Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena"

Transkriptio

1 Syyskuu 2014 Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena Teknologiaselvitys Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus-hue

2 1 (13) Tekijät L. Pirhonen H. Pietilä Tarkistaja, pvm P. Kling, Jakelu A. Rusanen E. Ekholm Hyväksyjä, pvm R. Koivunen, Ladec Oy Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena Teknologiaselvitys ÅF Consult Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600, Espoo Puh (0) Fax +358 (0) ALV nro. FI

3 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO OLJEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN POLTTOAINEEN KÄSITTELY POLTTOTEKNOLOGIAT PIEN-CHP RISKIT LAITETOIMITTAJAT EUROOPASSA KATTILATOIMITTJIEN ESITTELYT Carborobot DP Clean Tech Eurobiomass Faust Justsen Energiteknik A/S Kem Linka Polytechnik Reka Step Trutnov Vyncke ORC-TOIMITTAJIEN ESITTELYT Enertime Maxxtec Triogen Turboden LAITOS ESITTELYT RUDKØBING KÄLLESJÖ GÅRD HOLZENERGIE JAHRDORF Lyhenneluettelo CHP ORC Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto (Combined Heat and Power) (Organic ranking cycle)

4 3 (13) 1 JOHDANTO Tämä selvitys on laadittu Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n pyynnöstä osaksi Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus hanketta (HUE). Selvityksen tavoitteena on kertoa lyhyesti oljen energiahyödyntämisestä ja esitellä Eurooppalaisia laitevalmistajia. Tarkasteltava kokoluokka on 0,5-5 MWpa. 2 OLJEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN Oljen energiahyödyntämistä on selvitelty jo kymmeniä vuosia. Oljen käytön kannattavuus polttoaineena vaihtelee alueellisesti paljon erilaisten kasvuolosuhteiden ja energiaverojen vuoksi. Tanska on edelläkävijä oljen polton hyödyntämisessä ja useat laitetoimittajat ovatkin tanskalaisia. Suomessa energiahyödyntämistä ovat jarruttaneet energiapolitiikka ja puupolttoaineiden suhteellinen edullisuus. Uutta tekniikkaa ei ole ollut tarpeen ottaa käyttöön, koska puuhaketta on ollut helposti ja edullisesti saatavilla. Oljen polttolaitoksen päälaitteita ovat polttoaineen käsittelylaitteet, kattila ja sähköntuotannon mukana ollessa turbiini. Polttoaineen käsittelytekniikka riippuu laitokselle saapuvan oljen ominaisuuksista, kuten pakkaustavasta, sekä polttotekniikasta. Käsittelyn jälkeen olki syötetään kattilaan, joka tuottaa lämpöä. Tuotettua lämpöä voidaan hyödyntää sähköntuotannossa höyry- tai ORC-turbiinin avulla. Seuraavissa luvuissa on esitelty päälaitteita tarkemmin. 2.1 POLTTOAINEEN KÄSITTELY Polttoaineen syöttö kattilaan vaihtelee merkittävästi toimittajien välillä. Oljelle on suunniteltu omia syöttöratkaisuja, joissa olkipaalit syötetään kokonaisina tulipesään. Osa näistä ratkaisuista perustuu kantikkaaseen olkipaaliin, joka on tyypillinen mm. Tanskassa. Suomalaiselle pyöröpaalille nämä eivät suoraan käy. Toinen ratkaisumalli perustuu paalien repimiseen ja oljen pilkkomiseen mahdollisimman pieniksi paloiksi. Syöttötapa riippuu polttotekniikasta ja vaihtelee toimittajien välillä. Käytössä on sulkusyöttimiä, askelsyöttimiä ja ruuveja, joiden kaikkien toiminta edellyttää hyvää palakoon hallintaa. Yhtenä vaihtoehtona on nähty oljen pelletöinti/briketöinti, jolloin tiheys saadaan kasvamaan. Pelletöityä olkea voidaan käyttää myös puupellettien ohessa, kunhan alhaisempi tuhkan sulamislämpötila on otettu huomioon. Pellettejä ja brikettejä voidaan kuljettaa myös pidempiä matkoja kannattavasti. Pienessä kokoluokassa <1 MW on jonkin verran käytössä panossyöttö, eli olkipaali viedään kattilaan kokonaisena ja polttoainetta lisätään vasta, kun edellinen paali on palanut. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista isommissa laitoksissa vaan sopii paremmin maatilojen, kasvihuoneiden tai pienten kiinteistöjen lämmitykseen. Nämä laitteet on jätetty tämän raportin ulkopuolelle.

5 4 (13) Kuva 1. Periaate kuva kattilasta (Eurobiomass Poland 1 ) Taka-alalla näkyy paalin syöttörata, josta polttoaine kuljetetaan repijän kautta kattilaan. 2.2 POLTTOTEKNOLOGIAT Perinteisesti olkea on poltettu arinalla, mutta kaasutusteknologian kehittyessä sekin on tullut vaihtoehdoksi. Kaupalliset toimittajat perustavat kuitenkin polttotekniikkansa arinaan. Suuremmissa kattiloissa yleinen leijukerrospoltto ei ole taloudellisesti kilpailukykyinen näin pienissä kattiloissa. Tyypillinen arinaratkaisu on vesijäähdytetty porrasarina. Polttoaine syötetään arinan yläosaan ja se valuu palaessaan alaspäin. Tuhka poistetaan arinan alareunasta. Arinat ovat usein vesijäähdytettyjä oljen alhaisen tuhkan sulamispisteen vuoksi. Mikäli palamislämpötila nousee liian suureksi, tuhka tarttuu arinaan ja tukkii sen. Alle 5 MW laitoksille ei tällä hetkellä ole ympäristön suojeluvaatimuksia laissa, jolleivät ne sijaitse samalla laitosalueella muiden energiantuotantoyksiköiden kanssa, joiden yhteenlaskettu teho on yli 5 MW. Oljenpoltossa ympäristösäädöksiä voi tulla vastaan hiukkaspäästöjen osalta. Esimerkiksi tällä hetkellä on valmisteilla Euroopan parlamentin direktiivi tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan johtuvien epäpuhtauksien rajoittamisesta. Jotkin laitetoimittajat tarjoavat jo nyt optiona syklonia hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. 2.3 PIEN-CHP Sähköä tuotetaan pienen kokoluokan kattiloissa yleensä joko höyryprosessin avulla tai ORCprosessilla (Organic Rankine Cycle). 1 ( )

6 5 (13) Höyryprosessin kannattavuus on kyseenalainen alle 1 MW turbiineilla. Markkinoilla ei ole yhtään eurooppalaista voimalaitosturbiinin valmistajaa, joka olisi erikoistunut pieniin höyryturbiineihin. Kannattavuus kasvaa merkittävästi suurempiin kokoluokkiin siirryttäessä. ORC-prosessista on odotettu pienvoimaloiden sähköntuotantoratkaisua. Polytechik GmbH:n mukaan se on jo kannattava vaihtoehto pieniin laitoksiin alueilla, joissa sähkön hinta on tuettu. Heillä on useita referenssejä puuperäisiä polttoaineita käyttävistä CHP-laitoksista, mutta mainintaa oljen polton yhteyteen tehdystä ORC järjestelmästä ei ollut. Viereisessä kuvassa on esimerkki ORCprosessikaaviosta. Kuva 2. ORC-prosessikaavio (Weiss GmbH 2 ) 2 ( )

7 6 (13) 2.4 RISKIT Seuraavaan taulukkoon on koottu oljen polton ja pien-chp:een liittyviä riskitekijöitä. Taulukko 1. Riskitekijät Oljen poltto Pien CHP - Alhainen tuhkan sulamislämpötila Alhainen lämpötila hyödyksi saatavalle energialle - Laitokselle toimitetun oljen laatu ja pakkaus asettaa haasteita polttoaineen käsittelyssä - Polttoaineen syötön varmentaminen, mekaanisten syöttölaitteiden käytettävyys - Hiukkaspäästöjenhallinta tulevaisuudessa, mikäli päästönormit tulevat koskemaan myös pieniä laitoksia - Alhainen lämpötila oljen poltosta alhaisempi sähköntuotannonhyötysuhde - Ei koeteltua tekniikkaa Suomessa, muualla Euroopassa kyllä huolto- ja käyttökustannusten ennustettavuus huono - Sähkön alhainen hinta lämmönhintaan verrattuna - Sähkönhinnan ennustettavuus sähköntuotannon kannattavuuden ennustettavuus - Polttoaineen hinnanvaihtelu pitkällä aikajänteellä esim. vuoden kasvuolosuhteiden vaikutuksesta - Ei koeteltua tekniikkaa suomalaisella oljella. Muualla Euroopassa kyllä, mutta oljen laatu vaihtelee merkittävästi kasvuolosuhteiden mukaan (maaperä, kasvuolosuhteet, kemiallinen koostumus). 3 LAITETOIMITTAJAT EUROOPASSA Euroopasta löytyy lukuisia olkea polttavien kattiloiden toimittajia. Osa toimittajista keskittyy vain suurempaan kokoluokkaan. Pienistä kattilatoimittajista valittiin mukaan niitä, joilla on tarjota jatkuvatoiminen automaattinen polttoaineensyöttö ja toimivia laitosreferenssejä. Eniten toimittajia löytyi Tanskasta. Taulukko 2. Laitostoimittajat maittain Toimittaja Maa Kokoluokka Yhteystiedot Oljen Energia hyödyntämiseen soveltuvat kattilat Carborobot Unkari <0,3 MW Bíró Ernő

8 7 (13) Toimittaja Maa Kokoluokka Yhteystiedot DP Clean tech Tanska Eurobiomass Puola 1-10 MW Maciej KOLATOR Faust Tanska/ edustaja Suomessa 0,3-7 MW (0) Justsen Tanska 0,3-20 MW KEM Tanska Kim Kokholm Linka Tanska 0,2-5 MW Claus Larsen Polytechnik GmbH Itävalta/edusta ja Suomessa 0,3-30 MW Reka Tanska 0,1-3,5 MW Step Trutnov Tsekki 0,1-5 MW Vyncke Belgia MW Pien CHP laitoksen soveltuva ORC turbogeneraattorit Enertime Ranska 1 MWe Maxxtec Saksa 0,3-2,4 MWe Triogen Hollanti n. 0,1 MWe Turboden Italia 0,4-3 MWe

9 8 (13) 3.1 KATTILATOIMITTJIEN ESITTELYT Carborobot Carborobot on Unkarilainen kattilan valmistaja, joka toimittaa monipolttoainekattiloita kokoluokassa <0,3 MW. Heidän kattilansa voi polttaa olkea pelletteinä ja sillä voidaan tuottaa kuumaa vettä 110 o C asti tai matalapaineista höyryä 0,5 bar/ o C asti. Carborobotilla on referenssejä mm. Unkarissa, Ranskassa, Australiassa, Slovakiassa, Tsekeissä, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa ja Venäjällä DP Clean Tech DP Clean Tech on tanskalainen kattilanvalmistaja, jolla on monen kokoluokan kattiloita ympäri maailmaa. Pienen kokoluokan referenssi löytyy Tanskasta. Uudemmat voimalaitokset ovat suurempaa kokoluokkaa. Rudköping, 1990, 7 MW th, 2,5 sähköä Eurobiomass Eurobiomass on puolalainen kattilatoimittaja, jolla on useita toimitettuja olkikattiloita Puolassa. Ohessa Eurobiomassan olkikattilareferenssejä: Energy investors; 2,5 MW Radzikow, Puola Rapid SP. Z.O.O; 1,5 MW+2x0,5 MW; Poddebice, Puola Faust Ohessa olki/puubiomassareferenssejä: Bio-Energia; 0,6 MW Tolkmicko, Puola Perig SP. Z.O.O; 4x0,25+1x0,15 MW Braniewo, Puola Faust on tanskalainen kattilatoimittaja, joka toimittaa 0,3-7 MW kattiloita Euroopassa. Heidän oljen syöttönsä perustuu erilliseen paalin repijään, jonka avulla olkipaalit voidaan syöttää kokonaisina polttoainejärjestelmään. Palaminen tapahtuu arinalla. Faustilla on maahantuoja Suomessa. Suomeen on myyty noin 10 kpl panospolttoisia olkikattiloita, mutta ei automaattisesti syötettäviä olkilämmitysjärjestelmiä. Faust on viimeisen 2-3 vuoden aikana kehittänyt automaattista syöttöjärjestelmää oljelle ja on myynyt joitakin kokonaisjärjestelmiä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa Justsen Energiteknik A/S Justsen on tanskalainen yritys, joka toimittaa erilaisia pienen kokoluokan biomassakattiloita. Heidän polttoainevalikoimaansa kuuluvat esikäsitelty (silputtu) olki sekä olkipelletit ja briketit. Kuumavesikattiloiden kapasiteetit ovat välillä 0,3-20 MW. Heillä on myös standardituote 0,3-5,5 MW kuumavesikattilasta. Lisäksi Justsen toimittaa höyrykattiloita samassa kokoluokassa.

10 9 (13) Justenilla on olemassa tulistettua höyryä tuottava kattila, jota voi käyttää voimalaitossovelluksessa. Referenssejä tällaisista laitoksista: Irlanti, 2007, höyryä 6,3 t/h, Irlanti Aarhurs, 2008, 2 MW lämpöä, Tanska Kem Linka Kem on tanskalainen kattilanvalmistaja, jolla on referenssejä useissa maissa. Pääpolttoaineena olkea käyttäviä kattiloita on toimitettu Tanskaan. Ohessa KEMin referenssejä Høng Varmeværk 1x7 MW Tanska Kværndrup Fjernvarme 1x2.8 MW Tanska Slagelse KVV 40 t/h steam Tanska Linka toimittaa 0,2-5 MW kuumavesikattiloita standardituotteena. Sen lisäksi he toimittavat puupelleteillä toimivia höyrykattiloita samassa kokoluokassa. Olkea polttavista kattiloista on referenssejä Tanskassa, Ruotsissa ja Romaniassa. Liettuassa olevassa kattilassa voidaan polttaa olkipellettejä. Höyrykattiloita Linka on toimittanut Ruotsiin, Belgiaan ja Italiaan, mutta niissä on polttoaineena käytetty puupellettejä. Ohessa Linkan olkea polttavia kuumavesikattiloita Henry Toft, 800kW, 2000, Tanska Engestoft & Søholt Godser, 600 & 200kW, 2004 & 2008, Tanska Katholm Gods, 600kW, 2005, Tanska Svenstorps och Björnstorps Godser, 1500 & 1000kW, 2002 & 2004, Ruotsi BISO, 400KW, 2011, Romania Nimtofte Varmeværk, 5000kW, 2007, Tanska Søllested Varmeværk,, 5000kW, 2008, Tanska Terndrup fjernvarme, 6300KW, 2011, Tanska AXIS, puupelletti/olkipelletti, 800KW, 2011, Liettua Ohessa Linkan höyrykattilareferenssejä Boulstrup hov, 1500KW, 2009, Tanska KLm - Saltå Kvarn, puupelletti, 400kW, 2005, Ruotsi E. H. Technique, puupelletti, 400kW, 2005, Belgia KLm - Rimbo, puupelletti, 5000kW, 2006, Ruotsi KLm - Norrmejerierna, 5000kW, 2008, Ruotsi

11 10 (13) Polytechnik Polytechnik GmbH on Itävaltalainen biomassaa polttavia kattiloita toimittava yritys. Heidän kattilansa koko vaihtelee 0,3-30 MW välillä. Suuremmissa kokoluokissa sähköä tuotetaan höyryturbiinilla. Polytechnik on toimittanut myös ORC-prosessiin perustuvia sähköä tuottavia laitoksia. Sopiva kattilan minimiteho tällaisille laitoksille on n. 1,5-2 MW. Kaikki toimivat referenssit polttavat kuitenkin lähtökohtaisesti puuta pääpolttoaineenaan. Polytechnikillä on jonkin verran kokemusta oljesta polttoaineena, mutta pääpaino on ollut puupolttoaineissa. Polytechnikillä on referenssiluettelossa yksi olkea tukipolttoaineena polttava kattila Gut Ising, Saksa 1MW paikallinen lämpökeskus; polttoaineet hevostilan jätteet, sahanpuru ja olki ORC-prosessiin perustuvia voimalaitoksia on useita, tässä lueteltu muutamia. Echtle Sägewerk GmbH & Co. KG, Saksa kwth kuumaöljykattila (800 kwel) G.u.E. Zimmermann GmbH Saksa kw kuumaöljykattila (700 kwel) Neue Naturenergie Ventac Itävalta kw kuumaöljykattila (900 MWel) Holzenergie Jahrdorf Saksa kw kuumaöljykattila (800 kwel) Frischholzaufbereitungsanlage Saksa Hürtgenwald STAWAG Energie kw kuumaöljykattila Bodelschwingh-Haus Wolmirstedt e.v. Saksa kw kuumaöljykattila (600 kwel) Klärschlammverwertung Albstadt GmbH Biomassefeuerungsanlage Saksa kwth kuumaöljykattila (300 kwel) Osrodek Wypoczynkowy Puola kw kuumaöljykattila(1.255 kwel) Reka Step Trutnov Vyncke Reka on tanskalainen toimittaja, jolla on pienen kokoluokan kattiloita. Pääpaino on puuperäisillä polttoaineilla, mutta olki käy polttoaineena osaan kattilatyypeistä. Step Trutnov on tsekkiläinen kattilatoimittaja, joka tekee olkipaalia polttavaa kattilaa kokoluokassa 0,6-5 MW. Vynke on belgialainen yritys, joka toimittaa MW biopolttoainekattiloita. Heillä on referenssejä ympäri maailman. Osa kattiloista pystyy polttamaan myös olkea, mutta tällä hetkellä kaikki käyvät pääasiassa puuperäisillä biomassoilla.

12 11 (13) 3.2 ORC-TOIMITTAJIEN ESITTELYT Enertime Maxxtec Triogen Turboden Enertime suunnittelee ja kehittää turbiineita ORC sovelluksiin. Internet sivuillaan he mainitsevat yhden teolliseen jätelämpöön liitetyn 1 MWe referenssin. Maxxtec on Saksalainen ORC teknologian toimittaja. Maxxtecilla on referenssejä biokattiloiden yhteyteen tehdyistä ORC järjestelmistä. Seuraavassa Maxxtecin Internet-sivuilla luettelemat referenssit. Fernheizwerk Olang AG, Italia, 2008, 650 kwe EPC GmbH, Saksa, 2008, 2 x kwe Erdenwerk Gregor Ziegler GmbH, Saksa, 2007, kwe Bioenergie Pfalzcrafenweiler GmbH, Saksa, 2007, 560 kwe ENRO Ludwigsfelde Energie GmbH, Saksa, 2007, kwe Biomasse Heizwerk Bayreuth, Saksa, 2006, 320 kwe Triogen on Hollantilainen ORC teknologian toimittaja. Toimitettuja referenssejä on kokoluokassa noin 100 kwe, mikä on hieman tarkastelu luokkaa pienempi. Lappeenrannan yliopisto on ollut mukana kehittämässä Triogenillä käytössä olevaa ORC teknologiaa. Turboden on Italialainen ORC teknologian toimittaja. Turbodenilla on useita referenssejä biovoimalaitosten yhteydessä Euroopassa. Turbodenillä on paljon referenssejä biomassalaitosten yhteydessä. Internet sivuilla Turboden luettelee yhteensä 245 biolaitosten yhteyteen toteutettua projektia. 4 LAITOS ESITTELYT 4.1 RUDKØBING Vuonna 1990 käyttöön otettu RudkØpingin laitos käyttää polttoaineena 100 % olkea. Laitosta operoi Langelands Elforsyning. Olki toimitetaan laitokselle paaleina. Paalit revitään ennen kattilaan syöttöä. Revitty olki työnnetään männän avulla vesijäähdytteiselle täryarinalle. Mäntä työntää oljen tiiviiksi tukoksi syöttöaukossa ennakko syttymisen estämiseksi syöttökanavassa.

13 12 (13) Laitoksen sähköteho on 2,3 MW ja kaukolämpöteho noin 7,5 MW. Höyryn arvot ennen turbiinia ovat 60 Bar ja 450 C. Oljen kulutus on noin 3 t/h. Vuonna 2013 laitos kulutti olkea noin t, tuotti sähköä verkkoon noin MWh ja kaukolämpö noin MWh. Kuva 3. RudkØpingin sijainti kartalla 4.2 KÄLLESJÖ GÅRD Faust on toimittanut Ruotsiin maatilan yhteyteen 950 kw Bio-Flow II olkikattilan. Olkikattila tuottaa lämpöä ympärivuoden maatilalle ja alueen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi lämpöä tarvitaan viljan kuivaukseen kahtena kuukautena vuodessa. Laitoksella syntyvä tuhka on niin puhdasta, että se käytetään lannoitteena pelloilla. Laitteiston toimintaperiaate on hyvin saman tyylinen kuin RudkØpingin laitoksella. Seuraavissa kuvissa on esitetty Faustin polttoaineen käsittely järjestelmä ja arinakattila sisältä. Yhteystiedot laitokselle: Johannes Lembke puh Kuva 4. Polttoaineen käsittelu (Faust 3 ) Kuva 5. Arina (Faust 4 ) 3&4 Mattsson Patrik, DI Faustin edustaja Suomessa; Kardonar Oy.

14 13 (13) 4.3 HOLZENERGIE JAHRDORF Vuonna 2006 rakennettu Jardorffinlaitos laitos sijaitsee Hauzenbergissä Saksassa. Laitoksella on Polytechnikin toimittama arinakattilalaitos ja Turbodenin toimittama ORC-laitteisto. CHP laitoksen polttoaineen pääsääntöisesti hake. Laitos sijaitsee sahan yhteydessä. Sähkö ja lämpö tuotetaan lähialueen tarpeisiin. Laitoksen lämpöteho on kw ja sähköteho 680 kw. Laitoksen investointikustannukset olivat 5,3 MEUR. Seuraavassa kuvassa on esitetty Turbodenin ORC-laitteisto. Kuva 6. ORC-laitteisto (Turboden 5 ) 5 Turboden presentation; Orcanic Rankine Cycle (ORC) in Biomass-Fueled CHP

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Bioenergiateknologian vienti - matkoilla opittua. Keski-Suomen Energiapäivä Asko Ojaniemi

Bioenergiateknologian vienti - matkoilla opittua. Keski-Suomen Energiapäivä Asko Ojaniemi Bioenergiateknologian vienti - matkoilla opittua Keski-Suomen Energiapäivä Asko Ojaniemi 1 Taustaa Tämän puheenvuoron näkemykset perustuvat kolmeen Benetin tekemään markkinaselvitykseen/markkinointiprojektiin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys 11.6.2012 / 16ENN0231.10-E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen TAUSTAA Kuivaniemellä tarvitaan kaukolämpöön uutta tuotantokapasiteettia, koska nykyinen palaturvelaitos

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Tulisijojen testaaminen

Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Mekrijärven pien- CHP:n opetukset. Professori Lauri Sikanen

Mekrijärven pien- CHP:n opetukset. Professori Lauri Sikanen Mekrijärven pien- CHP:n opetukset Professori Lauri Sikanen Mekrijärven pien-chp tuottaa asemalle lämpöä (80kW) ja sähköä (30kW) / MWh Suomi on halvan sähkön maa vaikea uskoa sähkölaskua maksaessa 350 300

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot