tietoalani SuuRi PAlKKANuMERO EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tietoalani SuuRi PAlKKANuMERO EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6"

Transkriptio

1 tietoalani Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 3/2008 EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6 Sarin sitkeys palkittiin s. 3 Tietoala mukana Angolan kouluhankkeessa s. 3 Tietoalat STTK - Vahvempi vaikuttaja s. 4 Liika työ uuvuttaa! s. 5 Kateus myrkyttää ja kasvattaa s. 14 Sähköposti - vaarallinen työväline? s. 16 Patarouva Tallinnassa s. 17 Keväinen Vilna kutsuu s. 20 SuuRi PAlKKANuMERO Neljän sivun tietopaketti IT-alan palkoista s JANILLE KORVAUKSIA MATKA-AJASTA s. 18 Minne katosivat NUORET VAIKUTTAJAT? s. 8

2 Puheenjohtajalta Jouko Malinen, Tietoalan toimihenkilöt, puheenjohtaja EPÄVARMUUTTA ILMASSA uhkaavan taantuman myötä it-alan yritykset ovat syksyn aikana kilvan käynnistäneet yt-neuvotteluita henkilöstön vähentämiseksi. Yt-neuvotteluita on käyty tai käydään jo lähes parissakymmenessä yrityksessä. irtisanomisuhan alla on näissä neuvotteluissa useita satoja alan asiantuntijoita. Tietoalani Toimituskunta Minna Anttonen Riikka Kuivala Jouko Malinen Jarkko Pehkonen Kiitokset Jaana Andersin Milla Pennanen Nina Räsänen leena Seretin Minna Sirkka Näyttää siltä, että it-alan firmat hätäilevät ja ylireagoivat aloittamalla yt-neuvotteluita liiankin ennakoivasti. Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka on tässä suhdannetilanteessa myrkkyä yrityksille. Yritysten tulisi nyt irtisanomisten sijasta panostaa uudelleenkoulutukseen ja vahvistaa siten asemaansa tulevilla työvoimamarkkinoilla. Oudoksi tilanteen tekee se, että pääkaupunkiseudulla yt-neuvotteluja käyvät firmat hakevat samaan aikaan uutta väkeä ja viestivät lyhyen aikavälin epävarmuustekijöikseen osaavan henkilöstön saatavuuden ja henkilöstön vaihtuvuuden. Epävarmuutta on ilmassa, mutta maltti olisi nyt valttia. TES-näkymät Työehtosopimuksen jatko on katkolla keväällä. Tätä silmällä pitäen teimme marraskuussa palkkakyselyn, jonka yhteydessä kartoitimme jäsenistön mielipiteitä yrityskohtaisten palkkaerien jakamisesta. Henkilöstöedustajille tehtiin vielä erillinen kysely palkkaeristä käydyistä neuvotteluista, niiden tuloksista ja sujumisesta. Alustavana johtopäätöksenä voisi sanoa, että yrityskohtaisten erien pitäminen mukana tulevissa palkkaratkaisuissa vaatii sopimisen pelisääntöjen täsmentämistä ja muuttamista siten, että aito ja tasavertainen sopiminen on mahdollista. Tässä asiassa meidän pitää yhdistää voimamme muiden Teknologiateollisuuden sopimusten piirissä olevien ammattiliittojen kanssa. Ulkoasu ja taitto Codesign Oy, Helsinki Paino PunaMusta Oy Paperi G-Print 100 g/m2 Kansi Kuva Eija Hiltunen. Malli Milla Pennanen, 24. Milla on yksi Tietoalan kasvoista. Millan kuvia tullaan näkemään Tietoalanilehdissä sekä yhdistyksen markkinointimateriaalissa. Epävarman taloustilanteen lähtökohdat löytyvät USAn asuntomarkkinoiden ns. subprime-lainoista, jotka olivat varsinaisia riskilainoja. Lainoja myönnettiin paljon ihmisille, joille ei aiemmin ole myönnetty asuntolainoja ja joilla maksukyky oli heikko. Lainojen takaisinmaksuehdot olivat alkuunsa houkuttelevia, mutta niiden kulut kasvoivat kahden vuoden jälkeen yli lainanottajan tulojen. USAssa pääsee asuntolainasta ja myös asunnosta eroon viemällä asunnon avaimet luoton antaneeseen pankkiin. - Näin ahdinkoon joutuneet asuntovelalliset myös toimivat. Hyvin pian näiden asuntojen arvo putosi huomattavasti alle luottojen määrän ja monet luottolaitokset ajautuivat konkurssiin. Osa näistä ns. mädistä lainoista oli myyty eteenpäin ympäri maailmaa ja useat pankit joutuivat pahoihin talousvaikeuksiin. Monet valtiot joutuivat pumppaamaan pankkeihin huomattavat summat rahaa, jotta koko markkinatalous ei romahtaisi. 2 - Tietoalani 3/2008

3 luottamusmies Sari Hämäläinen aktiivisesti työntekijöiden asialla Tietoalan toimihenkilöt ry:n tiedotusvaliokunta valitsi vuoden 2008 Aktivisti asialla kunniakirjan saajaksi isoworks Oy:n luottamusmies Sari Hämäläisen. Perustelut: ict-ala pystyttää koulun Angolaan ict-toimialaa ei Suomessa olisi ilman hyvää monipuolista koulutusta. Tästä voimme kiittää niitä viisaita ja kaukonäköisiä esi-isiämme, jotka reilu sata vuotta sitten käynnistivät koululaitoksen kehityksen Suomessa. Samanlaisia puitteita ei ole tarjolla kaikille maailman lapsille. Nyt sinäkin voit tehdä asialle jotain osana suomalaista ict-toimialaa. Tule mukaan keräämään euron rakennuttamisrahat itäisen Angolan Muwewen peruskoulua varten. Osallistua voit paitsi lahjoittamalla niin myös haastamalla kollegat mukaan. Yhdessä saamme aikaan enemmän. Tietoalan toimihenkilöt ry on jo mukana tule sinäkin! lue lisää osoitteesta Sampo Nordea Osuuspankki Kirjoita viestikenttään Koulu Angolaan. Keräyslupa OKu 1932A/ESlH/ / voimassa koko Suomen alueella. Sari on sitkeydellään ja peräänantamattomuudellaan esimerkillisesti ajanut jäsenten etuja omalla työpaikallaan. Hän on myös edistänyt TES-toimintaa paikallisella tasolla ja hankkinut paljon sia jäseniä. Yllättynyt ja valinnastaan onnellinen Sari sai kunniakirjan Tietoalan HED-se- uuminaarissa Yhdistysuutisia Tietoalan toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingissä Jouko Malinen valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden ( ). Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin uudet jäsenet. Hallituksen kokoonpano vuonna 2009 on: Puheenjohtaja Malinen Jouko (logica Oy) Varsinaiset jäsenet Ahlstedt Turkka ibm Anttonen Minna Digia Finland Oy Hirvonen Eija Capgemini Finland Oy Hämäläinen Sari isoworks Oy Komulainen ilpo Plenware Group Oy Korhonen Pasi TietoEnator Processing & Network Oy Koskelin Ari TietoEnator GMR Oy Koskinen Esa Tietokarhu Oy Kupila Mika Fujitsu Services Oy Kähkönen Jari Sofor Oy Niemissalo Heikki logica Oy Reinisalo Juha TietoEnator GMR Oy Salonen Timo TietoEnator Healthcare Welfare Oy utter Harri Efecte Oy venäläinen Pirkko Aditro Financials Oy vuolanne Sami F-Secure Oyj Varajäsenet Alanko Asko TietoEnator Processing & Network Oy Jääskelä Anna-Maija Suomen 3C Oy Nevalainen Jari logica Oy untolehto Mika Solteq Oyj Tietoalani 3/2008-3

4 Teksti: Minna Sirkka, STTK:n verkkoviestintäpäällikkö ja Tietoalat STTK:n koordinaattori TIETOALAT STTK yhdessä vahvempi vaikuttaja ict-alalla tehtävät vaihtelevat mutta ongelmat ja haasteet ovat samat yli liitto- ja työpaikkarajojen Kannattaako ammattiliittojen yrittää tehdä yhdessä asioita paremmiksi vai onko tehokkaampaa puurtaa vain omalla porukalla? Keskusjärjestö STTK:ssa uskotaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. ICT-alalla toimivat liitot ovat puhaltaneet yhteiseen hiileen jo toistakymmentä vuotta. Alan jäsenten edunvalvontaansa tehostamaan on perustettu Tietoalat STTK viisi vuotta sitten, ja sitä ennen samaa yhteistyötä tehtiin tietoalan neuvottelukunnan nimen alla. Tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia on jäsenenä STTK:ssa kahdeksassa eri liitossa. Tietoalat STTK:n määritelmä ICT-alasta kattaa mm. tietotekniikan palvelut, tietoliikenteen, digimedian ja muut tietoalan tehtävät erilaisilla työnantajilla. Tehtävien sisältö vaihtelee, mutta työelämän haasteet ja ongelmat alalla ovat samat. Toisaalta monet tehtävät ovat samankaltaisia, mutta työympäristöt vaihtelevat: varsinaisten ICT-yritysten lisäksi alan ammattilaisia toimii mm. pankeissa, vakuutus- ja eläkeyhtiöissä, kustannus- ja lehtitaloissa sekä kirjapainoissa, kunnissa ja valtiolla. Yhteistyöryhmä Tietoalat STTK:n liitot edustavat näitä kaikkia: ERTOn lisäksi mukana ovat Ammattiliitto SUORA, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Mediaunioni, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Palkansaajajärjestö Pardia, Vakuutusväen Liitto VvL sekä Toimihenkilöunioni. Tietoalat STTK:n liitot myös neuvottelevat ja solmivat kattavasti alalla noudatettavat työehtosopimukset. Sopimusten piiriin kuuluu yli ICT-alan toimihenkilöä. Tietoalat STTK:n tilaisuuksissa eri ammattiliittojen henkilöstönedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan. Monet pienissä ICT-yksiköissä työskentelevät ovatkin kiitelleet kokevansa paljon enemmän yhteenkuuluvuutta toisen ammattiliiton ICT-ammattilaisen, kuin oman työpaikkansa muun henkilöstön kanssa. Yhteistyöryhmän toiminnan yksi tarkoitus onkin tarjota verkostoitumisväylä alan henkilöstönedustajille. Tämän edistämiseksi järjestetään mm. yhteisiä seminaareja ja muita tilaisuuksia. Yhteistyötä tehdään myös edunvalvonnassa esimerkiksi koordinoimalla sopimusneuvotteluja. Viime neuvottelukierroksella Tietoalat STTK:n liitot esimerkiksi jakoivat säännöllisesti keskenään tietoa neuvottelujen kulusta ja tavoitteiden edistymisestä. Kun sopimusneuvottelut alkavat hivuttautua yhä laveammin paikalliselle tasolle, entistä tärkeämpään rooliin nousee myös muu kuin perinteinen työmarkkinaedunvalvonta: yhteiskunnallisen ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan painoarvo kasvaa jatkuvasti. Tietoalat STTK:lle se on mm. vaikuttamista alan koulutuspolitiikkaan ja työllisyyteen sekä alan yritysten toimintaedellytysten sekä laajemminkin työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, erilaisten alan vaikuttajien ja päättäjien tapaamista sekä ylipäänsä viestinviemistä eteenpäin omista tavoitteistaan. 4 - Tietoalani 3/2008

5 Elinkeinopoliittista vaikuttamista vahvistetaan laajemminkin koko STTK:ssa. Toimialakohtaisia yhteistyöryhmiä on toiminnassa jo vajaat kymmenen, uusimmat on perustettu tänä vuonna. Tietoalat STTK:n lisäksi toimii mm. Logistiikka STTK, Rakennusalat STTK ja Maaseutualat STTK. Erilaisen vaikuttamisen lisäksi Tietoalat STTK on saanut aikaan ihan konkreettisiakin tuloksia. Alan työhyvinvoinnin jamaa on selvitetty kahdella tutkimuksella. Pari vuotta sitten valmistui alan jäsenille suunnattu laaja tutkimus Myyteistä todellisuuteen Henkilöstöhallinnon haasteet ICT-alalla ja tänä kesänä selvitettiin samoja asioita henkilöstönedustajille suunnatussa tutkimuksessa. Henkilöstönedustajien ja muiden työhyvinvoinnista kiinnostuneiden käyttöön on lisäksi tuotettu verkkosivusto ithelps.fi, joka sisältää tietoa aihepiiristä sekä henkilöstönedustajan omaan käyttöön työpaikalle suunnatun kyselytyökalun. Tämän kesän tutkimustulosten perusteella laadittiin yhdeksän kohdan toimenpideohjelma ICT-alan työpaikkojen toiminnan kehittämiseksi ja sitä ryhdytään seuraavaksi rummuttamaan laajempaan levitykseen. Lisäksi Tietoalat STTK on ollut mukana suunnittelemassa mm. ICT-alan esimiestyön jatkokoulutuksia Teknilliselle korkeakoululle ja Rovaniemen ammattikorkeakoululle. Käytännössä Tietoalat STTK:n toimintaa pyörittää kerran kuussa kokoontuva hallitus. Pari kertaa vuodessa kokoontuu laajempi, henkilöstönedustajista ja muista ay-aktiiveista koottu neuvottelukunta. Tietoalat STTK:n puheenjohtajana toimii ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula. Lisätietoa yhteistyöryhmästä ja sen aikaansaannoksista löytyy verkosta osoitteesta Jatkuva muutos ja liika työ uuvuttavat ict-ammattilaiset ict-alan työntekijöitä rasittaa kiire, huoli työssä jaksamisesta ja omasta työkyvystä. Koulutustarpeita ei ennakoida eikä omien töiden kehittämiseen ole mahdollisuuksia. Avoimelle keskustelulle on liian vähän aikaa ja henkilöstön kuuleminen ennen päätöksentekoa jää heikoille. Esimiehiä valittaessa henkilöstöjohtamisen kyvyt eivät paljoa paina. Sen sijaan perusasiat ovat kunnossa: työntekijät ovat tyytyväisiä työvälineisiinsä, oman työn sisältö ja tavoitteet ovat selvillä, työn rytmitykseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja esimiehiä koulutetaan tehtäviinsä. Työntekijät myös arvostavat ja auttavat toisiaan. Tiedot käyvät ilmi Tietoalat STTK:n alkusyksyllä valmistuneesta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin työhyvinvoinnin tilaa ja henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Tutkimuskyselyyn vastasi 450 tieto- ja viestintäteknologian alalla toimivaa luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja muuta henkilöstönedustajaa tai ammattiliittojen aktiivia yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. vastaajat edustavat reilua puolta Tietoalat STTK:n ammattiliittojen ict-alan henkilöstönedustajista. Tutkimuksen perusteella ict-alan työyhteisöissä muutoksesta näyttää tulleen pysyvä tila. Yritykset miettivät jatkuvasti omaa asemointiaan: on yt-neuvotteluja, ulkoistamisia, kansainvälistymistä, hankintojen ketjuttamista ja organisaatiomuutoksia. Se on työntekijöille uuvuttavaa, etenkin jos samalla on jatkuvasti kiire ja liikaa töitä. Tutkimukseen vastanneista 56 % koki, että työpaikoilla on liian vähän henkilöstöä suhteessa tulostavoitteisiin. 53 % oli sitä mieltä, että työntekijän poissa ollessa varahenkilöjärjestelyt eivät toimi, vaan työt jäävät seisomaan. vastauksissa korostui myös heikot mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. vastaajat kokivat, että yhteistoiminta ei ole aitoa neuvottelua vaan päätökset tulevat valmiiksi annettuina. Osa vastaajista (39 %) näki myös, että toimiminen henkilöstönedustajana vaikeuttaa heidän omaa asemaansa työyhteisössä. Jos työpaikan neuvottelukulttuuri on huonoa ja henkilöstö koetaan enemmän kustannustekijäksi kuin voimavaraksi, myös henkilöstönedustajat tuntevat asemansa hankalaksi. Tietoalat STTK:ssa onkin pohdittu, että tutkimuksen osoittamien ongelmakohtien ratkaisemiseen voitaisiin paneutua yhdessä työnantajan kanssa, esimerkiksi käynnistämällä Teknologiateollisuuden kanssa yhteinen työhyvinvointi- ja tuottavuusprojekti. Tilanteen paraneminen ict-alan työpaikoilla olisi kuitenkin molempien osapuolten etu. Tietoalani 3/2008-5

6 Kuka olet? Minna Sirkka, kolmekymppinen työssäkäyvä perheenäiti puutarhakaupunki (tai oikeammin -kunta) Tuusulasta. Mistä olet? Ikuisesti Suolahdesta, joka tosin on nykyisin kuntafuusion jälkeen Äänekoski. Muutin Tuusulaan omakotitaloalueelle vuosi sitten Helsingistä ja tuntuu kuin olisi lapsuusmaisemiin palannut asukkaan Suolahdessa kasvaneena olen aina tuntenut itseni enemmän maalaiseksi kuin kaupunkilaiseksi. Tampereella opiskelin ja viihdyin hyvin, mutta vannoin aina, etten muuta koskaan kylmään kalseaan Helsinkiin. No, 6 vuotta viihdyin sielläkin. Mitä teet? Olen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n verkkoviestintäpäällikkö, mikä tarkoittaa että vastaan keskusjärjestön verkkopalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä sekä hoidan kaikenlaista muuta verkkoviestintään liittyvää plus tuhat muuta isompaa ja pienempää viestintähommaa siinä sivussa. STTK:n viestintäyksikkö on pieni mutta äärimmäisen tehokas! Sivutoimisesti olen myös Tietoalat STTK:n koordinaattori, eli organisoin ICT-alalla toimivien ammattiliittojen yhteistyöryhmän juoksevia asioita ja toimin niiden yhteyshenkilönä. En tosiaankaan! Päätin jo yläasteen alussa että minusta tulee eläinlääkäri. Piikitin lemmikkihamsterille antibioottia (kylläkin eläinlääkärin ohjeen mukaan), kiervirhediagnoosi vei NuOREN NAiSEN NAvETASTA verkkomaailmaan Aktivistin tentissä STTK:n verkkoviestintäpäällikkö Minna Sirkka Parasta työssäsi? - Entäpä pahinta? Parasta on monipuolisuus, itsenäisyys ja vapaus, voin pitkälle itse päättää omista tekemisistäni ja myös verkkoviestinnän kehittämisen suunnista STTK:ssa. Aikaisemmin ollessani uutistoimittajan töissä oli aina tiukat deadlinet: kun aamulla aloitti jutunteon, se piti olla yleensä illalla valmis ja juttuaiheetkin enimmäkseen pomo määritteli. Pahinta on jatkuva härdelli ja kasvava tekemättömien töiden lista. Koskaan ei tiedä kuka paukkaa huoneen ovesta sisään jonkun ihan ehdottoman akuutin viestintäasian kanssa juuri kun olen kuvitellut käyttäväni seuraavan hetken tehokkaasti esimerkiksi johonkin kirjoitustyöhön (kuten vaikkapa Aktivistin kysymyksiin vastaamiseen). Tässä hommassa on aina sata rautaa tulessa. Haaveilitko jo lapsena verkkoviestintäpäällikön ammatista? 6 - Tietoalani 3/2008

7 sin työharjoittelussa Laukaan kunnaneläinlääkärin mukana sikalat ja navetat ja lukiossa luin pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Onneton allergiadiagnoosi lukion lopulla sotki suunnitelmat täydellisesti. Sen jälkeen olin pitkään aika maassa ja suunnittelin siirtyväni suosiolla lukiosta kortistoon. Ylioppilaaksitulon jälkeen jotenkin sitten ajauduin kesätoimittajaksi paikallislehteen - olin kyllä aina tykännyt kirjoittamisestakin - ja huomasin, että sekin voisi menetellä. Hain Tampereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia ja opiskelujen aikana sitten innostuin journalismista ja toimittajan hommista enemmänkin. Sillä tiellä ollaan. Opiskeluaikana erikoistuin radiotyöhön ja internet-juttuja vieroksuin. Ajattelin että netti on sellaisia varten joita oikeat toimittajan työt eivät oikein kiinnosta. STTK:ssa aloitin vajaat 7 vuotta sitten tiedottajana ja nyt vuoden verran olen ollut verkkoviestintäpäällikkö. Verkkoviestintäasiat keskittyivät vuosien mittaan minulle ja meillä todettiin, että ay-bisneksessäkin on jonkun pakko erikoistua digimaailmaan jos aiotaan pysyä kehityksestä kartalla. Parasta tai pahinta tässä tarinassa on se, että allergiadiagnoosi osoittautui myöhemmin hätiköiden tehdyksi ja virheelliseksi. Olin jo opiskellut muutaman vuoden yliopistossa kun selvisi, että ei minua mikään vaivaa ja lääkäri vain totesi, että voithan vielä vaihtaa alaa. En sitten kuitenkaan siihen enää ryhtynyt kun olin niin pitkälle edennyt toista tietä. Nykyään aina silloin tällöin tulee mieleen, että missäköhän maatiloilla sitä nyt rymyäisi jos olisikin käynyt toisin. Kerro jokin kesäduunimuisto tai vastaava kommellus nuoruusvuosilta? Ollessani Aamulehden ajankohtaisosastolla ensimmäistä kertaa toimitusharjoittelijana menin tekemään juttua vahanukkenäyttelystä, joka esitteli ihmisen ruumiinosia ja sisäelimiä. Tein juttua kovalla kiireellä ja innostuneena hienosta näyttelystä. Kun juttu oli seuraavana päivänä lehdessä, huomattiin että siitä puuttui kokonaan paikka jossa näyttely oli esillä. Olin vain yksinkertaisesti unohtanut asian uppoutuessani kirjoittamaan näyttelyn häkellyttävistä erikoisuuksista. Toimituksen aamupalaverissa asiasta nousi kauhea kalabaliikki ja olisin voinut vajota häpeästä maanrakoon. Miten saatoin unohtaa yhden toimittajan peruskysymyksistä: mitä, MISSÄ, milloin ja miksi! Miten vietät runsaan vapaa-aikasi? Omakotitalon puutarhanhoidossa ja pienissä remonttitöissä kuluisi niin paljon aikaa kuin vain niihin käyttäisi. Olen aina ollut kova yrittämään ensin itse kaikenlaisia korjaustöitä ja joskus onnistunkin hienosti, toisinaan en. Viimeksi hajotin vessanpöntön. Yritän myös päästä jumppaan tai kuntosalille säännöllisesti ja luen kirjoja (silloin kun ei ole työpapereita tai akuuttia sähköpostia) työmatkalla junassa. valitse seuraavista pareista: SAK - Akava Molemmat. STTK tekee hyvää yhteistyötä kummankin keskusjärjestön kanssa, välillä kaksistaan ja välillä kaikki kolme yhdessä aina asiasta riippuen. Pohjoisranta - Rantatie Vaikka Tuusulan kuuluisa kulttuuri-rantatie on nyt lähempänä, valitsen tutumman Pohjoisrannan. STTK:n toimisto on ollut jo toista vuotta Mikonkadulla, mutta ehdin olla Pohjoisrannassa kuitenkin niin pitkään että välillä kyllä kaipaan sitä meri-ilmaa ja maisemia jäänmurtajien suuntaan. Sokerihumala - Kankkunen Sokerihumala. Minussa on vähän pullahiiren vikaa ja kotona on jo pysyvästi tupla-kankkunen (mies ja lapsi). Verkkoviestintä - Pulloposti Täytyyhän se jo viran puolesta sanoa että verkkoviestintä. Vaikka toisaalta olen sitä mieltä, että tänä päivänä joskus perinteiset muodot toimivat paremmin: perinteinen kirje kotiin sykähdyttää joissakin asioissa paljon enemmän kuin sähköpostiviesti osana muuta viestitulvaa. Mottosi tai muu viisaus, jonka haluat lukijoillemme kertoa Harvemmin maailma kaatuu tai kukaan joutuu vankilaan, vaikka joku homma jäisikin tekemättä silloin kun piti. Sen olen vuosien saatossa vähitellen oppinut uskomaan. Tietoalani 3/2008-7

8 Teksti: Milla Pennanen NuORET vaikuttajat KATEiSSA Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan eläkeikäisten määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä tarkoittaa suurta aukkoa niin työntekijöiden kuin päättäjien keskuudessa, sillä nuoret aikuiset eivät enää ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Nuorten äänestysinto on ollut kateissa vuosien ajan. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten äänestäjien keski-ikä on tällä hetkellä noin 50 vuotta vuotiaiden äänestysaktiivisuus jää lähes 30 prosenttia heikommaksi kuin kaikista innokkain ikäpolvi, vuotiaat. Äänestyspassiivisuus liittyy olennaisesti myös vaikuttamiseen, sitä ei koeta tärkeäksi. STTK järjesti Nuoret vaikuttajat seminaarin, jossa mukana puhujina oli tunnettuja suomalaisia poliitikkoja ja ay-vaikuttajia. Seminaariin osallistui, keitäs muitakaan, STTK:laisia nuoria vaikuttajajäseniä. Eräs seminaarissa esiintyjistä oli Anni Sinnemäki (vihr), kansanedustaja ja monivuotinen kaupunginvaltuuston jäsen. - Ehdokaslistoilla täytyy olla nuoria ehdokkaita, joita nuoret voivat äänestää. Tarvitsemme lisää nuoria vastuullisille paikoille ja tämä pitää myös osata kertoa selkeästi. Äänestäjä on vaikuttaja Paavo Arhinmäki (vas) on huolestunut nuorten vaikuttajien katoamisesta: - Nuorten olisi tärkeää nähdä, että vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin ei tapahdu vain eduskunnassa. Se on toimimista itse, esimerkiksi äänestämällä tai vaikka muuttamalla kulutustottumuksiaan. Poliittiset henkilöt eivät ole ainoat vaikuttajat tässä maassa. Arhinmäki on entinen vasemmistonuorten puheenjohtaja, nykyinen vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. - Olen itse pienestä lähtien järjestänyt koulussa mielenosoituksia ja lakkoja, jos jokin asia ei ole miellyttänyt. Pitää olla itse aktiivinen eikä vain odottaa muiden toimimista. Tämän päivän nuoret ovat nelikymppisiä valtaväestön lähtiessä eläkkeelle. Eläkeläisten asiat ovat ajankohtaisia myös silloin, sillä eläkeikää lähestyvät hallinnoivat suurinta osaa niin kansanedustajan kuin kunnanvaltuuston paikoista. Nuorten asioista huolehtiminen ei tarkoita vain ajankohtaista mielenterveyden huoltamista, vaan myös koulutustarjontaa ja työllistymistä tukevat asiat. - Vasemmistoliitto yrittää muuttaa toimintatapojaan ja samalla nuorentaa ilmettä. Yritämme 8 - Tietoalani 3/2008

9 painottaa asioita siten, että myös lapsiperheet kiinnostuvat ja siten esimerkiksi äänestävät, Arhinmäki kertoo puolueestaan. - Kun minua pyydettiin osallistumaan vaaleihin ensimmäistä kertaa, tunsin hienon mahdollisuuden vaikuttaa oikeasti yhteiskunnallisiin aiheisiin. Pelkän jupinan sijaan pääsin vaikuttamaan minua lähellä oleviin asioihin. Äänestäminenkin on tärkeä tapa vaikuttaa, Sinnemäki muistuttaa. Kunnallisvaaliehdokkaiden ikäjakauma Suomessa 2008 Ehdokasmäärä Miten saada nuoret liikkeelle? Toisinaan kiinnostuminen vaikuttamisen mahdollisuuksista lähtee siitä, että henkilö huomaa jonkin asian olevan pielessä. Kyseisen epäkohdan halutaan muuttuvan ja siitä alkaa toimet asian edistämiseksi. Ja olkoon kyseessä vaikka vain kahvipöytäkeskustelu, internetin keskustelupalsta tai äänestysnumero, epäkohdan tiedostamisen taso kasvaa ja sana leviää. Siitä on hyvä aloittaa. Toinen tapaus voisi olla se, että henkilö on yleisesti kiinnostunut yhteisöä tai yhteiskuntaa koskevista asioista ja haluaa päästä mukaan keskipisteeseen. Jotta nuoria saisi lisää mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, täytyy liittojen ja puolueiden toimia näkyvämmin ja ennen kaikkea tehdä yhteistyötä. Koulut ja työpaikat ovat myös oivia paikkoja vaikuttaa; tiedottaa ja tiedostaa. Kertominen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja sen eri tavoista pitäisi olla tehokkaampaa, puolueiden tulisi esiintyä nuorekkaammin. Liittojen kuuluisi näkyä siellä, missä nuoret viettävät aikaa, koulussa tai vaikka Facebookissa. Liittoon kuuluminen pitäisi tehdä itsestään selväksi, olkoon liitto opintoihin liittyvä tai työelämän mukana tuoma edunvalvoja. Oman liiton avulla nuori voi myös vaikuttaa ja saada lisää tietoa etenkin oman ympäristön ajankohtaisista aiheista ja tilanteesta. Nuorten olisi hyvä tietää, että vaikuttajien piirit eivät ole suljettuja. Kyseiset piirit muodostuvat suurista verkostoista ja se kannattaa pitää mielessä. Kenellä tahansa, jolla on asiaa tai mielipide ilmaistavana, otetaan vastaan ja häntä halutaan kuunnella. Anna äänesi kuulua! Vaalit - Ehdokkaita yhteensä Miehiä naisia valtuustoihin valittiin yhteensä ehdokasta Ikä Lähde: Tilastokeskus Lähteinä kunnat.net ja STTK:n Nuoret Vaikuttajat -seminaarin materiaalit ja STTK:n Kunta menestyy 2008 kirjanen. Milla Pennanen, 24, on yksi Tietoalan kasvoista. Millan kuvia tullaan näkemään Tietoalani-lehdissä sekä yhdistyksen markkinointimateriaalissa.

10 it-alan PAlKKAKEHiTYS MAlTilliSTA Tietoalan palkkakyselyn tuloksia 10 - Tietoalani 3/2008

11 Sukupuolten palkkaerot Miehet Naiset < > 55 Ikä Tietoalan toimihenkilöt ry lähetti sähköpostilla n jäsenelleen linkin palkkakyselyyn. Linkki oli myös auki yhdistyksen kotisivulla. Vastausaika oli Palkan lisäksi kysyttiin myös mielipidettä ns. paikallisista eristä eli yrityskohtaisesti sovituista palkankorotuksista. Vastauksia tuli kaikkiaan 1441 kpl, joista keskipalkkojen laskentaan otettiin mukaan Osa vastaajista työskenteli selkeästi muualla kuin it-palvelualalla ja osa oli jättänyt palkkatiedon tyhjäksi ja vastannut vain mielipideosioon. Kiitos kaikille vastanneille. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoja ja ne on toimitettu onnettaren suosikeille. Edellisen palkkakyselyn järjestimme huhti-toukokuun vaihteessa Palkkakehitys puolessatoista vuodessa on ollut varsin maltillista. Palkat ovat nousseet hieman yli 7 %. Kaikkien vastanneiden peruspalkan keskiarvo on 3123 ja kokonaispalkka 3184 kuukaudessa. (Mediaanit 3030 ja 3100.) Yrityskohtaiset erät Vuonna 2008 on yrityksissä ollut kaksi kertaa mahdollista jakaa paikallinen eli yrityskohtainen palkankorotuserä. Palkkakyselymme mukaan 45 prosenttia vastanneista sai korotuksen jommastakummasta tai molemmista yrityskohtaisista eristä. Naiset ja miehet saivat yrityskohtaisia korotuksia yhtä usein. Yrityskohtaisiin eriin suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Lähes 80 prosenttia (78 %) vastanneista kannattaa yrityskohtaisesti sovittavia palkankorotuksia, jos valtakunnallisesti sovitaan tarkemmat pelisäännöt erien jakamiselle. Peruspalkka Mediaani Naisen euro nousi 2 senttiä Naiset näyttävät hyötyneen yrityskohtaisesti jaetuista palkankorotuksista. Puolentoista vuoden aikana naisen euro on noussut 92 sentistä 94 senttiin Tietoalan henkilöstöedustajille samanaikaisesti tehdyn kyselyn mukaan palkkauksen vinoutumien oikaisu olikin selkeästi yleisin peruste, jolla yrityskohtaisia korotuksia jaettiin. Vaikka naisille ei olisi erillistä tasa-arvoerää yrityksissä jaettukaan, ovat heidän saamansa korotukset olleet suurempia kuin miesten saamat korotukset. Korkeimmillaan naisten ja miesten palkkaerot ovat vuotiailla ja toisaalta yli 55-vuotiailla. Keskimäärin sukupuolten palkkaero alalla on kuitenkin 6,22 %, mikä on vähemmän kuin monilla muilla (miesvaltaisilla)aloilla. Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Kaikki vastaajat (3184) Sukupuoli Miehet (3270) Naiset (3062) Tietoalani 3/

12 Palkkakehitys pysähtyy ikämiessarjassa Kolmekymppisenä palkka on merkittävästi isompi kuin 25-vuotiaana, mutta kehitys hidastuu ja käytännössä pysähtyy, kun ns. ikämiessarja (yli 35-vuotiaat) koittaa. Edellinen kysely osoitti aivan samanlaisen kehityksen. Ikä Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) < (2373) (3014) (3335) (3379) > (3326) Kokemus ei tuo lisäeuroja Kun työntekijä vakiintuu alalle, vakiintuu myös palkka. Tulokset osoittavat, että palkka jopa laskisi 15 kokemusvuoden jälkeen. Työkokemus Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) alle 5 v (2515) 6-10 v (3084) v (3433) yli 15 v (3466) Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenten palkkakehitys Jäsen Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Jäsenet v (3185) Jäsenet v (3012) Muutos (173) 12 - Tietoalani 3/2008

13 Tulokset paikkakunnittain Paikkakunta Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Helsingin markkina-alue (3401) Turku/Tampere/Oulu esikaupunkeineen (3111) Yli asukkaan kaupunki (2905) Alle asukkaan kaupunki (2903) Maalaiskunta (3314) Vastaajien ikä 6 % 3 % Tehtäväryhmäkohtaiset palkkatilastot löytyvät sivultamme valitse Ajankohtaista ja sieltä Palkkakyselyn tuloksia. 20 % 39 % < 25v. Lukuohje N = vastausten lukumäärä Mediaani = suuruusjärjestyksessä olevan otoksen keskimmäinen luku Ka = keskiarvo (keskipalkka) 33 % Naisia vastaajista oli 42 %, mikä myös vastaa naisten osuutta yhdistyksemme jäsenistöstä v v v. > 55 v. Suluissa olevat luvut ovat kokonaispalkka, johon kuuluu luontoisedut ja muut palkanlisät. Vastaajaprofiili Tyypillinen kyselyymme vastaaja on vuotias Helsingin markkina-alueelta oleva mies, jolla on työkokemusta alle 10 vuotta. Tietoalani 3/

14 Teksti: Leena Seretin Kateus myrkyttää ja kasvattaa Kateus viihtyy työpaikoilla, etenkin jos työntekijät kokevat eriarvoista kohtelua. Kateus pahimmillaan myrkyttää työilmapiiriä, parhaimmillaan kannustaa kehittymään, sanoo kehittämiskonsultti Susanna Lundell Työterveyslaitokselta. Kukapa meistä ei kadehtisi toista ihmistä, hänen luonteensa lujuutta, taloudellista pärjäämistä tai ammattitaitoa. Kateus työyhteisössä voi toimia myös kantavana voimana: kollektiivisesti koettu epäoikeudenmukaisuus saa ryhmän toimimaan samaan suuntaan ja korjaamaan epäoikeudenmukaisuutta esimerkiksi palkkauksessa. Susanna Lundell on havainnut, että työyhteisössä kademielelle on oivallista maaperää eriarvoisuuden kokemukset ja yhteisten tavoitteiden puuttuminen sekä erilaiset suosikkijärjestelmät. - Kateus viihtyy työyhteisössä, jossa on ylikorostunut kil Tietoalani 3/2008

15 pailuasetelma, yksilösuoritusten korostaminen, epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja ilmapiiri, jossa ei jaeta yhteistä hyvää, Kateuden kitkemiseen tai torjumiseen pätevät samat lääkkeet kuin hyvän työyhteisön rakentamisessa muutoinkin. - Avoimuus, oikeudenmukainen kohtelu, terve me-henkisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Terveessä työyhteisössä jokaisella on mahdollisuus kehittää omia taitojaan, olla ylpeä niistä ja aiheuttaa niin sanottua myönteistä kateutta ympäristöönsä. Parhaimmillaan kateus potkaisee muut kehittämään itseään, Lundell sanoo. Palkoista sopiminen siirtyy enenevässä määrin työpaikoille jopa henkilökohtaisiin palkkakeskusteluihin. Lundellin mukaan kehitys on omiaan ruokkimaan palkkakateutta, ellei palkan perusteista puhuta avoimesti ja näytetä työyhteisölle, mistä asioista yritys palkitsee osaajiaan. Hyvää ja huonoa Lundell jakaa kateellisuuden kahteen koriin. Myrkyttävä ja tuhoisa kateus työyhteisössä johtaa yhteistyöongelmiin, syrjintään ja kiusaamiseen. Kadehtimisen kohde ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on joutunut silmätikuksi. Työyhteisön aika menee ihmissuhteiden vatvomiseen, ja se aika on pois työn ja tuloksen tekemiseltä. Siksi johtajan olisi tunnistettava, mikä työyhteisössä mättää. Kateudesta ei ole haittaa, jos se ihailun kautta muuntuu itsensä kehittämiseen. Kateus on yksilöllinen tunne, jonka juuret ovat heikossa itsetunnossa ja kyvyttömyydessä nähdä hyvää omassa elämässään. - Kateuden tunteiden erittely on yksilön tehtävä. Miksi haluan olla toisen kaltainen, tavoitella samoja asioita ja päästä ihaillun tai kateuden kohteen kanssa samalle viivalle. Kademielen tunnustaminen on vaikeampaa kuin ihailun osoitus. Ihmiselle voi olla yllättävää, että joku kadehtii minua, Lundell sanoo. Mustasukkaisuus on eri asia Avoimuus, oikeudenmukainen kohtelu, terve me-henkisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Kaikki ihmiset ovat jostain asiasta kateellisia toisille, mutta tunnetta voi hallita. Kateuteen kietoutuu usein häpeän tunteita, ja siksi kateutta voi olla vaikea tunnustaa saati ilmaista. Kateudella ja mustasukkaisuudella on eronsa. Sanakirja määrittelee kateuden toisen paremmuuden, varallisuuden, menestyksen aiheuttamaksi vihan- ja harminsekaiseksi epäsuopeuden tunteeksi. - Ero mustasukkaisuuden ja kateuden välillä liittyy siihen, että kateudessa on yleensä kaksi, mustasukkaisuudessa kolme osapuolta. Mustasukkaisuuden taustalla piilee pelko tärkeän ihmisen menettämisestä ja ulkopuoliseksi jäämisestä. Kateus puolestaan kohdistuu johonkin toiselle kuuluvaan, Lundell sanoo ja huomauttaa, että kateus ja mustasukkaisuus ovat sukulaisia keskenään. Molemmissa taustalla ovat heikko itsetunto, omistamisen halu ja kilpailuasetelma. - Yksilöt, joilla on poikkeuksellisen voimakas taipumus sosiaaliseen vertailuun, ovat tyytymättömiä työhönsä ja elämäänsä ja kokevat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita, ajautuvat kateellisuuden hetteiköiselle tielle. Lundell muistuttaa, että alituinen itsensä vertailu muihin vie mahdollisuuden mielenrauhaan ja kykyyn nauttia siitä, mitä itsellä on. - Valitettavasti nykypäivän työelämässä on piirteitä, jotka ruokkivat kilpailua ja vertailua, eivätkä kannustaa yksilöiden vahvuuksien vahvistamiseen, Susanna Lundell sanoo. Julkaistu Ahjo-lehdessä syyskuussa Tietoalani 3/

16 Teksti: Leena Seretin SÄHKöPOSTi ilahduttaa, SÄHKöPOSTi HAAvOiTTAA Sähköposti on mainio tapa viestittää, kunhan muistaa ottaa huomioon viestin saajan. Sähköposti, kuten kaikki viestintä sisältää asian lisäksi tunnetta ja mielikuvia, joita hätäisesti laadittu viesti muuntaa. Hyväksi tarkoitetusta viestistä tulee herkästi loukkaava. Sain sähköpostiviestin: Miten on mahdollista, että julkaisusta puuttuu ISBN-numero? Allekirjoitus. Pala nousi kurkkuun, olenko mokannut, en ole edes nähnyt valmista julkaisua ja varmistanut, että numero todella puuttuu. Syyllisyys alkoi kalvata. Viestin lähettäjä ei viitsinyt aloittaa sähköpostikirjettään edes nimelläni, vaan meni suoraan asiaan. Kuten useasti sähköposti- ja tekstiviesteissä mennään. Hyvä ystävä, parahin vastaanottaja, hei kaverini puhuttelun aloittamiselle ei viitsitä nähdä vaivaa. Televiestintä kun on niin nopeaa ja kätevää. Vuorovaikutuksessa tärkeä tunnelma jää puuttumaan. Tunteet eivät kuitenkaan häviä viestin vastaanottajalta mihinkään, vaikka viesti olisi kuinka sähkösanomatyylillä laadittu. Kirjoittajallakin ovat olleet tunteet pelissä: kiire, vastaanottajan tunnereaktiosta ei kannata välittää tai minulla on oikeus olla nopea ja töykeä. Jotta voisimme kommunikoida Jotta suomalaiset voisivat puhua enemmän, markkinoi telefirma kännyköiden ensiaallossa. Ajateltiin, että tuppisuusuomalaiset alkaisivat todella keskustella keskenänsä helpon ja nopean kännykän avulla. Viestintäteknologia vyöryi nopeasti suuntaan, että tekstaillaan ja lähetellään salamaviestejä kohteliaisuuksista piittaamatta. Puhe jäi sikseen, tilalle tulivat pikaviestit. Suomalaiset ovatkin ahkeria viestittäjiä. Ainakin naiset. Me Naiset lehden ja DNA:n selvityksen mukaan kolmannes naisista vastaa kännykkään aina ja viesteihin heti saatuaan ne. Miltei viidennes naisista kuuluu useisiin yhteisöihin internetissä ja saa niiden kautta uusia ystäviä. Netti on kätevämpi tapa yhteydenpitoon kuin puhelin. Nettiyhteisölliset kuitenkin organisoivat elämänsä kännykän avulla. Suomalainen nainen lähettää päivässä keskimäärin noin kolme tekstiviestiä. Eniten tekstareita näpyttelevät nuoret ja lapsiperheet. Koska lapset ja nuoret käyttävät tekstaria tärkeänä kommunikointivälineenään, tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaiseen puhuttelu- ja keskustelutapaan tekstiviestintä ohjaa. Jos ei viitsi tai jaksa tai osaa viestittää vastaanottajaa ajatellen, seurauksena voi olla mitä pahimpia riitoja ja kiistoja, mitä kukin tarkoitti viestillään. Väärinkäsitysten korjaamiseen hupeneekin sitten muutama tekstiviesti lisää. Kasvokkain aistii enemmän Suurin osa naisista on onneksi sitä mieltä, että tärkeimmät yhteydenpitotavat ovat tapaaminen ja puhelu. Sähköpostit, tekstiviestit tai muut keinot eivät korvaa kasvokkain näkemistä. Etenkin ystävät halutaan kohdata kasvokkain. Tiedämme, että väärinkäsityksiä syntyy myös kahden ihmisen tapaamisessa, vaikka pelissä ovat niin puhe, kasvot, ilmeet, eleet ja muukin kehon kieli. Kasvokkaisessa viestinnässä mahdolliset väärin ymmärrykset kuitenkin havaitsee nopeasti ja korjausliikkeen voi tehdä välittömästi. Jää vähemmän selitettävää jälkikäteen. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet viestintään ovat ilman muuta hyväksi, kunhan oppisimme täyttämään myös viestien sisällöt haluamassamme muodossa. Jokainen meistä on ystävällisen ja kohteliaan sähköpostiviestin arvoinen Tietoalani 3/2008

17 PATAROUVA-OOPPERA TALLINNASSA Tietoalan toimihenkilöt ry järjesti oopperamatkan Tallinnaan. Lähtöaamuna peräti 109 iloista matkaajaa kokoontui Viking Linen terminaaliin Helsinkiin. Matka lahden yli sujui nopeasti uudella XPRS-laivalla. Perille Viru-hotelliin saavuttuamme oli mukavasti aikaa virkistäytyä erilaisin tavoin ennen oopperan alkua. Ooppera esitettiin suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelemassa jugend-klassisistista tyyliä edustavassa vuonna 1913 valmistuneessa Teatteri Estoniassa. Pjotr Tsaikovskin Patarouva-ooppera esitettiin venäjäksi ja tekstitys oli viroksi. Yllättävän hyvin viron kieltä taitamatonkin sai tekstityksestä jonkin verran selvää suomenkielen kanssa samankaltaisen sanojen ansiosta. Kapellimestarina toimi lauantain esityksessä Jüri Alperten. Maailman oopperaklassikoihin kuuluvan Patarouvan libretto perustuu Aleksander Pushkinin samannimiseen novelliin. Hermann ja Lisa ovat rakastuneita toisiinsa, mutta neidon on pakko avioitua Jeletskin kanssa. Herman joutuu korttipelin pauloihin ja haluaa kiristää kreivittären, jota sanotaan Patarouvaksi, kertomaan hänelle kolmen voittokortin salaisuuden. Hän aiheuttaa sillä kreivittären kuoleman. Patarouvan henki ilmestyy Hermanille ja ilmoittaa hänelle kolmen voittokortin salaisuuden. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen oli runsaasti aikaa käydä ostoksilla ja hankkia tuliaisia kotiin ennen laivan lähtöä takaisin kotisatamaan. Osa matkalaisista kävi Kumussa, joka on lyhenne sanasta kunstimuuseum, taidemuseo. Kumu on virolaisen taiteen pyhättö ja lisäksi se on myös Baltian ja Pohjoismaiden suurin taidemuseo. Kovasti kävijät suosittelivat paikkaa muillekin Tallinnan kävijöille. Paluumatkalla kokoonnuimme XPRS-laivan konferenssitiloihin, jossa puheenjohtaja Jouko Malinen kertoi tietoalan ajankohtaisuutisia. Mika Kupila vapaa-ajanvaliokunnasta puolestaan esitteli tulevan vuoden suunnitelmia. Mika kertoi myös vapaa-ajankyselyn tuloksia, millaisia tapahtumia jäsenet haluavat. Sen pohjalta on laadittu ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Kannattaa siis seurata tulevia tapahtumia, jotain uutta ja erilaistakin on luvassa ensi vuodelle. Puheita kuunneltuamme ja nautittuamme pientä suolapalaa oli kuohuviinin ja täytekakun vuoro. Oli aika toivottaa kaikille isille hyvää isänpäivää. Oopperassa tavataan taas. Jaana Andersin, Tietoalan hallitus, tiedotusvaliokunta Tietoalani 3/

18 Pykälä viidakossa Oman asian ajamisessa ovat hyvät neuvot kalliita, mutta jäseniä autetaan ilmaiseksi! Työmatkalla vapaa-aikana - Kuka maksaa? Oman asian ajamisessa ovat hyvät neuvot kalliita, mutta jäseniä autetaan ilmaiseksi! Usein pohditaan mitä työsopimuksessa on tullut sovittua. Tällaisessa tilanteessa jäsen saa maksutonta apua liitosta. Janin tapauksessa asia selvisi luottamusmiehen avustuksella. Janin opiskelukaveri kertoi, että heidän firmassa työmatkojen matka-ajasta maksettiin korvaus. Asia perustui kuulemma liiton tekemään sopimukseen. Jani ei ollut koskaan kiinnostunut liitoista, mutta epäselväksi jäänyt korvausasia jäi mietityttämään. Google toi eteen ERTOn ja Tietoalan toimihenkilöt. Tuttuja nimiä, sillä ammattikorkeassa oli tainnut olla juttua molemmista. Työehtosopimuksen tekstin perusteella vaikutti siltä, että kaveri oli ollut oikeassa. Mistään isoista rahoita ei ollut kyse, koska Janille asiakaskäyntejä kertyi harvakseltaan. Jani päätti kysyä asiaa pomolta. Esimies vaivaantui, oli pitkään hiljaa ja totesi lopulta että matka-ajan korvaus on huomioitu osana kiinteää kuukausipalkkaa. Jani ei muistanut sopineensa asiasta mitään, mutta tarkisti asian varmuuden vuoksi vuosia sitten tehdystä työsopimuksesta. Siinä ei mainittu sanallakaan matkustamista tai siihen käytetyn ajan korvaamista. Tosi ristiriitainen tilanne, Jani pohti. Tässä vaiheessa Janin omat konstit loppuivat. Luottamusmies ja ERTOn työsuhdeneuvonta kertoivat hänen olevan oikeilla jäljillä, mutta valitettavasti ERTO voi hoitaa vain jäsentensä asioita. Pari viikkoa kului lisätietoa etsiessä ja vaihtoehtoja punniten. Asia jäi pyörimään mieleen. Lopulta Jani liittyi liittoon, jolloin luottamusmies otti asian hoitaakseen. Esimies ja yrityksen henkilöstöjohtaja pysyivät tiukkoina. Heidän mukaan matkustaminen oli luonnollinen osa Janin työtä, eikä sitä siten tarvinnut maksaa. Lisäksi luottamusmiehelle kerrottiin, että Janin työsopimusta tehtäessä hänelle oli ilmoitettu että työn vuoksi joutuu matkustamaan. Tästä hänen olisi pitänyt ymmärtää korvausten kuulumisen kiinteään palkkaan. Esimies totesi myös, että hän oli hyvin tyytyväinen Janin tekemään työhön. Sen vuoksi palkkaa maksettiin yli kuusikymmentä euroa tehtävän vähimmäispalkkaa enemmän. Luottamusmies osoittautui sitkeäksi naiseksi. Kerta toisensa jälkeen hän esitti työnantajalle Janin vaatimuksen perustelut. Matka-aika oli maksettava niin jo tehdyiltä kuin vasta tulossa olevilta työmatkoilta. Janin työ vanhempana ohjelmistosuunnittelijana ei ollut reissutyötä, jossa korvausta ei maksettaisi. Tätä osoitti matkojen vähäinen määrä. Myös eräille toisen toimipisteen suunnittelijoille maksettiin korvaukset, vaikka he matkustivat aivan yhtä usein Tietoalani 3/2008

19 Mikä ihmeen matka-aika? Ay-slangiin on juurtunut ilmaus matka-aika. Matka-ajalla tarkoitetaan työasioissa tapahtuvaa matkustamista työntekijän vapaa-aikana. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus sanoo, että työntekijälle tulee maksaa korvaus vapaa-aikana tapahtuvasta työasioissa matkustamisesta. Korvauksen suuruus on peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta. Neuvotteluissa kuultiin entistä esimiestä, joka työskenteli nykyään eri yrityksessä. Hän vahvisti Janin näkemyksen, että työsopimusta laadittaessa matkustamista ei ollut puhuttu mitään. Kaksi kuukautta kului, eikä valmista syntynyt. Luottamusmies totesi asian omalta osaltaan loppuun käsitellyksi ja ilmoitti lähettävänsä asian liittoon. Sieltä otettaisiin uudelleen yhteyttä työnantajaan. Kului pari päivää lisää eikä papereita ollut vielä postitettu, kun esimies tuli juttelemaan Janin kanssa. Hän ehdotti, että Janin jo kertyneet matkatunnit maksettaisiin pois, ja palkkaan tehtäisiin runsaan sadan euron korotus. Ehdotuksen mukaan tulevat matka-ajan korvaukset olisivat osa korotettua palkkaa, ja tämä kirjattaisiin samalla uusittavaan työsopimukseen. Ehdotettu palkankorotus vastasi suurin piirtein Janin toteutuneiden matkojen keskimääräistä korvauksen määrää. Ehdotus ei vastannut sitä mitä Jani oli alun perin miettinyt, mutta kaikki sopimukset ovat kompromisseja. Tähän tasoon olisi siis tyytyminen. Luottamusmies vinkkasi lisäämään sopimukseen ehdon, jossa määritetään montako matkustustuntia kiinteä korvaus kattaa. Ehdotus sopi työnantajalle. Niin asiasta päästiin yhteisymmärrykseen eikä sitä koskaan tarvinnut siirtää ERTOn lakimiehille. TES määrittelee vain muutaman poikkeuksen, jolloin matka-ajalta ei tarvitse maksaa korvausta: Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustamisen. Työasioissa matkustaminen on ulkomaanmatka tai koulutustilaisuus. Jos kahdesta ensimmäisestä poikkeuskohdasta on epäselvyyttä tai erimielisyyttä, on työnantajan annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu. Työntekijän täytyy tietää, että asiasta on sovittu ja tietää mikä korvaus on. Jos vapaa-aikana tapahtuvan työasioissa matkustamisen korvaus sisältyy palkkaan, pitää palkan olla selvästi työehtosopimuksen määrittelemää tehtäväryhmän ja tason vähimmäispalkkaa korkeampi. Korvaus olisi hyvä näkyä palkkakuitissa täsmällisesti. ERTOn ja Tietoalan toimihenkilöiden TES-neuvottelijoiden tietoon on tullut tapauksia, että joissain yrityksissä on otettu käytäntö, että kaikki työasioissa matkustaminen on vapaa-aikaa. Esimerkiksi jos työntekijä kesken työpäivän käy asiakaskäynnillä, on matkaan käytetty aika vapaa-aikaa eikä sitä korvata. ERTO ja Tietoalan toimihenkilöt ry ovat sitä mieltä, että tällainen tulkinta on selvästi työehtosopimuksen vastainen. Jos työnantajasi yrittää ottaa tällaista käytäntöä työpaikallesi, ota heti yhteyttä ERTOn Tietoalan asioita hoitavaan lakimies Hanna Harvimaan Tietoalani 3/

20 lähde kesää vastaan: JÄSENMATKA vilnaan Aikataulu lähtö lento lähtee Helsingistä kello 20:45 vilnassa olemme kello 22:25 Air Balticin transferbussi vie meidät hotelli Panoraamaan jonne majoitumme seuraaviksi 3 yöksi Paluu lento lähtee vilnasta kello 18:30 Helsinkiin saavumme kello 20:15 Näin varmistat paikkasi: varaa lippusi pikaisesti Tietoalan nettisivun kautta: ilmoittautumiset mennessä voit varata yhden jäsenhintaisen lipun Jäsenhinta on 290 varaamasi liput tulee maksaa 14 vuorokauden kuluessa varauksesta (kuitenkin viimeistään ) Tietoalan toimihenkilöt ry:n tilille henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. viitenumeron ja pankkiyhteystiedot saat ilmoittautumisen jälkeen sähköpostitse Hinta sisältää lennot, transferbussin lentokentältä hotelliin ja takaisin lentokentälle sekä 3 yötä hotelli Panoramassa. Tietoalani-lehti ensi vuonna: vuonna 2009 Tietoalani-lehti ilmestyy kaksi kertaa: maaliskuussa ja syyskuussa. Jatkossa lehteä ei enää postiteta Ertolehden välissä, vaan itsenäisenä lehtenä. Palautetta, juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää tiedotusvaliokunnalle osoitteeseen

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.

Lisätiedot