula, DI, Tapio Lahti, TkT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 15.09.2016 Sivu 1 / 1 670/2015 11.01.00 84 Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristölupaa koskevista valituksista, Lahnuksen ampumarata Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh.

Lisätiedot

Liisa Kilpilehto, Mika Hanski

Liisa Kilpilehto, Mika Hanski 171079-01-A 1(3) Liisa Kilpilehto, Mika Hanski 8.11.2017 Asiakas: A-Kruunu Oy Tilaus: 1.11.2017 Yhteyshenkilö: Eero Lehtomäki LIIKENNEMELUSELVITYS 1 TAUSTA Kauniaisiin ollaan suunnittelemassa asuinrakennusta

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

143081-1.1 1(5)+liitteet

143081-1.1 1(5)+liitteet 1481-1.1 1(5)+liitteet DI Benoît Gouatarbès, TkT Henri Penttinen 1.7.2014 Nobinan Roihupellon linja-autovarikko Tilaaja: Nobina Finland Oy Tilaus: 11.6.2014 Yhteyshenkilö: Katja Olli ÄÄNITASOMITTAUKSET

Lisätiedot

Koivukujan asemakaavamuutoksen meluselvitys

Koivukujan asemakaavamuutoksen meluselvitys LEMPÄÄLÄN KUNTA, KAAVOITUS Koivukujan asemakaavamuutoksen meluselvitys RaporttiLUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35832p001 RaporttiLUONNOS 1 (7) Heiskanen Vesa Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2

Lisätiedot

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Ryj/

Kaupunginhallitus Ryj/ 1 (20) 1016 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata) HEL 2014-007034 T 11 01 00 00 Päätös päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS 16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (13) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (13) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (13) Asia tulisi ratkaista 5.4.2016 155 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan Santahaminan alueen raskaiden aseiden

Lisätiedot

R1: Kiväärirasti, hirvirata

R1: Kiväärirasti, hirvirata R1: Kiväärirasti, hirvirata Rasti: pitkä kiväärirasti Taulut: 7 SRA-taulua, 4 platea (5 p) ja 1 E/A-taulu Minimilaukausmäärä: 18 Maksimipisteet: 90 Ampumaetäisyys: 5-100 m Käsittelysektori: oikea ja vasen

Lisätiedot

akustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi

akustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi TL akustiikka 11211 Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 Tapio Lahti Liisa Kilpi Helsinki 2012-02 TL akustiikka 11211 1 (4) TkT Tapio Lahti, DI Liisa Kilpi (Akukon Oy) 2012-02-27 Helsingin kaupunki, meluselvitys

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322 TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI LIITE 13A4. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI LIITE 13A4. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti Vastaanottaja Maavoimien Esikunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.12.2011 PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17): Speedwayradan melumittaukset 15.8.2015 Kohde: Kuusaankosken speedwayrata (Kuusaantie 26, Kuusankoski) Yhteystiedot: Kuusaankosken moottorimieskerho ry (http://www.kmmkry.net/alkusivu.htm). Toiminnan kuvaus:

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Ysp/

Ympäristölautakunta Ysp/ 1 (15) Asia tulisi käsitellä 4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys

Meluselvityksen täydennys TL akustiikka 11202-2.1 Raahe, Lapaluodon kaava-alue Meluselvityksen täydennys Tapio Lahti TL akustiikka Helsinki 2011-09 TL akustiikka 11202-2.1 1 (7) TkT Tapio Lahti 2011-09-18 Raahe, Lapaluodon kaava-alue

Lisätiedot

Valtatie 8 parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Meluselvitys

Valtatie 8 parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Meluselvitys 16T-1 Raportti parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Projektinumero: 306914 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto / Toimeksianto... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskentamallin

Lisätiedot

Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys

Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2012 P17535 Raportti 2 (7) Puustinen Tomi 15.8.2012

Lisätiedot

Tytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys

Tytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys Lohjan kaupunki Jarno Kokkonen 2.5.2013 2.5.2013 1 (5) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melunohjearvot... 2 2 MELUNLASKENTATULOKSET... 2 2.1 Tutkitut melutilanteet... 2 2.2 Melun leviäminen ennustetilanteessa

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

rz;:;2j LIITE 41 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS LMAAVE Valittaj at Päätös, jota valitukset koskevat 1 (76) N:o

rz;:;2j LIITE 41 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS LMAAVE Valittaj at Päätös, jota valitukset koskevat 1 (76) N:o LIITE 41 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 (76) LMAAVE rz;:;2j N:o / ) / Taltionuniero 3259 Diaarinunierot 2928/1/11. 2937/1/11. 2946/1/11. 2981/1/11 2983/1/11 Vuosikirja ja Asia Valitukset ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen

Lisätiedot

Sako II, asemakaavamuutos

Sako II, asemakaavamuutos Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti

PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti Vastaanottaja Maavoimien Esikunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.3.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Päätös Nro 56/2014/1 Dnro ESAVI/767/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 56/2014/1 Dnro ESAVI/767/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 56/2014/1 Dnro ESAVI/767/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2014 ASIA Puolustusvoimat, Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta Lausunto 83-2a 1(3) 12.2.2015 Tilaaja: Anneli Keränen YIT Rakennus Oy Kerrostalot Pääkaupunkiseutu PL (Panuntie 11), 00621 Helsinki puh. 0 195 83 anneli.keranen@yit.fi Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS

REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2010 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN

Lisätiedot

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Lempäälän kunta Jussi Kurikka-Oja 16.4.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lempäälän kunnan Pajalantien ja Hulikankulman asemakaava-alueiden

Lisätiedot

VIRMUTJOEN AMPUMARADAN MELURAPORTTI 2009

VIRMUTJOEN AMPUMARADAN MELURAPORTTI 2009 VIRMUTJOEN AMPUMARADAN MELURAPORTTI 9 Imatran kaupunki Ympäristö- ja mittausyksikkö Riikka Litmanen 23..9 Virmutjoen ampumaradan meluraportti, syys-lokakuu 9 1 JOHDANTO...2 2 MITTAUSPISTEET JA MITTAUSTEN

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS

TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki/pieksämäen Seudun Ampujat ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.3.2015 TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI MELUSELVITYS TAHINLAMMEN AMPUMARATA, PIEKSÄMÄKI Päivämäärä

Lisätiedot

Kyrönpellon ampumaratojen johtosääntö 2016 LIITE 3 1 (9)

Kyrönpellon ampumaratojen johtosääntö 2016 LIITE 3 1 (9) 1 (9) RATAKOHTAISET ERIKOISMÄÄRÄYKSET 1 KIVÄÄRIRATA 150 METRIÄ - 150 m:n kiväärirata - 50 ampumapaikkaa - ampumakatos (valaistu) - tauluvalot, joiden kytkin on ampumakatoksessa sijaitsevassa maalilaitteiden

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 4 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 4 2.1 Meluohjearvot 4 2.2 Laskentaohjelma 4 2.3 Lähtötiedot 5 3 TULOKSET 5 3.1 Tulosten tarkastelu

Lisätiedot

Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys

Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Ryj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginhallitus Ryj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. 1 (16) Päätöshistoria 29.09.2014 992 HEL 2014-007034 T 11 01 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Lisätiedot Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri,

Lisätiedot

HANKEKORTTI KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi

HANKEKORTTI KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi HANKEKORTTI 22.2.2017 KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi Nykytilanne Asukkaita 261 Kuusaantie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 22 400 ajon./vrk Raskaan liikenteen osuus

Lisätiedot

Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi

Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 31.1.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755 7070 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS ASIA. Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset, Lempäälä

PÄÄTÖS ASIA. Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset, Lempäälä PÄÄTÖS Nro 86/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/11/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset,

Lisätiedot

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TULOKSET... 2 2.1 Melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät...

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. Satamalahden meluselvitys. Jarno Kokkonen Olli Kontkanen Matti Romppanen

Mikkelin kaupunki. Satamalahden meluselvitys. Jarno Kokkonen Olli Kontkanen Matti Romppanen Mikkelin kaupunki Satamalahden Jarno Kokkonen Olli Kontkanen Matti Romppanen 8.12.2010 1 SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT 1 1 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 1.1 Melulaskenta 2 1.2 Liikennetiedot 2 2 TULOKSET 2 LIITTEET

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.12.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 22.12.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

A. 1(4) + liitteet. Topeliuksenkatu 41 a / Töölöntullinkatu 8 LIIKENTEEN MELUSELVITYS. 1 Tausta. 2 Melulaskenta. 2.1 Laskenta- ja maastomalli

A. 1(4) + liitteet. Topeliuksenkatu 41 a / Töölöntullinkatu 8 LIIKENTEEN MELUSELVITYS. 1 Tausta. 2 Melulaskenta. 2.1 Laskenta- ja maastomalli 170069-1-A 1(4) + liitteet DI Miro Aalto, DI Benoît Gouatarbès 17.5.2017 Topeliuksenkatu a / Töölöntullinkatu 8 Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Gramatikova & Lindberg / Kiinteistö Oy Töölöntullinkatu 8 Tilaus:

Lisätiedot

SANTAHAMINAN AMPUMARADAT YLEISSUUNNITELMA

SANTAHAMINAN AMPUMARADAT YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Puolustushallinnon rakennuslaitos Kaartin Jääkärirykmentti Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaselostus ympäristölupahakemusta varten Päivämäärä 25.6.2013 Päivämäärä 25/06/2013 Versio Laatija

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009 SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden

Lisätiedot

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio

Lisätiedot