sivu 7 sivu 3 sivu 8 sivu 15 Timo Leppänen: Yksinyrittäjää ei ole olemassakaan Pekka Perä: Paikallisuus luo pysyvyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 7 sivu 3 sivu 8 sivu 15 Timo Leppänen: Yksinyrittäjää ei ole olemassakaan Pekka Perä: Paikallisuus luo pysyvyyttä"

Transkriptio

1 Kainuun Yrittäjät ry:n tiedotuslehti Kainuun Yrittäjät ry:n tiedotuslehti Matalan kynnyksen mentorointia Heikki ja Kirsi TÖRMI sivu 7 Timo Leppänen: Yksinyrittäjää ei ole olemassakaan sivu 3 Pekka Perä: Paikallisuus luo pysyvyyttä sivu 8 Mikko Simolinna: Joustavuutta työmarkkinoille sivu 15

2 2 Yrittäjät Kainuu Torstai Varaa pikkujoulusi ajoissa! Valjus-ravintoloiden, Rosson, Kipon, Vuokatinhovin ja Amarillon pikkujoulupöydät katetaan jälleen herkuilla! Lisätietoja: LiitY jäseneksi Suomen Yrittäjien jäsenenä saat maksutta käyttöösi yli sadan asiantuntijan neuvontaverkoston olet ajan tasalla yrittäjiä koskevista päätöksistä kouluttaudut jäsenhintaan pk-yrittäjille suunnatuissa koulutuksissa tutustut muihin yrittäjiin yrittäjäjärjestön tapahtumissa. Suomen Yrittäjät palvelee jäsenyrityksiään ja valvoo pk-yrittäjien etua joka päivä.

3 Torstai Yrittäjät Kainuu 3 Yksinyrittäjää ei ole olemassakaan Itsensä voi työllistää ryhtymällä yrittäjäksi ja se on aina vapaaehtoista. Ne, jotka näin ovat tehneet, kertovat vapauden ja itsenäisyyden olleen pääasialliset motiivit. Kainuun Yrittäjien runsaan jäsenyrityksen joukosta noin puolet työllistää suoraan itsensä. Verkostovaikutus on toki työllistävyyden suhteen paljon enemmän kuin yksi. Vain yhdellä prosentilla näistä pienimmistä yrityksistä on ainoastaan yksi toimeksiantaja. Suomessa näitä pienimpiä yrityksiä yrittäjiä on yli ja määrä kasvaa ollen suurin muutos viime vuosina työmarkkinakentässä. Niin kutsuttujen työnantajayritysten määrä on pysytellyt samalla tasolla viime vuodet. Työllisyyttä ovat pitäneet yllä pienet yritykset ja yrittäjät. Yrittäjyyden arvostus on kasvanut, mutta koko yrittäjäkentässä näiden pienimpien yritysten arvostus ja aseman parantaminen vaatii vielä yhteiskunnalta lisää toimia. Pienimpiä, vaikkapa toiminimenä toimivia yrityksiä koskevat lähes samat byrokratian ja sääntelyn vaatimukset kuin suuria osakeyhtiöitä. Tähän pitää saada muutos ja tässäkin asiassa edunvalvojalla on vielä tehtävää. Arvostusta voidaan nostaa myös muutoin, eikä se edes maksa paljon. Meillä on käytössä termi yksinyrittäjä. Termihän kuvaa yksinäisyyttä ja päättymätöntä uurastamista. Yrittäjä, joka toimii yksin yrityksensä omistajana ja vastuunkantajana ei toimi ja yritä yksin. Hänen on oltava oman alansa ammattilainen, joukkuepelaaja ja tiiviissä kanssakäymisessä ympäristönsä kanssa. Miltä kuulostaa yksinpelaaja, yksinjääkiekkoilija, yksinpikajuoksija. Varmasti paremmalta voisi kuulostaa ammattipelaaja, ammattijääkiekkoilija ja mikä tahansa ammattilainen. Aletaan käyttää ja puhua vain yrittäjästä tai vaikkapa ammattiyrittäjästä. On parempi näyttää ja kuulostaa siltä, mitä on oikeasti. Timo Leppänen puheenjohtaja Kainuun Yrittäjät Paikallisyhdistykset palveluksessasi Hyrynsalmen Yrittäjät ry Kemppainen Esa p Kajaanin Yrittäjät ry Tervonen Heikkinen Miariikka p Kuhmon Yrittäjät ry Kanerva Jari p Paltamon Yrittäjät ry Moilanen Reijo p Puolangan Yrittäjät ry Seppänen Tuomo p Ristijärven Yrittäjät ry Pietikäinen Jussi p Sotkamon Yrittäjät ry Leinonen Juha p Suomussalmen Yrittäjät ry Pyykkönen Tuomas p Ota yhteyttä Aluejärjestön toimisto Pekka Ojalehto toimitusjohtaja p , Paula Karjalainen toimistosihteeri p Puheenjohtajat Timo Leppänen puheenjohtaja p Miariikka Tervonen varapuheenjohtaja p Juha Leinonen varapuheenjohtaja p Kainuun Yrittäjät ry Ilmoitusmyynti: Kainuun Sanomat Päätoimittaja Mediamyynti Pekka Ojalehto PL Kajaani Puh Puh Kauppakatu 26 A Kajaani Lehden painosmäärä: kpl Toimittaja Pekka Moliis Painopaikka: Taitto: Kainuun Sanomat Sirpa Tupiini Suomalainen Lehtipaino Oy

4 4 Yrittäjät Kainuu Elinvoimainen yritystoiminta, kaikkien kainuulaisten etu Torstai KAUKAMETSÄ KOMEASTI KAJAANISSA Kokous- ja edustustilaisuudet asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kokouspakettimme alk. 15 / henkilö, sis.alv. KAUKAMETSÄN KONGRESSI- TILAUSRAVINTOLA JA KULTTUURIKESKUS FOXMAMSELLI Tiedustelut p Tiedustelut p myös facebookissa Tyyliä, laatua, perinteitä Brahenkatu 5, puh Kainuun talous kasvaa kestävästi vain yritysten myymien tuotteiden tai palveluiden kautta. Muita tapoja on saada erilaisia tukia valtiolta tai EU:lta ja ottaa lainaa. Jokainen tietää, että EU:n tuet loppunevat vuonna 2020, valtion tuet ovat alueelle pienenemässä ja laina on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ainut kestävä tapa kasvattaa Kainuun taloutta on saada yrityksille kannattavaa kasvua. Ensi talvi ei näytä hyvältä, mutta keväällä pitäisi jo auringon paistaa kirkkaasti Kainuunkin talouteen. Olen mielenkiinnolla pannut merkille, kuinka Kainuun Etu Oy:n toiminta on ollut viime aikoina kiinnostuksen kohteena. Monet asiat ovat kuitenkin saaneet joidenkin päättäjien mielikuvituksen lentämään. Kainuun Etu Oy ei ole rakentamassa Guggenheim museota Kajaanin lentokentälle, emmekä ole myyneet Nokiaa. Samalla tasolla ovat olleet myös spekuloinnit lentoyhtiö Finnairin hallituksen päätöksistä siirtää kotimaan lentojen operoimista Flybelle nämä päätökset kun eivät kuulu meidän toimivaltaamme. Eri kuntien valtuustoille, hallituksille sekä poliittisille ryhmille jaamme mielellämme tietoa ja keskustelemme rakentavasti toiveista. Näinhän tehtiin esimerkiksi Kajaanissa niiden valtuutettujen kanssa, jotka olivat kiinnostuneita toiminnastamme toukokuussa valtuustolle järjestetyn yrityspäivän aikana. Samalla jaettiin laaja raportti, joka on myös kaikille avoimesti jaossa internet -sivuillamme. Kainuun Etu Oy:n perustyötä on yhdessä satojen yritysten kanssa toteuttaa tavoitteellisesti yritysten pyytämiä kehittämishankkeita kannattavan kasvun saamiseksi. Mediaa kiinnostaa kuitenkin luonnollisesti enemmän suuret investoinnit ja avaukset. Kun työtunteja säästämättä Tieteen tietotekniikan keskus, CSC saatiin sijoittumaan Kainuuseen, lähdimme rohkeasti tavoittelemaan Kainuusta Suomen tärkeintä datakeskus- ja digitalisointikeskusta. Kainuun Etu Oy:n osaajien vuosikausia työstämät investointihankkeet ovat toteutuneet suunnitellusti ja viimeisin onnistuminen saatiin Digilen, maailman ensimmäisen digitalisointilaboratorion, sijoittuessa tänä syksynä Kainuuseen. Paljon on kuitenkin vielä edessä, jotta haasteellinen tavoitteemme toteutuu. Olemme kuitenkin sopineet, että toistaiseksi me vain hymyilemme suu supussa ja asiakkaamme kertovat itse investointiuutiset. Nämä asiat liittyvät kaikkien yritysten liiketoimiin Kainuussa. Myös palvelut ja kauppa tulevat saamaan osansa tästä menestyksestä. Hyvää maakuntaa ei saada murrettua ulkoapäin mutta sisältä kyllä. Näyttää siltä, että jotkut tahot syystä tai toisesta - tietämättään tai tiedostaen ajavat Kainuuta Oulun syliin mm. yritystoiminnan, hallinnon ja koulutuksen osalta. On valitettavaa, että tällaista tapahtuu aikana, jolloin kaikkien tulisi tehdä yhdessä työtä Kainuun ja kainuulaisen yrittäjyyden eteen. Kainuulaisten yritysten hyvinvointi on kaikkien meidän kainuulaisten etu! Antti Toivanen toimitusjohtaja Kainuun Etu Oy Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä, kun kerran toisemme tunnetaan. Yrittäjän elämässä tulee eteen monenlaisia pulmia ratkottavaksi. Ja useimpiin niihin liittyy olennaisena osana raha. Tarvitsetpa sitten rahoitusta yrityksesi kasvuun ja kehittämiseen tai vakuutusturvaa vastoinkäymisten varalle, helpointa on jutella sellaisen kanssa, jonka jo tuntee entuudestaan. Etenkin kun se joku tuntee myös ympäristön, jossa toimit. Tervetuloa Osuuspankkiin. Laitetaan rahoitus ja vakuutusasiasi kertaheitolla kuntoon. Se käy sukkelaan tuttujen kesken. Lue lisää yrityksen pankkiasioinnista op.fi Kumppanuus on strateginen - ei taktinen valinta Kainuun Osuuspankki on harjoittanut yhteistyötä kainuulaisten yrittäjien kanssa jo lähes vuosisadan ajan. Näiden vuosien aikana yhteistyöstä on yhä useammin kehittynyt syvällisiä kumppanuuksia. Yrittäjiltä saamamme palautteen perusteella kumppanuusajattelumme ja siihen pohjautuva palvelumallimme ovat kilpailuetumme perusta. Kumppanuus tekee meistä yhdessä asiakkaidemme kanssa sitä, mitä me olemme tänä päivänä. Olemme vakuuttuneita siitä, että ainoastaan kumppanuuden kautta voimme menestyä yhdessä tulevaisuudessa ja siten olla hyödyksi toisillemme sekä meitä ympäröivälle yhteiskunnalle. Millaista sitten on pankin ja yritysasiakkaan välinen kumppanuus tänä päivänä? Kumppanuusverkosto. fi- sivustoa vapaasti lainaten kumppanuus on kokonaisvaltainen luottamukseen, tasapuolisuuteen ja avoimuuteen perustuva suhde, jossa tavoitteena on informaation ja osaamisen yhdistäminen tavalla, joka tuottaa hyötyä kaikille osapuolille. Se on myönteistä keskinäistä riippuvuutta, oppimista, yhdessä tekemistä ja ideointia sekä yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Se on sosiokulttuurista yhteneväisyyttä ja saman arvopohjan jakamista normistojen ja moraalisten periaatteiden kautta. Lisäksi kumppanuus on mitä suurimmissa määrin pitkäjänteistä sitoutumista yhteiseen menestymiseen ja molemminpuoliseen arvon luomiseen. Aito kumppanuus edellyttää positiivista tunnetta, sillä hyvä kumppanuus ennen kaikkea tuntuu hyvältä. Näin määriteltynä kumppanuus on aina strateginen - ei taktinen - valinta ja siten yritysasiakasliiketoimintamme menestyksen kulmakivi. Kiitos siitä kuuluu kumppaneillemme. Toni Kemppinen pankinjohtaja Kainuun Osuuspankki, Yrityspalvelut

5 Torstai Yrittäjät Kainuu 5 Resurssit tehokäyttöön Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristokysely ja Yritys- Suomi Kainuun asiakaskysely antavat samansuuntaisia vastauksia siihen, kuinka yritysten mielestä neuvontapalvelut tulee tuottaa Kainuussa. Yrityspalveluiden helppo ja mutkaton saatavuus, asiantuntevuus, nopeus, kriittisyys ja eri toimijoiden tehokas yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä hyvää kokonaisuutta rakennettaessa. Jo kauan kaivattu ensimmäinen askel yhden oven takaa löytyvien palvelujen tuottamiseksi on otettu, kun Kainuun Etu Oy ja Yritys-Suomi Kainuu löytyvät samasta osoitteesta. Tätä yhden luukun kautta tarjottavien palvelujen järjestämisestä on puuhattu ja siitä on keskusteltu jo usean vuoden ajan. Yrittäjyys luo elinvoimaa. Vain yrittäjyyden kautta voidaan kasvattaa julkisten palvelujen tarvitsemaa ravintoa, verotuloja. Yrittäjyyden edistäminen ja tehokkaan elinkeinopolitiikan harjoittaminen ei ole pois muusta, vaan lisää mahdollisuuksia ylläpitää monipuolisia hyvinvointipalveluja. Siksi elinkeinopolitiikkaan pitää panostaa. Yrittäjyyttä edistetään ja kasvua haetaan hyvin paljon hankkeiden avulla. Näissä hankkeissa hyödynnetään eri EU:n ohjelmien hankerahaa. Mukaan tarvitaan myös yritysten rahaa. Kuntien ja valtion tiukassa taloustilanteessa näiden yhteisten resurssien tehokas käyttö ja hyödyntäminen on kullanarvoista. Hankkeissa korostuu ja rahoittajat edellyttävät yrityslähtöisyyttä ja yritysten mukanaoloa. Kainuun Etu Oy:n ja Yritys-Suomi Kainuun hankkeisiin on osallistunut ja palveluja käyttänyt satoja yrityksiä. Tarjonta on kohdannut kysynnän. Toiminta tukee myös Kainuun kuntien omaa elinkeinopolitiikan hoitoa. Varmasti löytyy vielä lisää julkisin varoin tuotettua toimintaa ja toimijoita, joiden mukaantuloa yrityspalveluja tuottamaan saman katon alle kannattaa pohtia. Yritys-Suomi Kainuu aloittavan yrittäjän palvelut Kainuussa Kauttamme saat ohjausta, neuvontaa ja koulutusta yrityksen perustamisvaiheessa. Yritysneuvojamme tavoitat: Kajaani, Ristijärvi, Paltamo: puh Kuhmo, Sotkamo: puh Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka: Katso myös: Olemme muuttaneet! Yritys-Suomi Kainuun Kajaanin toimipiste on muuttanut uusin tiloihin. Löydät meidät nyt Seminaarinkatu 2:n Intelli rakennuksesta. Toimimme nyt samoissa tiloissa Kainuun Etu Oy:n kanssa. Yrittäjä, tutustu verkossa: Oma Yritys-Suomi on käyttäjän profiilitietojen mukaan rakentuva verkkopalvelu yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen: Oma.yrityssuomi.fi Alkavan yrityksen palvelut yhdestä osoitteesta yrityssuomi.fi Yhteistyössä: Kainuun kunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi Kainuun ELY-keskus Kainuun Etu Oy Finnvera Oyj:n Kajaanin aluekonttori Kainuun TE-toimisto Tervetuloa! Lisää voimaa yrittäjyyteen! Pekka Ojalehto toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät PÄIVÄKOKOUSPAKETTI - alk. 25 /hlö sis. 2x kahvit ja lounas RUNSAS PIKKUJOULUBUFFET - varaa paikkasi herkkujen ääreen RANTASAUNA ELIAS - kuumia löylyjä viileneviin iltoihin Varaukset ja tiedustelut: HOTELLI KAJAANI Puh ONNELANTIE 1, KAJAANI Tervetuloa Ranchille! Ranch on rento ja viihtyisä ruokaravintola Kajaanin keskustassa. Monipuolisen á la carte -listan lisäksi tarjoilemme lounaan arkisin klo Buffet-lounas 8,90 9,70 eur Keittolounas 7,30 6,90 eur Sisältää salaatti- ja leipäpöydän, keiton, pääruoan, pöydän, keiton, ruokajuo- sisältää salaatti- ja leipä- ruokajuomat sekä kahvin. mat sekä kahvin. Lisäksi on tarjolla päivän pihvi pöytiin tarjoiltuna. Kysy ryhmille erikoishintaista buffet-lounasta! Kauppakatu Kajaani Puh. (08) fax (08) GRAAFINEN OHJEISTO

6 6 Yrittäjät Kainuu Ministeriö heräsi: Laki ei saa lisätä yrityksen taakkaa Tarvitsetko rahoitusta Finnvera yrityksen perustamiseen auttaa tai sen toimintaan? löytämään oikeat rahoitusratkaisut Finnveran rahoituksella eteenpäin! Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa pienyritystä lainoin, takauksin ja pääomasijoituksin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, Kajaani Torstai Työ- ja elinkeinoministeriö käy jatkossa läpi lakiesitysten yritysvaikutuksista tehdyt arviot. Tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä yrityksille aiheutuvaa taakkaa ja parantaa näin suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä lainvalmistelun laatua. Uuden menettelyn taustalla on hallituksen rakennepoliittinen ohjelma. Sen mukaan hallitus sitoutuu välttämään loppuhallituskauden aikana teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Yritysvaikutusarvioiden kehittämisen tavoitteena on myös, että eduskunnalla on käytettävissään entistä enemmän tietoa lakia valmisteltaessa. Hallituksen esitys on eduskunnalle, kansalaisille ja yrityksille tärkeä tietolähde lainvalmistelusta ja sen taustalla olevista tekijöistä. Muun muassa OECD on kiinnittänyt tähän huomiota maaraportissaan. Vastaisuudessa ministeriöiden pitää lähettää työ- ja elinkeinoministeriön arvioitavaksi kaikki sellaiset lakiesitykset, joita sovelletaan yrityksiin tai joilla on vaikutuksia yrityksiin tai teollisuuteen. Arviointimenettely tehdään samaan aikaan lakiesityksen lausuntokierroksen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa yritysvaikutusarviosta lausunnon, jonka avulla arviota voi tarvittaessa kehittää. Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen toimintaan? Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa pienyritystä lainoin, takauksin ja pääomasijoituksin. Tarkoituksena on kehittää arvioiden laatua. Hyvin valmistellussa yritysvaikutusarviossa tuodaan muun muassa esille ne yritykset, joita sääntely koskee, ja tunnistetaan, miten laki vaikuttaa yrityksen toimintaan. Lisäksi arvioidaan lain tai lakimuutoksen aiheuttamat kustannukset yritykselle. Hyvä arvio tuo myös esiin sen, ovatko vaikutukset pienille yrityksille suhteellisesti suuremmat kuin isoille ja onko esityksellä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun. Yrittäjäsanomat Finnveran Kajaanin aluekonttorin henkilökunta lupaa auttaa kainuulaisia yrityksiä kasvun ja kehityksen tielle. Finnvera on reivannut toimintaansa valtio-omistajalta saamansa selkänojan turvin. Yhtiön riskinottomahdollisuudet kasvoivat aloittavien, kasvavien ja kansainvälistymisellä kasvuun tähtäävien yritysten osalta. Näiden yritysten hankkeissa Finnveran riskinotto voi olla aiempaa korkeampi ja rahoitusosuus tarvittaessa suurempi. Tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään entistä paremmin. Olemme mukana yritysten toiminnan käynnistämisessä, kasvussa ja kansainvälistymisessä. Ymmärrämme yritystoiminnan riskit, mutta kiinnitämme rohkeasti huomiota mahdollisuuksiin erilaisissa muutostilanteissa, kuvailee aluejohtaja Pauli Piilma Finnveran Kajaanin aluekonttorista. Muutosta tarvitaan Suomi ja Kainuu tarvitsevat menestyäkseen sekä uusia, että kasvua tavoittelevia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Finnveran lisäriskinotto on suunnattu näiden yritysten tarpeisiin. Asiantunteva henkilöstö löytää parhaat rahoitusratkaisut erilaisissa muutostilanteissa oleville yrityksille. Tarkoituksemme on saada rahoituksellamme aikaan muutosta vallitsevaan olotilaan. Tämän vuoksi kiinnitämme rahoituspäätöksissämme kannattavuuden lisäksi erityistä huomiota siihen, millaisia asioita rahoituksemme saa aikaan, Pauli Piilma kertoo. Piilman mainitsemat vaikutukset voivat käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten Finnveran rahoituksen avulla asiakasyrityksen liikevaihto voi päästä kasvu-uralle, kansainvälistyminen tai vientitoiminta käynnistyä ja edetä vauhdilla, omistusvaihdos tai muu yritysjärjestely toteutua suunnitellusti tai vaikkapa pienyritystoiminta startata onnistuneesti. Voimme myös olla mukana rahoittamassa hankkeita, joissa vaikuttavuuteen liittyvät kriteerit eivät täyty. Tuolloin rahoitusosuutemme on maltillisempi. Pääosa rahoituksestamme Kainuussa on erilaisten investointien ja käyttöpääoman rahoitusta, aluejohtaja Piilma toteaa. Yhteistyöllä tuloksia Finnvera on yksityisten rahoittajien ja julkisten yritystoiminnan edistäjien kanssa yhteisellä asialla. Onnistunut rahoitusratkaisu koostuu yrityksen omasta panoksesta, mahdollisesta Elyn tuesta sekä pankin ja Finnveran keskenään jakamasta lainaosuudesta. Usein Finnveran osuus riskistä on takauksen muodossa. Kainuussa etuna on eri toimijoiden paikallinen läsnäolo ja olosuhteiden ja asiakkaitten tuntemus, joka nopeuttaa päätöksentekoa. Ykköstavoitteemme on asiakkaiden menestyminen. Tavoitteisiimme emme pääse yksin, vaan työskentelemme yhdessä yrityksen ja eri rahoittajatahojen kans- Ykköstavoitteemme on asiakkaiden menestyminen. Tavoitteisiimme emme pääse yksin, vaan työskentelemme yhdessä yrityksen ja eri rahoittajatahojen kanssa aluejohtaja Pauli Piilma lupaa. sa. Pidämme huolta hyvistä pk-yrityksistä, eikä yhdenkään toteuttamiskelpoisen hankkeen rahoitus jää Finnverasta kiinni, aluejohtaja Pauli Piilma lupaa. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, Kajaani

7 Torstai Yrittäjät Kainuu 7 Matalan kynnyksen mentorointia Aina ei tarvitse olla maailmanloppu tiedossa, kun ihminen tarvitsee keskusteluapua. Aikansa ihminen vaikeuksien keskellä kestää, mutta lopulta seinä on vastassa. HeikkiTörmi KirsiTörmi Jokainen joutuu myöntämään välillä, että tarvitsee apua. Sen myöntäminen on vahvuuden merkki. Jos aina työntää syrjään väsymyksen merkit, niin se alkaa hiljalleen kostautua. Ihminen ammentaa itsensä niin tyhjäksi, ettei enää ole mistä ammentaa. Tarvitaan voimautumisen lähteitä ja siinä meidän yritys voi olla apuna, Kirsi Törmi kertoo. Tuoreet yrittäjät Kirsi ja Heikki Törmi tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua kaikille halukkaille. Yksilöasiakkaita heillä on ympäri Kainuuta, mutta halu työskennellä myös työyhteisöissä on kova. Yksittäisten ihmisten hyvinvointi luo työyhteisön hyvinvoinnin. On taloudellisesti kannattamatonta, ettei yrityksen suurimmasta voimavarasta pidetä huolta. Meidän yritys voi auttaa silloin, jos asiat ovat jo huonosti, mutta myös silloin kun kaikki on kunnossa, Heikki toteaa. Räätälöidään tarpeen mukaan Oli kyse sitten isosta tai pienestä yrityksestä, niin Törmit ovat valmiita tarttumaan haasteisiin. Palveluja räätälöidään tarpeen mukaan. Mentorointi tapahtuu joko yksilö- tai ryhmätasolla. Valtaosa kainuulaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Kun taloudelliset paineet ja henkilökohtaiset ongelmat vaivaavat, niin kaikilla ei välttämättä ole huolilleen luontaista purkautumiskanavaa. Varsinkin yksinyrittävillä paineet voi kasvaa todella suuriksi. Silloin on hyvä olla paikka, jossa pääsee paineita purkamaan ja miettimään, miten tästä eteenpäin. Me tarjotaan valmennusta siihen, mitkä asiat on hyvä ottaa huomioon omassa jaksamisessa. Yksi vaihtoehto voisi olla yksinyrittäjien oma ryhmä vertaistukena, Kirsi Törmi pohtii. Rauhassa rakentaen Törmit tunnetaan Kainuussa ennen muuta ansioistaan kulttuurin parissa. Kirsi on työskennellyt pitkään tanssin parissa ja Heikki on Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijöitä. Perehtyminen mentorointiin käynnistyi oman elämän ongelmien myötä. Oppia asiaan on haettu Ihminen tavattavissa-koulutusohjelmasta. Oli sisäinen tarve muutokseen. Halusi saada paremmin selville, mistä omassa elämässä on kyse ja mitä voimavaroja elämässä on. Tuntui siltä, että vain suoritti elämää, eikä elänyt sitä, Heikki pohtii. Tällä hetkellä yrittäjyys on osa-aikaista, mutta tulevaisuuden tavoitteet ovat selvät. Aiemmin luulin, että yrittäjänä pääsee nopeasti alkuun. Mutta karu totuus on hyvin nopeasti tullut eteen. Ensin on tehtävä paljon töitä, ennen kuin pääsee tekemään töitä. Haaveena on, että jonain päivänä tämä olisi sitä, mikä työllistää täyspäiväisesti, Kirsi toteaa. Meidän haaveena on päästä tekemään yrityksiin tätä työtä. Nykyaikainen johtaminen on enemmän jakamista, kuin sanelemista. Voimme auttaa luomaan työilmapiiriä entistä paremmaksi, Heikki Törmi uskoo. Heikki ja Kirsi Törmi tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua niin yksityisille kuin yrityksille.

8 8 Yrittäjät Kainuu NUORET Nuori Yrittäjä Aika käynnistää Vuoden nuori yrittäjä 2014 kilpailu Kuka on Kainuun Vuoden nuori yrittäjä 2014? Suomen Yrittäjät palkitsee vuosittain Vuoden nuoren yrittäjän. Valtakunnalliseen kilpailuun pääsee mukaan aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen palkitsemat Vuoden alueelliset nuoret yrittäjät. Ehdotuksia palkittavista voivat Kainuun Yrittäjät ry:lle tehdä Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset, yrittäjäjäsenistä koostuvat verkostot ja ryhmät, sekä yksittäiset Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät. Yksittäisten yrittäjien toimiessa ehdottajina pitää vähintään kahden muun jäsenyrittäjän kannattaa ehdotusta. Yrittäjäjärjestön jäsenet voivat myös ehdottaa kilpailuun kollegoitaan niin, että ehdotuksen tekijä saa ehdotukselle kaksi suositusta. Tästä ja muista kilpailun säännöistä löytyy lisää tietoa nuorten yrittäjien sivuilta: Vuoden 2014 Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun valtakunnallinen voittaja julkistetaan Nuorten yrittäjien valtakunnallisessa Get Together -tapahtumassa Kokkolassa kesäkuun alkupuolella. Pekka Perä: Paikallisuus luo pysyvyyttä Torstai Talvivaaran kaivos on vuosien saatossa tullut tutuksi monelle kainuulaisyrittäjälle. Vaikka aliurakoitsijoita tulee maakunnan ulkopuolelta, niin paikalliselle osaamiselle on aina tarvetta ja kysyntää. Pekka Perä toimitusjohtaja Talvivaara Oy Martti Huusko Kuvassa Kainuun Vuoden nuori yrittäjä 2013, Heidi Putaansuu, Sillä Chic! Heidi Putaansuu palkittiin Yrittäjien Kevätpörinöissä Kajaanissa. Täyden palvelun painotalo. Lehdet, esitteet, kirjekuoret, käyntikortit, julisteet, käsiohjelmat, kirjat, lomakkeet, liput, painotyön suunnittelu Kainuunportti, KAJAANI puh. (08) Talvivaaran yli viiden sadan oman työntekijän lisäksi yhteistyökumppaneiden palveluksessa kaivoksella työskentelee säännöllisesti työntekijää. Talvivaarassa säännöllisesti työskentelevien urakoitsijoiden ja palveluntuottajien henkilöstöstä noin 60 % asuu Kainuussa. Paikallisuus tuo pysyvyyttä, ilman paikallisia yrittäjiä ei tultaisi toimeen. Monella pitkäaikaisella yhteistyökumppanilla on toimintoihimme liittyen ratkaisevaa avainosaamista, joka lisää tehokkuutta, Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä toteaa. Vuonna 2011 Talvivaaran kaivosyhtiö osti Kainuun alueelta palveluja 20 miljoonalla eurolla ja palveluostojen määrä Kainuusta on säilynyt vähintään samana myös 2012 ja Meillä on paikallisia yhteistyökumppaneita esimerkiksi erilaisissa projekteissa, kuten rakennusprojekteissa. Niiden hoitamiseen omalla väellä meillä ei ole halua, eikä mahdollisuutta. Joustavin tapa saada asiat hoidettua on käyttää luotettavaa urakoitsijaa, Perä toteaa. On asioita, joita urakoitsijat ovat hoitaneet kaivoksen alusta asti. He ovat oppineet tekemään asiat oikein ja olemme jossain määrin riippuvaisia heidän henkilöstönsä osaamisesta, Pekka Perä jatkaa. Kainuussa osaamista Kainuusta löytyy aloja, joilla osaaminen on maailman huippuluokkaa. Tämän osaamisen hyödyntäminen on luonnollinen asia. Puhutaan sitten vaikka metallitöistä tai automaatiosta, niin niiden osaaminen Kainuussa on korkealla tasolla. Nämä ovat peruja UPM-Kymmenen ja Otanmäen Transtechin tehtaan toiminnasta alueella, toimitusjohtaja Perä arvioi. Osa kaivosalueen aliurakoitsijoista on valtakunnallisia toimijoita. Vaikka yrityksen kotipaikka on Kainuun ulkopuolella, niin monella yrityksellä on kainuulaisia työtekijöitä. Tietyillä osa-alueilla ei koko maassa ole kovin montaa tarjoajaa. Paikallista kilpailua ei ole ja se rajoittaa toimintaa. Kainuu on pieni markkina ja kaivannaisteollisuus on täällä uusi toimialue. Yrittäjillä ei ole joka asiaan kalustoa ja osaamista, Pekka Perä toteaa. Ja löytyyhän jotain muutakin parantamista. Tosin samaa mieltä ollaan todennäköisesti molemmin puolin neuvottelupöytää. Hintaan tarvitaan aina parannusta. Se on aina liian korkea. Ja tarjoajan mielestä liian matala. Molemmille osapuolille hinta on tärkeä, Pekka Perä naurahtaa. Tehostaminen vaikuttaa Kesän aikana Talvivaarassa käydyt yt-neuvottelut vai- Paikallisuus tuo pysyvyyttä, ilman paikallisia yrittäjiä ei tultaisi toimeen. Monella pitkäaikaisella yhteistyökumppanilla on toimintoihimme liittyen ratkaisevaa avainosaamista, joka lisää tehokkuutta. kuttivat osaltaan ulkopuolisten aliurakoitsijoiden käyttöön. Kun nikkelin alhainen maailmanmarkkinahinta ja ympäristöongelmien ratkaiseminen vaativat tehostamistoimia tuotannossa, niin kaikki toiminnot käydään läpi. Tehostaminen vaikuttaa suhteessa kaikkiin, niin omiin kuin urakoitsijoiden hoitamiin asioihin. Lähtökohtaisesti meillä on ollut koko toiminnan ajan selkeä jako siitä, mitä tehdään itse ja minkä hoitavat urakoitsijat. Monia urakoitsijoiden hoitamia asioita emme kuitenkaan itselle ota, sillä niihin liittyy aina laiteinvestointeja, rekrytointia ja koulutusta, Perä muistuttaa. Kaivosyhtiön ongelmat ylimääräisten vesien kanssa ovat kaikille mediaa seuraaville tuttuja juttuja. Talvivaarassa ei ole kuitenkaan kirvestä kipsisakka-altaaseen heitetty, vaan töitä on tehty asioiden hoitamiseksi. Meidän pitää olla hyvin fokusoituneita, että saadaan homma pelaamaan kunnolla. Täällä on hyvä henki ja on saatu mahdottomasti asioita tehtyä. Vaikeuksien kautta meidän yhteishenki on kasvanut, Pekka Perä vakuuttaa.

9 Torstai Yrittäjät Kainuu 9 Osaamisen kehittäminen tie menestykseen Tänä päivänä yritysten keskeinen kilpailuvaltti on osaaminen. Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti uudenlaisia tietoja ja taitoja. Tulevaisuuden osaaminen tehdään tässä hetkessä. Jotta osaamista voidaan suunnitelmallisesti kehittää, vaatii se osaamisen näkyväksi tekemistä. Henkilöstön nykyinen osaaminen tulee kartoittaa ja tehdä suunnitelma siitä, kuinka yritys varmistaa riittävän osaamisen myös tulevaisuudessa. Osaamisen kehittäminen on aina strategialähtöistä. Osaamiskartoituksissa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstön työnjaon, vastuiden ja valtuuksien selkeyttämisessä, päällekkäisyyksien vähentämisessä, rekrytoinnissa ja uuden henkilön perehdyttämisessä sekä piilevän osaamispotentiaalin hyödyntämisessä. Myös organisaation muutostilanteissa osaamisen kuvaaminen ja kehittäminen ovat keinoja varautua tulevaisuuteen. Kajaanin ammattikorkeakoulun Telma hankkeen (v ) aikana tehtiin osaamiskartoituksia ja suunnitelmia kainuulaisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Kartoitukset antoivat hyvin tietoa tämän hetkisen osaamisen tasosta ja tulevaisuuden osaamistarpeista niin toimialoittain kuin yrityskohtaisestikin. Kartoituksissa kävi ilmi, että terveys- ja sosiaalipalveluissa korostuu tulevaisuudessa asiakkaan kokonaistilanteen huomioiminen, viestintä- tiedottamis- ja asiakaspalveluosaaminen sekä dokumentointi- ja raportointitaidot. Majoitus- ja ravitsemistoiminta-alalla tulevaisuuden osaamistarpeista nousi selkeästi esille verkko- ja nettikauppaan liittyvä osaamiseen. Myös rahoitus- ja vakuutustoiminta-alalla tarvitaan tulevaisuudessa osaamista verkkoasiointipalvelujen hallinnassa. Tukku- ja vähittäiskaupan alalla tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät ennen kaikkea kaupan alan tietokoneohjelmien hallintaan. Osaamisen merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään. Asiantuntijuus ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat kovaa vauhtia. Osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden arvo tulee entisestään kasvamaan. Helka Luttinen Suunnittelija AIKOPA, Kajaanin ammattikorkeakoulu Veroseminaari 2013 OHJELMA KAJAANIN YRITTÄJIEN PITKÄ LOUNAS PE KLO 13 ALKAEN RAVINTOLA SIRIUS LOUNASESITELMÄ kaupunginjohtaja Jari Tolonen Laadukas Pitkä Lounas 35 /hlö Ilmoittaudu mennessä: Tervetuloa! Sokos Hotel Valjus, kokoustila Devon ja Saima, Kauppakatu 20, Kajaani Maanantai klo KOULUTUSTA KAJAANISSA Kajaanin kauppakamariosasto yhteistyössä Kainuun Yrittäjät ry:n kanssa järjestää syksyn perinteisen veroseminaarin. Uusi verolainsäädäntö - ansio- ja pääomatuloverotuksen muutokset - yhteisöverokannan alentaminen - osinkoverotuksen muutokset - veronhuojennukset (T & K vähennys, sijoittajavähennys) - poistojärjestelmän muutokset - yritysverotyöryhmän ehdotukset Ajankohtaisia näkökohtia veron kiertämisestä - veron kiertämisen tunnusmerkit - veron kiertämistä koskevat normit - suhde verosuunnitteluun ja veropetokseen - uusimmat KHO:n ratkaisut Luennoitsijana OTT Pauli K Mattila Sinun yrityksesi on meille juuri sopivan kokoinen asiakas. Ei liian suuri eikä liian pieni. Siksi haluamme tarjota sinulle tismalleen sellaista palvelua kuin yrityksesi tarvitsee. Tervetuloa asiakkaaksi suomalaiseen Säästöpankkiin! Verovapaat tulot yritysverotuksessa - EVL:n laaja tulokäsite - yritysmuodon vaikutus - pääomasijoitukset - käyttöomaisuusosakkeet - osingot Uusin yrityksiä ja niiden omistajia koskeva oikeuskäytäntö - yritysjärjestelyt - menon vähennyskelpoisuus - luovutusvoitot ja -tappiot Tervetuloa mukaan! - sukupolvenvaihdosten verotus Ilmoittautumisia otetaan vastaan saakka. Ilmoittautua voi asiamies Antti Kejolle joko sähköpostilla tai puhelimitse (08) Ennakkoon ilmoittamattomista peruutuksista laskutamme ½ kurssin hinnasta. Virva Okkonen Rahoituspäällikkö Raili Heikkinen Rahoitusneuvoja Matti Mentilä Konttorinjohtaja Osallistumismaksu - Kauppakamariosaston ja yrittäjäjärjestön jäsenille alv 24 % eli 210,80 /hlö - Ei-jäsenille alv 24 % eli 248,00/hlö. Osallistumismaksu sisältää kurssiaineiston, lounaan klo alkaen sekä iltapäiväkahvin. Palvelemme ma-to , pe Lönnrotinkatu 14, Kajaani puh * * Puhelun hinta: lankapuh. 0, ,0691 /min, matkapuh. 0, ,1669 /min OULUN KAUPPAKAMARI Kajaanin kauppakamariosasto

10 10 Yrittäjät Kainuu Lieke modernia sähkösuunnittelua Kajaanissa Torstai Ville Keränen ja Arto Kärki. Hyrrän palvelut vietiin suoraan työpaikoille, jolloin kuntotesti onnistui vaikka kesken työpäivän. Hyrrä pyöri Kainuussa HyvinvointiHyrrä hanke toimi Kainuussa vajaan kolmen vuoden ajan. Hyrrässä räätälöitiin työyhteisöille liikunta- ja hyvinvointipalveluja, joilla kehitettiin työntekijöiden työkuntoa ja ennaltaehkäistiin työstressiä ja työuupumusta. Hyrrän palvelujen vieminen työpaikalle osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Tämä helpotti henkilöiden osallistumista prosessiin työkiireiden keskelläkin. Lisäksi kuntotestimahdollisuuksia on harvemmin tarjolla pienissä kunnissa. Hankeen tuloksista selviää, että fyysisellä kunnolla on suuri merkitys työssäjaksamiseen ja työntekijän terveydentilaan. Fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja ruokailutottumusten muutokset näkyivät selvästi kehonkoostumuksen sekä kestävyys- ja lihaskunnon positiivisina muutoksina. Kestävyyskunnon kuntoluokka kohosi 68 %:lla testatuista ja rasvamassa väheni 65 %:lla ylipainoisista. -Kokonaisuutena tulokset ovat rohkaisevia ja osoittavat, että yritysjohdon ja koko työyhteisön tuella sekä työnantajan satsaamisella työntekijöiden hyvinvointipalveluihin on suuri merkitys, hankkeen projektipäällikkö Matias Ronkainen arvioi. Kainuun Liikunta ry:n hallinnoiman ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoituksella rahoittaman hankkeen toiminnassa oli 678 henkeä yli 64 eri yrityksestä tai työyhteisöstä ympäri Kainuuta. Kuvassa vas. Martti Karikunnas, Pertti Mikkonen ja Petri Heikkinen. Sähköinsinööritoimisto Onni Kettunen on nykyään Lieke Suunnittelu Oy. Ville Keränen aloitti kesällä yrityksen toimitusjohtajana. Ville on yrityksen pääomistaja, ja pienosakkaina ovat hänen vaimonsa Silja sekä yrityksen entinen toimitusjohtaja Arto Kärki. Ajattelin, että lieke-sana sopii hyvin kajaanilaisen sähkösuunnittelutoimiston nimeksi. Piirilääkäri Elias Lönnrot ehdotti uuden ilmiön (sähkön) suomenkieliseksi nimeksi liekettä. Sähkö-sana kuitenkin vakiintui käyttöön lieke-termin sijaan. kertoo Arto Kärki. Hän on edelleen yrityksen toiminnassa mukana Villen mentorina. Ville Keränen on kajaanilainen paluumuuttaja. Oulun yliopistosta elektroniikan FAKTA Lieke Suunnittelu Oy Entinen: Sähköinsinööritoimisto Onni Kettunen Ky Perustettu 1978 Kuusi työntekijää Toimitusjohtaja Ville Keränen Lieke Suunnittelu Oy diplomi-insinööriksi valmistunut Ville on työskennellyt tutkijana Portlandissa (US) ja täydentänyt osaamistaan Aalto-yliopistossa Espoossa. Halusin takaisin Kajaaniin, ei sitä oikeastaan osaa sen enempää analysoida. Täällä on hyvä asua, ja pienessä kaupungissa voi tehdä töitä monipuolisesti. Yrityksen toiminta säilyy muutoksista huolimatta samanlaisena sähkösuunnittelua etenkin pientaloja suurempiin kohteisiin. Samat työntekijät jatkavat, mutta osaamista kehitetään. Uusina asioina alan slangilla sanottuna KNX ja DALI. Ne mahdollistavat rakennuksen sähköjärjestelmän automatisoinnin, esimerkiksi valojen ohjauksen asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kilpailijoista kumppaneiksi Yrittäjä, meiltä saat yrityslaajakaistapalvelut tarpeittesi mukaan. Voin keskittyä olennaiseen. Kaikesta ei tarvitse huolehtia itse. Kaisanetin palveluihin voit yhdistää muun muassa nopeutetun viankorjauksen valitsemalla toimintaasi sopivan palvelutason. Kysy tarjous! Kajaani, p Iisalmi, p Kainuun Metsätoimistot-verkostossa toimivat Hannele Karhu ja Heikki Väisänen ovat tyytyväisiä metsäalan ammattilaisten yhteistyöhön. Kainuussa toimii neljä metsäpalveluyrittäjää, jotka ovat yhdistäneet voimansa. Kainuun Metsätoimistot -nimen alla on markkinoitu metsäpalveluja kymmenen vuotta. Ryhmällä on yhteiset kotisivut ja facebook-sivusto. Periaatteessa yrittäjät ovat toistensa kilpailijoita, mutta käytännössä olemme yhteistyökumppaneita. Jos yrittäjät pitäisivät toisiaan uhkina, ei yhteistyön mahdollisuutta olisi syntynyt, yrittäjät kertovat. Alussa yrittäjille naureskeltiin, eikä toiminnan jatkuvuuteen uskottu. Nyt tilanne on toinen. Metsäalan työntekijät ovat pitkälle kouluttautuneita monialaosaajia. Yrittäjät ovat erikoistuneet mm. oja- ja yksityistieasioihin. Palveluihin kuuluu myös metsäkiinteistöjen välitys, minkä kysyntä kasvaa koko ajan. Kilpailuetu on ripeys vastata asiakkaiden tarpeisiin. Ryhmä ei kalpene isompien toimijoiden rinnalla, päinvastoin yrittäjät ovat avoimia yhteistyölle. Kaikki eivät kuitenkaan ajattele samoin. Kerran valmiiksi sovittu kurssi peruttiin, kun kouluttajalle selvisi osallistujat. Verkostoon kuuluva Metsäkontio laajensi toimintaansa Sotkamoon vuosi sitten. Yrittäjä Heikki Väisänen on ollut tyytyväinen ratkaisuunsa. Kuhmossa Metsäkontiota johtaa Vesa Väisänen. Yritykset ovat saaneet huomiota myös lähikunnissa. Viime vuonna puolankalainen Metsäpalvelu Karhu Oy tuli yllätetyksi Vuoden Yrittäjä-tunnustuksella. Vaikka tunnustus osoitettiin yhdelle yritykselle, ovat kaikki ansainneet kiitoksen, painottaa Metsäpalvelu Karhun yrittäjä Jalo Karhu.

11 Torstai Yrittäjät Kainuu 11 Puolanka-lehti on puhunut kuntalaisten puolesta 30 vuotta Pieta Kontio Maria Kyllönen Joukko puolankalaisia liikemiehiä, kunnan edustajia ja yksityisiä henkilöitä on esittänyt allekirjoittaneelle toivomuksen perustaa oma lehti Puolangalle, jossa olisi yksinomaan kunnan omalta alueelta tulevia uutisia. Näihin sanoihin Puolankalehden päätoimittaja Jorma Säde kiteytti Puolangan sitoutumattoman paikallislehden synnyn syyt reilut 30 vuotta sitten pääkirjoituksessa. Lehtihanke oli ollut vireillä vuoden päivät, kun kaikkien aikojen ensimmäinen Puolanka-lehti ilmestyi vuoden 1982 puolella joulukuun 16. päivä. Puolanka-lehden nykyisen päätoimittajan Tuomo Seppäsen mukaan lehden olemassaolon perusteet ovat tänään samat kuin kolme vuosikymmentä takaperinkin. - Puolanka-lehti säilyy ja pysyy puolankalaisten puolestapuhujana, päätoimittaja kiteyttää. - Lehti on perustettu puolankalaisten - kunnan, yrittäjien, kuntalaisten - äänitorveksi, ja sitä se on edelleen. Me Puolanka-lehdessä olemme paljon vartijana, kun pidämme yllä puolankalaista sananvapautta. Seppänen uskoo, että vaikka Suomen kuntakentällä käy myllerrys, Puolanka-lehden identiteetti vain ja ainoastaan korostuu - myllerryksen lopputuloksesta riippumatta. Toimintaympäristö on tullut tutuksi Tuomo Seppänen. Kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää Puolankalehteä julkaisee Kustannus Oy Puolangan DTP, jonka omistavat Tuomo Seppänen ja Teppo Räisänen. Yhtiö osti lehden julkaisu- ja kustannusoikeudet tammikuussa Kustannusyhtiö työllistää täysipäiväisesti puolisenkymmentä henkeä. Kesäkausiksi henkilöstömäärä tuplaantuu. - Olen ollut vuodesta 1989 lähtien tekemässä Puolanka-lehteä. Jonkinnäköistä perspektiiviä lehden tekemiseen ja ympäröivään yhteiskuntaan on siinä ajassa ehtinyt syntyä. Puolanka-lehti painetaan Lehtisepillä Pieksämäellä. Ajan saatossa sitä on painettu myös Paltamossa, Kuusamossa, Kajaanissa, Oulaisissa ja Kiuruvedellä. Huhtikuussa 2012 tehdyn levikintarkastuksen mukaan lehden levikki on kappaletta. Entiset puolankalaiset ovat suuri tilaajaryhmä, ja lukijoita on pitkin Suomea ja kautta maailman aina Australiassa saakka. Puolanka-lehden ohessa yritys on tehnyt sivunvalmistusta muun muassa erilaisille ammatti- julkaisijoille sekä taittanut käytännössä lähes kaikki Puolangan alueella ilmestyneet kylä- ja kulttuurikirjat. Myös muuta painopinnan valmistusta on vuosien saatossa ollut monipuolisesti ja runsaasti. Yrityksellä on myös kaksi suurkuvatulostinta ja niiden ympärille on kasvanut kohtuullisen merkittävä rooli ilmakuvien tulostamisessa yhteistyökumppanin alihankkijana. Lisäksi lehden toimituksen yhteydessä toimii Mielikuva-niminen valokuvaustarvikkeita, lahjatavaroita ja matkamuistoja myyvä liike. Lehti juhlii lukijoidensa kautta Puolanka-lehden perustamisesta on kulunut 30 vuotta, lehtikin on juhlinut pyöreitä vuosiaan monin tavoin. - Koska lehti on puolankalaisia varten perustettu, on ollut luonnollista juhlia puolankalaisten rinnalla, Tuomo Seppänen luonnehtii. Matti Kyllönen Puolanka-lehden palvilihasoppapäivänä noin 600 henkeä kävi maukkaalla palvilihakeitolla. Huhtikuussa Puolangan kirkossa konsertoinut Panleino-kvartetti ihastutti Vesa Hyyryläisen johdolla Eino Leinon runoihin sävelletyillä ohjelmallaan. Tämän vuoden alussa lukijat saivat lehden liitteenä näytenumeron joulun alla 1982 ilmestyneestä ensimmäisestä lehdestä. Lehti myös järjesti lukijamatkan Rovaniemelle miesten lentopallon Mestaruusliigaotteluun sekä paljon kiitosta ja suitsutusta saaneen Panleino-yhtyeen konsertin Puolangan kirkossa. Kesäkuussa lehti tarjoili palvilihakeittoa niin kokokuin osa-aikapuolankalaisille. Kuluva vuosi huipentuu Puolanka-lehden kustantaman ja Mikko Moilasen kirjoittaman Puolangan kirkonkylän kyläkirjan julkaisuun marras-joulukuun taitteessa. - Tavoite juhlia lukijoidemme kautta on onnistunut hyvin. Tapahtumat ovat olleet juuri sellaisia maanläheisiä kuin halusimme. Jos aihetta juhlaan onkin ollut, tulevia aikoja haasteineen on ollut pakko pitää silmällä. Sanomalehdet ovat isojen kysymysten edessä, kun uuden sukupolven lukijat tahtovat lukea lehtensä sähköisesti perinteisen printin sijaan. Puolanka-lehti onkin mukana Digisilta-hankkeessa, jossa kehitetään paikallislehdille sopivaa digiversiota. Tällä hetkellä Puolanka-lehti toimii netissä lehden lööppinä ja pienoisuutisten sekä mainosten etusivuna osoitteessa puolankainfo.fi. Digisilta johtaa uuteen toimintamalliin? Tuomo Seppänen Päätoimittaja Tuomo Seppänen odottaa Digisiltahankkeelta uusia ulottuvuuksia nettilehden toimintaan. - Nykylehden nettiversiosta puuttuu interaktiivisuus eli lukijoiden mahdollisuus kommentointiin ja nopean palautteen antamiseen. Hankkeen kautta pääsemme testaamaan uutta toimintamallia, Seppänen summaa. Puolanka-lehti osallistuu ainoana kainuulaisena lehtenä Digisilta-hankkeeseen, jota luotsaavat Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikkö. Hankkeessa edistetään paikallislehtien digitaalista palvelumallia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Sen tarkoitus on edesauttaa paikallislehtiä tarjoamaan digitaalinen vaihtoehto perinteiselle printtilehdelle. Lisäksi tavoitteena on lisätä lehden sidosryhmien yhteistyötä lehden kanssa sekä saavuttaa uusia lukijoita. Digisilta-hankkeeseen osallistuvat paikallislehdet ottavat hankkeen ajaksi käyttöön julkaisujärjestelmän, jonka avulla toimitus ja lukijat pääsevät kokeilemaan paikallislehden digitaalista julkaisumuotoa. - Kaikesta huolimatta uskon, että paperilehti on ja pysyy vielä kauan. Nettilehti täydentää sitä ja sillä tulee muutenkin olemaan aivan oma roolinsa myös paikallislehtikentässä. Tätä roolia emme tällä hetkellä välttämättä edes tarkkaan vielä tiedä, Seppänen arvioi.

12 12 Yrittäjät Kainuu Torstai Soita hyvän sään aikaan Miariikka Tervonen, p ja vältyt myrskyiltä vuokrausasioissa Henkilöstöriskejä hallitaan oikeilla päätöksillä Mukavasti Moilasen Mukana... KOSTAMUKSEN MATKAT 2pv pv VIIPURIN MATKAT 3 pv PIETARIN MATKAT 4 pv , KYLPYLÄMATKAT 270 TALLINNA Viimsi Spa vuotias perheyritys Kajaanin ytimessä Syksyn piristys kondiittoreilta! Omenakinuskipallo lokakuun ajan AUKIOLOAJAT: arkisin lauantaisin M O N T E N E G R O Adrianmeren helmi... jälleen keväällä 2014! Kysy tarjous ryhmällesi! PAKKASIA PAKOON KAUAS POIS... KUUBA vko tai 2 vkoa alk hinnat sis. kuljetuksen Helsingin lentokentälle! TILAUSMATKAT OY puh. (08) , Välikatu 7, Kajaani (08) Mika Hyvönen Lakisääteinen eläke jää monella tuloihin nähden pieneksi, ja siksi omasta eläketurvasta kannattaa huolehtia itse. Myös työnantaja voi auttaa työntekijää eläketurvan kartuttamisessa. Vapaaehtoisena eläkeratkaisuna ryhmäeläkevakuutus on oiva keino sitouttaa avaintekijöitä ja motivoida henkilöstöä. Ryhmäeläke on nimensä mukaisesti tietylle henkilöstöryhmälle otettu vakuutusratkaisu. Oleellista on, että vakuutus otetaan koko henkilöstölle tai vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt ovat osa etukäteen määriteltyä työntekijäryhmää. Ryhmään kuuluvien on oltava organisaatiossa samassa asemassa. Perinteinen tapa on rajata ryhmävakuutus koskemaan esimerkiksi johtoryhmää. Tänä päivänä on kuitenkin yleistynyt malli, jossa vakuutetaan avainhenkilöryhmä kuten osasto tai myyntipäälliköt. Yrityksessä voi täten olla useampia ryhmäeläkevakuutuksia eri ammattiryhmiä varten. Valitse itse sijoituskohteet Vakuutuksenottaja tai vakuutettu voi itse vaikuttaa eläkesäästöjen arvonkehitykseen päättämällä, mitä sijoituskohteita ryhmäeläkevakuutuksen sijoituskohteeksi valitaan. Yksi vaihtoehto on sijoitussidonnainen ratkaisu, jolloin vakuutukseen laitettavat rahat sidotaan sovittuihin rahastoihin. Toinen vaihtoehto perustuu korkoon, jolloin vakuutukseen tarjotaan kiinteä laskuperustekorko ja sen lisäksi kulloinkin määriteltävä lisäkorko eli asiakashyvitys. Ratkaisu voi toki olla myös näiden kahden yhdistelmä. Yksilöllinen eläkevakuutus Mikäli organisaatiossa ei ole mahdollista muodostaa ryhmäeläkevakuutuksen ottamiseen vaadittavaa ryhmää, työnantaja voi tarjota työntekijälleen eläkepäivien turvaksi yksilöllisen eläkevakuutuksen. Yksilöllisiä vakuutuksia ottavat selkeästi eniten yrittäjät, sillä usein lakisääteiset yrittäjäeläkkeet jäävät pieniksi, jonka vuoksi tulevaisuuden eläketurvaa on tarve paikata. Näissä tapauksissa yksilöllinen ratkaisu lisäeläkkeen saamiseksi toimii erinomaisesti. Lisätietoa ryhmäeläkkeestä ja yksilöllisistä eläkevakuutuksista saat asiantuntijoiltamme. Fennian konttori Kajaanissa palvelee ma-pe klo osoitteessa Väinämöisenkatu 12. Suomen Yrittäjät tukee ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudistamista Kauppakatu 29, Kajaani Ammatillisen koulutuksen rakennetta, sisältöä ja lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan laajassa työ- ja elinkeinoelämäyhteistyössä. Suunnitellut uudistukset vastaavat hyvin moniin keskeisiin ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeisiin. Näin sanoo Suomen Yrittäjien koulutusasioista vastaava johtaja Veli- Matti Lamppu. Vahvan ammatillisen perusosaamisen lisäksi ammatillista perustutkintoa suorittava nuori tarvitsee yhä enemmän työelämän yleisiä valmiuksia: Pitää osata työelämän pelisäännöt, tietää perusasiat yrittäjyydestä ja jaksaa pitää oma työkyky hyvänä. Myös kielitaito ja matemaattiset valmiudet pitää olla kunnossa. Uudistuksessa näiden yleisten valmiuksien asemaa selkeytetään, kun niistä muodostetaan neljä tutkinnon osaa. - Näitä ei kannata opettaa teoreettisesti omina irrallisina oppiaineinaan, vaan esimerkiksi yrittäjyysopinnot sujuvat luontevasti esimerkiksi harjoitusyrityksessä, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo. Lampun mukaan nykyistä selkeämpiin tutkinnon osiin siirtyminen jäntevöittää tutkinnon suorittamista ja auttaa esim. työnantajaa tunnistamaan työnhakijan osittain suoritetussa tutkinnossa saavutettu osaaminen. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa nuori nimittäin saa yhä enemmän näyttää osaamisensa todellisissa työelämän tilanteissa. Tätä kuvaa siirtyminen osaamispisteisiin. Työpaikalla oppiminen vahvistuu - nuoren työllistyminen helpottuu Työssäoppimisen asemaa vahvistetaan lainsäädännössä. Myös opintojen ja työn yhdistäminen tai siirtyminen oppilaitosmuotoisesta opiskelusta oppisopimuskoulutukseen tai muuhun työvaltaiseen opiskeluun helpottuu. - Uskon, että työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö lisääntyy lähivuosina voimakkaasti. Se on tärkeää, koska se helpottaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia päästä töihin pian valmistumisen jälkeen. Veli-Matti Lamppu johtaja Suomen Yrittäjät

13 Torstai Yrittäjät Kainuu 13 Oma Energialla säästöä sähkölaskuun Oma Energia -palvelu https://omaenergia.eon.fi Tilaa tunnukset tai tutustu palveluun antamalla tunnukseksi demo ja salasanaksi demo. Neuvoja palvelun käytöstä voi kysyä asiakaspalvelustamme puh (maksuton) arkisin klo 8-20 ja Reija Huttunen Vuoden 2009 alkupuolella voimaan tullut mittausasetus velvoittaa sähköverkkoyhtiöitä asentamaan etäluettavat sähkömittarit vähintään 80 %:iin sähkönkäyttöpaikoista vuoteen 2014 mennessä. Lähes kaikilla E.ONin sähköverkkoon liittyneillä asiakkailla on jo älykäs, tuntiluettava sähkömittari. Etämittarin ansiosta arviolaskutus on jäänyt pois. Nyt laskutus perustuu todelliseen sähkönkäyttöön, minkä ansiosta sähkölaskusta on tullut selkeämpi ja sähkön kulutuksen vaihtelut näkyvät heti sähkölaskussa. Oma Energia -palvelu kannustaa säästämään Oma Energia -palvelussa kaikki E.ONin asiakkaat voivat seurata sähkönkäyttöään jopa tuntitasolla ja verrata sitä aiempaan kulutukseensa. Palvelu on maksuton kaikille E.ONin asiakkaille. Yrityksen kannattaa seurata eri toimipaikkojen energiankäyttöä kuukausi- ja vuosiraporttien avulla. Raportin voi tallentaa excelja pdf-muodossa ja lähettää edelleen sähköpostina eri yksikköihin tai julkaista intranetissä. Raporttia on helppo jakaa ja tulkita, joten se motivoi yrityksen koko henkilökuntaa energian säästöön ja oman toiminnan kehittämiseen. Jos energiankäyttö on kasvanut jossakin kohteessa, yrityksen energiavastaava voi heti ryhtyä etsimään sen syytä. Energiahukan selvitykseen saa paljon apua vuosi-, kuukausi-, viikko-, päivä- ja tuntiraporteista. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän ohjaus voi olla monimutkaista ja erehdyksiä voi joskus sattua. Oma Energian avulla virheen löytäminen ja korjaaminen nopeutuvat. Tarkista sulakekoko Jos sähkön käyttö on jostakin syystä vähentynyt pysyvästi, yritys voi säästää sähkölaskussa pienentämällä sulakekokoaan. Sulakekoon muutos vaikuttaa sähkönsiirron ja sähkönmyynnin maksujen suuruuteen. Sulakekoon voit tarkistaa Oma Energia -palvelun avulla käyttämällä Kulutusmatriisi-toimintoa, joka näyttää, milloin sähkönkäyttö on ollut teholtaan suurinta. Suurimmat tehon tuntiarvot voi tarkistaa näppärästi Seuranta-toiminnolla valitsemalla tarkkuudeksi päivä tunteina. Jos haluat muuttaa sulakekokoa, ota yhteyttä pätevään sähköurakoitsijaan. Hän vaihtaa käyttöpaikalle sulakkeet ja mahdollisesti myös sulakepohjat. Sähköurakoitsija on velvollinen tekemään ilmoituksen muutoksesta E.ONille yleistietolomakkeella, ja E.ON veloittaa yritykseltä verkkopalveluhinnaston mukaisen maksun. Onko sähkötuote oikea? Jos yritys on aikoinaan valinnut käyttöönsä kaksiaikaisen sähkötuotteen, kannattaa tarkistaa, onko se vielä edullisin sähkötuote. Jos yritys käyttää paljon sähköä päiväaikaan, yleissähkö voi tulla paljon edullisemmaksi, koska perusmaksu on pienempi. Kun sähkötuote vaihdetaan kaksiaikaisesta tuotteesta yleissähkölle, E.ON perii verkkopalveluhinnaston mukaisen tuotteenvaihtomaksun. Yritys säästää muutoskustannukset parhaimmillaan jo muutamassa kuukaudessa, koska yleis- ja yösähkön perusmaksussa on eroa. Me E.ONilla toivomme, että yritysasiakas ottaa meihin ajoissa yhteyttä, kun tarkoitus on tehdä sähköteknisiä muutoksia. Paperityöt sujuvat meiltä nopeasti, mutta aikaa on varattava siihen, kun tilaamme mittauksen muutostyöt verkostourakoitsijalta. E.ONin yhteystiedot Asiakaspalvelu puh arkisin klo 8-20 muutot, liittymien omistajavaihdokset, laskutus, Oma Energia- ja Omat sivut -palvelu Sähkönmyynti yrityksille Sähkönkäyttö alle 200 MWh Yrityspalvelu puh arkisin klo 8-20 Sähkönkäyttö yli 200 MWh Kauko Kemppainen puh arkisin klo 8-16 Tekninen palvelu puh arkisin klo 8-16 Sähköliittymät, pääsulakekoon muutokset, sähkömittarit, puunkaatoapu, sähköurakoitsijat Yrittäjä, nyt lomalle! KUNTOLOMAT 2014 haettavissa Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien lomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen vuosittaisella määrärahalla. Lomatuki on tarkoitettu ensisijaisesti niille yrittäjille, joiden ei muuten ole mahdollista lomailla. Lomalle voi hakea yrittäjän lisäksi myös puoliso. Katso lisätiedot ja loma-ajankohdat: Lisää voimaa yrittäjyyteen JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi! Soita arkisin kello 9 16 maksuttomaan neuvontapalveluun Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot