Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 213 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Tekijä: Kaupunginhallitus

2 2 TASEKIRJA Sisällysluettelo Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 Valkeakosken kaupungin hallinto 5 Organisaatiokaavio 6 Tilivelvolliset 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 18 Kunnan henkilöstö 21 Riskienhallinta 22 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 23 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 26 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 26 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Tase ja sen tunnusluvut 3 Kokonaistulot ja menot 33 Kuntakonsernin toiminta ja talous 34 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 34 Konsernin toiminnan ohjaus 34 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 34 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 36 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 39 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 39 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 4 Konsernitase ja sen tunnusluvut 41 Konsernin henkilöstömäärä 43 Tilikauden tuloksen käsittely 44 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 44 Talousarvion tavoitteiden toteutuminen 45 Käyttötalouden toteutuminen 45 Strategian toteutuminen 47 Tavoitteiden toteutuminen tehtävittäin 58 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 8 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 85 Verotulojen erittely 86 Valtionosuuksien erittely 86 Investointiosan toteutuminen 87 Rahoitusosan toteutuminen 9 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 91 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 93 Rahoituslaskelma 94 Tase 95 Konsernin tuloslaskelma 97 Konsernin rahoituslaskelma 98

3 3 Konsernitase 99 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 11 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 12 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 14 Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma 15 Tasetta koskevat liitetiedot 16 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 112 Tilintarkastajien palkkiot 112 Muut liitetiedot 112 Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot 113 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 113 Konsernituloslaskelmaa koskevat liitetiedot 114 Konsernitasetta koskevat liitetiedot 114 Muun taseyksikön tilinpäätöslaskelmat 119 Vesihuoltolaitos: Tuloslaskelmaosan toteutuminen 119 Rahoitusosan toteutuminen 12 Investointiosan toteutuminen 12 Tuloslaskelma 121 Rahoituslaskelma 122 Tase 123 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot 124 Allekirjoitukset ja merkinnät 129 Tilinpäätöksen allekirjoitus 129 Tilintarkastusmerkintä 129 Luettelot ja selvitykset 13 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 13 Luettelo käytetyistä tositelajeista 13 Tositteiden säilytys 13 Liite: Lautakuntien jäsenet 132

4 4 TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Uusi valtuusto on aloittanut työskentelynsä tilanteessa, jossa talouden realiteetit pakottavat arvioimaan palvelutuotantoa yhä kriittisemmin. Mahdollisuudet palvelujen tarjoamiseen ja investointien toteuttamiseen ovat heikentyneet. Kuntien valtionosuuksien mittavat leikkaukset, tehtävien samanaikainen lisääminen ja kuntapalvelujen kysynnän kasvu kaventavat vain entisestään kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen koskettaa vahvasti perinteistä teollisuuskaupunkiamme. Työttömyys on kääntynyt kasvu-uralle ja muuttovoitto on pienentynyt asuntorakentamisen vähenemisen seurauksena. Positiivista on kuitenkin se, että uusia yrityksiä on perustettu vilkkaasti ja että suunnitteilla on merkittäviä yritysten investointihankkeita. Lisäksi kaupunkiin on suunnitteilla uusia ja vetovoimaisia asumiskohteita tulomuuton vahvistamiseksi. Vuonna 213 hyväksyttiin uusi kaupunkistrategia. Samalla käynnistettiin palveluiden järjestämisohjelman ja hankintapoliittisen ohjelman laadinta sekä elinkeinopoliittisen ohjelman tarkistus. Ohjelmien lopullinen hyväksyminen siirtyi vuoden 214 puolelle. Kaupunkistrategia sekä em. ohjelmat sisältävät merkittäviä linjanvetoja kaupungin, palvelutuotannon ja johtamisen kehittämiseksi. Samanaikaisesti valtakunnan hallitus on valmistellut valtionosuusuudistusta, kuntalain uudistamista, sote -uudistusta, rakennepoliittista ohjelmaa sekä kuntarakenteen muutosta. Uudistustahti on poikkeuksellisen voimakas. Kertomusvuonna on kyetty kaupungin taloudellista tilannetta ja ennen kaikkea kehityksen suuntaa korjaamaan merkittävästi. Talouden keskeinen tunnusluku eli vuosikate oli 7,7 milj. euroa. Se oli 5,8 milj. euroa parempi kuin vuonna 212. Tilikauden tulos jäi kuitenkin alijäämäiseksi 1,46 milj. euroa. Alijäämä johtui kuitenkin siitä, että poistosuunnitelman muutos heikensi tilikauden tulosta 3,1 milj. eurolla. Lisäpoistojen osuus tästä oli 1,7 milj. euroa. Valkeakosken kaupunki onkin vuosina 212 ja 213 tehnyt poikkeuksellisen suuren taseremontin omaisuuden arvoja alentamalla ja käyttöomaisuuden poistoaikoja lyhentämällä. Kaupungin tase kuvaa muutosten jälkeen luotettavasti kaupungin rahoitusasemaa ja tuloslaskelma antaa tulevaisuudessa paremman kuvan tilikauden tuloksesta. Taloudellisen tilanteen korjaamiseksi käynnistettiin vuonna 213 erillinen talouden tasapainotusohjelma. Se sisältää toimenpiteet vähintään 3, milj. euron nettokulujen vähennyksille. Ohjelman tekoa ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa jatketaan myös tulevina vuosina. Kuntatalouden kannalta on olennaista pitää toimintakatteen kasvu verorahoituksen (=verotulot ja valtionosuudet) kasvua pienempänä. Vain tämä mahdollistaa tarvittavien investointien toteuttamisen kohtuullisella velkamäärällä. Julkista taloutta koskeva kestävyysvaje ja rakenteellinen alijäämä eivät tule poistumaan suhdanteiden parannettua. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kykenemme toteuttamaan tarvittavat muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa, sitä paremmin kykenemme turvaamaan tarvetta vastaavat palvelut sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kasvun myös tulevaisuudessa. Jukka Varonen kaupunginjohtaja

5 5 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Valkeakosken kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Valkeakosken kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 213 toiminut Marja Heikkinen (kok), ensimmäisenä varapuheen-johtajana Kimmo Seppälä (ps) ja toisena varapuheen-johtajana Marjo Valkama (kesk) Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut: Ahonen Tarja, ps Alanko Markku, kok Asikainen Harri, vas Franssila Mikko, kok Haapala Riitta, kd Heinonen Reijo, iv Helenius Kari, sdp Hupanen Pentti, sdp Hänninen Pia, sdp Ilovuori Sari, sdp Järvinen Pekka, sdp Kamppari Minna, ps Kiuru Pauli, kok Kivinen Jyrki, sdp Korpela Pauli, ps Kuivasto Maija, vas Käkönen Marita, sdp Laine Tuomas, ps Lehtonen Juha, kok Muukkonen Kari, vas Nieminen Petri, ps Nieminen Teuvo, iv Niska Reino, sdp Nurmo Mikko, ps Nykänen Timo, kok Patojoki Päivi, kok Peräkääly Anja, kok Pikkanen Petra, sdp Pulla Sari, sdp Puputti Heli, kesk Rantanen Erkki, sdp Rantaniemi Henry, sdp Rautiainen Risto, Salminen Kari, kok Selkee Antti, kok Slawuta Sari, sdp Surkka Kimmo, sdp Tyvi Heikki, kok Uusikartano Hannu, ps Uusitalo Kaisa, vas Kaupunginvaltuuston kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet nuorisovaltuuston edustajina Tuomas Oksa ja Eveliina Scharin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Valkeakosken kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 213 on toiminut Pekka Järvinen (sdp), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Heikki Tyvi (kok) ja toisena varapuheenjohtajana Mikko Nurmo (ps). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Hänninen Pia, sdp Pulla Sari, sdp Peräkääly Anja, kok Alanko Markku, kok Kamppari Minna,ps Asikainen Harri, vas Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Marja Heikkinen, Kimmo Seppälä ja Marjo Valkama. Esittelijöinä ovat toimineet kaupunginjohtaja Markku Auvinen saakka, talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen saakka sekä kaupunginjohtajana alkaen. Sihteerinä toimii hallintojohtaja Anne Laukkanen.

6 6 Organisaatiokaavio VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskuvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Hallintokeskus Rakennuslautakunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja nuoriso- Tekninen lautakunta terveyslautakunta opetuslautakunta lautakunta lautakunta = vesihuoltolaitoksen johtokunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja Tekninen Vesihuoltoterveyskeskus opetuskeskus keskus nuorisokeskus keskus laitos Lautakunnat ja toimikunnat: Valkeakosken kaupungissa toimii kahdeksan lautakuntaa. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialueensa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimii kaksi jaostoa: yksilöhuoltojaosto ja ympäristöjaosto. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa toimii vammais- ja vanhusneuvostot niille asetettujen tehtävien toteuttamiseksi. Tilivelvolliset Hallintokeskus: Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Markku Auvinen saakka Kaupunginjohtaja Jukka Varonen alkaen Hallintokeskuksen johtaja, talous- ja kehittämisjohtaja/kaupunginjohtaja Jukka Varonen Rakennuslautakunnan jäsenet Rakennustarkastaja Sirpa Jokela Seutujohtaja Irene Suhonen Kasvatus- ja opetuskeskus: Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen Varhaiskasvatuspäällikkö Arja Korhonen Sosiaali- ja terveyskeskus: Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki Yksilöhuoltojaoston jäsenet Sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä Ympäristöjaoston jäsenet Ympäristön tulosalueen vt.päällikkö Liisa Savilahti Liikunta- ja nuorisokeskus: Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen Nuorisotoimen tulosyksikön johtaja, nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka

7 7 Sivistystoimen keskus: Sivistystoimen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sivistystoimenjohtaja Juha Sihvonen Tulosyksikön johtaja, kirjastotoimenjohtaja Antti Peltonen Tulosyksikön johtaja, kulttuuritoimenjohtaja Reijo Tepsa Tulosyksikön johtaja, musiikkiopiston rehtori Kirsimarja Kiviruusu Tulosyksikön johtaja, kuvataidekoulun rehtori Johanna Kivioja Tekninen keskus: Teknisen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kokonaistalous ja suhdannekehitys Vuonna 213 suhdannenäkymät olivat edelleen heikot. Eurooppa ajautui taantumaan vuoden 211 lopussa. Vuoden 212 aikana eurokriisi kärjistyi ja pysäytti kehityksen, joka ei vieläkään ole päässyt kasvuun. Kuluvana vuonna talous supistui -1,2 % ja vuoden 214 aikana odotetaan päästävän maltilliseen,8 %:n kasvuun. Kotimaisesta kysynnästä ei ole ollut talouskasvun vauhdittajaksi ja yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 16 %:n investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Menoaste, eli julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoaa korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät menojen kasvua. Veroastetta nostavat veronkorotukset. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhteen ennustetaan nousevan 6 prosenttiin ensi vuonna. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on heijastunut työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko vuoden 213 ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt loppuvuodesta. Työttömyyden ennustetaan heikkenevän vielä vuonna 214 ja työttömyysasteen kohoavan 8,4 %:iin. Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui 1,1 prosenttia. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) on arvioitu muodostuvan 1,5 prosenttiin kansallisella indeksillä mitattuna. Ansiotason nousu on selvästi 2-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa. Yleinen taloudellinen tilanne vv : (määrän muutos, %) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Koko teollisuus Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi 21 4,3 4,3 1,5 1,2 2, ,7 3,8-1,7 3,4 2, ,9 -,7-5,3 2,8 3,2 213*) -1,3-1,5-2,4 1,5 2, 214*) 1,1 1,1 2, 1,5 1,3 (%-yksikköä) Työn tuottavuus Työllisyysaste Työttömyysaste Vaihtotase, % BKT:sta Lyhyet korot (euribor 3 kk) Pitkät korot (valtion obligaatiot 1 v) Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Valtion velka, % BKT:sta 3,3 67,8 8,4 1,7,8 3, 55,8 42,,5 68,6 7,8-1,5 1,4 3, 55,2 42,2-1,1 69, 7,7-2,,6 1,9 56,6 43,6,5 68,5 8,2-1,5,2 1,9 58,6 46,6,7 68,5 8,4 -,8,3 2,3 58,9 49,3 *) ennuste Lähde: Valtionvarainministeriön kansantalousosaston suhdanne-ennuste joulukuu 213

8 8 Rahamarkkinoiden tila ja korkokehitys Maailmalla rahamarkkinat ovat odottavalla kannalla. Vuoden loppupuolella Venäjän ruplan heikkeneminen ja Yhdysvaltain dollarin epävarmuus ovat antaneet hienoisia merkkejä tulevasta inflaation kiihtymisestä. Luottamus euroaluetta kohtaan on jatkanut elpymistään. Rahamarkkinakoroille asetettiin korkokatto laskemalla ohjauskorko.25 %-yksikköön. Pitkät korot ovat olleet koko vuoden 213 alhaisella tasolla, mutta alkuvuodesta 214 on esiintynyt arvailuja korkotason hienoisesta noususta. Kuntien taloudellinen tilanne Luottamus kuntien oman talouden kehitykseen on pysynyt kaikilla Suomen alueilla negatiivisena jo yli vuoden (aluebarometri). Kehitysarviot synkentyivät vuoden 213 aikana. Työllisyyden odotetaan edelleen heikkenevän ja investointeja jarrutetaan, koska velanoton pelätään kasvavan. Vuoden 213 kuntien verotulojen kasvu oli keskimäärin 6,8 %. Osana valtiontalouden sopeutusta vuosina on jätetty tekemättä ansiotuloveroperusteiden tarkistus ansiotason ja kuluttajahintojen nousun perusteella, jolla tarkistuksella verotuottoa on aiemmin alennettu. Valtionosuuksien kasvu (2,9 %) hidastui valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena. Tällöin peruspalveluiden valtionosuutta alennettiin ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehty indeksikorotuksia. Arviot verorahoituksen tilasta kunnissa tiukentuivat ja maksujen korottaminen oli edelleen kuntatalouden tasapainottamisen väline veroprosentin korotuksen ohella. Kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikatteet nousivat,7 miljardilla eurolla ja yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen (36 kuntaa). Toimintamenojen kasvu oli 3, % edellisestä vuodesta, palkkamenoissa kasvua oli 2,2 % ja palveluiden ostoissa 3,4 %. Kuntien toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 %:lla. Kuntien lainakanta oli vuoden 213 lopussa 13,8 miljardia euroa (kuntayhtymillä 2,9 mrd. euroa). Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosentilla ja noin 1,6 miljardilla eurolla. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna 213 investointeihin 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 % ja investoinneista 51,7 %. Kuntalaki ja valtionosuuslaki ovat uudistumassa vuoden 215 alusta. Kuntauudistusta on valmisteltu vuonna 213 ja valtionosuusjärjestelmän uudistus on ollut vuoden 214 tammikuussa kunnissa lausuntokierroksella. Suomen hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Lähde: Tilastokeskus

9 9 Oman alueen taloudellinen tilanne Väestö: Pirkanmaalla oli vuoden lopussa asukasta (väestönlisäys asukasta) ja Etelä-Pirkanmaalla asukasta (väestönvähennys 138 asukasta). Valkeakosken asukasluku oli vuoden lopussa (-43), Akaan (-26) ja Urjalan 5.15 (-69). Valkeakosken asukasluvun vähentyminen on johtunut siitä, että kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä (-46). Muuttoliikkeessä on ollut tulijoita enemmän kuin lähtijöitä (+3). Työ: Talouden pitkään jatkunut epävarma tilanne on heijastunut työllisyyteen niin, että työttömien määrä on kasvanut voimakkaasti koko kuluneen vuoden. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun 213 lopussa selvästi koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,8 %, Etelä-Pirkanmaalla 14,5 % ja koko maassa keskimäärin 12,6 %. Loppuvuodesta työttömyys oli Pirkanmaalla selvässä kasvussa ja Pirkanmaan TEtoimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut mukaan lukien, Etelä-Pirkanmaalla oli 2.92 työtöntä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden työttömien työnhakijoiden määrä nousi lähes 6.3:lla. Työttömiä oli vuoden 213 aikana 21 % enemmän kuin vuonna 212. Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan suurta ja suunta on koko ajan nouseva. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli Pirkanmaalla 14 %, kun väestön osuus koko maasta on 9 %. Myös työttömyyden kesto on pitkittynyt Pirkanmaalla. Valkeakosken työttömyysaste oli vuoden lopussa 14,5 %, jolloin työttömänä oli 1.49 henkilöä. Näistä alle 2-vuotiaita oli 7, alle 25-vuotiaita 273 ja yli 5 -vuotiaita 527 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden lopussa 347 henkilöä. Vastaavana aikana avoimia työpaikkoja oli 52. Valkeakoskea on viime vuosina koetellut erityisesti rakennetyöttömyys teollisuuden työpaikkojen menetyksen vuoksi. Elinkeinotoiminta: Jutikkalan teollisuusalueen (93 ha) osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Kaavasta vuoden 214 alussa tehtyjen valitusten vuoksi hanke ei etene suunnitellusti. Kaupungilla on kuitenkin kaavoitettuna muuta teollisuustonttivarantoa 22 ha ja yritystonttivarantoa 6,5 ha. Avilon Oy:n tuotantosuunnitelmat pysähtyivät konkurssin vuoksi vuoden 213 aikana. Pk-teollisuuden investoinnit alueelle kasvoivat 6-1 milj. eurolla, kun nämä saivat investointiavustuksia noin miljoonan. Vuosittain toimintansa aloittaa noin 1 pienyritystä, mutta vastaavasti sama määrä lopettaa toimintansa kannattamattomana. Asuntotuotanto: Vuonna 213 valmistui 85 uutta asuntoa, mikä on 6 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa asuntojen lukumäärään (96) sisältyy myös vanhoihin asuntoihin valmistuneet laajennukset ja muutostyöt. Epävarma taloustilanne vähensi huomattavasti uusien rakennuslupien hakemista ja hillitsi uusien kohteiden aloittamista. Omistusasuntotuotanto on ollut viime vuosina runsasta. Kerrostaloja on valmistunut viime vuosina aiempaa enemmän ja epävarman taloustilanteen vuoksi niissä on runsaasti vapaita asuntoja. Myös vanhojen asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet edellisestä vuodesta. Vanhusten tehostettuun palveluasumiseen on vastattu jo vuoden 212 loppupuolella valmistuneen Väinämöisen (12 paikkaa) lisäksi uuden tehostetun palveluasumisen yksikön, Kanteleen (6 paikkaa), alkavalla rakentamisella, josta vastaa Valkeakosken Asunnot Oy. Kantele valmistuu vuoden 215 alussa ja se toimii aluksi terveyskeskuksen vuodeosaston väistötilana.

10 1 Rakentaminen: Myönnetyt rakennusluvat ja valmistuneet rakennukset Valkeakoskella : Uudisrakennukset ja laajennukset Myönnetyt rakennusluvat: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl Valmistuneet rakennukset: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl (Lähde: Valkeakosken kaupunki, rakennusvalvonta) Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallintokeskus Vuoden 213 aikana uusittiin kunnan toimintaa ja taloutta ohjaava strategia ja aloitettiin palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman tekeminen. Lisäksi laadittiin kaikkia palvelukeskuksia koskeva talouden tasapainotusohjelma, jonka toimenpiteet hyväksyttiin valtuustotasolla talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tasapainotusohjelma päivitetään jatkossa vuosittain. Keväällä käynnistyi yhteistyössä Valkeakosken Seudun koulutuskuntayhtymän, Kuntapro Oy:n ja CGI Oy:n kanssa kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkkalaskennan käyttöönottoprojekti. Hankkeen tuloksena ammattiopiston em. palvelut siirtyivät Valkeakosken kaupungin tuotettavaksi alkaen. Lisäksi keskityttiin sairauspoissaolojen seurantaan ja ennalta ehkäisemiseen mm. kouluttamalla esimiehiä aktiivisen tuen toimintamallin käyttöön sekä lisäämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Markkinointitoimenpiteissä yritys- ja matkailumarkkinoinnin painotusta lisättiin ja asukasmarkkinoinnin osuutta vastaavasti supistettiin. Kaupungin internet-sivujen kriisivalmiutta parannettiin kriisitiedotustoiminnoilla ja palvelinkapasiteettia lisäämällä. Seudullisen tietoverkon kilpailutus saatiin valmiiksi ja uuden verkon käyttöönottoprojekti käynnistettiin. Puhelintekniikkaa uusittiin terveyskeskuksen lääkäri-hoitaja-työparimallin tarpeisiin. Puhelunvälityksessä siirryttiin käyttämään ulkoisen palveluntuottajan palveluita. Lisäksi osallistuttiin kuuden kunnan yhteiseen avoin kuitu esiselvityshankkeeseen. Kuituverkon toteutus tulee päätettäväksi kuntiin kevään 214 aikana.

11 11 Kansallisen terveysarkiston käyttöönoton valmistelua jatkettiin yhteistyössä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Liittyminen tapahtuu Valkeakosken osalta toukokuussa 214. Kotihoidossa otettiin käyttöön uusi, matkapuhelinteknologiaan perustuva, tietojärjestelmä. Ympäristönsuojelussa otettiin käyttöön uusi seudullinen asianhallintajärjestelmä. Kaupunginhallitus siirtyi käyttämään sähköisiä esityslistoja kokouksissaan. Vuonna 213 valtuusto hyväksyi Jutikkalan alueen osayleiskaavan 38 ha, joka sisälsi 82 ha teollisuusaluetta sekä 12 ha palvelujen ja teknisen huollon alueita. Holminrannan osayleiskaavan muutostyötä jatkettiin omana työnä monipuolisen teollisuusaluevarannon luomiseksi. Kaavavalitusten vuoksi suunniteltu Jutikkalan asemakaavoitus viivästyy. Asemakaavoja hyväksyttiin 5 kpl. Pääosin asemakaavoilla parannettiin palvelurakennetta ja yleisten palveluiden tonttivarantoa. Roineenkadun kaavamuutoksella muodostui uusi päiväkotitontti ja Tallinmäen päiväkodin kaavalla tontin laajennus. Hankekaavana muodostettiin Sointulaan kehitysvammaisten palveluasumiselle tontti sekä yksi kerrostalotontti. Muilla tiivistysasemakaavoilla muodostui 16 uutta pientalotonttia kaupunkirakenteen sisällä. Raakamaa-alueita hankittiin kaupungille noin 2 hehtaaria. Hankitut alueet vahvistavat maanomistusta pohjoisella kasvusuunnalla. Ympäristöministeriöltä haetusta lunastusluvasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei ole tullut vielä ratkaisua. Lunastuslupaa haettiin Mahlianmaahan noin 5,5 hehtaarin maa-alueeseen. Kaavoitettujen pientalotonttien varanto on pysynyt kohtuullisella tasolla varannon vastatessa nyt noin 3-4 vuoden tontinluovutustavoitetta. Tampereelle suuntautuvalla pääkasvusuunnalla tonttivaranto on niukin. Kerrostalotonttien osalta kaavavarantoa ei ole, mutta Tietolan alueen asemakaavalla muodostunee useita kerrostalotontteja. Yritystontteja on tarjolla lähinnä Pispantallin ja Mahlianmaan kaava-alueilla. Kaupallisille toiminnoille on tontteja Vanhankylän liikekeskuksen alueella. Pientalotontteja luovutettiin 19 kappaletta. Luovutusmäärä on pudonnut vuoden takaisesta, jolloin tontteja luovutettiin 28 kappaletta. Tehtyjen varausten määrä on pysynyt vuoden 212 tasolla, ollen molempina vuosina 37. Muita tontteja ei ole luovutettu tänä vuonna. Kaupunginjohtaja Markku Auvinen jäi eläkkeelle kesällä 213 ja hänen tilalleen uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Jukka Varonen. Uusi henkilöstöpäällikkö Maija-Riitta Mäkitalo aloitti tehtävässään keväällä 213, edellisen henkilöstöpäällikön jäätyä eläkkeelle jo keväällä 212. Sosiaali- ja terveyskeskus Hallinto ja ympäristöpalvelut Sosiaali- ja terveyskeskuksen esimiehille järjestettiin esimieskoulutusta mm. seuraavista aiheista: sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa taloudenhoidon näkökulmasta, kehityskeskustelut osaamisen johtamisen välineenä, varhaisen tuen mallin käyttö, työyhteisötaidot esimiestyön näkökulmasta sekä muutoksen johtaminen ja ikäjohtaminen. Hankintojen koordinoinnin ja kilpailutusprosessin tehostamiseksi palkattiin määräaikainen hankinta-asiantuntija. Neuvottelut yhteisen ympäristöterveydenhuollon yksikön perustamisesta Kangasalan kanssa päättyivät tuloksettomina keväällä. Syksyllä käynnistettiin yhteistyöneuvottelut uudelleen Tampereen ja Kangasalan kanssa. Loppuvuodesta käynnistettiin myös varastotoimintaa koskevien yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Valkeakosken aluesairaalan kanssa.

12 12 Sosiaali- ja perhepalvelut Kuntakokeilua lähdettiin toteuttamaan perustamalla yhteispalvelukeskus Koskikaraan. Keskukseen siirtyivät aikuissosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, työvoiman palvelukeskus, Kelan asiakaspalvelu ja TE-hallinnosta kolme henkilöä. Lisäksi kuntakokeilun projektityöntekijä ja projektipäällikkö työskentelevät keskuksessa. Lastensuojelussa painopistettä saatiin muutettua avohuollon suuntaan ja lasten sijoitusten määrä kääntyi laskuun. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittuja avohuollon palveluita jouduttiin kuitenkin käyttämään niin paljon, että siihen tarvittiin lisämäärärahaa. Työnjakoa muutettiin siten, että kaksi sosiaalityöntekijää työskentelee sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä kanssa ja neljä sosiaalityöntekijää sekä sosiaaliohjaaja avohuollon puolella. Lapsiperheiden kotipalvelun on pystytty kahden työntekijän toimesta tarjoamaan yhä useammalle perheelle. Valkeakoski lähti mukaan LasSe-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää lastensuojelutarpeen kartoituksen toimintamalleja. Kehitysvammaisten palvelukodin suunnittelu aloitettiin ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 214. Terveyspalvelut Avosairaanhoidossa siirryttiin ns. hoitaja-lääkäri työparimalliin ja listautumismalliin. Työparimallin käyttöönoton tavoitteena on uudella työnjaolla ja työn sisällöllisellä kehittämisellä parantaa palvelun saatavuutta ja turvata asiakkaille oikea-aikainen hoitoonpääsy. Pitkäaikais- ja monisairaat potilaat, sekä paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat listautuvat omalle hoitaja-lääkäri työparille ja heille tehdään hoitosuunnitelma. Uuden malliin käyttöönoton yhteydessä avosairaanhoidon terveysneuvonta ja ajanvaraus siirtyivät Valkeakosken kaupungin omaksi toiminnaksi. Muutoksen yhteydessä perustettiin avosairaanhoitoon viisi uutta sairaanhoitajan vakanssia ja yksi varahenkilön vakanssi. Hammashuollon tulosyksikössä oli kahden hammaslääkärin vajaus. Vajetta paikattiin yhden vuokrahammaslääkärin avulla. Vuokrahammaslääkärin käyttö jatkuu vielä vuonna 214. Mielenterveyskeskuksen (MTK) psykiatriresurssit ovat olleet riittämättömät ja tilannetta on jouduttu paikkaamaan osittain ostopalveluilla. Loppuvuodesta rekrytoitiin psykiatriaan perehtyneitä tai alalle kouluttautuvia yleislääkäreitä, jotka ovat erikoislääkärin ohjauksessa pystyneet hoitamaan merkittävän osan vastaanottotoiminnasta. Yhteistyötä terveyskeskuksen mielenterveystiimin kanssa on myös kehitetty. Valkeakoskelaisten mielenterveyskuntoutujien tukija asumispalvelut kilpailutettiin syksyllä 213. Fysioterapiassa oli sijaistamattomia sairauspoissaoloja n. 255 päivää, jotka näkyvät fysioterapiakäyntien määrän laskuna ja vastaavasti tulojen laskuna. Henkilökohtaista apua tarvitsevia oli viime vuonna 77 eli 22 enemmän kuin 212. Tähän määrään sisältyy myös kehitysvammaisten asiakkaiden henkilökohtaisen avuntarpeen lisääntyminen. Henkilökohtaisessa avun järjestämisessä jouduttu yhä useammin turvautumaan ostopalveluihin, koska avustajia ei löydy vapailta markkinoilta ja osa asiakkaista niin huonokuntoisia, etteivät kykene toimimaan työnantajina. Vuonna 213 ostettiin myös ostopalveluna palveluasumista Valkeakosken ulkopuolelta kahdelle uudelle vaikeasti vammaiselle, joille ei voitu tarjota riittäviä palveluja Valkeakoskella. Kuljetuspalveluissa ei ole nähtävissä asiakasmäärien kasvua, mutta pitkien taksimatkojen määrä on kasvanut. Terveyskeskussairaalaan kuuluvat akuuttiosastot (ent. osastot 1 ja 2), kuntoutusosasto ja muistikeskus siirtyivät v. 213 terveyspalvelujen tulosalueelle. Vuonna 213 terveyskeskussairaalassa käynnistettiin laajamittainen toiminnallinen kehittämistyö. Tavoitteena on suunnata toimintaa akuutimpaan hoitoon, sekä lyhyempiin, kuntouttaviin hoitojaksoihin ja ottaa erikoissairaanhoidon lähettämät potilaat ilman viivettä jatkohoitoon terveyskeskussairaalaan. Hoitoa toteutetaan erikoislääkärijohtoisesti (yleislääketieteen erikoislääkäri/geriatri) ja kaikilla osastoille työskentelee omalääkäri pitkäjänteisesti.

13 13 Vuonna 213 on tehty terveyskeskussairaalan akuuttiosastojen saneeraussuunnitelmaa. Terveyskeskussairaalan peruskorjaus toteutetaan vuosina Sen aikana terveyskeskussairaala käyttää väistötilana vuonna 215 valmistuvaa tehostetun palveluasumisen 6 -paikkaista yksikköä. Terveyskeskussairaalassa pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden määrä on vähentynyt tehostetun palveluasumisen määrällisen lisäämisen ja terveyskeskussairaalan toiminnallisen kehittämisen myötä. Vuonna 213 terveyskeskussairaalan paikkamäärä laski 62 paikkaan ja edelleen vuonna paikkaan. Peruskorjattuun sairaalaan on suunniteltu 44 paikkaa. Muistikeskus, kuntoutusosasto ja terveyskeskuksen akuuttiosastot tuottavat tarpeellisen hoidon yhteensä 79 hoitopaikkaan. Alla olevassa taulukossa toimintatilastoja terveyskeskussairaalan akuuttiosastojen (ent. osastot 1 ja 2) toiminnasta vuosilta 212 ja Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitopaikkojen määrä PAS-potilaiden osuus % PAS-potilaiden määrä koko vuonna Keskimääräinen hoitoaika pv Toiminnan muututtua akuutimmaksi hoitojaksojen määrä lisääntyy ja hoitopäivien määrä laskee. Akuuttiosastojen (ent. osasto 1 ja osasto 2) kuormitusprosentti oli 86 vuonna 212 ja 74 (vaihdellen % eri kuukausina) vuonna 213. Tutkimusten mukaan käyttöasteen tulisi olla noin 85 %, jotta silloin pystytään ottamaan hoitoon sujuvasti kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat. Terveyskeskussairaalan henkilöstömäärä sopeutetaan vastaamaan hoitopaikkamäärää ja sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamaa henkilöstömitoitusta,69. Vuonna 214 henkilöstön sopeutustarve on seitsemän vakanssia. Näistä on tarkoitus siirtää 3 vakanssia kotihoitoon ja 3 vakanssia terveyskeskuksen eri yksiköihin sisäisin siirroin rakennemuutoksen mahdollistamiseksi sekä yhden toimen lakkautus. Terveyskeskussairaalasta on vuonna 213 siirretty 13 vakanssista hoitajat kaupungin muiden yksiköiden avoimiin vakansseihin (1 hammashuoltoon, 1 liikuntatoimeen ja muut vanhuspalveluiden eri yksiköihin). Sopeutuksen jälkeen terveyskeskussairaalassa on 86 vakanssia (3 osastonhoitajaa, 33 sairaanhoitajaa, 25 hoitajaa, 12 hoitaja (varahenkilöä), 7 laitosapulaista, 2 fysioterapeutti, toimintaterapeutti, osastosihteeri, toimistovirkailija, ylihoitaja). Henkilöstömäärä vähenee ja tämä alentaa henkilöstökuluja vuositasolla noin 19. Vanhuspalvelut Kotihoidossa otettiin käyttöön Pegasos Mukana- toiminnan ohjausjärjestelmä. Tavoitteena on lisätä asiakkaan luona vietettyä välitöntä työaikaa ja tehostaa kotihoidon palveluprosessia kokonaisuudessaan. Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen hanke jatkui vuonna 213. Vanhuspalvelujen fysioterapeutit aloittivat Kunnon Hoitajakoulutukset ensin kotihoidon henkilöstölle, jatkuen vuonna 214 asumispalvelujen ja vanhainkodin henkilöstölle. Yksi koulutusryhmä järjestettiin myös vapaaehtoisille liikuntaryhmien vetäjille. Jono ympärivuorokautiseen asumispalveluun lyheni vuoden kuluessa ja oli loppuvuodesta noin kaksi kuukautta. Tähän päästiin terveyskeskuksen toimintatapojen muutoksella ja tarkentamalla ympärivuorokautisen asumispalvelun kriteerejä. Kotihoidon prosessien kehittäminen on mahdollistanut, että entistä huonokuntoisempia vanhuksia kyetään hoitamaan kotona. Muistikeskuksen palvelukysyntä kasvaa jatkuvasti. Tehostetun palveluasumisen yksikkö Hoivakan asiakaspaikkoja on käytetty enenevässä määrin muistikeskuksen ja omaishoidon intervallipaikkoina.

14 14 Erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella käynnistettiin loppuvuodesta 211 uuden terveydenhoitolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatiminen vuosille Suunnitelman laativat kunnat yhdessä ja sairaanhoitopiiri on mukana kumppanina. V. 213 laadittiin järjestämissuunnitelman seurantaraportti ja kuntakortit, joiden avulla voidaan seurata suunnitelman toimeenpanoa. Palveluiden tilaamisessa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä jatkettiin edelleen sopimusohjausmenettelyä. Tilausten toteutumista ja lähetemäärien kehittymistä seurattiin säännöllisissä tilaajarenkaiden ja sairaanhoitopiirin yhteiskokouksissa. Kokonaisuutena Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskutus kasvoi edelleen kunnissa perusterveydenhuollon menoja nopeammin. Valkeakosken kaupungin osalta v. 213 erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen mukaisen laskutuksen toteuma alittui tilaukseen nähden noin 1,25 milj. euroa. Tämä johtui ennen mutta erikoissairaanhoidon osastopäivien käytön alenemisesta (v. 213 n. 36 hoitopäivää vähemmän kuin v. 212). Vuonna 213 oli avohoitokäytejäkin noin 12 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Silmäkeskusta lukuun ottamatta tilaus alittui kaikilla erikoisaloilla. Vuonna 211 käynnistetty Terveyshyötyä sopimusohjauksella hanke jatkuu ja on edennyt pilottivaiheeseen silmäkeskuksen, toimialue 2: n ja psykiatrian osalta. Tavoitteena on vahvistaa omistajaohjausta, kustannustenhallintaa sekä parantaa hoidon vaikuttavuutta. Kasvatus- ja opetuskeskus Varhaiskasvatuspalvelut Esiopetuksen perusteluonnoksesta annettiin lausunto opetushallitukselle. Uudet perusteet ovat tulossa vuonna 214 ja uusiin opetussuunnitelmiin siirrytään myös esiopetuksessa Kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin pitkästä aikaa. Eerolan päiväkodin tiloissa toiminut ryhmäperhepäivähoitokoti lakkautettiin ja henkilöstö siirrettiin perhepäivähoidon varakotiin. Kärjenniemen päiväkodin laajennusosa valmistui ja otettiin käyttöön Roukon päiväkoti lakkautettiin ja henkilöstö siirtyi alkaen Kärjenniemen päiväkotiin, jossa on nyt kuusi lapsiryhmää. Esiopetuksen käytössä oli konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja kaksi uutta konsultoivaa erityisopettajaa aloitti alkaen. Yksityiseltä palveluntuottajalta ostettiin kuusi esiopetuspaikkaa lukuvuodeksi Yksityiset päivähoitopaikat lisääntyivät sadasta hoitopaikasta sataan seitsemääntoista hoitopaikkaan. Kunnan päivähoidossa oli aika ajoin vapaita hoitopaikkoja, lapsiryhmissä oli runsaasti vaihtuvuutta ja kotihoidontuen käyttö lisääntyi. Sähköinen päivähoitohakemus otettiin käyttöön keväällä 213 ja Wilma-sovellus kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon esiopetuksessa syksyllä 213. Opetuspalvelut Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi edelleen erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen. Avustus oli nyt 5 euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Opetushallitus jatkoi erityisavustuksen myöntämistä myös koulukerhojen ylläpitoon. Vuoden aikana päättyivät perusopetuksen laatukriteerien käyttöönotto hanke sekä lukion hankkeista yhteistyö Albertan kanssa, positiivisen käyttäytymisen edistäminen ja uuden teknologian opetuskäyttö. Osana viimeksi mainittua sai lukion ensimmäinen vuosikurssi käyttöönsä henkilökohtaiset taulutietokoneet.

15 15 Sointulan koulu toimi edelleen yhdistettynä Sorrilan kouluun. Väistötiloissa toimivan Tyryn koulun rakentamistyöt jatkuivat läpi koko vuoden. Leppälän koulun hallinto siirrettiin Tietolan koululta Roukon koulun hallintoon, jossa jo aiemmin on ollut Haukilan koulu. Kunnalle vapaaehtoinen aamu- ja iltapäivätoiminta lisääntyi 97 toimintapäivällä. Wilma-sovellus kodin ja koulun yhteydenpitoon otettiin käyttöön myös alakouluissa. Sivistystoimen keskus Valkeakoski-opisto Kansalaisopisto: Kangasala-Opisto yhdistyi Valkeakoski-opistoon vuoden 213 alussa. Opisto jatkoi yhdistetyn Valkeakoski-opiston toimintakäytäntöjen yhtenäistämistä (visio, BSC, toiminnankuvaus, perehdyttämiskansiot jne.). Vuoden 213 aikana valmisteltiin Akaan ja Urjalan yhdistymistä Valkeakoski-opistoon vuoden 215 alussa. Myllysaaren II-kerroksen tanssitilat otettiin käyttöön. Musiikkiopiston: toimialueen kuntien sopimusneuvottelut siirrettiin vuoteen 214. Virvatuli-kierros toteutettiin yhteistyössä Lounais-Hämeen musiikkiopiston, Valkeakoski-opiston taiteen perusopetuksen ja Osaava-hankkeen osallisten kanssa. Musiikkiopiston varhaiskasvatuksessa toteutettiin välttämättömiä vakanssijärjestelyjä opetuksen järjestämiseksi. Kuvataidekoulu: Vuoden 213 aikana valmisteltiin Kuvataide- ja käsityökoulun yhdistäminen siihen liittyvine johtosääntö-, opetussuunnitelma-, talousarvio- ja vakanssijärjestelyineen. Virvatuli-mallinen taiteen perusopetuksen itsearviointimalli otettiin käyttöön taiteen perusopetuksessa OKM:n 2 euron erityisavustuksella yhteistyössä Valkeakoski-opiston muun taiteen perusopetuksen kanssa. Kuvataidekoulussa otettiin huomioon yhteistyö Kangasalan ja Pälkäneen kuvataiteen perusopetuksen kanssa. Edellisen ja kuluneen vuoden tunnuslukujen toteutumassa näkyy vuoden 212 sisäisten vuokrien 186 % korotus. OPH:lta ja OKM.stä saadut erityisavustukset huomioiden kuvataidekoulun toimintatuotot toteutuivat 137 %. Sivistystoimen investointiosuus 11. euroa käytettiin mediaopetuskaluston uusimiseen. Kirjasto aloitti organisaatiorakenteensa uudistamisen, tavoitteena työnjaon ja organisaation selkeyttäminen sekä rakenteiden keventäminen, edessä oleva eläköityminen ja pääkirjaston remontin (suunniteltu 216) jälkeinen muuttunut toimintaympäristö huomioiden. Kirjaston toiminnankuvauksia, prosesseja sekä työnkuvia kehitettiin. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimisto osallistui kaupungin juhlavuoden toteuttamiseen yhdessä muiden hallintokuntien kanssa ja saattoi loppuun Valkeakosken kaupungin historian kolmannen osan kirjoitustyön yhdessä historiatoimikunnan kanssa. Kaupunginteatterin James Dean -produktio oli sekä arvostelu- että yleisömenestys. Voipaalan taidekeskus jatkoi markkinointiyhteistyötä matkailun ja alueen muiden kulttuurikohteiden kanssa. Voipaala kehitti tyhy-paketteja kaupungin henkilöstölle ja yrityksille ja sitä kehitettiin edelleen harrastamisen paikkana yhdessä Valkeakoski-opiston ja kaupunginkirjaston kanssa.

16 16 Liikunta- ja nuorisokeskus Liikuntapalvelut: Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalueiden palvelut ja työtyytyväisyys ovat pysyneet hyvällä tasolla ja monilta osin jopa parantuneet (tunnusluvut , kuntapalvelututkimus 28 ja 21, Kunta-1, työhyvinvointikyselyt jne.). Liikuntatoimi pyrki entistä voimakkaammin edistämään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä harraste- ja terveysliikuntaa unohtamatta kuitenkaan kilpa- ja huippu-urheilua, johon paikkakunnalla on olemassa kilpailukykyiset olosuhteet. Tästä osoituksena mm. FC Hakan (jalkapallo) ja Mad Maxin (futsal) edustusjoukkueet sekä lukuisat yksilölajien urheilijat, jotka laajalla rintamalla useissa eri lajeissa ja ikäluokissa toivat paikkakunnalle kymmeniä SMmitaleja. Moottoripyöräilyssä, hiihdossa ja aerobicissä valkeakoskelaiset urheilijat edustavat valtakunnan kirkkainta kärkeä Valkeakosken kaupungin yhdistysrekisterissä oli 88 rekisteröityä liikuntayhdistystä (urheiluseuraa). Merkittäviä urheilutapahtumia vuonna 213 futsal-liigan ja jalkapallon ykkösen otteluiden lisäksi olivat Hopealuistin- ja B-junioreiden SM-kilpailut, 1.2. Haku-Veikon laturetki, Koko Koskin liikuntatapahtuma, Haka-marathon, 3.5. nuorten Eliittikisat, petankin SM-seurajoukkuekilpailut sekä 6.1. Pirkan hölkkä. Hotelli Waltikan vieraina jäähalli Wareenassa leireili heinäkuuussa mm. KHL-joukkueet Moskovan ZSKA ja Lev Praha sekä suomalaisia taitoluisteluryhmiä. Vuonna 212 aloitettu Liikuntahallin peruskorjaus valmistui elo-syyskuussa ja syksyllä 213 aloitettiin Tyryn koulun peruskorjaus. Sen yhteyteen valmistuu nuorisotila, joka korvaa Eerolan Moikan. Liikunta- ja nuorisolautakunnalla ei ollut omia investointihankkeita vuonna 213. Valkeakosken kaupungin liikuntapaikkarekisterissä oli 155 rekisteröityä liikuntapaikkaa, joita ylläpidettiin käyttötalouden määrärahoilla, joilla myös toteutettiin pienimuotoisia kehittämishankkeita. Kovin merkittäviin hankkeisiin eivät resurssit vuonna 213 kuitenkaan riittäneet. Hiihtokausi alkoi Korkeakankaan tykkiladulla (edelliskausi ). Latu avattiin varastolumella neljännen kerran ja kävijöitä riitti koko Etelä-Suomesta. Poikkeuksellisen lämpimästä loppuvuodesta johtuen rinteiden lumetus ja laskettelukauden avaus siirtyi vuoden 214 puolelle (edelliskausi ). Uimahallin kävijämäärä nousi edellisvuodesta 5 56 kävijällä, mutta liikuntahallin kävijämäärä putosi kävijällä peruskorjauksesta johtuen. Nuorisotoimi: Nuorisotoimen tärkeät erityisnuorisotyön toiminnot jatkuivat vuonna 213 edelleen avustusten turvin. Kaikki nuorisotoimen hallinnoimat projektit (4) saivat jatko- ja kaksi myös lisärahoituksia. Etsivän nuorisotyön toiseen työntekijään saatiin jatkorahoitus ja samoin Starttipajan ohjaajaan ja uutena myös lisärahoitus pajan toiseen ohjaajaan. Webbikoski-hankkeella perustettu sivusto sai jatkorahoituksella uutta kalustoa sekä mediaohjaajan käynnistämään hyvällä menestyksellä kaksi mediakerhoa ja nuorten omaa sisällöntuotantoa sekä yhteistyötä mm. kouluille. Pienryhmien harrastuskerhotoiminta sai hakematta yllättäen lisärahoituksen ELYkeskukselta, joka oli tietoinen Valkeakosken nuorisotoimen monipuolisesta ja aktiivisesta toiminnasta. Nuorisotoimen monialaisesti koostama Monialainen verkosto Mover-ehdotus sai jatkumon kaupunginhallituksen samaan aikaan käynnistämästä laajasta Hyvinvointia valkeakoskelaisille perheille Hype hankkeesta. Siinä tavoitteena oli mm. pysäyttää lastensuojelumenojen kasvu ja parantaa lasten- nuorten ja perheiden palveluja monialaisella suunnittelutyöllä työntekijätasosta lähtien. Hanketta vetämään asetettiin työryhmä sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimesta ja työ jatkuu edelleen tavoitteenaan palvelujen uudelleen organisointi ja työ- ja toimintatapakulttuurin muutos synergiaetuineen. Myös Monialaisen verkoston koollekutsuminen toimii osana Hypeä ja on siinä nuorisotoimen vastuulla. Hypen toimenpide-ehdotukseen kirjattiin mm. Starttipajan ohjaajan vakinaistaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen työllisyyspalvelujen alaisuuteen vuodelle 215 ja toisen etsivän nuorisotyöntekijän vakinaistaminen nuorisotoimelle nuorisoneuvojan työpariksi vuodelle 216. Nuorten työpaja

17 17 Vaaterin jatkon turvaa koulutuskuntayhtymä Valkeakosken aikuis- ja ammattiopiston alaisuudessa. Näillä toiminnoilla Valkeakoski vastaa muun muassa myös nuorisotakuun velvoitteisiin. Nuorisopalvelujen perustehtävänä on ennaltaehkäisevä nuorisotyö, jota toteutetaan nuorten vapaa-ajalla nuorisotila-, leiri- ja tapahtumatyössä sekä tarvittaessa jalkautuvassa katutyössä (Yönusva ja Mc Nusto). Lisäksi nuorisotoimi vastaa nuorisovaltuuston toiminnasta sekä osaltaan koulunuorisotyöstä ja etsii joustavasti ja aktiivisesti uusia toimintamalleja nuorten ongelmien ratkaisemiseksi. Vuonna 213 erityisnuorisotyön tarve kasvoi entisestään ja yksilötyötä vaativia tapauksia nousi perusnuorisotyön kautta esiin yhä useammin. Myös sosiaalisessa mediassa läsnäolo tuo osaltaan esiin uusia huolenaiheita. Nuorisonohjaajien yhteydenotot koteihin ja neuvonpidot huoltajien ja nuorten kanssa lisääntyivät tuottaen useimmiten hyvää tulosta. Kasvatuksellisia keskusteluita vuonna 213 käytiin 788 kpl pelkästään perusnuorisotyössä. Vakavampiin ongelmiin haettiin ratkaisua monialaisesti siinä aina kuitenkaan onnistumatta. Erityisesti nousi esiin avun saamisen hitaus akuuteissa nuorten hätätilanteissa. Monialaiseen yhteistyöhön kului taas 1 työtuntia edellisvuotta enemmän eli yhteensä 136. Tätä lisäsi osaltaan Hype-hankkeeseen käytetty aika. Viime vuonna eteni Myllysaaren remontin suunnittelu. Nuorisokeskus Aknen ja Nuorisokahvila Barbaarin yhdistävä tilahanke on käynnistynyt jo ensimmäisen kerran vuonna 26 ja ajoittui nyt vihdoin aktivoiduttuaan päällekkäin Tyryn koulun nuorisotilahankkeen suunnittelun kanssa. Tämän lisäksi Hype-hanke ja kaupungin hallinnosta tullut muu kehittämistyö, rankat asiakaskohtalot ja nuorisotoimen monet henkilövaihdokset sekä kahden projektityöntekijän lisäys työllistivät perustyön ohella ajoittain erityisen paljon. Vuosi 213 oli työtäyteinen ja haasteita täynnä. Siitä huolimatta isotkin tapahtumat vedettiin läpi kunnialla ja nuoria osallistamalla. Skullture-paneeli, ATE-Extreme, Onnirokki ja ATE-Super olivat isoimpia tapahtumia ja kaikissa nuorisotoimen tapahtumissa oli osanottajia yhteensä Tekninen keskus Teknisen keskuksen merkittävimpiä talonrakennusinvestointeja olivat vuonna 213 Tyryn koulu, Kärjenniemen päiväkoti, Liikuntahallin peruskorjaus sekä Haka-Foodin laajennus. Palmurinteen päiväkodin, St-Autokeskuksen ja Sorrilan päiväkodin suunnitelmat valmistuivat urakkalaskentavalmiuteen. Tilatoimen osalta vuoden 213 olennaisia tapahtumia olivat lisäksi Sorrilan koulun ikkunoiden uusiminen, Palmurinteen vanhainkodin matalan osan purkaminen sekä Rauhalan ja Tarttilan koulun ilmanvaihdon rakentaminen. Lisäksi sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi tehtiin runsaasti selvityksiä ja nuohouksia. Kiinteistöstrategian luonnosta viimeisteltiin. Vallon ja Yli-Nissin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamista jatkettiin ja Valto-Kemmola vesihuoltolinjan rakentaminen aloitettiin. Merkittävimpiä saneerauskohteita olivat Kangaskatu ja Perkiöntie sekä Pihlajatien-Raitatien- Näretien ja Vesiaseman painelinjan putkityöt. Katuvaloja vaihdettiin energiatehokkaampiin valaisimiin. Vesihuoltolaitos käynnisti Tyrynlahden pintavesilaitoksen saneerauksen yleissuunnittelun. Vesihuoltoinsinööri jäi vuoden 213 aikana eläkkeelle ja tehtävät siirtyivät tekniselle johtajalle eikä virkaa täytetty. Kärjenniemen uuden päiväkodin valmistuttua työt lisääntyivät keittiöllä ja siivouksessa. Eskolan keittiöllä ateriatuotanto aloitettiin myös Tohkatalossa olevalle kehitysvammapalvelulle. Ruokapalvelussa aloitettiin neuvottelut yhteistyöstä Aluesairaalan kanssa.

18 18 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Muutokset tuloperusteissa Valkeakosken kaupunki korotti tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä 18,75:stä 19,75 prosenttiin. Verotuloja kertyi 76,3 milj. euroa ja 7,27 milj. euroa enemmän kuin vuonna 212. Verotulojen kasvuksi oli arvioitu talousarviossa 9,2 prosenttia ja toteutuma oli 1,5 prosenttia. Talousarvioon nähden verotulot kasvoivat 1,2 milj. euroa arvioidusta 75,1 milj. eurosta. Kunnan tuloveroa kertyi 69,9 milj. euroa, kiinteistöveroa 3,8 milj. euroa ja osuutta yhteisöveron tuotosta kertyi 2,6 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi 32,7 milj. euroa ja 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 212. Alkuperäiseen talousarvioon nähden kasvua oli,4 milj. euroa, joka oli huomioitu jo vuoden aikana talousarvion muutoksena. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 35,1 milj. euroa, verotulojen perusteisiin liittyvä valtionosuuden tasaus oli -,85 milj. euroa ja järjestelmämuutoksen tasaus oli vajaat 3. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat -1,63 milj. euroa. Toiminnan ja talouden muutokset Tilinpäätös muodostui tuloksen osalta 1,65 milj. euroa alijäämäiseksi mutta 4,32 milj. euroa edellisvuotta paremmaksi. Vuosikate 7,7 milj. euroa oli 5,8 milj. euroa parempi kuin vuonna 212. Poistojen (9,4 milj. euroa) katteeksi vuosikate ei kuitenkaan riittänyt. Poistojen suuruuteen vaikutti poistosuunnitelman muutos, jonka kokonaisvaikutus oli 3,1 milj. euroa. Kaupungin velkaantumisen vauhti on ollut nopeaa ja se tulee olemaan sitä vielä tulevinakin vuosina. Sisäilmaongelmien vuoksi päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset ja uudistamiset on käynnistetty. Vesihuoltolaitoksen saneerauksen/uudelleen rakentamisen suunnittelu on aloitettu. Koko maan heikentyneen taloustilanteen seurauksena työttömyystilanteessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan. Lastensuojelutarpeen kartoitusten, perheneuvolakäyntien ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvu on tuonut haasteita sosiaalitoimen henkilöstön jaksamiselle. Työllisyyden kuntakokeilu projekti on aloitettu seutukunnallisena yhteistyönä. Vuonna 213 oli välttämätöntä uudistaa kaupunkistrategia ja laatia palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma, jotta suunnitelmalliset toimenpiteet menokasvun loiventamiseksi ja palvelutuotannon rakenteellisten muutosten vauhdittamiseksi saadaan alkuun. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vuoden 213 aikana tehty kaupungin suurimmat toimintamuutokset. Vanhushuollossa on kehitetty kotipalvelun toimintaa ja terveyskeskussairaalan paikkoja on pystytty vähentämään pitkäaikaispotilaiden saadessa nopeammin jatkohoitopaikan joko ryhmäkodeista tai tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Investointimenoihin käytettiin noin 16 milj. euroa, talousarvio oli 19,5 milj. euroa. Edellisvuonna investointimenot olivat 1 milj. euroa. Investointituloja kertyi 1,6 milj. euroa, talousarvio oli 6,8 milj. euroa muutoksen (,2 milj. euroa) jälkeen. Merkittävät poikkeamat talousarvioon, joita valtuusto ei ole hyväksynyt Käyttötalouden poikkeamat: Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuustoon nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella.

19 19 Alla olevien tehtävien määrärahojen poikkeamien syyt on esitetty myöhemmin tässä asiakirjassa tehtäväkohtaisten toteutumien kohdalla. (Tavoite on valtuuston hyväksymien muutoksen jälkeen.) Konsernihallinnon tuotot (tavoite euroa) ylitettiin eurolla ja menot (ta euroa) alitettiin eurolla, säästö euroa. Maankäyttöpalveluiden tuotot (ta euroa) ylitettiin eurolla ja menot (ta euroa) alitettiin eurolla, säästö euroa. Muut palvelut tehtävän tuotot (ta 951. euroa) jäivät euroa alle tavoitteen. Samalla menoihin (ta euroa) käytettiin euroa vähemmän kuin talousarviossa muutoksen jälkeen oli tavoitteena. Näin säästöksi muodostui euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto- ja ympäristöpalvelujen tuotot (ta euroa) ylitettiin eurolla ja menot (ta euroa) alitettiin eurolla, säästö euroa. Sosiaali- ja perhepalveluissa tuotot (ta euroa) alitettiin eurolla ja menot (ta euroa) ylitettiin eurolla, ylitys nettona euroa. Terveyspalveluissa tuotot (ta euroa) alitettiin eurolla ja menot (ta euroa) ylitettiin eurolla, ylitys nettona euroa. Vanhuspalvelujen tuotot (ta euroa) ylitettiin eurolla ja menot (ta euroa) alitettiin eurolla. Säästö oli euroa, joten tehtävä onnistui taloudellisesti tavoitteen mukaan. Erikoissairaanhoidon tuotot (ta 5. euroa) alittuivat eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla. Määräraha ylitettiin nettona euroa. Määrärahaa oli vuoden aikana siirretty sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksestä valtuuston päätöksellä muihin sosiaali- ja terveystoimen palvelujen katteeksi euroa. Varhaiskasvatuksen osalta jäi tuottoja (ta euroa) jäi kertymättä euroa, mutta menoja (ta euroa) säästyi euroa. Säästö yhteensä euroa. Opetuspalveluissa tuotot (ta euroa) ylittyivät eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, ylitys nettona euroa. Sivistystoimen palveluissa tuotot (ta euroa) ylittyivät eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, ylitys nettona euroa. Liikunta- ja nuorisopalvelujen tuotot (ta euroa) ylittyivät eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät 24.8 eurolla, säästöä euroa. Teknisen keskuksen osalta kaikkien tehtäväalueiden osalta tapahtui poikkeamia. Yhdyskuntatekniikan tulotavoite euroa jäi euroa vajaaksi. Menoista (ta euroa) säästyi euroa. Tilatoimessa tulotavoite (ta euroa) jäi euroa vajaaksi ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, joten nettositovana (ta euroa) määrärahavajaus oli euroa. Menojen kasvuun vaikutti osaltaan väistötilojen tarve n. 4. euroa. Tarve on ollut tiedossa talousarviota laadittaessa, mutta sitä ei ollut budjetoitu. Hallintokeskuksen sisäisen laskutuksen noin 17. euron lisäys budjetoituun syntyi syystä, että tilatoimen kokonaismenot kasvoivat ja sisäinen laskutus tehdään toteutuneiden kustannusten perusteella. Ruokapalvelujen tulotavoite (ta euroa) jäi euroa vajaaksi ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla. Ruokapalveluissa nettositovana jäätiin euroa alle tavoitteen, tavoite oli tuottaa euroa. Vesihuollon tuotot jäivät euroa alle tavoitteen (ta euroa) ja menot ylittyivät euroa (ta euroa), joten vesihuollossa jäätiin nettositovana euroa alle tavoitteen, joka oli euroa.

20 2 Investointien poikkeamat: Maa-alueiden (tonttien) myyntitavoite puolittui talousarvioon nähden. Tavoite oli 1. euroa, toteutuma euroa. Rakennusten luovutuksia ei tapahtunut, tavoite oli 5. euroa. Tyryn koulun peruskorjauksen ja uudisrakentamisen aikataulu on hieman edellä suunnitellusta, joten vuoden 213 määrärahavaraus muutoksineen 5,9 milj. euroa ylitettiin vajaalla 3. eurolla. Hanke kuitenkin jatkuu vielä vuoden 214 kesään ja vasta sitten nähdään koko hankkeen (11,85 milj. euroa) määrärahojen riittävyys. Palmurinteen päiväkodin rakentaminen osittain puretun Palmurinteen vanhainkodin tilalle käynnistyy vasta keväällä 214. Määrärahaa oli talousarviossa varattu 1,9 milj. euroa, muutoksen jälkeen vajaat,5 milj. euroa, josta käytettiin vain hieman yli,1 milj. euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on 4,2 milj. euroa. Urheilutalon saneeraukseen käytettiin vuosien 212 ja 213 aikana 2,46 milj. euroa. Alkuperäinen kustannusarvio oli 2,33 milj. euroa ja vuoden 213 määrärahaa oli valtuuston päätöksellä lisätty 89. euroa. Hankkeeseen saatiin valtionapua 74. euroa. Vuoden 213 talousarvioon oli kirjattu tuloja 35. euroa, jotka toteutuivat vain 74. eurolla, koska vuonna 212 oli valtionavusta maksettu jo 666. euroa. Vuoden 213 talousarviossa oli varauduttu kahden yrityksille rakennettavan teollisuushallin rakentamiseen. Hankkeista toinen käynnistyi suunnitellusti vuoden 213 aikana ja valmistuu alkukeväällä 214. Toisen teollisuushallihankkeen rakennustyöt käynnistyvät vasta keväällä 214. Kunnallistekniikan uudisrakennusinvestoinneissa ei käytetty uusien teollisuusalueiden rakentamiseen osoitettua varausta. Vesiaseman/imuputken saneeraus/laajennushankkeen suunnitteluun kului vuonna 213 budjetoitua vähemmän rahaa, mutta suunnittelu jatkuu vuonna 214. Myös vesihuoltolaitoksen korvausinvestoinnit jäivät budjetoidun alle. Käyttötaloudessa tuli kuitenkin vastaavasti ylitystä vesihuoltoverkostojen ja laitosten kunnossapidossa. Investointiosassa ei tapahtunut muita olennaisia poikkeamia, joihin ei olisi ollut valtuuston päätöstä. Kaupungin yhteisten erien poikkeamat: Kaupungin verotulot, yhteensä 76,3 milj. euroa, kasvoivat 1,2 milj. euroa talousarviosta. Kasvu kohdistui kunnan tuloveroon, johon vaikutti jälkiverojen tilitys jo joulukuussa aiemman seuraavan vuoden tammikuun sijasta. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 32,6 milj. euroa. Talousarvio oli muutoksen jälkeen 32,7 milj. euroa (muutos,4 milj. euroa), joten alitus oli,1 milj. euroa. Alitukseen vaikutti verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen ja opetusja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien suuremmat vähennykset arvioidusta. Korkotuotot jäivät euroa vajaaksi, tavoite oli 26. euroa. Alitukseen vaikutti maksuliikennetilien ja yritystilasopimusten laskenut korkotaso. Korkokuluissa säästyi euroa laskeneen korkotason seurauksena, tavoite oli,96 milj. euroa. Muissa rahoitustuotoissa tavoite saavutettiin (2,4 milj. euroa) ja muissa rahoituskuluissa säästö oli euroa, kun talousarvion tavoite oli euroa. Merkittävimmät toiminnallisten tavoitteiden poikkeamat Erittely merkittävimmistä toiminnallisten tavoitteiden osalta on esitetty toisaalla tehtäväkohtaisissa selvityksissä. Arvio tulevasta kehityksestä Talouden tasapainotus: Vaikka tilanne parani edellisvuodesta, talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Kuntien tulopohjan kasvuvauhtiin on odotettavissa selvää hidastumista. Valtionosuudet pienenevät leikkausten johdosta ja verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan kolmannekseen vuoden 213 tasosta.