Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena"

Transkriptio

1 Syyskuu 2014 Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena Teknologiaselvitys Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus-hue

2 1 (13) Tekijät L. Pirhonen H. Pietilä Tarkistaja, pvm P. Kling, Jakelu A. Rusanen E. Ekholm Hyväksyjä, pvm R. Koivunen, Ladec Oy Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena Teknologiaselvitys ÅF Consult Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600, Espoo Puh (0) Fax +358 (0) ALV nro. FI

3 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO OLJEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN POLTTOAINEEN KÄSITTELY POLTTOTEKNOLOGIAT PIEN-CHP RISKIT LAITETOIMITTAJAT EUROOPASSA KATTILATOIMITTJIEN ESITTELYT Carborobot DP Clean Tech Eurobiomass Faust Justsen Energiteknik A/S Kem Linka Polytechnik Reka Step Trutnov Vyncke ORC-TOIMITTAJIEN ESITTELYT Enertime Maxxtec Triogen Turboden LAITOS ESITTELYT RUDKØBING KÄLLESJÖ GÅRD HOLZENERGIE JAHRDORF Lyhenneluettelo CHP ORC Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto (Combined Heat and Power) (Organic ranking cycle)

4 3 (13) 1 JOHDANTO Tämä selvitys on laadittu Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n pyynnöstä osaksi Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus hanketta (HUE). Selvityksen tavoitteena on kertoa lyhyesti oljen energiahyödyntämisestä ja esitellä Eurooppalaisia laitevalmistajia. Tarkasteltava kokoluokka on 0,5-5 MWpa. 2 OLJEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN Oljen energiahyödyntämistä on selvitelty jo kymmeniä vuosia. Oljen käytön kannattavuus polttoaineena vaihtelee alueellisesti paljon erilaisten kasvuolosuhteiden ja energiaverojen vuoksi. Tanska on edelläkävijä oljen polton hyödyntämisessä ja useat laitetoimittajat ovatkin tanskalaisia. Suomessa energiahyödyntämistä ovat jarruttaneet energiapolitiikka ja puupolttoaineiden suhteellinen edullisuus. Uutta tekniikkaa ei ole ollut tarpeen ottaa käyttöön, koska puuhaketta on ollut helposti ja edullisesti saatavilla. Oljen polttolaitoksen päälaitteita ovat polttoaineen käsittelylaitteet, kattila ja sähköntuotannon mukana ollessa turbiini. Polttoaineen käsittelytekniikka riippuu laitokselle saapuvan oljen ominaisuuksista, kuten pakkaustavasta, sekä polttotekniikasta. Käsittelyn jälkeen olki syötetään kattilaan, joka tuottaa lämpöä. Tuotettua lämpöä voidaan hyödyntää sähköntuotannossa höyry- tai ORC-turbiinin avulla. Seuraavissa luvuissa on esitelty päälaitteita tarkemmin. 2.1 POLTTOAINEEN KÄSITTELY Polttoaineen syöttö kattilaan vaihtelee merkittävästi toimittajien välillä. Oljelle on suunniteltu omia syöttöratkaisuja, joissa olkipaalit syötetään kokonaisina tulipesään. Osa näistä ratkaisuista perustuu kantikkaaseen olkipaaliin, joka on tyypillinen mm. Tanskassa. Suomalaiselle pyöröpaalille nämä eivät suoraan käy. Toinen ratkaisumalli perustuu paalien repimiseen ja oljen pilkkomiseen mahdollisimman pieniksi paloiksi. Syöttötapa riippuu polttotekniikasta ja vaihtelee toimittajien välillä. Käytössä on sulkusyöttimiä, askelsyöttimiä ja ruuveja, joiden kaikkien toiminta edellyttää hyvää palakoon hallintaa. Yhtenä vaihtoehtona on nähty oljen pelletöinti/briketöinti, jolloin tiheys saadaan kasvamaan. Pelletöityä olkea voidaan käyttää myös puupellettien ohessa, kunhan alhaisempi tuhkan sulamislämpötila on otettu huomioon. Pellettejä ja brikettejä voidaan kuljettaa myös pidempiä matkoja kannattavasti. Pienessä kokoluokassa <1 MW on jonkin verran käytössä panossyöttö, eli olkipaali viedään kattilaan kokonaisena ja polttoainetta lisätään vasta, kun edellinen paali on palanut. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista isommissa laitoksissa vaan sopii paremmin maatilojen, kasvihuoneiden tai pienten kiinteistöjen lämmitykseen. Nämä laitteet on jätetty tämän raportin ulkopuolelle.

5 4 (13) Kuva 1. Periaate kuva kattilasta (Eurobiomass Poland 1 ) Taka-alalla näkyy paalin syöttörata, josta polttoaine kuljetetaan repijän kautta kattilaan. 2.2 POLTTOTEKNOLOGIAT Perinteisesti olkea on poltettu arinalla, mutta kaasutusteknologian kehittyessä sekin on tullut vaihtoehdoksi. Kaupalliset toimittajat perustavat kuitenkin polttotekniikkansa arinaan. Suuremmissa kattiloissa yleinen leijukerrospoltto ei ole taloudellisesti kilpailukykyinen näin pienissä kattiloissa. Tyypillinen arinaratkaisu on vesijäähdytetty porrasarina. Polttoaine syötetään arinan yläosaan ja se valuu palaessaan alaspäin. Tuhka poistetaan arinan alareunasta. Arinat ovat usein vesijäähdytettyjä oljen alhaisen tuhkan sulamispisteen vuoksi. Mikäli palamislämpötila nousee liian suureksi, tuhka tarttuu arinaan ja tukkii sen. Alle 5 MW laitoksille ei tällä hetkellä ole ympäristön suojeluvaatimuksia laissa, jolleivät ne sijaitse samalla laitosalueella muiden energiantuotantoyksiköiden kanssa, joiden yhteenlaskettu teho on yli 5 MW. Oljenpoltossa ympäristösäädöksiä voi tulla vastaan hiukkaspäästöjen osalta. Esimerkiksi tällä hetkellä on valmisteilla Euroopan parlamentin direktiivi tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan johtuvien epäpuhtauksien rajoittamisesta. Jotkin laitetoimittajat tarjoavat jo nyt optiona syklonia hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. 2.3 PIEN-CHP Sähköä tuotetaan pienen kokoluokan kattiloissa yleensä joko höyryprosessin avulla tai ORCprosessilla (Organic Rankine Cycle). 1 ( )

6 5 (13) Höyryprosessin kannattavuus on kyseenalainen alle 1 MW turbiineilla. Markkinoilla ei ole yhtään eurooppalaista voimalaitosturbiinin valmistajaa, joka olisi erikoistunut pieniin höyryturbiineihin. Kannattavuus kasvaa merkittävästi suurempiin kokoluokkiin siirryttäessä. ORC-prosessista on odotettu pienvoimaloiden sähköntuotantoratkaisua. Polytechik GmbH:n mukaan se on jo kannattava vaihtoehto pieniin laitoksiin alueilla, joissa sähkön hinta on tuettu. Heillä on useita referenssejä puuperäisiä polttoaineita käyttävistä CHP-laitoksista, mutta mainintaa oljen polton yhteyteen tehdystä ORC järjestelmästä ei ollut. Viereisessä kuvassa on esimerkki ORCprosessikaaviosta. Kuva 2. ORC-prosessikaavio (Weiss GmbH 2 ) 2 ( )

7 6 (13) 2.4 RISKIT Seuraavaan taulukkoon on koottu oljen polton ja pien-chp:een liittyviä riskitekijöitä. Taulukko 1. Riskitekijät Oljen poltto Pien CHP - Alhainen tuhkan sulamislämpötila Alhainen lämpötila hyödyksi saatavalle energialle - Laitokselle toimitetun oljen laatu ja pakkaus asettaa haasteita polttoaineen käsittelyssä - Polttoaineen syötön varmentaminen, mekaanisten syöttölaitteiden käytettävyys - Hiukkaspäästöjenhallinta tulevaisuudessa, mikäli päästönormit tulevat koskemaan myös pieniä laitoksia - Alhainen lämpötila oljen poltosta alhaisempi sähköntuotannonhyötysuhde - Ei koeteltua tekniikkaa Suomessa, muualla Euroopassa kyllä huolto- ja käyttökustannusten ennustettavuus huono - Sähkön alhainen hinta lämmönhintaan verrattuna - Sähkönhinnan ennustettavuus sähköntuotannon kannattavuuden ennustettavuus - Polttoaineen hinnanvaihtelu pitkällä aikajänteellä esim. vuoden kasvuolosuhteiden vaikutuksesta - Ei koeteltua tekniikkaa suomalaisella oljella. Muualla Euroopassa kyllä, mutta oljen laatu vaihtelee merkittävästi kasvuolosuhteiden mukaan (maaperä, kasvuolosuhteet, kemiallinen koostumus). 3 LAITETOIMITTAJAT EUROOPASSA Euroopasta löytyy lukuisia olkea polttavien kattiloiden toimittajia. Osa toimittajista keskittyy vain suurempaan kokoluokkaan. Pienistä kattilatoimittajista valittiin mukaan niitä, joilla on tarjota jatkuvatoiminen automaattinen polttoaineensyöttö ja toimivia laitosreferenssejä. Eniten toimittajia löytyi Tanskasta. Taulukko 2. Laitostoimittajat maittain Toimittaja Maa Kokoluokka Yhteystiedot Oljen Energia hyödyntämiseen soveltuvat kattilat Carborobot Unkari <0,3 MW info@carborobot.com Bíró Ernő

8 7 (13) Toimittaja Maa Kokoluokka Yhteystiedot DP Clean tech Tanska Eurobiomass Puola 1-10 MW Maciej KOLATOR Faust Tanska/ edustaja Suomessa 0,3-7 MW (0) Justsen Tanska 0,3-20 MW KEM Tanska Kim Kokholm Linka Tanska 0,2-5 MW Claus Larsen Polytechnik GmbH Itävalta/edusta ja Suomessa 0,3-30 MW Reka Tanska 0,1-3,5 MW Step Trutnov Tsekki 0,1-5 MW Vyncke Belgia MW Pien CHP laitoksen soveltuva ORC turbogeneraattorit Enertime Ranska 1 MWe Maxxtec Saksa 0,3-2,4 MWe Triogen Hollanti n. 0,1 MWe Turboden Italia 0,4-3 MWe info@trogen.nl

9 8 (13) 3.1 KATTILATOIMITTJIEN ESITTELYT Carborobot Carborobot on Unkarilainen kattilan valmistaja, joka toimittaa monipolttoainekattiloita kokoluokassa <0,3 MW. Heidän kattilansa voi polttaa olkea pelletteinä ja sillä voidaan tuottaa kuumaa vettä 110 o C asti tai matalapaineista höyryä 0,5 bar/ o C asti. Carborobotilla on referenssejä mm. Unkarissa, Ranskassa, Australiassa, Slovakiassa, Tsekeissä, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa ja Venäjällä DP Clean Tech DP Clean Tech on tanskalainen kattilanvalmistaja, jolla on monen kokoluokan kattiloita ympäri maailmaa. Pienen kokoluokan referenssi löytyy Tanskasta. Uudemmat voimalaitokset ovat suurempaa kokoluokkaa. Rudköping, 1990, 7 MW th, 2,5 sähköä Eurobiomass Eurobiomass on puolalainen kattilatoimittaja, jolla on useita toimitettuja olkikattiloita Puolassa. Ohessa Eurobiomassan olkikattilareferenssejä: Energy investors; 2,5 MW Radzikow, Puola Rapid SP. Z.O.O; 1,5 MW+2x0,5 MW; Poddebice, Puola Faust Ohessa olki/puubiomassareferenssejä: Bio-Energia; 0,6 MW Tolkmicko, Puola Perig SP. Z.O.O; 4x0,25+1x0,15 MW Braniewo, Puola Faust on tanskalainen kattilatoimittaja, joka toimittaa 0,3-7 MW kattiloita Euroopassa. Heidän oljen syöttönsä perustuu erilliseen paalin repijään, jonka avulla olkipaalit voidaan syöttää kokonaisina polttoainejärjestelmään. Palaminen tapahtuu arinalla. Faustilla on maahantuoja Suomessa. Suomeen on myyty noin 10 kpl panospolttoisia olkikattiloita, mutta ei automaattisesti syötettäviä olkilämmitysjärjestelmiä. Faust on viimeisen 2-3 vuoden aikana kehittänyt automaattista syöttöjärjestelmää oljelle ja on myynyt joitakin kokonaisjärjestelmiä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa Justsen Energiteknik A/S Justsen on tanskalainen yritys, joka toimittaa erilaisia pienen kokoluokan biomassakattiloita. Heidän polttoainevalikoimaansa kuuluvat esikäsitelty (silputtu) olki sekä olkipelletit ja briketit. Kuumavesikattiloiden kapasiteetit ovat välillä 0,3-20 MW. Heillä on myös standardituote 0,3-5,5 MW kuumavesikattilasta. Lisäksi Justsen toimittaa höyrykattiloita samassa kokoluokassa.

10 9 (13) Justenilla on olemassa tulistettua höyryä tuottava kattila, jota voi käyttää voimalaitossovelluksessa. Referenssejä tällaisista laitoksista: Irlanti, 2007, höyryä 6,3 t/h, Irlanti Aarhurs, 2008, 2 MW lämpöä, Tanska Kem Linka Kem on tanskalainen kattilanvalmistaja, jolla on referenssejä useissa maissa. Pääpolttoaineena olkea käyttäviä kattiloita on toimitettu Tanskaan. Ohessa KEMin referenssejä Høng Varmeværk 1x7 MW Tanska Kværndrup Fjernvarme 1x2.8 MW Tanska Slagelse KVV 40 t/h steam Tanska Linka toimittaa 0,2-5 MW kuumavesikattiloita standardituotteena. Sen lisäksi he toimittavat puupelleteillä toimivia höyrykattiloita samassa kokoluokassa. Olkea polttavista kattiloista on referenssejä Tanskassa, Ruotsissa ja Romaniassa. Liettuassa olevassa kattilassa voidaan polttaa olkipellettejä. Höyrykattiloita Linka on toimittanut Ruotsiin, Belgiaan ja Italiaan, mutta niissä on polttoaineena käytetty puupellettejä. Ohessa Linkan olkea polttavia kuumavesikattiloita Henry Toft, 800kW, 2000, Tanska Engestoft & Søholt Godser, 600 & 200kW, 2004 & 2008, Tanska Katholm Gods, 600kW, 2005, Tanska Svenstorps och Björnstorps Godser, 1500 & 1000kW, 2002 & 2004, Ruotsi BISO, 400KW, 2011, Romania Nimtofte Varmeværk, 5000kW, 2007, Tanska Søllested Varmeværk,, 5000kW, 2008, Tanska Terndrup fjernvarme, 6300KW, 2011, Tanska AXIS, puupelletti/olkipelletti, 800KW, 2011, Liettua Ohessa Linkan höyrykattilareferenssejä Boulstrup hov, 1500KW, 2009, Tanska KLm - Saltå Kvarn, puupelletti, 400kW, 2005, Ruotsi E. H. Technique, puupelletti, 400kW, 2005, Belgia KLm - Rimbo, puupelletti, 5000kW, 2006, Ruotsi KLm - Norrmejerierna, 5000kW, 2008, Ruotsi

11 10 (13) Polytechnik Polytechnik GmbH on Itävaltalainen biomassaa polttavia kattiloita toimittava yritys. Heidän kattilansa koko vaihtelee 0,3-30 MW välillä. Suuremmissa kokoluokissa sähköä tuotetaan höyryturbiinilla. Polytechnik on toimittanut myös ORC-prosessiin perustuvia sähköä tuottavia laitoksia. Sopiva kattilan minimiteho tällaisille laitoksille on n. 1,5-2 MW. Kaikki toimivat referenssit polttavat kuitenkin lähtökohtaisesti puuta pääpolttoaineenaan. Polytechnikillä on jonkin verran kokemusta oljesta polttoaineena, mutta pääpaino on ollut puupolttoaineissa. Polytechnikillä on referenssiluettelossa yksi olkea tukipolttoaineena polttava kattila Gut Ising, Saksa 1MW paikallinen lämpökeskus; polttoaineet hevostilan jätteet, sahanpuru ja olki ORC-prosessiin perustuvia voimalaitoksia on useita, tässä lueteltu muutamia. Echtle Sägewerk GmbH & Co. KG, Saksa kwth kuumaöljykattila (800 kwel) G.u.E. Zimmermann GmbH Saksa kw kuumaöljykattila (700 kwel) Neue Naturenergie Ventac Itävalta kw kuumaöljykattila (900 MWel) Holzenergie Jahrdorf Saksa kw kuumaöljykattila (800 kwel) Frischholzaufbereitungsanlage Saksa Hürtgenwald STAWAG Energie kw kuumaöljykattila Bodelschwingh-Haus Wolmirstedt e.v. Saksa kw kuumaöljykattila (600 kwel) Klärschlammverwertung Albstadt GmbH Biomassefeuerungsanlage Saksa kwth kuumaöljykattila (300 kwel) Osrodek Wypoczynkowy Puola kw kuumaöljykattila(1.255 kwel) Reka Step Trutnov Vyncke Reka on tanskalainen toimittaja, jolla on pienen kokoluokan kattiloita. Pääpaino on puuperäisillä polttoaineilla, mutta olki käy polttoaineena osaan kattilatyypeistä. Step Trutnov on tsekkiläinen kattilatoimittaja, joka tekee olkipaalia polttavaa kattilaa kokoluokassa 0,6-5 MW. Vynke on belgialainen yritys, joka toimittaa MW biopolttoainekattiloita. Heillä on referenssejä ympäri maailman. Osa kattiloista pystyy polttamaan myös olkea, mutta tällä hetkellä kaikki käyvät pääasiassa puuperäisillä biomassoilla.

12 11 (13) 3.2 ORC-TOIMITTAJIEN ESITTELYT Enertime Maxxtec Triogen Turboden Enertime suunnittelee ja kehittää turbiineita ORC sovelluksiin. Internet sivuillaan he mainitsevat yhden teolliseen jätelämpöön liitetyn 1 MWe referenssin. Maxxtec on Saksalainen ORC teknologian toimittaja. Maxxtecilla on referenssejä biokattiloiden yhteyteen tehdyistä ORC järjestelmistä. Seuraavassa Maxxtecin Internet-sivuilla luettelemat referenssit. Fernheizwerk Olang AG, Italia, 2008, 650 kwe EPC GmbH, Saksa, 2008, 2 x kwe Erdenwerk Gregor Ziegler GmbH, Saksa, 2007, kwe Bioenergie Pfalzcrafenweiler GmbH, Saksa, 2007, 560 kwe ENRO Ludwigsfelde Energie GmbH, Saksa, 2007, kwe Biomasse Heizwerk Bayreuth, Saksa, 2006, 320 kwe Triogen on Hollantilainen ORC teknologian toimittaja. Toimitettuja referenssejä on kokoluokassa noin 100 kwe, mikä on hieman tarkastelu luokkaa pienempi. Lappeenrannan yliopisto on ollut mukana kehittämässä Triogenillä käytössä olevaa ORC teknologiaa. Turboden on Italialainen ORC teknologian toimittaja. Turbodenilla on useita referenssejä biovoimalaitosten yhteydessä Euroopassa. Turbodenillä on paljon referenssejä biomassalaitosten yhteydessä. Internet sivuilla Turboden luettelee yhteensä 245 biolaitosten yhteyteen toteutettua projektia. 4 LAITOS ESITTELYT 4.1 RUDKØBING Vuonna 1990 käyttöön otettu RudkØpingin laitos käyttää polttoaineena 100 % olkea. Laitosta operoi Langelands Elforsyning. Olki toimitetaan laitokselle paaleina. Paalit revitään ennen kattilaan syöttöä. Revitty olki työnnetään männän avulla vesijäähdytteiselle täryarinalle. Mäntä työntää oljen tiiviiksi tukoksi syöttöaukossa ennakko syttymisen estämiseksi syöttökanavassa.

13 12 (13) Laitoksen sähköteho on 2,3 MW ja kaukolämpöteho noin 7,5 MW. Höyryn arvot ennen turbiinia ovat 60 Bar ja 450 C. Oljen kulutus on noin 3 t/h. Vuonna 2013 laitos kulutti olkea noin t, tuotti sähköä verkkoon noin MWh ja kaukolämpö noin MWh. Kuva 3. RudkØpingin sijainti kartalla 4.2 KÄLLESJÖ GÅRD Faust on toimittanut Ruotsiin maatilan yhteyteen 950 kw Bio-Flow II olkikattilan. Olkikattila tuottaa lämpöä ympärivuoden maatilalle ja alueen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi lämpöä tarvitaan viljan kuivaukseen kahtena kuukautena vuodessa. Laitoksella syntyvä tuhka on niin puhdasta, että se käytetään lannoitteena pelloilla. Laitteiston toimintaperiaate on hyvin saman tyylinen kuin RudkØpingin laitoksella. Seuraavissa kuvissa on esitetty Faustin polttoaineen käsittely järjestelmä ja arinakattila sisältä. Yhteystiedot laitokselle: Johannes Lembke puh Kuva 4. Polttoaineen käsittelu (Faust 3 ) Kuva 5. Arina (Faust 4 ) 3&4 Mattsson Patrik, DI Faustin edustaja Suomessa; Kardonar Oy.

14 13 (13) 4.3 HOLZENERGIE JAHRDORF Vuonna 2006 rakennettu Jardorffinlaitos laitos sijaitsee Hauzenbergissä Saksassa. Laitoksella on Polytechnikin toimittama arinakattilalaitos ja Turbodenin toimittama ORC-laitteisto. CHP laitoksen polttoaineen pääsääntöisesti hake. Laitos sijaitsee sahan yhteydessä. Sähkö ja lämpö tuotetaan lähialueen tarpeisiin. Laitoksen lämpöteho on kw ja sähköteho 680 kw. Laitoksen investointikustannukset olivat 5,3 MEUR. Seuraavassa kuvassa on esitetty Turbodenin ORC-laitteisto. Kuva 6. ORC-laitteisto (Turboden 5 ) 5 Turboden presentation; Orcanic Rankine Cycle (ORC) in Biomass-Fueled CHP

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa. Raportti V1.1 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa.

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

KPA Unicon. Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella. Teemu Koskela, myyntijohtaja, KPA Unicon. 2014 KPA Unicon

KPA Unicon. Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella. Teemu Koskela, myyntijohtaja, KPA Unicon. 2014 KPA Unicon KPA Unicon Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella Teemu Koskela, myyntijohtaja, KPA Unicon 2014 KPA Unicon vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon tarjoaa 2 » Perustettu 1990

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Powered by gasek WOOD gasifying solutions Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että

Lisätiedot

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka 12. 13.4.2018 Pohjois-Karjalassa toimivat bioenergiahankkeet Poveria biomassasta mukaan lukien toteuttivat huhtikuussa 2018 yhteisen opintomatkan. Matkalla

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Metsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp

Metsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp Metsäenergia Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät hake pelletti pien-chp 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 1 Metsäenergia Kaikki metsästä saatava

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon Bioenergiaratkaisut Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI Reijo Alander TTY 12.5.2017 Teknisiä menetelmiä liike-enrgian tuottamiseksi Menetelmä Polttoaine Kehitysajankohta Höyrykone KPA, öljy, kaasu 1700-luku Höyryturbiini

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Fortumin Energiakatsaus

Fortumin Energiakatsaus Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Bioenergiateknologian vienti - matkoilla opittua. Keski-Suomen Energiapäivä Asko Ojaniemi

Bioenergiateknologian vienti - matkoilla opittua. Keski-Suomen Energiapäivä Asko Ojaniemi Bioenergiateknologian vienti - matkoilla opittua Keski-Suomen Energiapäivä Asko Ojaniemi 1 Taustaa Tämän puheenvuoron näkemykset perustuvat kolmeen Benetin tekemään markkinaselvitykseen/markkinointiprojektiin

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot