Raportti Seinäjoen kaupunki. Keskustan kehittäminen - hankkeistus. Copyright Jaakko Pöyry Infra

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 12.5.2004. Seinäjoen kaupunki. Keskustan kehittäminen - hankkeistus. Copyright Jaakko Pöyry Infra"

Transkriptio

1 Raportti Seinäjoen kaupunki Keskustan kehittäminen - hankkeistus

2 Johdanto ja yhteenveto Seinäjoen kaupunki tilasi joulukuussa 2003 Jaakko Pöyry Infralta ydinkeskustan kehittämiseen liittyvän selvityksen. Selvitys koski seuraavia keskustan kehittämisen viittä ydinhanketta: Keskustori Maakunta-aukio kulttuuri/ elokuvakeskushanke keskustan maanalainen pysäköinti kävely-ympäristön kehittäminen Keskustori ja maanalainen pysäköinti. Keskustorin kehittämisessä päädyttiin esittämään ratkaisua, jossa torin koilliskulmaan esitetään rakennettavaksi asuin/ liiketalo. Rakennuksen arkkitehtuuri (korkeus, rakennusoikeus, massoittelu), tarkempi käyttötarkoitus (liiketilojen ja asunto- jen suhde) sekä hankkeen toteuttajatahot esitettiin ratkaistavaksi nk. tontinluovutuskilpailun avulla. Rakennusmassa on esitetty sijoitettavaksi siten, että se mahdollistaa nykyiset katujärjestelyt (autoliikenteen Keskuskadun ja Kalevankadun välillä). Pidemmällä aikavälillä ja esim. tapahtumien yhteydessä - alue voidaan muuttaa yhtenäiseksi tapahtuma-aukioksi. Torin alle esitettiin rakennettavaksi maanalainen n. 200 autopaikan pysäköintihalli, josta luodaan kulkuyhtey- det torin laidan kiinteistöihin. Hallin ajoramppi esitetään upotettavaksi uudisrakennuksen runkoon - ei erilliseksi rampiksi - jolloin se ei rajoita torialueen suunnittelua. Pysäköintihalli voidaan toteuttaa erillishankkeena tai sen toteutus voidaan kytkeä osaksi asuin/liiketalon rakentamista. Maakunta-aukio. Maakunta-aukion kehittämiseksi löydettiin kaksi mahdollista perusvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 (VE1) Maakunta-aukio on esitetty uuden elokuvakeskuksen mahdollisena sijaintipaikkana. Vaihtoehdossa 2 (VE2) Maakunta-aukiolle on esitetty asuin/ liikerakentamista. Viereisen nk. Ermilän tontin kehittäminen ja täydennysrakentaminen esitettiin kiinteistönomistajalle tarjottavaksi optioksi. Selvityksessä todettiin lisäksi, että aukion alle on mahdollista rakentaa n. 110 paikan pysäköintihalli. Sen tarpeellisuus ja laajuus määräytyy pitkälti tontin käyttötarkoituksen mukaan. Kulttuuri/ elokuvakeskushanke. Osaselvityksenä kartoitettiin elokuvateatteritoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä tehdyn konseptitarkastelun ja elokuvaoperaattorien haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että elokuvateatteritoiminnan kehittämiselle on edellytyksiä Seinäjoella. Vaihtoehtoina ovat toiminnan kehittäminen nykyisen elokuvateatterin puitteissa tai täysin uuden elokuvakeskuksen rakentaminen. Päätös linjasta edellyttää jatkoselvityksiä. Maanalainen pysäköinti. Keskustorin ja Maakunta-aukion ohella kortteleiden sisältä löytyy kohteita, joita voidaan kehittää maanalaisen pysäköinnin tarpeisiin (esim. nk. Forumin ja Epstorin korttelit). Näiden toteutus riippuu yksityisten kiinteistönomistajien päätöksenteosta. Kävely-ympäristön kehittäminen. Selvityksessä on tarkasteltu Seinäjoen keskustan kaupunkikuvan muodostumista ja keskeisiä kaupunkikuvallisia elementtejä. Selvitys on laadittu erityisesti Seinäjoen keskustan yleissuunnitelmaa ( ) tarkentavaksi selvitykseksi. Aiemmin laaditut kehittämisratkaisut ovat teknisesti toimivia ja soveltuvat siten toteutussuunnittelun pohjaksi. Viihtyvyyden lisäämiseksi yksityiskohtiin, kuten ilmansuuntiin (katujen valoisuus, rakennusten länsisivustojen hyödyntäminen) sekä valaisin- ja materiaalivalintoihin tulisi jatkosuunnit- kuitenkin kiinnittää erityistä telussa huomiota. Vantaalla Jaakko Pöyry Infra Mikko Marja-aho Leena Suomela

3 1 TOIMEKSIANTO Toimeksiannon kuvaus Hankkeistus käsitteenä Aiemmat selvitykset Työryhmän kokoonpano HANKKEISTUSKOHTEET JA RATKAISUMALLIT Keskustori Maakunta-aukio Kulttuuri/ elokuvakeskus hanke Keskustan maanalainen pysäköinti Kävely-ympäristö (liiteraportti 8) SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Keskustori (Vekseliaukio) Maakunta-aukio Elokuvakeskus-hanke Keskustan maanalainen pysäköinti Kävely-ympäristön kehittäminen Liitteet Liite 1 Haastattelut Liite 2 Vuoden 1999 selvitys: Keskustori ja Maakunta-aukio (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy) Liite 3 Keskustori ja Maakunta-aukio Liite 4 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus Liite 5 VE 1 Maakunta-aukion elokuvakeskus Liite 6 VE 2 Maakunta-aukion asuin/liikerakennus Liite 7 Maanalainen pysäköinti Liite 8 Kävely-ympäristö

4 1 1 TOIMEKSIANTO 1.1 Toimeksiannon kuvaus Seinäjoen kaupunki tilasi joulukuussa 2003 Jaakko Pöyry Infralta ydinkeskustan kehittämiseen liittyvän selvityksen. Tavoitteena on ollut tuottaa ydinhankkeiksi määriteltyihin keskustan kehittämiskohteisiin liittyen sellaista konkreettista tietoa ja esisuunnitteluaineistoa, joka luo Seinäjoen kaupungille edellytykset hankkeiden välittömälle käynnistämiselle. Prosessia kutsutaan tässä raportissa hankkeistukseksi (kts. tark. kohta 1.2.) Toimeksianto rajattiin koskemaan seuraavia keskustan kehittämisen viittä ydinhanketta: Keskustori Maakunta-aukio kulttuuri/ elokuvakeskushanke keskustan maanalainen pysäköinti kävely-ympäristön kehittäminen Hankkeita koskevat ratkaisumalleja on käsitelty luvussa Hankkeistus käsitteenä Keskustan kehittämistä varten aiemmin tehdyt selvitykset H A N K K E I S T U S Kaupungin, kiinteistönomistajien tavoitteet keskustan kehittämisestä Kehittämisideoiden jalostaminen, hankesuunnitelmien laatiminen, taustaselvitykset Sidosryhmätyö (keskustelut kiinteistönomistajien ja mahdollisten toteuttajatahojen kanssa) Toteutussuunnittelu, toteutus Kuva 1 Hankkeistusprosessi.

5 2 Keskeistä Seinäjoen keskustan hankkeistuksessa on kehittämiskohteita koskevien aiempien kehittämisideoiden jalostaminen tasolle, jonka perusteella potentiaaliset toteuttajatahot (rahoittajat ja muut sidosryhmät) pystyvät tekemään päätöksiä hankkeen käynnistämisestä ja siten sitoutumaan keskustan konkreettiseen kehittämiseen. Potentiaalisten toteuttaja ja sijoittajatahojen sitoutumista on pyritty edistämään haastattelemalla työn aikana keskeisiä ydinkeskustan kiinteistönomistajia tai heidän edustajiaan sekä mm. elokuvateatterialan toimijoita (liite 1: Haastattelut). Oleellista hankkeistuksessa on ollut myös ollut niiden ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen, jotka ovat aiemmin olleet esteenä Seinäjoen keskustan kehittämiselle. 1.3 Aiemmat selvitykset Keskustan kehittämiseksi aiemmin tehty työ on tuottanut hyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Vuonna 1999 laadittiin kaksi kattavaa selvitystä: Seinäjoen keskustan yleissuunnitelma ja Seinäjoen keskustan kaupallinen ilme ja imago selvitykset (liite 2: Vuoden 199 selvitys: Keskustori ja Maakunta-aukio). Pysäköinnin yleissuunnitelma on valmistunut Vuonna 2002 työnsä aloittanut kaupungin keskustan kehittämistyöryhmä on täydentänyt laadittuja suunnitelmia ja laatinut ehdotuksen keskustan kehittämisestä keväällä Työryhmän kokoonpano Työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä. Seinäjoen kaupungin edustajat: Mikko Pukkinen, kaupunginjohtaja Markku Kujanpää, tekninen johtaja Hilkka Jaakola, kaavoituspäällikkö Juhani Lahti, kaupunginarkkitehti Mauri Hietala, elinkeinotoimenjohtaja Kari Havunen, suunnittelupäällikkö (liikenne, kunnallistekniikka) Martti Norja, yleiskaava-arkkitehti Erkki Välimäki, kehittämisjohtaja Jaakko Pöyry Infran edustajat: Mikko Marja-aho, arkkitehti SAFA, projektipäällikkö, Maa ja Vesi Leena Suomela, KTM, arkkitehti SAFA, JP-Terasto Mariikka Manninen, maisema-arkkitehti MARK, Maa ja Vesi Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA, Maa ja Vesi Keijo Kaistila, tie- ja vesirakennusinsinööri, Maa ja Vesi

6 3 2 HANKKEISTUSKOHTEET JA RATKAISUMALLIT 2.1 Keskustori Lähtökohdat Yleissuunnitelma 1999 (Liite 2: Keskustori ja Maakunta-aukio, Esisuunnittelijat Oy, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy) Vuonna 1999 laaditussa Seinäjoen keskustan yleissuunnitelmassa oli Keskustorista ehdotus, jossa liikenne oli jaettu torin itä- ja länsilaidoille. Keskiosa oli kehitetty tapahtuma-aukioksi, johon oli sijoitettu kahvila-ravintola, esiintymislava ja lasten leikkipaikka. Ehdotuksen ansioita oli mielestämme se, että siinä Keskustorista rakennettiin kävelyympäristöä visuaalisesti täydentävä kaupunkitila. Ehdotuksen varjopuolena pidimme liikennejärjestelyjä. Autoliikenteen siirtäminen aukion laidoille muodosti aukiosta liikennevirtojen ympäröimän, muusta kävely-ympäristöstä eristyneen saarekkeen, jonka houkuttelevuus oli kahviopaviljongin ja leikkipaikan varassa. Esitetty rakennusoikeus oli niin ikään alimitoitettu. Kahvion rakennusoikeuden myymisestä saatavat tuotot olisivat olleet vähäisiä aukion katurakentamisen kustannuksiin verrattuna. Liikennejärjestelyt muodostivat viimekädessä ongelman koko Keskustorin toteutettavuudelle. Ajoneuvoliikenteen siirtäminen torin laidoille johtaisi aukion itä- ja länsireunoilla varsin ahtaisiin jalkakäytäviin, joiden elävöittäminen terassien ym. kaupallisten palvelujen avulla olisi hankalaa. Kaupallisten toimijoiden kannalta vaikeita olivat myös maanalaisen pysäköinnin rampit, jotka ahtauttivat katutilaa sijoittuessaan suoraan liiketilojen eteen. Oletettavaa on, että liikennejärjestelyiden muuttaminen sekä pysäköintiramppien toteutus torialueelle jakaisi mielipiteitä, ja että asiasta olisi siksi vaikea saada aikaan päätöstä. Peruslähtökohdat Keskustorin suunnittelun tavoitteista ja reunaehdoista todettiin projektin alussa seuraavaa: Keskustori muodostaa tärkeän potentiaalin maanalaisten pysäköintipaikkojen rakentamiselle Keskustorin täydennysrakentaminen on tavoiteltavaa ja muodostaa merkittävän tulonlähteen kaupungille torin itälaidan Pollarin tontti vapautuu jossain vaiheessa kehittämiselle Keskustorille haetaan toteuttamiskelpoista ratkaisumallia, joka voidaan käynnistää viipymättä Totesimme, että aukion rakentamiselle olisi perusteltua etsiä sellaista ratkaisua, joka ei edellytä välittömiä muutoksia Koulukadun nykyisiin liikennejärjestelyihin. Tästä periaatteesta seuraa, että rakentamiselle mahdolliset alueet jakautuvat aukion itä- ja länsireunoille ja rakentaminen tukeutuu aukiota rajaaviin tontteihin. Keskustan ajoneuvoliikenteen muutoksia koskevat päätökset, esimerkiksi mahdollinen Koulukadun sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä Keskustorin kohdalla, on syytä irrottaa Keskustorin rakentamista koskevasta hankkeesta ja käsitellä erikseen oman aikataulunsa mukaisesti.

7 Kohdeselvitys Keskustorin pinta-ala on n m 2. Tori-alue on kaupungin omistuksessa, käyttötarkoituksen muutos tori-alueesta muuhun tarkoitukseen edellyttää asemakaavamuutosta. Pohja-olosuhteita ei ole tutkittu. Pohjaveden korkeusasema tekee yhtä useamman kellarikerroksen rakentamisesta teknisesti vaativaa ja epätaloudellista Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys Työryhmän kanssa sovittujen lähtökohtien perusteella päädyttiin yhteisesti ratkaisumalliin, jossa rakentaminen osoitetaan Keskustorin itäreunalle, jolla on aukion geometriasta johtuen enemmän tilaa kuin länsireunalla. Niin asunnot kuin katutason palvelut hyötyvät sijainnista torin itäreunalla, jonne aurinko paistaa pitkälle iltaan lämmittäen kahviloiden ja ravintoloiden ulkoterasseja. Sijaintia perustelee myös tulevaisuudessa uudisrakennettavaksi tuleva Pollarin tontti, johon aukion täydennysrakentaminen tukeutuu niin kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisesti. Rakentamisen tarkemmalle sijoittelulle tutkittiin projektin kuluessa kaksi perusvaihtoehtoa: pitkänomainen rakennusmassa, joka yhdistyi Pollarin ja Nordean kiinteistöihin valokatteisen aulan välityksellä sekä tornimainen massa, joka sijoittui Pollarin tontin eteen. Tornitaloratkaisun etuja ovat toteutuksen riippumattomuus muista kiinteistöistä sekä kaupunkikuvallinen potentiaali. Koska vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole toisiaan pois sulkevia, vaan pikemminkin saman ratkaisun variaatioita, on tässä raportissa esitetty ainoastaan tornitalovaihtoehto. Rakennuksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ja massoittelun tarkastelu on jätetty jatkosuunnittelun tehtäväksi. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyssä tornitalovaihtoehdossa 7 8-kerroksisen rakennusmassan ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan liiketilaa, 2. kerrokseen liike- tai toimistotilaa ja kerroksiin asuntoja. Katettu ajoyhteys maanalaisiin pysäköintitiloihin rakennetaan uudisrakennuksen yhteyteen siten, että ajo pysäköintiin tapahtuu Keskuskadulta. Ramppi on esitetty upotettavaksi rakennuksen runkoon - ei erilliseksi rampiksi - jolloin se ei rajoita torialueen suunnittelua. Ehdotuksen mukaisen uudisrakennuksen laajuus on noin 3000 kem 2. Ratkaisun kaupunkikuvallinen mielenkiinto sisältyy korkean rakennusmassan ja aukion suhteeseen. Korkea rakennus auttaa suhteuttamaan Nordean nyt suhteettoman korkealta vaikuttavaa rakennusta ympäristöönsä ja tunnustaa samalla Keskustorin merkityksen kaupungin keskipisteenä. Lisäksi korkea rakennusmassa alkaa väistämättä toimia vastaparina Koulukadun eteläpäässä sijaitsevalle Aalto-keskukselle. Ratkaisumallilla torille on mahdollista osoittaa kohtuullisen paljon rakennusoikeutta ilman, että aukio menettää väljyyden tuntuaan. Keskustorin maanalaisen pysäköinnin toteutuminen mahdollistaa rakennusoikeuden kasvattamisen lähikortteleissa sekä Pollarin tontilla tontin käytön tarkastelun ilman velvoitetta katutason pysäköinnistä. Mikäli Nordean kujalla sijaitseva pysäköinti siirretään maan alle, voidaan pysäköinniltä vapautuva tontin osa ja sen jatke Pollarin tontilla rakentaa esimerkiksi katetuksi kauppakujaksi, joka rakentuisi osaksi olemassa olevien kauppakujien sarjaa Sokokselta Epstorille. Pollarin tontin rakentaminen perustuu 2-kerroksiseen liike-/toimitilaan ja kahteen siihen liittyvään 5-kerroksiseen asuinrakennusmassaan. Asuinrakennusten pihat on sijoitettu liiketilamassojen katoille.

8 5 Ratkaisumalli mahdollistaa yhtenäisen liikekorttelin rakentumisen Keskustorin itälaidalle. Tontinkäyttöluonnoksen perustella liikekortteliin on mahdollista sijoittaa n m 2 uutta liike-/toimitilaa kahteen kerrokseen. Korttelin rakentuminen antaisi aiheen myös Nordean kiinteistön liittämisen osaksi kokonaisuutta. Keskustorin ja Pollarin kiinteistöjen rakentaminen aikaansaisi torin läheisyyteen n. 50 uutta asuntoa, joiden muodostama ostovoiman lisäys vahvistaisi osaltaan keskustan liikkeiden toimintamahdollisuuksia. Täydennysrakentamisen jälkeenkin tori säilyttää aukiomaiset piirteensä ja kehittämispotentiaalinsa tulevaisuuden tarpeita varten. Aukion halkaiseva ajoväylä rakennetaan kiveyksillä aukion visuaaliseksi osaksi. Aukion rakenteet, pinnoitteet, valaisimet, istutukset, varusteet ja kadunkalusteet suunnitellaan siten, että aukiosta rakentuu houkutteleva ja urbaani, jalankululle varattu alue. Torin länsilaidalle sijoitetaan pysäköintitason ilmanvaihtoa palveleva tekninen rakennus, jonka yhteyteen rakennetaan jalankulku- ja hissiyhteys pysäköintitasolle. Aukion toteutuksen yhteydessä harkitaan sitä, onko keskeiset jalankulkualueet aiheellista varustaa talvikunnossapitoa helpottavalla lämmityksellä. Liike-elämän tarpeet edellyttävät maanalaisen pysäköinnin lisäksi riittävää lyhytaikaista katutason pysäköintiä. Kalevankadun ja Keskuskadun lisäksi lyhytaikaista pysäköintiä palvelevia pysäköintipaikkoja osoitetaan torille Koulukadun varteen. Toria voidaan käyttää Oulun Rotuaarin tapaan liike-elämää tukevien teemapäivien ja tapahtumien sijoituspaikkana. Tapahtumien sähköistys hoidetaan torialueen kattavalla sähkö- ja teletekniikkaa palvelevalla kanavoinnilla helposti käyttöön otettavine liittymineen. Torin rakentamisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa keskustaa kauppapaikkana torin ja sen itäpuolisen liikekorttelin rakentamisella ja kehittämisellä. Torille levittäytyvät kaupalliset palvelut, kuten kahvila- ja terassitoiminta, vahvistavat aukion elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Torin varren kiinteistöille (esim. Nordean kiinteistö, Säästöpankin kiinteistö) voi olla perusteltua myöntää lisärakennusoikeutta torilta kiinteistöjen ilmeen ja julkisivujen kohentamiseksi Hankkeen kustannukset ja rahoitus Keskustorin liike-/asuinrakennus toteutetaan yksityisrahoituksella. Koska hanke on vaativa niin päätöksenteon, kuin kaupunkikuvan näkökulmista, on hankkeen ratkaisumallin tarkastelulle perusteltua varata riittävästi resursseja. Tontinluovutuskilpailu tarjoaisi kaupungille mahdollisuuden kartoittaa Keskustorin uudisrakennuksen arkkitehtonisia ja toteutusvaihtoehtoja sekä selvittää rahoittajien mielenkiinnon hanketta kohtaan. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn kaltaisen liike-asuinrakennuksen rakennuskustannukset ilman tonttikustannuksia ovat n. 3,3 milj. euroa (alv. 0%), laajuus n br-m 2. Kustannuksissa ei ole huomioitu maanalaisen pysäköinnin osuutta, joka rakennukselle jyvitettynä on n euroa (kustannusarviona on käytetty euroa / autopaikka, pysäköintipaikkatarpeeksi arvioitu n. 40 paikkaa.) Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset Keskustorin rakentaminen kytkeytyy kiinteästi maanalaisen pysäköinnin rakentamiseen niin teknisesti kuin aikataulullisesti. Koska Pollarin tontin rakentamisen käynnistymisestä ei tällä hetkellä ole varmuutta, on Keskustorin rakentamista syytä tarkastella omana

9 6 itsenäisesti käynnistettävänä hankkeenaan, johon Pollarin ja Nordean tonttien myöhempi kehittäminen tukeutuu. Keskustorin rakentaminen edellyttää kaavamuutoksen. Keskustorin rakentamisen laajuus ja vaativuus asettaa suunnittelun tavoitteet korkealle. Vaikka rakentaminen on teknisesti mahdollista toteuttaa Pollarin tontin rakentamisesta riippumatta, on kohteesta perusteltua laatia tarkempi tarkastelu, jossa on Keskustorin rakentamisen lisäksi otettu huomioon myös Pollarin ja Nordean tonttien käyttö sekä maanalaisen pysäköinnin ratkaisut. Tällainen tarkastelu olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi tontinluovutuskilpailulla. Aikataulullisesti hanke voisi edetä siten, että tontinluovutuskilpailu järjestettäisiin 2004 ja ratkaistaisiin alkuvuodesta Kilpailusta saadun tuloksen perusteella käynnistettäisiin kaavamuutosprosessi, joka voisi limittyä rakennussuunnittelun kanssa tavoitteena rakennusluvan myöntäminen hankkeelle vuoden 2005 lopulla. Pysäköintilaitoksen toteuttaminen ajoittuisi vuosille siten, että laitos olisi käytössä syksyllä Asuinrakennuksen työmaa käynnistyisi syksyllä 2006 ja rakennus valmistuisi vuodenvaiheessa Rahoittajien kiinnostus torin liike-/asuinrakennukseen lienee ilmeinen, sillä keskeinen sijainti ja laajuus kohottavat kohteen myyntiarvon kohtuullisen korkealle. Hankkeeseen kiinteästi liittyvän maanalaisen pysäköinnin toteutus on selostettu tarkemmin kohdassa Johtopäätökset ja suositukset Suunnittelutehtävän vaativuuden, kohteen keskeisen sijainnin ja kohteeseen liittyvän yleisen mielenkiinnon takia olisi kohteen tutkiminen arkkitehtikilpailulla hyvin perusteltua. Kokonaisuuden kannalta ns. tontinluovutuskilpailu olisi tehokas keino mitata Keskustorin rakentamisen toteutuskelpoinen potentiaali. Kilpailun tuloksena kaupunki saisi hyvän ja perustellun läpileikkauksen rakentamisen vaihtoehdoista päätöksenteon ja kaavoituksen pohjaksi. Lisäksi arkkitehtikilpailu keräisi hankkeelle positiivista julkisuutta. Jos kilpailun tarkastelualue laajennettaisiin ideoinnin osalta itäpuoliseen kortteliin, saisi kaupunki suunnitelmamateriaalia, joka voisi nopeuttaa Pollarin ja Nordean tonttien kehittämisen käynnistymistä. Hankkeen eteneminen kohti konkreettista toteutusta on tärkeää keskustan liike-elämän ja elinvoimaisuuden säilymisen kannalta. Kehittämisen vaiheittainen jatkuminen tontinluovutuskilpailun muodossa vahvistaisi kaupan uskoa keskustaan kauppapaikkana.

10 7 2.2 Maakunta-aukio Lähtökohdat Halu ja tarve Maakunta-aukion kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen on nousut esille useissa aiemmissa keskustan kehittämistä käsittelevissä selvityksissä. Vuoden 1999 selvityksessä aukiolle oli luonnosteltu 3-salinen elokuvateatteri. Keväällä 2003 valmistuneessa Seinäjoen keskustan kehittämisraportissa ei otettu sen tarkemmin kantaa rakentamisen luonteeseen eikä laajuuteen, mutta esitettiin maakunta-aukion muuttamista kaavamuutoksella liikekorttelialueeksi. Tontin myynnistä saatavat tuotot esitettiin käytettäväksi kaupunkikeskustan kehittämiseen. Yksimielisyys kehittämisestä on olemassa, lopullinen esitys käyttötarkoituksesta on puuttunut. Tämän selvityksen tuloksena Maakunta-aukiolle löydettiin kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: VE1 Maakunta-aukion kehittäminen uuden elokuvakeskuksen sijaintipaikkana VE2 Maakunta-aukion kehittäminen asuin- ja liiketalokorttelina Vaihtoehtotarkasteluiden yhteydessä tutkittiin myös maanalaisen pysäköintihallin toteutusmahdollisuuksia Kohdeselvitys Marilynin aukion pinta-ala on noin 1972 m2. Aukio rajautuu pohjoissivustaltaan Kalevankatuun, lännessä Puistopolkuun, etelässä nk. Ermilän tonttiin sekä idässä Marilynin kiinteistöön. Käyttötarkoituksen muutos torialueesta muuhun toimintaan edellyttää asemakaavamuutosta. Aukion pohja-olosuhteita ei ole tutkittu Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys VE 1 Maakunta-aukion elokuvakeskus (Liite 5) Vaihtoehtoa 1 (elokuvakeskus) on käsitelty erikseen kohdassa 2.3. VE 2 Asuin/ liikerakentaminen (Liite 6) Vaihtoehtoiseksi käyttötarkoitukseksi elokuvakeskukselle on aukion kehittäminen asuin-liiketalokorttelina. Tontinkäyttöluonnoksessa tontille on sijoitettu 5 kerrosta korkea rakennus, jonka kadunvarsikerros ja Puistopolulle avautuva reuna on liiketilaa. Liiketilojen laajuutta ja asuntojen määrää, rakennusoikeutta sekä massoittelua on mahdollista tutkia tarkemmin mahdollisen jatkosuunnittelun aikana. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn ratkaisun asuin-liiketaloratkaisun rakennusoikeudeksi on esitetty n k-m 2. Ratkaisun mukainen autopaikkatarve on n. 30 autopaikkaa. Tarkastelussa on lisäksi esitetty ratkaisu, jossa nk. Ermilän tontilla sijaitsevan toinen matala asuin/ liikerakennus on purettu (nyk. bingohallin rakennus) ja korvattu uudisrakennuksella. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn uudisrakennuksen kerrosala on n k-m 2. Ratkaisun mukainen autopaikkatarve koko tontilla on n. 45 autopaikkaa.

11 8 Rakentamisen yhteydessä Maakunta-aukion pysäköintihallia olisi tarvittaessa mahdollista laajentaa Ermilän tontin alle. Ermilän tontin uudisrakentaminen ja maanalaisen pysäköintihallin toteutus on esitetty kiinteistönomistajille tarjottavana mahdollisuutena, toteutusoptiona; Maakunta-aukion asuin/ liikerakentaminen ei sinällään edellytä toimenpiteitä Ermilän tontilla Hankkeen kustannukset ja rahoitus VE 1 Maakunta-aukion elokuvakeskus. Vaihtoehdon 1 kustannuksia ja rahoitusta on tarkasteltu kohdassa VE2 Asuin/ liikerakentaminen. Hanke toteutetaan yksityisrahoitusmallilla. Tontinkäyttöluonnoksessa esitetyn tyyppisen, 2000 k-m 2 laajuisen asuin-liiketalon rakentamiskustannukset (ilman tonttia) ovat n. 2,2 milj. euroa. Mahdollisen 30 autopaikkaa käsittävän pysäköintihallin kustannuslisä on n euroa. Jos Ermilän tontin kehittäminen ja lisärakentaminen kytkeytyy Maakunta-aukion kehittämiseen, Ermilän kiinteistö voi lunastaa Maakunta-aukion alle rakennettavan pysäköintilaitoksen paikkoja ja osallistua siten hallin kustannuksiin Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset VE 1: Maakunta-aukion elokuvakeskus. Vaihtoehdon vaiheistusta, aikataulua ja toteuttamisedellytyksiä on tarkasteltu kohdassa VE2 Asuin/ liikerakentaminen. Jos Maakunta-aukion käyttötarkoitukseksi päätetään asuin/ liikerakentaminen, hankkeen jatkosuunnittelu voidaan käynnistää heti Johtopäätökset ja suositukset Kummassakin tutkitussa vaihtoehdossa on etunsa ja heikkoutensa. Elokuvakeskuksen etuna on sen positiivinen, kaupunkikeskustan toimintaa aktivoiva vaikutus. Heikkoudet liittyvät hankkeen rahoitukseen, joka edellyttää mahdollisesti kaupungin mukaantuloa. Asuin- ja liikerakentamisvaihtoehdon etuna on, että hanke voidaan saada nopeasti käyntiin. Lisäksi kohde on puhtaasti yksityisrahoituksella toteutettava ratkaisu. Potentiaalisen rakennusoikeuden määrä huomioon ottaen, kaupungin tontista saatava hinta (pysäköintihalleineen) on todennäköisesti myös korkeampi kuin jos aukio päätetään varata elokuvakeskukselle tai muuhun julkisluonteiseen toimintaan. Kaupunkikeskustan elävöittämisen perusteella suosittelemme Maakunta-aukiolle ensisijaisesti elokuvakeskus-vaihtoehtoa (VE1). Asuin/ liikerakennusvaihto on varteenotettava vaihtoehto, jos uutta elokuvakeskusta ei rakenneta, tai jos sille pystytään osoittamaan vaihtoehtoinen paikka jatkosuunnittelun aikana.

12 9 2.3 Kulttuuri/ elokuvakeskus hanke Lähtökohdat Aiemmissa keskustan kehittämisselvityksissä on noussut esille toive keskustan kulttuuritarjonnan ja erityisesti elokuvateatteritoiminnan kehittämisestä. Keskustelun viemiseksi konkreettisemmalle asteelle asia päätettiin nostaa erilliseksi selvitysosioksi. Toimeksiannossa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: VE1 VE2 Toiminnan kehittäminen uuden rakennuksen puitteissa (erillinen elokuva/ kulttuurikeskushanke). Alustavana sijaintivaihtoehtona tukittiin Maakunta-aukion tonttia. Elokuvateatteritoiminnan kehittäminen nykyisen Marilynin kiinteistön puitteissa (esim. teatterin laajentaminen) Selvitystä varten haastateltiin Seinäjoen Marilyn-elokuvateatterioperaattoria sekä potentiaalisia muita operaattoreita. Lisäksi haastateltiin Marilynin kiinteistön manageroinnista vastaavaa tahoa (liite 1 Haastattelut) Kohdeselvitys Teknisiä tai muita Marilynin kiinteistöön ja Maakunta-aukioon liittyviä erillistutkimuksia ei tätä selvitystä varten tehty. Tiedot perustuvat haastatteluista ja olemassa olevista dokumenteista koottuihin tietoihin. Maakunta-aukio. Kts tarkemmin kohta 2.2 Maakunta-aukio. Marilynin kiinteistö. Marilynin kiinteistön omistaa työeläkevakuutusyhtiö Varma. Rakennus on valmistunut Sen kokonaisala on 2 762m 2, huoneistoala 2 041m 2 ja tilavuus m 3. Kohteessa tehtiin vuonna 1976 kevyitä saneeraustoimenpiteitä. Kuntokartoitusta ei ole tehty. Rakennuksella on erityislaatuinen historia. Valmistuessaan tämä 75 miljoonaa markkaa maksanut maakunnan väen yhteinen urheilu- ja kulttuurikeskus oli vilkkaassa käytössä. Maakuntatalo oli paikkakunnalla toimineiden maakunnallisten yhdistysten ylpeyden aihe ja pohjalaisen maakuntahengen symboli. Maakuntatalo käsitti 650-paikkaisen juhlasalin, useita tilavia kokoushuoneita, harjoitustilat palloilua ja voimailua varten, teatteriravintolan, useita liikehuoneistoja sekä maakunnan ensimmäisen uima-altaan. Maakuntatalon sisähallin seinää koristaa taitelija Arvi Bromanin fresko Lakeuden kansan vaellus. (Suora lainaus teoksesta Kun kauppa kävi, jotta pirellä piti, toim. Aki Mäki, 1988.) Sittemmin rakennuksessa on ollut erilaista toimintaa. Uuden uimahallin valmistuttua vuonna 1977 tiloissa sijaitsi market-myymälä. Elokuvateatteri on nykyisin rakennuksen suurin vuokralainen. Kahdessa kerroksessa pinta-alaa on yhteensä 718 m 2, pitäen sisällään kolme elokuvasalia (Marilyn1 297 m 2 / 320 paikkaa; Marilyn2 n.70 m 2 / 70 paikkaa; ja Marilyn3 n. 50m 2 / 50paikkaa), aula/ lämpiö- ja sosiaalitilat sekä tekniset tilat Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys Toimeksianto käsitti konseptitasoisen tarkastelun, jonka puitteissa tutkittiin elokuvateatteritoiminnan tilatarpeet ja taloudelliset toteuttamisedellytykset, sekä se, onko toiminnot

13 10 mahdollista koota yhdeksi kulttuuri/elokuvakeskushankkeeksi. Konseptitarkastelun avulla haettiin myös vastausta siihen, miten hyvin lähtökohdaksi otetut olevat kaksi toteutusvaihtoehtoa palvelevat elokuvateatteritoiminnan (ja laajemmin kulttuuritoiminnan) kehittämistä Seinäjoella. Konseptitarkastelun tueksi laadittiin kaksi vaihtoehtoista tontinkäyttöluonnosta (liitteet 5 ja 6). VE1 Maakunta-aukion elokuvakeskus (Liite 5) Vaihtoehdossa 1 (VE1) on esitetty ratkaisu, jossa Maakunta-aukiolle on sijoitettu uusi elokuvakeskus. Tontinkäyttöluonnoksessa on selvitetty, että aukiolle on mahdollista rakentaa 4 elokuvasalia käsittävä 2-kerroksinen elokuvakeskus, jonka laajuus on n k-m 2. Salit on mahdollista sijoittaa toiseen kerrokseen, jolloin katutasoon sijoittuisi esim. erikoisliike- ja kahvila/ ravintolatiloja. Keskukselle voidaan osoittaa n. 10 pysäköintipaikkaa omalla tontilla. Rakennuksen alle on myös mahdollista rakentaa maksimissaan 110 autopaikan pysäköintilaitos. Kuten vaihtoehdossa VE2, tässäkin vaihtoehdossa Ermilän tontille on mahdollista rakentaa bingohallin rakennuksen korvaava uudisrakennus. (kts. tarkemmin kohta 2.2.3) VE2 Marilynin teatterin kehittäminen (Liite 6) Vaihtoehdossa 2 (VE2) on esitetty ratkaisu, jossa nykyistä elokuvateatterikiinteistöä (Marilynin kiinteistö) on laajennettu yhdellä 300-paikkaisella salilla. Lisäksi katutason tiloihin on esitetty sijoitettavaksi elokuvateatteritoimintaa tukevia tiloja, kuten kahvila/ ravintola. Maakunta-aukiolle on esitetty asuin/ liikerakentamista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Seinäjoen tapaan elokuvateatterit toimivat useimmiten vuokratiloissa. Alan yleinen käytäntö on, että teatterioperaattori vastaa teatterin edellyttämän tekniikan ja sisustuksen (penkit yms.) toteutuksesta, kiinteistönomistaja varsinaiseen rakennukseen kohdistuvista kustannuksista. Seuraavassa on arvioitu tarkasteluvaihtoehtojen kustannuksia. VE1 Maakunta-aukion elokuvakeskus Kustannukset. Uuden elokuvakeskuksen kustannusarvio riippuu toteutuskonseptista ja hankkeen lopullisesta laajuudesta: toteutetaanko keskus puhtaana elokuvateatterina, vai liittyykö keskukseen muita tiloja (liiketilat tms.). Vaihtoehto VE1:n mukaisen 4-salisesta elokuvateatterista ja liiketiloista koostuvan hankekokonaisuuden kustannusarvio on n. 4,1 milj. euroa (hankkeen laajuudeksi arvioitu n k-m 2 ). Elokuvakeskuksen osuus kustannuksista on noin 2,7 miljoonaa euroa (alv. 0%), josta varustelun ja sisustuksen osuus on n %. Elokuvateatterin kustannusarviossa sen laajuudeksi on arvioitu 4-salia/ n. 650-paikkaa, pinta-alaksi n k-m 2.

14 11 Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Kustannuksissa ei ole huomioitu keskuksen alle hankkeen yhteydessä mahdollisesti rakennettavan pysäköintilaitoksen toteutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Pysäköintilaitoksen toteutusta ja kustannuksia on käsitelty erikseen kohdassa 2.3. Rahoitus. Elokuvateatteri tulisi pyrkiä rahoittamaan elokuvaoperaattorin järjestämällä yksityisrahoitusmallilla. Uuden elokuvakeskuksen toteutus saattaa kuitenkin edellyttää kaupungin mukaantuloa, esim. hankkeen takaajana. Kaupungin mukaantuloa edellytetään varmuudella, jos keskuksen alle halutaan rakentaa yleinen pysäköintilaitos. VE2 Marilynin teatterin kehittäminen Rakennustekniset kustannukset. Koska teatteriin ei ole tehty kuntokartoitusta, tarkkojen kustannusten arvioimiseen ei ole edellytyksiä tämän selvityksen puitteissa. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että vaihtoehto VE2:ssä esitetyn yhden uuden, noin 300-paikkaisen elokuvateatterisalin rakentamisen kustannukset ovat n. 1,0 milj. euroa (alv. 0%) Kustannusarviossa on oletettu, että uuden teatterisalin rakentamisen yhteydessä joudutaan tekemään taloteknisiä korjauksia ja rakentamaan mm. uusi ivkonehuone ja väestönsuoja. Nämä kustannukset on sisällytetty yllä olevaan arvioon. Varustelu ja sisustus. Uuden salin rakentamisen ohella ratkaisu edellyttää olemassa olevan elokuvateatterin peruskorjaamista. Kolmisaliselle elokuvateatterille tehtävän peruskorjauksen kustannukset ovat noin 1,2 milj. euroa. Peruskorjauksen yhteydessä tulisi lisäksi vähintäänkin uudistaa salien sisustus. AV-tekniikan uudistaminen tullee myös ajankohtaiseksi lähivuosina, digitaalitekniikan kehittymisen myötä. Sisustuksen uudistamisen kustannukset ovat n euron luokkaa. Tekniikan uudistamisen kustannukset ovat n euron luokkaa. Kustannukset yhteensä. Vaihtoehto VE2:n mukaisen ratkaisun - yksi uusi sali, vanhan elokuvateatterin korjaus yhteenlasketut kustannukset ovat arviolta 2,5 milj. euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu tontin pysäköintipaikkojen menetyksestä ja uusien paikkojen lunastamisesta aiheutuvia kustannuksia. Peruskorjattavien tilojen korjausasteeksi on arvioitu n. 60%. Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Rahoitus. Elokuvateatterin kehittämisen kustannukset jakautuvat kiinteistönomistajan ja elokuvateatterioperaattorin kesken Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset VE1 Maakunta-aukion elokuvakeskus VE1 tarkoittaa uuden elokuvakeskuksen rakentamista kaupungin omistuksessa olevalle tontille. Tontinkäyttöluonnosten ja elokuva-alan toimijoiden alustavien kannanottojen perusteella vaikuttaa, että edellytykset uuden elokuvakeskuksen rakentamiselle ovat olemassa. Hankkeen eteenpäin vieminen edellyttää kuitenkin tarkentavia keskusteluita potentiaalisten elokuvaoperaattorien kanssa hankkeen laajuuden ja muiden suunnittelun reuna-ehtojen täsmentämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että elokuvakeskuksen mahdollinen toteuttaminen Maakuntaaukiolle on sidoksissa aukiolle kaavaillun maanalaisen pysäköinnin toteutukseen.

15 12 Elokuvakeskuksen toteutus edellyttää kaavamuutoksen. VE2 Marilynin teatterin kehittäminen VE2 mukaisessa ratkaisussa on kyse yksityisessä omistuksessa olevan kiinteistön kehittämisestä. Hankkeen toteuttaminen ja toteutusaikataulu riippuvat siten viime kädessä siitä, ovatko kiinteistönomistajan ja elokuvayrittäjänä toimivan vuokralaisen halu ja resurssit riittävät keskuksen uudistamisen edellyttämiin sekä siitä, millä aikavälillä eri osapuolet pääsevät sopimukseen hankkeen rahoituksesta ja kustannusten jaosta. Teatterin peruskorjauksen ja laajennuksen kustannuksiksi arvioitiin edellä n. 2,5 milj. euroa Johtopäätökset ja suositukset Uusien elokuvateattereiden myötä (esim. Porin Promenadikeskus, Tampereen Plevna, Helsingin Tennispalatsi jne.) elokuvateatteriasiakkaiden vaatimustaso on kohonnut ja odotukset elokuvateattereita kohtaan ovat kasvaneet. Teattereiden odotetaan tarjoavan muutakin kuin pimeän salin, valkokankaan ja pehmeät penkit, joilla istua 2,5-tuntisen esityksen ajan. Elokuvateatterissa käynti on yhä enenevissä määrin muuttumassa kokonaisvaltaisemmaksi vapaa-ajan viettotavaksi, koko illan mittaiseksi tapahtumaksi esim. yhdistettynä ravintolaillalliseen tai jopa taidenäyttelyssä käyntiin. Myös operaattoripuolella elokuvateatteritoiminta on murrosvaiheessa. Jo nyt elokuvateattereissa järjestetään yritys- ja teematapahtumia, saleja käytetään päiväkäytössä kokoustiloina, digi-tekniikan myötä teatterien monikäyttöisyys kasvaa entisestään. Alan muutoksessa mukana oleminen edellyttää myös operaattoreilta tulevaisuudessa yhä kokonaisvaltaisempaa otetta: elokuva- ja viihdealan monitaituruutta. Yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi ratkaisu olisi Seinäjoella toimivampi uuden teatterin rakentaminen vai vanhan kunnostaminen ei selvitystä varten käytössä olevilla tiedoilla ole mahdollista tehdä. Elokuvateatterin tilatarpeet huomioon ottaen Maakuntaaukio sopisi uuden elokuvakeskuksen sijaintipaikaksi. Toisaalta myös Marilynin kiinteistöä on mahdollista kehittää elokuvateatterina. Olemassa olevaa rakennusta on mahdollista kunnostaa ja esim. laajentaa yhdellä salilla. Rakennuksen talotekniset korjaustarpeet sekä elokuvien vaatiman tekniikan ja äänentoistolaitteiden uudistaminen ja sijoittaminen vanhaan rakennukseen edellyttävät kuitenkin investointeja, joita suunniteltaessa tulee pohdittavaksi uudistuksen hyödyt ja kustannukset: kuinka kauas tulevaisuuteen kunnostus on ratkaisu? Lopulliseen päätökseen vaihtoehtojen paremmuudesta vaikuttavat kustannusten ohella kuitenkin monet muut seikat, kuten rahoitusmalli (mahdolliset tuet) sekä operaattorin, kiinteistönomistajan sekä kaupungin näkemykset. Elokuva/kulttuurikeskushanketta koskevat jatkotoimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin kohdassa Keskustan maanalainen pysäköinti Lähtökohdat Tavoite keskustan kortteleiden tiivistämisestä lisää tarvetta maanalaisen pysäköinnin toteutukseen. Maanalaiseen pysäköintiin liittyy luontevasti myös huoltoliikenteen osittainen siirtäminen maan alle.

16 13 Selvityksemme mukaan maanalaista pysäköintiä on mahdollista sijoittaa keskustassa ainakin seuraaville, kaupungin omistuksissa oleville tonteille: 1. Keskustori 2. Maakunta-aukio 3. Katualueet (yhteydet yksityisiin laitoksiin) Yksityisillä tonteilla sijaitsevia pysäköintilaitosten mahdollisia sijoituspaikkoja ovat: 4. Keskustorin maanalaisen pysäköinnin laajennus Pollarin tontille ja Ilkan viereiselle tontille 5. Forumin kortteli, Epstori ( ja Ermilän tontti) Kohdeselvitys Maaperä- tai muita erillistutkimuksia ei tätä selvitystä varten tehty. Tiedot perustuvat haastatteluista ja olemassa olevista dokumenteista koottuihin tietoihin Konseptitarkastelu ja alustava tontinkäyttöselvitys Seuraavassa on kuvattu maanalaisen pysäköinnin kehittämiskohteet. Kohteet on esitetty liitteessä Keskustori (184 ap) Selvityksen perusteella Keskustorin pysäköintilaitokseen on mahdollista sijoittaa noin 184 autopaikkaa. Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon asuinrakennuksen väestönsuojaa. Kun Keskustorin uudisrakennuksen tarve on noin 40 autopaikkaa, jää ulkopuoliseen käyttöön noin 140 autopaikkaa. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen järjestetään Keskuskadulta uudisrakennuksen yhteyteen. Rakentamisen yhteydessä voidaan aukaista ajoyhteys Keskustorin länsilaidalla sijaitsevan Säästöpankin pysäköintikellariin. Tämä avaa myös mahdollisuuden ketjuttaa pysäköintitiloja aina Maakunta-aukiolle saakka, ja harkita uudelleen maanalaisen pysäköinnin ajoyhteyksiä. 2. Maakunta-aukio (max 110 ap) Maakunta-aukion pysäköintilaitoksen laajuus tulee harkita tontin käyttötarkoituksen ja lähikortteleiden toimintojen pysäköintitarpeen perusteella. Tontille on mahdollista rakentaa n. 110 autopaikan pysäköintilaitos. Mikäli tontti käytetään asuinrakentamiseen, on oma tarve noin 30 autopaikkaa. Elokuvakeskuksella autopaikkojen tarve on tätä pienempi. Mikäli maanalainen pysäköintilaitos rakennetaan, on kellarikerrokseen perusteltua rakentaa myös väestönsuoja ja tavaraliikennettä palvelevia tiloja. Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen autopaikkoja jäisi ulkopuolisen käyttöön Pysäköintilaitos on mahdollista liittää Kalevankadun toisella puolella sijaitsevaan pysäköintitilaan kadunalaisella ajoyhteydellä. Tarvetta ylimääräisille pysäköintipaikoille voisi olla Ermilän tontilla, mikäli kiinteistön tonttitehokkuutta haluttaisiin korottaa. Muita käyttäjiä voisivat olla ns. Marilynin kiinteistön käyttäjät erityisesti silloin, jos kiinteistön käytön kehit-

17 14 täminen edellyttäisi lisärakentamista, joka siirtäisi maanpäällistä pysäköintiä tontilta pois. 3. Katualueet (yhteydet yksityisiin pysäköintilaitoksiin) Keskustorin pysäköintilaitoksen suunnittelun yhteydessä on syytä selvittää yksityisten kiinteistönomistajien tarpeet maanalaisista ajoyhteyksistä kellarikerroksessa sijaitseviin pysäköintilaitoksiinsa. Yhteyksiä on teknisesti mahdollista rakentaa katualueen kautta esimerkiksi Osuuspankin ja Epstorin pysäköintilaitoksiin. 4. Laajennus Pollarin tontille ja Ilkan viereinen tontti (130 ap) Pollarin tontin rakentamisen yhteydessä kannen alle on periaatteessa mahdollista rakentaa 130 autopaikkaa. Jos Pollarin kiinteistön väestönsuojat ja liiketilojen huoltopiha rakennetaan kannen alle, vähenee lukumäärä noin 100 autopaikkaan. Tässä esitetyssä ratkaisussa Pollarin kiinteistön autopaikkatarve kokonaisuudessaan on noin 50 ap. Laajennus voidaan rakentaa joko pelkästään Pollarin tontille tai laajentamalla sitä joko katualueelle tai edelleen Ilkan viereiselle tontille (ks. liite 7). 6. Forumin kortteli, Epstori ( ja Ermilän tontti) Maakunta-aukion itäpuolisen, Mikko Laitilan omistuksessa olevan kiinteistön kellarissa oleva tila on mahdollista muuttaa pysäköintilaitokseksi, jonne ajoyhteys olisi Kauppakadulta tontin 5 kautta. Pysäköintilaitokseen olisi mahdollista osoittaa n. 80 autopaikkaa. Mikäli pysäköintilaitos toteutuisi, olisi ajoyhteyden mahdollista palvella myös tontin 2 pysäköintitilaa, jonka Koulukadulta toimiva ajoyhteys on osoittautunut hankalaksi ja maanpäällisten tilojen kehittämisen esteeksi. Epstorin kehittämisen yhteydessä on tutkittu korttelin maanalaisen pysäköintihallin laajentamista. Myös Ermilän tontilla voisi olla kiinnostusta oman maanalaisen pysäköintitilan rakentamiseen, mikäli tonttia kehitetään lisärakentamisella. Tontinkäyttöluonnoksen mukaisen lisärakentamisen jälkeen tontin autopaikkatarve olisi noin 45 autopaikkaa (mitoitusperusteena tontin kerrosala n kem 2 ) Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset. Keskustorin maanalainen pysäköintilaitos. Hankkeen laajuus on noin 5200 br-m 2, hankkeen rakennuskustannukset ilman torin pintarakenteita, valaistusta, kalusteita ja varusteita on n. 2,8 milj. euroa (alv 0%). Autopaikkakohtaiseksi kustannukseksi muodostuu n euroa. Kustannuslaskennan hintataso on 58/ Rahoitus ja toteutus. Hankkeen rahoitukseen vaikuttaa, toteutetaanko se erillishankeena, vai kytketäänkö hankkeen toteutus maanpäälliseen rakentamiseen. 1) Jos halli rakennutetaan erillishankkeena, hallin rakennuttajana toimii erillinen, hallin omistajaksi jäävä uusi tai jo olemassa oleva halliyhtiö. Halliyhtiön osakkuus muodostuisi tässä vaihtoehdossa autopaikkoja lunastavista kiinteistönomistajista, muista keskusta-alueen toimijoista/ yrityksistä sekä Seinäjoen kaupungista. Kaupungilla olisi halliyhtiön pääasiallisena omistajana tässä mallissa ensisijainen vastuu rakennuttamisesta.

18 15 2) Toisena vaihtoehtona on, että pysäköintihallin rakennuttaminen kytketään maanpäällisen asuin/ liikerakennuksen toteutukseen siten, että esim. tontinluovutusehdossa ja/ tai tontinluovutuskilpailuun osallistuvilta edellytetään, että maanpäällisen asuin/ liikerakennus rakennuttajataho/ryhmä ottaa vastuun myös hallin rakentamisesta ja rahoituksesta. Tämä malli perustuu siten edellä esitettyä selkeämmin yksityisrahoitusmalliin. Hallinnollisesti asuin/ liikekiinteistöstä ja halliyhtiöstä muodostettaisiin erilliset yhtiöt. Ero näissä kahdessa mallissa on, että jälkimmäinen malli antaa enemmän liikkumavaraa rahoitus/omistusjärjestelyihin ja etenkin kaupungin osakkuuteen ja vastuuseen hallin rakennuttamisesta Hankkeen aikataulu ja toteuttamisedellytykset Keskustorin maanalainen pysäköintilaitos. Aiemmin tehtyjen selvitysten (kevään 2003 raportti) ja tätä selvitystä varaten tehtyjen haastattelujen perusteella vaikuttaa, että alustavaa kiinnostusta pysäköintihallin toteuttamiseen ja hallipaikkojen lunastamiseen löytyy. Hankkeen vieminen toteutusasteelle ja rahoittajatahojen sitoutuminen hankkeeseen edellyttävät kuitenkin tarkempia teknis-taloudellisia selvityksiä todellisten rakennuskustannusten selvittämiseksi. Nämä asiat tulee selvittää osana hankesuunnitelmaa (kts. tarkemmin kohta 3.4.). Maakunta-aukion pysäköintilaitos. Maakunta-aukion pysäköintihalli on esitetty toteutusoptiona. Se, toteutetaanko halli yleisenä vai yksityisenä pysäköintihallina riippuu siitä, varataanko Maakunta-aukio tulevaisuudessa asuin/ liikerakentamiseen vai julkisluontoiseen rakentamiseen (kts. tarkemmin kohta 2.2.) Pysäköintihallin toteutus on luonnollisesti kytköksissä maanpäällisten rakentamisen toteutusaikatauluun Johtopäätökset ja suositukset Keskustorin pysäköintihallin toteutusta viedään eteenpäin. Maakunta-aukion pysäköintihallin tarpeellisuus selvitetään Maakunta-aukion käyttötarkoituksesta päättämisen yhteydessä. Jatkotoimenpiteet on kuvattu tarkemmin kohdassa Kävely-ympäristö (liiteraportti 8) Kävely-ympäristön kehittämistä on käsitelty erillisessä liiteraportissa Kävelykeskustan kehittämisperiaatteita kaupunkikuvallisesta näkökulmasta tarkasteltuna (liite 8).

19 16 3 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 3.1 Keskustori Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Kaupungin päätös keskustorin koilliskulman varaamisesta asuin/ liikerakentamiseen 2) Tontinluovutuskilpailun järjestäminen. Kilpailuehdotusten perusteella määritellään: rakennusoikeus arkkitehtoninen hahmo (massoittelu) liittyminen ympäristöön (torialue, Pollarin tontti) fyysinen liittyminen maanalaisen pysäköintiluolaan hankkeen rahoitus, toteuttaja/sijoittajaryhmä 3) Kaavamuutoksen käynnistäminen, tontin luovutus toteuttajataholle 3.2 Maakunta-aukio Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Kaupungin päätös maakunta-aukion varaamisesta elokuvateatterille tai asuin/ liikerakentamiseen (kts. tarkemmin kohta elokuvateatteri-hanke) 2) Kaavamuutoksen käynnistäminen, tontin luovutus toteuttajataholle 3.3 Elokuvakeskus-hanke Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Elokuvakeskus-hankkeen selvittämistä jatketaan erillisselvityksen puitteissa kevään aikana. Selvitettävät osakokonaisuudet: A) Uuden elokuvakeskuksen toteutusmallin tarkentaminen rahoituksen/ rahoitusmallin sekä muiden toteutuksen reunaehtojen tarkempi selvittäminen (jatkoneuvottelut potentiaalisten operaattorien kanssa) keskuksen sijainnin määrittely (Marilynin kiinteistö, Maakunta-aukio vai jokin muu operaattorien osoittama paikka). Tarvittavat mitoitustarkastelut. operaattorin valinta (jatkokeskustelut operaattori(e)n kanssa) laajuuden ja palvelujen tarkempi määrittely (operaattorien ja mahdollisten yhteistyökumppanien yksityiskohtaisemman konseptin huomioiminen) esisopimus kaupunki- operaattori-sijoittaja tontin varaamisesta (tontin luovutusehdoista sopiminen) tai operaattorin-kiinteistönomistajan välinen sopimus Marilynin kiinteistön kehittämisestä varsinaisen hankesuunnittelun käynnistäminen (hankesuunnitelman laatiminen)

20 17 B) Maakunta-aukion maanalaisen pysäköintihallin toteutustarkastelu (kaavaillun elokuvakeskuksen alla) hallin toteuttajatahot - elokuvakeskuksen osallistuminen pysäköintihallin toteutukseen - naapurikiinteistöjen osallistuminen toteutukseen (neuvottelut: mm. Seurakunta/ Ermilän tontin rakennusoikeuden lisääminen ja varaaminen asuntorakentamiselle, mukaantulo pysäköintihallin toteutukseen) - kaupungin osallistuminen toteutukseen - muut tahot tekniset tarkastelut - kustannusten arviointi (maaperätutkimus, kunnallistekniikka) - muut erityispiirteet: mm. osa hallista elokuvakeskuksen ja taidemuseon väestönsuojaksi. Huoltoliikenteen ratkaiseminen pysäköintitasolta. hankesuunnittelun kytkeminen elokuvakeskus-hankkeeseen (oletus: keskus päätetään sijoittaa Maakunta-aukiolle). Huom. pysäköintihalli ja elokuvakeskus muo- dostavat teknisesti ja rakenteellisesti yhden kokonaisuuden - pysäköintihallin suunnittelu edellyttää siten toteutustasoisia suunnitelmia maan päällisestä rakennuksesta (elokuvakeskus). ( 3) Kaavamuutokset) ( 4) Osahankkeiden toteutussuunnittelun ja rakennuttamisen käynnistäminen ) 3.4 Keskustan maanalainen pysäköinti Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1) Keskustorin ja Maakunta-aukion pysäköintihallien toteutustarkastelu: A) Keskustorin maanalainen pysäköintihalli yksityiskohtaisen hankesuunnitelman laatiminen: - tarvittavat tekniset selvitykset (maaperä, kunnallistekniikka, liikenne) - hankkeen laajuus, yms. määrittely - liiketaloudelliset tarkastelut: kustannus-kannattavuuslaskelmat - luonnoskuvat käyttäjien/ rahoittajatahojen sitouttaminen (esisopimukset) suunnittelun kytkeminen maanpäälliseen suunnitteluun/ tontinluovutuskilpailu (kts. kohta Keskustori) (kaavamuutostyö) (toteutussuunnittelun ja rakennuttamisen käynnistäminen joko erillishankkeena tai osana asuin/liiketalon rakentamista) B) Maakunta-aukion maanalainen pysäköintihalli, kts. tarkemmin kohta Elokuvakeskus-hanke 2) Korttelien sisäisten pysäköintijärjestelyiden kehittäminen yksityisten kiinteistönomistajien kanssa

21 Kävely-ympäristön kehittäminen Suositukset jatkotoimenpiteiksi: 1. VAIHE: Keskustorin ympäristö 1) Jatkosuunnittelu päätös maanalaisen pysäköinnin laajuudesta ja Keskustorin jatkosuunnittelun käynnistämisestä (tontinluovutuskilpailu) toteutussuunnittelu tontinluovutuskilpailun tulokseen perustuen kaavamuutos rahoituspäätös 2) Toteutus toteutus maanalaisen pysäköintilaitoksen (ja asuin-/liikerakennuksen) yhteydessä 2. VAIHE: Maakunta-aukion ympäristö (Puistopolku ja osa Kalevankatua) 1) Jatkosuunnittelu päätös Maakunta-aukion käyttötarkoituksesta (ja maanalaisen pysäköinnin laa- juudesta) sekä naapurikiinteistöjen kehittämissuunnitelmista aikatauluineen toteutussuunnittelu kaavamuutos rahoituspäätös 2) Toteutus toteutus erillishankkeiden aikataulut huomioiden 3. VAIHE: Muu kävelykeskusta (Koulukatu, kävelyraitti Epstorilta Megakeskukseen, Kauppakatu) toteutus ja jatkosuunnittelu erillishankkeiden aikataulut huomioiden

22 19 Liite 1 Haastattelut Manner, Keijo Lautamäki, Heikki Lehtola, Heikki Roine, Jussi Mäkelä, Juhani Keskimäki, Yrjö Nyman, Aimo Ylinen, Tuomo Suikko, Keijo Heinämäki, Teuvo Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Etelä-Pohjanmaan OP-Kiinteistökeskus Ilkka-Yhtymä Tapiola, kiint.os. (puh.haast.) Ovenia Kuortaneen Säästöpankki Nordea RKL Pentti Ylinen Seinäjoen seurakunta STH-Tilipalvelu (Forumin kiinteistö) Laitila, Mikko (Koulukatu 13, Kalevankatu 12) Aukia, Jaakko (Epstorin kiinteistö, Keskuskatu 8) Pollari, Raimo Kivelä, Sami Vuorio, Kaisa Mänty, Timo Aho, Reijo Itäniemi, Anu Matila, Ilkka Röhr, Marko Etelä-Pohjanmaan Messut Fransmanni Citycon (Torikeskus) Finnkino Oy Reijo Aho Oy (elokuvateatteri Marilyn) Reijo Aho Oy (elokuvateatteri Marilyn) Digital Cinema Matila &Röhr Oy Digital Cinema Matila &Röhr Oy

23 20 Liite 2 Vuoden 1999 selvitys: Keskustori ja Maakunta-aukio (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy) Torialue, katutaso(esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

24 21 Torialue, katutaso (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

25 22 Torialue, katutaso, ramppiratkaisut (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

26 23 Toripysäköinti (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

27 24 Maakunta-aukion elokuvakeskus (Esisuunnittelijat Oy, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy)

28 25 Liite 3 Keskustori ja Maakunta-aukio Keskustori ja Maakunta-aukio, jalankulkutaso

29 26 Keskustori ja Maakunta-aukio, ylemmät kerrokset

30 27 Liite 4 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus, VE1, vaihe 1

31 28 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus, VE1, vaihe 2

32 29 Keskustorin (ja Pollarin tontin) uudisrakennus VE1, krs

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

KUNKUNPARKIN VAIHEISTUS VAIHEEN 1 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT

KUNKUNPARKIN VAIHEISTUS VAIHEEN 1 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT KUNKUNPARKIN VAIHEISTUS VAIHEEN 1 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT 2470 piir. 14 2.5.2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. VE 1: KUNINKAANKATU TAMMERKOSKI (L-MALLI, LEVEÄ VAIHTOEHTO)... 4 3. VE 2: KUNINKAANKATU

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Uudenkaupungin uimahalli

Uudenkaupungin uimahalli Uudenkaupungin uimahalli Tavoitehinta-arvio 30.11.2015 2 (3) Uudenkaupungin uimahalli Tavoitehinta-arvio 1 Yleistä Laskennan lähtötietoina on käytetty arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy:n arkkitehtiluonnoksia

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ Keskusta, Kauppalaispihan kortteli

JYVÄSKYLÄ Keskusta, Kauppalaispihan kortteli JYVÄSKYLÄ Keskusta, Kauppalaispihan kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS, kaavatunnus 01:158 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan otsikko: Asemakaavan muutos 1. kaupunginosan korttelin 11 tonteille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula

JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle Tekijä:

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio Juankosken päiväkoti, kustannusarvio 25.02.2016 Uudisvaihtoehto Olemme arvioineet Juankosken päiväkodin uudisrakennushinnan. Kustannukset on laskettu arvioituun Juankosken hintatasoon 03/2016. Laskelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2016 1 (5) 67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro 8584 TRE:7568/10.02.01/2014 Valmistelija / lisätiedot: Elina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT VASTINEINEEN

VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT VASTINEINEEN 17.11.2016 LIITE 9 MÄKIKADUN TUKIKOHTA / MALJALAHTI 3-1-6 VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT VASTINEINEEN Valmisteluvaiheen aineistoon sisältyivät tontit 3-1-6 ja 7 eli koko kortteli 3-1.

Lisätiedot

Lahden keskustavision toteutus Kh kv esittely keväällä Veli Pekka Toivonen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala

Lahden keskustavision toteutus Kh kv esittely keväällä Veli Pekka Toivonen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden keskustavision toteutus Kh kv esittely keväällä 2008 Tela 24.8.2004, 253 Kaupunginhallitus 20.9.2004, 615 Keskusta alueen kehittämisperiaatteet, kehittämisen visio tuleville 10 15 vuodelle Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82 Ympäristölautakunta 92 21.11.2013 Maankäyttötoimikunta 7 18.03.2014 Maankäyttötoimikunta 30 19.08.2014 Ympäristölautakunta 19 31.03.2015 Ympäristölautakunta 33 23.04.2015 Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää

Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma Veli-Pekka Tanhuanpää 08.10.2015 Spondan pysäköintitilat 16 pysäköintiyksikköä/laitosta, joista 9 kpl yli 200 ap Pysäköintiä 98 eri kohteessa Hallinnoituja

Lisätiedot

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22 Kaupunginhallitus 166 30.05.2016 TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22 1123/53/2007 KH 30.05.2016 166 Valmistelu ja lisätiedot: kiinteistöpäällikkö

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 70 8.4.2015 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Talo Oy Kuopion Tulliportinkatu 27 / Multimäki 4-8 tontti 3, 5

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Esiselvitys Merimatin koulun ja Matinkylän uimahallin rakennus- ja rahoitusratkaisuista (Espoon kaupunki/inspira Oy

TIIVISTELMÄ. Esiselvitys Merimatin koulun ja Matinkylän uimahallin rakennus- ja rahoitusratkaisuista (Espoon kaupunki/inspira Oy TIIVISTELMÄ Esiselvitys Merimatin koulun ja Matinkylän uimahallin rakennus- ja rahoitusratkaisuista (Espoon kaupunki/inspira Oy Hankkeen tausta Matinkylän alueelle kauppakeskus Iso-Omenan läheisyyteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty Lohja / Kortteli 36 OAS 10.10.2006 (4.12.2007) s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.10.2006 päivitetty 04.12.2007 Lohja / Kortteli 36 OAS 10.10.2006

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Muistio ja laskelmat

Muistio ja laskelmat Muistio ja laskelmat 23.05.2016 HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY SIBELIUS-AKATEMIA, HANKESUUNNITELMA RAKENNUSOSAKUSTANNUSARVIO DI Ari Joro, mobile 050 3806673, ari.joro@rapal.fi Rapal Oy, Panorama Tower,

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston varapuheenjohtaja, varajäsen

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston varapuheenjohtaja, varajäsen Aika klo 8.30 9.45 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 01.06.2015 Sivu 1 / 1 5502/02.07.00/2014 58 Tontin ja maanalaisen alueen vuokraaminen Gumbölestä sekä tontin laajennuksen vuokraaminen Muuralasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY),

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tikkurilan Kruunu. Tikkurilan keskustakorttelin kehityshanke Tontinluovutuskilpailu. Työryhmä HTJ-NREP-K2S

Tikkurilan Kruunu. Tikkurilan keskustakorttelin kehityshanke Tontinluovutuskilpailu. Työryhmä HTJ-NREP-K2S Tikkurilan Kruunu Tikkurilan keskustakorttelin kehityshanke Tontinluovutuskilpailu Työryhmä HTJ-NREP-K2S SELOSTUS 30.11.2015 TIKKURILAN KRUUNU Tikkurilan keskustakorttelin kehityshanke / Tontinluovutuskilpailu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 348. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 348. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 348 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

PT-TALON JA YMPÄRISTÖN KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHE CARELICUMIN AUDITORIO

PT-TALON JA YMPÄRISTÖN KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHE CARELICUMIN AUDITORIO PT-TALON JA YMPÄRISTÖN KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHE 28.11.2016 18.00 - CARELICUMIN AUDITORIO KAAVAMUUTOS - TAVOITTEENA UUDIS- JA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN - YLIOPISTOHAASTE: MERKITTÄVÄ OSA RAKENTAMISESTA OPISKELIJA-ASUMISEEN

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 23.09.2013 Sivu 1 / 1 5655/10.00.02/2011 111 7.11.2011 93 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen ja muuttaminen Saunalahdesta NCC Rakennus Oy:lle, korttelin 42213 tontit 2 ja 5 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA 18.00 Tilaisuuden avaus Saako naapurin tontille rakentaa? Entä omalle?. Marjatta Välimaa / Tammela 2.0 yhteistyöryhmä ja as.oy Tapionkatu 18 Hyödynnä täydennysrakentamisen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 123 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Lasten päiväkoti Yliskylän uudisrakennuksen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman hyväksymiseksi HEL 2016-002292

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot