LOPPURAPORTTI. PYRKE:lle toteutetut Kehity yrittäjänä valmennukset

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI PYRKE:lle toteutetut Kehity yrittäjänä valmennukset Veli-Matti Ruotsalainen ValmennusMajakka Puijonkatu Kuopio

2 PYRKE:n Kehity yrittäjänä valmennukset ValmennusMajakka toteutti vuosien 2003 ja 2004 aikana PYRKE hankkeelle neljä (4) Kehity yrittäjänä valmennusta. Pielaveden ja Keiteleen alueen yrityksille toteutettiin kaksi, Suonenjoen ja Rautalammin yrityksille yksi ja Kiuruveden alueen yrityksille yksi Kehity yrittäjänä valmennus. Kehity yrittäjänä valmennus on erityisesti suunniteltu pienyrittäjille heidän oman jokapäiväisen yrittäjäosaamisensa kehittämiseksi. Valmennus koostuu kolmesta osiosta: 1. yritystoiminnan kartoituksesta, 2. yhteisistä teemakoulutusilloista ja 3. yritys/yrittäjäkohtaisesta neuvonnasta. Valmennuksen toteutuksen painopisteinä olivat yritys/yrittäjäkohtainen soveltaminen ja käytännönläheisyys. Yritystoiminnan kartoitus Yritystoiminnan kartoitus oli tarkoituksellisesti toteutukseltaan kevyt. Sen tavoitteena oli ensisijaisesti herättää yrittäjät miettimään oman liiketoimintansa perusteita ja toissijaisesti välittää tietoa yritystoiminnasta valmennuksen toteuttajille. Kartoitus toteutettiin sitä varten suunnitellun kaavakkeen ja kartoituskeskustelun avulla. Yrittäjät täyttivät kaavakkeen perinteisenä paperi- tai sähköisenä versiona. Toteutuksessa rohkaistiin ja neuvottiin sähköisen version käyttöön tavoitteena osallistujan atk-taitojen kehittäminen. Teemakoulutusillat Yhteisiä teemakoulutusiltoja Kehity yrittäjänä valmennukseen kuuluu 10 kappaletta. Suonenjoella ryhmän pienuudesta johtuen näitä toteutettiin vain neljä. Te lat toteutettiin käytännössä joko kerran viikossa tai joka toinen viikko. Te toina käsiteltiin keskeisiä yritystoimintaan liittyviä aiheita pääkouluttajien ja vierailevien asiantuntijoiden johdolla. Te tojen painopisteinä olivat liiketoiminnan kannattavuus sekä yrityksen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen (keskimäärin noin 50-60% kokonaisajankäytöstä). Tavoitteena oli välittää yrittäjille tietoa, jota he voivat laittaa omassa liiketoiminnassaan käytäntöön heti tai soveltaen myöhemmin kyseisen asian tullessa ajankohtaiseksi. Te lat toteutettiin käyttäen soveltaen hyväksi ValmennusMajakan tuotteistettuja valmiin koulutusmateriaalin sisältämiä paketteja. Näitä ovat YritysMajakka (toiminta-ajatus, liikeidean kirkastaminen sekä liiketoiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja kehittäminen), TulosMajakka (tuotteiden kustannusrakenne, hinnoittelu, myynnin budjetointi, investointi-, rahoitus- ja käyttöpääomantarvelaskelmat sekä tulos- ja rahoitussuunnitelmat kolmelle vuodelle), MyyntiMajakka (markkinoinnin ja myynnin suunnittelu sekä kehittäminen) ja LaatuMajakka (pienyrityksen toiminnanlaatu). Muita käsiteltyjä aiheita olivat mm. pienyrityksen sähköiset työkalut, yrittäjän tehokas yhteistyö kirjanpitäjän kanssa ja verotuskysymykset. TulosMajakka osion keskeisenä työkaluna on TulosMajakka ohjelmasovellus, joka annettiin koulutuksen ajaksi jokaiselle osallistujalle omaan henkilökohtaiseen käyttöön.

3 Yritysneuvonta PYRKE:lle Kehity yrittäjänä valmennukseen sisällytettiin yritysneuvontaa 12 tunnin peruspaketti sekä yrityksen niin halutessa 12 tunnin optiopaketti. Yritysneuvonta toteutettiin te tojen välissä ja mahdollisimman pian te tojen päätyttyä. Yritysneuvonnassa tavoitteena oli pureutua ajankohtaisiin yritystoiminnan kehittämiskysymyksiin sekä te toina käsiteltyjen asioiden yrityskohtaiseen soveltamiseen. Yritysneuvonnan peruspaketin toteutuksen jälkeen yrityksellä oli mahdollisuus erillistä korvausta vastaan ostaa yritysneuvonnan optiopaketteja (12 h). Optioneuvonnan merkitystä voidaan tarkastella kahdelta taholta, sillä toisaalta se sitoi neuvonnan toteuttajan lähemmin tulosvastuullisuuteen omasta työstään ja toisaalta alensi Kehity yrittäjänä valmennukseen osallistumisen perushintaa. Yritys maksoi lisää vasta, kun yrittäjä tarkkaan tiesi mistä maksaa ja mitä saa. Kouluttajat ValmennusMajakan puolelta kouluttajina toimivat Kyösti Pitkänen, Pertti Pulli ja Veli-Matti Ruotsalainen. Kouluttajilla ja neuvonnan toteuttajilla on käytännönläheistä omakohtaista kokemusta pienyrittämisestä ja yritysneuvonnan menestyksellisen toteutuksen vaatimuksista sekä kykyä työskennellä näiden vaatimusten mukaisesti. Peruslähtökohtana ja alkutavoitteena Kehity yrittäjänä valmennuksessa on, että kouluttajat voittavat valmennukseen osallistuvien henkilöiden luottamuksen. Luottamus pitää viimeistään saada yritysneuvonnan käynnistyessä, sillä neuvojan ja yrittäjän välinen luottamuksellinen suhde on kaiken yhteistoiminnan ehdoton perusta. PYRKE:lle toteutettujen Kehity yrittäjänä valmennusten onnistumisen arviointia Kehity yrittäjänä valmennukset toteutuivat pääpiirteissään erinomaisesti. Onnistumisen mittareina voidaan pitää valmennuksiin osallistuneiden omalla sitoutumisella, antamalla palautteella ja toisaalta suoritettujen optioneuvontapakettien määrällä. Suurimpana käytännön ongelmana oli minimiryhmän kokoaminen. Valmennukseen liittyvät asiat, kuten yhteisten iltojen ajankohtien sopiminen, aikataulutus jne. saatiin hienosti yhdessä sovittua, kunhan ensin oli perusryhmä saatu kasaan. Käytännön asioiden sopimista auttoivat ryhmien yhteinen henki sekä kouluttajien joustava suhtautuminen aikataulujen tekemiseen ne rakennettiin osallistujien ehdoilla. Sisällöllisesti valmennukset onnistuivat hyvin, koska sisältö oli jo lähtökohtaisesti hyvin suunniteltua ja rakennuttu pienyrittäjille käytännönläheiseksi. Koulutusmateriaali ja TulosMajakka-sovellus konkretisoi ja havainnollisti teoreettisia asioita.

4 Kehity yrittäjänä valmennuksen kehittäminen Yrityskartoituskaavake ja keskustelu toimivat hyvin, mutta niitä pitää jatkossa kehittää yhä konkreettisempaan suuntaan. Oleellista on, että kartoituksessa saadut tiedot saatetaan kaikkien pääkouluttajien tietoon, jotta he voivat huomioida nämä asiat omissa osuuksissaan. Kouluttajien välinen saumaton yhteistyö on yksi pienyrittäjävalmennusten onnistumisen tekijä. Te tojen määrä ja painopisteet ovat tärkeitä. Kymmenen iltaa jaettuna viikon jaksolle on käytännössä maksimia mihin pienyrittäjä kykenee omalta yritystoiminnaltaan irtautumaan. Teemojen valinnassa ja sisällössä tulee ottaa mahdollisimman paljon huomioon lopullisen osallistujaryhmän lähtökohdat ja tarpeet. Käytännössä tämä voi tarkoittaa te lan sisällön täydellistä uudelleen suunnittelua tai alustavasti illan vetäjäksi suunnitellun kouluttajan vaihtamista. Yrittäjävalmennuksen te tojen pääpainon tulisi jatkossakin olla yritystoiminnan kannattavuus ja käytännön myyntityön kehittäminen. Sisällön kehittämisessä painopiste tulisi olla asioita konkretisoivan koulutusmateriaalin ja mahdollisten atk-sovellusten puolella. Te tojen teoreettinen sisältö tulisi em. työkalujen avulla saada mahdollisimman käytännönläheiseksi ja yrityskohtaisesti sovellettavaksi tekemiseksi. Kehitettävää on siinä, että kymmenen erillistä te taa muodostaisivat toisiaan tukevan kokonaisuuden ja osallistujat kokisivat kaikkien osa-alueiden kehittämisen omassa yritystoiminnassaan tärkeäksi. Yritysneuvonnassa toteutettu lisäneuvonnan (optiot) mahdollisuus on tehokas tapa toteuttaa pienyrittäjäneuvontaa. Neuvonnan kehittämisessä olisi hyvä suunnitella miten neuvonnan toteuttajat voisivat olla tehokkaammassa yhteistyössä keskenään ja toisaalta miten yrittäjä saataisiin vieläkin aktiivisemmin toteuttamaan neuvonnassa suunniteltuja ja mallinnettuja asioita myös käytäntöön. Kehity yrittäjänä valmennusten palaute on ollut hyvää, mutta neuvojat eivät aina voi antaa yhtä hyvää palautetta valmennuksiin osallistuneista yrittäjistä, sillä joissakin tapauksissa yrittäjät olisivat (helposti) kyenneet kehittämään omaa toimintaansa vieläkin enemmän. Toisaalta yritysneuvonnoista sopiminen ja yrittäjän sitouttaminen sovittuihin ajankohtiin oli joskus ongelmallista. Tulisi etukäteen yhdessä sopia minimi aika (esim. 24 h) sovitun yritysneuvonnan perumisesta (pois lukien force majeure syyt). Yhteistoiminnan kehittäminen hanketoimijoiden kanssa Yhteistoiminta PYRKE-hankkeen vetäjien kanssa toimi kokonaisuudessaan erinomaisesti. Lähtökohtana toimivalle yhteistyölle oli yhteinen käsitys siitä mikä oli kunkin osapuolen rooli ja tehtävät sekä joustava suhtautuminen mahdollisiin muutoksiin jokapäiväisessä tekemisessä. ESR-projektin vaatimien kirjallisten tuotosten selkeä ohjeistus edesauttoi jokapäiväistä arkea. Valmennusryhmälle oli helppoa kertoa mitä heiltä vaadittiin oman työnajan raportoinnin

5 puitteissa. Toinen asia sitten olikin tämän raportoinnin valvonnassa ja seurannassa. Ehkäpä siitä olisi etukäteen voinut yhdessä laatia jonkinlaiset ohjeet ja toimintatavat. Kehity yrittäjänä valmennuksen yhteisissä te loissa muistutettiin osallistujia useampaan kertaan oman työajan muistiin merkitsemisestä ja yritysneuvontatapaamisissa tähän aiheeseen palattiin taas uudelleen. Tästä huolimatta osallistujien oma raportointi sujui vaihtelevalla menestyksellä. Valmennuksiin osallistuneiden yritysten omarahoitusosuuksien maksamisen seuranta oli kokonaan hanketoimijan tehtävää. Ongelmia esiintyessä olisi tehokkaammalla seurannalla ja tästä valmennuksien toteuttajalle hyvissä ajoin tiedottamisella voitu saada ongelmatapauksia myös nopeammin sekä joustavammin pois päiväjärjestyksestä. Valmennusten markkinointi ja ryhmien kokoaminen Markkinoinnissa päärooli oli hanketoimijalla, mutta käytännössä työ tehtiin läheisessä yhteistoiminnassa. Tämä yhteistoiminta toi markkinointiin myös tehokkuutta. PYRKE-hankkeen pääkohderyhmän tavoittaminen ja sitouttaminen on erittäin haasteellista työtä ja siihen päästään vain eri osapuolten läheisellä yhteistyöllä. Tämä korostuu erityisesti kehittämiskoulutuksissa, jotka ovat ajallisesti pidempiä ja rahallisesti kalliimpia kokonaisuuksia. Ryhmien kokoaminen tapahtui hanketoimijoiden, valmennusten toteuttajan sekä paikallisten yhteistyötahojen toimesta. Pielavesi-Keiteleen ensimmäinen ryhmä oli ValmennusMajakan kokoama (ryhmän runko oli lähtökohtaisesti jo valmiina olemassa) ja toinen ryhmä koottiin yhteistyössä paikallisen yrittäjäjärjestön aktiivien kanssa yrittäjät ottivat itse yhteyttä kollegoihinsa ja sitouttivat nämä mukaan valmennukseen. Suonenjoki-Rautalampi ryhmää ei koskaan (mittavista ponnisteluista huolimatta) saatu täysilukuiseksi näin paikallisen yrittäjäjärjetön sekä elinkeinotoimijoiden yrityksistä huolimatta. Markkinointiyhteistyökumppaneista puuttuivat paikalliset aktiiviyrittäjät. Iisalmessa minimiryhmää ei saatu kokoon eikä valmennusta toteutettu, mutta ilmoittautuneet yrittäjät ohjattiin muihin koulutuksiin. Kiuruveden ryhmä koottiin yhteistyössä, jossa keskeistä roolia esitti jälleen paikallisten yrittäjien puskaradio sekä aktiiviyrittäjien panos. Markkinoinnissa voidaan toimintaa kehittää huomattavasti. Keskeistä on kaikkien tahojen sitoutuminen markkinointiin ja käytännöntoimien tekeminen markkinoinnin edistämiseksi. Yrittäjäkoulutusten markkinoinnissa tulisi vahvasti nojata paikallisiin toimijoihin ja rakentaa markkinointia aivan ruohonjuuritasolle. Paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja aktiiviyrittäjien rooli on tässä keskeistä. Yrittäjien sitouttaminen valmennuksiin on pääasiassa valmennusten toteuttajan vastuulla. Parhaiten tähän päästään käytännönläheisellä ohjelmalla ja sisällöllä yrittäjän pitää ensimmäisellä tapaamiskerralla nähdä valmennuksen kautta saatava käytännön hyöty ja tämä hyöty pitää tulla esiin jokaisen koulutustapahtuman yhteydessä.

6 Yrittäjille suunnatun koulutuksen - valmennuksen kehittäminen Yrittäjille suunnatun koulutustarjonnan kehittämisen keskeisiä asioita ovat koulutussisältö ja materiaali (työkalut), toteuttajat (kouluttajat), koulutusten markkinointi, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä yrittäjien sitouttaminen koulutukseen. Pienyrittäjäkoulutuksessa samat asiat ovat korostetusti ja erityisestä pienyrittäjänäkökulmasta katsottuna oleellisia. Lähtökohtaisesti voitaisiin alkaa käyttää käsitettä yrittäjävalmennus (koulutus + yritysneuvonta). Yrittäjävalmennuksessa keskeistä on, että valmennuksen toteuttaja ja kohde tekevät yhdessä työtä valmennettavan suoritusten parantamiseksi ja kehittämiseksi. Onnistuneen valmennuksen lähtökohtana on, että toteuttaja sisäistää mitä tämä käsitteellinen ero (koulutus neuvonta valmennus) tarkoittaa käytännössä. Myös yritysneuvonta pitää mieltää ja toteuttaa kehittämisvalmennuksena ei perinteisenä konsultointina. Toteuttajan puolelta valmennukseen pitää sisältyä tietynlainen tulosvastuullinen elementti. Yrittäjävalmennuksen sisältö ja -materiaali (työkalut) Yrittäjävalmennukset tulee suunnitella kohderyhmän tarpeista käsin ja tarpeisiin kohdentuen. Suunnittelijalla pitää olla itsellä selkeä käytännönkäsitys näistä tarpeista. Sisällön tuotteistaminen ja erilaisten työkalujen (työkirjat, atk-sovellukset jne.) rakentaminen sekä jatkuva kehittäminen konkretisoivat valmennuksen sisältöä. Tämä heijastuu positiivisesti valmennuksen markkinointiin sekä käytännön toteutukseen. Yrittäjävalmennuksen toteuttajat Yrittäjävalmennuksen toteuttajilla tulee olla käytännönläheistä kokemusta yrittämisestä ja yritystoiminnasta. Toteuttajien on ymmärrettävä suomalaisen yrittämisen problematiikkaa sekä yrittäjän sielunelämää. Toteuttajan tulee kyetä tarjoamaan kohderyhmälle käytännönläheisiä ratkaisumalleja heidän liiketoimintansa kehittämisestä. Yrittäjävalmennusten toteuttajien työ pitäisi pystyä sitomaan tulosvastuullisuuteen. Yrittäjävalmennuksen markkinointi Onnistunut markkinointi on kaikkien osapuolten yhteistyötä (hanke toteuttaja paikalliset elinkeinotoimijat kohderyhmä). Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitoutumista paikallisten yrittäjävalmennusten toteutukseen ja vahvaa jalkautumista kentälle. Tehokkainta markkinointia ovat suorat yhteydenotot kohderyhmään, paikalliset infotilaisuudet sekä yrittäjäkollegoiden vinkit ja suositukset.

7 Toimijoiden välinen yhteistyö toimijoiden sitouttaminen Valmennusten järjestäjän ja käytännön toteuttajan välinen yhteistyö tulee perustua keskinäiseen luottamukseen sekä joustavaan valmiuteen tehdä valmennusten eteen (erityisesti markkinointi) ylimääräisiä toimenpiteitä, joista ei välttämättä alustavasti ole erikseen sovittukaan. Tärkeää on saada yhteistyö toimivaksi myös paikallisten elinkeinotoimijoiden (kehittämisyhtiöt, elinkeino- ja työvoimatoimistot, järjestöt ) kanssa. Keskeinen kehittämiskysymys on tämän yhteistyön rakentaminen ja näiden paikallisten toimijoiden todellinen sitouttaminen paikallisten yrittäjävalmennusten toteutukseen. Yrittäjien sitouttaminen Kohderyhmän sitouttaminen valmennuksiin toteutuu parhaiten valmennusten sisällön konkreettisuudella ja käytännönläheisyydellä. Erityisesti pienyrittäjät ovat kohderyhmä, joka välittömästi äänestää jaloillaan. Valmennusten täytyy tarjota jatkuvasti käytäntöön sovellettavaa hyötyä kohderyhmälle. Yrittäjävalmennukset pitää toteuttaa maksullisina, sillä myös tämä sitouttaa kohderyhmää. Yritysten omarahoitusosuus voitaisiin kuitenkin jakaa osiin, jolloin yksittäisen osion maksu ei muodostuisi osallistumisen esteeksi.