Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen. riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen. riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen"

Transkriptio

1 Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen 1

2 Opaskirjan on laatinut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualueen riskiolosuhdetyöryhmä Kannen kuva: Comma Image Oy/ Helsingin kaupungin kuva-arkisto Ulkoasu: Sosv/viestintä/k-ep Painotyö: Paintek Pihlajamäki Oy Paino: 09/2007 2

3 Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen Sisällys 1. Lukijalle 4 2. Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen Lapsen/perheen tilanteen arviointi on jo puuttumista Vaikuttavan työn perusta on tilannearviointi 2.3. Riskitekijät ja suojaavat tekijät 7 3. Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden arvioinnin näkökulmat Lapsen kehitykseen liittyvät tarpeet Vanhemmuus Perhe- ja ympäristötekijät Yhteistyö perheen ja verkoston kanssa 18 Oletko huolissasi lapsesta -toimintamalli 4. Verkoston toimijat ja niiden tehtävät Sosiaalitoimen palvelut 20 Päivähoito: varhaiskasvatus ja esiopetus 20 Perhekeskukset 21 Leikkipuistot 21 Varhaisen tuen tiimit 22 Lastensuojelutiimit 22 Lastensuojeluilmoituksen tekeminen 23 Perheneuvolat 24 Perheoikeudelliset asiat Terveystoimen palvelut 25 Äitiys- ja lastenneuvola 25 Terveydenhoitajat 25 Lastenpsykiatrinen arviointipoliklinikka Opetustoimen palvelut 26 Oppilashuolto esiopetuksessa ja koulussa 26 Lähteet 27 3

4 1. Lukijalle Lasten ja lapsiperheiden kanssa työtä tekevien yhteinen tavoite on lapsen hyvän kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä kaikinpuolisen hyvinvoinnin edistäminen. Tämä opaskirja auttaa lasten ja lapsiperheiden kanssa mm. sosiaali- ja terveystoimessa työskenteleviä tunnistamaan lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä. Oppaan on laatinut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen moniammatillinen työryhmä. Oppaassa kuvataan riskitekijöiden tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen merkitys sekä keskeiset riskitekijät ja suojaavat tekijät 0-8 vuotiaan lapsen elämässä. Opas korostaa tilannearviointia osana puuttumisen prosessia. Oppaasta löytyvät moniammatillinen yhteistyöverkosto, Oletko huolissasi lapsesta -toimintamalli, verkoston tehtäväkuvaukset sekä lähdeluettelo. Oppaasta on painettu ja sähköinen versio intranetissa (sosiaalivirasto: sosnet, tai terveystoimi teri). Toivomme saavamme palautetta ja kommentteja oppaasta lapsiperheiden vastuualueen toiminnan ja johdon tukiyksikköön. Yhteystiedot sosnetista. Opaskirjan idea on tiivistetysti kuvattuna seuraavassa kuviossa: 4

5 2. Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkittävien riskien tunnistaminen on tärkeää, koska lapsi hyötyy erityisesti välittämisestä. Lapsen hyvinvoinnin arvioiminen on puolestaan välittämistä lapsesta. Lapsen hyvinvointia voidaan arvioida riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden avulla. tietämys erilaisista riskitekijöistä on jatkuvasti lisääntynyt, eikä ammatillisessa toiminnassa tätä tietämystä kannata jättää käyttämättä. toimijoiden kyky tunnistaa lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä riskejä on keskeistä ammatillista osaamista, ja sillä on aina merkittävä vaikutus lasten hyvinvointiin. Mikäli riskit jäävät tunnistamatta, sillä voi olla haitallinen vaikutus Lapsen/perheen tilanteen arviointi on jo puuttumista Lasten palveluissa lapsen ja/tai perheen tilanteen arviointi on tärkeää. Usein lapsen tilanteen läpikäyminen yhdessä vanhempien kanssa on riittävä interventio jo sinällään, koska lapsen kokemukset ja näkökulmat saavat äänen ja ne otetaan huomioon mahdollisesti ensimmäistä kertaa. tilanteen arviointi auttaa vanhempia kiinnittämään huomiota lapsen kasvun ja kehityksen kannalta olennaisiin piirteisiin ja siihen, miten he omalla toiminnallaan vaikuttavat lapsen kasvun ja kehityksen edellytyksiin. Opas antaa ohjeet siitä, mitkä elementit tulee sisältyä arviointiin Vaikuttavan työn perusta on tilannearviointi Arviointi on aina keskeinen osa työtä. Tilannearviossa arvioidaan lapsen/perheen sen hetkistä tilannetta. Tilannearvioita on olemassa erilaisia: kevyitä ja hyvinkin vaativia. Erilaisia tilannearviointeja yhdistävänä tekijänä on aina asiakkaan kunnioittava kohtaaminen ja vuoropuhelu asiakkaan ja työntekijän välillä. Tilannearviointi tehdään työparin, esimiehen, asiantuntijan tai tiimin kanssa. Opaskirjasta löytyy toimintaohje-kaavio Oletko huolissasi lapsesta, jossa opastetaan, miten toimit, kun huoli on herännyt, sivulla 18. Tilannearvio-käsitettä käytetään tällä hetkellä pääasiassa lastensuojelussa. Kaikissa ammatillisissa tehtävissä laaditaan erilaisia tilanteen arvioita, joista esimerkkinä neuvolan EPDS -mielialaseula, päihteiden käytön audit- kysely ja jokainen määräaikaistarkastus sellaisenaan. Päivähoidossa tilannearviointia vastaavat hoito- ja kasvatuskeskustelut ja lapsen Vasu-keskustelut (=lapsen varhaiskasvatussuunnitelma). Perusteet ja tavoitteet ovat kuitenkin lähtökohdiltaan samat; pyrkimyksenä on luoda näkemys lapsen ja hänen perheensä tilanteesta. Tilannearvioinnissa dokumentoidaan keskeiset havainnot ja tosiasiat sekä vanhempien kokemukset. Se käsittää yhteenvedon lapsen tarpeista, päätelmät ja sopimukset siitä, miten asiassa edetään. Oppaassa kuvatussa riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tilannearviossa kohdataan asiakas, ollaan kiinnostuneita hänen käsityksestään omasta elämäntilanteestaan, taustoistaan, ongelmistaan ja niiden syistä. On tärkeää kuulla lapsen kokemuksia ja näkökulmia. Riittävän kattava, vanhempien kanssa yhdessä tehtävä ja toistuva tilannearvio auttaa vanhempia kiinnittämään huomiota lapsen kasvun ja kehityksen kannalta olennaisiin asioihin ja siihen, miten he toiminnallaan voivat niihin vaikuttaa. Asiakkaan näkemysten kuuntelemisen lisäksi työntekijän tulee tuoda yhteiseen keskusteluun oma näkemyksensä tilanteesta. Eri osapuolilla voi olla erilainen näkemys tilanteesta tai erilaisia havaintoja, mutta tilannearvioinnissa pyritään yhteisymmärryksen löytämiseen. Tilannearviossa työntekijä ja asiakas miettivät yhdessä, mitkä asiat lapsen ja perheen tilanteessa ovat olennaisia, mistä tilanne johtuu ja mitä siinä tulisi tehdä. 5

6 Oppaassa riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: o lapsen yksilölliset kehitykselliset tarpeet o vanhemmuus o perhe ja ympäristö Tilannearvioinnissa näitä osia tarkastellaan aina yhdessä ja suhteessa toisiinsa. Tiivistelmä: Arviointi on aina keskeinen osa työtä. Tilannearviointi tehdään työparin, esimiehen, asiantuntijan tai tiimin kanssa. Kaikissa ammatillisissa tehtävissä laaditaan erilaisia tilanteen arvioita Tilannearvioinnissa dokumentoidaan keskeiset havainnot ja tosiasiat sekä vanhempien kokemukset. Se käsittää yhteenvedon lapsen tarpeista, päätelmät ja sopimukset siitä, miten asiassa edetään. On tärkeää kuulla lapsen kokemuksia ja näkökulmia. Työntekijän tulee tuoda yhteiseen keskusteluun myös oma näkemyksensä tilanteesta. Tilannearviossa työntekijä ja asiakas miettivät yhdessä, mitkä asiat lapsen ja perheen tilanteessa ovat olennaisia, mistä tilanne johtuu ja mitä siinä tulisi tehdä. Oppaassa riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: o lapsen yksilölliset kehitykselliset tarpeet o vanhemmuus o perhe ja ympäristö Tilannearvioinnissa näitä osia tarkastellaan aina yhdessä ja suhteessa toisiinsa. 6

7 2.3. Riskitekijät ja suojaavat tekijät Suojaava tekijä tarkoittaa joko yksilön itsensä, lähisuhteiden tai ympäristön ominaisuutta, joka vaikuttaa riskitekijöiltä suojaavasti. Riskitekijä on ominaisuus, olosuhde tai tapahtuma, joka tietyissä olosuhteissa lisää tietyn häiriön tai ongelman todennäköisyyttä. Tarkemmissa kuvauksissa on myös erikseen mainittu selkeitä riskitekijöitä. Yksittäinen riskitekijä lapsen tai perheen elämässä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsen hyvinvointi on vaarassa. Lapsen elämässä voi olla useitakin suojaavia tekijöitä, jotka riittävät antamaan tarvittavan tuen. Sen avulla lapsi kasvaa ja kehittyy hyvin ja oppii toimimaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Suojaavia tekijöitä on kuvattu luvussa 3 eriteltyinä, jotta niiden merkitys nousisi esiin ammatillisessa toiminnassa. Neuvoloissa, päivähoidossa, leikkipuistoissa, kotipalvelussa ja kaikissa peruspalveluissa voidaan vahvistaa suojaavia tekijöitä lapsen elämässä. Se on lasta ympäröivän yhteisön tehtävä. Kun tilannearvioinnissa kartoitetaan riskitekijöitä, tarkastellaan aina samalla suojaavien tekijöiden vaikutusta ja määrää lapsen elämässä. Jos riskitekijä lapsen elämässä on merkittävä (esimerkiksi lapseen kohdistuva väkivalta) tai riskitekijöitä on useita, lapsen tilanteeseen tulee aina puuttua, vaikka suojaavia tekijöitä olisi. Tiivistelmä: Suojaava tekijä tarkoittaa joko yksilön itsensä, lähisuhteiden tai ympäristön ominaisuutta, joka vaikuttaa riskitekijöiltä suojaavasti. Riskitekijä on ominaisuus, olosuhde tai tapahtuma, joka tietyissä olosuhteissa lisää tietyn häiriön tai ongelman todennäköisyyttä. Tarkemmissa kuvauksissa on myös erikseen mainittu selkeitä riskitekijöitä. Yksittäinen riskitekijä lapsen tai perheen elämässä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsen hyvinvointi on vaarassa. Kaikissa peruspalveluissa voidaan vahvistaa suojaavia tekijöitä lapsen elämässä. Kun tilannearvioinnissa kartoitetaan riskitekijöitä, tarkastellaan aina samalla suojaavien tekijöiden vaikutusta ja määrää lapsen elämässä. 7

8 3. Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden arvioinnin näkökulmat Tässä luvussa on kuvattu kolmion esittämän luokittelun avulla ne näkökulmat, joiden kautta lapsen/perheen osalta tilannearviointi laaditaan. Luokittelun pohjana on käytetty Iso-Britannian valtakunnallista tilannearviointimallia ja alaluokitteluissa useita muita lähteitä: Alkuperäinen lähde: Department of Health/Department for Education and Employment/Home Office: Framework for the Assessment of Children in Need and their Families 8

9 3.1. Lapsen kehitykseen liittyvät tarpeet Terveys Terveys sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä kasvun ja kehityksen. Lapsen terveyttä arvioitaessa on huomioitava erilaiset fysiologiset vahvuudet ja puutteet sekä perinnöl liset tekijät. Lapsen terveydestä huolehtiminen edellyttää mm. sitä, että vanhempi varmistaa, että lapsen ruokavalio on asianmukainen ja ravitseva, lapsella on mahdollisuus ulkoiluun, liikkumiseen ja lepoon, vanhempi huolehtii lapsen neuvolakäynneistä ja hammashoidosta ja että sairastuttuaan lapsi saa asianmukaista sairaanhoitoa. Tunne-elämän ja käyttäytymisen kehitys Tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksellä tarkoitetaan sitä, että autetaan, ohjataan ja opetetaan lasta sekä tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan että selviytymään voimakkaiden tunteidensa kanssa lohdutuksen, ymmärtämisen ja keskustelun avulla. Lapsen tunne-elämän kehityksen kannalta merkityksellisintä on varhaisten kiintymyssuhteiden laatu. Tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksen havainnointi sisältää myös havainnot siitä, miten lapsi sopeutuu muutoksiin ja millainen hänen itsehillintänsä on. Perhe- ja sosiaaliset suhteet Perhe- ja sosiaaliset suhteet tarkoittavat lapsen pysyviä ja vakaita suhteita vanhempiinsa tai hoita jiinsa ja hyviä suhteita sisaruksiin. Lapsen kasvaessa ystävyyssuhteet ikätovereihin muodostuvat entistä merkittävämmiksi. Ihmissuhteiden sujumisen kannalta on tärkeää, että lapselle kehittyy kyky empatiaan eli toisen asemaan asettumiseen ja toisen tunteiden ymmärtämiseen. Identiteetti Identiteetti tarkoittaa lapsen jatkuvasti kasvavaa ja muuttuvaa ymmärrystä itsestään erillisenä ja arvokkaana yksilönä omassa ympäristössään. Se sisältää lapsen itsetunnon, näkemyksen itsestään ja kyvyistään, minäkuvan sekä sen, että hänellä on käsitys omasta yksilöllisyydestään. Identiteettiin ja itsetunnon kehittymiseen liittyvät myös tunteet johonkin kuulumisesta sekä perheen, kaveripiirin ja sosiaalisen ympäristön osoittama hyväksyntä. Muun muassa lapsen etninen tausta, uskonto, ikä, sukupuoli, seksuaalisuus ja vammaisuus vaikuttavat hänen identiteettinsä muotoutumiseen. Oppiminen Lapsen oppiminen alkaa jo varhaisella sikiökaudella. Varhaislapsuudessa lapsi oppii jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Suotuisan oppimisen edellytyksiä ovat mahdollisuus leikkimiseen ja vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa, onnistumisen kokemukset sekä mahdollisuudet saavuttaa erilaisia taitoja. Lisäksi vanhempien tulee tiedostaa oma osuutensa lapsen ympäristössä ja muut oppimiseen vaikuttavat tekijät. Ymmärrys sosiaalisesta ympäristöstä Arvioinnissa tarkastellaan lapsen kasvavaa ymmärrystä siitä, miten ulkopuolinen maailma havaitsee hänen ulkoisen olemuksensa, käyttäytymisensä ja erilaiset fyysiset ominaisuudet ja minkälaisen vaikutelman hän tekee. Tarkkailun kohteina ovat esimerkiksi ikään, sukupuoleen, kulttuuriin ja uskontoon sopiva pukeutuminen, siisteys ja henkilökohtainen hygienia ja mahdollisuus saada perheeltä tai hoitajilta mallia ja opastusta esiintymisestä erilaisissa ympäristöissä. 9

10 Itsestä huolehtimisen taidot Itsestä huolehtimisen taidot sisältävät itsenäistymisen kannalta välttämättömiä käytännöllisiä, emotionaalisia ja kommunikaatiotaitoihin liittyviä kykyjä. Tässä tarkoitetaan esimerkiksi lapsen jo varhaisessa vaiheessa oppimia pukeutumiseen ja syömiseen liittyviä taitoja. Lapsen kasvaessa taidot liittyvät esimerkiksi itsenäiseen elämiseen ja uskallukseen sekä kykyihin toimia itsenäisesti ilman perheen jäsenten läsnäoloa. Itsestä huolehtimisen taitojen kehittyminen edellyttää rohkaisua, jotta lapsi oppii saavuttamaan sosiaalisten ongelmien ratkaisutaitoja. Taitojen kehittymiseen vaikuttavat esimerkiksi lapsen fyysiset tai sosiaaliseen ympäristöön liittyvät seikat. Riskitekijät voivat olla: kehityshäiriöt, pitkäaikaissairaus, keskosuus vaativa temperamentti, persoonalliset ominaisuudet, esim. syrjäänvetäytyvyys, levottomuus epävakaat olosuhteet: pysyvä aikuissuhde puuttuu tai lapsi osoittaa turvatonta kiintymystä aikuiseen (ristiriitainen tai epätavallinen käyttäytyminen, pelokkuus, välttely) lapsi ei luota aikuisiin, eikä ota apua vastaan pahoinpitely, traumat lapsi joutuu kiusatuksi tai on itse kiusaaja vuorovaikutus on puutteellista, ystävyyssuhteiden luominen vaikeaa, tyttöjen ja poikien väliset erot, konfliktiherkkyys itsestä huolehtimisen taidoissa puutteita leikkimisen taidot puutteelliset esim. ei kykene leikkimään, mielikuvitukseton leikki tai aina sama leikki, onko lapsi leikissä tasavertainen vai pomottaja, minkä ikäisiä leikkikavereita huono kaveripiiri, ei lapsikavereita ollenkaan ei jaksa keskittyä ikätason mukaisesti, ei sitoudu toimintaan kielen ja motoriikan kehityksessä ongelmia tai kehitys ei vastaa ikätasoa 10

11 Suojaavat tekijät lapsen iänmukainen perushoito turvataan lapsen ikä, kehitystaso huomioidaan lapsi fyysisesti lahjakas, esimerkiksi motorisesti taitava lapsi osaa ilmaista tunteita tilanteeseen sopivalla tavalla lapsella on joustava temperamentti lapsen elämässä on huumoria ja iloa lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja kokemuksia oppimisesta, lapsella on tunne, että hän kykenee vaikuttamaan omaan elämäänsä lapsella on vähintään yksi turvallinen aikuissuhde: lämmin suhde ja aikuisen kiinnostus lapseen persoonalliset ominaisuudet ja erityispiirteet sekä temperamentti on otettu huomioon arjessa, (koti, pk, lp, koulu), eivätkä ominaisuudet haittaa merkittävästi lapsen elämää lapsen elämän merkittävät ja ikävätkin kokemukset kohdataan lapsen ja perheen kanssa (päästään yli, opitaan elämään niiden kanssa) lapsi luottaa aikuiseen, on kontaktissa ja ottaa apua vastaan, spontaanisuus lapsi leikkii leikkii muiden kanssa ikätasoisia leikkejä, on vuorovaikutuksessa, hänellä on kavereita 11

12 3.2. Vanhemmuus Vanhemman tai huoltajan kyky huolehtia lapsen perushoidosta, vastata lapsen terveydestä ja kehityksellisistä tarpeista on ensisijaista lapsen myönteisen kasvun ja kehityksen kannalta. Seuraavassa on kuvattu tekijöitä, joihin tulee kiinnittää huomioita, jos vanhemmuuteen liittyen huoli lapsesta/perheestä on herännyt. Näiden havaintojen jälkeen arvioidaan lapsen tilanne. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, että lapsen hoidosta voivat vastata myös muut aikuiset, kuin omat vanhemmat ja heidän roolinsa voi olla merkittävä. Keskeiset tekijät, jotka ilmentävät vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon liittyviä tehtäviä ovat: miten vanhempi suhtautuu lapseen, hänen käyttäytymiseensä tai olosuhteisiin tapa, jolla vanhemmat vastaavat lapsen tarpeisiin ja alueet, joissa he kokevat vaikeuksia lapsen tarpeisiin vastaamisessa tai eivät onnistu vastaamaan niihin miten lapsi vaikuttaa vanhemmuuteen millainen lapsen ja vanhemman välinen suhde on vanhempien ymmärrys lapsen tarpeista ja kehityksestä vanhempien kyky rakastaa lasta ja osoittaa se vanhempien ymmärrys vanhempana olemiseen liittyvistä tehtävistä ja tehtävien merkitystä lapsen kehityksen kannalta vanhempien vanhemmuudessaan kokemien vaikeuksien vaikutus heidän kykyynsä huo lehtia vanhemmille kuuluvista tehtävistä ja velvollisuuksista (todellisuuden ja omien pyrkimyksien erottaminen) vanhempien menneiden kokemusten vaikutukset nykyiseen vanhempana toimimisen kykyyn vanhempien kyky kohdata ja hyväksyä vaikeutensa vanhempien kyky hyödyntää tukea ja ottaa vastaan apua vanhempien kyky sopeutumiseen ja muutokseen vanhempana toimiessaan Toimintakyky vanhempana Perushuolenpito Perushoidon toteutumisella tarkoitetaan vanhemman kykyä huolehtia lapsen fyysisistä tarpeista ja siihen sisältyvästä asianmukaisesta terveydenhoitoon liittyvistä tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat mm. lapsen riittävästä unen saannista ja uni- ja vuorokausirytmistä huolehtiminen sekä ruuasta, juomasta, lämmöstä, suojasta, puhtaudesta, sopivasta pukeutumisesta, ulkoilusta, liikunnasta ja hygieniasta huolehtiminen. Turvallisuuden varmistaminen Vanhempi varmistaa, että lapsella on riittävä suoja vahinkojen ja vaarojen varalta. Varmistaminen tarkoittaa lapsen suojelemista väkivallalta, merkittäviltä vahingoilta ja vaaroilta sekä kontakteilta vaarallisiin tai turvattomuutta herättäviin aikuisiin ja muihin lapsiin ja itsensä vahingoittamiselta. Se sisältää myös riskien ja vaarojen tunnistamisen sekä kotona että muualla. Emotionaalinen lämpö Vanhempi tiedostaa lapsen emotionaaliset tarpeet ja kykenee vastaamaan niihin. Lapsi kokee olevansa erityisen arvokas ja hänellä on positiivinen ymmärrys mm. omasta etnisestä ja kulttuurisesta identiteetistään. Emotionaalinen lämpö on kykyä olla lapselle turvallinen, pysyvä, vakaa ja rakastava aikuinen. Se on ymmärrystä siitä, että lapsen elämässä voi olla useita merkittäviä aikuisia, joilla on herkkyyttä ja kykyä vastata lapsen tunne-elämän tarpeisiin. Emotionaalista lämpöä on myös sopiva fyysinen kontakti, lohdutus ja halaaminen sekä lapsen kehuminen ja kannustaminen. Oppimisen tukeminen (Virikkeet) Oppimisen tukeminen tarkoittaa vanhemman kykyä edistää lapsen oppimista ja älyllistä kehitystä rohkaisemalla lasta, luomalla oppimista tukeva ympäristö virikkeineen sekä luomalla sosiaalista vuorovaikutusta edistäviä tilanteita mahdolliseksi. 12

13 Vanhempi tiedostaa, että lapsen kehitystä ja oppimista voidaan edistää keskinäisellä vuorovaikutuksella, lapsen kanssa keskustelemalla, vastaamalla lapsen kysymyksiin, rohkaisemalla, yhdessä leikkimällä ja toimimalla. Oppimista tukeva vuorovaikutus ja kannustaminen antavat lapselle onnistumisen kokemuksia myös tulevana kouluaikana ja ne auttavat helpottamaan lasta kohtaamaan elämän haasteet. Ohjaus ja rajat Vanhemman kyky ohjata ja asettaa rajoja auttaa lasta omien tunteiden ja käyttäytymisensä säätelemisessä. Vanhemmuuden keskeisiä tehtäviä on osoittaa ja olla sopivan käyttäytymisen mallina ja tunteiden sekä muiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen hallinnan mallina. Vanhemman tulee antaa ohjausta, joka tarkoittaa selkeiden rajojen asettamista. Rajojen asettamisen avulla lapsi kykenee kehittämään itselleen mallin moraalisista arvoista. Lapselle kehittyy omatunto ja hänen sosiaalinen käyttäytymisensä vahvistuu. Näiden avulla lapsi kasvaa sopusoinnussa yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on tukea lasta kasvamaan itsenäiseksi aikuiseksi, joilla on omat arvot ja kyky toimia asianmukaisella tavalla muiden ihmisten kanssa. Vanhempi ei ylisuojele lasta, vaan sallii tutkimisen ja oppimisen kokemukset. Ohjaus sisältää myös lapsen tukemisen sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa, vihantunteiden hallinnassa sekä muiden huomioimisessa. Vakaus ja jatkuvuus Riittävän vakaa perheympäristö edesauttaa lapsen kehitystä ja ylläpitää turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä niihin ensisijaisiin hoitajiin, jotka turvaavat parhaan mahdollisen kehityksen. Vakaus ja jatkuvuus lapsen elämässä tarkoittavat, että turvallisten kiintymyssuhteiden varmistamista ei häiritä, vanhempi on emotionaalisen lämmön osoittamisessa johdonmukainen eri aikoina ja lapsen tietynlaiseen käyttäytymiseen reagoidaan aina samalla tavalla ennustettavasti. Vanhempien vastavuoroinen käyttäytyminen muuttuu ja kehittyy samassa tahdissa lapsen kehityksen kanssa. Lapsen elämässä on tärkeää, että kontaktit keskeisiin perheen jäseniin ja muihin tärkeisiin ihmisiin on turvattu. Riskitekijät voivat olla: epäjohdonmukaiset kasvatuskäytännöt; vanhempien vakavat keskinäiset näkemyserot,ailahteleva kasvatus, vanhempien ja yhteiskunnan näkemykset lapsen kasvun tavoitteista eroavat suuresti (esim. kasvatuskulttuuri ei tavoittele itsenäisyyttä, vaan riippuvuutta ja yhteisöllisyyttä eli oma kulttuuri on ristiriidassa kantaväestön kulttuurin kanssa) vanhempi ei näe omaa tai lapsen ongelmaa vanhemman/vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelma parisuhdeväkivalta vanhemman rikollisuus, väkivaltaisuus vanhemmalla ei ole aikaa lapselle, esim. harrastus tai sitoutuminen työelämään vie voimat, raskaat taloudelliset tms. velvoitteet, jotka pitävät paljon poissa kotoa 13

14 Suojaavat tekijät vanhempi haluaa ottaa apua vastaan omiin tai lapsen ongelmiin ainakin toinen vanhemmista terve/ei päihdeongelmaa, hoitomotivaatio hyvä kasvatus on iänmukaista, johdonmukaista ja yhteisön sääntöihin sitouttavaa vanhemmat ohjaavat lasta riittävästi noudattamaan sääntöjä ja ottamaan muita huomioon sekä rajoittavat häiriökäyttäytymistä sopivalla tavalla vanhemmat ovat riittävän herkkiä lapsen tunteille, lohdutusta annetaan sopivasti. lapsi saa pettyä ja saa apua pettymyksen käsittelyyn. vanhemmalla on kyky nähdä lapsen tarpeet sekä kyky antaa lapselle turvaa ja hoivaa vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä on hyvää perheessä osataan käsitellä vaikeitakin asioita, mm. huumori, kyky asioiden selvittämiseen ilman väkivaltaa vanhemmalla on elämä hallinnassa huolimatta esim. työttömyydestä tai taloudellisesta tiukkuudesta lapsella on muuta sosiaalista tukea ympärillä, jos vanhemmilla ei ole aikaa vanhempien yhteydenpito hoitajiin on luontevaa ja riittävää, lapsen asioista on helppo keskustella niiden oikeilla nimillä vanhemmat noudattavat päivähoidon sääntöjä, pitävät kiinni sovituista asioista, jotka koskevat heitä tai lasta 14

15 3.3. Perhe- ja ympäristötekijät Perheen historia ja toimintakyky Perhehistoria sisältää sekä perinnöllisiä että psykososiaalisia tekijöitä. Perheen toimintakykyyn vaikuttavat seuraavat asiat: keitä taloudessa asuu ja mikä heidän suhteensa lapseen on, merkittävät muutokset perheen/ kotitalouden koostumuksessa, vanhempien omat lapsuudenkokemukset, perheenjäsenten elämänkaaren tärkeät tapahtumat ja niiden merkitys perheen jäsenille; perheen toimivuus, joka tarkoittaa mm. sisarusten välisiä suhteita ja niiden merkitystä lapselle; vanhemmuuden vahvuuksia ja heikkouksia sisältäen mahdollisen etävanhemman; erossa asuvien vanhempien väliset suhteet. Perhe laajassa merkityksessä Arvioinnissa kartoitetaan, ketkä kuuluvat perheeseen sekä lapsen että vanhemman näkökulmasta. Laajemmin kysymys pitää sisällään sukulaiset, ei-sukulaiset ja ei -läsnäolevat perheen jäsenet. Mikä on heidän roolinsa ja merkityksensä lapselle ja vanhemmille ja miten tämä ilmenee. Asuminen Asuminen sisältää asunnon sisä- ja ulkopuolen ja välittömän ympäristön. Asumisen osalta tarkastellaan, onko asunnossa perusmukavuudet, joita lapsen ikä ja kehitys sekä muut perheenjäsenet edellyttävät sekä onko asunto sopiva mahdollisen vammaisen perheenjäsenen näkökulmasta. Perusmukavuuksiin kuuluvat vesi, lämpö, viemäröinti, keittomahdollisuudet, nukkumismahdollisuudet, siisteys, hygienia ja turvallisuus ja näiden vaikutus lapsen kehityseen. Työllisyys Työllisyysnäkökohtia ovat mm: kuka perheestä on töissä, kuka on työtön, minkälaisia ovat työssäkäyvien työmallit ja suhtautuminen työhön, muutokset työllisyystilanteessa, mikä vaikutus tällä on lapseen ja miten lapsi kokee perheen työtilanteen. Toimeentulo Tarkastelun kohteena ovat perheen käytettävissä olevat tulot ja tulojen riittävyys perheen tarpeisiin nähden sekä saako se sille kuuluvan sosiaaliturvan eri muodot, onko taloudellisia ongelmia, jotka vaikuttavat lapseen. Perheen sosiaalinen integraatio Huomioidaan laajemman, sosiaalisen ympäristön ja yhteisön vaikutukset lapseen ja perheeseen. Sisältää perheen integraation tai eristäytymisen asteen, luontaiset vertaisryhmät, ystävät ja sosiaaliset verkostot ja näiden merkityksen perheelle. Ympäristön resurssit Ympäristön resurssit -näkökulma sisältää asuma-alueen mahdollisuudet ja sen sisältämät yleiset palvelut: terveydenhuolto, päivähoito, opetus, kulttuuri, uskonto, liikuntamahdollisuudet, kaupat ja vapaa-ajan palvelut. 15

16 Riskitekijöitä voivat olla mm: avio- tai avoero, ristiriidat vanhempien välillä sisaruksen vaikea sairaus, vanhemman menetys, vaihtuvat aikuiset ja ihmissuhteet vanhemman aiemmat käsittelemättömät kokemukset ja traumat vanhemman työttömyys, pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus vaikea taloudellinen tilanne, asuminen, huonot elämänhallintataidot yksinhuoltajuus ilman tukiverkostoa vanhemman ikä / nuori vanhempi, iäkäs vanhempi läheisverkoston puute, yhteisöön kuulumattomuus perheen eristäytyminen, sosiaalinen syrjäytyminen resurssi- ja henkilöstöpula peruspalveluissa yksilöllisen tuen tarpeessa olevien lasten tarpeita ei huomioida sopimattomat, vääränlaiset palvelut esim. väärä hoitomuoto ikätasoinen hoito ja opetus eivät toteudu asuinalueella tietämättömyys palveluista viranomaisten yhteistyön puute asuinalueen väestö- ja asumisrakenne (työttömyys, koulutuspohja, kaupungin vuokraasuntoja, alueella ei muita lapsia) lapsikielteinen ympäristö mediariski, viihteellisyys syrjintä ja rasismi 16

17 Suojaavat tekijät vanhempien keskinäinen yhteisöllisyys ja tuki vanhemmilla on tieto miten lapsella menee päivähoidossa, koulussa jne. lapsen yksilöllisen tarpeen mukainen hoito ja opetus toteutuvat asuinalueella viranomaisten halu ja kyky tehdä yhteistyötä ja puuttua varhain ongelmiin heterogeeninen väestö ja asuinrakenne riittävät ja tarkoituksenmukaiset resurssit lasten ja lapsiperheiden palveluissa elinolosuhteet riittävän hyvät; asunto, toimeentulo lapsen hoito-olosuhteet; matka päivähoitoon, hoidossa oloaika, lapsen rytmi on otettu huomioon päivän alkamisen, päättymisen ja loman tarpeen osalta lapsi on tarkastettu neuvolassa suositusten mukaisesti perheellä on yhteyksiä perheen ulkopuolisiin ihmisiin perheellä on mahdollisuus ulkopuolisiin hoitajiin, lasta ei jätetä yksin liian varhain, liian pitkäksi aikaa yhteisö kiinnittää huomioita lapsen median, esimerkiksi TV:n ja internetin käyttöön yhteisö on kiinnostunut ja tunnistaa lapsen perhehistorian merkityksen perhe ja ympäristö hyväksyvät ja tukevat maahanmuuttajalapsen kasvua kahteen kulttuuriin lasta ympäröivä yhteisö vaalii lapsuutta 17

18 3.4. Yhteistyö perheen ja verkoston kanssa OLETKO HUOLISSASI LAPSESTA-TOIMINTAMALLI - hyödynnä tätä opasta riskitekijöiden tunnistamisessa - työotteena suunnitelmallisuus ja työn arviointi - vanhemmat ovat yhteistyökumppaneita ja lastensa asiantuntijoita - konsultoi asiantuntijoita ajoissa - pyydä vanhemmilta lupa yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Jos et saa sitä syystä tai toisesta ja huoli pysyy, voit konsultoida anonyymisti. Mikäli tilanne edellyttää lastensuojeluilmoituksen tekemistä, on se tehtävä vaikka vanhemmat vastustaisivatkin (kts. oppaasta kohta lastensuojeluilmoituksen tekeminen) - tärkeää on riittävä dokumentointi kaikissa työn vaiheissa Toiminta arkityössäsi: - toimi oman perustehtäväsi mukaan (esim. terveydenhoitaja tekee lähetteen jatkotutkimuksiin) - havainnoi lasta ja keskustele lapsen kanssa - tarkastele lapsen vuorovaikutusta eri tilanteissa - huomioi aina lapsen vahvuudet ja korosta niitä mm. keskusteluissa vanhempien kanssa Puhu tiimissäsi - kerro mikä huolettaa - keskustele esimiehesi kanssa tilanteesta - kysy neuvoja, miettikää miten edetään, ketä voisi kutsua koolle - tarvitaanko moniammatillista yhteistyötä? - huolen jäsennykseen voit esimerkiksi käyttää varhaisen puuttumisen opasta tai huolen tai vyöhykkeet - jäsennystä Kerro huomioistasi ja ota asiat puheeksi vanhempien kanssa - kerro mikä sinua huolestuttaa lapsen tilanteessa ja miksi - kuuntele vanhempia, keskustele heidän kanssaan ja vaihtakaa ajatuksia havainnoistanne - sopikaa miten edetään, keskustelkaa, millainen tuki voisi olla perheelle riittävä ja käykää läpi mahdolliset auttaja- ja yhteistyötahot - arvioi yhdessä vanhempien kanssa onko tilanne muuttunut parempaan - jos tilanne on huonontunut, miettikää kuka voi auttaa - tuo esille oma näkemyksesi (tiimin) - toimikaa! Moniammatillisen yhteistyöpalaverin koollekutsuminen - perhe - lapsen/perheen kanssa toimivat työntekijät - yhteistyöverkoston asiantuntijat o kaikki kertovat näkemyksensä - sopikaa työnjaosta kuinka suojaavia tekijöitä vahvistetaan, miten lapsen ja perheen tilanteen kehittymistä arvioidaan ja millä aikataululla - jatka työskentelyä perheen kanssa suunnitelman mukaisesti konsultoi tarvittaessa lastensuojelua; onko tarve ls-toimenpiteisiin - tee lastensuojeluilmoitus - jos huoli ei poistu ja lapsen tilanne pahenee - kerro vanhemmille 18

19 4. Verkoston toimijat ja niiden tehtävät Perheiden palveluiden yhteistyön koordinoiminen Moniammatillinen yhteistyö käsitteenä merkitsee sitä, että ihmisillä on yhteinen työ tai tehtävä suoritettavanaan, ongelma ratkaistavanaan tai päätös tehtävänään tai he etsivät uusia näkymiä yhdessä keskustellen. Moniammatillista yhteistyötä koordinoidaan yhteistyön jatkuvuuden turvaamiseksi ja sujuvien perhepalveluiden tarjoamiseksi perheille. Helsingissä on erilaisia rakenteita yhteistyön koordinoimiseen. On havaittu hyödylliseksi, että alueille on yhteistyökumppaneiden kesken luotu rakenteet ja selkeät sopimukset moniammatilliselle yhteistyölle ja perustyöhön. Tärkeää on, että toimijoiden lisäksi yhteistyötä tekevät niin lähiesimiehet kuin toimintojen alueellinen johto. Säännölliset suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitapaamiset toimivat rakenteellisena runkona yhteistoiminnalle ja yhteisten hankkeiden koordinoinnille. 19

20 4.1. Sosiaalitoimen palvelut Päivähoito: varhaiskasvatus ja esiopetus Lasten päivähoidon lähtökohtana on tarjota perheille lapsen kasvua ja kehitystä tukeva hoitoympäristö. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa päivähoidon sisällöllistä toimintaa. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen päivähoidon, yksityisen hoidon tuen tai, jos lapsi on alle 3-vuotias, kotihoidon tuen. Päivähoitopaikkana voi olla päiväkoti tai perhepäiväkoti. Valtaosa helsinkiläisistä lapsista osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten yksilöllistä ja yhteisöllistä kehitystä, oppimista ja tervettä itsetuntoa. Lisäksi tehtävänä on antaa hyvä pohja elinikäiselle oppimiselle. Päivähoito järjestää perheiden ja heidän lastensa elämäntilanteeseen sopivat päivähoitopalvelut ja tarvittavan varhaisen tuen sekä on mukana edistämässä hyvää ja turvallista kasvuympäristöä helsinkiläisille lapsille. Päivähoitoa järjestetään perheen tarpeen mukaisesti kokopäiväisesti, osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Työn tai opiskelun vuoksi vuorohoitoa tarvitseville on sekä ilta- että ympärivuorokautisia päiväkoteja. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen prosessit Lasten hyvän kasvun edellytysten turvaamisen lähtökohtana on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen kasvatuskumppanuus ja päivähoidon henkilöstön, esimiesten, lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien hyvä ammatillinen varhaiskasvatusosaaminen. Helsingin varhaiskasvatuksessa huomion keskipisteessä on lapsille ominainen toiminnan tapa, leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ja tutkiminen. Kasvattajien keskeinen tehtävä on rikastaa lasten toimintaa sisällöllisesti ja huolehtia toiminnan tavoitteellisuudesta. Lapsen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Kaikki lapset tarvitsevat tukea jossain elämänsä ja kehityksensä vaiheessa. Lapsen tukemisen suunnitelmat kirjataan yhteistyössä vanhempien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Joskus lapsi tarvitsee tukea kaksikielisyyteen kasvamisessa, toisinaan tuen tarve havaitaan akuuttina ongelmana, kehityksen hitautena tai oppimisen vaikeutena. Tuen muoto ja määrä sovitetaan yksilöllisesti lapsen tarpeisiin. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä moniammatillisesti esimerkiksi neuvolan kanssa. 20

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Varhainen tuki ja moniammatillisuus Varhainen tuki ja moniammatillisuus, ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Käsitemäärittelyä Lasten

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot