Raportti Seinäjoen kaupunki. Keskustan kehittäminen - hankkeistus. Copyright Jaakko Pöyry Infra

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 12.5.2004. Seinäjoen kaupunki. Keskustan kehittäminen - hankkeistus. Copyright Jaakko Pöyry Infra"

Transkriptio

1 Raportti Seinäjoen kaupunki Keskustan kehittäminen - hankkeistus

2 Johdanto ja yhteenveto Seinäjoen kaupunki tilasi joulukuussa 2003 Jaakko Pöyry Infralta ydinkeskustan kehittämiseen liittyvän selvityksen. Selvitys koski seuraavia keskustan kehittämisen viittä ydinhanketta: Keskustori Maakunta-aukio kulttuuri/ elokuvakeskushanke keskustan maanalainen pysäköinti kävely-ympäristön kehittäminen Keskustori ja maanalainen pysäköinti. Keskustorin kehittämisessä päädyttiin esittämään ratkaisua, jossa torin koilliskulmaan esitetään rakennettavaksi asuin/ liiketalo. Rakennuksen arkkitehtuuri (korkeus, rakennusoikeus, massoittelu), tarkempi käyttötarkoitus (liiketilojen ja asunto- jen suhde) sekä hankkeen toteuttajatahot esitettiin ratkaistavaksi nk. tontinluovutuskilpailun avulla. Rakennusmassa on esitetty sijoitettavaksi siten, että se mahdollistaa nykyiset katujärjestelyt (autoliikenteen Keskuskadun ja Kalevankadun välillä). Pidemmällä aikavälillä ja esim. tapahtumien yhteydessä - alue voidaan muuttaa yhtenäiseksi tapahtuma-aukioksi. Torin alle esitettiin rakennettavaksi maanalainen n. 200 autopaikan pysäköintihalli, josta luodaan kulkuyhtey- det torin laidan kiinteistöihin. Hallin ajoramppi esitetään upotettavaksi uudisrakennuksen runkoon - ei erilliseksi rampiksi - jolloin se ei rajoita torialueen suunnittelua. Pysäköintihalli voidaan toteuttaa erillishankkeena tai sen toteutus voidaan kytkeä osaksi asuin/liiketalon rakentamista. Maakunta-aukio. Maakunta-aukion kehittämiseksi löydettiin kaksi mahdollista perusvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 (VE1) Maakunta-aukio on esitetty uuden elokuvakeskuksen mahdollisena sijaintipaikkana. Vaihtoehdossa 2 (VE2) Maakunta-aukiolle on esitetty asuin/ liikerakentamista. Viereisen nk. Ermilän tontin kehittäminen ja täydennysrakentaminen esitettiin kiinteistönomistajalle tarjottavaksi optioksi. Selvityksessä todettiin lisäksi, että aukion alle on mahdollista rakentaa n. 110 paikan pysäköintihalli. Sen tarpeellisuus ja laajuus määräytyy pitkälti tontin käyttötarkoituksen mukaan. Kulttuuri/ elokuvakeskushanke. Osaselvityksenä kartoitettiin elokuvateatteritoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä tehdyn konseptitarkastelun ja elokuvaoperaattorien haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että elokuvateatteritoiminnan kehittämiselle on edellytyksiä Seinäjoella. Vaihtoehtoina ovat toiminnan kehittäminen nykyisen elokuvateatterin puitteissa tai täysin uuden elokuvakeskuksen rakentaminen. Päätös linjasta edellyttää jatkoselvityksiä. Maanalainen pysäköinti. Keskustorin ja Maakunta-aukion ohella kortteleiden sisältä löytyy kohteita, joita voidaan kehittää maanalaisen pysäköinnin tarpeisiin (esim. nk. Forumin ja Epstorin korttelit). Näiden toteutus riippuu yksityisten kiinteistönomistajien päätöksenteosta. Kävely-ympäristön kehittäminen. Selvityksessä on tarkasteltu Seinäjoen keskustan kaupunkikuvan muodostumista ja keskeisiä kaupunkikuvallisia elementtejä. Selvitys on laadittu erityisesti Seinäjoen keskustan yleissuunnitelmaa ( ) tarkentavaksi selvitykseksi. Aiemmin laaditut kehittämisratkaisut ovat teknisesti toimivia ja soveltuvat siten toteutussuunnittelun pohjaksi. Viihtyvyyden lisäämiseksi yksityiskohtiin, kuten ilmansuuntiin (katujen valoisuus, rakennusten länsisivustojen hyödyntäminen) sekä valaisin- ja materiaalivalintoihin tulisi jatkosuunnit- kuitenkin kiinnittää erityistä telussa huomiota. Vantaalla Jaakko Pöyry Infra Mikko Marja-aho Leena Suomela

3 1 TOIMEKSIANTO Toimeksiannon kuvaus Hankkeistus käsitteenä Aiemmat selvitykset Työryhmän kokoonpano HANKKEISTUSKOHTEET JA RATKAISUMALLIT Keskustori Maakunta-aukio Kulttuuri/ elokuvakeskus hanke Keskustan maanalainen pysäköinti Kävely-ympäristö (liiteraportti 8) SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Keskustori (Vekseliaukio) Maakunta-aukio Elokuvakeskus-hanke Keskustan maanalainen pysäköinti Kävely-ympäristön kehittäminen Liitteet Liite 1 Haastattelut Liite 2 Vuoden 1999 selvitys: Keskustori ja Maakunta-aukio (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy) Liite 3 Keskustori ja Maakunta-aukio Liite 4 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus Liite 5 VE 1 Maakunta-aukion elokuvakeskus Liite 6 VE 2 Maakunta-aukion asuin/liikerakennus Liite 7 Maanalainen pysäköinti Liite 8 Kävely-ympäristö

4 1 1 TOIMEKSIANTO 1.1 Toimeksiannon kuvaus Seinäjoen kaupunki tilasi joulukuussa 2003 Jaakko Pöyry Infralta ydinkeskustan kehittämiseen liittyvän selvityksen. Tavoitteena on ollut tuottaa ydinhankkeiksi määriteltyihin keskustan kehittämiskohteisiin liittyen sellaista konkreettista tietoa ja esisuunnitteluaineistoa, joka luo Seinäjoen kaupungille edellytykset hankkeiden välittömälle käynnistämiselle. Prosessia kutsutaan tässä raportissa hankkeistukseksi (kts. tark. kohta 1.2.) Toimeksianto rajattiin koskemaan seuraavia keskustan kehittämisen viittä ydinhanketta: Keskustori Maakunta-aukio kulttuuri/ elokuvakeskushanke keskustan maanalainen pysäköinti kävely-ympäristön kehittäminen Hankkeita koskevat ratkaisumalleja on käsitelty luvussa Hankkeistus käsitteenä Keskustan kehittämistä varten aiemmin tehdyt selvitykset H A N K K E I S T U S Kaupungin, kiinteistönomistajien tavoitteet keskustan kehittämisestä Kehittämisideoiden jalostaminen, hankesuunnitelmien laatiminen, taustaselvitykset Sidosryhmätyö (keskustelut kiinteistönomistajien ja mahdollisten toteuttajatahojen kanssa) Toteutussuunnittelu, toteutus Kuva 1 Hankkeistusprosessi.

5 2 Keskeistä Seinäjoen keskustan hankkeistuksessa on kehittämiskohteita koskevien aiempien kehittämisideoiden jalostaminen tasolle, jonka perusteella potentiaaliset toteuttajatahot (rahoittajat ja muut sidosryhmät) pystyvät tekemään päätöksiä hankkeen käynnistämisestä ja siten sitoutumaan keskustan konkreettiseen kehittämiseen. Potentiaalisten toteuttaja ja sijoittajatahojen sitoutumista on pyritty edistämään haastattelemalla työn aikana keskeisiä ydinkeskustan kiinteistönomistajia tai heidän edustajiaan sekä mm. elokuvateatterialan toimijoita (liite 1: Haastattelut). Oleellista hankkeistuksessa on ollut myös ollut niiden ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen, jotka ovat aiemmin olleet esteenä Seinäjoen keskustan kehittämiselle. 1.3 Aiemmat selvitykset Keskustan kehittämiseksi aiemmin tehty työ on tuottanut hyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Vuonna 1999 laadittiin kaksi kattavaa selvitystä: Seinäjoen keskustan yleissuunnitelma ja Seinäjoen keskustan kaupallinen ilme ja imago selvitykset (liite 2: Vuoden 199 selvitys: Keskustori ja Maakunta-aukio). Pysäköinnin yleissuunnitelma on valmistunut Vuonna 2002 työnsä aloittanut kaupungin keskustan kehittämistyöryhmä on täydentänyt laadittuja suunnitelmia ja laatinut ehdotuksen keskustan kehittämisestä keväällä Työryhmän kokoonpano Työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä. Seinäjoen kaupungin edustajat: Mikko Pukkinen, kaupunginjohtaja Markku Kujanpää, tekninen johtaja Hilkka Jaakola, kaavoituspäällikkö Juhani Lahti, kaupunginarkkitehti Mauri Hietala, elinkeinotoimenjohtaja Kari Havunen, suunnittelupäällikkö (liikenne, kunnallistekniikka) Martti Norja, yleiskaava-arkkitehti Erkki Välimäki, kehittämisjohtaja Jaakko Pöyry Infran edustajat: Mikko Marja-aho, arkkitehti SAFA, projektipäällikkö, Maa ja Vesi Leena Suomela, KTM, arkkitehti SAFA, JP-Terasto Mariikka Manninen, maisema-arkkitehti MARK, Maa ja Vesi Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA, Maa ja Vesi Keijo Kaistila, tie- ja vesirakennusinsinööri, Maa ja Vesi

6 3 2 HANKKEISTUSKOHTEET JA RATKAISUMALLIT 2.1 Keskustori Lähtökohdat Yleissuunnitelma 1999 (Liite 2: Keskustori ja Maakunta-aukio, Esisuunnittelijat Oy, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy) Vuonna 1999 laaditussa Seinäjoen keskustan yleissuunnitelmassa oli Keskustorista ehdotus, jossa liikenne oli jaettu torin itä- ja länsilaidoille. Keskiosa oli kehitetty tapahtuma-aukioksi, johon oli sijoitettu kahvila-ravintola, esiintymislava ja lasten leikkipaikka. Ehdotuksen ansioita oli mielestämme se, että siinä Keskustorista rakennettiin kävelyympäristöä visuaalisesti täydentävä kaupunkitila. Ehdotuksen varjopuolena pidimme liikennejärjestelyjä. Autoliikenteen siirtäminen aukion laidoille muodosti aukiosta liikennevirtojen ympäröimän, muusta kävely-ympäristöstä eristyneen saarekkeen, jonka houkuttelevuus oli kahviopaviljongin ja leikkipaikan varassa. Esitetty rakennusoikeus oli niin ikään alimitoitettu. Kahvion rakennusoikeuden myymisestä saatavat tuotot olisivat olleet vähäisiä aukion katurakentamisen kustannuksiin verrattuna. Liikennejärjestelyt muodostivat viimekädessä ongelman koko Keskustorin toteutettavuudelle. Ajoneuvoliikenteen siirtäminen torin laidoille johtaisi aukion itä- ja länsireunoilla varsin ahtaisiin jalkakäytäviin, joiden elävöittäminen terassien ym. kaupallisten palvelujen avulla olisi hankalaa. Kaupallisten toimijoiden kannalta vaikeita olivat myös maanalaisen pysäköinnin rampit, jotka ahtauttivat katutilaa sijoittuessaan suoraan liiketilojen eteen. Oletettavaa on, että liikennejärjestelyiden muuttaminen sekä pysäköintiramppien toteutus torialueelle jakaisi mielipiteitä, ja että asiasta olisi siksi vaikea saada aikaan päätöstä. Peruslähtökohdat Keskustorin suunnittelun tavoitteista ja reunaehdoista todettiin projektin alussa seuraavaa: Keskustori muodostaa tärkeän potentiaalin maanalaisten pysäköintipaikkojen rakentamiselle Keskustorin täydennysrakentaminen on tavoiteltavaa ja muodostaa merkittävän tulonlähteen kaupungille torin itälaidan Pollarin tontti vapautuu jossain vaiheessa kehittämiselle Keskustorille haetaan toteuttamiskelpoista ratkaisumallia, joka voidaan käynnistää viipymättä Totesimme, että aukion rakentamiselle olisi perusteltua etsiä sellaista ratkaisua, joka ei edellytä välittömiä muutoksia Koulukadun nykyisiin liikennejärjestelyihin. Tästä periaatteesta seuraa, että rakentamiselle mahdolliset alueet jakautuvat aukion itä- ja länsireunoille ja rakentaminen tukeutuu aukiota rajaaviin tontteihin. Keskustan ajoneuvoliikenteen muutoksia koskevat päätökset, esimerkiksi mahdollinen Koulukadun sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä Keskustorin kohdalla, on syytä irrottaa Keskustorin rakentamista koskevasta hankkeesta ja käsitellä erikseen oman aikataulunsa mukaisesti.

7 Kohdeselvitys Keskustorin pinta-ala on n m 2. Tori-alue on kaupungin omistuksessa, käyttötarkoituksen muutos tori-alueesta muuhun tarkoitukseen edellyttää asemakaavamuutosta. Pohja-olosuhteita ei ole tutkittu. Pohjaveden korkeusasema tekee yhtä useamman kellarikerroksen rakentamisesta teknisesti vaativaa ja epätaloudellista Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys Työryhmän kanssa sovittujen lähtökohtien perusteella päädyttiin yhteisesti ratkaisumalliin, jossa rakentaminen osoitetaan Keskustorin itäreunalle, jolla on aukion geometriasta johtuen enemmän tilaa kuin länsireunalla. Niin asunnot kuin katutason palvelut hyötyvät sijainnista torin itäreunalla, jonne aurinko paistaa pitkälle iltaan lämmittäen kahviloiden ja ravintoloiden ulkoterasseja. Sijaintia perustelee myös tulevaisuudessa uudisrakennettavaksi tuleva Pollarin tontti, johon aukion täydennysrakentaminen tukeutuu niin kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisesti. Rakentamisen tarkemmalle sijoittelulle tutkittiin projektin kuluessa kaksi perusvaihtoehtoa: pitkänomainen rakennusmassa, joka yhdistyi Pollarin ja Nordean kiinteistöihin valokatteisen aulan välityksellä sekä tornimainen massa, joka sijoittui Pollarin tontin eteen. Tornitaloratkaisun etuja ovat toteutuksen riippumattomuus muista kiinteistöistä sekä kaupunkikuvallinen potentiaali. Koska vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole toisiaan pois sulkevia, vaan pikemminkin saman ratkaisun variaatioita, on tässä raportissa esitetty ainoastaan tornitalovaihtoehto. Rakennuksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ja massoittelun tarkastelu on jätetty jatkosuunnittelun tehtäväksi. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyssä tornitalovaihtoehdossa 7 8-kerroksisen rakennusmassan ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan liiketilaa, 2. kerrokseen liike- tai toimistotilaa ja kerroksiin asuntoja. Katettu ajoyhteys maanalaisiin pysäköintitiloihin rakennetaan uudisrakennuksen yhteyteen siten, että ajo pysäköintiin tapahtuu Keskuskadulta. Ramppi on esitetty upotettavaksi rakennuksen runkoon - ei erilliseksi rampiksi - jolloin se ei rajoita torialueen suunnittelua. Ehdotuksen mukaisen uudisrakennuksen laajuus on noin 3000 kem 2. Ratkaisun kaupunkikuvallinen mielenkiinto sisältyy korkean rakennusmassan ja aukion suhteeseen. Korkea rakennus auttaa suhteuttamaan Nordean nyt suhteettoman korkealta vaikuttavaa rakennusta ympäristöönsä ja tunnustaa samalla Keskustorin merkityksen kaupungin keskipisteenä. Lisäksi korkea rakennusmassa alkaa väistämättä toimia vastaparina Koulukadun eteläpäässä sijaitsevalle Aalto-keskukselle. Ratkaisumallilla torille on mahdollista osoittaa kohtuullisen paljon rakennusoikeutta ilman, että aukio menettää väljyyden tuntuaan. Keskustorin maanalaisen pysäköinnin toteutuminen mahdollistaa rakennusoikeuden kasvattamisen lähikortteleissa sekä Pollarin tontilla tontin käytön tarkastelun ilman velvoitetta katutason pysäköinnistä. Mikäli Nordean kujalla sijaitseva pysäköinti siirretään maan alle, voidaan pysäköinniltä vapautuva tontin osa ja sen jatke Pollarin tontilla rakentaa esimerkiksi katetuksi kauppakujaksi, joka rakentuisi osaksi olemassa olevien kauppakujien sarjaa Sokokselta Epstorille. Pollarin tontin rakentaminen perustuu 2-kerroksiseen liike-/toimitilaan ja kahteen siihen liittyvään 5-kerroksiseen asuinrakennusmassaan. Asuinrakennusten pihat on sijoitettu liiketilamassojen katoille.

8 5 Ratkaisumalli mahdollistaa yhtenäisen liikekorttelin rakentumisen Keskustorin itälaidalle. Tontinkäyttöluonnoksen perustella liikekortteliin on mahdollista sijoittaa n m 2 uutta liike-/toimitilaa kahteen kerrokseen. Korttelin rakentuminen antaisi aiheen myös Nordean kiinteistön liittämisen osaksi kokonaisuutta. Keskustorin ja Pollarin kiinteistöjen rakentaminen aikaansaisi torin läheisyyteen n. 50 uutta asuntoa, joiden muodostama ostovoiman lisäys vahvistaisi osaltaan keskustan liikkeiden toimintamahdollisuuksia. Täydennysrakentamisen jälkeenkin tori säilyttää aukiomaiset piirteensä ja kehittämispotentiaalinsa tulevaisuuden tarpeita varten. Aukion halkaiseva ajoväylä rakennetaan kiveyksillä aukion visuaaliseksi osaksi. Aukion rakenteet, pinnoitteet, valaisimet, istutukset, varusteet ja kadunkalusteet suunnitellaan siten, että aukiosta rakentuu houkutteleva ja urbaani, jalankululle varattu alue. Torin länsilaidalle sijoitetaan pysäköintitason ilmanvaihtoa palveleva tekninen rakennus, jonka yhteyteen rakennetaan jalankulku- ja hissiyhteys pysäköintitasolle. Aukion toteutuksen yhteydessä harkitaan sitä, onko keskeiset jalankulkualueet aiheellista varustaa talvikunnossapitoa helpottavalla lämmityksellä. Liike-elämän tarpeet edellyttävät maanalaisen pysäköinnin lisäksi riittävää lyhytaikaista katutason pysäköintiä. Kalevankadun ja Keskuskadun lisäksi lyhytaikaista pysäköintiä palvelevia pysäköintipaikkoja osoitetaan torille Koulukadun varteen. Toria voidaan käyttää Oulun Rotuaarin tapaan liike-elämää tukevien teemapäivien ja tapahtumien sijoituspaikkana. Tapahtumien sähköistys hoidetaan torialueen kattavalla sähkö- ja teletekniikkaa palvelevalla kanavoinnilla helposti käyttöön otettavine liittymineen. Torin rakentamisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa keskustaa kauppapaikkana torin ja sen itäpuolisen liikekorttelin rakentamisella ja kehittämisellä. Torille levittäytyvät kaupalliset palvelut, kuten kahvila- ja terassitoiminta, vahvistavat aukion elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Torin varren kiinteistöille (esim. Nordean kiinteistö, Säästöpankin kiinteistö) voi olla perusteltua myöntää lisärakennusoikeutta torilta kiinteistöjen ilmeen ja julkisivujen kohentamiseksi Hankkeen kustannukset ja rahoitus Keskustorin liike-/asuinrakennus toteutetaan yksityisrahoituksella. Koska hanke on vaativa niin päätöksenteon, kuin kaupunkikuvan näkökulmista, on hankkeen ratkaisumallin tarkastelulle perusteltua varata riittävästi resursseja. Tontinluovutuskilpailu tarjoaisi kaupungille mahdollisuuden kartoittaa Keskustorin uudisrakennuksen arkkitehtonisia ja toteutusvaihtoehtoja sekä selvittää rahoittajien mielenkiinnon hanketta kohtaan. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn kaltaisen liike-asuinrakennuksen rakennuskustannukset ilman tonttikustannuksia ovat n. 3,3 milj. euroa (alv. 0%), laajuus n br-m 2. Kustannuksissa ei ole huomioitu maanalaisen pysäköinnin osuutta, joka rakennukselle jyvitettynä on n euroa (kustannusarviona on käytetty euroa / autopaikka, pysäköintipaikkatarpeeksi arvioitu n. 40 paikkaa.) Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset Keskustorin rakentaminen kytkeytyy kiinteästi maanalaisen pysäköinnin rakentamiseen niin teknisesti kuin aikataulullisesti. Koska Pollarin tontin rakentamisen käynnistymisestä ei tällä hetkellä ole varmuutta, on Keskustorin rakentamista syytä tarkastella omana

9 6 itsenäisesti käynnistettävänä hankkeenaan, johon Pollarin ja Nordean tonttien myöhempi kehittäminen tukeutuu. Keskustorin rakentaminen edellyttää kaavamuutoksen. Keskustorin rakentamisen laajuus ja vaativuus asettaa suunnittelun tavoitteet korkealle. Vaikka rakentaminen on teknisesti mahdollista toteuttaa Pollarin tontin rakentamisesta riippumatta, on kohteesta perusteltua laatia tarkempi tarkastelu, jossa on Keskustorin rakentamisen lisäksi otettu huomioon myös Pollarin ja Nordean tonttien käyttö sekä maanalaisen pysäköinnin ratkaisut. Tällainen tarkastelu olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi tontinluovutuskilpailulla. Aikataulullisesti hanke voisi edetä siten, että tontinluovutuskilpailu järjestettäisiin 2004 ja ratkaistaisiin alkuvuodesta Kilpailusta saadun tuloksen perusteella käynnistettäisiin kaavamuutosprosessi, joka voisi limittyä rakennussuunnittelun kanssa tavoitteena rakennusluvan myöntäminen hankkeelle vuoden 2005 lopulla. Pysäköintilaitoksen toteuttaminen ajoittuisi vuosille siten, että laitos olisi käytössä syksyllä Asuinrakennuksen työmaa käynnistyisi syksyllä 2006 ja rakennus valmistuisi vuodenvaiheessa Rahoittajien kiinnostus torin liike-/asuinrakennukseen lienee ilmeinen, sillä keskeinen sijainti ja laajuus kohottavat kohteen myyntiarvon kohtuullisen korkealle. Hankkeeseen kiinteästi liittyvän maanalaisen pysäköinnin toteutus on selostettu tarkemmin kohdassa Johtopäätökset ja suositukset Suunnittelutehtävän vaativuuden, kohteen keskeisen sijainnin ja kohteeseen liittyvän yleisen mielenkiinnon takia olisi kohteen tutkiminen arkkitehtikilpailulla hyvin perusteltua. Kokonaisuuden kannalta ns. tontinluovutuskilpailu olisi tehokas keino mitata Keskustorin rakentamisen toteutuskelpoinen potentiaali. Kilpailun tuloksena kaupunki saisi hyvän ja perustellun läpileikkauksen rakentamisen vaihtoehdoista päätöksenteon ja kaavoituksen pohjaksi. Lisäksi arkkitehtikilpailu keräisi hankkeelle positiivista julkisuutta. Jos kilpailun tarkastelualue laajennettaisiin ideoinnin osalta itäpuoliseen kortteliin, saisi kaupunki suunnitelmamateriaalia, joka voisi nopeuttaa Pollarin ja Nordean tonttien kehittämisen käynnistymistä. Hankkeen eteneminen kohti konkreettista toteutusta on tärkeää keskustan liike-elämän ja elinvoimaisuuden säilymisen kannalta. Kehittämisen vaiheittainen jatkuminen tontinluovutuskilpailun muodossa vahvistaisi kaupan uskoa keskustaan kauppapaikkana.

10 7 2.2 Maakunta-aukio Lähtökohdat Halu ja tarve Maakunta-aukion kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen on nousut esille useissa aiemmissa keskustan kehittämistä käsittelevissä selvityksissä. Vuoden 1999 selvityksessä aukiolle oli luonnosteltu 3-salinen elokuvateatteri. Keväällä 2003 valmistuneessa Seinäjoen keskustan kehittämisraportissa ei otettu sen tarkemmin kantaa rakentamisen luonteeseen eikä laajuuteen, mutta esitettiin maakunta-aukion muuttamista kaavamuutoksella liikekorttelialueeksi. Tontin myynnistä saatavat tuotot esitettiin käytettäväksi kaupunkikeskustan kehittämiseen. Yksimielisyys kehittämisestä on olemassa, lopullinen esitys käyttötarkoituksesta on puuttunut. Tämän selvityksen tuloksena Maakunta-aukiolle löydettiin kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: VE1 Maakunta-aukion kehittäminen uuden elokuvakeskuksen sijaintipaikkana VE2 Maakunta-aukion kehittäminen asuin- ja liiketalokorttelina Vaihtoehtotarkasteluiden yhteydessä tutkittiin myös maanalaisen pysäköintihallin toteutusmahdollisuuksia Kohdeselvitys Marilynin aukion pinta-ala on noin 1972 m2. Aukio rajautuu pohjoissivustaltaan Kalevankatuun, lännessä Puistopolkuun, etelässä nk. Ermilän tonttiin sekä idässä Marilynin kiinteistöön. Käyttötarkoituksen muutos torialueesta muuhun toimintaan edellyttää asemakaavamuutosta. Aukion pohja-olosuhteita ei ole tutkittu Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys VE 1 Maakunta-aukion elokuvakeskus (Liite 5) Vaihtoehtoa 1 (elokuvakeskus) on käsitelty erikseen kohdassa 2.3. VE 2 Asuin/ liikerakentaminen (Liite 6) Vaihtoehtoiseksi käyttötarkoitukseksi elokuvakeskukselle on aukion kehittäminen asuin-liiketalokorttelina. Tontinkäyttöluonnoksessa tontille on sijoitettu 5 kerrosta korkea rakennus, jonka kadunvarsikerros ja Puistopolulle avautuva reuna on liiketilaa. Liiketilojen laajuutta ja asuntojen määrää, rakennusoikeutta sekä massoittelua on mahdollista tutkia tarkemmin mahdollisen jatkosuunnittelun aikana. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn ratkaisun asuin-liiketaloratkaisun rakennusoikeudeksi on esitetty n k-m 2. Ratkaisun mukainen autopaikkatarve on n. 30 autopaikkaa. Tarkastelussa on lisäksi esitetty ratkaisu, jossa nk. Ermilän tontilla sijaitsevan toinen matala asuin/ liikerakennus on purettu (nyk. bingohallin rakennus) ja korvattu uudisrakennuksella. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn uudisrakennuksen kerrosala on n k-m 2. Ratkaisun mukainen autopaikkatarve koko tontilla on n. 45 autopaikkaa.

11 8 Rakentamisen yhteydessä Maakunta-aukion pysäköintihallia olisi tarvittaessa mahdollista laajentaa Ermilän tontin alle. Ermilän tontin uudisrakentaminen ja maanalaisen pysäköintihallin toteutus on esitetty kiinteistönomistajille tarjottavana mahdollisuutena, toteutusoptiona; Maakunta-aukion asuin/ liikerakentaminen ei sinällään edellytä toimenpiteitä Ermilän tontilla Hankkeen kustannukset ja rahoitus VE 1 Maakunta-aukion elokuvakeskus. Vaihtoehdon 1 kustannuksia ja rahoitusta on tarkasteltu kohdassa VE2 Asuin/ liikerakentaminen. Hanke toteutetaan yksityisrahoitusmallilla. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn tyyppisen, 2000 k-m 2 laajuisen asuin-liiketalon rakentamiskustannukset (ilman tonttia) ovat n. 2,2 milj. euroa. Mahdollisen 30 autopaikkaa käsittävän pysäköintihallin kustannuslisä on n euroa. Jos Ermilän tontin kehittäminen ja lisärakentaminen kytkeytyy Maakunta-aukion kehittämiseen, Ermilän kiinteistö voi lunastaa Maakunta-aukion alle rakennettavan pysäköintilaitoksen paikkoja ja osallistua siten hallin kustannuksiin Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset VE 1: Maakunta-aukion elokuvakeskus. Vaihtoehdon vaiheistusta, aikataulua ja toteuttamisedellytyksiä on tarkasteltu kohdassa VE2 Asuin/ liikerakentaminen. Jos Maakunta-aukion käyttötarkoitukseksi päätetään asuin/ liikerakentaminen, hankkeen jatkosuunnittelu voidaan käynnistää heti Johtopäätökset ja suositukset Kummassakin tutkitussa vaihtoehdossa on etunsa ja heikkoutensa. Elokuvakeskuksen etuna on sen positiivinen, kaupunkikeskustan toimintaa aktivoiva vaikutus. Heikkoudet liittyvät hankkeen rahoitukseen, joka edellyttää mahdollisesti kaupungin mukaantuloa. Asuin- ja liikerakentamisvaihtoehdon etuna on, että hanke voidaan saada nopeasti käyntiin. Lisäksi kohde on puhtaasti yksityisrahoituksella toteutettava ratkaisu. Potentiaalisen rakennusoikeuden määrä huomioon ottaen, kaupungin tontista saatava hinta (pysäköintihalleineen) on todennäköisesti myös korkeampi kuin jos aukio päätetään varata elokuvakeskukselle tai muuhun julkisluonteiseen toimintaan. Kaupunkikeskustan elävöittämisen perusteella suosittelemme Maakunta-aukiolle ensisijaisesti elokuvakeskus-vaihtoehtoa (VE1). Asuin/ liikerakennusvaihto on varteenotettava vaihtoehto, jos uutta elokuvakeskusta ei rakenneta, tai jos sille pystytään osoittamaan vaihtoehtoinen paikka jatkosuunnittelun aikana.

12 9 2.3 Kulttuuri/ elokuvakeskus hanke Lähtökohdat Aiemmissa keskustan kehittämisselvityksissä on noussut esille toive keskustan kulttuuritarjonnan ja erityisesti elokuvateatteritoiminnan kehittämisestä. Keskustelun viemiseksi konkreettisemmalle asteelle asia päätettiin nostaa erilliseksi selvitysosioksi. Toimeksiannossa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: VE1 VE2 Toiminnan kehittäminen uuden rakennuksen puitteissa (erillinen elokuva/ kulttuurikeskushanke). Alustavana sijaintivaihtoehtona tukittiin Maakunta-aukion tonttia. Elokuvateatteritoiminnan kehittäminen nykyisen Marilynin kiinteistön puitteissa (esim. teatterin laajentaminen) Selvitystä varten haastateltiin Seinäjoen Marilyn-elokuvateatterioperaattoria sekä potentiaalisia muita operaattoreita. Lisäksi haastateltiin Marilynin kiinteistön manageroinnista vastaavaa tahoa (liite 1 Haastattelut) Kohdeselvitys Teknisiä tai muita Marilynin kiinteistöön ja Maakunta-aukioon liittyviä erillistutkimuksia ei tätä selvitystä varten tehty. Tiedot perustuvat haastatteluista ja olemassa olevista dokumenteista koottuihin tietoihin. Maakunta-aukio. Kts tarkemmin kohta 2.2 Maakunta-aukio. Marilynin kiinteistö. Marilynin kiinteistön omistaa työeläkevakuutusyhtiö Varma. Rakennus on valmistunut Sen kokonaisala on 2 762m 2, huoneistoala 2 041m 2 ja tilavuus m 3. Kohteessa tehtiin vuonna 1976 kevyitä saneeraustoimenpiteitä. Kuntokartoitusta ei ole tehty. Rakennuksella on erityislaatuinen historia. Valmistuessaan tämä 75 miljoonaa markkaa maksanut maakunnan väen yhteinen urheilu- ja kulttuurikeskus oli vilkkaassa käytössä. Maakuntatalo oli paikkakunnalla toimineiden maakunnallisten yhdistysten ylpeyden aihe ja pohjalaisen maakuntahengen symboli. Maakuntatalo käsitti 650-paikkaisen juhlasalin, useita tilavia kokoushuoneita, harjoitustilat palloilua ja voimailua varten, teatteriravintolan, useita liikehuoneistoja sekä maakunnan ensimmäisen uima-altaan. Maakuntatalon sisähallin seinää koristaa taitelija Arvi Bromanin fresko Lakeuden kansan vaellus. (Suora lainaus teoksesta Kun kauppa kävi, jotta pirellä piti, toim. Aki Mäki, 1988.) Sittemmin rakennuksessa on ollut erilaista toimintaa. Uuden uimahallin valmistuttua vuonna 1977 tiloissa sijaitsi market-myymälä. Elokuvateatteri on nykyisin rakennuksen suurin vuokralainen. Kahdessa kerroksessa pinta-alaa on yhteensä 718 m 2, pitäen sisällään kolme elokuvasalia (Marilyn1 297 m 2 / 320 paikkaa; Marilyn2 n.70 m 2 / 70 paikkaa; ja Marilyn3 n. 50m 2 / 50paikkaa), aula/ lämpiö- ja sosiaalitilat sekä tekniset tilat Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys Toimeksianto käsitti konseptitasoisen tarkastelun, jonka puitteissa tutkittiin elokuvateatteritoiminnan tilatarpeet ja taloudelliset toteuttamisedellytykset, sekä se, onko toiminnot

13 10 mahdollista koota yhdeksi kulttuuri/elokuvakeskushankkeeksi. Konseptitarkastelun avulla haettiin myös vastausta siihen, miten hyvin lähtökohdaksi otetut olevat kaksi toteutusvaihtoehtoa palvelevat elokuvateatteritoiminnan (ja laajemmin kulttuuritoiminnan) kehittämistä Seinäjoella. Konseptitarkastelun tueksi laadittiin kaksi vaihtoehtoista tontinkäyttöluonnosta (liitteet 5 ja 6). VE1 Maakunta-aukion elokuvakeskus (Liite 5) Vaihtoehdossa 1 (VE1) on esitetty ratkaisu, jossa Maakunta-aukiolle on sijoitettu uusi elokuvakeskus. Tontinkäyttöluonnoksessa on selvitetty, että aukiolle on mahdollista rakentaa 4 elokuvasalia käsittävä 2-kerroksinen elokuvakeskus, jonka laajuus on n k-m 2. Salit on mahdollista sijoittaa toiseen kerrokseen, jolloin katutasoon sijoittuisi esim. erikoisliike- ja kahvila/ ravintolatiloja. Keskukselle voidaan osoittaa n. 10 pysäköintipaikkaa omalla tontilla. Rakennuksen alle on myös mahdollista rakentaa maksimissaan 110 autopaikan pysäköintilaitos. Kuten vaihtoehdossa VE2, tässäkin vaihtoehdossa Ermilän tontille on mahdollista rakentaa bingohallin rakennuksen korvaava uudisrakennus. (kts. tarkemmin kohta 2.2.3) VE2 Marilynin teatterin kehittäminen (Liite 6) Vaihtoehdossa 2 (VE2) on esitetty ratkaisu, jossa nykyistä elokuvateatterikiinteistöä (Marilynin kiinteistö) on laajennettu yhdellä 300-paikkaisella salilla. Lisäksi katutason tiloihin on esitetty sijoitettavaksi elokuvateatteritoimintaa tukevia tiloja, kuten kahvila/ ravintola. Maakunta-aukiolle on esitetty asuin/ liikerakentamista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Seinäjoen tapaan elokuvateatterit toimivat useimmiten vuokratiloissa. Alan yleinen käytäntö on, että teatterioperaattori vastaa teatterin edellyttämän tekniikan ja sisustuksen (penkit yms.) toteutuksesta, kiinteistönomistaja varsinaiseen rakennukseen kohdistuvista kustannuksista. Seuraavassa on arvioitu tarkasteluvaihtoehtojen kustannuksia. VE1 Maakunta-aukion elokuvakeskus Kustannukset. Uuden elokuvakeskuksen kustannusarvio riippuu toteutuskonseptista ja hankkeen lopullisesta laajuudesta: toteutetaanko keskus puhtaana elokuvateatterina, vai liittyykö keskukseen muita tiloja (liiketilat tms.). Vaihtoehto VE1:n mukaisen 4-salisesta elokuvateatterista ja liiketiloista koostuvan hankekokonaisuuden kustannusarvio on n. 4,1 milj. euroa (hankkeen laajuudeksi arvioitu n k-m 2 ). Elokuvakeskuksen osuus kustannuksista on noin 2,7 miljoonaa euroa (alv. 0%), josta varustelun ja sisustuksen osuus on n %. Elokuvateatterin kustannusarviossa sen laajuudeksi on arvioitu 4-salia/ n. 650-paikkaa, pinta-alaksi n k-m 2.

14 11 Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Kustannuksissa ei ole huomioitu keskuksen alle hankkeen yhteydessä mahdollisesti rakennettavan pysäköintilaitoksen toteutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Pysäköintilaitoksen toteutusta ja kustannuksia on käsitelty erikseen kohdassa 2.3. Rahoitus. Elokuvateatteri tulisi pyrkiä rahoittamaan elokuvaoperaattorin järjestämällä yksityisrahoitusmallilla. Uuden elokuvakeskuksen toteutus saattaa kuitenkin edellyttää kaupungin mukaantuloa, esim. hankkeen takaajana. Kaupungin mukaantuloa edellytetään varmuudella, jos keskuksen alle halutaan rakentaa yleinen pysäköintilaitos. VE2 Marilynin teatterin kehittäminen Rakennustekniset kustannukset. Koska teatteriin ei ole tehty kuntokartoitusta, tarkkojen kustannusten arvioimiseen ei ole edellytyksiä tämän selvityksen puitteissa. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että vaihtoehto VE2:ssä esitetyn yhden uuden, noin 300-paikkaisen elokuvateatterisalin rakentamisen kustannukset ovat n. 1,0 milj. euroa (alv. 0%) Kustannusarviossa on oletettu, että uuden teatterisalin rakentamisen yhteydessä joudutaan tekemään taloteknisiä korjauksia ja rakentamaan mm. uusi ivkonehuone ja väestönsuoja. Nämä kustannukset on sisällytetty yllä olevaan arvioon. Varustelu ja sisustus. Uuden salin rakentamisen ohella ratkaisu edellyttää olemassa olevan elokuvateatterin peruskorjaamista. Kolmisaliselle elokuvateatterille tehtävän peruskorjauksen kustannukset ovat noin 1,2 milj. euroa. Peruskorjauksen yhteydessä tulisi lisäksi vähintäänkin uudistaa salien sisustus. AV-tekniikan uudistaminen tullee myös ajankohtaiseksi lähivuosina, digitaalitekniikan kehittymisen myötä. Sisustuksen uudistamisen kustannukset ovat n euron luokkaa. Tekniikan uudistamisen kustannukset ovat n euron luokkaa. Kustannukset yhteensä. Vaihtoehto VE2:n mukaisen ratkaisun - yksi uusi sali, vanhan elokuvateatterin korjaus yhteenlasketut kustannukset ovat arviolta 2,5 milj. euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu tontin pysäköintipaikkojen menetyksestä ja uusien paikkojen lunastamisesta aiheutuvia kustannuksia. Peruskorjattavien tilojen korjausasteeksi on arvioitu n. 60%. Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Rahoitus. Elokuvateatterin kehittämisen kustannukset jakautuvat kiinteistönomistajan ja elokuvateatterioperaattorin kesken Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset VE1 Maakunta-aukion elokuvakeskus VE1 tarkoittaa uuden elokuvakeskuksen rakentamista kaupungin omistuksessa olevalle tontille. Tontinkäyttöluonnosten ja elokuva-alan toimijoiden alustavien kannanottojen perusteella vaikuttaa, että edellytykset uuden elokuvakeskuksen rakentamiselle ovat olemassa. Hankkeen eteenpäin vieminen edellyttää kuitenkin tarkentavia keskusteluita potentiaalisten elokuvaoperaattorien kanssa hankkeen laajuuden ja muiden suunnittelun reuna-ehtojen täsmentämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että elokuvakeskuksen mahdollinen toteuttaminen Maakuntaaukiolle on sidoksissa aukiolle kaavaillun maanalaisen pysäköinnin toteutukseen.

15 12 Elokuvakeskuksen toteutus edellyttää kaavamuutoksen. VE2 Marilynin teatterin kehittäminen VE2 mukaisessa ratkaisussa on kyse yksityisessä omistuksessa olevan kiinteistön kehittämisestä. Hankkeen toteuttaminen ja toteutusaikataulu riippuvat siten viime kädessä siitä, ovatko kiinteistönomistajan ja elokuvayrittäjänä toimivan vuokralaisen halu ja resurssit riittävät keskuksen uudistamisen edellyttämiin sekä siitä, millä aikavälillä eri osapuolet pääsevät sopimukseen hankkeen rahoituksesta ja kustannusten jaosta. Teatterin peruskorjauksen ja laajennuksen kustannuksiksi arvioitiin edellä n. 2,5 milj. euroa Johtopäätökset ja suositukset Uusien elokuvateattereiden myötä (esim. Porin Promenadikeskus, Tampereen Plevna, Helsingin Tennispalatsi jne.) elokuvateatteriasiakkaiden vaatimustaso on kohonnut ja odotukset elokuvateattereita kohtaan ovat kasvaneet. Teattereiden odotetaan tarjoavan muutakin kuin pimeän salin, valkokankaan ja pehmeät penkit, joilla istua 2,5-tuntisen esityksen ajan. Elokuvateatterissa käynti on yhä enenevissä määrin muuttumassa kokonaisvaltaisemmaksi vapaa-ajan viettotavaksi, koko illan mittaiseksi tapahtumaksi esim. yhdistettynä ravintolaillalliseen tai jopa taidenäyttelyssä käyntiin. Myös operaattoripuolella elokuvateatteritoiminta on murrosvaiheessa. Jo nyt elokuvateattereissa järjestetään yritys- ja teematapahtumia, saleja käytetään päiväkäytössä kokoustiloina, digi-tekniikan myötä teatterien monikäyttöisyys kasvaa entisestään. Alan muutoksessa mukana oleminen edellyttää myös operaattoreilta tulevaisuudessa yhä kokonaisvaltaisempaa otetta: elokuva- ja viihdealan monitaituruutta. Yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi ratkaisu olisi Seinäjoella toimivampi uuden teatterin rakentaminen vai vanhan kunnostaminen ei selvitystä varten käytössä olevilla tiedoilla ole mahdollista tehdä. Elokuvateatterin tilatarpeet huomioon ottaen Maakuntaaukio sopisi uuden elokuvakeskuksen sijaintipaikaksi. Toisaalta myös Marilynin kiinteistöä on mahdollista kehittää elokuvateatterina. Olemassa olevaa rakennusta on mahdollista kunnostaa ja esim. laajentaa yhdellä salilla. Rakennuksen talotekniset korjaustarpeet sekä elokuvien vaatiman tekniikan ja äänentoistolaitteiden uudistaminen ja sijoittaminen vanhaan rakennukseen edellyttävät kuitenkin investointeja, joita suunniteltaessa tulee pohdittavaksi uudistuksen hyödyt ja kustannukset: kuinka kauas tulevaisuuteen kunnostus on ratkaisu? Lopulliseen päätökseen vaihtoehtojen paremmuudesta vaikuttavat kustannusten ohella kuitenkin monet muut seikat, kuten rahoitusmalli (mahdolliset tuet) sekä operaattorin, kiinteistönomistajan sekä kaupungin näkemykset. Elokuva/kulttuurikeskushanketta koskevat jatkotoimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin kohdassa Keskustan maanalainen pysäköinti Lähtökohdat Tavoite keskustan kortteleiden tiivistämisestä lisää tarvetta maanalaisen pysäköinnin toteutukseen. Maanalaiseen pysäköintiin liittyy luontevasti myös huoltoliikenteen osittainen siirtäminen maan alle.

16 13 Selvityksemme mukaan maanalaista pysäköintiä on mahdollista sijoittaa keskustassa ainakin seuraaville, kaupungin omistuksissa oleville tonteille: 1. Keskustori 2. Maakunta-aukio 3. Katualueet (yhteydet yksityisiin laitoksiin) Yksityisillä tonteilla sijaitsevia pysäköintilaitosten mahdollisia sijoituspaikkoja ovat: 4. Keskustorin maanalaisen pysäköinnin laajennus Pollarin tontille ja Ilkan viereiselle tontille 5. Forumin kortteli, Epstori ( ja Ermilän tontti) Kohdeselvitys Maaperä- tai muita erillistutkimuksia ei tätä selvitystä varten tehty. Tiedot perustuvat haastatteluista ja olemassa olevista dokumenteista koottuihin tietoihin Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys Seuraavassa on kuvattu maanalaisen pysäköinnin kehittämiskohteet. Kohteet on esitetty liitteessä Keskustori (184 ap) Selvityksen perusteella Keskustorin pysäköintilaitokseen on mahdollista sijoittaa noin 184 autopaikkaa. Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon asuinrakennuksen väestönsuojaa. Kun Keskustorin uudisrakennuksen tarve on noin 40 autopaikkaa, jää ulkopuoliseen käyttöön noin 140 autopaikkaa. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen järjestetään Keskuskadulta uudisrakennuksen yhteyteen. Rakentamisen yhteydessä voidaan aukaista ajoyhteys Keskustorin länsilaidalla sijaitsevan Säästöpankin pysäköintikellariin. Tämä avaa myös mahdollisuuden ketjuttaa pysäköintitiloja aina Maakunta-aukiolle saakka, ja harkita uudelleen maanalaisen pysäköinnin ajoyhteyksiä. 2. Maakunta-aukio (max 110 ap) Maakunta-aukion pysäköintilaitoksen laajuus tulee harkita tontin käyttötarkoituksen ja lähikortteleiden toimintojen pysäköintitarpeen perusteella. Tontille on mahdollista rakentaa n. 110 autopaikan pysäköintilaitos. Mikäli tontti käytetään asuinrakentamiseen, on oma tarve noin 30 autopaikkaa. Elokuvakeskuksella autopaikkojen tarve on tätä pienempi. Mikäli maanalainen pysäköintilaitos rakennetaan, on kellarikerrokseen perusteltua rakentaa myös väestönsuoja ja tavaraliikennettä palvelevia tiloja. Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen autopaikkoja jäisi ulkopuolisen käyttöön Pysäköintilaitos on mahdollista liittää Kalevankadun toisella puolella sijaitsevaan pysäköintitilaan kadunalaisella ajoyhteydellä. Tarvetta ylimääräisille pysäköintipaikoille voisi olla Ermilän tontilla, mikäli kiinteistön tonttitehokkuutta haluttaisiin korottaa. Muita käyttäjiä voisivat olla ns. Marilynin kiinteistön käyttäjät erityisesti silloin, jos kiinteistön käytön kehit-

17 14 täminen edellyttäisi lisärakentamista, joka siirtäisi maanpäällistä pysäköintiä tontilta pois. 3. Katualueet (yhteydet yksityisiin pysäköintilaitoksiin) Keskustorin pysäköintilaitoksen suunnittelun yhteydessä on syytä selvittää yksityisten kiinteistönomistajien tarpeet maanalaisista ajoyhteyksistä kellarikerroksessa sijaitseviin pysäköintilaitoksiinsa. Yhteyksiä on teknisesti mahdollista rakentaa katualueen kautta esimerkiksi Osuuspankin ja Epstorin pysäköintilaitoksiin. 4. Laajennus Pollarin tontille ja Ilkan viereinen tontti (130 ap) Pollarin tontin rakentamisen yhteydessä kannen alle on periaatteessa mahdollista rakentaa 130 autopaikkaa. Jos Pollarin kiinteistön väestönsuojat ja liiketilojen huoltopiha rakennetaan kannen alle, vähenee lukumäärä noin 100 autopaikkaan. Tässä esitetyssä ratkaisussa Pollarin kiinteistön autopaikkatarve kokonaisuudessaan on noin 50 ap. Laajennus voidaan rakentaa joko pelkästään Pollarin tontille tai laajentamalla sitä joko katualueelle tai edelleen Ilkan viereiselle tontille (ks. liite 7). 6. Forumin kortteli, Epstori ( ja Ermilän tontti) Maakunta-aukion itäpuolisen, Mikko Laitilan omistuksessa olevan kiinteistön kellarissa oleva tila on mahdollista muuttaa pysäköintilaitokseksi, jonne ajoyhteys olisi Kauppakadulta tontin 5 kautta. Pysäköintilaitokseen olisi mahdollista osoittaa n. 80 autopaikkaa. Mikäli pysäköintilaitos toteutuisi, olisi ajoyhteyden mahdollista palvella myös tontin 2 pysäköintitilaa, jonka Koulukadulta toimiva ajoyhteys on osoittautunut hankalaksi ja maanpäällisten tilojen kehittämisen esteeksi. Epstorin kehittämisen yhteydessä on tutkittu korttelin maanalaisen pysäköintihallin laajentamista. Myös Ermilän tontilla voisi olla kiinnostusta oman maanalaisen pysäköintitilan rakentamiseen, mikäli tonttia kehitetään lisärakentamisella. Tontinkäyttöluonnoksen mukaisen lisärakentamisen jälkeen tontin autopaikkatarve olisi noin 45 autopaikkaa (mitoitusperusteena tontin kerrosala n kem 2 ) Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset. Keskustorin maanalainen pysäköintilaitos. Hankkeen laajuus on noin 5200 br-m 2, hankkeen rakennuskustannukset ilman torin pintarakenteita, valaistusta, kalusteita ja varusteita on n. 2,8 milj. euroa (alv 0%). Autopaikkakohtaiseksi kustannukseksi muodostuu n euroa. Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Rahoitus ja toteutus. Hankkeen rahoitukseen vaikuttaa, toteutetaanko se erillishankeena, vai kytketäänkö hankkeen toteutus maanpäälliseen rakentamiseen. 1) Jos halli rakennutetaan erillishankkeena, hallin rakennuttajana toimii erillinen, hallin omistajaksi jäävä uusi tai jo olemassa oleva halliyhtiö. Halliyhtiön osakkuus muodostuisi tässä vaihtoehdossa autopaikkoja lunastavista kiinteistönomistajista, muista keskusta-alueen toimijoista/ yrityksistä sekä Seinäjoen kaupungista. Kaupungilla olisi halliyhtiön pääasiallisena omistajana tässä mallissa ensisijainen vastuu rakennuttamisesta.

18 15 2) Toisena vaihtoehtona on, että pysäköintihallin rakennuttaminen kytketään maanpäällisen asuin/ liikerakennuksen toteutukseen siten, että esim. tontinluovutusehdossa ja/ tai tontinluovutuskilpailuun osallistuvilta edellytetään, että maanpäällisen asuin/ liikerakennus rakennuttajataho/ryhmä ottaa vastuun myös hallin rakentamisesta ja rahoituksesta. Tämä malli perustuu siten edellä esitettyä selkeämmin yksityisrahoitusmalliin. Hallinnollisesti asuin/ liikekiinteistöstä ja halliyhtiöstä muodostettaisiin erilliset yhtiöt. Ero näissä kahdessa mallissa on, että jälkimmäinen malli antaa enemmän liikkumavaraa rahoitus/omistusjärjestelyihin ja etenkin kaupungin osakkuuteen ja vastuuseen hallin rakennuttamisesta Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset Keskustorin maanalainen pysäköintilaitos. Aiemmin tehtyjen selvitysten (kevään 2003 raportti) ja tätä selvitystä varaten tehtyjen haastattelujen perusteella vaikuttaa, että alustavaa kiinnostusta pysäköintihallin toteuttamiseen ja hallipaikkojen lunastamiseen löytyy. Hankkeen vieminen toteutusasteelle ja rahoittajatahojen sitoutuminen hankkeeseen edellyttävät kuitenkin tarkempia teknis-taloudellisia selvityksiä todellisten rakennuskustannusten selvittämiseksi. Nämä asiat tulee selvittää osana hankesuunnitelmaa (kts. tarkemmin kohta 3.4.). Maakunta-aukion pysäköintilaitos. Maakunta-aukion pysäköintihalli on esitetty toteutusoptiona. Se, toteutetaanko halli yleisenä vai yksityisenä pysäköintihallina riippuu siitä, varataanko Maakunta-aukio tulevaisuudessa asuin/ liikerakentamiseen vai julkisluontoiseen rakentamiseen (kts. tarkemmin kohta 2.2.) Pysäköintihallin toteutus on luonnollisesti kytköksissä maanpäällisten rakentamisen toteutusaikatauluun Johtopäätökset ja suositukset Keskustorin pysäköintihallin toteutusta viedään eteenpäin. Maakunta-aukion pysäköintihallin tarpeellisuus selvitetään Maakunta-aukion käyttötarkoituksesta päättämisen yhteydessä. Jatkotoimenpiteet on kuvattu tarkemmin kohdassa Kävely-ympäristö (liiteraportti 8) Kävely-ympäristön kehittämistä on käsitelty erillisessä liiteraportissa Kävelykeskustan kehittämisperiaatteita kaupunkikuvallisesta näkökulmasta tarkasteltuna (liite 8).

19 16 3 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 3.1 Keskustori Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Kaupungin päätös keskustorin koilliskulman varaamisesta asuin/ liikerakentamiseen 2) Tontinluovutuskilpailun järjestäminen. Kilpailuehdotusten perusteella määritellään: rakennusoikeus arkkitehtoninen hahmo (massoittelu) liittyminen ympäristöön (torialue, Pollarin tontti) fyysinen liittyminen maanalaisen pysäköintiluolaan hankkeen rahoitus, toteuttaja/sijoittajaryhmä 3) Kaavamuutoksen käynnistäminen, tontin luovutus toteuttajataholle 3.2 Maakunta-aukio Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Kaupungin päätös maakunta-aukion varaamisesta elokuvateatterille tai asuin/ liikerakentamiseen (kts. tarkemmin kohta elokuvateatteri-hanke) 2) Kaavamuutoksen käynnistäminen, tontin luovutus toteuttajataholle 3.3 Elokuvakeskus-hanke Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Elokuvakeskus-hankkeen selvittämistä jatketaan erillisselvityksen puitteissa kevään aikana. Selvitettävät osakokonaisuudet: A) Uuden elokuvakeskuksen toteutusmallin tarkentaminen rahoituksen/ rahoitusmallin sekä muiden toteutuksen reunaehtojen tarkempi selvittäminen (jatkoneuvottelut potentiaalisten operaattorien kanssa) keskuksen sijainnin määrittely (Marilynin kiinteistö, Maakunta-aukio vai jokin muu operaattorien osoittama paikka). Tarvittavat mitoitustarkastelut. operaattorin valinta (jatkokeskustelut operaattori(e)n kanssa) laajuuden ja palvelujen tarkempi määrittely (operaattorien ja mahdollisten yhteistyökumppanien yksityiskohtaisemman konseptin huomioiminen) esisopimus kaupunki- operaattori-sijoittaja tontin varaamisesta (tontin luovutusehdoista sopiminen) tai operaattorin-kiinteistönomistajan välinen sopimus Marilynin kiinteistön kehittämisestä varsinaisen hankesuunnittelun käynnistäminen (hankesuunnitelman laatiminen)

20 17 B) Maakunta-aukion maanalaisen pysäköintihallin toteutustarkastelu (kaavaillun elokuvakeskuksen alla) hallin toteuttajatahot - elokuvakeskuksen osallistuminen pysäköintihallin toteutukseen - naapurikiinteistöjen osallistuminen toteutukseen (neuvottelut: mm. Seurakunta/ Ermilän tontin rakennusoikeuden lisääminen ja varaaminen asuntorakentamiselle, mukaantulo pysäköintihallin toteutukseen) - kaupungin osallistuminen toteutukseen - muut tahot tekniset tarkastelut - kustannusten arviointi (maaperätutkimus, kunnallistekniikka) - muut erityispiirteet: mm. osa hallista elokuvakeskuksen ja taidemuseon väestönsuojaksi. Huoltoliikenteen ratkaiseminen pysäköintitasolta. hankesuunnittelun kytkeminen elokuvakeskus-hankkeeseen (oletus: keskus päätetään sijoittaa Maakunta-aukiolle). Huom. pysäköintihalli ja elokuvakeskus muo- dostavat teknisesti ja rakenteellisesti yhden kokonaisuuden - pysäköintihallin suunnittelu edellyttää siten toteutustasoisia suunnitelmia maan päällisestä rakennuksesta (elokuvakeskus). ( 3) Kaavamuutokset) ( 4) Osahankkeiden toteutussuunnittelun ja rakennuttamisen käynnistäminen ) 3.4 Keskustan maanalainen pysäköinti Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Keskustorin ja Maakunta-aukion pysäköintihallien toteutustarkastelu: A) Keskustorin maanalainen pysäköintihalli yksityiskohtaisen hankesuunnitelman laatiminen: - tarvittavat tekniset selvitykset (maaperä, kunnallistekniikka, liikenne) - hankkeen laajuus, yms. määrittely - liiketaloudelliset tarkastelut: kustannus-kannattavuuslaskelmat - luonnoskuvat käyttäjien/ rahoittajatahojen sitouttaminen (esisopimukset) suunnittelun kytkeminen maanpäälliseen suunnitteluun/ tontinluovutuskilpailu (kts. kohta Keskustori) (kaavamuutostyö) (toteutussuunnittelun ja rakennuttamisen käynnistäminen joko erillishankkeena tai osana asuin/liiketalon rakentamista) B) Maakunta-aukion maanalainen pysäköintihalli, kts. tarkemmin kohta Elokuvakeskus-hanke 2) Korttelien sisäisten pysäköintijärjestelyiden kehittäminen yksityisten kiinteistönomistajien kanssa

21 Kävely-ympäristön kehittäminen Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1. VAIHE: Keskustorin ympäristö 1) Jatkosuunnittelu päätös maanalaisen pysäköinnin laajuudesta ja Keskustorin jatkosuunnittelun käynnistämisestä (tontinluovutuskilpailu) toteutussuunnittelu tontinluovutuskilpailun tulokseen perustuen kaavamuutos rahoituspäätös 2) Toteutus toteutus maanalaisen pysäköintilaitoksen (ja asuin-/liikerakennuksen) yhteydessä 2. VAIHE: Maakunta-aukion ympäristö (Puistopolku ja osa Kalevankatua) 1) Jatkosuunnittelu päätös Maakunta-aukion käyttötarkoituksesta (ja maanalaisen pysäköinnin laa- juudesta) sekä naapurikiinteistöjen kehittämissuunnitelmista aikatauluineen toteutussuunnittelu kaavamuutos rahoituspäätös 2) Toteutus toteutus erillishankkeiden aikataulut huomioiden 3. VAIHE: Muu kävelykeskusta (Koulukatu, kävelyraitti Epstorilta Megakeskukseen, Kauppakatu) toteutus ja jatkosuunnittelu erillishankkeiden aikataulut huomioiden

22 19 Liite 1 Haastattelut Manner, Keijo Lautamäki, Heikki Lehtola, Heikki Roine, Jussi Mäkelä, Juhani Keskimäki, Yrjö Nyman, Aimo Ylinen, Tuomo Suikko, Keijo Heinämäki, Teuvo Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Etelä-Pohjanmaan OP-Kiinteistökeskus Ilkka-Yhtymä Tapiola, kiint.os. (puh.haast.) Ovenia Kuortaneen Säästöpankki Nordea RKL Pentti Ylinen Seinäjoen seurakunta STH-Tilipalvelu (Forumin kiinteistö) Laitila, Mikko (Koulukatu 13, Kalevankatu 12) Aukia, Jaakko (Epstorin kiinteistö, Keskuskatu 8) Pollari, Raimo Kivelä, Sami Vuorio, Kaisa Mänty, Timo Aho, Reijo Itäniemi, Anu Matila, Ilkka Röhr, Marko Etelä-Pohjanmaan Messut Fransmanni Citycon (Torikeskus) Finnkino Oy Reijo Aho Oy (elokuvateatteri Marilyn) Reijo Aho Oy (elokuvateatteri Marilyn) Digital Cinema Matila &Röhr Oy Digital Cinema Matila &Röhr Oy

23 20 Liite 2 Vuoden 1999 selvitys: Keskustori ja Maakunta-aukio (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy) Torialue, katutaso(esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

24 21 Torialue, katutaso (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

25 22 Torialue, katutaso, ramppiratkaisut (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

26 23 Toripysäköinti (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

27 24 Maakunta-aukion elokuvakeskus (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

28 25 Liite 3 Keskustori ja Maakunta-aukio Keskustori ja Maakunta-aukio, jalankulkutaso

29 26 Keskustori ja Maakunta-aukio, ylemmät kerrokset

30 27 Liite 4 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus, VE1, vaihe 1

31 28 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus, VE1, vaihe 2

32 29 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus VE1, krs

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS KESKUSTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS KESKUSTA Maakunta-aukio ALOITE Seinäjoen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 20.6.2005

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009 Tampere, Ratina vuonna 2000 29.5.2009 Ratina ennen 29.5.2009 Ratina vuonna 1898 ja 1960-luvun alkupuolella Ratina ennen 29.5.2009 Ratinan aatekilpailu 29.5.2009 Yleinen aatekilpailu 2.10.2000 15.2.2001

Lisätiedot

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Pohjois-Haagan renessanssi 18.4.2011 Kaupunki haluaa edistää täydennysrakentamista Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 OP-POHJOLAN VALLILA-KORTTELIN LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kslk 2011-175 Hankenumero 2981_1, karttaruutu H4 Teollisuuskatu 1a-1b,

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Liite 5 Liite 5 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 12.10.2009 MUISTIO Paikka: Seinäjoen kaupungintalo,

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa)

XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa) XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa) Ranta-Tampella Tonttimaata 5,4-6,8 ha Ratinan Eteläranta Tonttimaata 3,2 ha Amuri Tonttimaata 3,2 ha

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI +53.90 TEHTAANKATU +50.40 +50.90 HUOLTO +49.80 +51.60 LUMEN- PUDOTUS PAIKKARINKATU III +65.5 AJOLUISKA PYSÄKÖINTI- TASOLTA +62.0 +56.00 HUOLTO +54.80 IV KÄVELY-YHTEYS YHT. 21 AP +55.00 HUOLTO SÄÄSTÖPANKIN

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

HEINOLAN TORIN IDE ASUUNNITELMA YLEISKAAVOITUSTA VAR TEN Torilla tavataan. WSP Finland Oy

HEINOLAN TORIN IDE ASUUNNITELMA YLEISKAAVOITUSTA VAR TEN Torilla tavataan. WSP Finland Oy HEINOLAN TORIN IDE ASUUNNITELMA YLEISKAAVOITUSTA VAR TEN Torilla tavataan WSP Finland Oy HEINOLAN TORIN IDEASUUNNITELMA Torilla tavataan WSP Finland Oy Ideana perinteen vaaliminen Heinolan keskusta on

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2020

Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2020 hallinto ulko-oleskelu vihreä kampus Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2020 asuminen YLÄKAUPUNKI boheemikorttelit yllättävä suvaitsevainen rento ulko-oleskelu KÄVELYKESKUSTA elämysoleskelu korkealaatuinen

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 Vaihtoehto A Vaihtoehto B HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu Ratkaisu/vaikutuksen kohde Vaihtoehto A Vaihtoehto B Korttelin 1 perusparantaminen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki.

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyyntö Tietolan alueen tonttien luovutuksesta *Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyynnön sisältö Yleistä

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 255 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 255 24.8.2015 121 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS

KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 19.8.2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Timo Ojanperä Marko Olli Työnumero 82129780 Ramboll Ruukintie

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /

Lisätiedot

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.40. Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Timo Karén, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

AIESOPIMUS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SYYTTÄJÄNVIRASTON (NS

AIESOPIMUS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SYYTTÄJÄNVIRASTON (NS Kaupunginhallitus 116 05.03.2012 Kaupunginvaltuusto 39 10.04.2012 AIESOPIMUS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SYYTTÄJÄNVIRASTON (NS. OIKEUSTALON) SIJOITTUMISSELVITYKSESTÄ KAUPUNGINTALON TONTILLE JA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI +5.60 +5.70 PAIKKARINKATU HUOLTO +5.80 IV SISÄÄNAJO IN +55.0, KÄVELYKATU +50.0 +50.90 HUOLTO +51.60 III +65.5 AJOLUISKA - TASOLTA +6.0 KÄVELY-YHTEYS HUOLTOAJOYHTEYS PINTA-ALAT Tontti 10 7 m² Rakennus yht.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

CITY-KORTTELIIN RAKENNETTAVAA WILLIPARKKI OY:N PYSÄKÖINTILAITOSTA JA KORTTELIN TONTTEJA NUMEROT 1, 27, 28, 32, 34 JA 35 KOSKEVA RASITESOPIMUS

CITY-KORTTELIIN RAKENNETTAVAA WILLIPARKKI OY:N PYSÄKÖINTILAITOSTA JA KORTTELIN TONTTEJA NUMEROT 1, 27, 28, 32, 34 JA 35 KOSKEVA RASITESOPIMUS LUONNOS 28.3.2014 CITY-KORTTELIIN RAKENNETTAVAA WILLIPARKKI OY:N PYSÄKÖINTILAITOSTA JA KORTTELIN TONTTEJA NUMEROT 1, 27, 28, 32, 34 JA 35 KOSKEVA RASITESOPIMUS SOPIJAPUOLET 1. Lappeenrannan kaupunki, tekninen

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 2712/02.07.00/2014 124 Niittykummun metrokeskuksen pysäköintiyhtiön perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Lönnrotinkatu 11. Helsinki

Lönnrotinkatu 11. Helsinki Lönnrotinkatu 11 Helsinki Lönnrotinkatu 11, sijainti E12 VANTAA 45 E75 Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä. 600 metrin säteellä sijaitsevat mm.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 2/7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI Ehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, jotka koskevat nähtävillä olleen kaavaehdotuksen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot