TURUN LINNAN PAJAPIHAN MUURIN KOROTUS JA KUNNOSTUS V.2009

Transkriptio

1 '3// TURUN LINNAN PAJAPIHAN MUURIN KOROTUS JA KUNNOSTUS V.2009 RAKENNUSTOIMISTO lainio & laivoranta OY

2 ALKUTILA Tamikuussa 2009 museovirasto ilmoitti tulevan vuoden hankkeekseen Turun linnassa pajapihan muurin päälisen korjaamisen ja tiedusteli lainio & Laivorannan kiinnostusta hanketta kohtaan. Vastasimme tiedusteluun myöntävästi ja sovimme pidettäväksi katselmuksen ja palaverin paikanpäällä, tutustuaksemme kohteeseen. Museovirastosta asiaa hoitivat Sja Flink ja Antti Suna, kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Merja Nieminen ja rakennesuunnittelusta Eero Kotkas. Lainio & Laivorannalta mukana olivat Jari Lainio, Markku Nykänen ja Tommi Vilkanen. Ensimmäisessä katselmuksessa tutustuimme kohteeseen. Käytiin läpi tulevaa hanketta ja tilaaja kertoi toteutusaikataulun, sekä muita siinä vaiheessa selvillä ollta yksityiskohtia. Hankkeen toteutukselle oli olemassa kaksi syytä: 1. muurin esteettisyys rapautuneen betonipalkin ja tiilien ansiosta ollut kovin hyvä ja 2. muurin päällä oleva tasanne loppui yhtäkkiä, kä reunalla ollut mitään kaidetta tai "vallia" varoittamassa tasanteen reunalla olevasta pudotuksesta. Muurin päälinen ole varsinaisesti ylsön käytössä olevaa aluetta, mutta on ollut huomattavissa, että etenkin kauniina kesäiltana joillekin ohikulkijoille on tullut houkutus kiivetä muurin päälle katsomaan kaunista aurajoen rantamaisemaa ja tällöin on vaara, että muuriita saattaa vahingossa "kävellä alas". Tässä vaiheessa oli vielä epäselvää purettaisiinko vanha betonipalkki, vai korjataanko se, mutta todennäköisin vaihtoehto oli betonipalkin purku ja muurin korotus muuraamalla. Samassa palaverissa varmistettiin Lainio & Laivorannan käytettävissä olevat resurssit ja sovittiin, että tilaajalle annetaan yksikköhintainen tarjous työn toteutuksesta. Kun tarjous oli annettu, saimme kutsun urakkaneuvotteluihin, joissa täsmennettiin työn sisältöä, aikataulua ja muita toimitusehtoja. Samalla todettiin, että muuri korjataan poistamalla betonipalkki, korottamalla muuraus ja tekemällä tämän päälle sorasta ja mullasta pte /valli, jonka muodon ja mallin arkkitehti tulee tarkentamaan työn edetessä. Kun tilaaja oli läpikäynyt tarjouksen ja muut toimitusehdot, saimme kutsun tulla tekemään sovittu työ. Työ päästiin aloittamaan toukokuun alussa. Antti Suna oli paikanpäällä valvomassa projektia ja sen arkea, Sja Flink hoiti hanketta Helsingistä käsin ja oli tiiviissä yhteydessä Anttiin ja suunnittelijoihin.

3 SUUNNITELMAT Muurin päälisen rakenteesta ollut varmaa selvyyttä ja tilaaja ilmoitti haluavansa edetä niin, että aluksi tehdään yksi, noin metrin mittainen "koepurkualue", joka paljastaisi rakenteen ja antaisi suunnittelijoille varmuuden asiasta. Palkki sahattiin poikki ja nostettiin irti muurauksesta, jolloin nähtiin koko muurin rakenne ja suunnitelmat lyötiin lukkoon. Arkkitehti Merja Nieminen teki suunnitelman muurin korottamisesta ja Eero Kotkas suunnitteli toteutuksen rakenteen. (Katso liitteet "muuri ennen korotusta" ja "muuri korotuksen jälkeen".) Lisäksi sovittiin, että vanhassa muurissa olevien vaihdettavien tiilien määrä määritellään erikseen erillisessä katselmuksessa työn edetessä. TOTEUTUS Työjärjestys oli seuraava: 1. Vanhasta betonipalkista poistettiin timanttisahaamalla sen etureunasta noin puolet. 2. Betonipalkin poiston yhteydessä vaurioitui osa tiilimuurin ylimmistä hkkokuntoisista tiilistä ja ne vaihdettiin uusiin. Vaurioituneet tiilet olivat pääosin sään rapauttamia, jotka hajosivat lopullisesti palkin etureunan poiston yhteydessä. 3. Seuraavaksi muurattiin tiilimuuriin korotus, jonka korkeus oli viisi tiilivarviaja "syvyys" 11/2 kiveä. Laastina käytettiin FESCONIN KS 50/50 laastia 3mm max. raekoolla ja tiilinä Potilan tilitehtaan tummaksi poltettua rkätiiltä. 4. Tiilimuurauksen päälle tehtiin laastista kallistus (FESCON KS SO / 50 ), joka pinnoltettiin bitumikerroksella (Shell Tixophalte), ensin kertaalleen ja kuivumisen jälkeen toiseen kertaan, johon siroteltiin päälle punertavaa soramursketta. Bitumikerros toimi muurin päälisen vesieristeenä ja näin ollen tiileen kohdistu liiallista vesikuormaa sadevesistä, kä liioin maakosteus pääse hautomaan muurausta. 5. Viimseksi muurin päälle levitettiin mullan ja hiekan sekainen täyttömaa. 6. Loppusilaukseksi uusi muuraus ja muurin vaihdetut tiilet käsiteltiin turpeen ja mullansekaisella vedellä, jott jo patinoitunut muuri ja korjattu alue erottuisi radikaalisti toisistaan Markku Nykänen hoiti projektia työmaalla koko hankkeen ajan. Hän teki muuraukset, tasauskerrokset ja bitumityön itse, betonipalkin purkutyön hän teki yhdessä Lainio & Laivorannan timanttisahuri Jussi Torikan kanssa ja korotuksen päälle tehdyt maarakennustyöt yhdessä Kimmo Salmisen kanssa. Kaikki työvaiheet tehtiin itä - länsi suuntaisesti aina purkutyöstä pintamultaan. Samaan aikaan em o töiden edetessä Hugo Aaltonen vaihtoi vanhassa muurissa olevat rapautuneet tiilet, joita oli n.l00 kpl.

4 Työn edetessä pidettiin katselmuksia tarpeen mukaan n. 2-4 viikon väln. Katselmukset ajoittuivat pääsääntöisesti työmaakokousten yhteyteen ja niissä käytiin läpi aina kunkin jakson tapahtumat, sekä mitä ja miten jatketaan tästä eteenpäin. Katselmuksissa ja työmaakokouksissa oli mukana Sja Flink ja Antti Suna museovirastosta, Merja Nieminen arkkitehtitoimisto Järvinen & Niemiseltä sekä Markku Nykänen ja Tommi Vilkanen rakennustoimisto Lainio & Laivorannalta. Yksi suurimmista kysymyksistä hankkeen aikana oli korotusmuuraukseen valittava tiili. Oli selvää, että täysin identtisen tiilen löytäminen on lähes mahdotonta ja eri vaihtoehtoja puntaroitiin. Vertailujen ja pohdinnan jälkeen käytettäväksi tiileksi valittiin Potilan tiilitehtaan tummaksi poltettu normaalikokoinen rkätiili, joka sulautui vanhaan muuriin parhaiten vertailtavista vaihtoehdoista. Eräs maininnan arvoinen skka on Potilan tiilitehtaan halu palvella tilaajaa ja valmistaa I toimittaa esteettisesti mahdollisimman lähellä vanhan muurin tiiltä oleva tuote kohtuullisin kustannuksin!. YHTEENVETO Kaikenkaikkiaan hanke sujui suunnitelmien mukaan, kä matkanvarrella ollut ongelmia. Henki jolla projekti eteni oli kiitettävää luokkaa ja työn lopputulos lähestulkoon sitä, mitä lähdettiin hakemaan: muurille syntyi "valli", muuri tuli edestä korkeammaksi ja vaikeammaksi kiivetä sen päälle, sekä esteettisyys parani. Usätietoja hankkeesta saa: Museovirastosta: Arkkitehtitoimisto Järvinen & Nieminen: Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta : Sja Flinkiltä ja Antti Sunalta Merja Niemiseltä Markku Nykäseltä ja Tommi Vilkaselta

5 TYÖSSÄ KÄYTETTYJEN MATERIAALIEN TEKNISET TIEDOT

6 fescon Myllykatu 3 Puh Hyvinkäa Fax TUOTESELOSTE 5.3 t (2) FESCON RAPPAUSLAASTI KS 50/50/600 (3,0 mm) TUOTEKUVAUS Fescon Rappauslaasti KS 50/50/600 on suojahuokostettu kalkkisementtipohjainen kuivalaasti. Maksimiraekoko on 3,0 mm. KS 50/50/600 laastia käytetään yleensä täyttölaastina. lisää vain vesi pumpattava hierrettävä erittäin hyvä säänkesto hengittävä KÄYTTÖKOHTEET poltettu tiili Kahi-tiili kalkkisementtirappaukset LAASTIN SEKOITUS Tarkista laastin vedentarve säkistä. Lisää kuiva-aines veteen ja sekoita betonisekoittajalla noin 10 min. Pakkosekoittajalla ja porakonevispilällä riittää noin 1-3 min. sekoitus. Anna laastin sstä noin 10 min., ja tee lyhyt uusintasekoitus. Uusintasekoituksessa haetaan oikea laastin notkeus lisäämällä lopullinen vesimäärä. Maksimivesimäärää kannata lisätä heti alussa. Kukin erä tulee sekoittaa samalla tavalla. Valmiin laastin työstettävyysaika on noin 2-3 tuntia. RAPPAUSTYÖ Alustan esikäsittely Tartuntalaastin ( Fescon KS 10/90/600 tai KS 35/65/500) tulee kovettua vähintään 1 vuorokausi ennen täyttörappausta. Alusta kostutetaan tarvittaessa ennen täyttörappausta. Täyttörappaus Täyttörappaus tehdään rappauskauhalla tai -pumpulla. Sopiva yhden täyttörappauskerroksen vahvuus on n. 15 mm. Mikäli kerrospaksuus ylittää 20 mm, on työ tehtävä useampana kerroksena siten, että aikaisempi kerros on ehtinyt kuivua 1-2 vrk ennen uuden kerroksen tekoa. Kuivissa olosuhtssa alusta on kostutettava ennen uutta rappauskerrosta. Täyttörappaus tasataan laudalla. Myös varovainen puuhierto pinnan tasaamiseksi voidaan tehdä. Kuivalaastin menekki on 15 mm:n kerrosvahvuudella n. 30 kg/m 2. Alin käyttölämpötila on + 5 C.

7 Jälkihoito FESCON RAPPAUSlAASTI KS 50/50/600 (3.0 mm) TUOTESELOSTE (2) Täyttörappausta tulee jälkihoitaa vähintään kolme vuorokautta. Jälkihoito on aloitettava mahdollisimman varhain, jotta tuoreen laastin plastiset halkeamat saadaan estettyä. Rappausverkot Rappausverkoilla saadaan pienennettyä laastin kuivumisesta aiheutuvaa halkluriskiä. Verkkoa tulee käyttää etenkin erilaisten materiaalien rajakohdissa, aukkojen ja kulmien vahvikkeena sekä erilaisten harkkopintojen (Siporex, kevytsora, betoni) rappauksissa. TEKNISET TIEDOT Pakkauskoko Vedentarve Valmista massaa Työstettävyysaika Maksimiraekoko Materiaalimenekki 25 kg ja 1000 kg 3,5-4,5 1/25 kg /25 kg 2-3 h 3,0 mm n. 30 kg/m 2 15 mm:n kerrosvahvuudella Notkeus (Haegerman) Ilmapitoisuus Vedenpidätyskyky Varastointi n. 170 mm n.15% % varastointi aika kuivassa paikassa n. 1 vuosi Pakkasenkestävyys: Taivutusvetolujuus 28 vrk Taivutusvetolujuus 91 vrk Puristuslujuus 28 vrk Tl lvulusvotolu)uus,, ~, j'....-[]... "'" 200 suiatus :IAktJrtys S)1diA.. _ J 0,5 O =-~ "~ 0 - I I 2.SLD M" ToIvutusvelolujuus, _.-,; : =rr -' - 0, o.,"" 91 'IfW. 200 saatusimd'ftys s)idia! l.. _.... J

8 Poti/antiJ1i.,, r '.~ "! 1, -,10. Vr J.. (" '1;'. ", [, US IVU TlllET G lleria TIILET NRT NormaalIrkätiilI 7Sx130x27G Muototiilet, vanhanajan tiilet, käs.lnlyödyt tiilet. Muurausohjeet saatavissa tehtaalta. Potilantlill e 2004 Toteutus: MIkeli NetworkJ:

9 T IXophalte on ammattikäyttöön tarkoitettu liima- ja ligumausaine, joka tarttuu erittäin hyvin ja jää pysyväm elastiseksi_ Ei tarvitse kuumentaa, heti käyttövalmis. Tarttuu jo muodostoa tiiviin sauman lukuisissa olosuhtssa. EriHäin elostisto joustavaa kylmissökin olosuhtssa. Torttuu erinomaisesti bitumiin, betoniin, metallhin, JosHn jo usmpiin muovhin. Torttuu mä"'iin pinloihin (jopa veden olla). PohjusteHa yleensä tarvita. Myrkytän.

10 Ominaisuudet Heti köyttövalmis ( kuumennusta). levityslämpätila +5 "C "C. Usta pakkauskokoja, help~ käyttöiset pakkouksel. Helppa levitys - voluu erittäin vöhön. Suo joo ruosteeho ja kosteudelta. OminaISuudet säilyvät -35 "C ' C:ssa (kuormituksesta riippuen). Pohjustetta yleensä tarvita. Väri: musta. Koostumus Tixophalte on elastinen, neutrooliksi kovettwo saumausmossa, joka sisöltöä erittäin korkealaatuista tiksotrooppista bilum~/kumiseosta, lisäla täyteointo sekä myrkytöntä, palavaa liuotinta. Käyttöohje Tixopholte voidaon lev;nää +5 "C "C:n lämpötilassa. Käsiteltävän pinnon tulisi 0110 puhdas ja kuivo ja siltä kannattaa paistaa pöly, rasvo ja irtohiukkaset. Tixopholte voidoon levinää käs~ ja ilmakäyttäisellä soumauspurislimella. Patruunan päässä oleva olumiinisuliin on avattava kokonaan ennen käyttöä. Kotkoise levityskärki viistosti siten, ettö saat siitä sopivan leveän juovan Tixophalte saumousoinetta. Pidä levityskärki puhtoona, jono lev~ tysmäörä pysyy vakiona jo pinnasta tulee tosoinen. Kun käytät painlmopuristinto, mön-- tä jo sylinteri on voideltovo huolell~ sesti. Tixophalte on levitettövä juovtno tai pistnö, jotto liuotin pääsee haihtumoan helposti. Varmista ilmanvaihdon riiltävyys levityksen aikana_ Kuivumisnopeuteen voikuttavat mm. lämpötila, pintomateriaali, imeytyvyys ja Tixophalte levityspaksuus. Tixopholte keslää heti levityksen jälkeen pieniä kuormituksio. Täysi lujuus saavutetaan liuottimen haihtumisen jälkeen. lopullinen kiinnityslujuus riippuu merkittävästi saoman tyypistä la luonteesta. Kun kiinnitetään eristtä tai konohuopaa käyttäen esim. viittä.4 cm:n levyistä juovoa, Tixophalte tarvitaan vähintään 400 9/m2 (todellinen möörö riippuu pintc.- moterioalista). Soumausainetta voi kulua enemmän katon nurkissa io reunoissa. Puhdistus Kuivunut Tixophalte voidaan poistaa mekoanisesti (esim. vtsellä). Jäljelle jäävä Tixophahe voidaon puhdistaa hiilivetyliuonimella (mineraalitärpötiliä). Yhteenoopivuus Tixophalte voidaan ylimaalata vain vesiohentsilla maalllo. Tixophahea voidaan koyttäö muovlie, jotka vät sisällä pehmintä. Tixophalte voi tahrato vaalean väri siä muovejo. Tixophalte pehmenee, jos se koskenao mineraaliöljytuone~ siin (bensiini, kerosiini, kaasuöljy). Yhteensopivuus suulakepuristetun polystyreenin (XPS) kanssa vaihtelee. Tällaisissa topauksissa Tixopholte kannahaa levittää ensin ainoastaan pohjamateriaaliin, minkä jälkeen EPS-Ievyt voidaan kiinninää paika~ leen. Älä levitä Tixophaltea liian paksulti. Pokkouskoot TIxophalte toimitetaan seuraavissa pakkauksissa: 310 ml alumiinipatruunat, jotka sopivat vakiomallisiin soumouspuristimiin. 1,5 I ja 3 I kalvopokkaukset, jotka sopivat käsi- ja/tai ilmokäyttäisiin saumauspuristimiin. 5 I ja 15 lastia. 180 I tynnyri. Jono Tixophalte Wet tarttuisi riittävön hyvin märkäön pintaan, on tärkeää pitöä levityskärki mahdollisimman lähellä kohteen pintaa (enintään 3 mm). Tämön ansiosta ylimääräinen vesi siirtyy syrjään. Säilytys Avoamoton patruuna säilyy vähintään 36 kuu kauna, jos se pidetään viileässö jo kuivassa paikassa kä pöästetä jäätymään.kaikki muut pakkaukset säilyvät vähintään 12 kuukauna.

11 Käyttöturvallisuus lisätietoja tuotteen käyttö- turvallisuus-- tiedotteessa. o '=-_... Tyypilliset ominaisuudet Väri Rakenne Ominaispaino 12 0 C:ssa) Kuivumisoika Ipinlamateriaalista riippuen) Pölykuiva Valumattomuus 114 päivää, 1,5 mm) Tippumispiste Tuulikuorma suosi ~ lellulla käyttämäärällä musla lahna 1,29/cm vko 2-3 h > 90 C 200 C 1800 Pa Materiaali Puisel kahalevyt Veneri Trespo-Glasal l asluievy Korkki Setoni Kennobetoni Tiili lostuvillasementti Sinkki Teräs Sendzimir~sinkityt levyt lyiiy Alumiini lasi Mineraalivilla lpehmeä) M ineraalivilla Ikova) SuulakepurisleHu palystyreeni IXPS) SolupalySlyreeni IEPS) Polyuretaanivaahto Po~retaanivoahto + bitumikerros Polyuretoonilosikolvo Bitumilosikolvo Lasivaahto PIR PVC-kaHopinnoile PVC-profiilil PVC:I, joissa ole pehmihlä Polyeleeni I polypropeeni BitumikoHopinnoitteet APP-kaHopinnoiHeel SBS-kaHopinnoiHeel Polyeleen ikalvo EPDM-kalvo Shell Tixophalte Yh teensopivuus Tarvitaanko esi k äsittelyä? I ky llä

12 Käyttö Vuotojen korjaaminen jo muut korjaukset, myös märillö pinnoillo. Kaikenlai,ten kahohuopien liimaus, myös APP- ja SBS-kolvol. Vesitiivis saumous: räystäöf, kattojen reunat jo liitokset, savu- jo ifmastointihormit, volaisimet. Sodevesijärjestelmien kiinnitys kohoan. Kosteussulkujen yms. vesitiiviiden snörakentden kiinnitys (esim. sis~ jo välisnissä). Kottohuovon reunojen kiinnitys ulkosniin. Viemöripufkien väliaikainen korjaus. Tixopholte Welin köyhöö,uositello kohtssa, joissa se \loi ko,kehaa (mineroali-)öljytuoh,iin, koska ne voivat liuottaa bitumio. Kaikkien tavanomaisien rakennusmateriaalien Iiimous, tiivistys ja täyttö. löydöt koko ajon uu,ia käyhökohtto, kun pidät Tixopholte Wetiä mukanosi rakennustöissö.

13 MUURI ENNEN KOROTUSTA JA KOROTUKSEN JÄLKEEN

14 BETONIREUNUS '. \ NYKYINEN MMN PINTA _.. J.... NYKYINEN TUULETUSRAKO MLTOMINERlmlLEVY LUONNONKIVI, " TIIlIMUURI., L, 1'---- ~ 1- - I : I I LUONNONKIVI, - l- I. I l ".L.' - 1. _ r - "1 J-~'--- -, TURUN LINNA I PAJAPIHAN MUURI LEIKKAUS I 1 20 NYKYTILANNE Me~a N ieminen, arkkitehti SAFN Kari Järv.nen ja. Merja Niemrnen. ar100tehdit SAFA

15 KALLlSTUSlAASTI BITUMISIVELY BITUMILlUOS / SHELL TIXOPHALTE JA PINTAAN KARKEA HIEKKASIROTE (TURUN LINNAN HIEKOITUSHIEKKA) / MULLAN JA HIEKAN SEKAINENTÄYTTÖMAA JA MATALIA KNlKKOKASVEJA UUSITliLlMUURAUS. TiiLET POTlLAN TIiLITEHDAS TUMMAKSI POLTETTU REIKÄ TIILI. laasti KS 50/50 FESCON. MAX RAEKOKO 3 MM SAUMOJEN PATINOINTITURPEEN JA MULLANSEKAISELLA VEDELLÄ!..,--,-- ~.- ~ NYKYINEN MAAN PINTA VANHA BETONI. LIITOSKOHTA MAAHAN SÄILYTET AAN NYKYISELLÄÄN NYKYINEN TUULETUS RAKO AALTOMNERliTTILEVY VANHAN TIiLIMUURIN KUNNOSTUS TIiLlEN VAIHTOA N 50 KPL _.--- TiiLi JA LAASTI KUTEN UUDELL~ ~---- MUURATTA~L0 2ifr't,tp;--- -_// KUNNOSTETTAVA VANHA TiiLi MUURI ) l----- LUONNONKNlMUURIN SAUMOJEN KORJAUS laasti KS 50/50 FESCON TURUN LINNA I PAJAPJHAN MUURI LEIKKAUS I / , kori PIIR Me~a Nieminen, arkkitehti SAFN Kari Järvinen ja Me~a Nieminen, arldcitehdit SAFA

16 KUVIA PROJEKTIN ERI VAIHEISTA

17 Antti Suna esittelee tulevaa projektia Markku Nykäselle Muurin päällä oleva betonipalkki oli paikoin pahasti vaurioitunut ja siinä olleet harjateräkset olivat hyvin pinnassa.

18 Pinnassa ollta harjateräksiä Osa muurin saumoista oli pahoin rapautunut.

19 Koepurkualue, josta varmistui sekä palkin, että muurin rakenne. Huomaa muurin takana oleva mineriitti levy, joka eristää maakerroksen muurista ja muodostaa tuuletusraon muurin taakse.., Palkki sahattiin vinosti suunnilleen keskeltä kahtia. Muurin päälinen oli aiemmin melko tasainen ja reunan pudotus tuli vastaan hieman yllättäin. Palkin päältä on poistettu ainoastaan n.scm:n ruohottunut maakerros., - '--_...

20 Kun purkutyöt oli tehty aloitettiin muurin korotusmuuraus. Varsinainen korotus oli 5 - tiilivarvia,,mutta osalla alueesta, jouduttiin vaihtamaan muurin päältä varvi tai pari., L <,\. t ' ", \',. \..:. \.. ~ ~ ' - ' ~ -, -, ~ '..... l ".'... '" 'L" \0... { L

21 Korotuksesta tehtiin leveydeltään 1 ~ kiveä.

22 Samaan aikaan kun muuria korotettiin, vaihdettiin muurista rapautunta tiiliä.

23 Korotusmuurauksen jälkeen pinta viistettiin tasauslaastilla taaksepäin kaltevaksi ja käsiteltiin kahdesti Shell TIxophalte bitumimassalla ja toisen kerroksen päälle levitettiin punertavaa soraa.,. ".. - ~.. J;..,. I! '1 I " -

24 Muurin päälinen ennen multauksen aloitusta ::.. -

25 Ensin levitettiin multa-hiekka sekoitus ja sen jälkeen kuorittiin vanhaa pajapihan kasvustoa "siirtonurmi" periaatteella korotusosan päälle juurtumaan.

26 Tämän jälkeen korotuksen ja vanhan pihapinnan välinen alue täytettiin hiekka-multa seoksella, muotoiltiin ja jätettiin odottamaan luonnollista "ruohottumistali.

27 ,f\ Korotus valmiina pajapihalta katsottuna. Kyltit varoittavat reunalla olevasta pudotuksesta. '1/. '.,. 1 I ",.,..,..!i -.. ;: 1 I ~' :... '", '. "'",. ~ '- ' I, ~ '\ ~ _... : ot '." I I.. ;.t\ ' '- \

28 Valmis korotettu muuri alhaaltapäin kuvattuna. Muurin alapuolelle asennettiin kyltit, joissa kielletään muurin päälle kiipeäminen.

29