Ville-Mikael jännittää ratikkapäätöstä. Tampere uudistaa palvelujaan. Äiti, isä ja tyttäret kaupungin leivissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ville-Mikael jännittää ratikkapäätöstä. Tampere uudistaa palvelujaan. Äiti, isä ja tyttäret kaupungin leivissä"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Ville-Mikael jännittää ratikkapäätöstä 5 Tampere uudistaa palvelujaan Äiti, isä ja tyttäret kaupungin leivissä 12 1

2 NÄIN SEN NÄIN Yhteinen Tampere vaikeinakin aikoina KIMMO TORKKELI Tampereen uusi strategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki sisältää viisi läpäisevää näkökulmaa: yhdessä tekeminen, ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen, elinvoima ja kilpailukyky, kestävä yhdyskunta sekä tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. Nämä johtamisen periaatteet joutuvat heti tosi testiin, kun pyrimme tasapainottamaan kaupungin talouden vuoden 2014 aikana. Jouduimme valmistelemaan talousarvion poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Viime keväänä tehtyyn kehykseen tuli syksyllä ammottava aukko, kun valtio ilmoitti leikkaavansa kuntien valtionosuuksia yli miljardilla. Tampereella se tarkoittaa ensi vuonna 45 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina vielä enemmän. Menojen ja tulojen välistä kuilua kasvattaa lisäksi noin 20 miljoonalla eurolla yhteisöverotulojen pieneneminen. Haastetta lisäävät Tampereen väestönkasvu, ikärakenteen muutos ja palvelutarpeiden kasvu sekä elinkeinorakenteen murros ja vientiteollisuuden vaikeudet. Kutsun kaikki kehittämään työyhteisöä. Tässä tilanteessa emme lähde irtisanomaan henkilöstöä tai ajamaan palveluja laajasti alas. Se olisi ollut epäsosiaalinen ja tavallaan myös liian helppo ratkaisu. Tasapainotamme taloutta tehostamalla toimintatapojamme ja tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Sen lisäksi joudumme vahvistamaan tulopohjaa nostamalla veroprosenttia ja eräitä kiinteistöveroja. Olemme silti kaupunkiseudun ja suurten kaupunkien vertailussa maltillinen verottaja. Rakennemuutoksen Top 10 -ohjelmalla Tampere hakee taloussuunnitelmakauden aikana yli 60 miljoonan euron pysyviä säästöjä käyttömenoihin. Ohjelma kattaa kaikki kaupungin toiminnot varhaiskasvatuksesta ikäihmisten palveluihin, palveluverkosta elinkeinopolitiikkaan ja hallinnosta hankintoihin. Toimintoja tehostetaan, byrokratiaa karsitaan ja henkilöstöä vähennetään noin 200 henkilötyövuotta vuodessa, mutta se tehdään luonnollista poistumaa hyödyntäen ja tehtäviä uudelleenarvioiden ja kehittäen. Toimintatapojen uudistaminen on kaupungin henkilöstön yhteinen haaste. Kutsun kaikki mukaan kehittämään omaa ja työyhteisön toimintaa. Erityisesti vaikeina aikoina meidän tulee rakentaa Tamperetta yhdessä. Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari SISÄLTÖ ARI JÄRVELÄ 7 ARI JÄRVELÄ SUSANNA LYLY 6 16 Toimintakykysuunnitelma koskee kaikkia Elisa Marttinen nauttii Sampolan yhteistyöstä Mika ja Ulf kokoustavat Lyncissä VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen kävi tutustumassa Vapriikin rollikkaan. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2

3 TAPETILLA TEKSTIT Raija Lindell KUVA Olli-Pekka Latvala Tampereen taloutta tasapainotetaan uudistamalla palvelutuotantoa Pormestari Anna-Kaisa Ikosen Muutosbudjetiksi nimetty talousarvioesitys vuodelle 2014 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18. marraskuuta. Ensi vuoden budjetissa tartutaan talouden haasteisiin uudistamalla palvelutuotantoa nykyistä tehokkaammaksi ja vahvistamalla tulopohjaa. Ensi vuoden talousarviossa lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää kaupungin harrastuspaikkoja toiminnassaan. Tampere vahvistaa myös elinkeinopoliittista otettaan ja hakee uusia välineitä vaikean työttömyystilanteen ratkaisuun. Lähivuosina panostetaan voimakkaasti tulevaisuutta turvaavien investointien toteuttamiseen. Talousarvion vuosikate kattaa investoinneista 49 prosenttia. Tampere ei kuitenkaan tarvitse ensi vuonna lisää lainaa, sillä investoinnit rahoitetaan oman tulorahoituksen lisäksi vähentämällä kaupungin kassavarantoa. 175 miljoonan euron investointitaso on korkea, mutta vaikeidenkin aikojen keskellä on uskallettava rakentaa huomisen menestyvää kaupunkia. Investoinnit ovat tärkeitä niin kaupunkikehityksen kuin työllisyydenkin kannalta, sanoo pormestari Ikonen. Ensi vuoden budjetin loppusumma on 1,671 miljardia euroa. Tulopohjan suurta vajetta on tasapainotettu karsimalla toimintamenoja ja investointeja sekä lisäämällä verotuloja. Valtuusto päätti, että kaupungin tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 prosenttiyksiköllä, joten ensi vuonna tuloveroprosentti on 19,75. Korotuksen jälkeenkin veroprosentti on kaupunkiseudun matalin ja selvästi alle koko maan keskiarvon. Palvelutaso kyetään näin pääosin turvaamaan, mutta on selvää, että hyvin kireä talousarvio ei mahdollista palveluiden laajentamista, Ikonen toteaa. Toimintamenojen kasvu kuriin Ensi vuonna kaupungin verotulojen arvioidaan kasvavan 5,9 prosenttia eli 48 miljoonaa euroa. Valtionosuusleikkausten vuoksi kaupungin saamat valtionosuudet vähenevät kuluvan vuoden summasta 1,9 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin perimiin maksuihin eli sen saamiin toimintatuloihin tehdään ensi vuonna kustannuskehityksen ja inflaation mukaisia korotuksia. Kiinteistöveroista vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä 0,50 prosenttiin. Lisäksi valtuusto päätti asettaa yleishyödyllisille yhteisöille 0,25 prosentin kiinteistöveron ja rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 prosentin kiinteistöveron. Kaupungin ensi vuoden toimintamenot eivät käytännössä kasva tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Vuoden 2014 talousarviossa käyttötulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 1 094,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Toimintakate kertoo sen, paljonko menoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Talousarvion vuosikate on 84,8 miljoonaa euroa positiivinen, ja vuosikate kattaa täysin poistot. Vuosikate ilmoittaa sen, paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainan lyhennyksiin ja muihin pitkävaikutteisiin menojen kattamiseen. Koko taloussuunnitelmakauden tavoitteena on tasapainottaa kaupungin talous jatkamalla toiminnan tehostamista ja tiukkaa menokuria. Remontteja ja uudisrakentamista Suurimpia investointeja ovat ensi vuonna talonrakennus- ja kaupunkiympäristön > 3

4 > kehittämisinvestoinnit sekä Rantaväylän tunnelin toteuttaminen. Talousarviossa talonrakennusinvestointeihin osoitetaan 49 miljoonaa euroa, kaupunkiympäristön kehittämiseen 34,9 miljoonaa euroa ja Rantaväylän tunnelin rakentamiseen 33,5 miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestoinneista noin 15 miljoonaa suunnataan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisäilmaongelmien korjaamiseen osoitetaan 3 miljoonaa euroa. Ensi vuonna valmistuvat Kalkunvuoren ja Niemenrannan päiväkodit sekä aloitetaan Metsäniityn kohde. Myös Tampereen kansainvälisen koulun 20 miljoonan euron perusparannus ja laajennus käynnistyy ensi vuonna Amurissa. Lisäksi aloitetaan Vehmaisten koulun ja päiväkodin rakentaminen. Kulttuuri- ja vapaa-aika palve luiden talonrakennusinvestointeja tehdään ensi vuonna talousarvion mukaan 17 miljoonalla eurolla. Suurin hanke on Tampereen uintikeskuksen perusparannus, johon on varattu 6,0 miljoonaa euroa. Näsilinnan perusparannukseen on varattu 3,8 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin talousarvio 2014 Asukasluku henk. Tuloveroprosentti 19,75 Talousarvion loppusumma 1,671 mrd. Toimintamenojen kasvu 00,0 % Vuosikate 84,8 milj. Tulos 0 Investoinnit yhteensä 175 milj. Lainamäärä vähenee/asukas 61,0 Lainaa euroa/asukas 1677 TEKSTI Tuuli Oinonen Tampere tarvitsee henkilöstöään Kaupungin toiminta perustuu henkilötyöhön, minkä takia kaupunki todella tarvitsee työntekijöitään. Nyt vain mietimme, miten työt tehdään ja rahat saadaan riittämään, tiivistää konsernijohtaja Kirsi Koski ensi vuoden talousarvion henkilöstön kannalta. Yltiöpäisen säästämisen sijaan Koski suosittelee harkintaa rahankäyttöön ja pidemmän aikavälin suunnittelua. Meillä on näytön paikka. Tässä työssä on mahdollista onnistua. Eläkeiän saavuttaa vuosittain kaupungin työntekijää. Työpaikanvaihdoksia ja muuta vaihtuvuutta on samansuuruinen määrä. Eläköityminen ja muu vaihtuvuus lisäävät mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin. Työtä tekemään saattaa löytyä toinen ammattilainen kaupungin sisältä, ja hänen työnsä voidaan hoitaa vaikkapa muille jakaen. Tehtävämuutosten toteuttamiseksi tarvitaan koulutusta, jota on mahdollista järjestää entistä enemmän kaupungin sisäistä osaamista jakaen. Kirsi Kosken mukaan kaupungin ulkopuolinen rekrytointi ei ole kuitenkaan kokonaan kielletty. Toivon, ettei ehdottomaan kieltoon tarvitse mennä, sillä se halvaannuttaa toimintaa pahemman kerran, Koski sanoo. Tavoitteena vähentää 220 henkilötyövuotta Tampereen kaupungin henkilöstömenojen arvioidaan olevan ensi vuonna 671,8 miljoonaa euroa. Henkilöstöstä valtaosa eli 74 prosenttia työskentelee hyvinvointipalveluissa, jonka henkilöstömenot ovat 481,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvavat tämän vuoden alkuperäiseen talousarvioon verrattuna yh den prosentin verran. Kasvua se lit tää erityisesti Tampereen ja Oriveden sosiaalija terveys pal ve lujen yhteistoiminta- alueen muodostuminen. Ilman Orivesi- yhteistyötä henkilöstömenot vähenevät kuitenkin 1,5 pro sent tia vuoden 2013 väli tilin päätök sestä lähinnä talousarvi oon sisältyvien tasa painot tamistoi mien vuoksi. Vuonna 2014 suunniteltu henkilöstömäärä on henkilötyövuotta. Tavoit tee na on vähentää 220 henkilötyövuotta ensi vuoden aikana tehtäväkokonaisuuksia ja tekemisen tapoja arvioiden sekä jättämällä täyttämättä vapautuvia tehtäviä. Muutokset eivät vie työpaikkoja Kaupungin toiminnan muutokset ja töiden uudelleenjärjestelyt voivat aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta. Muutokset eivät vie keneltäkään työpaikkaa, mutta tehtävät tai työpiste voivat muuttua, kun tehtäviä jaetaan uudella tavalla, kertoo konsernijohtaja Kirsi Koski. Tehtävien uudelleenmäärittely voi myös lisätä työhyvin vointia silloin, kun työnjaot tai tehtävänkuvat selkiytyvät ja muutokset ovat täsmällisiä. Henkilöstö saa osallistua kehittämistyöhön. Yhteinen Tampere -stra tegiakin tarkoittaa sitä, että hen kilöstö on mukana ke hit tämistyössä: osallistuu yksiköiden itse arviointiin, tuo esille uusia näkemyksiä, ajatuksia ja ehdo - tuksia. Ideoinnissa pienikin on kaunista, eikä tyhmiä ideoita olekaan. Parhaat ideat löytyvät usein läheltä. Tuotannossa on jo hyviä esimerkkejä siitä, miten yhdessä tehden saadaan onnistuneita muutoksia vietyä läpi. Talousarvion henkilöstösuunnitelmaan liittyy olennaisesti organisaation toimintakykysuunnitema, joka esitellään Vilkun sivuilla 6 7. Toimintamenot ydinprosesseittain Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 144 milj. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 192,1 milj. Konsernihallinto 100,1 milj Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 375,7 milj. Kaupunkiympäristön kehittäminen 99,6 milj. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 80,3 milj % 33 Terveyden ja toimintakyvyn 24 edistäminen 488 milj. Henkilöstömenot vuonna 2014 Konsernihallinto ja ydinprosessit 47,8 milj. 72 Hyvinvointipalvelut 481,8 milj. % Konsernipalvelut 13,7 milj. Liikelaitokset ja aluepelastuslaitos 128,6 milj. KuEL-vanhuuseläkeiän saavuttavat

5 TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Ari Järvelä Perinteinen ratikkakaupunki Helsinki jakaa innokkaasti kokemuksiaan uusille ratikkatulokkaille. Siellä otettiin hiljattain käyttöön uusia, tilavia kotimaisia raitiovaunuja. Ville-Mikael Tuominen ihastelee Vapriikin rollikkaa eli johdinautoa, joita oli Tampereen liikenteessä vuoteen 1976 saakka. Ratikka on puhuttanut Tampereella jo viitisentoista vuotta. Ensi keväänä eletään hankkeen kohtalonhetkiä. Silloin päätetään, toteutetaanko Tampereelle ratikka. Ratikkahankkeessa lankoja pitelee käsissään projektipäällikkö Ville- Mikael Tuominen, joka on sekä kaupungin että Pirkanmaan liiton palveluksessa. Ratikkahankkeen koordinoinnin lisäksi Tuominen on vastannut Pirkanmaan liitossa läntisen oikoratayhteyden ja järjestelyratapihan siirron suunnittelusta. Hän tekee työtään Frenckellin joukkoliikenneyksikössä. Kaupunkiraitiotiehanke on erittäin laaja ja monitahoinen hanke. Sitä on mietittävä kaavoituksessa, täydennysrakentamisen suunnittelussa sekä liikenteen ja katujen suunnittelussa, Ville-Mikael Tuominen kertoo. Hankkeeseen sisältyy kiinteistötaloutta, hankinta- ja rahoitusmallien arviointia, vuorovaikutusta kuntalaisiin, päätöksenteon valmistelua ja raitiotieverkoston Ratikkahankkeessa saa työskennellä näköalapaikalla laajennettavuuden pohdintaa. On mietittävä investointi-, liikennöinti- ja ylläpitokustannuksia, kaupunkikuvaa, katujen talvihoitoa, kadunvarsipysäköintiä, kunnallisteknisten johtojen siirtotarpeita, muun liikenteen sujuvuutta sekä kiskojen ja vaunukaluston yhteensopivuutta. Eurooppalaisten ratikkakaupunkien kokemuksistakin on opittavaa. Esimerkiksi Saksassa on 59 raitiotiekaupunkia. Talouskriisistä huolimatta Euroopassa oli käynnissä 74 raitiotiehanketta, joko suunnitteluvaiheessa tai rakenteilla. Suomessa ei ole rakennettu uusia raitiotieverkkoja pitkään aikaan, mutta nyt Turussakin on käynnissä ratikkahanke, ja Tampere on Turun yhteistyökumppanina. Tuomisen mukaan kahdesta päästä hyötyvät molemmat osapuolet Oma selvitystyö on kesken siitä, vaativatko raitiotiet Helsingin ulkopuolel le laajentuessa omaa lainsäädäntöä ohjaamaan niiden toimintaa. Ratikasta päätetään keväällä 2014 Hankkeen alustava yleissuunnitelma valmistui 2011, ja siinä esitettiin ensimmäinen osa raitiotieverkkoa eli linja Hervanta keskusta Lentäväniemi. Vuoden 2014 helmi-maaliskuussa valmistuu yleissuunni telma, jossa tutkitaan raitiotiehankkeen kustannukset, vaikutu k set ja kannattavuus. Hankkeen on oltava yhteiskuntataloudellisesti kannattava, jotta sille olisi mah dollista saada 30 prosentin valtion osuus, Ville-Mikael Tuominen toteaa. Yleissuunnitelmassa vertaillaan raitiotietä myös tuplanivelbusseihin ja johdinautoihin. Keväällä on tarkoitus tehdä päätös siitä, hankitaanko raitio tie Tampereelle. Hankkeen alussa kustannukset ovat suurimmat, koska ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan varikko ja ohjausjärjestelmä. Verkoston laajennukset ovat edullisempia. Raitiotie suunnitellaankin jo alun alkaen laajennettavaksi. Ylöjärvi, Pirkkala ja Kangasala ovat osoittaneet kiinnostusta, Tuominen tietää. Jos kaupunkiraitiotie päätetään rakentaa ja kaikki sujuu ennakoidusti, ratikan kyytiin pääsisi vuonna Työ hankkeen parissa on ollut hyvin kiinnostavaa. Olen työskennellyt aiemmin liikennesuunnittelukonsulttina 18 vuotta. Suuri osa töistäni käsitteli bussiliikenteen järjestelyjä katu- ja maantieympäristöissä, asemilla ja pysäkeillä. Kun konsultti näkee pienen osan ja yksittäisen ratkaistavan ongelman, niin tässä työssä näkee kokonaisuuden. Ratikka ei ole kuitenkaan yhden miehen hanke, vaan työtä tehdään hyvässä hengessä yhteisvoimin. Olen pyrkinyt saamaan kaikki raitiotiehankkeeseen kytköksissä olevat tahot miettimään hanketta oman vastuualueensa näkökulmasta, kertoo Ville-Mikael Tuominen. 5

6 TAPETILLA Ateriassa tyytyväinen henkilöstö Vaiheikkaasta vuodesta huolimatta Tampereen Aterian henkilöstö on edelleen tyytyväinen työpaikkaansa. Tämän vuoden kyselyssä kokonaistulos oli 5,0 (asteikolla 1 6). 81 prosenttia henkilöstöstä vastasi kyselyyn. Tämä on hieno tulos, kun ottaa huomioon, että takana on jälleen tapahtumarikas vuosi. Entisiä Pirkon keittiöitä siirtyi vuodenvaihteessa Tampereen Ateriaan, yksityiselle palveluntuottajalle tehtiin tilaa Hatanpään ja Härmälän alueella sekä henkilöstöravintolatoiminta ulkoistettiin kesäkuussa, kertoo toimitusjohtaja Tarja Alatalo. Tampereen Aterian työntekijöiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tällä het kellä aterialaisia on reilut viisi sataa ja toimipaikkoja 160. Hatanpään ja Härmälän alueen päiväkotien, koulun ja lukion keittiöiden henkilökunta siirtyi mui hin toimipaikkoihin Aterian sisällä. Henkilöstöravintoloiden ulkoistamisen myötä Fazer Amican tai Juveneksen palvelukseen siirtyi 22 työntekijää. Toisaalta Pirkon ja Tampereen ammattiopiston yhdistymisen ansiosta Tampereen Ateria sai 27 uutta työntekijää ja 8 uutta toimipaikkaa muun muassa Kangasalla, Virroilla, Nokialla, Lempäälässä ja Orivedellä. Yksi tämän vuoden merkittävistä muutoksista on, että yksityisistä palveluntuottajista on tullut kumppaneita palveluiden järjestämisvastuun vuoksi. Tampereen Aterialla on kokonaisvastuu kaikista Tampereen kaupungin ateriapalveluista. Ateria vastaa ateriapalvelujen järjestämisestä ja valvonnasta tilaaja-asiakkaalle huolimatta siitä, tuotetaanko ateriat itse vai ostetaanko ne. Palvelujen järjestämisvastuun yhtenä tehtävänä on valvoa myös ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa tehtyjen palvelusopimuksien toteutumista. Toimintakykysuunnitelma on työkalupakki, jonka avulla kaupungin koko organisaation toimintaa pöyhitään perusteellisesti lähivuosina. Nyt Hallinnon keventämistä selvitetään Tampereen kaupungin hallinnon keventäminen aiotaan aloitta a selvitystyöllä, jossa käydään läpi konsernihallinnon eri tehtäväkokonaisuudet. Hallinnon tavoitteellinen ja suunnitelmallinen kehittäminen on jo aloitettu, ja se on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Selvitystyötä tekee ensi vuonna Hallintopalvelukeskuksen johtaja Tuija Keskinen. Keskisen sijaisena Halon vs. johtajana toimii tänä aikana Mauri Heikkinen. Kaupungin talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää toimintatapojen muuttamista, rakenteellisia muutoksia ja toimintamenojen hillitsemistä. Organisaation toimintakykysuunnitelmassa on hallinnon keventämiseen liittyviä tavoitteita, jotka edellyttävät muutoskykyä ja rohkeutta haastaa ja priorisoida asioita. Ensi vuoden talousarviossa on tavoitteena 220 henkilötyövuoden vähentäminen koko kaupungin organisaatiossa. Jotta tämä tavoite voitaisiin saavuttaa, on hallinnon tehokkuutta parannettava, selkeytettävä rooleja ja poistettava mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä sekä vähennettävä hallintoon kuluvaa työaikaa. Hallinnollisessa työssä tulisi ottaa käyttöön monipuolisesti erilaisia uudistuneita toimintamalleja ja työtapoja. Hallinnon keventämiseksi on nyt saatava aikaan konkreettisia ja pitkävaikutteisia toimenpiteitä. Rakenteelliset muutokset eivät synny hetkessä, joten suunnitelma on tehtävä useammalle vuodelle, jotta toteutus on myös hallittua, pormestari Anna-Kaisa Ikonen toteaa. Selvitystyö aloitetaan konsernihallinnosta, mutta hallinnon keventämisen vaikutukset arvioidaan koko organisaation näkökulmasta. Toimintakykysuunnitelman valmistelua koordinoineet henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen ja palvelutuotantojoh taja Tarja Puskala ovat innostunei ta työn tuloksista. Käsillä on paperi, jossa asetetaan kaupungin sisäistä toimintaa ja johtamista koskevia tavoitteita sekä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Päämääränä on taloudellisesti tasapainoinen Tampere, joka on Suomen paras kaupunki ja työpaik ka. Toimintakykysuunnitelma on satojen ihmisten työn tulos, sillä valmistelua on tehty johtoryhmien kautta laajasti osallistamalla, Pietikäinen sanoo. Myös Tampereen Tehyn pääluottamusmies Esa Kanerva pitää toimintakykysuunnitelmaa hyvänä kokonaisuutena. Se on toimintaa palveleva, 6

7 Uusi Tampere yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen organisaation toimintakykysuunnitelma lähtökohtina pormestariohjelma ja kaupunkistrategia 19 tavoitetta ja 49 toimenpidettä keskeistä talouden tasapainottaminen, johtaminen, osaaminen ja yhdessä tekeminen. Toimintakykysuunnitelma koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä, sanoo Tampereen Tehyn pääluottamusmies Esa Kanerva. Osastonsihteeri Tarja Autere ja sairaanhoitaja Päivi Nurmio tekevät töitä Hatanpään sairaalan osastolla A5. rohkeutta peliin! TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Susanna Lyly tehty riittävän pitkällä tähtäimellä ja siihen on kirjattu myös järjestelmällinen seuranta, Kanerva sanoo. Henkilöstö osallistui suunnitelman valmisteluun sähköisen kyselyn kautta. Tämä nosti esille suunnitelman kannalta keskeisiä asioita. Henkilöstökyselyssä painottuivat työhyvinvointi, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä vaikuttaminen omaan työhön, Puskala kertoo. Oma työ tarkasteluun Tehokkuutta haetaan suunnitelman periaatteiden mukaan siitä, että jokaisessa toimintayksikössä tunnistetaan omat ydintehtävät ja keskitytään niihin. Vähemmän tärkeistä luovutaan, toteaa suunnitelmateksti ytimekkäästi. Käytännössä toimintakykysuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella kaikki kaupungin palveluksessa olevat. Kun tavoitteena on esimerkiksi uusien, tehokkaampien työtapojen ottaminen käyttöön, henkilöstö on avainasemassa. Meillä kaikilla on ideoita oman työmme suhteen. Ne ideat halutaan nyt saada esiin, Tarja Puskala sanoo. Toimivia ajatuksia syntyy työn ohessa, työstä puhuessa ja työporukan tiedon ja kokemuksen summana. Niina Pietikäinen kannustaa puhumaan asioista ääneen, jotta ideat eivät jää kahvipöytäkeskustelun tasolle. Avoimuuden ja yhdessä tekemisen lisäksi tarvitaan myös rohkeaa johtamista, sillä ideat ja uudistukset tulee kyetä viemään käytäntöön, Puskala toteaa. Johdolla pitää olla myös yhteinen näkemys tavoitteista, sillä jokainen työntekijä tarvitsee tiedon siitä, mihin ollaan menossa, Pietikäinen jatkaa. Taustalla talous Toimintakykysuunnitelma on laadittu, jotta kaupunki pystyisi tuottamaan asukkailleen mahdollisimman hyvät palvelut tilanteessa, jossa talouden tasapainottaminen vaatii palvelutuotantoon muu toksia. Kanervan mukaan juuri ly hyen aikavälin säästövelvoitteista suoriutuminen luo eniten huolta työpaikoilla, vaikka pitkällä aikavälillä onkin rakennemuutosohjelman ansiosta liikkumavaraa luvassa. Vaikka työpaikat on luvattu turvata, säästöluvut ovat suuria ja laittavat miettimään, miten ne voidaan saavuttaa, Esa Kanerva kertoo. Työuratkaan eivät enää ole niin vakaita kuin ennen; nykytöissä tehtävät, työpiste tai tiimi vaihtuvat entistä useammin. Toimintakykysuunnitelma ohjaa tekemään töitä yli perinteisten rajojen. Tavoitteena on se, että kaikki tuntisivat olevansa kaupungilla töissä Tampereen tekijöinä, Pietikäinen sanoo. Toimintakykysuunnitelma on yksi neljästä kaupungin strategiaa tarkentavasta toimintasuunnitelmasta. Muut suunnitelmat koskevat hyvinvointia, kaupunkirakennetta ja ympäristöä sekä elinvoimaa.

8 Avarat aulat luovat viihtyisyyttä Sampolan kampukselle. Fossiiliopettajia ja nykytekniikkaa Sampolan kampuksella Kerrankos sitä sattuu, että opettaja saa fossiilin maineen. Sitä kuulee, että opettajien joukossa on ja on aina ollut vanhoja jääriä, jotka eivät pysy eivät edes halua pysyä mukana opetustekniikan, kasvatusmenetelmien ja maailman muutoksissa. Mauno Taneli, fossiiliopettaja. Tammerkosken lukion biologian ja maantieteen opettajan omaehtoinen esittely hätkäyttää, kunnes ymmärtää, että oikeat fossiilit kuuluvat veteraanin työnkuvaan. Fossiiliopettaja kertoo opiskelijoille fossiileista. Huumorin tunnistavaksi mieheksi nopeasti osoittautuva Taneli ei siis ole fossiili sanan halventavassa mielessä, vaikka myöntääkin, etteivät Sampolan kampuksen luokkahuoneisiin asennetut kosketusnäytöt ole parasta ennen -päivämäärän taakseen jättäneen opetuksessa aina täydessä käytössä. Tässä on se tasapainoelin, joka saa aikaiseksi muun muassa lentopahoinvoinnin, kertoo Taneli ja näyttää käsissään olevaa luuta opiskelijoille. Mauno Taneli näyttää samalla, että tieto on tietoa, oli väline mikä hyvänsä. Taneli teki Kaarilassa pitkän opettajauran, mutta opettaa nyt Tammerkosken lukiossa. Viime vuoden syksyllä Tammerkosken lukio muutti keskeneräisiin tiloihin ja on nyt löytänyt perusteellisesti remontoidusta Sampolasta hyvin toimi vat tilat. Kulunut vuosi uusissa tiloissa on ollut myös sisäinen haaste lukiolle. Taidelukiossa yhdistettiin kaksi eri kulttuuria, kun Kaari la liitettiin Tammerkosken kanssa yhteen. Yhdistämiseen valmistauduttiin huolellisesti, joten merkittäviä ongelmia ei ole ollut, sanoo rehtori Matti Hännikäinen. Mieluummin astronomiaa Kampuksen toimijoiden yhteistyöstä on vielä aika vähän konkreettisia esimerkkejä, mutta henki on välitön. Moderneiksi, nykyteknologiaa käyttäviksi muutetut luokkatilat tietysti jaetaan lukion TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ari Järvelä ja työväenopiston kesken vuorokauden ajan mukaan. Joskus käy niin, että kahden toimijan taktiikka saa humoristisia piirteitä. Kun oman luokan ovessa lukee, että astrologian opetusta, eihän se kovin ylentävältä tunnu, kun on itse oppinut tiedettä arvostamaan. Astronomian hyväksyisin, sanoo Mauno Taneli taas vähän huumori mielessä. Tanelin lausahdus on kuitenkin kuriositeetti. Tampereen seudun työväenopisto, Sampolan kirjasto, Tammerkosken lukio ja muonituksesta huolehtiva Tampe reen Ateria antavat edustajiensa välityksellä kiitosta sopuisalle yhteiselolle, joka löytää ajan kanssa uusia, kaikkia toimijoita hyödyttäviä muotoja. Kampuksen keskus on il- 8

9 Työn riskejä arvioidaan yhteistyössä man muuta kahvila Pulina, arvelee Tam merkosken lukion rehtori Matti Hännikäinen ja muut nyökyttelevät hyväksyvästi. Kahvilaa pyörittävän Tampereen Aterian vastuulla on myös kouluruoka. Sampolan pihamaalla vuodesta 2003 toiminut kirjasto on tehnyt ratkaisun, joka helpottaa Tammerkosken lukion arkea. Sampolan kirjasto avaa lehtilukusalin arkiaamuisin jo kello yhdeksältä. Uusia yhteistyömuotoja varmasti luodaan niin lukion kuin työväenopistonkin kanssa, arvelee Sampolan kirjaston tietopalvelusihteeri Elisa Marttinen. Kampuksen pitkäaikaisin asuk ki Tampereen seudun työväenopisto aloitti Sampolassa jo vuonna 1962, kun rakennus valmistui. Se oli remontin aikana tilapäistiloissa muun muassa Pellervon koulussa. Evakkovuosi vähensi opiskelijoita yllättävän vähän. Nekin, jotka jäivät pois, ovat nyt palanneet, sanoo opistosihteeri Ulla Jousmäki. Kiire toi murheita Huikeasta työtilojen kohentumisesta huolimatta Sampolan kampuksella on remontin jälkeen myös toivomisen varaa. Ilmastointi tuuppaa välillä sisätiloihin kylmää ilmaa niin, että villapaita on hyvä varuste. Miljoonaremontista huolimatta vesi pääsi paikoin sateella katosta läpi. Kiire taisi painaa loppusuoralla päälle. Rakennustöissä tehtiin virheitä, mutta ne myös korjataan. Uuden sisäänajo vie aina aikansa, sanoo rehtori Matti Hännikäinen. Sampolan kampuksen väki katselee kuitenkin nyt runsaan vuoden käytössä olleita tilojaan enemmän myönteisessä valossa. Remontti on tehnyt vanhalle kansalaiskoululle hyvää. Työnantaja vastaa työturvallisuuslain mukaisesta vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista sekä dokumentoinnista. Työnantaja varaa resurssit arvioinnin toteuttamiseen, määrittelee arviointiin liittyvät tehtävät ja nimeää henkilöt näihin tehtäviin. Työpaikkaselvitys taas on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Käytännössä riskien arviointi ja työpaikkaselvitys ovat olleet työpaikoilla usein erilli siä. Tullinkulman Työterveyden ammattilaisilla on kuitenkin hyviä kokemuksia käytännöstä, jossa riskien arviointi ja työpaikkaselvitys on yhdistetty. Tampereen kaupungilla on käytössä riskien arvioinnin työvälineenä Työturva Monitori. Työväline ei kuitenkaan korvaa työn turvallisuuden ja terveellisyyden Oriveden perusterveydenhuollon, vanhus- ja vammaispalveluiden sekä ym - päristöterveydenhuollon yhdistäminen Tampereen kaupun gin palveluihin etenee. Oriveden palveluista Tampereen kaupungin palkkalistoille siirtyy ensi vuoden alussa runsaat sata työntekijää ja Kangasalan tuottamista palveluista saman verran. Perusterveydenhuollon palveluista siirtyvät Tampereen kaupungin avopalvelujen tuotantoalueelle avovastaanotot, päivystyspalvelut, terveysneuvonta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, kuntoutus ja hammashuolto. Erikoissairaanhoitoon eli käytännössä osaksi Hatanpään sairaalaa menevät terveyskeskussairaala ja röntgen. asiantuntijoita työterveyshuollon ammattilaisia. Tullinkulman Työterveyden ammattilaiset ovat pitäneet hyvänä, että työpaikalta riskien arviointiin osallistuvat työsuojeluhenkilöt, johto sekä työntekijöiden edustajat ja työterveyshuollosta ainakin lääkäri ja hoitaja, tarvittaessa myös psykologi ja/tai fysioterapeutti. Koulujen ja päiväkotien terveydellisten olojen tarkastuksessa on ollut työterveyshuollon lisäksi yksikön esimies, aluejohtaja, isännöitsijä, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö ja ympäristöterveydestä ympäristöinsinööri. Jos yksikössä on Tampereen Aterian työntekijöitä, käynnille osallistuvat lisäksi Aterian työsuojeluvaltuutettu ja suunnittelija. Kouluilla mukana ovat kouluterveydenhoitaja ja vahtimestari sekä vaihtelevasti koululääkäri, oppilaskunnan edustaja ja vanhempainyhdistyksen edustaja. Työpaikkakierroksen aikana Mielenterveystoimisto, kuntoutustyöryhmä, perheneuvola ja nuorisopsykiatrinen hoito liitetään myös Tampereen avopalveluihin. Ympäristöterveydenhuolto eli elintarvikevalvonta, tupakka -, kemikaali- ja kuluttajaturvallisuusvalvonta, talousveden laadun valvonta sekä eläinlääkintähuolto sisällytetään osaksi Tampereen tilaajaryhmän ympäristöterveydenhuollon yksikköä. Kotihoito eli kotipalvelu ja kotisairaanhoito siirtyvät avopalveluihin. Tukipalvelut, joihin kuuluvat muun muassa ostopalveluina hankittavat turvapuhelinpalvelut ja sotainvalidien siivouspalvelut, menevät tilaajan organisaatioon. Sinne kuuluu myös omaishoidon tuki. Asumisyksiköt Annankoti ja täytetään Työturva Monitorin riskien arviointi -lomakkeet sekä selvitetään, onko vaarojen ja kuormitustekijöiden arvio kunnossa. Jos koetaan, että korjattavaa on, kirjataan ongelman kuvaus, arvioidaan riski ja suunnitellaan korjaavat toimenpiteet. Kierroksella käsitellään kaikki yleisemmät kuormitustekijät, kuten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, fysikaaliset työympäristötekijät (esimerkiksi melu, veto ja tärinä), kemialliset ja biologiset tekijät sekä tapaturmavaarat. Työterveyshuolto tekee työpaikkakierroksen jälkeen oman raporttinsa, johon kirjataan työterveyshuollon suositukset. Työterveyshoitaja toimittaa raportin toimialueelle yhdessä sovitulle henkilölle, joka liittää sen Työturva Monitoriin. 200 uutta työntekijää Orivedeltä ja Kangasalta Susanna Niinimäki Yhteyspäällikkö, työsuojelupäällikkö Tullinkulman Työterveys Einonkoti siirretään Tampereen kaupungin kotihoitoon. Vanhainkotipalvelua tarjoava Tähtiniemikoti ja sen yhteydessä toimiva tehostetun palveluasumisen Toivonkoti menevät laitoshoitoon. Kehitysvammapalvelut kuuluvat Tampereella tilaajaorganisaatioon. Tullinkulman työterveys aloittaa toiminnan myös Ori vedellä, ja Oriveden nykyisen työterveyden henkilökun ta siir tyy Tullinkulman palveluk seen. Tampereen kaupungin työnteki jät voivat käydä molem missa toimipisteissä sairaanhoitoasioissa. Ennaltaehkäisevät toimen piteet, kuten tarkas tukset, tehdään omassa koti yksikös sä. 9

10 Essi tulee ensi vuonna henkilöstön käyttöön Essi eli virallisemmin Personec F ESS on henkilöstön käyttöön tuleva uusi sähköinen asiointikanava, joka on yhdistetty palkkajärjestelmään. Essi korvaa valtaosan poissaololomakkeista. Essi-pilottiprojekti aloitettiin joulukuun alussa Taloushallinnon palvelukeskuksessa, Hallintopalvelukeskuksessa sekä avopalvelujen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Kaikki muut kaupungin yksiköt ottavat palvelun käyttöön vaiheittain vuoden 2014 aikana. Asiointikanavassa kukin henkilö näkee omat poissaolotietonsa ja voi jättää itseään koskevia poissaoloilmoituksia. Esimies hyväksyy sähköisen poissaoloilmoituksen, jonka jälkeen tiedot siirtyvät palkkajärjestelmään. Essin pääasiallinen tarkoitus on poissaolojen käsittely, mutta sen lisäksi palvelussa on mahdollista katsoa omia henkilökohtaisia tietoja, omia poissaoloja tai jäljellä olevia vuosilomapäiviä. Sähköinen asiointikanava keventää päätöksentekoprosessia, vähentää paperinkäsittelyä ja virhemahdollisuuksia sekä mahdollistaa reaaliaikaisen poissaolotiedon palkkajärjestelmässä. Käyttöönoton eri vaiheista kerrotaan Looran uutisissa. Palveluvastaava l Rauli Kärhä Sähköinen potilastiedon arkisto käyttöön elokuussa Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä potilastiedon arkistoa eli earkistoa. Tampereella sähköinen potilastiedon arkisto otetaan käyttöön elokuussa Käyttöönottoa valmistellaan ensi keväänä muun muassa potilastietojärjestelmä Pegasoksen version vaihdolla ja siihen liittyvillä koulutuksilla. Potilastiedot earkistoon siirretään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa elokuussa earkistoon kirjataan muun muassa diagnoosit, toimenpiteet sekä hoitoon vaikuttavat riskitiedot, kuten lääkeaineallergiat. Käyttöönoton jälkeen kuntalaiset pääsevät katsomaan omia, sähköisessä arkistossa olevia potilastietojaan verkossa samaan tapaan kuin jo nyt on mahdollista katsoa omia sähköisiä reseptejä. Sähköiseen potilastiedon arkiston käyttöönottoa vetää Tampereella projektipäällikkö Päivi Hodgson. Mielenterveysongelmiin nopeutetusti apua Nopeutetun työkyvyn ja hoidon arvion toimintamalli otetaan käyttöön niille kaupungin työntekijöille, joilla on mielenterveyden häiriöitä. Malli otetaan käyttöön loppuvuoden aikana, ja se sisällytetään kaupungin henkilöstön työterveyshuoltoa koskevaan sopimukseen. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa on otettu käyttöön vastaava nopeutetun työkyvyn arvion ja hoidon tarpeen arvion toimintamalli vuonna Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivät työntekijät on ohjattu työterveyslääkärin arvioinnin jälkeen nopeutetusti ortopedian erikoislääkärin vastaanotolle. Toiminnalla on onnistuttu lyhentämään pitkiä jonotusaikoja, ja näin työntekijä on tarvittaessa päässyt aiempaa nopeammin tutkimuksiin ja hoitoon. Toiminta on vähentänyt sairauspoissaolojen määrää ja nopeuttanut työhön paluuta. Työterveyslääkäri voi konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä määrätessään mielenterveyden häiriöstä kärsivälle työntekijälle asianmukaista hoitoa. Psykiatrian erikoislääkärin tekemä työkyvyn ja/ tai hoitotarpeen arvio koskee tyypillisesti varhaista tukea, psykiatrisen diagnostiikan tarkennusta, lääkehoitoa tai esimerkiksi Kelan psykoterapiaa. Saamansa arvion pohjalta työterveyslääkäri voi ohjata työntekijän työterveyshuollon omiin tai avomielenterveyden- tai erikoissairaanhoidon palveluihin. Henkilöstöjaosto päätti toimintamallin käyttöönotosta lokakuussa. Asiaa on käsitelty henkilöstön edustajien kanssa pääluottamusmiesjaoston kokouksessa toukokuussa. Harjoittelija Ville Jokela kokeili, miten pallon avulla voi rentouttaa kaverin selkälihaksia. Koehenkilönä oli työkaveri Leena Huhtala. Erityistä hierontapalloa ei välttämättä tarvitse hankkia. Välineeksi käy vaikka tennispallo. 10

11 TYKYTYSTÄ Venyttelyä, hierontaa ja unta TEKSTI Leena Kymäläinen KUVAT Ari Järvelä Pyöritä palloa selkärangan ja lapaluun välistä, opastaa työfysioterapeutti Marja-Leena Hokkanen harjoittelija Ville Jokelaa. Mies seisoo tuolin selkänojan takana ja hieroo palloa työkaverinsa Leena Huhtalan selkään. Pallohieronta on kätevä tapa rentouttaa kaverin hartialihakset kesken työpäivän. Se ei vaadi erityistä voimaa, ja välineeksi kelpaa vaikkapa tennispallo. Laitoshoidon työhyvinvointiviikolla Koukkuniemessä harjoiteltiin porukalla myös kuminauhajumppaa. On puhuttu, että työvuoron aikana voisi olla taukoliikuntaa, kunhan joku vain rupeaisi sitä vetämään, sanoo Leena Huhtala, joka työskentelee Koivulassa. Hänen mukaansa laitoshoidossa on kuitenkin vaikea löytää yhteistä aikaa taukojumpalle. Jokainen voi tietysti venytellä omaan tahtiinsa. "Työmatkakyttäystä" Huhtalan kollega, hoitaja Tiina Mäki on kouluttautunut työhyvinvointivalmentajaksi. Hänen mielestään aihe on tärkeä. Meillä on ergonautti, joten hän voisi vetää taukojumppaa. Eikö hän aamukahvin yhtey dessä liikenisi viisi minuuttia yhteistä aikaa. Tämänkertaisen työhyvinvointiviikon teema oli työturvalli suus. Sitä edistivät myös yhteistyökumppanit, jotka lahjoittivat laitoshoidon väelle niin runsaasti heijastimia, että niitä riitti perheenjäsentenkin liikkumista turvaamaan. Tuotantojohtaja Ella Suojalehto nauratti porukkaa uudella keksinnöllä. "Kerrostalokyt täys" on hänen mielestään pientä sen rinnalla, että laitoshoidossa aletaan harrastaa "työmatkakyt täystä". Kyttääjät kuljettavat mu kanaan heijastimia ja jakavat niitä pimeä nä liikkuville. Tyhy-viikon puuhanainen, projektipäällikkö Marjut Lindell muistutti, että jokainen voi pysähtyä miettimään, mitä itse voi tehdä oman työhyvinvoin - tin sa ja jaksamisensa eteen. Laitoshoidossa se on tärkeää etenkin nyt rakennemuutoksen keskellä. Nuku tarpeeksi Yksi jaksamisen kulmakivistä on riittävä lepo. Työterveyshoitaja Paula Parkkinen kertoi vuoro työntekijöille unen merkityksestä. Alkuyöstä nukkujalla on enemmän syvän unen jaksoja, kun taas aamuyöstä korostuvat vilkeunen eli Rem-unen jaksot. Silloin nähdään unia, ja kun aivot prosessoivat päivän tapahtumia, saattaa myös jokin ongelma ratketa. Parkkinen korosti, että kaikki unen jaksot ovat tärkeitä. Keho tahdistuu valon ja pimeyden mukaan. Unikytkin voi häiriintyä vaikkapa liian pitkien päivätorkkujen tai stressin takia. Hänen mielestään olisi hyvä, jos työvuoroja järjestettäessä voitaisiin ottaa huomioon, että toiset ovat aamuvirkkuja ja toiset taas iltavirkkuja. Vuorotyössä paras rytmi olisi sellainen, että kahden aamuvuoron jälkeen olisi kaksi iltavuoroa, sitten yövuoro ja sen jälkeen vapaata. Iltavuorosta aamuvuoroon siirtymistä olisi syytä välttää. Tullinkulman työfysioterapeutti Marja-Leena Hokkanen (oik.) neuvoi hoitaja Tiina Mäelle, miten kuminauhaa voi käyttää hyväksi taukojumpassa. Tautiriski kasvaa Rytmitys on tärkeää, sillä pitkään vuorotyötä tehneillä on kohonnut tapaturmien, sepelvaltimotaudin, aikuisiän diabeteksen ja rintasyövän riski. Nuku enemmän vapaapäivinä ja iltavuorojen jälkeen, vinkkasi Paula Parkkinen. Hänen mukaansa yövuorolaisen on hyvä syödä pääateria ennen kello yhtä yöllä. Rasvaista ja raskasta ruokaa on syytä välttää. Ja ellet syö, varmasti väsyttää. Parkkisen mukaan ihanteellista olisi, jos päivän aikana voisi ottaa minuutin torkut myös työssä ollessa. Se parantaa muistia, vireyttä ja työtehoa. Naisvaltainen kuulijaporukka oli erityisen ilahtunut Parkkisen kertoessa tutkimuksista, jotka osoittavat, että naiset tarvitsevan enemmän unta kuin miehet. Saisiko tuosta todistuksen, huikkasi joku yleisön joukosta. 11

12 LÄHIKUVASSA TEKSTI JA KUVA Jouni Valkeeniemi Opettajuus yhdistää Huhtiniemen perhettä On helppo uskoa, että kun Leena ja Seppo Huhtiniemi kokoontuvat aikuisten tyttäriensä Maija Huhtiniemen ja Kreetta Koistisen kanssa, kääntyy puhe ennemmin tai myöhemmin kasvatuksellisiin kysymyksiin. Niin käy aika usein, kun olemme saman pöydän ääressä, toteaa Seppo-isä. Kaikki neljä ovat taustaltaan opettajia. Perhesiteiden ja ammattialan lisäksi heitä yhdistää myös sama työnantaja, joka on Tampereen kaupunki. Eniten virkavuosia Tampereen palveluksessa on Leenalla, yhteensä 37. Hän toimii johtajana sekä Kaukajärven että Iso-Heikkilän päiväkodeissa. Seppo on kouluttautunut rakennusinsinööriksi. Hän on työskennellyt ammatillisessa oppilaitoksessa noin 30 vuotta, ja myös kaupungin talonrakennusviras- tossa. Tällä hetkellä hän on koulutuspäällikkönä Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa. Maija on äitinsä tapaan koulutukseltaan lastentarhanopettaja. Hänellä on lastentarhanopettajan virka Muotialan päiväkodissa. Äitiyslomaa viettävä Kreetta on Lamminpään koululla työskentelevä luokanopettaja, joka on aloittanut jatko-opinnot erityisopettajaksi. Ihan ensiksi hän opiskeli lastentarhanopettajaksi. Tavoitteellinen ja selkeä ammatinvalinta Aivan koko Huhtiniemen perhe ei sentään ole opettajan uralle lähtenyt. Keskimmäinen tytär, Ulla-Riitta, toimii kampaamoyrittäjänä. Eivätkä vävytkään ole opettajia, Leena naurahtaa. Monella ammatinvalintaa sanelee sattuma. Huhtiniemen nelikolla avainsanana on ollut tavoitteellisuus. Seppo halusi jo nuorena miehenä ammattikoulun opettajaksi. Myös Leena on toteuttanut haaveensa. Hän kertoo tienneensä jo varhain, että tahtoo lastentarhanopettajaksi. Maijalle ja Kreetalle jäi vanhempien ammateista hyviä lapsuudenmuistoja. Heille valinta työurasta opetuksen parissa oli selkeä. Kreetta on yllyttänyt minua jatkamaan opiskelua opettajaksi, mutta itse tykkään kovasti tehdä tiimityötä päiväkodissa, Maija kertoo. Työhyvinvointi vaikuttaa motivaatioon Koko nelikko kertoo viihtyvänsä kaupungin palveluksessa. Pätevistä lastentarhanopettajista kuten myös luokanopetta jista ja Opettajakuntaa koko Huhtiniemen nelikko. Vasemmalta: Kreetta (nykyään Koistinen), Leena, Seppo ja Maija. erityisopettajista on vajausta, joten työtä alalla riittää. Myös Sepon toimialalla jatkuvuus on ollut vakaata. Julkisen puolen opetustehtävissä ansiotaso on vähän pienempi kuin firmoissa, mutta tähän eivät rakentamisen suhdanteet vaikuta. Moni yksityiselle puolelle mennyt opiskelukaverini Tampereen teknillisestä opistosta on välillä ollut työttömänä. Leena painottaa työhyvinvoinnista kumpuavaa työmotivaatiota. Siihen vaikuttaa vahvasti lähimmän esimiehen tapa toimia. Tampereen kaupunki on niin iso ja abstrakti työnantaja. Jos itsellä on hyvä esimies, kuten minulla on, silloin tuntee että koko kaupunki on hyvä työnantaja, Leena miettii. 12

13 Enää vähän yli vuosi jouluun METSON SULKAKYNÄSTÄ TEKSTI Jari Missonen ouluvalmistelujen aloittaminen tuntuu vuosi vuodelta hivuttautuvan yhä aikaisemmaksi ja aikaisemmaksi. Ennen pitkää edessä on vääjäämättä tilanne, jossa tulevaan jouluun on alettava suuntautua jo ennen kuin edeltävääkään joulua on saatu juhlituksi pois alta. Merkillisintä tässä ympärivuotiseen joulukurimukseen alistumisessa on se, että samanaikaisesti varsinainen joulu on kutistunut kutakuinkin tarkalleen yhden päivän mittaiseksi. Meillä tämä päivä on kaiken lisäksi jouluaatto, joten käytännössä me suomalaiset olemme joulumme jo viettäneet ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Perhe on tuskin ennättänyt kiinnittää joulukuusen jalkaansa, kun epäajankohtaiseksi käynyt koriste jo täytyy siirtää jätekatokseen muun hylkytavaran seuraksi. Aaton jälkeiset joulupäivät ovat vain pehmeä lasku arkeen ja välipäivien alennusmyyntien alkuun. Tamperelaisilta moista jouluun kohdistuvaa piittaamattomuutta voisi ehkä jopa odottaa, vastalauseena Suomen Turun julistamalle joulurauhalle. Koska kyseessä ei ole paikallinen, vaan valtakunnallinen ja suorastaan yleismaailmallinen ilmiö, selitystä joulumme kutistumiselle on etsittävä muualta. Pienenee kuin peltopyy päärynäpuussa maailmanlopun edellä, voisi tuttua sanontaa mukaillen sanoa. Kukaan tuskin tosissaan kaipaa erään joululaulun peräänkuuluttamaa ainaista joulua. Mikäli joku rohkenee olla eri mieltä, Heinrich Böllin verraton novelli Ois joulu ainainen riittänee kääntämään itsepintaisimmankin jukuripään. Se on tarina perheestä, joka yhden jäsenensä vakavan päähänpinttymän vuoksi joutuu ylläpitämään joulua läpi vuoden, joulusta toiseen, vieläpä useita vuosia. Monikaan tuskin panisi pahakseen, jos joulua kestäisi jouluaatosta loppiaiseen. Tämän mittainen joulu on pisimmillään ollut. Loppu näin pitkälliselle juhlinnalle koitti teollisen vallankumouksen myötä. Työvoiman ei katsottu voivan olla poissa tuottavasta työstä näin pitkään yhtäjaksoisesti. Nykymaailmassa ammattiliitot ärähtävät työntekijöiden puolesta oitis, jos vaikka arkipyhää yritetään vaivihkaa siirtää viikonloppuun. Ikävä kyllä, ammattiyhdistysliike ei ollut vielä täydessä taisteluvalmiudessa silloin, kun liki kaksiviikkoinen joulu riistettiin työn raskaan raatajilta. Yhtä kaikki, hieman haikeana täytyy todeta, että parin viikon irtiotto jokapäiväisistä rutiineista ja arkihuolien kertakaikkinen heittäminen näin keskellä vuoden pimeintä aikaa tulisi kyllä tarpeeseen. Siinä ehättäisi sisäinen koukkuselkä kummasti suortua, eikä uuden vuoden alkaessa tarvitsisi tuntea itseään Sisyfokseksi kivenlohkareineen vuoren juurella, taas yhden tarkoituksettoman kierroksen alussa. Hyviä talven alennusmyyntien aluspäiviä itse kullekin säädylle. Mitä strategia tarkoittaa työssäsi? Kaupungin uusi strategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki on valmis käyttöön. Nyt on sinun vuorosi miettiä, mitä se tarkoittaa työssäsi! Jotta uuden strategian keskeisistä teemoista ja ajatuksista syntyisi yhteinen ymmärrys, on pohdinnan avuksi tehty video. Joulukuun aikana Loorassa näkyviin tuleva video johdattaa keskustelemaan, mitä yhteinen Tampere tarkoittaa ja miten uutta strategiaa omissa työtehtävissä toteutetaan. Strategian tärkeimpiin viesteihin tutustuminen tapahtuu helppokäyttöisen työkalun avulla. Videolla pormestari, apulaispormestarit ja valtuuston puheenjohtaja keskustelevat strategian tärkeimmistä teemoista. Videolla kuullaan, miten heidän mielestään yhdessä tekemällä ja rohkealla toiminnan uudistamisella vastataan kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen. Videosta ja sen käyttämisestä työyhteisöjen viikko- tai kuukausipalavereissa tulee tarkemmat ohjeet Looraan. Infraan Kalustopalvelutyksikkö Ensi vuoden alussa Tampereen Infran organisaa tio muuttuu. Infran Liikennepalvelut ja Korjaamopalvelut yhdistetään yh deksi uudeksi yksiköksi, jonka nimeksi tulee Kalustopalvelut. Yksikköä johtaa Timo Aaltonen. Jouni Kumanto jatkaa kaluston hallintaan liittyvissä tehtävissä. Kalustoon liittyvää yhteistyön parantamista on valmisteltu laajassa työryhmässä, ja esitys yhdistämisestä on käsitelty Infran yhteistyöryhmässä marraskuussa. Yhdistämisen tavoitteena on tarjota asiakkaalle entistä parempaa palvelua sekä hallita tehokkaammin kalustoa. Aikanaan yksiköiden eriyttämisellä aikaansaatua kustannustietoisuutta hyödynnetään nyt toimintojen yhdistämisessä. Timo Aaltonen on vakuuttunut yhdistämisen tarpeellisuudesta. Yhdistettävien yksikköjen henkilökunta on jo ennestään tuttuja keskenään, joten yhteiseen tavoitteeseen pääsemisen esteistä on nyt yksi taas poistettu. Haluan, että koko henkilökunta on mukana rakentamassa parempaa Kalustopalvelutyksikköä, kertoo Aaltonen. 13

14 Kertapalkkioilla kannustetaan saavuttamaan tavoitteet Tampereen kaupunki palkitsee ensi vuonna työntekijöitään onnistumisista. Tulospalkkiojärjestelmä mahdollistaa palkkion maksamisen, jos kaupungin tulos toteutuu suunnitellusti. Kaupungin kokonaistuloskaan ei ole esteenä palkitsemiselle, mikäli yksikkö tai työntekijä onnistuu saavuttamaan sille erikseen asetetut tavoitteet. Silloin maksetaan kertapalkkio, joka voi olla rahaa tai rahaa vastaava aika vapaata. Koska tulospalkkio ei parina viime vuonna ole toteutunut kaupungin tuloksen jäätyä ennakoitua huonommaksi, halusimme motivoida yksittäisiä työntekijöitä ja tiimejä ideoimaan sekä kehittämään toimintamalleja ja omaa työtään. Jos toiminnalle etukäteen asetetuissa tavoitteissa onnistutaan, siitä voidaan palkita kertapalkkiolla ilman että kaupungin tulos vaikuttaisi siihen, kertoo henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Näin toimien halutaan vahvistaa johtamista eli selkeiden tavoitteiden asettamista kaikelle sille työlle, mitä kaupungin eri yksiköissä tehdään. Tämä haastaa jokaista miettimään oman työn sisältöä ja työn tekemisen tapaa. Yksiköt maksavat palkkion Aiempien vuosien tapaan tulospalkkion tavoitteet ja ne mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista mitataan, valmistellaan konsernihallinnon ohjauksessa. Ne hyväksytään hyvinvointipalvelujen sekä liikelaitosten johtokunnissa. Pormestari sen sijaan päättää konsernihallinnon johdon sekä tuo - tanto- ja toimitusjohtajien palkkioista. Tavoitteen toteutuessa maksetaan kertapalkkio yksikön omista rahavaroista. Tämä on otettava huomioon myös tavoitteiden määrittämisessä. Jotta toiminnanohjaus olisi tavoitteellista, sekä tulospalkkion että kertapalkkion mittaristot täytyy hyväksyä helmikuun loppuun 2014 mennessä. Esityksen taustalla ovat Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -strategian ja kaupungin organisaation toimintakykysuunnitelmassa määritellyt tavoitteet yhdessä tekemisestä sekä työntekijöiden kannustamisesta ja palkitsemisesta. Henkilöstöjaosto hyväksyi kokouksessaan lokakuussa toimintamallin tuloksellisuudesta palkitsemiseen vuonna Henkilöstöasiat > Palkkaus > Tulospalkkio Muistaen Tuija Suoniemeä pitkäaikaista, uutteraa, reilua ja mauista huolehtivaa työkaveria ikävöiden. Tulemme muistamaan sinut aina. Hatanpään ravintokeskuksen työkaverit Ammatilliseen opettajankoulutukseen tai erityisopettajankoulutukseen? AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös muiden oppilaitosten opettajille. Koulutus kestää 1 2 vuotta, ja se järjestetään Tampereella. Tarjolla on myös verkko-opintomahdollisuus. AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se toteutetaan Tampereella. HAkuaika Lisätietoa Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kehittäjäpalkintojen haku on vauhdissa Kaupunki jakaa vuosittain Kehittäjäpalkintoja, joiden yhteissumma on euroa. Kehittäjäpalkinnolla halutaan tuoda esille hyviä ideoita, loistavia ajatuksia ja hyviksi koettuja työmenetelmiä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Tampereen kaupungin työntekijät, jotka ovat kaupungin palveluksessa myös silloin kun palkintojen jakamisesta päätetään. Työsuojelu- ja työterveysjaoston nimeämä raati käsittelee kaikki kilpailuun osallistuvat hakemukset ja tekee palkittavista esityksen jaostolle. Lopullisesti palkintojen jakamisesta päättää pormestari. Vuoden 2014 palkintoja voi hakea 17. tammikuuta saakka. Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakaslähtöisyys- ja työyhteisösarjoissa. Asiakaslähtöisyys-sarjassa kilpailevat asiakkaan palveluiden parantamiseen tähtäävät ideat ja toimenpiteet, kuten toiminnan arviointi ja kehittäminen, uudet toimintamallit sekä prosessien parantaminen asiakasnäkökulmasta. Työyhteisö-sarjassa kilpailevat työyhteisöjen, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen liittyvät ideat ja toimenpiteet. Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Aloitteet ja kehittäjäpalkinto Lisätietoja myös henkilöstösuunnittelija Satu Koskelta tai 14

15 ILMOITUS Ä d ä! Elämä ei aina mene kuin Strömsössä. Hankalassa elämäntilanteessa ja arjessa pärjää paremmin, kun on turvannut selustansa riittävällä vakuutusturvalla. Hyvä vakuutus tukee hyvinvointia, toipumista ja toimeentuloa. Kattava vakuutusturva on räätälöitävissä jokaiseen elämäntilanteeseen, kuvailee Soile Klen-Vuorinen Tampereen Seudun Osuuspankista. uomalainen vakuuttaa kotinsa ja autonsa, mutta jättää liian Shelposti itsensä vakuuttamatta. Se on liian iso riski, koko perheelle. Itsensä vakuuttaminen koetaan helposti oman kuolevaisuuden ja haavoittuvuuden myöntämisenä. Vakuutusturvaa on kuitenkin fiksua ajatella osana hyvinvoinnin varmistamista, ennaltaehkäisynä, nopeampana toipumisena ja toimeentulon tukijana, korostaa vakuutusasiantuntija Soile Klen-Vuorinen Tampereen Seudun Osuuspankista. Jos palkka ei juoksekaan Jokaisen kannattaa suoda ajatus jos parikin sille, miten oma ja koko perheen talous kestää vaikeina aikoina. Työttömyyden lisäksi sairastaminen, tapaturma ja niistä toipuminen pistävät toimeentulon koetukselle, muistuttaa Klen-Vuorinen. Oman toimeentulon voi varmistaa vakuutuksella: Työttömyyden, työkyvyttömyyden tai vakavan sairauden yllättäessä Pohjolan vakuutuksesta saa kertakorvauksen tai apua asuntolainan maksamiseen. Tällöin ei tarvitse murehtia siitä, pitääkö kaikessa myllerryksessä vielä perheen kotikin myydä. Älä maksa päällekkäisestä Moni nauttii laadukkaasta työterveyshuollosta aina eläkeikään asti ja pitää henkilökohtaista vakuutusta turhana. Klen-Vuorinen kiittelee kuitenkin Pohjolan terveysvakuutusta siitä, että se ei rajoitu lääkäri- ja sairauskulujen korvaamiseen. Turva on muokattavissa niin, että siinä huomioidaan työterveyshuolto ja muut vanhat vakuutukset. Näin ei tule maksettua turhasta ja samalla varmistaa itselleen myös eläkeajalle laadukkaan terveydenhuollon. Vaikka Suomessa onkin kansainvälisesti vertailtuna toimiva julkinen sairaanhoito, mahdollistaa hyvä vakuutusturva nopeamman hoitoketjun, perusteellisemman kuntoutuksen ja sitä myötä pikaisemman toipumisen. Mukaan voi räätälöidä myös kuntouttavat psyko- ja fysioterapiahoidot ja vakuutuksen hammassairauksien ja -tapaturmien varalta. Kun potilas pääsee kotiin, voi vakuutus korvata kodin muutostöitä ja tuoda apua arjen pyörittämiseen. Jos oma vointi epäilyttää, ei kannata odottaa sairastumista. Nykyaikaisesta vakuutuksesta saa tukea myös kunnon kohentamiseen, jos sen katsotaan ennaltaehkäisevän vakavaa sairastumista, avaa Klen- Vuorinen Pohjolan vakuutusturvan mahdollisuuksia. Yhdessä hyvä tulee. 15

16 VILKKUVAT TEKSTI Leena Kymäläinen KUVA Susanna Lyly Mika Karetie (istumassa) ja Ulf Schnabel käyttävät ahkerasti Lynciä palavereiden pitoon. Jaetulla työpöydällä kaikki pääsevät työskentelemään yhdessä. Ohjelman kautta voi lähettää myös liitetiedostoja. Lync säästää aikaa ja rahaa Mika Karetie ja Ulf Schnabel Hallintopalvelukeskuksesta ovat istuneet aamupäivän kokouksessa Tietotalossa. Kokouksessa oli mukana väkeä myös Porista ja Hollolasta. Kukaan ei kuitenkaan matkustanut minnekään, vaan kaikki istuivat omissa työpisteissään. Kokous käytiin Lync-sovelluksen eli pikaviestimen avulla. Siis sillä samalla sovelluksella, jota useimmat käyttävät vain nopeaan yhteydenottoon työkaverin kanssa. Lyncin avulla voi tehdä paljon muutakin. Sillä voi esimerkiksi jakaa oman työpöy tänsä muiden käyttöön. Jos tietokoneessa on kamera, keskustelijat pystyvät ottamaan myös videoyhteyden toisiinsa. Kuulokemikrofonin avulla taas voi puhua kuin puhelimessa. Karetie ja Schnabel pitävät sovellusta näppäränä. Jos täytyy kokoustaa esimerkiksi keskusvirastotalon henkilöstön kanssa, ei tarvitse tuhlata aikaa matkoihin. Käytämme Lynciä esimerkiksi keskusteluissa SAP-sovellustoimittajan kanssa. Jos tulee jokin ongelma, jaetaan vain näyttö. Se estää myös tulkintavirheitä, sanoo Karetie. Lync on kätevä myös siitä, että sen avulla voi tarkistaa, ketä on paikalla. Jokaista pikkuasiaakaan ei tarvitse käydä naapurihuoneesta kysymässä. Karetien ja Schnabelin mielestä Lynciä voisi käyttää myös pieniin koulutuksiin. Jos esimerkiksi tietokonesovelluksiin tulee uusia ominaisuuksia, niitä voisi esitellä näppärästi Lyncin avulla. Kaikki osallistujat näkevät luennoijan työpöydän. Se tekee oppimisen havainnolliseksi. Jaettu työpöytä ei ole vain näyttämistä varten, vaan kaikki osallistujat voivat myös työskennellä konkreettisesti sillä. Karetie näyttää, miten kokous kutsutaan koolle. Näyttää helpolta, vain pari klikkausta. Tietotalossa pidetään säännöllisesti kuukausikokouksia icttuotantoryhmän, Fujitsun, tietohallinnon ja sovellustuen kans- sa. Lyncillä tietenkin. Viikoittain on ainakin jokunen yhteydenotto, Karetie laskee. Lyncin käyttö kuuluu tietohallinnon tarjoamaan työasemapalveluun, eikä siitä tule käyttäjille erillisiä kustannuksia. Tietotekniikka > Ohjelmistot > Pikaviestintä Lync Lyncin voi jokainen kaupungin työntekijä tilata käyttöönsä Loorasta löytyvällä tilauslomakkeella (Tietotekniikka > Tilauslomakkeet). Lisätietoja Tukikeskuksesta puh , 16

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Talousarvio 2014 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Yleiset lähtökohdat Tampereen väestönkasvu tänä vuonna 2000-luvun nopeinta Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Onko muutos mahdollinen?

Onko muutos mahdollinen? Onko muutos mahdollinen? Kemi 140 vuotta 22 600 asukasta pitkä teollinen perinne, Stora Enso Oy ja Metsä-Botnia Oy kauppa, palvelut ja liikenne kuitenkin 70 % työpaikoista kulttuurikaupunki: mm. teatteri,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari

Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari Eveliina Saari, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Marja-Liisa Akselin, palvelujohtaja, Hämeenlinnan kaupunki 12.11.2012

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot