tietoalani SuuRi PAlKKANuMERO EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tietoalani SuuRi PAlKKANuMERO EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6"

Transkriptio

1 tietoalani Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 3/2008 EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6 Sarin sitkeys palkittiin s. 3 Tietoala mukana Angolan kouluhankkeessa s. 3 Tietoalat STTK - Vahvempi vaikuttaja s. 4 Liika työ uuvuttaa! s. 5 Kateus myrkyttää ja kasvattaa s. 14 Sähköposti - vaarallinen työväline? s. 16 Patarouva Tallinnassa s. 17 Keväinen Vilna kutsuu s. 20 SuuRi PAlKKANuMERO Neljän sivun tietopaketti IT-alan palkoista s JANILLE KORVAUKSIA MATKA-AJASTA s. 18 Minne katosivat NUORET VAIKUTTAJAT? s. 8

2 Puheenjohtajalta Jouko Malinen, Tietoalan toimihenkilöt, puheenjohtaja EPÄVARMUUTTA ILMASSA uhkaavan taantuman myötä it-alan yritykset ovat syksyn aikana kilvan käynnistäneet yt-neuvotteluita henkilöstön vähentämiseksi. Yt-neuvotteluita on käyty tai käydään jo lähes parissakymmenessä yrityksessä. irtisanomisuhan alla on näissä neuvotteluissa useita satoja alan asiantuntijoita. Tietoalani Toimituskunta Minna Anttonen Riikka Kuivala Jouko Malinen Jarkko Pehkonen Kiitokset Jaana Andersin Milla Pennanen Nina Räsänen leena Seretin Minna Sirkka Näyttää siltä, että it-alan firmat hätäilevät ja ylireagoivat aloittamalla yt-neuvotteluita liiankin ennakoivasti. Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka on tässä suhdannetilanteessa myrkkyä yrityksille. Yritysten tulisi nyt irtisanomisten sijasta panostaa uudelleenkoulutukseen ja vahvistaa siten asemaansa tulevilla työvoimamarkkinoilla. Oudoksi tilanteen tekee se, että pääkaupunkiseudulla yt-neuvotteluja käyvät firmat hakevat samaan aikaan uutta väkeä ja viestivät lyhyen aikavälin epävarmuustekijöikseen osaavan henkilöstön saatavuuden ja henkilöstön vaihtuvuuden. Epävarmuutta on ilmassa, mutta maltti olisi nyt valttia. TES-näkymät Työehtosopimuksen jatko on katkolla keväällä. Tätä silmällä pitäen teimme marraskuussa palkkakyselyn, jonka yhteydessä kartoitimme jäsenistön mielipiteitä yrityskohtaisten palkkaerien jakamisesta. Henkilöstöedustajille tehtiin vielä erillinen kysely palkkaeristä käydyistä neuvotteluista, niiden tuloksista ja sujumisesta. Alustavana johtopäätöksenä voisi sanoa, että yrityskohtaisten erien pitäminen mukana tulevissa palkkaratkaisuissa vaatii sopimisen pelisääntöjen täsmentämistä ja muuttamista siten, että aito ja tasavertainen sopiminen on mahdollista. Tässä asiassa meidän pitää yhdistää voimamme muiden Teknologiateollisuuden sopimusten piirissä olevien ammattiliittojen kanssa. Ulkoasu ja taitto Codesign Oy, Helsinki Paino PunaMusta Oy Paperi G-Print 100 g/m2 Kansi Kuva Eija Hiltunen. Malli Milla Pennanen, 24. Milla on yksi Tietoalan kasvoista. Millan kuvia tullaan näkemään Tietoalanilehdissä sekä yhdistyksen markkinointimateriaalissa. Epävarman taloustilanteen lähtökohdat löytyvät USAn asuntomarkkinoiden ns. subprime-lainoista, jotka olivat varsinaisia riskilainoja. Lainoja myönnettiin paljon ihmisille, joille ei aiemmin ole myönnetty asuntolainoja ja joilla maksukyky oli heikko. Lainojen takaisinmaksuehdot olivat alkuunsa houkuttelevia, mutta niiden kulut kasvoivat kahden vuoden jälkeen yli lainanottajan tulojen. USAssa pääsee asuntolainasta ja myös asunnosta eroon viemällä asunnon avaimet luoton antaneeseen pankkiin. - Näin ahdinkoon joutuneet asuntovelalliset myös toimivat. Hyvin pian näiden asuntojen arvo putosi huomattavasti alle luottojen määrän ja monet luottolaitokset ajautuivat konkurssiin. Osa näistä ns. mädistä lainoista oli myyty eteenpäin ympäri maailmaa ja useat pankit joutuivat pahoihin talousvaikeuksiin. Monet valtiot joutuivat pumppaamaan pankkeihin huomattavat summat rahaa, jotta koko markkinatalous ei romahtaisi. 2 - Tietoalani 3/2008

3 luottamusmies Sari Hämäläinen aktiivisesti työntekijöiden asialla Tietoalan toimihenkilöt ry:n tiedotusvaliokunta valitsi vuoden 2008 Aktivisti asialla kunniakirjan saajaksi isoworks Oy:n luottamusmies Sari Hämäläisen. Perustelut: ict-ala pystyttää koulun Angolaan ict-toimialaa ei Suomessa olisi ilman hyvää monipuolista koulutusta. Tästä voimme kiittää niitä viisaita ja kaukonäköisiä esi-isiämme, jotka reilu sata vuotta sitten käynnistivät koululaitoksen kehityksen Suomessa. Samanlaisia puitteita ei ole tarjolla kaikille maailman lapsille. Nyt sinäkin voit tehdä asialle jotain osana suomalaista ict-toimialaa. Tule mukaan keräämään euron rakennuttamisrahat itäisen Angolan Muwewen peruskoulua varten. Osallistua voit paitsi lahjoittamalla niin myös haastamalla kollegat mukaan. Yhdessä saamme aikaan enemmän. Tietoalan toimihenkilöt ry on jo mukana tule sinäkin! lue lisää osoitteesta Sampo Nordea Osuuspankki Kirjoita viestikenttään Koulu Angolaan. Keräyslupa OKu 1932A/ESlH/ / voimassa koko Suomen alueella. Sari on sitkeydellään ja peräänantamattomuudellaan esimerkillisesti ajanut jäsenten etuja omalla työpaikallaan. Hän on myös edistänyt TES-toimintaa paikallisella tasolla ja hankkinut paljon sia jäseniä. Yllättynyt ja valinnastaan onnellinen Sari sai kunniakirjan Tietoalan HED-se- uuminaarissa Yhdistysuutisia Tietoalan toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingissä Jouko Malinen valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden ( ). Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin uudet jäsenet. Hallituksen kokoonpano vuonna 2009 on: Puheenjohtaja Malinen Jouko (logica Oy) Varsinaiset jäsenet Ahlstedt Turkka ibm Anttonen Minna Digia Finland Oy Hirvonen Eija Capgemini Finland Oy Hämäläinen Sari isoworks Oy Komulainen ilpo Plenware Group Oy Korhonen Pasi TietoEnator Processing & Network Oy Koskelin Ari TietoEnator GMR Oy Koskinen Esa Tietokarhu Oy Kupila Mika Fujitsu Services Oy Kähkönen Jari Sofor Oy Niemissalo Heikki logica Oy Reinisalo Juha TietoEnator GMR Oy Salonen Timo TietoEnator Healthcare Welfare Oy utter Harri Efecte Oy venäläinen Pirkko Aditro Financials Oy vuolanne Sami F-Secure Oyj Varajäsenet Alanko Asko TietoEnator Processing & Network Oy Jääskelä Anna-Maija Suomen 3C Oy Nevalainen Jari logica Oy untolehto Mika Solteq Oyj Tietoalani 3/2008-3

4 Teksti: Minna Sirkka, STTK:n verkkoviestintäpäällikkö ja Tietoalat STTK:n koordinaattori TIETOALAT STTK yhdessä vahvempi vaikuttaja ict-alalla tehtävät vaihtelevat mutta ongelmat ja haasteet ovat samat yli liitto- ja työpaikkarajojen Kannattaako ammattiliittojen yrittää tehdä yhdessä asioita paremmiksi vai onko tehokkaampaa puurtaa vain omalla porukalla? Keskusjärjestö STTK:ssa uskotaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. ICT-alalla toimivat liitot ovat puhaltaneet yhteiseen hiileen jo toistakymmentä vuotta. Alan jäsenten edunvalvontaansa tehostamaan on perustettu Tietoalat STTK viisi vuotta sitten, ja sitä ennen samaa yhteistyötä tehtiin tietoalan neuvottelukunnan nimen alla. Tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia on jäsenenä STTK:ssa kahdeksassa eri liitossa. Tietoalat STTK:n määritelmä ICT-alasta kattaa mm. tietotekniikan palvelut, tietoliikenteen, digimedian ja muut tietoalan tehtävät erilaisilla työnantajilla. Tehtävien sisältö vaihtelee, mutta työelämän haasteet ja ongelmat alalla ovat samat. Toisaalta monet tehtävät ovat samankaltaisia, mutta työympäristöt vaihtelevat: varsinaisten ICT-yritysten lisäksi alan ammattilaisia toimii mm. pankeissa, vakuutus- ja eläkeyhtiöissä, kustannus- ja lehtitaloissa sekä kirjapainoissa, kunnissa ja valtiolla. Yhteistyöryhmä Tietoalat STTK:n liitot edustavat näitä kaikkia: ERTOn lisäksi mukana ovat Ammattiliitto SUORA, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Mediaunioni, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Palkansaajajärjestö Pardia, Vakuutusväen Liitto VvL sekä Toimihenkilöunioni. Tietoalat STTK:n liitot myös neuvottelevat ja solmivat kattavasti alalla noudatettavat työehtosopimukset. Sopimusten piiriin kuuluu yli ICT-alan toimihenkilöä. Tietoalat STTK:n tilaisuuksissa eri ammattiliittojen henkilöstönedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan. Monet pienissä ICT-yksiköissä työskentelevät ovatkin kiitelleet kokevansa paljon enemmän yhteenkuuluvuutta toisen ammattiliiton ICT-ammattilaisen, kuin oman työpaikkansa muun henkilöstön kanssa. Yhteistyöryhmän toiminnan yksi tarkoitus onkin tarjota verkostoitumisväylä alan henkilöstönedustajille. Tämän edistämiseksi järjestetään mm. yhteisiä seminaareja ja muita tilaisuuksia. Yhteistyötä tehdään myös edunvalvonnassa esimerkiksi koordinoimalla sopimusneuvotteluja. Viime neuvottelukierroksella Tietoalat STTK:n liitot esimerkiksi jakoivat säännöllisesti keskenään tietoa neuvottelujen kulusta ja tavoitteiden edistymisestä. Kun sopimusneuvottelut alkavat hivuttautua yhä laveammin paikalliselle tasolle, entistä tärkeämpään rooliin nousee myös muu kuin perinteinen työmarkkinaedunvalvonta: yhteiskunnallisen ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan painoarvo kasvaa jatkuvasti. Tietoalat STTK:lle se on mm. vaikuttamista alan koulutuspolitiikkaan ja työllisyyteen sekä alan yritysten toimintaedellytysten sekä laajemminkin työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, erilaisten alan vaikuttajien ja päättäjien tapaamista sekä ylipäänsä viestinviemistä eteenpäin omista tavoitteistaan. 4 - Tietoalani 3/2008

5 Elinkeinopoliittista vaikuttamista vahvistetaan laajemminkin koko STTK:ssa. Toimialakohtaisia yhteistyöryhmiä on toiminnassa jo vajaat kymmenen, uusimmat on perustettu tänä vuonna. Tietoalat STTK:n lisäksi toimii mm. Logistiikka STTK, Rakennusalat STTK ja Maaseutualat STTK. Erilaisen vaikuttamisen lisäksi Tietoalat STTK on saanut aikaan ihan konkreettisiakin tuloksia. Alan työhyvinvoinnin jamaa on selvitetty kahdella tutkimuksella. Pari vuotta sitten valmistui alan jäsenille suunnattu laaja tutkimus Myyteistä todellisuuteen Henkilöstöhallinnon haasteet ICT-alalla ja tänä kesänä selvitettiin samoja asioita henkilöstönedustajille suunnatussa tutkimuksessa. Henkilöstönedustajien ja muiden työhyvinvoinnista kiinnostuneiden käyttöön on lisäksi tuotettu verkkosivusto ithelps.fi, joka sisältää tietoa aihepiiristä sekä henkilöstönedustajan omaan käyttöön työpaikalle suunnatun kyselytyökalun. Tämän kesän tutkimustulosten perusteella laadittiin yhdeksän kohdan toimenpideohjelma ICT-alan työpaikkojen toiminnan kehittämiseksi ja sitä ryhdytään seuraavaksi rummuttamaan laajempaan levitykseen. Lisäksi Tietoalat STTK on ollut mukana suunnittelemassa mm. ICT-alan esimiestyön jatkokoulutuksia Teknilliselle korkeakoululle ja Rovaniemen ammattikorkeakoululle. Käytännössä Tietoalat STTK:n toimintaa pyörittää kerran kuussa kokoontuva hallitus. Pari kertaa vuodessa kokoontuu laajempi, henkilöstönedustajista ja muista ay-aktiiveista koottu neuvottelukunta. Tietoalat STTK:n puheenjohtajana toimii ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula. Lisätietoa yhteistyöryhmästä ja sen aikaansaannoksista löytyy verkosta osoitteesta Jatkuva muutos ja liika työ uuvuttavat ict-ammattilaiset ict-alan työntekijöitä rasittaa kiire, huoli työssä jaksamisesta ja omasta työkyvystä. Koulutustarpeita ei ennakoida eikä omien töiden kehittämiseen ole mahdollisuuksia. Avoimelle keskustelulle on liian vähän aikaa ja henkilöstön kuuleminen ennen päätöksentekoa jää heikoille. Esimiehiä valittaessa henkilöstöjohtamisen kyvyt eivät paljoa paina. Sen sijaan perusasiat ovat kunnossa: työntekijät ovat tyytyväisiä työvälineisiinsä, oman työn sisältö ja tavoitteet ovat selvillä, työn rytmitykseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja esimiehiä koulutetaan tehtäviinsä. Työntekijät myös arvostavat ja auttavat toisiaan. Tiedot käyvät ilmi Tietoalat STTK:n alkusyksyllä valmistuneesta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin työhyvinvoinnin tilaa ja henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Tutkimuskyselyyn vastasi 450 tieto- ja viestintäteknologian alalla toimivaa luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja muuta henkilöstönedustajaa tai ammattiliittojen aktiivia yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. vastaajat edustavat reilua puolta Tietoalat STTK:n ammattiliittojen ict-alan henkilöstönedustajista. Tutkimuksen perusteella ict-alan työyhteisöissä muutoksesta näyttää tulleen pysyvä tila. Yritykset miettivät jatkuvasti omaa asemointiaan: on yt-neuvotteluja, ulkoistamisia, kansainvälistymistä, hankintojen ketjuttamista ja organisaatiomuutoksia. Se on työntekijöille uuvuttavaa, etenkin jos samalla on jatkuvasti kiire ja liikaa töitä. Tutkimukseen vastanneista 56 % koki, että työpaikoilla on liian vähän henkilöstöä suhteessa tulostavoitteisiin. 53 % oli sitä mieltä, että työntekijän poissa ollessa varahenkilöjärjestelyt eivät toimi, vaan työt jäävät seisomaan. vastauksissa korostui myös heikot mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. vastaajat kokivat, että yhteistoiminta ei ole aitoa neuvottelua vaan päätökset tulevat valmiiksi annettuina. Osa vastaajista (39 %) näki myös, että toimiminen henkilöstönedustajana vaikeuttaa heidän omaa asemaansa työyhteisössä. Jos työpaikan neuvottelukulttuuri on huonoa ja henkilöstö koetaan enemmän kustannustekijäksi kuin voimavaraksi, myös henkilöstönedustajat tuntevat asemansa hankalaksi. Tietoalat STTK:ssa onkin pohdittu, että tutkimuksen osoittamien ongelmakohtien ratkaisemiseen voitaisiin paneutua yhdessä työnantajan kanssa, esimerkiksi käynnistämällä Teknologiateollisuuden kanssa yhteinen työhyvinvointi- ja tuottavuusprojekti. Tilanteen paraneminen ict-alan työpaikoilla olisi kuitenkin molempien osapuolten etu. Tietoalani 3/2008-5

6 Kuka olet? Minna Sirkka, kolmekymppinen työssäkäyvä perheenäiti puutarhakaupunki (tai oikeammin -kunta) Tuusulasta. Mistä olet? Ikuisesti Suolahdesta, joka tosin on nykyisin kuntafuusion jälkeen Äänekoski. Muutin Tuusulaan omakotitaloalueelle vuosi sitten Helsingistä ja tuntuu kuin olisi lapsuusmaisemiin palannut asukkaan Suolahdessa kasvaneena olen aina tuntenut itseni enemmän maalaiseksi kuin kaupunkilaiseksi. Tampereella opiskelin ja viihdyin hyvin, mutta vannoin aina, etten muuta koskaan kylmään kalseaan Helsinkiin. No, 6 vuotta viihdyin sielläkin. Mitä teet? Olen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n verkkoviestintäpäällikkö, mikä tarkoittaa että vastaan keskusjärjestön verkkopalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä sekä hoidan kaikenlaista muuta verkkoviestintään liittyvää plus tuhat muuta isompaa ja pienempää viestintähommaa siinä sivussa. STTK:n viestintäyksikkö on pieni mutta äärimmäisen tehokas! Sivutoimisesti olen myös Tietoalat STTK:n koordinaattori, eli organisoin ICT-alalla toimivien ammattiliittojen yhteistyöryhmän juoksevia asioita ja toimin niiden yhteyshenkilönä. En tosiaankaan! Päätin jo yläasteen alussa että minusta tulee eläinlääkäri. Piikitin lemmikkihamsterille antibioottia (kylläkin eläinlääkärin ohjeen mukaan), kiervirhediagnoosi vei NuOREN NAiSEN NAvETASTA verkkomaailmaan Aktivistin tentissä STTK:n verkkoviestintäpäällikkö Minna Sirkka Parasta työssäsi? - Entäpä pahinta? Parasta on monipuolisuus, itsenäisyys ja vapaus, voin pitkälle itse päättää omista tekemisistäni ja myös verkkoviestinnän kehittämisen suunnista STTK:ssa. Aikaisemmin ollessani uutistoimittajan töissä oli aina tiukat deadlinet: kun aamulla aloitti jutunteon, se piti olla yleensä illalla valmis ja juttuaiheetkin enimmäkseen pomo määritteli. Pahinta on jatkuva härdelli ja kasvava tekemättömien töiden lista. Koskaan ei tiedä kuka paukkaa huoneen ovesta sisään jonkun ihan ehdottoman akuutin viestintäasian kanssa juuri kun olen kuvitellut käyttäväni seuraavan hetken tehokkaasti esimerkiksi johonkin kirjoitustyöhön (kuten vaikkapa Aktivistin kysymyksiin vastaamiseen). Tässä hommassa on aina sata rautaa tulessa. Haaveilitko jo lapsena verkkoviestintäpäällikön ammatista? 6 - Tietoalani 3/2008

7 sin työharjoittelussa Laukaan kunnaneläinlääkärin mukana sikalat ja navetat ja lukiossa luin pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Onneton allergiadiagnoosi lukion lopulla sotki suunnitelmat täydellisesti. Sen jälkeen olin pitkään aika maassa ja suunnittelin siirtyväni suosiolla lukiosta kortistoon. Ylioppilaaksitulon jälkeen jotenkin sitten ajauduin kesätoimittajaksi paikallislehteen - olin kyllä aina tykännyt kirjoittamisestakin - ja huomasin, että sekin voisi menetellä. Hain Tampereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia ja opiskelujen aikana sitten innostuin journalismista ja toimittajan hommista enemmänkin. Sillä tiellä ollaan. Opiskeluaikana erikoistuin radiotyöhön ja internet-juttuja vieroksuin. Ajattelin että netti on sellaisia varten joita oikeat toimittajan työt eivät oikein kiinnosta. STTK:ssa aloitin vajaat 7 vuotta sitten tiedottajana ja nyt vuoden verran olen ollut verkkoviestintäpäällikkö. Verkkoviestintäasiat keskittyivät vuosien mittaan minulle ja meillä todettiin, että ay-bisneksessäkin on jonkun pakko erikoistua digimaailmaan jos aiotaan pysyä kehityksestä kartalla. Parasta tai pahinta tässä tarinassa on se, että allergiadiagnoosi osoittautui myöhemmin hätiköiden tehdyksi ja virheelliseksi. Olin jo opiskellut muutaman vuoden yliopistossa kun selvisi, että ei minua mikään vaivaa ja lääkäri vain totesi, että voithan vielä vaihtaa alaa. En sitten kuitenkaan siihen enää ryhtynyt kun olin niin pitkälle edennyt toista tietä. Nykyään aina silloin tällöin tulee mieleen, että missäköhän maatiloilla sitä nyt rymyäisi jos olisikin käynyt toisin. Kerro jokin kesäduunimuisto tai vastaava kommellus nuoruusvuosilta? Ollessani Aamulehden ajankohtaisosastolla ensimmäistä kertaa toimitusharjoittelijana menin tekemään juttua vahanukkenäyttelystä, joka esitteli ihmisen ruumiinosia ja sisäelimiä. Tein juttua kovalla kiireellä ja innostuneena hienosta näyttelystä. Kun juttu oli seuraavana päivänä lehdessä, huomattiin että siitä puuttui kokonaan paikka jossa näyttely oli esillä. Olin vain yksinkertaisesti unohtanut asian uppoutuessani kirjoittamaan näyttelyn häkellyttävistä erikoisuuksista. Toimituksen aamupalaverissa asiasta nousi kauhea kalabaliikki ja olisin voinut vajota häpeästä maanrakoon. Miten saatoin unohtaa yhden toimittajan peruskysymyksistä: mitä, MISSÄ, milloin ja miksi! Miten vietät runsaan vapaa-aikasi? Omakotitalon puutarhanhoidossa ja pienissä remonttitöissä kuluisi niin paljon aikaa kuin vain niihin käyttäisi. Olen aina ollut kova yrittämään ensin itse kaikenlaisia korjaustöitä ja joskus onnistunkin hienosti, toisinaan en. Viimeksi hajotin vessanpöntön. Yritän myös päästä jumppaan tai kuntosalille säännöllisesti ja luen kirjoja (silloin kun ei ole työpapereita tai akuuttia sähköpostia) työmatkalla junassa. valitse seuraavista pareista: SAK - Akava Molemmat. STTK tekee hyvää yhteistyötä kummankin keskusjärjestön kanssa, välillä kaksistaan ja välillä kaikki kolme yhdessä aina asiasta riippuen. Pohjoisranta - Rantatie Vaikka Tuusulan kuuluisa kulttuuri-rantatie on nyt lähempänä, valitsen tutumman Pohjoisrannan. STTK:n toimisto on ollut jo toista vuotta Mikonkadulla, mutta ehdin olla Pohjoisrannassa kuitenkin niin pitkään että välillä kyllä kaipaan sitä meri-ilmaa ja maisemia jäänmurtajien suuntaan. Sokerihumala - Kankkunen Sokerihumala. Minussa on vähän pullahiiren vikaa ja kotona on jo pysyvästi tupla-kankkunen (mies ja lapsi). Verkkoviestintä - Pulloposti Täytyyhän se jo viran puolesta sanoa että verkkoviestintä. Vaikka toisaalta olen sitä mieltä, että tänä päivänä joskus perinteiset muodot toimivat paremmin: perinteinen kirje kotiin sykähdyttää joissakin asioissa paljon enemmän kuin sähköpostiviesti osana muuta viestitulvaa. Mottosi tai muu viisaus, jonka haluat lukijoillemme kertoa Harvemmin maailma kaatuu tai kukaan joutuu vankilaan, vaikka joku homma jäisikin tekemättä silloin kun piti. Sen olen vuosien saatossa vähitellen oppinut uskomaan. Tietoalani 3/2008-7

8 Teksti: Milla Pennanen NuORET vaikuttajat KATEiSSA Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan eläkeikäisten määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä tarkoittaa suurta aukkoa niin työntekijöiden kuin päättäjien keskuudessa, sillä nuoret aikuiset eivät enää ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Nuorten äänestysinto on ollut kateissa vuosien ajan. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten äänestäjien keski-ikä on tällä hetkellä noin 50 vuotta vuotiaiden äänestysaktiivisuus jää lähes 30 prosenttia heikommaksi kuin kaikista innokkain ikäpolvi, vuotiaat. Äänestyspassiivisuus liittyy olennaisesti myös vaikuttamiseen, sitä ei koeta tärkeäksi. STTK järjesti Nuoret vaikuttajat seminaarin, jossa mukana puhujina oli tunnettuja suomalaisia poliitikkoja ja ay-vaikuttajia. Seminaariin osallistui, keitäs muitakaan, STTK:laisia nuoria vaikuttajajäseniä. Eräs seminaarissa esiintyjistä oli Anni Sinnemäki (vihr), kansanedustaja ja monivuotinen kaupunginvaltuuston jäsen. - Ehdokaslistoilla täytyy olla nuoria ehdokkaita, joita nuoret voivat äänestää. Tarvitsemme lisää nuoria vastuullisille paikoille ja tämä pitää myös osata kertoa selkeästi. Äänestäjä on vaikuttaja Paavo Arhinmäki (vas) on huolestunut nuorten vaikuttajien katoamisesta: - Nuorten olisi tärkeää nähdä, että vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin ei tapahdu vain eduskunnassa. Se on toimimista itse, esimerkiksi äänestämällä tai vaikka muuttamalla kulutustottumuksiaan. Poliittiset henkilöt eivät ole ainoat vaikuttajat tässä maassa. Arhinmäki on entinen vasemmistonuorten puheenjohtaja, nykyinen vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. - Olen itse pienestä lähtien järjestänyt koulussa mielenosoituksia ja lakkoja, jos jokin asia ei ole miellyttänyt. Pitää olla itse aktiivinen eikä vain odottaa muiden toimimista. Tämän päivän nuoret ovat nelikymppisiä valtaväestön lähtiessä eläkkeelle. Eläkeläisten asiat ovat ajankohtaisia myös silloin, sillä eläkeikää lähestyvät hallinnoivat suurinta osaa niin kansanedustajan kuin kunnanvaltuuston paikoista. Nuorten asioista huolehtiminen ei tarkoita vain ajankohtaista mielenterveyden huoltamista, vaan myös koulutustarjontaa ja työllistymistä tukevat asiat. - Vasemmistoliitto yrittää muuttaa toimintatapojaan ja samalla nuorentaa ilmettä. Yritämme 8 - Tietoalani 3/2008

9 painottaa asioita siten, että myös lapsiperheet kiinnostuvat ja siten esimerkiksi äänestävät, Arhinmäki kertoo puolueestaan. - Kun minua pyydettiin osallistumaan vaaleihin ensimmäistä kertaa, tunsin hienon mahdollisuuden vaikuttaa oikeasti yhteiskunnallisiin aiheisiin. Pelkän jupinan sijaan pääsin vaikuttamaan minua lähellä oleviin asioihin. Äänestäminenkin on tärkeä tapa vaikuttaa, Sinnemäki muistuttaa. Kunnallisvaaliehdokkaiden ikäjakauma Suomessa 2008 Ehdokasmäärä Miten saada nuoret liikkeelle? Toisinaan kiinnostuminen vaikuttamisen mahdollisuuksista lähtee siitä, että henkilö huomaa jonkin asian olevan pielessä. Kyseisen epäkohdan halutaan muuttuvan ja siitä alkaa toimet asian edistämiseksi. Ja olkoon kyseessä vaikka vain kahvipöytäkeskustelu, internetin keskustelupalsta tai äänestysnumero, epäkohdan tiedostamisen taso kasvaa ja sana leviää. Siitä on hyvä aloittaa. Toinen tapaus voisi olla se, että henkilö on yleisesti kiinnostunut yhteisöä tai yhteiskuntaa koskevista asioista ja haluaa päästä mukaan keskipisteeseen. Jotta nuoria saisi lisää mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, täytyy liittojen ja puolueiden toimia näkyvämmin ja ennen kaikkea tehdä yhteistyötä. Koulut ja työpaikat ovat myös oivia paikkoja vaikuttaa; tiedottaa ja tiedostaa. Kertominen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja sen eri tavoista pitäisi olla tehokkaampaa, puolueiden tulisi esiintyä nuorekkaammin. Liittojen kuuluisi näkyä siellä, missä nuoret viettävät aikaa, koulussa tai vaikka Facebookissa. Liittoon kuuluminen pitäisi tehdä itsestään selväksi, olkoon liitto opintoihin liittyvä tai työelämän mukana tuoma edunvalvoja. Oman liiton avulla nuori voi myös vaikuttaa ja saada lisää tietoa etenkin oman ympäristön ajankohtaisista aiheista ja tilanteesta. Nuorten olisi hyvä tietää, että vaikuttajien piirit eivät ole suljettuja. Kyseiset piirit muodostuvat suurista verkostoista ja se kannattaa pitää mielessä. Kenellä tahansa, jolla on asiaa tai mielipide ilmaistavana, otetaan vastaan ja häntä halutaan kuunnella. Anna äänesi kuulua! Vaalit - Ehdokkaita yhteensä Miehiä naisia valtuustoihin valittiin yhteensä ehdokasta Ikä Lähde: Tilastokeskus Lähteinä kunnat.net ja STTK:n Nuoret Vaikuttajat -seminaarin materiaalit ja STTK:n Kunta menestyy 2008 kirjanen. Milla Pennanen, 24, on yksi Tietoalan kasvoista. Millan kuvia tullaan näkemään Tietoalani-lehdissä sekä yhdistyksen markkinointimateriaalissa.

10 it-alan PAlKKAKEHiTYS MAlTilliSTA Tietoalan palkkakyselyn tuloksia 10 - Tietoalani 3/2008

11 Sukupuolten palkkaerot Miehet Naiset < > 55 Ikä Tietoalan toimihenkilöt ry lähetti sähköpostilla n jäsenelleen linkin palkkakyselyyn. Linkki oli myös auki yhdistyksen kotisivulla. Vastausaika oli Palkan lisäksi kysyttiin myös mielipidettä ns. paikallisista eristä eli yrityskohtaisesti sovituista palkankorotuksista. Vastauksia tuli kaikkiaan 1441 kpl, joista keskipalkkojen laskentaan otettiin mukaan Osa vastaajista työskenteli selkeästi muualla kuin it-palvelualalla ja osa oli jättänyt palkkatiedon tyhjäksi ja vastannut vain mielipideosioon. Kiitos kaikille vastanneille. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoja ja ne on toimitettu onnettaren suosikeille. Edellisen palkkakyselyn järjestimme huhti-toukokuun vaihteessa Palkkakehitys puolessatoista vuodessa on ollut varsin maltillista. Palkat ovat nousseet hieman yli 7 %. Kaikkien vastanneiden peruspalkan keskiarvo on 3123 ja kokonaispalkka 3184 kuukaudessa. (Mediaanit 3030 ja 3100.) Yrityskohtaiset erät Vuonna 2008 on yrityksissä ollut kaksi kertaa mahdollista jakaa paikallinen eli yrityskohtainen palkankorotuserä. Palkkakyselymme mukaan 45 prosenttia vastanneista sai korotuksen jommastakummasta tai molemmista yrityskohtaisista eristä. Naiset ja miehet saivat yrityskohtaisia korotuksia yhtä usein. Yrityskohtaisiin eriin suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Lähes 80 prosenttia (78 %) vastanneista kannattaa yrityskohtaisesti sovittavia palkankorotuksia, jos valtakunnallisesti sovitaan tarkemmat pelisäännöt erien jakamiselle. Peruspalkka Mediaani Naisen euro nousi 2 senttiä Naiset näyttävät hyötyneen yrityskohtaisesti jaetuista palkankorotuksista. Puolentoista vuoden aikana naisen euro on noussut 92 sentistä 94 senttiin Tietoalan henkilöstöedustajille samanaikaisesti tehdyn kyselyn mukaan palkkauksen vinoutumien oikaisu olikin selkeästi yleisin peruste, jolla yrityskohtaisia korotuksia jaettiin. Vaikka naisille ei olisi erillistä tasa-arvoerää yrityksissä jaettukaan, ovat heidän saamansa korotukset olleet suurempia kuin miesten saamat korotukset. Korkeimmillaan naisten ja miesten palkkaerot ovat vuotiailla ja toisaalta yli 55-vuotiailla. Keskimäärin sukupuolten palkkaero alalla on kuitenkin 6,22 %, mikä on vähemmän kuin monilla muilla (miesvaltaisilla)aloilla. Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Kaikki vastaajat (3184) Sukupuoli Miehet (3270) Naiset (3062) Tietoalani 3/

12 Palkkakehitys pysähtyy ikämiessarjassa Kolmekymppisenä palkka on merkittävästi isompi kuin 25-vuotiaana, mutta kehitys hidastuu ja käytännössä pysähtyy, kun ns. ikämiessarja (yli 35-vuotiaat) koittaa. Edellinen kysely osoitti aivan samanlaisen kehityksen. Ikä Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) < (2373) (3014) (3335) (3379) > (3326) Kokemus ei tuo lisäeuroja Kun työntekijä vakiintuu alalle, vakiintuu myös palkka. Tulokset osoittavat, että palkka jopa laskisi 15 kokemusvuoden jälkeen. Työkokemus Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) alle 5 v (2515) 6-10 v (3084) v (3433) yli 15 v (3466) Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenten palkkakehitys Jäsen Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Jäsenet v (3185) Jäsenet v (3012) Muutos (173) 12 - Tietoalani 3/2008

13 Tulokset paikkakunnittain Paikkakunta Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Helsingin markkina-alue (3401) Turku/Tampere/Oulu esikaupunkeineen (3111) Yli asukkaan kaupunki (2905) Alle asukkaan kaupunki (2903) Maalaiskunta (3314) Vastaajien ikä 6 % 3 % Tehtäväryhmäkohtaiset palkkatilastot löytyvät sivultamme valitse Ajankohtaista ja sieltä Palkkakyselyn tuloksia. 20 % 39 % < 25v. Lukuohje N = vastausten lukumäärä Mediaani = suuruusjärjestyksessä olevan otoksen keskimmäinen luku Ka = keskiarvo (keskipalkka) 33 % Naisia vastaajista oli 42 %, mikä myös vastaa naisten osuutta yhdistyksemme jäsenistöstä v v v. > 55 v. Suluissa olevat luvut ovat kokonaispalkka, johon kuuluu luontoisedut ja muut palkanlisät. Vastaajaprofiili Tyypillinen kyselyymme vastaaja on vuotias Helsingin markkina-alueelta oleva mies, jolla on työkokemusta alle 10 vuotta. Tietoalani 3/

14 Teksti: Leena Seretin Kateus myrkyttää ja kasvattaa Kateus viihtyy työpaikoilla, etenkin jos työntekijät kokevat eriarvoista kohtelua. Kateus pahimmillaan myrkyttää työilmapiiriä, parhaimmillaan kannustaa kehittymään, sanoo kehittämiskonsultti Susanna Lundell Työterveyslaitokselta. Kukapa meistä ei kadehtisi toista ihmistä, hänen luonteensa lujuutta, taloudellista pärjäämistä tai ammattitaitoa. Kateus työyhteisössä voi toimia myös kantavana voimana: kollektiivisesti koettu epäoikeudenmukaisuus saa ryhmän toimimaan samaan suuntaan ja korjaamaan epäoikeudenmukaisuutta esimerkiksi palkkauksessa. Susanna Lundell on havainnut, että työyhteisössä kademielelle on oivallista maaperää eriarvoisuuden kokemukset ja yhteisten tavoitteiden puuttuminen sekä erilaiset suosikkijärjestelmät. - Kateus viihtyy työyhteisössä, jossa on ylikorostunut kil Tietoalani 3/2008

15 pailuasetelma, yksilösuoritusten korostaminen, epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja ilmapiiri, jossa ei jaeta yhteistä hyvää, Kateuden kitkemiseen tai torjumiseen pätevät samat lääkkeet kuin hyvän työyhteisön rakentamisessa muutoinkin. - Avoimuus, oikeudenmukainen kohtelu, terve me-henkisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Terveessä työyhteisössä jokaisella on mahdollisuus kehittää omia taitojaan, olla ylpeä niistä ja aiheuttaa niin sanottua myönteistä kateutta ympäristöönsä. Parhaimmillaan kateus potkaisee muut kehittämään itseään, Lundell sanoo. Palkoista sopiminen siirtyy enenevässä määrin työpaikoille jopa henkilökohtaisiin palkkakeskusteluihin. Lundellin mukaan kehitys on omiaan ruokkimaan palkkakateutta, ellei palkan perusteista puhuta avoimesti ja näytetä työyhteisölle, mistä asioista yritys palkitsee osaajiaan. Hyvää ja huonoa Lundell jakaa kateellisuuden kahteen koriin. Myrkyttävä ja tuhoisa kateus työyhteisössä johtaa yhteistyöongelmiin, syrjintään ja kiusaamiseen. Kadehtimisen kohde ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on joutunut silmätikuksi. Työyhteisön aika menee ihmissuhteiden vatvomiseen, ja se aika on pois työn ja tuloksen tekemiseltä. Siksi johtajan olisi tunnistettava, mikä työyhteisössä mättää. Kateudesta ei ole haittaa, jos se ihailun kautta muuntuu itsensä kehittämiseen. Kateus on yksilöllinen tunne, jonka juuret ovat heikossa itsetunnossa ja kyvyttömyydessä nähdä hyvää omassa elämässään. - Kateuden tunteiden erittely on yksilön tehtävä. Miksi haluan olla toisen kaltainen, tavoitella samoja asioita ja päästä ihaillun tai kateuden kohteen kanssa samalle viivalle. Kademielen tunnustaminen on vaikeampaa kuin ihailun osoitus. Ihmiselle voi olla yllättävää, että joku kadehtii minua, Lundell sanoo. Mustasukkaisuus on eri asia Avoimuus, oikeudenmukainen kohtelu, terve me-henkisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Kaikki ihmiset ovat jostain asiasta kateellisia toisille, mutta tunnetta voi hallita. Kateuteen kietoutuu usein häpeän tunteita, ja siksi kateutta voi olla vaikea tunnustaa saati ilmaista. Kateudella ja mustasukkaisuudella on eronsa. Sanakirja määrittelee kateuden toisen paremmuuden, varallisuuden, menestyksen aiheuttamaksi vihan- ja harminsekaiseksi epäsuopeuden tunteeksi. - Ero mustasukkaisuuden ja kateuden välillä liittyy siihen, että kateudessa on yleensä kaksi, mustasukkaisuudessa kolme osapuolta. Mustasukkaisuuden taustalla piilee pelko tärkeän ihmisen menettämisestä ja ulkopuoliseksi jäämisestä. Kateus puolestaan kohdistuu johonkin toiselle kuuluvaan, Lundell sanoo ja huomauttaa, että kateus ja mustasukkaisuus ovat sukulaisia keskenään. Molemmissa taustalla ovat heikko itsetunto, omistamisen halu ja kilpailuasetelma. - Yksilöt, joilla on poikkeuksellisen voimakas taipumus sosiaaliseen vertailuun, ovat tyytymättömiä työhönsä ja elämäänsä ja kokevat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita, ajautuvat kateellisuuden hetteiköiselle tielle. Lundell muistuttaa, että alituinen itsensä vertailu muihin vie mahdollisuuden mielenrauhaan ja kykyyn nauttia siitä, mitä itsellä on. - Valitettavasti nykypäivän työelämässä on piirteitä, jotka ruokkivat kilpailua ja vertailua, eivätkä kannustaa yksilöiden vahvuuksien vahvistamiseen, Susanna Lundell sanoo. Julkaistu Ahjo-lehdessä syyskuussa Tietoalani 3/

16 Teksti: Leena Seretin SÄHKöPOSTi ilahduttaa, SÄHKöPOSTi HAAvOiTTAA Sähköposti on mainio tapa viestittää, kunhan muistaa ottaa huomioon viestin saajan. Sähköposti, kuten kaikki viestintä sisältää asian lisäksi tunnetta ja mielikuvia, joita hätäisesti laadittu viesti muuntaa. Hyväksi tarkoitetusta viestistä tulee herkästi loukkaava. Sain sähköpostiviestin: Miten on mahdollista, että julkaisusta puuttuu ISBN-numero? Allekirjoitus. Pala nousi kurkkuun, olenko mokannut, en ole edes nähnyt valmista julkaisua ja varmistanut, että numero todella puuttuu. Syyllisyys alkoi kalvata. Viestin lähettäjä ei viitsinyt aloittaa sähköpostikirjettään edes nimelläni, vaan meni suoraan asiaan. Kuten useasti sähköposti- ja tekstiviesteissä mennään. Hyvä ystävä, parahin vastaanottaja, hei kaverini puhuttelun aloittamiselle ei viitsitä nähdä vaivaa. Televiestintä kun on niin nopeaa ja kätevää. Vuorovaikutuksessa tärkeä tunnelma jää puuttumaan. Tunteet eivät kuitenkaan häviä viestin vastaanottajalta mihinkään, vaikka viesti olisi kuinka sähkösanomatyylillä laadittu. Kirjoittajallakin ovat olleet tunteet pelissä: kiire, vastaanottajan tunnereaktiosta ei kannata välittää tai minulla on oikeus olla nopea ja töykeä. Jotta voisimme kommunikoida Jotta suomalaiset voisivat puhua enemmän, markkinoi telefirma kännyköiden ensiaallossa. Ajateltiin, että tuppisuusuomalaiset alkaisivat todella keskustella keskenänsä helpon ja nopean kännykän avulla. Viestintäteknologia vyöryi nopeasti suuntaan, että tekstaillaan ja lähetellään salamaviestejä kohteliaisuuksista piittaamatta. Puhe jäi sikseen, tilalle tulivat pikaviestit. Suomalaiset ovatkin ahkeria viestittäjiä. Ainakin naiset. Me Naiset lehden ja DNA:n selvityksen mukaan kolmannes naisista vastaa kännykkään aina ja viesteihin heti saatuaan ne. Miltei viidennes naisista kuuluu useisiin yhteisöihin internetissä ja saa niiden kautta uusia ystäviä. Netti on kätevämpi tapa yhteydenpitoon kuin puhelin. Nettiyhteisölliset kuitenkin organisoivat elämänsä kännykän avulla. Suomalainen nainen lähettää päivässä keskimäärin noin kolme tekstiviestiä. Eniten tekstareita näpyttelevät nuoret ja lapsiperheet. Koska lapset ja nuoret käyttävät tekstaria tärkeänä kommunikointivälineenään, tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaiseen puhuttelu- ja keskustelutapaan tekstiviestintä ohjaa. Jos ei viitsi tai jaksa tai osaa viestittää vastaanottajaa ajatellen, seurauksena voi olla mitä pahimpia riitoja ja kiistoja, mitä kukin tarkoitti viestillään. Väärinkäsitysten korjaamiseen hupeneekin sitten muutama tekstiviesti lisää. Kasvokkain aistii enemmän Suurin osa naisista on onneksi sitä mieltä, että tärkeimmät yhteydenpitotavat ovat tapaaminen ja puhelu. Sähköpostit, tekstiviestit tai muut keinot eivät korvaa kasvokkain näkemistä. Etenkin ystävät halutaan kohdata kasvokkain. Tiedämme, että väärinkäsityksiä syntyy myös kahden ihmisen tapaamisessa, vaikka pelissä ovat niin puhe, kasvot, ilmeet, eleet ja muukin kehon kieli. Kasvokkaisessa viestinnässä mahdolliset väärin ymmärrykset kuitenkin havaitsee nopeasti ja korjausliikkeen voi tehdä välittömästi. Jää vähemmän selitettävää jälkikäteen. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet viestintään ovat ilman muuta hyväksi, kunhan oppisimme täyttämään myös viestien sisällöt haluamassamme muodossa. Jokainen meistä on ystävällisen ja kohteliaan sähköpostiviestin arvoinen Tietoalani 3/2008

17 PATAROUVA-OOPPERA TALLINNASSA Tietoalan toimihenkilöt ry järjesti oopperamatkan Tallinnaan. Lähtöaamuna peräti 109 iloista matkaajaa kokoontui Viking Linen terminaaliin Helsinkiin. Matka lahden yli sujui nopeasti uudella XPRS-laivalla. Perille Viru-hotelliin saavuttuamme oli mukavasti aikaa virkistäytyä erilaisin tavoin ennen oopperan alkua. Ooppera esitettiin suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelemassa jugend-klassisistista tyyliä edustavassa vuonna 1913 valmistuneessa Teatteri Estoniassa. Pjotr Tsaikovskin Patarouva-ooppera esitettiin venäjäksi ja tekstitys oli viroksi. Yllättävän hyvin viron kieltä taitamatonkin sai tekstityksestä jonkin verran selvää suomenkielen kanssa samankaltaisen sanojen ansiosta. Kapellimestarina toimi lauantain esityksessä Jüri Alperten. Maailman oopperaklassikoihin kuuluvan Patarouvan libretto perustuu Aleksander Pushkinin samannimiseen novelliin. Hermann ja Lisa ovat rakastuneita toisiinsa, mutta neidon on pakko avioitua Jeletskin kanssa. Herman joutuu korttipelin pauloihin ja haluaa kiristää kreivittären, jota sanotaan Patarouvaksi, kertomaan hänelle kolmen voittokortin salaisuuden. Hän aiheuttaa sillä kreivittären kuoleman. Patarouvan henki ilmestyy Hermanille ja ilmoittaa hänelle kolmen voittokortin salaisuuden. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen oli runsaasti aikaa käydä ostoksilla ja hankkia tuliaisia kotiin ennen laivan lähtöä takaisin kotisatamaan. Osa matkalaisista kävi Kumussa, joka on lyhenne sanasta kunstimuuseum, taidemuseo. Kumu on virolaisen taiteen pyhättö ja lisäksi se on myös Baltian ja Pohjoismaiden suurin taidemuseo. Kovasti kävijät suosittelivat paikkaa muillekin Tallinnan kävijöille. Paluumatkalla kokoonnuimme XPRS-laivan konferenssitiloihin, jossa puheenjohtaja Jouko Malinen kertoi tietoalan ajankohtaisuutisia. Mika Kupila vapaa-ajanvaliokunnasta puolestaan esitteli tulevan vuoden suunnitelmia. Mika kertoi myös vapaa-ajankyselyn tuloksia, millaisia tapahtumia jäsenet haluavat. Sen pohjalta on laadittu ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Kannattaa siis seurata tulevia tapahtumia, jotain uutta ja erilaistakin on luvassa ensi vuodelle. Puheita kuunneltuamme ja nautittuamme pientä suolapalaa oli kuohuviinin ja täytekakun vuoro. Oli aika toivottaa kaikille isille hyvää isänpäivää. Oopperassa tavataan taas. Jaana Andersin, Tietoalan hallitus, tiedotusvaliokunta Tietoalani 3/

18 Pykälä viidakossa Oman asian ajamisessa ovat hyvät neuvot kalliita, mutta jäseniä autetaan ilmaiseksi! Työmatkalla vapaa-aikana - Kuka maksaa? Oman asian ajamisessa ovat hyvät neuvot kalliita, mutta jäseniä autetaan ilmaiseksi! Usein pohditaan mitä työsopimuksessa on tullut sovittua. Tällaisessa tilanteessa jäsen saa maksutonta apua liitosta. Janin tapauksessa asia selvisi luottamusmiehen avustuksella. Janin opiskelukaveri kertoi, että heidän firmassa työmatkojen matka-ajasta maksettiin korvaus. Asia perustui kuulemma liiton tekemään sopimukseen. Jani ei ollut koskaan kiinnostunut liitoista, mutta epäselväksi jäänyt korvausasia jäi mietityttämään. Google toi eteen ERTOn ja Tietoalan toimihenkilöt. Tuttuja nimiä, sillä ammattikorkeassa oli tainnut olla juttua molemmista. Työehtosopimuksen tekstin perusteella vaikutti siltä, että kaveri oli ollut oikeassa. Mistään isoista rahoita ei ollut kyse, koska Janille asiakaskäyntejä kertyi harvakseltaan. Jani päätti kysyä asiaa pomolta. Esimies vaivaantui, oli pitkään hiljaa ja totesi lopulta että matka-ajan korvaus on huomioitu osana kiinteää kuukausipalkkaa. Jani ei muistanut sopineensa asiasta mitään, mutta tarkisti asian varmuuden vuoksi vuosia sitten tehdystä työsopimuksesta. Siinä ei mainittu sanallakaan matkustamista tai siihen käytetyn ajan korvaamista. Tosi ristiriitainen tilanne, Jani pohti. Tässä vaiheessa Janin omat konstit loppuivat. Luottamusmies ja ERTOn työsuhdeneuvonta kertoivat hänen olevan oikeilla jäljillä, mutta valitettavasti ERTO voi hoitaa vain jäsentensä asioita. Pari viikkoa kului lisätietoa etsiessä ja vaihtoehtoja punniten. Asia jäi pyörimään mieleen. Lopulta Jani liittyi liittoon, jolloin luottamusmies otti asian hoitaakseen. Esimies ja yrityksen henkilöstöjohtaja pysyivät tiukkoina. Heidän mukaan matkustaminen oli luonnollinen osa Janin työtä, eikä sitä siten tarvinnut maksaa. Lisäksi luottamusmiehelle kerrottiin, että Janin työsopimusta tehtäessä hänelle oli ilmoitettu että työn vuoksi joutuu matkustamaan. Tästä hänen olisi pitänyt ymmärtää korvausten kuulumisen kiinteään palkkaan. Esimies totesi myös, että hän oli hyvin tyytyväinen Janin tekemään työhön. Sen vuoksi palkkaa maksettiin yli kuusikymmentä euroa tehtävän vähimmäispalkkaa enemmän. Luottamusmies osoittautui sitkeäksi naiseksi. Kerta toisensa jälkeen hän esitti työnantajalle Janin vaatimuksen perustelut. Matka-aika oli maksettava niin jo tehdyiltä kuin vasta tulossa olevilta työmatkoilta. Janin työ vanhempana ohjelmistosuunnittelijana ei ollut reissutyötä, jossa korvausta ei maksettaisi. Tätä osoitti matkojen vähäinen määrä. Myös eräille toisen toimipisteen suunnittelijoille maksettiin korvaukset, vaikka he matkustivat aivan yhtä usein Tietoalani 3/2008

19 Mikä ihmeen matka-aika? Ay-slangiin on juurtunut ilmaus matka-aika. Matka-ajalla tarkoitetaan työasioissa tapahtuvaa matkustamista työntekijän vapaa-aikana. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus sanoo, että työntekijälle tulee maksaa korvaus vapaa-aikana tapahtuvasta työasioissa matkustamisesta. Korvauksen suuruus on peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta. Neuvotteluissa kuultiin entistä esimiestä, joka työskenteli nykyään eri yrityksessä. Hän vahvisti Janin näkemyksen, että työsopimusta laadittaessa matkustamista ei ollut puhuttu mitään. Kaksi kuukautta kului, eikä valmista syntynyt. Luottamusmies totesi asian omalta osaltaan loppuun käsitellyksi ja ilmoitti lähettävänsä asian liittoon. Sieltä otettaisiin uudelleen yhteyttä työnantajaan. Kului pari päivää lisää eikä papereita ollut vielä postitettu, kun esimies tuli juttelemaan Janin kanssa. Hän ehdotti, että Janin jo kertyneet matkatunnit maksettaisiin pois, ja palkkaan tehtäisiin runsaan sadan euron korotus. Ehdotuksen mukaan tulevat matka-ajan korvaukset olisivat osa korotettua palkkaa, ja tämä kirjattaisiin samalla uusittavaan työsopimukseen. Ehdotettu palkankorotus vastasi suurin piirtein Janin toteutuneiden matkojen keskimääräistä korvauksen määrää. Ehdotus ei vastannut sitä mitä Jani oli alun perin miettinyt, mutta kaikki sopimukset ovat kompromisseja. Tähän tasoon olisi siis tyytyminen. Luottamusmies vinkkasi lisäämään sopimukseen ehdon, jossa määritetään montako matkustustuntia kiinteä korvaus kattaa. Ehdotus sopi työnantajalle. Niin asiasta päästiin yhteisymmärrykseen eikä sitä koskaan tarvinnut siirtää ERTOn lakimiehille. TES määrittelee vain muutaman poikkeuksen, jolloin matka-ajalta ei tarvitse maksaa korvausta: Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustamisen. Työasioissa matkustaminen on ulkomaanmatka tai koulutustilaisuus. Jos kahdesta ensimmäisestä poikkeuskohdasta on epäselvyyttä tai erimielisyyttä, on työnantajan annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu. Työntekijän täytyy tietää, että asiasta on sovittu ja tietää mikä korvaus on. Jos vapaa-aikana tapahtuvan työasioissa matkustamisen korvaus sisältyy palkkaan, pitää palkan olla selvästi työehtosopimuksen määrittelemää tehtäväryhmän ja tason vähimmäispalkkaa korkeampi. Korvaus olisi hyvä näkyä palkkakuitissa täsmällisesti. ERTOn ja Tietoalan toimihenkilöiden TES-neuvottelijoiden tietoon on tullut tapauksia, että joissain yrityksissä on otettu käytäntö, että kaikki työasioissa matkustaminen on vapaa-aikaa. Esimerkiksi jos työntekijä kesken työpäivän käy asiakaskäynnillä, on matkaan käytetty aika vapaa-aikaa eikä sitä korvata. ERTO ja Tietoalan toimihenkilöt ry ovat sitä mieltä, että tällainen tulkinta on selvästi työehtosopimuksen vastainen. Jos työnantajasi yrittää ottaa tällaista käytäntöä työpaikallesi, ota heti yhteyttä ERTOn Tietoalan asioita hoitavaan lakimies Hanna Harvimaan Tietoalani 3/

20 lähde kesää vastaan: JÄSENMATKA vilnaan Aikataulu lähtö lento lähtee Helsingistä kello 20:45 vilnassa olemme kello 22:25 Air Balticin transferbussi vie meidät hotelli Panoraamaan jonne majoitumme seuraaviksi 3 yöksi Paluu lento lähtee vilnasta kello 18:30 Helsinkiin saavumme kello 20:15 Näin varmistat paikkasi: varaa lippusi pikaisesti Tietoalan nettisivun kautta: ilmoittautumiset mennessä voit varata yhden jäsenhintaisen lipun Jäsenhinta on 290 varaamasi liput tulee maksaa 14 vuorokauden kuluessa varauksesta (kuitenkin viimeistään ) Tietoalan toimihenkilöt ry:n tilille henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. viitenumeron ja pankkiyhteystiedot saat ilmoittautumisen jälkeen sähköpostitse Hinta sisältää lennot, transferbussin lentokentältä hotelliin ja takaisin lentokentälle sekä 3 yötä hotelli Panoramassa. Tietoalani-lehti ensi vuonna: vuonna 2009 Tietoalani-lehti ilmestyy kaksi kertaa: maaliskuussa ja syyskuussa. Jatkossa lehteä ei enää postiteta Ertolehden välissä, vaan itsenäisenä lehtenä. Palautetta, juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää tiedotusvaliokunnalle osoitteeseen

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET Toimintasäännöt hyväksytty 23.9.2006 hallituksen kokouksessa. TYÖPAIKKATOIMINNAN OHJE Mitä on työpaikkatoiminta? Työpaikkaosaston tehtävänä on yhdessä henkilöstöedustajien kanssa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot