Uutta voimaa ja vankkaa kokemusta Metallin vaaleissa

Transkriptio

1 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI POHJOIS-KARJALA 1/2008 Tässä lehdessä: Matti Mäkelä: Se on meistä kiinni... 3 Jorma Antila pohtii suuria mahdollisuuksia...4 Elämä ohjasi työvälinevalmistajaksi...5 Historiallinen liittokokous... 5 Lasse Pouhula tasa-arvon puolesta... 6 Timo Vänskän vakavaa leukailua tuottavuuden parantamistempuista... 7 Pohjois-Karjalan Vaikuttajaehdokkaat...9 Merja Karvonen pienipalkkaisten puolesta...10 Metallin on oltava edelläkävijä...12 Jari Jormalainen pohtii liittokokouksen merkitystä...13 Liittokokousehdokkaiden linjauksia Uutta voimaa ja vankkaa kokemusta Metallin vaaleissa Merja Karvonen, Timo Vänskä sekä muut Pohjois-Karjalan Metallin Vaikuttajien ehdokkaat tässä lehdessä.

2 2 1/2008 POHJOIS-KARJALA pääkirjoitus Reilua yhteistyötä työympäristön parantamiseksi Petri Kontkanen työskentelee Outokummun Metalli Oy:llä CNC-koneistajana. Hän on työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu. Myös ammattiosastossa hänellä on luottamustehtäviä. Hän on toimikunnan jäsen ja osaston nuorisovastaava. Petri on ollut työssä Outokummun Metallilla jo yli viisi vuotta. Petri on koulutukseltaan koneteknikko, mutta ei ole hakeutunut toimihenkilötehtäviin, koska viihtyy suorittavan työn parissa. Murikasta tietoa ja ratkaisumalleja Petri aloitti vuoden 2008 alusta työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja on kokenut jo paljon kysymyksiä, joihin täytyy löytää vastaukset kokemuksen ja koulutuksen kautta. Murikka-opisto on jo tullut Petrille tutuksi. Hän kävi työsuojelunperuskurssin heti työsuojelutoiminnan aloitettuaan. Murikka-opistoa Petri pitää hyvänä koulutuspaikkana. Siellä oppii paljon uutta tietoa teoriapuolelta ja siellä myös kuulee paljon muiden työpaikkojen ongelmista sekä ratkaisuista niiden korjaamiseksi. Työsuojeluvaltuutettuna Petri toivoo vilpitöntä ja suoraa yhteistyötä niin työnantajan kuin myös työtovereiden kanssa. Ainoastaan vilpittömällä ja reilulla yhteistyöllä pystytään saamaan turvallisempi ja terveellisempi työympäristö, Petri Kontkanen sanoo. Työehtotoimitsija Antti Salonen on itse ollut kaksi kertaa liittokokousedustajana ja korostaa että seuraavassa liittokokouksessa tehdään liiton tulevaisuuden kannalta erittäin merkittäviä päätöksiä. Neljän vuoden välein? Neljä vuotta sitten Metallityöväen Liitto valmistautui edellisen kerran liittokokoukseensa. Tänä keväänä on taas aika liittokokouksen. Liittokokous on aina erittäin merkittävä tapahtuma koska siellä linjataan liiton tulevaa toimintaa ja asetetaan tavoitteet seuraavalle liittokokouskaudelle. Minut on kaksi kertaa valittu Metallin liittokokoukseen edustajaksi. Olen siitä sekä ylpeä että otettu. Se on kokemuksena suurenmoinen spektaakkeli, jossa jo pelkkä kokoustekniikka on kokemisen arvoinen, puhumattakaan tilaisuudesta saada puhua noin seitsemälle sadalle hengelle Tampere-talossa. Keväinen Metallityöväen 20. liittokokous on vielä tavallista merkityksellisempi, sillä siellä tehdään muiden päätösten ohella myös päätös kuuden teollisuusliiton tulevasta yhteistyöstä. Päätetään mennäkö mukaan kehitteillä olevaan suurliittoon vai pitäisikö jäädä ulkopuolelle. Tätä asiaa pohditaan laveammin toisaalla lehdessämme. Toukokuussa on siis valittujen liittokokousedustajien asetettava tavoitteet Metalliliiton seuraavalle nelivuotiskaudelle, tai mikä se kausi sitten onkaan. On myös tehtävä päätös siitä, onko mahdollinen suurliitto parempi ajamaan jäsenistön etuja, kuin Metalliliitto. Kaikille edustajapaikkakisaan lähteville toivotan menestystä. Vaaleissahan on monta ensikertalaista, joille jo vaalit itsessään ovat kokemus. On hienoa huomata näiden ensikertalaisten kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen, varsinkin, kun meillä on vaaleihin paremmat lähtökohdat, kuin neljä vuotta sitten. Petri Kontkanen on äskettäin aloittanut työsuojeluvaltuutetun tehtävät Outokummun Metalli Oy:llä. Hän on myös Outokummun ammattiosasto 196:n nuorisovastaava. Antti Salonen METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI POHJOIS-KARJALA 1/2008 Julkaisija Pohjois-Karjalan Metallin Vaikuttajat Päätoimittaja Antti Salonen Toimituskunta Timo Vänskä, Jari Jormalainen Taitto Timo Sandberg Painopaikka Pyhäjokiseudun Kirjapaino, Oulainen metallinvaikuttajat.fi

3 POHJOIS-KARJALA 1/ Metallityöväen Liiton sihteeri Matti Mäkelä toivoo että jäsenet käyttävät äänioikeuttaan ja vaikuttavat näin liiton linjauksiin. Matti Mäkelä: Se on meistä kiinni! Vain äänestämällä voi vaikuttaa liittokokouksen linjauksiin, Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä muistuttaa. Liittokokouksessa linjataan muun muassa sitä, miten liitto suhtautuu palkkojen sopimiseen paikallisesti. Kun kysyy Metallityöväen Liiton sihteeriltä Matti Mäkelältä liiton perustehtävistä, vastaus tulee nopeasti. - Metallityöväen Liiton perustehtäviin kuuluu solmia jäsenilleen työehtosopimuksia, Mäkelä sanoo. Viime kesänä Metalliliitto solmi Teknologiateollisuuden kanssa sopimuksen, johon liittyi myös uudenlaisia elementtejä, kuten niin sanottu juhannusraha. Sopimukseen sisältyi myös työpaikkakohtainen paikallinen erä. Metallityöväen Liitto tuotti oman selvityksen erän jakamisesta työpaikoilla. Noin 85 prosenttia kaikista työntekijöistä sai joko 0,7 prosentin korotuksen tai työpaikkakohtaisesti sovitun palkankorotuksen. Noin 15 prosenttia eli joka seitsemäs jäi ilman työpaikkakohtaista palkankorotuserää. Nämä työpaikat olivat niitä, joissa päästiin sopimukseen yhden prosentin jaosta. Mäkelää yllätti se, että suurimmissa, vähintään 500 henkeä työllistävissä yrityksissä, yhden prosentin korotuserän sopineiden osuus jäi alle puoleen. Useiden vastaajien kommenttien mukaan syynä oli se, että yritysten johto oli antanut tiukan ohjeistuksen työpaikoille erän jakamisesta, jota työpaikkojen luottamusmiehet eivät hyväksyneet. Työnantajapuolen toimintatavat ärsyttävät Mäkelä on todella pettynyt siihen, että työnantaja ei paikallisen erän soveltamisessa toiminut neuvottelupöydässä puhutun mukaisesti. - Syy siihen, että nyt ei kaikissa työpaikoissa päästy sopimukseen paikallisen erän jakamisesta, ei ollut luottamusmiehissä, muistuttaa Mäkelä. Mäkelän mielestä kummallista on myös, että työnantajat aloittivat omiensa tiukan ohjeistaminen heti neuvottelujen jälkeen viime kesänä. Paikallisille sopimisille ei siis edes haluttu antaa todellista mahdollisuutta. Näin toimivat nimenomaan alan lippulaivat eli suuret yritykset. Tämä on huono signaali ja sopimisen jatkoa on mietittävä vakavasti, pohtii Mäkelä. - Näillä tiedoilla meillä ei ole todellisia edellytyksiä laajentaa paikallista sopimista tässä asiassa, Mäkelä sanoo. Mäkelä on sitä mieltä, että ellei työnantajilta löydy ensi syksyyn mennessä parempaa asennetta, edellytyksiä sopimuksen jatkumiseen vuoden 2009 syyskuun jälkeen ei ole. Luottamusmiesten asemaa parannettava Mäkelä arvioi, että sopimisen edellytykset ja valmiudet näyttäisivät Metalliliiton kyselyyn tulleiden vastausten mukaan olevan suhteellisen hyvässä kunnossa noin prosentissa työpaikoista. Toisaalta saman verran vastaajista, eli prosenttia arvioi, että luottamusmiehen edellytykset eivät ole riittävän hyvät, lisää Mäkelä. - Tulokset viittaavat siihen, että paikallisen erän kasvattamiseen suhtaudutaan kriittisesti. Jos paikallisen erän osuutta halutaan kasvattaa, on pääluottamusmiehen asemaa ja tiedonsaantia parannettava, vaatii Mäkelä. Tämä vaatii hänen mukaansa yhteistyösuhteiden parantamista työpaikalla ja paikallisen sopimisen nykyistä parempaa ohjeistusta. Hän muistuttaa, että yli puolet vastaajista ei haluaisi lisätä työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisuissa nykyisen kaltaisella ohjeistuksella. Puheet ay-liikkeessä vallitsevasta solidaarisuudesta saivat tukea myös tästä kyselystä. - Kaikille jaettava yhtä suuri yleiskorotus saa edelleen paljon tukea vastanneilta ja sitä pidetään oikeudenmukaisena, Mäkelä sanoo. Vaaleissa vaikuttamisen paikka Metallin Vaikuttajilla on lukuisia tärkeitä teemoja, joita Mäkelä haluaa nostaa keskustelussa esiin ja myös liittokokouksen päätöksiin ja linjauksiin. - Mielestämme paikallisen sopimisen kehittämisessä pitää edetä tarkasti harkiten. Sopiminen työpaikoilla edellyttää tasavertaisia osapuolia. Metallin Vaikuttajat vaativat vuokratyövoiman ja ulkomaalaisen työvoiman käyttämiseen selkeämpiä pelisääntöjä. - Liian usein vuokratyöntekijä tekee työtään vakituista työntekijää huonommilla sopimusehdoilla, Mäkelä huomauttaa. Metallin liittokokousvaalit ovat todellinen voimannäytön paikka, muistuttaa Mäkelä. - Toivon Metallin jäsenten käyttävän oikeuttaan äänestämällä vaikuttaa liiton linjauksiin. Liittokokoushan päättää liiton suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin, Mäkelä sanoo. Mäkelän mukaan korkea äänestysaktiivisuus on erittäin tärkeää. - Tämä jo siksi, että esimerkiksi työnantajapuoli seuraa erittäin tarkasti vaaliemme äänestysaktiivisuutta. Jos meillä väki on liikkeellä ja osallistuu omiin asioihinsa koskevaan päätöksentekoon, voimme olla vakuuttuneita, että viestimme joukkovoimasta menee perille, tietää Mäkelä. - Uskallan väittää, että vaalimme ja liittokokouksemme on valtakunnallisestikin yksi seuratuimmista ammattiyhdistystapahtumista kuluvana vuonna. - Se on meistä kiinni, tietää Mäkelä. Turja Lehtonen: Jäsenten ääni ja tahto kuuluviin Liittokokouksessa jäsenten ääni ja tahto pääsevät kuuluviin, niin keskustelussa teollisuusliiton muodostamisesta tai sopimuspolitiikan tulevaisuudesta, Metalliliiton järjestösihteeri Turja Lehtonen sanoo. Nyt Metallin jäsenellä on tilaisuus käyttää jäsenelle kuuluvaa oikeutta ja - rohkenen sanoa jopa velvollisuutta - äänestää. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä kokousedustajaksi, Metalliliiton järjestösihteeri Turja Lehtonen sanoo. Toivon erityisesti, että jäsenet käyttävät tilaisuutta hyväkseen keskustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asioista. TEAM-hanke liittokokouksen kuuma puheenaihe Tärkeitä aiheita liittokokouksessa tulee olemaan useita. Tuskin erehdyn, mikäli arvaan, että mahdollinen TEAM-liittofuusio tulee nousemaan yhdeksi suurimmista keskustelunaiheista. Metallin Vaikuttajien vaaliliitto on linjannut, että uusi teollisuusliitto ei ole mikään itseisarvo, vaan hanketta tulee tarkastella puhtaasti jäsenen näkökulmasta, Lehtonen sanoo. Toisin sanoen hanke on kannatettava, mikäli Metallin yksittäinenkin jäsen hyötyy siitä riittävästi. Metallin Vaikuttajien mukaan pelkästään suuri on kaunista -ajattelu ei riitä motiiviksi uuden teollisuusliiton perustamiseksi, vaan hyötyjen tulee olla konkreettisia. Tästä syystä Metallin Vaikuttajat onkin suhtautunut hankkeeseen erittäin kriittisesti. Kriittisyys on syntynyt tällä hetkellä olemassa olevien raporttien pohjalta, joista ei ole Lehtosen mukaan löydettävissä sellaisia argumentteja, jotka puoltaisivat hanketta. Lopullisen arvion paikka on maalis-huhtikuussa, kun eri työryhmien loppuraportit valmistuvat. Toki liittokokouksessa puhutaan monesta muustakin tärkeästä asiasta. Perinteisesti palkka- ja sopimuspolitiikka ovat keskusteluttaneet kokousedustajia pitkään ja monipuolisesti, ja näin varmasti tälläkin kertaa. Muita aiheita, jotka liittokokousesitysten perusteella näyttäisi nousevan keskusteluun, ovat Lehtosen mukaan muun muassa ammattiosastojen rooli, seuturyhmien tulevaisuus ja erilaiset jäsenyysmuodot. Kansainvälisyys ja globalisaatio, jotka pitkälti mielletään kirosanoina, tulevat kuitenkin nousemaan keskusteluun aikaisempaa enemmän, johtuen jo siitä, että suuri osa yritysten omistuksesta sijaitsee rajojemme ulkopuolella. Vaalityöstä uusia aktiiveja liiton toimintaan Liittokokous siis päättää liiton linjoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Kokousedustajat valitaan ympäri maata ja he edustavat kattavasti koko Metallin kenttää. Heillä on paras tieto ja kokemus alan työpaikkojen tilanteesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin parantamiseen, Turja Lehtonen sanoo. Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolla on kattava ja monipuolinen ehdokaslista ympäri maata. Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäseniä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä, ja ehdokkaiden valitsijayhdistyksissä mukana olevia. Tämä aktivointi ei saa jäädä pelkästään vaaleihin liittyväksi, vaan tämä on oiva mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan myös liiton toimintaan, Lehtonen sanoo. Lehtonen haluaakin vedota kaikkiin lukijoihin: Käyttäkää äänioikeuttanne, käyttäkää se viisaasti ja antakaa ääni Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle, lupaan sen kannattavan! Järjestösihteeri Turja Lehtonen on tyytyväinen Metallin Vaikuttajat -vaaliliiton kattavaan ehdokasasetteluun ja hyviin ehdokkaisiin.

4 4 1/2008 POHJOIS-KARJALA linjauksia Suuria MetallinVaikuttajien kulmakivet Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. mahdollisuuksia Kuuden liiton valmistelema yhdistyminen voi tarjota mahdollisuuden muodostaa tehokkaasti toimiva uusi teollisuusliitto. Vaikka valtakunnassa onkin sellaista ilmapiiriä, että keskeneräisiä asioita ei saisi käsitellä julkisesti, aion kuitenkin hieman pohtia tätä mahdollisuutta. Aloitan tärkeimmästä asiasta eli sopimustoiminnasta. Sopimustoimintaa koskeva valmistelu ei minusta tällä hetkellä ole menossa oikeaan suuntaan. Näyttää nimittäin siltä, että nyt ollaan kasaamassa teollisuuden SAK:ta. Riski nykyisissä suunnitelmissa on, että eri sopimusalojen sopimisoikeudesta tehdään niin vahva, että käytännössä sopimusalat muodostavat omat liittonsa uuden teollisuusliiton sisälle. On toki hyvin ymmärrettävää, että mukana oleville liitoille vakuutetaan, että kukin saa pitää oman reviirinsä itsellään. Muuten ei varmaan moni liitto lähtisi edes mukaan. Ongelma vain on, että tällaisessa toiminnassa ei ole mitään järkeä. Uuden teollisuusliiton pitäisi miettiä sopimustoimintansa organisoimista puhtaalta pöydältä. Tällöin voitaisiin muodostaa sellaisia järkeviä sopimisalakokonaisuuksia, että niillä olisi kunnon neuvotteluvoimaa. Tällöin myös mahdollistuisi oman alan sopimusten kehittäminen siten, että ne palvelisivat sopimusalan tarpeita ja vastaisivat sopimusalan haasteisiin. Saattaa olla, että tällaisia ajatuksia on joidenkin liittojen yhdistymistä ajavien mielessä, mutta niitä ei vain uskalleta tässä vaiheessa sanoa julki. Ajatellaan, että kunhan saadaan uusi liitto muodostettua, niin sitten voidaan sopimusrakenteita kehittää ajan myötä. On tietysti mahdollista, että sopimusrakenteita voidaan uudessa teollisuusliitossa myöhemmin muokata. Pelkään vain, että muokkaamiseen menee sukupolvi tai pari. Toivottavasti olen pelkoni suhteen väärässä, jos uusi teollisuusliitto nykyisten suunnitelmien pohjalta toteutetaan. Toinen asia, joka nykyisissä suunnitelmissa minusta menee pieleen, on ammattiosastorakenne. Ajatuksena näyttää tällä hetkellä olevan, että nykyinen liittojen ammattiosastorakenne säilytetään. Tässäkin ajatuksessa taustalla on varmasti osittain se, että lupaamalla säilyttää olemassa oleva, saadaan liitot mukaan. Ongelmana on, että toiminnan järkevän organisoinnin ja tehokkuuden kannalta nykyisen ammattiosastorakenteen säilyttämisessä ei ole mitään järkeä. Nykyrakenteen säi- lyttämisellä hukattaisiin paikalliset voimavarat hajottamalla ne pieniin yksiköihin. Kokoamalla ammattiosastot suuremmiksi paikallisiksi osastoiksi, voitaisiin niihin vaikka palkata alueen työpaikat ja olosuhteet tuntevia työntekijöitä. Nämä ammattiosaston palkolliset auttaisivat alueen työpaikkojen työntekijöitä esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa. Ylipäänsä suuremmat ammattiosastot pystyisivät ottamaan nykyistä huomattavasti vahvemman paikallisen vaikuttajan roolin. Se tosin edellyttäisi, että uusi teollisuusliitto olisi valmis antamaan ammattiosastoille uusia tehtäviä ja todellisen roolin paikallisessa edunvalvonnassa. Kuten edellä kirjoittamastani kävi ilmi, suhtaudun hyvin myönteisesti uuden teollisuusliiton perustamiseen. Tosin minun näkemykseni uuden teollisuusliiton keskeisistä kysymyksistä poikkeavat hieman niistä suunnitelmista, joita tähän mennessä on esitetty. Mutta mitäänhän ei vielä ole lyöty lukkoon, vaan uutta teollisuusliittoa vasta valmistellaan. Minulla on siis toivoa. Jorma Antila Kirjoittaja on Metalliliiton tutkimuspäällikkö 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila suhtautuu myönteisesti uuden teollisuusliiton perustamiseen.

5 POHJOIS-KARJALA 1/ Historiallinen liittokokous Heikki Savolainen pitää Metallin Vaikuttajien toimintaa jäsenläheisenä ja avoimena. Esittelyssä Heikki Savolainen Elämä ohjasi työvälinevalmistajaksi Heikki Savolainen syntyi Joensuussa vuonna 1965 ja varttui perheessä, johon kuului isän ja äidin lisäksi kaksi nyt jo edesmennyttä veljeä. Heikki valmistui Onkamon metsätyöoppilaitoksesta metsuriksi Samana päivänä lomautettiin noin 790 metsuria, koska metsän korjaus koneellistettiin ja metsurit saivat väistyä monitoimikoneiden tieltä. Vaikeudet vahvistavat Töihin oli kuitenkin mentävä ja Heikki pääsi töihin rakennukselle putkimiehen apumieheksi. Apumiehen hommat eivät kuitenkaan olleet sitä, jota elämältä oli tilattu ja muurarin koulutus oli seuraava etappi. Opiskelun ohessa Heikki avioitui ja alkoi rakentaa tulevaisuutta tosissaan. Nyt kun sekä siviilisääty että myös ammatti oli vaihdettu, oli myös aika perustaa perhe. Poika syntyikin vuonna 1989 ja tyttö syntyi pari vuotta myöhemmin vuonna Tyttären syntymän aikoihin Heikki rakensi ensimmäistä omakoti-taloa. Tämä oli haasteellista aikaa ja kysyi pitkäjännitteisyyttä sekä vaimolta että myös itseltä. Nuo kokemukset kuitenkin kasvattavat parisuhdetta ja antavat vahvuutta käsitellä tulevia ongelmatilanteita. Mikä ei tapa, niin se vahvistaa, Heikki toteaa. Kutsu kävi Abloylle Metallialalle Heikki alkoi kurssittaa itseään, kun kotona työttömänä olo alkoi tuntua turhauttavalta. Kesken peruskurssin tuli vaihto työvälinevalmistajan koulutukseen Sekin jäi kesken kun kutsu kävi Abloyn työkaluosastolle, Heikki naurahtaa ja sanoo, että on työkaluhiojana muurarin papereilla. Heikki kuitenkin sai päästötodistuksen työvälinevalmistajan kurssilta ja on nyt siis ihan oikea työvälinevalmistaja. Lisää avoimuutta Heikki ei ole aktiivisesti ay-toiminnassa mukana, koska pojan hiihtoharrastus vie kaiken vapaa-ajan. Hän kuitenkin seuraa tarkasti työpaikan alueellisen sekä valtakunnallista metalliliiton ay-toimintaa ja ottaa kärkevästi kantaa epäkohtiin. Heikki pahoittelee sitä että ammattiosaston toiminnasta ei tule juurikaan tietoa jäsenille ja toimikunnan toiminta tuntuu salaseuran toiminnalta. Sen jälkeen kun niin sanotut Vaikuttajat äänestettiin pois 2005 ammattiosaston luottamuspaikoilta, on tiedottaminen loppunut kokonaan, hän sanoo. Metallin Vaikuttajien toiminta on jäsenläheistä, johtuen siitä että kaikista asioista uskalletaan puhua jäsenille ääneen. Ihmiset pitävät suoraselkäisestä asioiden kertomisesta, niin hyvässä, kuin myös pahassa, Heikki toteaa. Hän toivoo että äänestykset pitäisi tuoda työpaikoille, koska silloin kaikki saisi esittää mielipiteensä luottamushenkilöiden valinnoissa. Se olisi kyllä mahdollista, koska meillä on niin sanottu työpaikka-ammattiosasto. Vaalitarkkailijana mukana Metallin Vaikuttajien toiminnassa olen mukana sen verran, että olen vaalitarkkailijana tulevissa vaaleissa, Heikki kertoo. Vuonna 2004 kiertäessäni vaalipaikoilla minut otettiin vastaan ystävällisesti ja avoimin mielin. Se oli mukava ja mielenkiintoinen kokemus, josta johtuen olin valmis uudestaan mukaan, kun kutsu tuli. Keväällä pidettävä Metallityöväen Liiton 20. liittokokous on kovasti poikkeuksellinen, sillä siellä tehdään muiden päätösten ohella myös päätös suurliittohankkeesta, kuuden teollisuusliiton tulevasta yhteistyöstä. TEAM eli teknologian ammattilaiset on työnimi tälle suurliittohankkeelle. Metalliliiton liittokokouksen on toukokuun lopulla päätettävä mennäkö TEAMiin mukaan vai pitäisikö jäädä ulkopuolelle. Mitkä ovat hyödyt ja haitat? Valituiksi tulleiden liittokokousedustajien päätettäväksi tulee asia, jolla tulee olemaan iso merkitys tulevaisuuden edunvalvonnassa. Jokaisen edustajan tulee tietää ennen päätöksentekoaan, onko TEAM parempi jäsenen edunvalvoja kuin nykyinen Metalliliitto ja onko hyödyt suuremmat kuin haitat. Millä tavalla TEAM järjestää alueellisen edunvalvonnan ja mikä tulee olemaan nykyisten ammattiosastojen rooli suurliitossa, ovat mielenkiintoisia kysymyksiä. Toiminnan saaminen entistä lähemmäksi jäseniä on selvityksissä ollut johtoajatuksena, toivottavasti tähän saadaan tarkennusta. Tulisiko TEAMin olla yhteiskunnallinen edunvalvoja sekä olla heti valmis ottamaan sille kuuluva rooli sekä työntekijöiden, että työtä ilman olevien edun ajamiseen? Liittyvätkö tulevat jäsenet paikalliseen ammattiosastoon, vai suoraan TEAM-liittoon? Muuttuuko uuden jäsenen suhde organisaatioon etäisemmäksi? Miten suhtaudutaan siihen, jos nyt jäsenmaksusta vapautetut oppilasjäsenet, työttömät ja eläkkeellä olevat vapaajäsenet maksaisivat jonkinlaisen jäsenmaksun? Miten käy jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien suurliitossa? Lisää tietoa tarvitaan Paljon on kysymyksiä tämän hankkeen tiimoilta ja se on hyvä, sillä usein ne vastaukset löytyvät vasta oikeilla kysymyksillä. TEAM on tuottanut jo runsaasti tiedotteita, joista iso osa löytyy mm. Metalliliiton www-sivuilta osoitteesta: Toivoisin lisäksi jokaisen jäsenen saavan vaikka lehtemme Ahjon toimesta ennen liittokokousvaaleja kattavan tietopaketin TEAM:sta. Muutoksen pitää johtaa parempaan Mielestäni Ay-liikkeenkin on oltava valmis muuttumaan ajan mukana. Kuitenkaan muutos ei saa olla peruste muutokseen. Muutokselle pitää löytyä hyvät perustelut ja ne on myös tuotava jäsenten tietoon siten, että tavallinenkin ihminen ne ymmärtää. Jos perustelut ovat hyvät, ei pidä epäröidä hankkeen puolustamista. Jos taas tässä hankkeessa on jotain epäselvää, tai jotain jota ei voi hyväksyä, pitää olla valmis omalta osaltaan hylkäämään koko hanke. Liittokokoukseen valitut edustajat ovat siis liiton historian tärkeimpiin kuuluvan ratkaisun tekijöinä. Jokainen on Vaikuttaja On syytä muistaa että jokainen jäsen voi myös omalta osaltaan vaikuttaa tämän asian käsittelyyn ja päätöksiin tekemällä vaalityötä hyviksi katsomiensa ehdokkaiden puolesta. Ja ennen kaikkea äänestämällä. Antti Salonen Antti Salonen pohtii kirjoituksessaan mitä jäsen hyötyisi suurliitosta.

6 6 1/2008 POHJOIS-KARJALA Tasa-arvon puolesta - ahneutta vastaan Nimeni on Lasse Pouhula, olen syntynyt Lapualla v Tällä hetkellä työskentelen koneistajana Okun Koneistuspalvelu Oy:n Sätöksen yksikössä, jossa olen työskennellyt yli 20 vuotta. Olen naimisissa, kolmen lapsen isä ja neljän lapsenlapsen ukki. Puolisoni työskentelee hoiva-alalla. Erilaisia luottamustehtäviä Työpaikalla olen saanut siirrettyä luottamustoimeni seuraavalle sukupolvelle, on hyvä jakaa tuleville toimijoille tietoa, jota on vuosien mittaan kertynyt. Työpaikallamme on noin 35 työntekijää ja toimihenkilöt. Keskiiäksi arvioisin noin 35 vuotta. Olen liitokokousehdokkaana kolmatta kertaa. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Niinpä minulle on kertynyt myös paljon luottamustehtäviä, jotka eivät varsinaisesti liity työhön. Olen ammattiosasto 196:n talouden- ja toimistonhoitaja, ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja, kaupungin teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja. Lisäksi minulla on erilaisia tehtäviä urheiluseurassa ja taloyhtiössä sekä muita pieniä hoidettavia tehtäviä. Perheyritykseen investoidaan Okun Koneistuspalvelu on perustettu 1978, josta lähtien se on kasva- nut tasaisesti 40 hengen yritykseksi. Teemme alihankintakoneistusta, hieman hitsausta ja kokoonpanoa. Työporukkamme on tiivis yhteisö, johtuen ehkä tuotantopalkkioon perustuvasta palkkaustavasta, jossa potti jaetaan kaikkien tuotantoon osallistujien kanssa tasan. Työnantaja on investoinut jatkuvasti uudenaikaisiin koneisiin ja tiloihin. Heillä tuntuu riittävän tarmoa viedä perheyritystä edelleen eteenpäin. Suurimmat haasteet yhteiskunnassa Tahtoisin pysäyttää kehityksen joka jakaa ihmiset erilaisiin yhteiskunnan kerroksiin. Omistava osa kansasta rikastuu ja tulee aina vain ahneemmaksi ja ahneemmaksi, sanottaisiinko tätä vaikka yläluokaksi. Keskiluokaksi voitaisiin kutsua vakituista toimeentuloa nauttivien suurta joukkoa, joka ajaa asioitaan mm. edunvalvontaorganisaatioidensa kautta. Alakerran väki näyttää olevan kasvava ryhmä ja tämän porukan ongelmat tulevat aina vain vaikeammin ratkaistuksi. Tästä viimeksi mainitusta ryhmästä ja sen ongelmista tulisi meidän kantaa erityistä huolta. Outokumpu kotikaupunkina Liittokokousvaalien ehdokkaalla Lasse Pouhulalla on monia luottamustehtäviä. Outokumpu on vajaan 8000 asukkaan pirteä länsikarjalan teollisuuskeskus. Suuret järvet ja mahtava luonto ympäröivät kaupunkikeskustamme. Täällä on paljon tarjolla erilaiseen asumiseen jo valmista asumisratkaisua ja huomattavan monipuolinen tonttitarjonta omakotirakentamiseen. Outokummussa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset, tutustukaa kaupunkiimme ja tehkää päätös rakentaa tulevaisuutenne lähelle työpaikkanne ja kaupunkimme palveluita. Lasse Pouhula Outokumpu Autoalan ehdokas Otto Vottonen: Tiukempi valvonta kemikaalien käytölle Otto Vottonen on syntynyt Liperissä vuonna 1986 perheeseen johon kuuluu vanhemmat ja viisi sisarusta. Autonkorjaus oli minulle ammattina lähes itsestäänselvyys, koska isäni oli tien näyttäjänä. Isäni toimii edelleen korjausmiehenä, mutta on jo hiljalleen jäämässä pois aktiivisesta työelämästä, Otto kertoo. Työssä käyn Timosen Auto Oy:ssä ja työssäni olen tekemisissä pääasiassa autojen peltien kanssa, Autoala oli minulle itsestään selvä valinta, toteaa Otto Vottonen. Hän on liittokokousvaaleissa ehdokkaana Autoalan Vaikuttajien listoilla. lähinnä korikorjaajana. Hiljaisena aikana suoritan myös korjaustöitä ja jos on tarvis, tuuraan vaikka päällikköä ottamalla töitä vastaan. Pieni porukka antaa mahdollisuuden toimia koko sektorilla autokorjaamolla. Otto Vottonen haluaisi parantaa työolosuhteita korjaamoissa turvallisempaan suuntaan. Ammattitaitoinen työvoima vähenee myös autopuolelta, vaikka vielä se ei ole niin selvästi nähtävissä, hän toteaa. Jos työntekijät saadaan pysymään terveenä työssä, riittää ammattitaitoista työvoimaa myös tulevaisuudessa paremmin. Hän on myös huolissaan kemikaalien vaaroista. Nykyään on käytössä kemikaaleja, jotka ovat vaarallisia työntekijän terveydelle. Myös lisääntymisterveys on nykyään tullut myös suureksi ongelmaksi. Olen asiasta huolissani, koska olen itse nuori ja perheen perustaminen on vielä todennäköistä jossain vaiheessa. Oton mielestä kemikaalien vaaroista on otettava paremmin selvää eikä uusia kemikaaleja pidä ottaa käyttöön ennen niiden aiheuttamien vaarojen tutkimista. Jos tutkiminen ei ole mahdollista, kemikaalia ei pitäisi ottaa käyttöön ollenkaan, hän sanoo. Autopuolen työehtosopimusta Otto Vottonen pitää hyvänä, mutta sen noudattamisessa on parantamisen varaa. Sopimuksessa on joitain ns. porsaan reikiä, joita työnantajat käyttää hyväkseen tahallaan tai tahattomasti. Sopimuksesta pitää saada selkeä ja yksiselitteinen, jotta työnantajat ja työntekijät tietäisivät mitä sopimuksen pykälillä todella tarkoitetaan. Nykyään sopimuksen pykälissä on liikaa tulkinnanvaraa.

7 POHJOIS-KARJALA 1/ Työläisperheen tuottavuuden parannus - ohjelma Timo Vänskä pohtii yritysten harjoittamien taloustemppujen käyttöä arkielämän varainhankinnassa. Kun menee hyvin, niin kyllä pitäisi mennä vieläkin paremmin! Ensimmäisen miljoonan kasaan saaminen on kuulemma kaikille vaikeaa. Siinä me duunarit emme juuri poikkea suuristakaan yrityksistä. Sen saadun miljoonan tuhlaaminen on kuitenkin meille duunareille huomattavasti vaikeampaa, ja tuskin me olisimme enää edes duunareita. Miljoonan kasaamisohjeita Nyt jos et ole saanut kokoon vielä sitä ensimmäistä miljoonaasi, niin ota oppia suurista ja hieman pienistäkin yrityksistä. Yrityshän on kuin perhe, ainakin jos on juhlapuheita uskominen, ja miksi emme niitä uskoisi, kun juhlapuhujana on yleensä juhlien korkein mahdollinen johtaja, joka on vaivautunut paikalle puhetta pitämään. No tämä yritys on hajauttanut tuotantonsa useaan eri ydintoiminta yksikköön, jolloin sen maksimaalinen kasvu on mahdollista. Sama täytyy tehdä perheelle eli avioero päälle ja mahdolliset lapset sijaiskotiin. Sitten yritys ulkoistaa kaiken mitä voidaan yrityksen ulkopuolella tuottaa. Niin on myös tehtävä duunareiden avioeron jälkeen. Juuri eronneiden, mutta vielä yhdessä asuvien duunareiden kannattaa syödä ulkona ravintolassa tai tilata valmisruokaa puhelimella kotiovelle. Omaa autoa ei kannata pitää, koska siinä makaa liikaa pääomaa kiinni ja se syö taas tuottavuutta. Kannattaa ajaa taksilla, vaikka työmatkoja tulisi enemmänkin. Omaa henkilöstöä yrityksissä ei kannata pitää, koska pätkätyön sekä vuokratyön teettäminen tulee yrityksille edulliseksi. Samalla tavalla pitää sen tulla edullisemmaksi myös duunareitten kotitalouksille. Siivous ja muut kotityöt teetetään ulkopuolisilla, vuokratyöntekijöitä pitävillä pikkufirmoilla. Samoin ulkoistetaan nurmikoiden leikkuu kuin myös lumityöt. Nyt pitäisi alkaa jäädä voittoa palkkatuloista sen verran, että miljoonan kasaan saaminen nopeutuu huomattavasti. Eväitä miljonäärin alkutaipaleelle Nyt kun talous alkaa nousta kohisten, voi tulla taas mieleen lapsien hankkiminen. Sijaiskotiin sijoitettuja lapsia ei kannata ottaa takaisin, koska ei yrityskään palkkaa takaisin jo kerran irtisanottuja työntekijöitä. Lapsia ei myöskään kannata tehdä itse, koska se ei kuulu duunarien ydinosaamisen piiriin. Kun kyseessä on duunari, niin silloin ydin osaaminen on työnteko ja lapset kannattaakin hankkia adoptiona ulkomailta. Aasiassa, jopa lapsienkin tekokustannukset ovat niin pienet, että tuonti kannattaa. Lapset kannattaa myös vuokrata, jos se on vaan mahdollista, vaikkapa naapureilta. Aina kun lapsia tarvitsee mummolassa jouluna kuusen ympärillä pyöriessä, pääsiäisenä virpomassa ja äitienpäivänä kukkien viennissä, sen kuin soittaa vaan ja lapset paikalle ja menoksi. Ajankohdat näinä juhlapyhinä ovat tärkeät ajatellen tulevaa perintöosaa. Muina aikoina ei lapsista ole hyötyä, jolloin he voivat olla vaikka siellä naapurissa. Vuokrasopimus kannattaa tehdä lapsista aina kertaluontoisesti. Siten voi kilpailuttaa kaikki mahdolliset perheet, joissa on vapaita lapsia ja kustannukset ei pääse nousemaan liikaa. Nyt sitä alkaakin olla eväät miljonääriksi jo kasassa. Ulkoistaminen on taikasana Jos kuitenkaan tuotto ei ole sitä mitä on laskettu, niin kannattaa ottaa mallia yrityksistä. Yritykset aika harvoin itse rakentaa tuotantotiloja, vaan ne pyritään teettämään yhteiskunnan varoilla. Siksi kannattaa myös duunarin laittaa oma asunto, oli se sitten rivitalon pätkä tai omakotitalo, myyntiin ja muuttaa vuokralle kunnan asuntoon. Vuokrakustannuksia voi vähentää uskottelemalla että aikoo tehdä oikein suuren perheen ja perustaa sitten tuottoisan perheyrityksen kunnan verotuloja lisätäkseen. Moni kunta voi heltyä ja antaa kunnan omistaman asunnon hieman edullisemmin käyttöön. Näin vapautuu juuri myydystä omistusasunnosta valtava summa, mikä olisi maannut aivan tuottamattomana asunnon muodossa ja nytpä varat saadaan vapautettua vaikka kehitystyöhön. Ulkoistamista kannattaa lisätä laittamalla avioeron jälkeen samaan talouteen jäänyt puoliso pihalle ja korvata parisuhteeseen kuuluvat toimet vuokrakumppanilla. Tämä on myös yritysten toimintamalli. Ei koko lehmää kannata pitää yhden maitolitran takia. Duunarista monimiljonääriksi Eipä tarvitse olla ihmeellinen eko- nomi kun tietää kuinka tässä käy. Luulen että miljoona ei tule kasaan ja pääoma alkaa huveta aika kovaa vauhtia. Nyt on sitten ne hyvät neuvot tarpeen. Mitä kummaa yritykset tekevät tässä vaiheessa? Onneksi pääomalla ei ole kotimaata, ja niin voimme ulkoistaa koko jäljellä olevan duunariperheen halvempien kustannuksien maihin. Koska jäljellä on enää vain yksi henkilö, se on helppoa. Kassit kantoon ja nokka kohti Kiinaa tai Intiaa. Kas kummaa! Vaikka lähtiessä entisestä kotimaasta ei ollut kasassa kuin asunnon myynnistä ja mummon perinnöstä saatua pääomaa, sen vaihtuessa Kiinan yaniksi, sinulla on yli miljoona kasassa. Jos taas muutat Intiaan, olet samalla summalla euroja saanut jo rupia kasaan. Duunarista on tullut entinen duunari ja nykyinen monimiljonääri. Voitot tappioiksi Tuhlaaminen siellä halvempien kustannusten maassa on huomattavasi vaikeampaa kuin täällä meidän rikkaiden asuttamassa pohjolassa, mutta jos muu ei auta niin kannattaa perustaa yritys. Sillä yritykset osaavat kääntää voitot tappioksi siten, ettei sitä heti tyhmempi huomaa. Kuka oikeasti uskoo, että tämän kaltainen toiminta on todella kannattavaa pitkässä juoksussa edes suurilla konserneilla? Timo Vänskä tiedoksi Työlainsäädännöstä ja yleissitovuudesta on pidettävä kiinni Metallin Vaikuttajien Pohjois-Karjalan piirin johtoryhmä otti kantaa kokouksessaan D-Technologies. Ltd. Oy:n toimintaan Outokummussa. Yritys tunnetaan paremmin nimeltä David Ltd. Oy. Yritys on jättänyt useaan kertaan palkat maksamatta ajallaan, vaikka tuottavuus on tilauskannasta johtuen ollut hyvä. Viime syksynä yritys ilmoitti työntekijöille, ettei voi noudattaa voimassa olevaa Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusta ja aikoo heikentää työehtoja tuottavuuden parantamisen vuoksi. Työntekijät eivät suostuneet voimassa olevaa yleissitovaa työehtosopimusta huonompiin ehtoihin ja niin yritys irtisanoi koko henkilökunnan. Pohjois-Karjalassa ilmestyvä Sanomalehti Karjalainen ( ), julkaisi haastattelun D-Technologies. Ltd. Oy:n saksalaisesta toimitusjohtajasta. Tässä haastattelussa toimitusjohtaja Friedemann Uhl kummastelee Suomalaista sopimisjärjestelmää, jossa neuvottelut työpaikalla hoitaa pääasiassa työntekijöiden valitsema pääluottamusmies. Kyseinen neuvottelujärjestelmä on toimitusjohtajan mielestä jäykkä ja vanhanaikainen. Se ei anna työantajalle käytännöllisesti katsoen mahdollisuutta pakottaa työntekijöitä työskentelemään työoikeusnormistoja rikkoen. Kyseisessä haastattelussa toimitusjohtaja Uhl ilmoittaa vievänsä tuotannon pois Suomesta, Saksaan tai Kauko-Itään. Hän kuitenkin pyrkii Pohjois-Karjalassa, yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa saamaan käyntiin koulutuksen, jolla on tarkoitus kouluttaa henkilökuntaa kyseisen yrityksen tarpeisiin. Yrityksellä on kiire saada työt jälleen käyntiin, koska irtisanomisajat ovat kulumassa umpeen ja työt ovat keskeytyneet Outokummun D-Technologies. Ltd. Oy:n tehtaalla. Työntekijöiden on ennen irtisanomisia pidettävä vuosilomansa. Työntekijöiden mukaan palkat ja lomarahat ovat jääneet jälleen maksamatta sovittuna aikana. Toimitusjohtaja Friedemann Uhl löytää tilanteen syntymiseen syitä Suomen toimintakulttuurista, työntekijöistä sekä sopimisjärjestelmästä. Omasta toiminnastaan Uhl ei tunnu löytävän mitään vikaa. Outokummun D-Technologies. Ltd. Oy hakee tällä hetkellä henkilöitä työhön ulkomaita myöten ja toimitusjohtaja Uhl käyttää rekrytointiin aikaa 4-6 viikkoa. Uhl noudattaa sanojensa mukaan rekrytoinnissa kaikkia Suomen lakeja ja tekee sen vielä yhteisymmärryksessä ammattiliittojen kanssa. On olemassa epäily tapahtuuko niin, koska hän ei noudattanut lakia työehtosopimusten yleissitovuudesta aikaisemmin työssä olleen ammattitaitoisen ja tunnollisen työvoimansa kanssa. Nämä työntekijät irtisanottiin laittomasti. Metallin Vaikuttajien Pohjois-Karjalan piirin johtoryhmä ei hyväksy kyseistä toimintaa yhdeltäkään työnantajalta missään tilanteessa. Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset on tehty turvaamaan heikomman osapuolen edunvalvontaa kaikissa työhön liittyvissä asioissa, eikä sitä voida rikkoa vedoten siihen, miten Suomen ulkopuolella työelämässä toimitaan. Timo Vänskä

8 8 1/2008 POHJOIS-KARJALA

9 POHJOIS-KARJALA 1/ Pohjois-Karjalan piirin ehdokkaat Saul Tahvanainen Asentaja John Deere Foresty Ao 59 Pentti Hyttinen Hitsaaja Outokummun Metalli Oy Teemu Härkönen Levyseppä-hitsaaja Outotec Oy Petri Kontkanen CNC-koneistaja Outokummun Metalli Oy Timo Laakkonen Levyseppä-hitsaaja Ficon Oy Esko Mononen Levyseppä-hitsaaja Outotec Oy Tuomo Nissinen Koneistaja D-Technologies Ltd. Oy Timo Nykänen Opiskelija Lasse Pouhula Koneistaja Okun Koneistuspalvelu Oy Matti Räsänen Hioja TTT Tecnology Heli Vänskä Konetyöntekijä Suomen CNC-Metal Oy Jari Jormalainen Työsuojeluvaltuutettu Abloy Oy Ao 221 Pentti Karttunen Työkaluhioja Abloy Oy Ao 221 Merja Karvonen Siivooja Abloy Oy Ao 221 Suvi Muttonen Hoitaja Ao 221 Autoalan valtakunnallinen vaalipiiri Autoalan Vaikuttajien ehdokas Pohjois-Karjalassa Metallin Vaikuttajat on vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. 39 Tule mukaan vaikuttamaan! Timo Vänskä Metallimies Abloy Oy Ao 221 Liittokokousvaalissa voit äänestää ennakkoon postiäänestyksellä tai uurnavaalissa Otto Vottonen Autopeltiseppä Timosen Auto Oy Joensuu 89

10 10 1/2008 POHJOIS-KARJALA Pienipalkkaisten puolesta Merja Karvonen on ensimmäistä kertaa liittokokousvaaleissa ehdokkaana. Hän haluaisi vaikuttaa muun muassa naisten ja miesten palkkauksen tasavertaistamiseen. Nimi ja syntymäpaikka? Hei olen Merja Karvonen Uimaharjusta. Olen syntynyt Joensuussa työläisperheeseen vuonna 69. Olen ensimmäistä kertaa Metallin Vaikuttajat -vaaliliiton ehdokkaana. Perheeseeni kuuluvat kolme kouluikäistä lasta, 15 -vuotias tytär, 14 ja 9 -vuotiaat pojat, lapsista yhteishuoltajuus, sekä koira. Asumme omakotitalossa. Ammatti? Olen toiminut Abloylla siivoojana lähes 20 vuotta. Työni on ollut monipuolista ja haastavaa. Työhöni kuuluu tehtaiden käytävien pesu yhdistelmäkoneella, toimisto- ja wc tilojen siivous. Koulutukseltani olen laitoshuoltaja, siivoustyön ohjaaja ja siivousteknikko. Meidän työporukkaan kuuluu kymmenen muuta siivoojaa ja neljä laitosmiestä. Keskiikämme on n. 40 vuotta. Koko tehtaalla työskentelevien keski-iän ollessa n.45 vuotta. Abloy OY työllistää tällä hetkellä noin1200 ihmistä tehtaillaan Joensuussa, Tampereella ja Björkbudassa. Mitä tahdot muuttaa? Tahtoisin olla mukana vaikuttamassa mm. perhe-etuuksien säilymiseen tai niihin liittyvien muutosten tekemiseen, naisten ja miesten välisen palkkauksen tasavertaistamiseen. Haluaisin olla tuomassa yksinhuoltajan ja työntekijän näkökannan meitä koskettavien muutosten yhteydessä. Kuulumme pienipalkkaisten naisten joukkoon. Työpaikallamme tuetaan erittäin hyvin ja monipuolisesti liikuntaharrastuksien mahdollisuuksia ja kulttuuria. Unohtamatta talon ja liiton mökkejä joita voimme varata/vuokrata käyttöömme. Työpaikallamme on oma työterveyshuolto. Negatiivisenä asiana koen mm. talon yksipuoliset päätökset esim. lauantaityön teettämisestä ja sen seuraamuksista. Palkkauksen eriarvoisuus naisten ja miesten työssä tulee koulutuksen epätasaisuudesta. Edelleenkin on ns. naisten ja miesten töitä. Työt jakaantuvat työpaikalla siten että miehet kuuluvat pääsääntöisesti ryhmiin A ja B ja naisten kuuluessa ryhmiin B ja C. A- palkkausryhmään ei kuulu ymmärtääkseni yhtään naista! Mitä kerrottavaa on kotipaikkakunnastasi? Muutimme Enoon vuoden 2004 lopussa. Vuonna 2009 on tulossa kuntaliitos Joensuun kanssa. Paikkakunnalla on yksi tunnettu iso työnantaja Stora-Enso. Uimaharju asuinympäristönä on erittäin hyvä ja rauhallinen. Kaunis luonto runsaine vesistöineen. Asumme aivan keskustan tuntumassa, joten koulu, kirjasto, kaupat, apteekki, terveysasema neuvoloineen ja hammashoitoloineen ovat erittäin lähellä. Kunhan vain saisimme edellä mainitut koulu ja terveyspalvelut säilymään näinkin lähellä! Julkiset kulkuyhteydet palvelevat periaatteessa vain koululaisia. Mikäli joutuisin kulkemaan työmatkani linja-autolla tulisi työpäivästäni todella pitkä ja yhteinen aika arkisin lasten kanssa vähenisi melkein puolella. Jatkuva kiire vaikuttaa työssä jaksamiseen ja lisää tapaturmia Nimi ja syntymäpaikka? Saul Tahvanainen ja olen syntynyt Ilomantsissa 50-luvulla. Olen naimisissa ja asun Joensuussa Penttilässä. Ammatti? Olen John Deere Foresty Oy:llä asettajana ja olen myös alueluottamusmies. Meillä on noin 400 henkeä täällä Joensuussa ja henkilöstö lisääntyy koko ajan. Työtoverit ovat huumorintajuisia sekä reiluja ammattilaisia ja heidän kanssa on helppo tulla toimeen. Työnantajan kanssa meillä on hyvät ja avoimen rehelliset neuvottelusuhteet. Pääkallopaikka sijaitsee USA:ssa ja työpisteitä on ympäri maailmaa. Ay-toiminnassa olen ollut mukana jo kauan. Tällä hetkellä olen toimikunnan jäsen ja alueluottamusmiehenä olen ollut 12 vuotta. Liittokokousehdokkaana olen ollut tätä ennen kuusi kertaa ja olen myös ollut liittokokousedustajana. Nyt olen ollut neljä vuotta liittotoimi- kunnan varaedustaja. Mitä tahdot muuttaa? Muutoksia haluaisin mm. palvelusvuosilisän maksamiseen. Nyt palvelusvuosilisä maksetaan kertaluontoisesti kerran vuodessa. Olisi kuitenkin aika miettiä olisiko se järkevämpää maksaa jokaisen tilin yhteydessä. Metallialalla on jokin vääristymä, joka pakottaa meidät jatkuvaan kiireeseen. Jatkuva kiire aiheuttaa paljon hankaluuksia työssä jaksamiseen ja se lisää myös työtapaturmia. Mitä kerrottavaa on kotipaikkakunnastasi? Asun Joensuun Penttilän asuinalueella, joka kehittyy koko ajan parempaan suuntaan. Penttilässä on luonto lähellä ja palvelut aivan kätten ulottuvilla. Pohjois-Karjala on hyvä paikka asua ja kasvattaa jälkikasvua. Juuri tämmöisiä haja-asutusalueita on hyvä kehittää. Täällä puhdas luonto alkaa suoraan takapihalta. Puhdas luonto on Saul Tahvanaiselle tärkeä.

11 POHJOIS-KARJALA 1/ Paikallinen sopiminen on liian usein sanelua Heli Vänskä on Outokummun Kaivos- ja metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Nimi ja syntymäpaikka? Olen Heli Vänskä ja syntynyt 70-luvun alussa Liperissä. Olen naimisissa ja perheeseen kuuluu mieheni lisäksi koira. Olen muuttanut Joensuun kautta Outokumpuun noin kolme vuotta sitten. Ammatti? Olin aikaisemmin Liperin kunnalla hoiva-alalla vanhainkodissa. Toimin siellä yli 13 vuotta sijaisena epätyypillisissä työsuhteissa, joita tuli kaikkiaan lähes 150 kappaletta, perushoitajana. Loppuaikana olin osaston luottamusmiehenä ja se saattoi olla syynä, ettei työsopimustani enää jatkettu. Kuitenkin siitä tarmoa saaneena opiskelin aikuiskoulutuksen kautta metallialalle ja nyt työskentelen Outokummussa metallialan tehtaassa jo neljättä vuotta. Olen viihtynyt hyvin työssä, koska siellä ei ole yhtään työpäivää ilman uutta asiaa. Se tekee työpai- kalla olon mielenkiintoiseksi. Myös työkaverit ovat reiluja ja mukavia, josta johtuen heidän kanssa on helppo tulla toimeen. Olen juuri valittu ammattiosasto 196:n uusi puheenjohtaja ja pari aikaisempaa vuotta olin toimikunnan jäsen ja opintosihteeri. Olen ensimmäistä kertaa liittokokousehdokkaana. Naisia ei ole juuri liikaa ehdolla näkynyt. Tästä syystä en arponut hetkeäkään kun kutsu ehdokkaaksi tuli. Mitä tahdot muuttaa? Paikallinen sopiminen pitäisi kieltää työpaikoilta kokonaan. Työnantaja ei osaa käyttää paikallista sopimista tasa-puolisesti katsoen molempien sopimusosapuolten näkemyksiä. Työnantajilla sopiminen tarkoittaa liian usein sanelua ja kyykyttämistä. Näinä aikoina, kun osaavasta työvoimasta alkaa olla todellista pulaa, se voi kostautua työpaikkojen vähenemisellä. On pelkona että yritykset joutuvat siirtämään tuotantoa pois, kun työvoimaa ei saada rekrytoitua työskentelemään huonon sopimismaineen omaaviin yrityksiin. Mitä kerrottavaa on kotipaikkakunnastasi? Outokumpu on pieni paikka, mutta tarjoaa suuren kaupungin palvelut ja mahdollisuudet. En muuttaisi pois ihan vähässä pakossa. Täällä on luonto lähellä ja täällä riittää puhtaita ja kalaisia vesistöjä. Olemme mieheni kanssa innokkaita kalastajia ja luonnossa liikkujia. Outokummussa on myös ystävällisiä ja reiluja ihmisiä. Täällä ei tule aika pitkäksi juttukaverin puuttumisen vuoksi. Avoimuus ja rehellisyys ovat Outokummun asukkaiden käyntikortti. Outokumpu on erittäin yrittäjäystävällinen paikkakunta, mutta ei täällä työntekijääkään ole unohdettu. Ei höselletä mutta hommat tehdään Nimi ja syntymäpaikka Olen Pentti Hyttinen ja olen syntynyt Kuusjärvellä 50-luvun puolivälissä. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta, pojat 22 ja 5 vuotta sekä tytär 18 vuotta. Ammatti Ammatiltani olen kokoonpanohitsaaja. Olen työskennellyt Outokummun metalli Oy:ssä jo 19 vuotta. Toimin siellä myös pääluottamusmiehenä. Meitä on työntekijöitä noin 80 rautakouraa osa vuokraporukkaa ja osa määräaikaisia. Keski-ikä työnporukalla on noin 40 vuotta. Työpaikalla on hyvä ilmapiiri ja vapaatahtinen työvauhti. Ei turhaa hosumista, eikä höseltämistä, kuitenkin hommat tulee tehtyä. Miulla on käyny niin hyvä tuuri, että on siunattu helevetin hyvillä työkavereilla. Työkavereista en tiijä miten niillä on. Tietysti joskus on ollut suunsoittoa korkeammalla asteel, mutta ei sen kummenpia. Työnantajan kanssa on tähän asti pärjätty. Rahastahan se joskus puhuttaa, mutta onhan sitä muitakin juttuja ja etuja, joita ei välttämättä osaa arvostaa, jos on mualimmaa nähny vain Olen ammattiosaston toiminnassa mukana siten että olen paikallisen ammattiosasto 196:n varapuheenjohtaja. Ehdokkaana liittokokousvaaleissa olen neljättä kertaa. Mitä tahdot muuttaa? En tahdo muuttaa mitään, mutta kehittää kylläkin. Meillä on olemassa hyvä järjestelmä kehitettäväksi paremmaksi. Olen ilmeisesti sen verran kon- servatiivi, että en ole suin päin lähdössä asioita muuttamaan, mutta olevien olojen kehittäminen ja hallittu muutos ei ole pois suljettu. Mielestäni kehitettävää olisi palkkaus- ja palkkiojärjestelmissä. (Heittona ehdottaisin että työnantaja käyttäisi ylimääräisiä bonusrahoja esimerkiksi työntekijöiden eläkesäästämiseen). Mitä kerrottava on kotipaikkakunnastasi? Ruvetaanko nyt kehumaan? Outokumpu on paikkakuntana mukiinmenevä. Harrastusmahdollisuuksiakin on mielestäni aivan riittävästi, hevospooloilijat ja mäkihyppääjät joutuvat hakemaan harjoituspaikat kauempaa, kuten myös keilailijat. Kunnallispolitiikassakaan ei taida olla tällä hetkellä hirveämpiä kädenvääntöjä. Taitaa aallokko laskeutua jo kuntaliitosaikomustenkin jäljiltä, jos se nyt korkeaksi kohosikaan. Mukava paikkakunta kaikin puolin, enpähän minä muuten täällä asuisikaan. Pentti Hyttisellä on kokemusta monenlaisista luottamustehtävistä. Pentti Karttunen toivoisi kannustavaa palkkausta. Ikääntyvät työntekijät huomioitava Nimi ja syntymäpaikka? Pentti Karttunen ja olen syntynyt Polvijärvellä 40- luvulla. Ammatti? Olen toiminut Abloylla työkaluhiojana jo aika monta vuotta. Abloy Oy työllistää tällä hetkellä noin1200 ihmistä tehtaillaan Joensuussa, Tampereella ja Björkbudassa. Tulen hyvin toimeen työtovereiden kanssa ja siksi olen varmaan niin hyvin Abloylla 40 vuotta viihtynytkin. Liittokokousehdokkaana olen ollut jo monta kertaa ja olen ollut myös liittokokousedustajanakin. Mitä tahdot muuttaa? Palkkausjärjestelmä ei ainakaan meillä vastaa enää tätä päivää. Jos yritys tekee hyvää tulosta, olisi palkan oltava myös sen mukainen. Nyt palkkaus on lähes sen mukainen jonka työehtosopimus perälautana mahdollistaa. Kannustava palkkaus kannustaa hyvään työsuoritukseen. Toinen iso asia, jonka olisin valmis muuttamaan, olisi ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen työpaikalla. Se olisi saatava myös työehtosopimukseen kirjatuksi. Abloylla on otettu käyttöön senioritoimintaohjelma, jolla helpotetaan ikääntyvien työntekijöiden koko ajan raskaammaksi muuttuvaa työtaakkaa. Mitä kerrottavaa on kotipaikkakunnastasi? Joensuu on hyvä paikkakunta asua ja elää. Täällä on puhdas luonto lähellä ja antaa hyvät mahdollisuudet harrastaa luonnossa liikkumista. Olen ollut aina innokas hiihtäjä ja polkupyöräilijä ja täällä Pohjois- Karjalassa riittää mahdollisuuksia näiden harrastusten harrastamiseen hiljaisessa ympäristössä.

12 12 1/2008 POHJOIS-KARJALA Metallin oltava edelläkävijä myös tulevaisuuden edunvalvonnassa Olen seurannut Metalliliiton toimintaa jo yli 40 vuoden ajan. Olen myös saanut olla mukana vaikuttamassa Metallissa lähes 40 vuotta. On ollut mielenkiintoista seurata, miten Metalliliiton edunvalvonta ja työsuojelu on kehittynyt. Metalliliiton vaikeat ajat Vuonna 1965, kun rakennettiin Metallitaloa Helsingin Hakaniemeen olin Järvenpäässä varsinaisen työn lisäksi toisessa työssä, eräässä kalustetehtaassa. Sieltä veimme kalusteita Metallitaloon. Kai siitä rakennuksesta liitto joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Siitä se selvisi, kun jäsenmaksut aloitettiin perimään suoraan tilistä. Sen saivat aikaan keskusjärjestöt sopimuksella, erityisesti silloisen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajan Päiviö Helamäen ja SAK:n Puheenjohtaja Niilo Hämäläisen toimesta. Koulutus- ja lomamahdollisuuksia Seuraava suurempi rakennusprojekti oli noin 10 vuotta myöhemmin, kun Metalliliitto osti suuren rantatontin Tampereen Teiskosta ja rakensi kurssikeskus Murikan. Opetus alkoi siellä vuonna Liitolla on kaksi lomapaikkaa, Pyhätunturilla ja Loviisan lähellä. Useilla metallin osastoilla on omat lomapaikat, kuten lukkotehtaan osastolla (vapaa-ajan paikat). Kamppailua etujen puolesta Edunvalvontapuolelta on niin paljon muistoja, etten rupea historiikkia kirjoittamaan, kun tässä on hyvin ra- joitettu palstatila. Huomattavin edunvalvontakamppailu oli vuonna 1971 Metallin seitsemän viikkoa kestänyt lakko. Sen seurauksena saatiin esim. pää avattua lomarahalle. Alkuun se oli töihinpaluuraha. Sen jälkeen tulivat ensimmäiset tulopoliittiset sopimukset Liinamaa I ja II. Vuodet olivat vakaata Suomen kasvun aikaa. Silloin rahalla ja pääomalla oli vielä kotimaa luvun jälkeen suurpörssi saalistajat ovat tulleet tärkeämmäksi, kuin investoinnit ja työllisyys kotimaassa. Ainakin 1970 ja sen kahta puolen oli puoluepolitiikka ammattiyhdistysliikkeessä aika voimakasta. Siitähän oli omat huonot ja hyvät puolensa. Työväen kulttuurikin on paljon muuttunut. Yleissitovuudesta pidettävä kiinni Yleensä Metalli on ollut edelläkävijä edunvalvonnassa. Palkkauspuolella olisi voinut olla vähän tiukempi linja. Metallin aloitteesta on usein syntynyt niin sanottu yleinen linja. On tärkeintä, mitä palkasta jää käteen, mikä on ostovoima. Eläke myös kertyy palkan mukaan. Työehtosopimusten yleissitovuudesta on aina pidettävä kiinni. lisäksi työpaikkasopimuksia olisi hyvä kehittää, jos työnantajat olisivat muutenkin mukana kuin sanelemassa. tulos- ja palkkiopalkkauksia sovittaessa luottamusmiehillä pitäisi olla ekonomin tiedot ja juristin taidot. Ammattitaito on voimavara Lähivuosina 1940 luvulla syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Miten teollisuus saa ammattitaitoisia työntekijöitä? Pitäisi lisätä peruskoulutusta ja työpaikoilla täsmäkoulutusta. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Jos ammatillisessa peruskoulutuksessa on ammattitaitoiset opettajat, niin ensimmäisen vuoden aikana näkee kenestä tulee ammattiosaaja. Vain työntekijöiden osaamisella ja ammattitaidolla yritykset pysyvät Suomessa. Meidän pitäisi aina olla vähän parempia, kuin intialaiset ja kiinalaiset. Liittokokous linjaa liiton tulevaisuuden Olen eläkkeelle jäämässä tämän vuoden lopulla. Silti katsoin velvollisuudekseni asettua vielä ehdokkaaksi liittokokousvaaleissa. Katson että tässä asiassa kokemuksesta on melkoisesti hyötyä. Jos saan äänestäjiltä valtakirjan liittokokousedustajaksi, antaa se paljon velvoitteita ja vastuuta olla luottamuksen arvoinen. Liitokokous on raskas, vaativa ja kiinnostava kokous. Siellä voin vaikuttaa liiton ja metallityöntekijöiden tulevaisuuteen. Siellä päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteet, valitaan liiton johto, liittotoimikunta ja valtuusto. Siellä päätetään myös työttömyyskassa-asiat. Saa nähdä minkälainen on metallilla liittokokous seuraavan kerran 2012, jos se teollisuuden suurliitto toteutuu siihen mennessä. Onkohan kaikki liitot samassa kokouksessa, vai onko jokaisella omat liittokokoukset, heikkeneekö vai lisääntyykö jäsendemokratia? Se olisi jo oma juttunsa. Yhteistyöterveisin Pentti Karttunen tule mukaan Jari Jormalainen ja muut Pohjois-Karjalan Metallin Vaikuttajat toivottavat uudet toimijat tevetulleiksi Vaikuttajien vaalityöhön. Hei sinä Metalliliiton jäsen Pohjois-Karjalassa! Meillä Pohjois-Karjalan vaikuttajilla ehdokasasettelu onnistui tavoitteiden mukaisesti. Pohjois-Karjalaan saatiin tasainen määrä kokeneita ja uusia aktiivisia ehdokkaita, unohtamatta naisehdokkaita. Nyt kaikki innokkaat työmyyrät ovat tervetulleita, ei ole väliä vaikka et ole aiemmin ollut ay-toiminnassa mukana. Meillä Pohjois-Karjalan vaikuttajissa olet kuin kotonasi, emme vaadi enempää kuin mitä oma halukkuutesi on. Siis jos olet kiinnostunut toiminnasta, valmis tukemaan ehdokkaita tai haluat tuoda ajatuksesi esiin niin ota rohkeasti yhteyttä Timo Vänskään , Jari Jormalaiseen tai suoraan ehdokkaaseen. Jari Jormalainen

13 POHJOIS-KARJALA 1/ Liittokokous, mikä se on? Paljon olen kuullut liittokokouksesta, mutta koskaan en ole siellä ollut. Paljon puhutaan, että liittokokouksessa tehdään linjat Metallin seuraavalle nelivuotiskaudelle. Viime kesänä Metallin tekemästä uudesta työehtosopimuksesta, keskusteltiin, että sopimus oli liittokokouksen linjojen vastainen. En tiedä oliko, koska en itse ollut liittokokouksessa mukana ja sitä on turha enää spekuloida, nyt täytyy katsoa tulevaisuuteen. Onko oikeaa halua yhteistyöhön? Työnantajat vaativat nykyään muutoksia sopimuksiin mm. joustavia työaikoja, paikallista sopimista ja työolojen parantamista. Herää kuitenkin kysymys, onko työnantajalla oikeasti halu yhteistyössä työntekijöiden kanssa rakentaa toimivia, kaikki osapuolet huomioonottavia ratkaisuja/sopimuksia? Etenkin suurissa yrityksissä, jotka ovat vaikuttavimmissa rooleissa sopimuksien vaatimuksissa, ei päästä yhtenäiseen ratkaisuun. Vaan usein käy niin, että noudatetaan sopimuksen perälautaa, josta ei neuvotella. Mutta useat pienet ja keskisuuret työnantajat, joissa on toimiva edunvalvontaorganisaatio, haluavat oikeasti neuvotella ja etsiä ajan hen- keen sopivat ratkaisut. Meidän pitäisi jatkossa opiskella yhteisesti ja neuvotella paikallisesta sopimisesta pitkäjänteisesti, jotta parhaaseen tulokseen päästään. Työturvallisuus on yhteinen asia Mitä tulee sitten työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen? Julkisuudessa työnantaja puhuu paljon, miten tärkeää työturvallisuus ja työssä jaksaminen on. Kuitenkaan sopimuksiin ja lainsäädäntöön ei saada työntekijäpuolen työsuojeluhenkilöille konkreettisia parannuksia toimia tehtävissään. Tästä esimerkkinä työsuojeluasiamiehen irtisanomissuoja, jota ei ole lainkaan ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö, joka verrattuna luottamusmieheen on huomattavasti alhaisempi. Tässä mielestäni ei ole mitään järkeä, käsittääkseni työturvallisuus on yhteinen asia ja monessa työpaikassa työsuojeluhenkilö auttaa esimiehiä heidän omassa työssään oman ammattitaitonsa mukaan. Jatkossa sopimuksiin/lainsäädäntöön täytyy tulla laadullisia parannuksia työsuojeluhenkilöiden työsuhdeturvaan ja ajankäyttöön, eikä rahallisia parannuksia kuukausi korvauksiin. Työsuojeluvaltuutettu Jari Jormalainen haluaa että työsuojeluhenkilöiden aseman parantamisessa päästään sanoista todellisiin tekoihin. Vahva tuki edustajille Pohjois-Karjala on pieni metalliteollisuusalue verrattuna koko metalliteollisuuteen. Pohjois-Karjalassa on Metallin jäseniä noin 4500, koko maassa noin Äänestäminen meillä on tärkeää, jotta edustajamme voivat ylpeänä lähteä edustamaan Pohjois-Karjalaa Tampereen liittokokoukseen. Metallin jäsen, äänestä! Hyvää kevättä lukijoille. Jari Jormalainen Työvoimapula vai korkea työttömyys? Heli Vänskä on Outokummun kaivos- ja metallityöväen ammattiosasto 196:n historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Outokummun metalliammattiosasto teki historiaa Outokummun kaivos- ja metallityöväen ammattiosasto 196 teki historiaa kun valitsi vuoden 2008 alusta ensimmäistä kertaa puheenjohtajaksi naisen. Ammattiosasto pantiin alulle jo vuonna 1935, mutta vasta nyt on aika kypsä sille, että sitä luotsaa naispuoleinen puheenjohtaja. Heli Vänskä on ollut ammattiosasto 196:n jäsen vasta vuodesta 2005, mutta hän on toiminut aktiivisesti ammattiosaston toimikunnassa ja opintosihteerinä. Tässä sanaparissa kohtaa mielestäni ääripäät, sillä jokainen varmaan tuntee ammattitaitoisia ihmisiä jotka ovat kuitenkin työttömänä ja kaikkihan kuulevat ainakin tiedotusvälineistä lähes päivittäin kuinka meillä on tai meitä uhkaa työvoimapula. Onko työvoimatoimistojen tarkoitus ohjata työvoimaa tehokkaasti työhön tai työllistävään koulutukseen? Tehokas työllistyminen, jossa työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaisivat ei olisi eduksi työvoimatoimistojen toiminnalle. Työttömien ja koulutettavien määrän huomattavassa vähenemisessä olisi vaara, että toimistoja vähennettäisiin ja jopa muutettaisiin palvelupisteiksi, jotka olisivat auki vain määräajoin. Työvoimahallinto on myös mittava koulutuksen ostajan markkinat tämänkin kaupan tiimoilta supistuisivat olennaisesti. On tosin sanottava, että aikuiskoulutuksen saralla tehdään ensiarvoisen tärkeää työtä työvoimahallinnon puolella. Tosin siitä voidaan olla montaakin mieltä, onko erikoiskoulutus yhteiskunnan vai sitä tarvitsevan teollisen ja kaupallisen liiketoiminnan tehtävä. Koulutuksessa on monesti havaittu koulutettavien turhautumista, esimerkiksi pitkän työuran jälkeen työttömäksi joutunut on laitettu oman alansa peruskoulutukseen, jossa hän voisi opettaa jopa opettajalle kuinka alalla todella toimitaan. Toinen tapaus voisi olla pitkäaikaistyötön, jota on koulutettu monilla samantapaisilla kursseilla, jo koulutusta räätälöidessä tiedetään, että koulutus ei johda työllistymiseen. Tietysti tälläisiä kursseja käyvä pitkäaikaistyötön ei täysin syrjäydy ja saa pidettyä yllä jonkinlaisia sosiaalisia suhteita ympäristöön. Voidaan esittää myös kysymys kenenkä etu on suuri työttömien joukko? Senhän me tiedämme, että työtön työnhakija olisi mieluimmin työssä, joten työttömän eduksi sitä ei voi katsoa. Teollisuudelle ja liikeelämälle työttömien reservi on kuin pankki, johon voi tallettaa ja josta voi tarvittaessa ottaa käyttöön työvoimaa. Tästä on vähän kuluja työnantajalle, sekä se etu ettei kilpailutyövoimasta pääse nostamaan palkkatasoa liian korkeaksi. Uusi superministeriö työvoimaja teollisuusministeriö aloitti vuoden alusta toimintansa, saattaa olla että työvoimatoiminnan puolellakin nähdään lähiaikoina mittavia muutoksia ja uudistuksia. Toivottavasti myös työttömät saavat uudelta ministeriöltä jotakin apua. Kenen etu on suuri työttömien joukko kysyy Lasse Pouhula kirjoituksessaan.

14 14 1/2008 POHJOIS-KARJALA Kokemusta ja osaamista Esko on paljasjalkainen outokumpulainen. Esko on syntynyt 50-luvulla ja toiminut Outokummun kaupungin kehityksessä erittäin merkittävästi. Esko on toiminut Metallin liittovaltuuston varapuheenjohtajana yli kaksi kautta, yhteensä yhdeksän vuotta, josta hän nousi liittotoimikunnan jäseneksi. Esko oli myös SAK:n valtuuston varapuheenjohtaja yhden kauden. Äänestämällä Eskoa voit olla vakuuttunut että liitto saa kokemusta neuvottelukierroksille ja kaikkeen siihen mihin Metalliliitto voi yhteiskunnassamme vaikuttaa. Eskolla on kokemusta sopimusneuvotteluista niin paljon että liitosta täytyy hakemalla hakea vastaavaa. Esko Mononen, Metalliliiton liittotoimikunnan jäsen Huumorilla pärjää Tuomo Nissinen on syntynyt Outokummussa 70-luvun puolenvälin paikkeilla. Olen poikamies, mutta en tahallaan vaan olosuhteiden pakosta, hän letkauttaa. Olen ollut työssä Davidilla koneistajana kahdeksan vuotta. Sopimuksia on kyllä uusittu ja ehtoja muuteltu, mutta työnantaja on pysynyt suunnilleen samana. Tuomo Nissinen sanoo että Davi- dilla työporukka on mitä parhain ja siellä on pärjännyt hyvin huumorilla. Outokumpu on mielestäni suhteellisen hyvä paikka asua, koska olen asunut muuallakin. Tuomo Nissisellä on vahva valtti liittokokousvaaleissa: Äänestämällä minua voitte vaikuttaa tulevaisuuteen, koska en ole ollut ennen tekemässä päätöksiä, niin en myöskään mene liittokokoukseen korjaamaan omia virheitäni. Suvi Muttonen on perehtynyt hoitoalaan. Liittokokouksessa voisi vaikuttaa Suvi Muttonen työskenteli Abloylla kokoonpanijana kahdeksan vuotta ja oli osaston työsuojeluasiamies sekä varaluottamusmies. Suvi asuu kymmenvuotiaan tyttönsä kanssa Polvijärvellä pienessä kylässä, mutta ei kuitenkaan missään korvessa. Jo ennen Abloylle tuloakin, Suvi työskenteli hoitoalalla, joten palaaminen takaisin entiseen ammattiin ei ollut mikään yllätys. Ammattitaitoinen työvoima on kortilla myös hoiva- ja hoitoalalla. Työterveyshoito oli Abloylla järjestetty Suvin mielestä hyvin. Abloyta pidetään varmana työnantajana, joka luo turvallisuutta työntekijöiden keskuudessa. Suhdanteet ei juurikaan heiluttele lukituskauppaa maailmalla. Suvi tahtoisi kuitenkin mukaan liittokokoukseen, jossa voisi vaikuttaa muun muassa palkkojen parantamiseen. Se takaisi paremmat verotulot kunnille, joka taas mahdollistaisi hoitoalan ylläpitämisen kunnilla. Timo Laakkonen on levyseppähitsaaja ja työssä Ficon Oy:ssä. Hyvä henki Varapääluottamusmies Tuomo Nissinen ei kuulu niihin jotka menisivät liittokoukseen korjaaman virheitään. työpaikalla Timo Laakkonen on syntynyt 70-luvulla Helsingissä. Timo on naimisissa ja perheeseen kuuluu kolme lasta, pojat 7 ja 3 vuotta sekä tytär 10 vuotta. Työssä Timo käy Ficon Oy:ssä. Työpaikka on melko pieni, josta johtuen porukkahenki on hyvä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Paikallinen sopiminen toimii toistaiseksi. Timo Laakkosen harrastuksiin kuuluu ajaminen maailman kalleimmalla puolivalmisteella eli Harley- Davidsonilla. Timo Nykäsellä on kokemusta globalisaation mustemmasta puolesta. Katse tulevaan Timo Nykänen on syntynyt Joensuussa 70-luvulla ja asuu tällä hetkellä vuoroin Kiteellä ja vuoroin Outokummussa. Timo on poikamies ja seurustelee tositarkoituksella. Timolla on kokemusta siitä vakavammasta puolesta globalisaatiota. Timo joutui työttömäksi kun Perlos vei tuotannon pois Suomesta. Se kosketti monia muitakin kun Perlok- sella työssä olleita. Kuitenkaan se ei nujertanut uskoa huomiseen, vaan Timo aloitti uuden ammatin opiskelun Kiteellä. Ympäristöstä huolehtiminen antaa Timolle tulevaisuudessa leivän. Äänestämällä Timo liittokokoukseen varmistat sen että ammattinsa menettäneet saavat äänensä kuuluviin tulevilla sopimuskierroksilla.

15 POHJOIS-KARJALA 1/ Nuori edustaja liittokokoukseen Matti Räsänen on työsuojeluvaltuutettuna jo kolmatta kautta Vankka kokemus edunvalvonnasta Matti Räsänen on syntynyt Outokummussa 60-luvun alussa. Perheeseen kuuluu lähihoitajavaimo ja 15- ja 13-vuotiaat pojat ja 10-vuotias tyttö. Matti aloitti työuransa hiojana silloisessa Terätuote Oy:ssä, nykyisessä TTT Tehcnology Oy:ssä vuonna Hän on viihtynyt hyvin, jopa niin hyvin, että on siellä työssä edelleenkin. Matti on ollut aikaisemmin luot- tamusmiehenä ja on nykyään työsuojeluvaltuutettuna sekä Outokummun Kaivos ja Metallityöväen ammattiosasto 196 toimikunnan jäsenenä, joten Matilla on usean vuoden vankka kokemus edunvalvontatehtävistä. Kaikki edellä mainittu kertoo siitä, että juuri Matti on oikea henkilö edustamaan meitä metallityöntekijöitä vuoden 2008 Metallityöväenliiton liittokokouksessa. Teemu Härkönen työskentelee Outokummussa Outotec Oy:ssä levyseppähitsaajana. Hänen avovaimonsa käy myös työssä Outokummussa muovialan yrityksessä. Nuoresta iästä huolimatta Teemulla on melkoisesti luottamustehtäviä työpaikallaan. Hän on työsuojeluvaravaltuutettu, EWC-varaedustaja sekä YT-neuvottelukunnan jäsen. Teemu Härkönen kokee tulevansa hyvin toimeen työporukan kanssa ja pitää Outotecin porukkaa keskustelevana ja reiluna. Se jengi ei ole yhdestä muotista valettu, hän toteaa. Siihen porukkaan sopii monenlaisia persoonia. Se on työpaikan rikkaus. Yhteishenkeä työpaikalla Teemun mukaan kuitenkin löytyy. Pääluottamusmies voi olla rauhallisin mielin neuvottelemassa, kun tietää että työntekijät ovat yhteisrintamassa tukemassa häntä. Vapaa-aikoina Teemu harrastaa metsästystä ja pitää luonnossa liikkumisesta. Häntä äänestämällä nuoret metallityöntekijät saavat äänensä kuuluviin liittokokouksessa. Teemu Härkönen on nuori ehdokas liittokokousvaaleissa. Olet hyvin onnekas, sillä oma liittosi välittää sinun hyvinvoinnistasi. Metalliliitto on turvannut sinut ja muut jäsenensä If Liittovakuutuksella. Liiton ottamaa turvaa kannattaa täydentää Ryhmäsampo Primus -henkilövakuutuksella. Saat sen turvat jopa puoleen hintaan koko perheellesi. Näin varmistat perheesi taloudellisen hyvinvoinnin jonkin ikävän onnettomuuden sattuessa. Kun keskität vakuutuksesi Ifiin, saat If Omavastuuedun ja muita rahanarvoisia etuja. Järjestön If Sopimus -asiakkaana saat lisäksi tuntuvia vakuutusalennuksia. Jopa -30 % vakuutusmaksuista! Tutustu tarkemmin jäsenetuvakuutuksiisi osoitteessa if.fi/metalli tai kysy lisää numerosta Tiesitkö? Sinutkin on vakuutettu Ifissä. Ole huoletta. Me autamme.

16 16 1/2008 POHJOIS-KARJALA Metalliristikko Ristikon ratkaisu nettisivuilla: