Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma 2014-2015"

Transkriptio

1 Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KUVAUS KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA 1.1 Päivähoidon visio 1.2 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana kunnan varhaiskasvatusta 1.3 Kirkkonummelainen varhaiskasvatus Lapsilähtöinen pedagogiikka Lapsikäsitys Lapsen osallisuus Aikuisen aktiivinen läsnäolo Tutkiva oppiminen yhteistoiminnallinen oppiminen Sadutus Medialeikki Kasvun kansiot Inkluusio päivähoidossa Kasvatuskumppanuus 2 NOOAN ARKIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 VARHAISKASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3.1. Päätavoitteet Nooan Arkissa 3.2. Nooan Arkin vuosisuunnitelma syksy 2012 kevät VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 4.2. Varhaiskasvatusympäristö

3 4.2.1 Fyysinen oppimisympäristö Sosiaalis-psyykkinen oppimisympäristö Vertaisryhmän merkitys lapsen oppimisprosessissa Kasvattaja varhaiskasvatuksessa ja omahoitajuus Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuussuhteen rakentuminen 4.3Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Tutkiminen ja projektityöskentely Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Liikkuminen 4.4 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4.5Oppimisen ilo 4.6Sisällölliset lähestymistavat (orientaatiot) Matemaattinen lähestymistapa Luonnontieteellinen lähestymistapa Historiallis-yhteiskunnallinen lähestymistapa Esteettinen lähestymistapa Eettinen lähestymistapa Uskonnollis-katsomuksellinen lähestymistapa 4.7 Mediakasvatus Medialeikki 5 MONIKIELISTEN JA -KULTTUURISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen liittyvistä käsitteistä 5.2 Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen

4 5.3 Lapsen ja perheen oman kulttuurin, äidinkielen ja identiteetin tukeminen 5.4 Suomen kielen opetus (suomi toisena kielenä, S2) 5.5 Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus 5.6 Romanilasten varhaiskasvatus 6 KIELIKYLPY PEDAGOGIIKKAAN PERUSTUVA VARHAISKASVATUS 6.1 Kielikylpy 7 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA SEURANNAN PERIAATTEET 7.1 Päivähoidon aloitus 7.2 Suunnitelman laatiminen ja arviointi 7.3 Lapsen yksilöllisen tuen huomioiminen suunnitelmassa 7.4 Esiopetuksen aloittaminen Kouluvalmius 8 YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 8.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi 8.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet 8.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 8.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa 8.5 Varhaisen tuen työryhmä 9 VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖN JA JATKUMON RAKENTUMINEN 10 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN JA KONKRETISOIMINEN YKSIKÖN VASUKSI 10.1 Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

5 10.2 Yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat 11 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA 11.1 Varhaiskasvatuksen laadun hallinta 11.2 Sisällöllinen arviointi ja seuranta Varhaiskasvatussuunnitelman arviointi Toiminnan arviointi Vaikutusten arviointi 11.3 Turvallisuussuunnitelma Turvataitokasvatus Turvataitokasvatus Nooan arkissa 11.4 Päivähoitopalvelujen kehittäminen 12 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUITA JA NIIDEN OMINAISPIIRTEITÄ 12.1 Päiväkodit 12.2 Esiopetus 12.3 Yksityisen hoidon tuki 12.4 Kotihoidon tuki 12.5 Moniammatillinen ja verkostoyhteistyö: päivähoidon kasvunkumppanit

6 1 KUVAUS KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymiin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman linjauksiin (2002) sekä linjausten mukaisesti laadittuihin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003 ja 2005). Varhaiskasvatussuunnitelmassa on huomioitu myös Kirkkonummen Kuntaja palvelustrategia (2006) sekä kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (2009). Kunta- ja palvelustrategian tavoitteena on, että lapsen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun tiivistää yhteistyötä perusopetuksen kanssa ja mahdollistaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevat yhtenäiset ratkaisut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan Varhaiskasvatuksessa lapsi on aktiivisessa roolissa, toimijana ja tekijänä, osallistuen varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä vanhempiensa ja varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstön kanssa. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja oppia omien edellytystensä mukaisesti. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009, 16). 1.1 Päivähoidon visio Päivähoidon visiona on tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja siten, että varhaiskasvatuksen toteuttajat - perheet, päivähoidon kasvattajat ja muut varhaiskasvatusta toteuttavat tahot - toimivat kasvatuskumppaneina, yhteisenä tavoitteenaan edistää jokaisen lapsen hyvinvointia sekä tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. 1.2 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana kunnan varhaiskasvatusta Kirkkonummen Esiopetuksen opetussuunnitelma, joka on hyväksytty suomenkielisessä opetuslautakunnassa , 97, sekä , on osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, 7). Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, oppimaan oppimista ja tukea tervettä itsetuntoa antamalla hänelle mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Esiopetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on lähtökohtana lapsen kiinnostuksen kohteet ja halu oppia. 1.3 Kirkkonummelainen varhaiskasvatus Kirkkonummen varhaiskasvatuksen ominaispiirteitä ovat lapsilähtöisyys - lapsen osallisuus, pienryhmätoimintaan liittyvä tutkiva oppiminen, sadutus, medialeikki,

7 portfoliotoiminta, inkluusio ja kasvatuskumppanuus Lapsilähtöinen pedagogiikka Lapsilähtöisyys on pedagoginen lähestymistapa, jossa kasvatuksen ja opetuksen tehtäviä lähestytään lapsen näkökulmasta, lapsen olemuksesta käsin Lapsikäsitys Lapsuus on itseisarvo, ei välivaihe matkalla aikuisuuteen. Lapsen maailma on sellaisenaan arvokas ja kiinnostava. Lapsi on itse aktiivinen toimija. Lapsella on sekä halu että valmiudet oppia tuntemaan itsensä ja ympäristönsä, kyky säädellä ja ohjata omaa toimintaa tarpeiden ja kiinnostusten mukaan. Lapsilähtöisyys on lapsen näkemistä lapsena Lapsen osallisuus Lapsilähtöisessä kasvu- ja oppimisympäristössä lapsi vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä sekä osallistuu itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsi on mukana toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Toiminta noudattaa lapsen rytmejä, aikakäsitystä ja hahmottamisen tapaa. Järjestelyt tukevat lapsen sosiaalista sijoittumista ja turvaavat lasten mahdollisuudet ottaa huomioon toisiaan ja jättää riittävästi tilaa lasten keskinäiselle vuorovaikutukselle. Osallisuudessaan lapsi kokee, että hänen mielipiteillään ja tunteillaan on merkitystä ja ne ovat arvokkaita. Hänen kysymyksiään ja ajatuksiaan kuullaan ja niitä dokumentoidaan. Lapsella on monipuolisesti välineitä ilmaista itseään ja tilaa tulla näkyväksi ryhmässään toisille lapsille ja aikuisille sekä vanhemmille. Lapset kokevat oman oppimisensa merkitykselliseksi Aikuisen aktiivinen läsnäolo Lapsilähtöisessä toiminnassa aikuinen mahdollistaa sen, että lapsi voi vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä. Lapsen ilmaisun vapaus syntyy aikuisessa, suhteessa aikuiseen ja aikuisen jatkuvalla avustuksella. Lapsilähtöisyys syntyy aikuisen halusta kuulla lasta. Näin myös lapsi oppii kuulemaan aikuista ja toisia lapsia. Vuorovaikutus on molemminpuolista kuulemista ja arvostusta. Lapsi seuraa sitä, miten aikuinen suhtautuu. Hän kaipaa huomiota ja etsii yhteyttä aikuiseen. Lapsilähtöisyyteen kuuluu aikuisen aktiivinen mukana oleminen. Lapsi kohtaa jatkuvasti kasvun ja oppimisen kysymyksiä ja haasteita, jotka ovat hänelle liian vaativia yksin. Lapsilähtöisyys on aikuisen kannattelemaa lapsena olemista ja oppimista. Aikuisella on aikuisen vastuu, eikä aikuisen vastuuta siirretä lapselle. Aikuinen tekee tarvittavat päätökset, huolehtii lapsen tarpeista ja turvallisuuden tunteesta. Lapsilähtöisyyttä voi olla vain, kun aikuinen on läsnä huolehtimassa siitä, että jokaisella lapsella on hyvä olla mukana ja kun lapsi voi tuntea aikuisen läsnäolon Tutkiva oppiminen yhteistoiminnallinen oppiminen Pienryhmätyöskentely tarjoaa lapselle mahdollisuuksia yhdessä leikkimiseen, tutkimiseen, oppimiseen ja vuorovaikutustaitojen opettelemiseen. Pienryhmätyöskentelyssä lapsi voi verrata omia ajatuksiaan muiden ajatuksiin, ja rakentaa ja muokata omia käsityksiään

8 vertaillen, keskustellen ja tutkien toisten lasten kanssa. Tässä työskentelymuodossa jokaisen ryhmän jäsenen osallisuus on yhtä tärkeää. Pienryhmät muodostetaan niin, että lapset tukevat parhaiten toistensa oppimista sekä vertaiskumppanuutta. Pienryhmät voivat olla pysyviä tai kuhunkin tilanteeseen sopivia, kooltaan 2-4 lasta. Pienryhmät voivat olla lasten itsensä kokoamia leikkiryhmiä tai kasvattajien muodostamia lasten pienryhmiä, joissa lapsen yksilöllisyyttä tuetaan yhteisöllisyyden kautta. Toiminnan suunnittelussa kasvattaja ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet. Ryhmässä lapset harjoittelevat toisten lasten huomioonottamista, ajatuksien ilmaisemista, kuuntelua ja yhteisten päätösten tekemistä. Lasten vertaiskumppanuutta ja -oppimista kehitetään mm. leikin ja sadutuksen kautta Sadutus Sadutus on menetelmä, jossa lapsen ajatukset ja kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi ja dokumentoiduksi. Lasten tarinoilla on merkitystä kasvatusyhteisön kasvatuskulttuurin rakentumisessa, lapset luovat omaa tarinakulttuuriaan. Aikuisen saduttaessa lasta, lapsi saa varhaisia kokemuksia omasta subjektiasemastaan. Kun satu luetaan ryhmässä, lapsi liittyy oman kulttuurinsa kautta ryhmän jäseneksi. Näin rakentuu tunne ryhmän jäsenyydestä ja osallisuudesta omassa vertaisryhmässä. Saduttamisessa opitaan toisen kuuntelemista, arvostamista ja toisen huomioon ottamista Medialeikki Medialeikki on lapsilähtöisen pedagogiikan tapa vastata mediakasvatuksen haasteisiin. Oman tekemisen kautta, luomalla omaa mediaa, lapset oppivat yhdessä ymmärtämään, miten median tarjoama maailmankuva syntyy. Lapsilähtöisessä oppimisympäristössä aikuinen mahdollistaa toiminnan, tarjoaa välineitä ja ideoita, ohjaa antamatta valmiita vastauksia. Näin lapsissa kehittyy mediataitojen lisäksi sekä tervettä itsetuntoa että sosiaalista luottamusta siihen, miten omaan todellisuuteen voi vaikuttaa (ks. luku 4.7.1) Kasvun kansiot Lasten kasvun kansiot tehdään yhteistyössä lapsen, vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa. Kasvun kansiot edistävät vuorovaikutusta päivähoidon ja kodin välillä ja välittävät tietoa lapsen ajatuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä siitä, miten lapsen osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa päivähoidossa. Lapsen kasvun kansio tukee lapsen oppimaan oppimista, lapsen vahvuuksien ja osaamisen näkyväksi tekemistä. Kasvun kansiot voivat toimia myös apuna nivelvaihekeskusteluissa lapsen oppimispolulla lapsen siirtyessä eri hoitomuodosta toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja alkuopetukseen Inkluusio päivähoidossa Päivähoidossa toteutetaan inkluusioperiaatetta, jossa päivähoidon erityispalvelut on viety osaksi päivähoidon kehitysympäristöjä: päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon.

9 1.3.7 Kasvatuskumppanuus Kirkkonummen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksi painopistealueista on kasvatuskumppanuus, joka on vanhempien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö ovat tasavertaisessa vuorovaikutuksessa siten, että molempien kokemuksia, näkemyksiä ja asiantuntemusta kuullaan ja hyödynnetään lapsen parhaaksi. Tähän lapsen ja perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävään yhteistyöhön osallistuvat myös muut perheitä tukevat tahot. Yhdessä vanhempien kanssa ja kasvatuskumppanuuden hengessä lapsen päiväkotipolkua kirjataan ja dokumentoidaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen tarkoitus on toimia apuvälineenä lapsen oppimisen ja kehittymisen seuraamisessa. (Katso lisää luvusta 7) Lapsen aloittaessa päivähoidon, järjestetään ensitapaaminen lapsen kotona tai päivähoitopaikassa. Ensitapaamisessa lapsen kotona kasvattaja tapaa lapsen ja huoltajan lapsen omassa kasvuympäristössä. Näin luodaan kasvatuskumppanuudelle vahva pohja heti päivähoidon alkaessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, kunnioittamista ja kuulemista. 2 NOOAN ARKIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti Nooan Arkki painottaa toiminnassaan kristillisiä elämänarvoja. Kristillinen kasvatusilmapiiri on lämmin ja turvallinen, siinä toteutuu kodinomaisuus ja myönteisyys. Perehdymme kristinuskon perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin kirkkovuosikalenteria seuraten. Periaatteena on se, että uskontoon liittyvistä asioista voi keskustella avoimesti lasten kanssa niiden aiheiden pohjalta, joita käsitellään aamuhartausksissa, kirkkohetkissä ja lauluhetkissä. Keskusteluun ja kyselemiseen kannustetaan ja erilaisia lähestymistapoja ja näkemyksiä kunnioitetaan. Myös uskonnon ja historiallisten tapahtumien kietoutumista toisiinsa avataan lapsille. Kasvatamme lasta yhteistyössä perheen kanssa. Pidämme tärkeinä vanhempien kanssa käytäviä kasvatuskeskusteluja sekä jokapäiväisiä keskusteluja lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Arvostamme läheistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä monipuolisella toiminnalla. Kiinnitämme huomiota lapsen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä tuemme sosiaalisten taitojen oppimista. Perehdymme toiminnassa kristilliseen perinteeseen ja keskeisimpiin juhlapyhiin. Kasvatusilmapiiri päiväkodissa on lämmin, turvallinen ja kodinomainen. Arjen toiminnassa noudatamme hyviä tapoja, pyrimme rehellisyyteen ja muiden huomioimiseen ja arvostamiseen, tuemme lapsen omatoimisuutta ja yksilöllisyyttä. Toimintamme pohjautuu edellisessä luvussa avattuun Kirkkonummelaiseen varhaiskasvatukseen ja sen periaatteisiin ja toimintatapoihin.

10 3 VARHAISKASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointi on pohja lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset. Saadessaan toimia itselleen ominaisella tavalla, lapsen hyvinvointi lisääntyy ja motivaatio oppimiseen kasvaa. Tällöin lapsen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi on tasapainossa. Lapsen päivittäiseen hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa kuuluvat lapsen mahdollisuus lepoon, mahdollisuus riittävästi liikkua, tasapainoinen ravinto ja mahdollisuus hiljentymiseen. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia siitä, että terveellisen elämän toimintatapoja vahvistetaan ja päivähoitoon kehitetään pysyviä toimintamalleja lapsen terveellisen elämän tukemiseksi. Nooan Arkissa lapsi nähdään ihmisenä, jolla on arvo itsessään. Tämä on myös hyvä perusta lapsen itsetunnon positiiviselle rakentumiselle. Lasta kohdellaan tärkeänä yksilönä, jonka Luontaisesti ihmettelevää elämänasennetta kannustetaan. Aikuinen ymmärtää lapsen tässä hetkessä elämisen. Ennakointi ja toiminnan hyvä suunnittelu auttaa pitämään yllä hyvää ja positiivista ilmapiiriä Päätavoitteet Nooan Arkissa Edellisten lisäkisi Nooan Arkissa päätavoitteemme on kasvattaa lasta yhteistyössä kodin kanssa kristillisessä kasvatusilmapiirissä tasapainoiseksi, itseensä luottavaksi, omatoimiseksi, yhteistyökykyiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi lapseksi.tuemme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja järjestämme kehitystä tukevaa monipuolista toimintaa. Pyrimme kasvattamaan lasta kunnioittamaan kaikkea Jumalan luomaa elämää, niin ihmisiä, eläimiä kuin luontoakin. Tuemme lapsen yksilöllisyyttä ja autamme häntä ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Pyrimme kasvattamaan lasta rehellisyyteen. Tuemme lapsen kykyä tarkastella omia ja muiden tekoja eettisestä näkökulmasta ja kasvua oikeudenmukaisuuteen. Kasvatamme lasta lähimmäisenrakkauteen, huomioimaan ja kuuntelemaan toista Nooan Arkin vuosisuunnitelma, syksy 2014 kevät 2015 Nooan Arkissa on tämän toimintavuoden yleisempänä teemana Luonto ja ympäristö. Käsittelemme aihetta mm. mediakasvatuksen keinoin. Teemme yhdessä koko päiväkodin kanssa syksypuolella päiväkodin oman lehden, johon tulee juttuja päiväkodin retkistä ja tapahtumista. Kevätpuolella päivitämme päiväkodin blogisivua. Otamme myös lasten kanssa kuvia päiväkodin kameralla. Taidekasvatus kulkee taustala koko vuoden. Tänä vuonna meillä on tarkoitus painottaa musiikkia ja käydä teartterissa. Päiväkodin taidehuone on ohjatusti lasten käytössä. Tanssiprojekti alkaa kevätkaudella. Lasten tanssitunneilla työstetään tanssiesitykset päiväkodin kevätjuhlaan. Ympäristökasvatukseen paneudumme vuoden aikana ainakin kierrätystä toteuttamalla ja erilaisiin asduin- ja elinympäristöihin tutustumalla. Teemme myös retkiä metsään ja käymme Suomen luontokeskus Haltiassa.

11 Vuosisuunnitelma kuukausittain avattuna: Elokuussa: - Päiväkotiin tutustumista. - Ryhmähaastattelu/esittely omasta ryhmästä, joka tulee pk:n lehteen. - Viikon tähtityyppi -projekti alkaa - Kerrotaan omasta perheestä. - Taideprojekti: batiikkityö. Menetelmällä tehdään säilytyspussit tai tyynynliinat. - Suomi-/maailmateeman jatkoa viime vuodesta lauluhetkissä: jokainen aikuinen kertoo ympäristön kannalta jonkun paikan, jossa on käynyt. Syyskuussa: - Suomi teema lauluhetkissä jatkuu. - Lehden teko alkaa toden teolla; tutkimusryhmä 1 * Retki Liikennepuistoon Helsinkiin * Poliisi vierailulle pk:lle - Päiväkodin valokuvauspäivä. - Vanhempainilta. - Varojen keräämistä kummipojalle jatketaan viemällä tavaraa kirpputori Veikkoseen. Lokakuussa: - Lehden teko jatkuu; tutkimusryhmä 2 * Retki suomen luontokeskus Haltiaan *Ruska/luonto/väri/ maalaus - YK:n päivä:n tiimoilta tehdään taas tempaus varojen keräämiseksi kummilapselle. - Päiväkodin yhteiset talkoot, johon vanhemmatkin osallistuvat. Marraskuussa: - Lehden teko jatkuu; tutkimusryhmä 3; kierrätys * haastateltavat kierrätyskeskuksesta ja kaatopaikalta * esineiden kiertokulku - Isänpäivä Isänpäiväkahvit. - Lehtijuttujen dead line Kasvisruokaviikko - Tuunaus. Joulukuussa: - 1. Adventti - Joulupuuro - Itsenäisyyspäivä - Teatteriretki - Joulujuhla - Joulukirkko

12 Tammikuussa: - Talviurheilu - Ympäröivä luonto Helmikuussa: - Ystävänpäivä/ kummilapsi tempaus - Tanssiprojekti alkaa - Talviurheilu - Laskiainen Maaliskuussa: - Tanssiprojekti jatkuu Huhtikuussa: - Pääsiäinen - Pääsiäisvaellus Veikkolan seurakuntatalolla. - Tanssiprojekti Toukokuussa: - Vappu - Äitienpäivä Luonnonkosmetiikka - Retki: Nuuksio - Tanssiprojekti - Kevätjuhla Kesäkuussa: - Kesäisiä touhuja: *vesileikkejä *olympialaiset - Juhannus 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen eri ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun

13 kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoitoja muut vuorovaikutustilanteet sekä pienet työtehtävät ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattaja tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin opetuksen ulottuvuuden. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 13-14). Päiväkoti Nooan Arkissa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus eroaa ryhmittäin. Tinttien ryhmässä (1-3 v) hoitotilanteet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet oppimiseen ovat tärkeimpiä. Tilhien ryhmässä (4-5 v) kasvatuksella pyritään tukemaan lapsen omatoimisuutta ja sosiaalisten taitojen oppimista. Tikkojen ryhmässä (6 v) opetustilanteet ja kouluun valmistautuminen nousevat tärkeimmiksi toiminnan muodoiksi. 4.2 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö rakentuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Koska varhaiskasvatus on kasvatuksellista vuorovaikutusta, sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön merkitys korostuu. Ympäristö viestittää yksikön arvoista, lapsikäsityksestä ja toiminnasta Fyysinen oppimisympäristö Kasvattajan tehtävänä on muokata lapsen fyysistä oppimisympäristöä niin, että se toimii lapsen leikin, oppimisen ja muun toiminnan mahdollistajana, aktivoijana, elämyksellisenä tilana, tutkimuskohteena sekä dokumentoinnin alustana. Lapsi muokkaa myös omaa varhaiskasvatusympäristöään yhdessä lapsiryhmän ja kasvattajien kanssa kasvunsa, kehityksensä ja kiinnostuksensa mukaan. Lapsen näkemystä kunnioitetaan ja kasvattajalla tulee olla taito nähdä varhaiskasvatusympäristö myös lapsen näkökulmasta. Rakennettu ympäristö, päivähoitopaikan lähiympäristö sekä arkkitehtuurisesti arvokas kulttuuriympäristö välittää lapselle myös kulttuuriperintöä. Kirkkonummella myös luonto on lähellä jokaista päivähoitoyksikköä. Fyysinen ympäristö muodostaa siten osan kasvatuksellista vuorovaikutusta. Nooan Arkki sijaitsee Lamminjärven maisemissa, idyllisellä ja luonnonläheisellä paikalla vanhassa kartanorakennuksessa. Piha on laaja ja siinä on mahdollista keksiä monenlaista tekemistä niin kesällä kuin talvellakin. Myös pihaa ympäröivä kartanon piha-alue on laaja ja monikäyttöinen. Kesällä on mahdollisuus kerätä marjoja suoraa herukkapensaasta ja talvella laskea mäkeä aidan ulkopuolella. Sisätiloiltaan Nooan Arkki on kodinomainen ja pieniä leikkisoppia riittää omia leikkejä varten. Tällä hetkellä Nooan Arkissa on kaksi kerrosta käytössä. Yläkerrassa ovat Tinttien ja Tilhien ryhmähuoneet, nukkumishuone, yhteinen sali, sosiaalitilat, leikkitiloja ja keittiö. Alakerrassa on Tikkojen ryhmätila, jossa pidetään eskaria sekä tikkojen lepohetkitila. Lisäksi siellä on askarteluhuone, joka on yhteisessä käytössä. Yleisistä tiloista alakerrasta löytyvät myös Tilhien kuravaatehuone ja yhteinen kenkäeteinen. Keittiö on myös oleellinen osa Nooan Arkin fyysistä ympäristöä, sillä lasten on mahdollista piipahtaa myös keittiön ovella tervehtimässä keittäjää. Yleisesti ottaen Nooan Arkin fyysinen ympäristö on omatoimisuuteen tukeva ja kodinomainen.

14 Sosiaalis-psyykkinen oppimisympäristö Kasvattajalla on tärkeä rooli lapsen sosiaalisen ympäristön rakentamisessa. Kasvattaja toimii mallina vuorovaikutussuhteissa. Hän on kiinnostunut myös lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta. Psyykkisen varhaiskasvatusympäristön avoin ja luottamuksellinen tunneilmapiiri innostaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja toimimaan itse. Kun lapsi kokee päivähoitopaikan ilmapiirin myönteiseksi ja kannustavaksi, hän tuntee kuuluvansa yhteisöön. Henkilökohtainen huomiointi päivän aikana luo edellytykset turvan tunteen kokemiselle. Aikuisten ja lasten eleet ja ilmeet ovat merkittävä osa vuorovaikutusta. Hyvä varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa lasten pienryhmätoiminnan sekä lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutuksen. Nooan Arkissa kiinnitetään huomiota siihen, että sosiaalinen ilmapiiri on lämmin ja hyväksyvä. Pienen päiväkodin etu on se, että on helpompi huomioida jokainen lapsi erikseen ja kiinnittää huomiota lapsen tarpeisiin. Myös lapsiryhmän yhteenkuuluvuutta korostetaan ja lasten keskinäisiin väleihin kiinnitetään huomiota. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi ja asiat selvitetään puhumalla. Lasten kanssa keskustellaan muutenkin paljon Vertaisryhmän merkitys lapsen oppimisprosessissa Sosiaalinen toiminta ja kommunikaatio vertaisryhmässä luovat pohjan lapsen ajattelulle sekä käynnistävät ja tukevat lapsen oppimisprosessia. Vertaisryhmässä lapset jakavat ja vertailevat käsityksiään rakentaen samalla yhteisiä merkityksiä asioille. Vertaisryhmä muovaa vahvasti lapsen omanarvontunnetta. Vertaissuhteet tarjoavat lapsille mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja ja saada palautetta omasta toiminnasta. Vertaissuhteissaan lapsi rakentaa minäkäsitystään suhteessa toisiin, muokkaa persoonallisuuttaan, kehittää tiedollista osaamistaan oppimalla yhdessä samassa ryhmässä olevien lasten kanssa ja omaksuu asenteita, arvoja ja normeja Kasvattaja varhaiskasvatuksessa ja omahoitajuusmalli Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuutensa ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Ammatillisuus, tieto ja kokemus ovat kasvattajan osaamisen perusta, ja siinä näkyy myös kasvattajan oma persoonallisuus. Nooan Arkin henkilökunnan yhteiset eettiset periaatteet nousevat kristinuskon tärkeimmästä sanomasta. Pyrimme noudattamaan periaatetta: Tee toiselle sitä, mitä toivot itsellesi kaikessa yhteistyössä. Päiväkodissamme hyödynnetäänkin työntekijöiden erilaisia koulutustaustoja ja kiinnostuksen kohteita mahdollisuuksien mukaan. Erilaiset kokemukset ja persoonallisuudet rikastuttavat ja antavat uutta näkökulmaa kasvatukseen. Kasvattaja toimii tietoisesti ja suunnitelmallisesti noudattaen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja oman työyksikkönsä tavoitteita. Hänellä on kokonaisvaltainen näkemys kasvatuksesta, hoidosta ja opetuksesta sekä lapsen/lapsiryhmän tarpeista. Kasvattaja tukee lapsen oppimisprosessia eri kehitysvaiheissa tavoitteena oppimaan oppiminen. Kasvattajat dokumentoivat lapsen toimintaa kirjaamalla, valokuvaamalla ja videoimalla, tehden näin näkyväksi lapsen ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita, oppimista sekä

15 toimintaa. Kasvattajan sensitiivisyys ja lapsen tarpeiden ymmärtäminen luo perustan lapsen turvallisuuden kokemukselle ja samalla koko varhaiskasvatuksen laadulle (Kasvun 17 kumppanit/thl 2009). Kasvattaja toimii aina lapsen edun mukaisesti ja kannustaa lasta omatoimisuuteen. Kirkkonummella useissa päiväkodeissa, kuten myös Nooan Arkissa, on käytössä omahoitajamalli. Omahoitajuus on toimintatapa, jossa lapsilla on päiväkodissa omat nimetyt hoitajat. Omahoitaja ottaa perheen vastaan hoitosuhteen alussa ja perehdyttää perhettä uuteen hoitopaikkaan. Samoin omahoitaja luo ensimmäisenä suhteen lapseen tämän aloittaessa uudessa hoitopaikassa. Omahoitajamenettelyn tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen kiintymyssuhde yhteen hoitajaan hoitosuhteen alussa. Aloitus- ja varhaiskasvatuskeskustelut käydään vanhempien ja lapsen omahoitajan kesken. Varsinkin pienten lasten kohdalla menetelmä on erittäin toimiva ja vähentää lapsen ahdistusta uuteen elämäntilanteeseen siirryttäessä. Koko hoitohenkilökunta huolehtii kuitenkin kaikkien lasten hyvinvoinnista, ohjaamisesta ja opettamisesta ja pikkuhiljaa lapsi oppii tuntemaan kaikki aikuiset ja luottamaan heihin Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, kunnioittamista ja kuulemista Kasvatuskumppanuussuhteen rakentuminen Kasvattaja on aktiivinen kasvatuskumppanuussuhteen käynnistämisessä ja toimii yhteistyössä vanhempien kanssa. Kun päätös päivähoitopaikasta on myönnetty, päivähoitopaikasta otetaan yhteyttä lapsen kotiin. Vanhempien kanssa sovitaan siitä, miten yhteistyön rakentaminen aloitetaan päivähoitopaikan henkilökunnan ja vanhempien kesken. Päävastuu kasvatuksesta on kodeilla ja kotona tapahtuvaa kasvatusta arvostetaan ja tuetaan. Ensimmäisessä tapaamisessa tai aloituskeskustelussa, kuulemalla vanhempia, lapsen omahoitaja saa vanhemmilta ensiarvoista tietoa lapsesta ja perheestä. Ensimmäinen tapaaminen on mahdollista toteuttaa päiväkodissa/perhepäivähoitopaikassa tai lapsen kotona. Yhteinen keskustelu käydään myös silloin, kun lapsi siirtyy päivähoitopaikasta tai ryhmästä toiseen, aloittaa esiopetuksen ja aina lapsen tarvitessa erityistä tukea. Aloituskeskustelu voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Vanhemmilta voidaan esimerkiksi pyytää tarina lapsesta ja hänen perheestään. Tarina voi olla pohjana tapaamiselle, jonka tavoitteena on tutustua lapseen ja lasten vanhempiin sekä kuulla vanhempien ensitoiveita ja odotuksia päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä näkemyksiä kasvatuksesta. Tapaamisessa suunnitellaan yhdessä perheen kanssa lapsen tutustuminen uuteen hoitopaikkaan. Varsinkin pienille lapsille on hyvä varata riittävän pitkä tutustumisaika, jossa lapsi sekä vanhemmat yhdessä tutustuvat lapsen hoitopaikkaan. Lapsen on turvallista tutustua alussa yhteen kasvattajaan, omahoitajaan.

16 Päivähoidon aloituksessa on tavoitteena edistää turvallista päivähoidon aloitusta, luoda pohjaa kumppanuussuhteen rakentumiselle ja luoda pohja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinnalle. Hoidon alkaessa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua ryhmän toimintaan lapsen kanssa ensimmäiset päivät. Lapsen omahoitaja vastaanottaa perheen ja toimii lapselle ensimmäisenä turvallisena aikuisena. Päiväkotimme henkilökunta kokee tämän lapsen ja vanhempien yhteisen harjoitteluajan tärkeäksi sekä lapsen sopeutumisen että kasvatuskumppanuuden rakentumisen kannalta. Tuleville esikoululaisille ja heidän vanhemmilleen tarjoamme mahdollisuuden tutustua esikoulutilaan, -materiaaleihin ja päiväkodin henkilökuntaan ennen esikoulun alkua. Lapsi kasvaa ja kehittyy tunnesuhteiden varassa ja vanhemmat ovat lapsen ensimmäinen ja tärkein ihmissuhde varhaislapsuudessa. Tätä kiintymyssuhdetta on tärkeää tukea päivähoidossa koko varhaiskasvatuksen ajan, mutta varsinkin alle 3-vuotiailla. Lapsen vahvaa sidettä vanhempiin tuetaan ja eroikävää hoidetaan jakamalla lapsen tunteet ja kokemukset päivähoitopäivän aikana. Kun lapsi on turvallisesti tutustunut päivähoitoon, hän voi aloittaa itsenäisesti päivähoidon ja vähitellen liittyä lapsiryhmään. Perheet tarvitsevat yksilöllisen aikansa ennen kuin luottamus päivähoitopaikkaan syntyy ja useimmiten vielä pidemmän ajan eri yhteistyötahojen kanssa. Kasvatuskumppanuus eroaa perinteisestä yhteistyöstä siinä, että kumppanit tuntevat toisensa hyvin, luottavat toisiinsa ja sitoutuvat yhteisen päämäärän saavuttamiseen. 4.3Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu lasten maailma ja lapsen tapa ajatella. Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muodoissa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) Leikki Leikki on kaikille lapsille ominainen tapa toimia. Se on tutkimista ja oppimista. Mielikuvituksen ja leikin avulla lapsi käsittelee uutta tietoa, jäsentää sitä suhteessa kokemuksiinsa; sijoittaa sen johdonmukaisesti osaksi aiemmin oppimaansa. Leikki on lapselle välttämätöntä, jotta tiedon karttuessa kokemuksista rakentuu vahva perusta uuden oppimiselle. Leikissä lapset hahmottavat elämäänsä omatoimisesti, tutkivat ympäristöään ja sen tapahtumia, prosessoivat tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä leikin avulla. Leikissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, lasten oma huumori, leikin riemu ja toiminnan ilo. Leikissä lapsi rakentaa, muokkaa ja muuttaa jatkuvasti sekä fyysistä että sosiaalista ympäristöään. Leikissä lapsi myös luo uutta; etsii ja löytää uusia ratkaisuja kysymyksiinsä ja elämänsä ongelmiin. Leikin käyttövoimana ovat lapsen kokemukset ja mielikuvitus. Leikissä lapsen mielikuvitus myös kehittyy. Ihminen tarvitsee mielikuvitusta kaikessa ajattelussa. Suunnittelu, päättely ja

17 ongelmanratkaisukyky onnistuvat vain mielikuvituksen avulla. Aikuinen toimii leikin mahdollistajana. Hän tukee lapsen leikkiä antamalla siihen aikaa, tilaisuuksia ja vapautta. Kasvattajan tehtävänä on olla läsnä, havainnoida ja kuunnella lasta, huomioida leikissä lapsen tapaa toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä ohjata, osallistua ja rikastuttaa lapsen leikkiä eri ikäkausien vaatimalla tavalla. Myös ympäristöllä on tärkeä merkitys lapsen leikille. Turvallinen ja salliva ilmapiiri antaa mahdollisuuden lapsen erilaisille leikin ilmaisuille. Vanhemmat voivat yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa luoda ja rikastuttaa päivähoidon leikkiympäristöä. Nooan Arkissa on hyvät mahdollisuudet jakaa lapsia pieniin leikkiryhmiin ja erilaisiin leikkisopukoihin leikkimään. Lasten vapaalle leikille on aikaa päivittäin ja lapsilla on mahdollisuus käyttää monipuolisesti erilaisia leikkivälineitä Tutkiminen ja projektityöskentely Lapsi on luontaisesti utelias. Aikuinen tukee tätä luontaista uteliaisuutta suunnittelemalla toimintaa ja järjestämällä oppimisympäristöä niin, että lapsi saa tilaisuuksia ja aikaa tapahtumien ja ilmiöiden tutkimiseen yksin pienryhmässä ja/tai vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi esittää kysymyksiä ja oletuksia, testaa niitä, yrittää ja erehtyy, oivaltaa ja keksii uutta. Yhteinen ihmettely lasten kanssa auttaa keksimään uusia näkökulmia tutkittavaan asiaan. Tutkimusprosessi muistuttaa tieteellisen tutkimuksen vaiheita: lapset esittävät tutkimuskysymyksen tai -kysymyksiä. Yhdessä lapsiryhmän kanssa pohditaan, miten kysymyksiin voitaisiin löytää vastaukset. Lapset ovat mestareita tutkimushypoteesien laadinnassa. Yhdessä laaditaan tutkimussuunnitelma eli se, miten tutkimuskysymyksiä voidaan selvittää. Aikuisen rooli on keskeinen miten havainnollistetaan ja konkretisoidaan lasten usein hyvinkin filosofiset aiheet ja kysymykset ja miten rakennetaan tutkimusprosessi, jossa lapset ovat mukana jokaisessa vaiheessa (kysymykset, tutkimussuunnitelman toteutus, kokeet, testaukset, johtopäätökset, tulosten julkaisu koko lapsi- ja aikuisyhteisölle). Nooan arkissa tutkimusaiheet ovat nousseet lasten ideoista. Olemme tutkineet mm. kukkia, lumihiutaleita, haikaloja sekä lasten kestosuosikkina pysyttelevää lähiluontoa. Teema- ja projektityöskentely on pitempikestoista, muutamasta viikosta jopa koko toimintavuoden kestävää tiettyyn asiaan tai aiheeseen liittyvää tutkimista. Projektityöskentelyn aihe tai teema (tutkimuskysymykset) voivat nousta lapsilta tai aikuisilta. Aikuinen havainnoi lasten toimintaa ja vuorovaikutusta ja tämän perusteella hän saa selville, mitä lapset haluavat tutkia ja mikä heitä kiinnostaa. Projektityöskentelyssä lapset suunnittelevat, ideoivat ja toteuttavat käsiteltävää aihetta yhdessä aikuisten kanssa. Aikuiset tarjoavat materiaaleja ja muita välineitä lasten käyttöön, ohjaavat ja neuvovat työskentelyn etenemisessä sekä vievät projektia eteenpäin ohjaamalla lapsia kriittiseen ajatteluun. Projektissa lapset tutkivat aiheesta nousevia kiinnostuksen kohteita ja ongelmia, kokeilevat erilaisia ratkaisuja, leikkivät aiheesta kumpuavia leikkejä. Tärkeintä ovat oppimismahdollisuudet ja -kokemukset, joita lapsi saa. Projektityöskentelyn avulla tuetaan lapsen ajattelua ja kiinnostusta maailman ilmiöitä kohtaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

18 Projektityöskentelyssä tulee antaa mahdollisuus lapsen mielikuvituksen ja luovuuden näkyväksi tulemiselle. Projektien teemat voivat liikkua sadun ja toden, mielikuvitusmaailmoiden ja arjen todellisuuden välillä. Mikäli projektityöskentelyn teema on noussut aikuisen kiinnostuksen kohteesta, on aikuisen tehtävänä selvittää, mikä ko. teemassa lasta kiinnostaa, ja että lapsen on mahdollista työstää teemaa häntä kiinnostavasta kysymyksestä tai lähestymistavasta käsin, jotta lapsen mielenkiinto työstettävään teemaan tai tutkimuskysymykseen säilyy. Periaatteena työskentelyssä on, että lapset saavat valita myös oman mieleisensä työskentelytavan projektin etenemiselle. Valmiit tuotokset laitetaan esille, niistä keskustellaan ja lasten ajatuksia ja kommentteja kirjataan muistiin Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen sekä kuvitellun ja intuition avulla. Lapsille tarjotaan kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon kokemuksia sekä omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja samaistumisen kohteita. Näin lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvamisen kannalta samaistuminen on yksi taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen tärkeä prosessi. Taiteellinen kokeminen vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien monimuotoisuudesta. Taide antaa iloa, energiaa ja elämänvoimaa. Antamalla mahdollisuuksia taiteellisiin elämyksiin ja kokemuksiin, kasvattajat rohkaisevat lasta hänelle ominaiseen luovaan ilmaisuun ja mielikuvituksen käyttöön. Innostava ja turvallinen ilmapiiri sekä eri materiaalien tutkiminen aktivoi lasta kokeiluihin. Lapsen omaa ilmaisua tuodaan esille ja se näkyy ympäristössä lasten töiden esille asettelussa. Lapsen oma estetiikka ja lasten taide muokkaavat lasten oman kulttuuriympäristön rakentumista. Kasvattaja ja lapset voivat kokea yhdessä yllätyksellisyyden ja ilon taiteessa. Taiteellinen kokeminen myös kehittää lapsen tunneilmaisua, mielikuvitusta ja luovuutta sekä omien mahdollisuuksien löytämistä. Taiteellisessa kokemisessa tekeminen itsessään, yllätyksellisyys ja ilo ovat tärkeitä. Nooan arkissa taiteelliseen kokemiseen on päästy tänä vuonna erityisesti koko kevään kestävän tanssiprojektin kautta. Siinä lapsilla on ollut mahdollisuus kokea musiikki ja liikunta sekä luova ilmaisu kehonsa kautta Liikkuminen Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia, olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja oppia tarvitsemiaan taitoja. Liikunnan avulla lapsi oppii motorisia ja päivittäisen elämän vaatimia perustaitoja. Hänen minäkuvansa ja itsetuntemuksensa vahvistuvat sekä sosiaaliset ja kognitiiviset taidot kehittyvät. Liikunnan avulla terveyttä edistävät tavat ja tottumukset opitaan ja omaksutaan jo lapsena. Kasvattajan ja ympäristön tulee mahdollistaa lapsen liikkuminen, jotta lapsen luontainen tarve liikkumiseen säilyy. Ympäristöä muokataan niin, että lapsilla on mahdollista kokeilla rajojaan ja taitojaan turvallisesti sekä sisällä että ulkona. Tavoitteena ovat monipuoliset liikunnan kokemukset ja ilon ja onnistumisen elämykset päivähoidossa, jotka innostavat

19 lasta liikkumaan muuallakin. Lapsi tarvitsee aikuisen ja kasvattajayhteisön tukea ja kannustusta liikkuakseen ja siksi on tärkeää, että kasvattajat ymmärtävät liikunnan merkityksen lapsen kasvulle ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja mahdollistavat sen toteutumisen. Päiväkodin sisätilat ovat helposti muokattavissa pedagogisesti siten, että arkiliikunta on osa sekä lapsen omaehtoista että ohjattua toimintaa. Lapsen elinympäristöä suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen liikunnalliset tarpeet. Päivähoidon lähiympäristössä jo olevia liikuntapaikkojen mahdollisuuksia käytetään hyväksi. Nooan arkissa on hyvä piha, mahdollisuuksia myös aivan lähialueella mennä metsään, pulkkamäkeen, narupuistoon. Pururata ja leikkipuistot ovat lähellä. Hiihto sekä luistelu on mahdollista läheisillä urheilukentillä. Olemme käyttäneet myös hyväksemme läheisiä luonnonsuojelualueita ja retkeilleet Nuuksiossa, niin talvella kuin kesälläkin. 4.4 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapsen ajattelun kehitys on riippuvainen kielen kehityksestä. Kielelliset valmiudet kehittyvät spontaanisti vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Turvallinen, kiireetön ja vuorovaikutukseen kannustava ilmapiiri edistää lapsen itseilmaisua. Aikuisen merkitys lapsen kielellisessä kehittymisessä on suuri. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä merkittävämpää on aikuisen aktiivinen rooli. Aikuinen nimeää asioita ja esineitä sekä päivän tapahtumia leikissä ja muissa arkitilanteissa. Lapsen kielellisten taitojen kehitystä ja ajattelua tuetaan oppimisympäristössä, jossa lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään, tehdä kysymyksiä ja keskustella. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa malleja erilaisista vuorovaikutustilanteista. Sadut, kirjallisuus - ääneen lukeminen, lorut, laulut ja laululeikit, leikit, pelit ja draama sekä rytmi, melodia ja liike ovat tärkeitä lapsen kielellisen kehityksen tukemiseksi. Näitä lapsi voi kokea arjen vuorovaikutustilanteissa ja ohjatussa toiminnassa. Kirkkonummella, myös Nooan Arkissa, käytetään sadutusmenetelmää, jossa aikuinen kirjaa lasten itsensä kertomia satuja ja tarinoita. Lapsi tulee kuulluksi sadutuksen kautta siten, että hän saa kertoa juuri niistä asioista, joista hän sillä hetkellä tuntee tarvetta kertoa. Satujen ja tarinoiden pohjalta voidaan tehdä myös kuvia, kuvakertomuksia ja sävellyksiä. Sadutettaessa lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen ajatuksiaan arvostetaan. Lapsen tapa ajatella, kokea ja nähdä maailma, tulee lasten omien satujen kautta aikuiselle näkyväksi. Lasten sadut ovat merkityksellisiä ja tärkeitä myös toisille ryhmän lapsille. Lasten oma kieli ja huumori vahvistavat lasten keskinäistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä lasten kulttuuria. Oppimisympäristössä esillä olevat sanat ja tarinat innostavat lasta myös tutkimaan kielen kirjoitettua muotoa. Tavoitteena on saada lapsi pohtimaan kieltä, kääntämään huomio kielen merkityksestä myös sen muotoon, jolloin tuetaan lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksia. Kaksikielisessä kunnassamme monilla lapsilla on mahdollisuus kuulla ja tutustua toiseen kotimaiseen kieleen jo perhepiirissä.

20 Kunnassamme on eri kulttuuritaustaisia lapsia, joille oman äidinkielen oppiminen on vieraassa kulttuuriympäristössä turvattava. Ympäristön monikielisyys herättää lapsen uteliaisuuden vieraan kielen oppimiseen. 4.5 Oppimisen ilo Lapsi on ympäristöstään kiinnostunut aktiivinen tutkija, leikkijä ja tiedon etsijä. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa jokaisella on oma yksilöllinen tapansa ja aikansa omaksua asioita. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja toistamalla, leikkimällä ja kokeilemalla kaikkia aistejaan apuna käyttäen. Oppimisen ilo syntyy oivalluksista, ihmettelystä ja siitä, että lapsi saa tutkia, ihastella, maistella, haistella, kokeilla ja kokea juuri niitä asioita, jotka lasta ihmetyttävät ja askarruttavat. Hyväksyvässä vuorovaikutteisessa ilmapiirissä lapselle rakentuu myönteinen kuva itsestään oppijana. Lapsen oppimiskokemuksen jakaminen vanhempien kanssa on lapsen kasvun kannalta tärkeää. 4.6Sisällölliset lähestymistavat (orientaatiot) Eheyttävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa opetus ja oppiminen muotoutuvat kokonaisuuksista. Eri lähestymistavat tai tapa hahmottaa maailmaa (sisältöorientaatiot) otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin käsiteltävää kokonaisuutta/ teemaa. Teemakokonaisuus rakennetaan yhdessä lasten kanssa hyödyntäen niitä lähestymistapoja, jotka auttavat lasta käsiteltävän asian sekä opittavan tiedon tai taidon jäsentämisessä ja sisäistämisessä. Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, Matemaattinen lähestymistapa Lapsi vertailee, rakentelee, mittaa ja luokittelee erilaisia asioita luonnostaan. Leikkiessään lapsi kohtaa matemaattisia ongelmia. Pelit ja leikit tukevatkin loogisen päättelykyvyn ja ajattelun kehittymistä. Lasta tulee rohkaista matemaattisiin tutkimuksiin ja tuomaan esille ja perustelemaan omia ratkaisujaan. Aikuisen tehtävänä on luoda ja huomata erilaisia tilanteita, joissa ihmetellään ja tutkitaan erilaisia ilmiöitä, joissa esiintyy ja konkretisoituu matemaattisia ongelmia. Arkiset hetket, kuten esimerkiksi ruokailu, pukeminen ja ulkona liikkuminen ovat oivallisia tilanteita laskemiselle, luokittelulle ja käsitteiden avaamiselle. Lapsen saatavilla tulee olla myös erilaisia palikoita, pelejä, askartelutarvikkeita, luonnonmateriaalia jne. Kasvattaja voi myös rikastuttaa leikkiä tuomalla siihen mukaan matemaattisia haasteita. Tavoitteena on luoda myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan, sillä oppimisen ja onnistumisen ilo rakentavat myönteistä kuvaa oppimisesta ja itsestä oppijana.

21 Luonnontieteellinen lähestymistapa Luonnossa tutustutaan kaikkeen siihen, mitä luonnossa on: kasveihin, eläimiin, vuodenaikojen vaihteluun, sääilmiöihin, maisemaan, luonnon kauneuteen jne. Retket lähiympäristöön tarjoavat lapselle elämyksiä ja kokemuksia, joiden kautta lapsen oma luontosuhde syntyy. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus nauttia luonnon moninaisuudesta, liikunnan ilosta, tuoksuista, väreistä, äänistä, mauista ja luonnon kauneudesta eri vuodenaikoina. Tavoitteena on muodostaa aktiivinen, myönteinen, kiinnostunut ja kunnioittava suhde luontoon. Havainnoiva, kokeileva, tutkiva ja elämyksiä herättävä toiminta lisää kykyä tehdä päätelmiä erilaisista ilmiöistä ja antaa tietoa luonnosta. Luontosuhteen muodostuessa lapsella syntyy usein myös halu suojella luontoa. Luonnossa havaittavat ilmiöt, eliöt ja kasvit ominaisuuksineen ja eroineen tarjoavat käytännönläheisen tutkimuskohteen lasten omista lähtökohdista ja konkreettisesta kokemusmaailmasta käsin. Tärkeää on keskusteleva ja ihmettelyä arvostava vuorovaikutuksen ilmapiiri, jossa on tilaa mielikuvitukselle, jolloin uusien asioiden löytäminen ja oppiminen on hauskaa Historiallis-yhteiskunnallinen lähestymistapa Lapsen aikakäsitys kytkeytyy usein hyvin konkreettisiin asioihin. Pienempien lasten kanssa tutkitaan konkreettisesti esim. valokuvien avulla omaa perhettä, lähipiiriä ja ajallisesti ja paikallisesti lähellä olevaa historiaa. Lasten kanssa rakennetaan kuvaa menneisyydestä lähtien liikkeelle lapsen omasta kasvuympäristöstä, hänen omista ja perheen kokemuksista ja henkilöhistoriasta. Lasten kasvaessa etsitään tartuntapintoja menneisyyden tutkimiseen ja aikaulottuvuuden hahmottamiseen siten, että lapsi löytää oman paikkansa suomalaisessa kulttuurissa. Vanhemmat ja lähiympäristössä asuvat isovanhemmat ja muut ikäihmiset voivat olla mukana tuomassa näkökulmia menneeseen omien kokemustensa ja muistojensa kautta. Ympäristöä ja kulttuuria tutkitaan erilaisten teemojen ja retkien yhteydessä. Verrattaessa historiallisia olosuhteita nykyisiin, avautuu mahdollisuus tarkastella myös nykyyhteiskunnan toimintaa Esteettinen lähestymistapa Taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Taidekasvatus tarjoaa lapsille mahdollisuuden saada onnistumisen elämyksiä, oppia itsestään ja löytää uusia tapoja ilmaista itseään. Päivähoidossa lapsella on mahdollisuus päivittäin monipuoliseen luovaan ilmaisuun. Lapsen toiminta- ja oppimisympäristön tulee olla turvallinen, kannustava ja yllätyksellinen niin, että se rikastaa lapsen mielikuvitusta ja rohkaisee häntä luovaan ilmaisuun. Taide- ja kulttuurikasvatus tukevat lasten kulttuurisen identiteetin vahvistumista. Esteettisen orientaation alueeseen kuuluvat liikunnan, tanssin, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja kädentaitojen sekä teatterin ja draaman tavoitteet ja sisällöt. Päivähoidossa lapsille tarjotaan kokemuksia ja elämyksiä kauneudesta, harmoniasta, melodiasta, rytmistä, tyylistä, jännityksestä ja ilosta sekä niiden vastakohdista. Lasten tulee saada myös purkaa omia kokemuksiaan ja työstää niitä eri tavoin.

22 Lapset tuottavat myös omaa kulttuuriaan ja se lisää lasten aktiivisuutta ja osallisuutta. Kirkkonummen lähiluonto on merkittävä ja rikas osa lapsen kasvuympäristöä. Taidekasvatukselle luonto on myös ylittämätön innoittaja, oppimisympäristö ja tutkimuslaboratorio. Luontokokemukset rakentavat lasten henkistä hyvinvointia ja rikastuttavat tunne-elämää. Toiminnan lisäksi lapsen on tärkeää saada kokemuksia hiljaisuudesta, keskittymisestä ja työrauhasta. Oppimisympäristöä muokkaamalla ja sisustamalla, esimerkiksi väri- ja materiaalivalinnoilla sekä kalusteiden sijoittelun avulla, luodaan päivähoitoon rauhaa ja selkeyttä Eettinen lähestymistapa Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joissa kasvattaja ohjaa lasta pohtimaan eettisiä kysymyksiä. Kasvattajat toimivat ammattieettisesti ja ovat mallina lapsille. Kasvattajat luovat turvallisen, kannustavan ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa pohditaan ja tarkastellaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta ja kunnioitusta lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Kirkkonummen varhaiskasvatus edistää moniarvoista, toista kunnioittavaa ja tasa-arvoista elämää. Lapsen aloittaessa päivähoidossa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, kasvattajat keskustelevat perheiden arvoista yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Eettinen kasvatus ohjaa lasta erottamaan, mikä on oikein ja mikä on väärin. Nooan Arkissa painotetaan kristillisiä elämänarvoja, joita lapsi harjoittelee päivittäisessä keskinäisessä vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Nooan Arkissa vahvistamme lapsen kykyä tarkastella omia ja muiden tekoja eettisestä näkökulmasta. Painotamme kasvua eettiseen vastuuseen, kasvua totuuteen (rehellisyys, oikeudentajuisuus), sekä kasvua hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen. Aikuinen keskustelee lapsia askarruttavista kysymyksistä sekä pohtii niihin vastauksia yhdessä lasten kanssa Uskonnollis-katsomuksellinen lähestymistapa Lapsella on oikeus kokea uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä asioita ja ilmiöitä sekä perehtyä oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen, tapoihin ja käytäntöihin. Lasta lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan ja lapselle annetaan mahdollisuus, kokea hiljaisuutta, ihmetellä, kysellä ja pohtia erilaisia asioita. (Vasun perusteet, 2005) Uskontokasvatukseen voivat osallistua kaikki lapset, koska se ei ole vakaumukseen ohjaavaa. Päivähoidon tehtävänä on antaa uskonnollista yleissivistystä ja vastuu päivähoidon uskontokasvatuksesta on kasvatushenkilöstöllä. Jokaisen perheen uskonnolliseen katsomukseen tutustutaan jo päivähoidon aloituskeskusteluissa. Niissä keskustellaan vanhempien kanssa päivähoidon uskontokasvatuksesta sekä sovitaan lasten osallistumisesta erilaisiin Kirkkonummen seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Tunnustukselliseen uskontokasvatukseen (esim. joulukirkko), pyydetään vanhempien lupa. Nooan Arkki on lähtökohdiltaan jo kristillisiin arvoihin ja opetukseen pohjautuva, joten sinne hakeutuva perhe tiedostaa tämän jo

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma 2013

Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma 2013 Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 KUVAUS KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA 1.1 Päivähoidon visio 1.2 Esiopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Liite : SVOL 15.6.2011 KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Saatteeksi Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymiin valtakunnallisiin

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 PÄIVÄKODIN ESITTELY Kettukallion päiväkoti sijaitsee Janakkalan Tervakoskella kolmessa eri osoitteessa - Kettukalliontie 2:ssa koulun kanssa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NASTOLAN KUNTA Sisällys Alkusanat Perhepäivähoidon arvot Kasvatuskumppanuus Lapsen tapa toimia Sisällölliset orientaatiot Kuntouttava varhaiskasvatus Yhteistyö

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan ja vuonna 2013 päivitettyyn

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli?

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä osallisuuden riemu? VARHAISKASVATUS Tietoa pienten lasten vanhemmille Tämän vihkosen tavoitteena on kertoa vanhemmille

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -)

LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -) LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -) Päiväkoti on rakennettu ekologisesti passiivienergian standardin mukaisesti aurinkosähköä hyödyntäen. Päiväkodissa on 6 päiväkotiryhmää ja noin 120 lasta. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. 16.9.2014 Hollolan kunta

HOLLOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. 16.9.2014 Hollolan kunta HOLLOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hollolan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) 2014 perustuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003, 2005) ja perusteiden pohjana

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot