K O T I J A K O U L U S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T O N J U L K A I S U

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K O T I J A K O U L U 2 0 1 2 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T O N J U L K A I S U"

Transkriptio

1 K O T I J A K O U L U S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T O N J U L K A I S U Nuoret ja vanhat kohtaavat luontevasti elämänkaarikahvilassa. Kouluisäntä Pasi Pirisen tärkeimmät työvälineet ovat silmät ja korvat Nokian kasvatusja opetuskeskuksen johtaja Matti Helin: Vanhemmat mukaan päätöksentekoon. koti ja koulu LASTEN HYVÄÄ ELÄMÄÄ vahvistetaan aikuisten läsnäololla. koti ja koulu 1

2 nyt Suomen Vanhempainliiton liittokokous Liittokokous pidetään Helsingissä Kutsu kokoukseen postitetaan Liiton jäsenyhdistyksille syys-lokakuussa. Kokouksessa valitaan Liitolle uusi johtokunta ja päätetään muun muassa Liiton tulevan vuoden toiminnasta. Tule toimintaan rohkeasti mukaan. Uusia voimia tarvitaan ympäri Suomen! Pöljäile kehitysmaiden lasten hyväksi! Nenäpäivä-kampanjan järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Sen toiminnassa on mukana yhdeksän järjestöä, jotka vievät avun perille. Avustusvarat käytetään kehitysmaiden lasten koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä perheiden aseman vahvistamiseen. Nenäpäivä, eli Red Nose Day on lähtöisin Iso-Britanniasta, jossa sitä on vietetty näyttävästi jo 20 vuotta. Nenäpäivää vietetään nykyään myös muiden muassa Saksassa, Australiassa, Norjassa ja Islannissa. Nenäpäivää vietetään Lue lisää sivulta 30 ENERGIA- JUOMAT K-16 Tee kansalaisteko. Lue lisää sivulta 17 Virtaa ja virikkeitä vanhempaintoimintaan Suomen Vanhempainliitto järjestää vanhempainyhdistystoimijoille virikkeellisiä tilaisuuksia jälleen syyskaudella. Tilaisuuksissa verkostoidutaan muiden toimijoiden kanssa ja etsitään uusia ideoita oman yhdistyksen toimintaan. Tilaisuudet ovat aineistoineen ja tarjoiluineen osallistujille maksuttomia. Tapaamme syyskaudella seuraavasti: JOENSUUSSA JYVÄSKYLÄSSÄ TURUSSA Työvälineitä vanhempaintoimintaan, ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön Suomen Vanhempainliitto julkaisee syksyn 2012 aikana kolme uutta opasta, jotka tukevat kodin ja koulun yhteistyötä, ja auttavat vanhempaintoiminnan kehittämisessä. OPPAAT Vanhempainyhdistyksen perustamisopas Lokikirja vanhempaintoimintaan Luokkatoiminnan opas kuva: Heli Hirvelä Perustamisopas toimii apuna, kun koulussa tai päiväkodissa suunnitellaan vanhempainyhdistyksen perustamista. Lokikirja on erityisesti vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan apuväline. Puheenjohtaja saa lokikirjasta vinkkejä vanhempainyhdistystoiminnan suunnitteluun, hallinnollisiin tehtäviin, työnjakoon ja oman roolinsa tunnistamiseen. Luokkatoiminnan opas kannustaa vanhempia ja opettajia vahvistamaan luokkahenkeä yhtenä tärkeänä osana lapsen oppimista ja kasvua. Lisätietoa oppaista saat Vanhempainliiton jäsenkirjeessä, jonka voit tilata sähköpostiisi Liiton verkkopalvelun etusivulta. 2 koti ja koulu

3 koti koulu ja 2012 Pääkirjoitus 3 Valvontakamera ei korvaa ihmistä 8 Heinäntekojärkeä ja rohkeutta kasvatustyöhön 11 Lähidemokratiaa kouluihin! 14 Nuoret yhä harvemmin tuhdissa humalassa 16 KOTI JA PÄIVÄKOTI YHDESSÄ: Kohtaa, kuuntele ja kunnioita 18 VAIKUTA NYT: Vanhempien ääni kuuluviin kuntavaaleissa 22 Elämänkaarikahvilassa sukupolvet kohtaavat 24 Zaya lukee koululaisille satuja arabiaksi 28 Pala saippuaa - Nenäpäiväterveisiä Afrikasta 30 VANHEMMAT TOIMIVAT Ilon kautta Iissä mikä alueyhdistys? 32 Terveisiä vanhemmilta 34 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Mariankatu 28 B Helsinki Julkaisija: Suomen Vanhempainliitto Päätoimittaja: Tuomas Kurttila Toimittaja, toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola Painopaikka: Forssa Print KOTI JA KOULU on Suomen Vanhempainliiton julkaisu, joka ilmestyi aiemmin nimellä Vanhempien Sanomat. Seuraava KOTI JA KOULU -lehti ilmestyy elokuussa Tuomas Kurttila Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja K16 Esikoiseni on ensimmäisellä luokalla. Maailmassa on kaikenlaista. Vanhempana teen oikein kertoessani arjen vaaroista. Mutta yhtä tärkeää on, että puhumme lapselle siitä hyvästä, jota elämässä on. Luottamuksen ilmapiiri kannattelee. Ihmisen on opittava luottamaan elämään ja toisiin ihmisiin. Niin vaikeaa kuin se joskus onkin. Lopulta olemme kovin riippuvaisia toisistamme. Jos koulussa yksi lapsista oireilee, pian koko luokka on tuen tarpeessa. Jos opettajayhteisössä yhtä kiusataan, ovat muutkin lainsuojattomia. Jos alkoholiteollisuudelle antaa mainonnassa pikkusormen, se löytää koko käden. Hyvinvointi lähtee meistä. Ei vain minusta. Välitetään toisistamme ja lapsista. Kerätään allekirjoittajaa vaatimaan eduskunnalta toimia energiajuomien kitkemiseksi lasten arjesta. Nyt. Yhdessä. Tiedämme, miksi. JK. Vanhempainliiton äänenkannattajana aloitti vuonna 1908 Kotikasvatus-lehti. Sitä seurasi vuonna 1912 perustettu Koti-lehti, josta tuli pappien ja opettajien ahkeroinnin ansiosta aikansa luetuimpia aikakauslehtiä. Nyt sadan vuoden jälkeen haluamme nostaa esille taas Kodin. Ja sen rinnalle Koulun. Sisältö ei unohda myöskään päiväkoteja. Lehtemme uusi nimi on Koti ja Koulu. Näiden puolesta, lastemme parhaaksi. koti ja koulu 3

4 U U T I S I A PUHUTAAN SELÄN TAKANA HYVÄÄ Lahti julisti koulurauhan Suomeen Koulurauha-lukuvuoden teemana on oppilaiden, opettajien ja vanhempien välinen yhteistyö. Koulurauha-suunnitelmaan on koottu oppilaiden ideoimia toimintamalleja, tapahtumia, teemapäiviä ja tempauksia, jotka edistävät vuorovaikutusta oppilaitoksessa. Tänä vuonna Lahden koululaiset suunnittelivat koulurauhavuodelle seuraavanlaisia teemoja: Koulurauha-tehtävämoniste, joka tehdään kotitehtävänä yhdessä huoltajan kanssa Uusien oppilaiden vastaanottaminen Vanhempainilta, jossa myös oppilaat ovat mukana Koulurauha-oppitunteja, joissa tehdään hyvää yhteishenkeä lisääviä leikkejä Luokkien välinen Koulurauha-tehtäväviesti keskusradiosta Hyvää yhteishenkeä lisäävä teemapäivä: Väripäivä Toiminnalliset Koulurauha-aamunavaukset Oppilaat mukaan opettajankokoukseen Koulun oma Putous-sketsihahmokilpailu Teemapäivä: Omana itsenä olon päivä (tule sellaisena kuin olet!) Videokilpailu koulun sisällä oppilaiden ja opettajien välisestä yhteistyöstä Tuo aikuinen kouluun -päivä Teemapäivä: Puhutaan selän takana hyvää -päivä Koulurauhakilpailussa etsitään unelmien välituntialuetta Koulurauhakilpailu haastaa ala- ja yläkoulun oppilaita suunnittelemaan unelmien välituntialuetta omaan kouluun. Suunnitelmista tehdään pienoismalli ja posteri, jossa välitunninviettopaikan toiminnot esitellään. Kilpailuaikaa on jouluun 2012 saakka. Kilpailun voittajaryhmiä odottaa 500 euron arvoinen lahjakortti Lappset Group Oy:n tuotteisiin. Lisäksi kilpailussa jaetaan kunniamainintoja. Lue lisää: koulurauha.fi. Koulukielen sanasto uudistui Vuorovaikutus kodin ja koulun välillä voi kompastua kieleen. Mitä opettaja tarkoittaa erityisellä tuella? Mitä ovat opetuksen aihekokonaisuudet? Entä missä lapseni tarkalleen ottaen on, ollessaan nivelvaiheessa? Koulukielen sanasto on Suomen Vanhempainliiton ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteistyössä laatima opas, joka avaa koululainsäädännön ja opetushallinnon termejä. Viides päivitetty versio löytyy osoitteesta: vanhempainliitto.fi tai oaj.fi hakusanalla koulukielen sanasto. 4 koti ja koulu

5 Postia yhdistykseen, kirjeitä kaikille Koti ja Koulu lehti (aiemmin Vanhempien Sanomat) lähetetään Vanhempainliiton jäsenyhdistysten yhteyshenkilöille postitse Liiton JÄSENREKISTERIIN ilmoitettuihin osoitteisiin. Kun yhdistyksen hallituksen jäsenet vaihtuvat tai yhteystietoihin tulee muutoksia, voi ajantasaiset tiedot ilmoittaa kätevästi verkkolomakkeella osoitteessa vanhempainliitto.fi. Lomake löytyy Jäsenyhdistykset-sivulta. Suomen Vanhempainliittoon kuuluvat vanhempainyhdistykset voivat tilata lehteä maksutta jaettavaksi kaikille koulun vanhemmille ja opettajille esimerkiksi vanhempainillassa. Tutustu vanhempainliiton julkaisemaan materiaaliin verkkosivujen aineistopankissa. Pojilla on salainen maailma, josta harva tietää, kertoo Miguel Reyes Väestöliiton poikien puhelimesta. Puhelimessa käytiin keskustelua vuonna Palveluun yritettiin soittaa kertaa. Poikia askarruttavat ihmissuhteisiin, seksiin, väkivaltaan ja elämänhallintaan liittyvät kysymykset. Poikien maailma sisältää kiusaamista, väkivaltaa, pelkoa, pornoahdistusta, ihmissuhdeongelmia, seksuaalista hyväksikäyttöä, koulunkäynnin vaikeutta, yksinäisyyttä, masennusta, ahdistusta, perheongelmia, mutta myös paljon iloa ja hauskanpitoa, tai pelkästään normaalia arkea Poikien kipeä ja villi maailma ja sen sietämistä. Tehtävämme on normalisoida poikien tarinoita ja ohjata heitä kohti helpottavaa tilannetta ketään häpäisemättä tai nöyryyttämättä, Reyes sanoo. Väestöliiton Poikien Puhelimeen soittaneet olivat keskimäärin 13,7-vuotiaita. Eniten soittoja tuli alakoulun viimeisiä luokkia käyviltä ja yläkoululaisilta. Osa soittajista on vakavista ongelmista kärsiviä nuoria, osa turhautuneita tai yksinäisiä. Monille palvelusta saadut aikuisen kuulijan neuvot saattoivat olla ensimmäiset, joita kukaan oli nuoren ongelmiin tarjonnut. Auttava puhelinpalvelu on tarkoitettu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Palvelu on soittajalle maksuton, ja soiton voi tehdä anonyymisti. Puhelimeen vastaa aikuinen, ammatillisesti poikien maailmaan perehtynyt mies. Toimintaperiaatteena on antaa suoria vastauksia suoriin kysymyksiin. koti ja koulu 5

6 U U T I S I A Emma & Elias - ohjelma lasten ja perheiden hyväksi Mediataitoviikko kampanjoi turvallisen mediaympäristön puolesta Ensimmäistä valtakunnallista Mediataitoviikkoa vietetään helmikuussa 2013 viikolla 6. Kampanjaviikon kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset, nuoret, ammattikasvattajat ja vanhemmat. Samalle viikolle ajoittuu kouluissa hyvin tunnettu Sanomalehtiviikko, jota koordinoi Sanomalehtien liitto. Mediataitoviikko ja Sanomalehtiviikko tekevät yhteistyötä. Mediataitoviikkoa koordinoi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU). Se on vuoden 2012 alussa perustettu opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jolla on lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä toimialan yhteisöjen kanssa. Suojele lasta median haitoilta Lapsilla on oikeus laadukkaaseen mediaympäristöön. Lasten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset ymmärtävät mediakulttuurin ilmiöitä. Huoltajan tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä sekä mahdollistaa lapselle mukavia mediakokemuksia ja -elämyksiä. Sopivina annoksina media voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus. Lapset ja media -opas kasvattajalle käsittelee mediaan liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kasvattajia. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura. Oppaan voi ladata MEKU:n sivuilta osoitteesta Raha automaattiyhdistyksen avustusohjelma Emma & Elias ( ) kokoaa yhteen järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Ohjelman tavoitteena on lisätä aikuisten yhteistä vastuuta, tukea vanhemmuutta ja vahvistaa lapsen oikeuksia. Emma & Elias -ohjelmassa mukana olevat hankkeet saavat ohjelmasta konkreettista hyötyä muun muassa viestinnän, verkostoitumisen, koulutuksen sekä seurantaan ja arviointiin liittyvän tuen muodossa. Kodin ja Koulun Päivä on mukana ohjelmassa. Perusopetuksen tuntijako uudistuu Hallitus on päättänyt perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta. Tuntijaossa määrätään, miten opetukseen käytetty aika jaetaan eri oppiaineiden kesken. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta vähennetään. Kielten opetusta monipuolistetaan tarjoamalla kunnille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta. B1-kielen (useimmiten ruotsi) opetus aikaistetaan alkamaan kuudennella luokalla. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin sisällytettynä. Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan. Opetushallituksessa valmistellaan tuntijaon pohjalta uudet opetussuunnitelman perusteet. Tuntijakoasetuksen mukaiset uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kouluissa kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta alkaen. Lisätietoja Opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen verkkosivuilta. 6 koti ja koulu

7 Yli 800 koulua viettää Kodin ja Koulun Päivää vietetään toista valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää. Mukaan on ilmoittautunut lähes tuhat koulua ympäri maan. Kodin ja Koulun Päivän tavoitteena on vahvistaa aikuisten yhteistyötä lasten kasvun ja oppimisen tukena. Materiaalia ja vinkkejä päivän järjestämiseen on koottu osoit- teeseen kodinjakoulunpaiva.fi (ruotsinkieliset sivut osoitteessa hemochskola.fi/dagen/). Päivän suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011, silloin mukana oli 400 koulua. Järjestäkää yhdessä Mainiot Mediaperheet -tapahtuma Mainiot Mediaperheet -toimintamalli ja tehtäväpankki on luotu auttamaan lasten ja vanhempien yhteisen mediakasvatustapahtuman järjestämisessä koululla, päiväkodissa tai vaikkapa kirjastossa. Tehtävien pääkohderyhmää ovat 6 8-vuotiaat lapset, mutta tehtävät ovat sovellettavissa myös muille ikäryhmille. Toimintamalliin ja uusiin tehtäviin voit tutustua osoitteessa mediametka.fi. Hanketta koordinoiva Mediakasvatuskeskus Metka kerää palautetta toimintamallin kehittämiseksi. 15 ensimmäistä tapahtuman järjestänyttä ja palautetta antanutta tahoa saavat hankkeelta pienen pelilahjan. Ehdota tapahtuman järjestämistä päiväkodin tai koulun henkilöstölle ja vanhemmille! Syksyn 2012 aikana tapahtuman järjestämiseen saa ideointitukea Metkasta. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Anu Ruhala puh koti ja koulu 7

8 KOULUTURVALLISUUS Ennen tapasin sanoa että missään ei ole niin kivaa kuin kaupassa, mutta nyt täytyy sanoa, että kyllä koulussa on melkein yhtä kivaa, entinen kyläkauppias Pasi Pirinen väläyttää. Teksti ja kuvat: Leena Herlevi-Valtonen Pasilan ovella on ruuhkaa. Pari kaverusta on tullut hakemaan koripalloon lisää ilmaa. Oman vuoroaan odottaa yksikenkäinen poika. No se vain jotenkin lensi sinne katolle, poika vastaa kouluisäntä Pasi Pirisen kysyvään katseeseen. Pasi sulkee konttorinsa oven ja hakee talon perältä tikapuut. Kenkä palautuu omistajalleen. Pihassa Pasi jää hetkeksi lasten kanssa juttelemaan, kunnes puhe- Valvontakamera ei lin soi ja uusi tehtävä pakottaa liikkeelle. Pasi Pirinen tuntee nimeltä kaikki Huutjärven yhtenäiskoulun 500 oppilasta. Ja kaikki oppilaat tuntevat Pasin. Hän on useimmiten ensimmäinen aikuinen, jonka lapset kouluun tullessaan kohtaavat. Aamuseitsemältä kierrän koulun ympäristön ja katson että kaikki on kunnossa. Jos jotain on rikottu, se ehditään korjata vielä ennen koulun alkua. Turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeää, että ympäristö on siisti ja paikat ehkorvaa ihmistä Kouluisäntä Pasi Pirinen tuntee nimeltä kaikki koulun 500 oppilasta. 8 koti ja koulu

9 jät, Pasi kertoo. Tarkistuskierroksen jälkeen kouluisäntä jää odottelemaan oppilaita. Joka aamu hän vaihtaa kuulumisia niin monen kanssa, kuin suinkin ehtii. Kamera ei pelasta ketään Pasi ruokailee päivittäin yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Aterian äärellä vaihdetaan kuulumisia, joskus huolenaiheitakin. Tänään lounaalle lähtö kuitenkin keskeytyy. Yksi oppilas on kateissa. Pasi hakee ensin valvontakameran avulla lasta käytäviltä, sokkeloista ja sisäänkäyntien lähettyviltä. Kuvien katselu ei tuota toivottua tulosta ja Pasi jalkautuu käytäville. Hetkessä pikkukarkulainen löytyy, paikasta jonne Pasi arvelikin lapsukaisen piiloutuneen. Koulussa on 7400 neliötä, jotka Pasi tuntee kuin omat taskunsa. Koulussamme on nyt 24 valvontakameraa, ja lisää on tulossa. Kameroista on apua silloin, kun pitää purkaa ja selvitellä tilanteita jälkeenpäin. Eilen löysimme kameratallenteiden avulla tilapäisesti kadonneen polkupyörän. Henki- Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sari Leppänen on kiitollinen kouluisännän läsnäolosta lasten kouluarjessa. Pasi edustaa pehmeitä arvoja ja uskaltaa olla aikuinen, Sari sanoo. lökohtaisesti olen sitä mieltä, että kamera ei pelasta ketään, Pasi muistuttaa. Meidän pitää välittää ja olla kiinnostuneita toinen toisistamme. Silmiä ei saa ummistaa. Monipuolinen työ kannustaa Pirinen lukee otteen Huutjärven koulun kouluisännälle kirjatusta toimenkuvasta: Kouluisännältä vaaditaan kokonaisnäkemystä koulumaailmasta ja kokemusta kasvatustehtävistä. Hän toimii opettajien ja koko henkilökunnan kanssa yhteistyössä oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Se on se ykkösjuttu, oppilaita varten täällä ollaan, Pasi Pirinen korostaa. Kaikki ajattelu pitää lähteä lasten kautta. Tehtäväni on luoda hyvää ja turvallista ilmapiiriä, hän kiteyttää. Toimenkuvassa on myös edellytetty, että kouluisäntä on palveluhenkinen ja valmis tekemään monenlaisia työtehtäviä. Huutjärven koulussa isäntä muun muassa avustaa tapahtumien järjestämisessä, vastaanottaa ja opastaa vieraita ja toimii kouluavustajana. Koulutarvikkeet, oppikirjat ja koulun kalusto kulkevat usein Pasin avustuksella luokkiin. Kouluisäntä ei siis ole sama asia kuin esimerkiksi kiinteistönhoitaja, vaikka toimenkuvaan erilaisia kunnossapitotöitä kuuluukin. Toimenkuvani on niin laaja ja monipuolinen, että minun ei tarvitse juuri mistään työtehtävästä kieltäytyä. On minulla kiinteistönhoitajan liivi päällä, mutta tämä on vain hämäystä, Pasi vitsailee. Liivin taskusta löytyy taskulamppu, mitta, puhelin, kalenterit ja kynä. Ja naurettavan kokoinen ruuvimeisseli. Myös löytötavarat kulkevat Pasin kautta. Lukkojen takaa löytyy kasoittain avaimia, kännyköitä ja kelloja, jopa silmälaseja ja hiustenkuivaaja. Pasi ynnää, että palauttamalla kadonneita aarteita omistajilleen, hän on äkkiä tienannut ison osan palkastaan, kun tavaran arvo lasketaan yhteen. Tärkeä kumppani vanhemmille Huutjärven kouluun johtavan metsäpolun varrelle oli kehittynyt nuorten salainen tupakointipaikka. Pienimmät koululaiset pelkäsivät kulkea kouluun, vanhemmat olivat huolissaan. Pasi puuttui tilanteeseen. Enkä minä muuta tehnyt, kun menin paikalle juttelemaan nuorille ja kerroin että pienet eivät uskalla tulla kouluun, kun olette täällä tupakalla. Eivät nuoret pienemmille koulukavereilleen pahaa tahtoneet, eivät vain tulleet ajatelleeksi asiaa pienten kannalta, Pasi toteaa. Huumorilla ja hyvällä tahdolla selviää monesta. Pasi on paljasjalkainen Pyhtääläinen ja tuntee entisenä kyläkauppiaana valtaosan kylän asukkaista, myös monet koululaisten vanhemmat. Raja työn ja vapaa-ajan välillä on häilyvä, sillä toisinaan Pasi selvittää iltaisin ja viikonloppuisin koulun alueella ilmeneviä järjestyshäiriöitä. Pasi edustaa pehmeitä arvoja ja uskaltaa olla aikuinen, kiittää koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sari Leppänen. Tämä on meidän kaikkien yhteinen ympäristö ja meidän aikuisten on pidettävä siitä yhdessä huolta. Ei sillä ole merkitystä ketä edustan, tai mistä palkkani nostan, Sari pohtii, ja kertoo että kritiikkiäkin vapaa-ajalle ulottuva puuttuminen on saanut osakseen. Meidän on uskallettava lähteä pois omista hiekkalaatikoistamme ja oppia toimimaan yhdessä, Sari kannustaa. Kouluisäntä toimii opettajien ja koko henkilökunnan kanssa yhteistyössä oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. koti ja koulu 9

10 KOULUTURVALLISUUS Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, tapaturmista, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Sisäisen turvallisuuden määritelmä tukee ja velvoittaa koulujen ja niitä ohjaavien tahojen turvallisuustyötä. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulun tehtäviin kuuluu myös turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen järjestäminen. Oppiaineiden turvallisuuteen liittyvät tavoitteet syventävät tietoja turvallisuudesta. Vanhemmat mukaan hyvinvointi- ja turvallisuustalkoisiin Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan peruskouluissa tarjottavien oppilashuoltopalveluiden saatavuudessa on toivomisen varaa. Koulujen ja kuntien väliset erot ovat suuret. Koulun terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus oli tehty terveydenhuoltolain mukaisesti vain noin joka toisessa (55 %) kaikista kysymykseen vastanneista 2071 koulusta. Yhteisöllinen toimintakulttuuri vahvistaa kouluhyvinvointia. Vanhempien osallisuutta koulun toimintaan ja päätöksentekoon tulisi lisätä, jotta yhteisöllisyys kouluissa lisääntyisi. Kolmannen kerran tehty peruskoulujen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskeva kysely valmistui keväällä Lähde: 10 koti ja koulu

11 Koulupoliisi paikalle Turvallisuuden vahvistamiseksi jokaiselle Suomen koululle on nimetty oma koulupoliisi. Idea on sama kuin lähipoliisi- Heinäntekojärkeä ja rohkeutta kasvatustyöhön Jyrki Pelkonen toimii poliisiylitarkastajana Poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä. Yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen ja yhteisiin pelisääntöihin, sanoo poliisiylitarkastaja Jyrki Pelkonen. Yhtenä turvallisuuttamme horjuttavana tekijänä hän näkee yhteisöllisyyden katoamisen. Yhteisöllisyys, naapurin auttaminen ja heinäntekotalkoot ovat vähentyneet yhteiskunnassamme dramaattisesti. Emme enää tunne toisiamme, hän toteaa. Pelkonen on pahoillaan siitä, että säästöpaineiden alla olemme sortuneet rakentamaan suuria koululaitoksia, joissa yhteisöllisyyden kehittäminen on vaikeaa. Päätöksenteossa unohtuu suurten yksiköiden mukanaan tuomat kasvun ja kasvattamisen haasteet. Mitä isompi koulu, sen vähemmän opettajalla on resursseja ja voimia jalkautua juttelemaan oppilaiden kanssa oppituntien ulkopuolella. Erityisen haasteellista se on yläkoulussa, jossa opettaja vaihtaa jatkuvasti luokkaa, Pelkonen kertoo. ajattelussa muutoinkin. Ajatuksena on, että poliisi tuntee alueen, hän tulee toimialueellaan tutuksi ja on siten helpommin lähestyttävissä. Lähipoliisi ei voi yksin aistia kaikkia pinnan alla piileviä uhkia. Ennaltaehkäisevän työn kannalta on tärkeää, että alueen asukkaat ja toimijat pitävät yhtä ja havainnoivat ympäristöään. Tarvittaessa he voivat antaa poliisille arvokasta tietoa havaintojensa perusteella. Yhteisön yhteistä kasvattamisen vastuuta pitäisikin kirkastaa, Pelkonen sanoo. Pelkonen muistuttaa, että järjestyksenpito on koulutyön aikana ensisijaisesti koulun tehtävä. Selvää on, että kun koulun konstit loppuvat ja turvallisuus syystä tai toisesta on uhattuna, virkavalta on syytä kutsua paikalle. Poliisin puuttuminen tilanteeseen on joskus tarpeellinen viesti häiriköivälle oppilaalle, ja koko kouluyhteisölle siitä, että käytös on mennyt överiksi. Sitä emme saa hyväksyä, että yksittäinen lapsi tai nuori voi halvaannuttaa käyttäytymisellään koko koulutyön. Lisää aikuisia kouluun Koulu-uhkaukset ja dramaattiset kouluampumistapaukset ovat lisänneet oppilaitosten painetta varustella tiloja turvalaittein. Pelkonen toivoo, että kouluissa ja kunnissa harkitaan tarkkaan, miten paljon laitetaan rahaa tekniikkaan ja toisaalta, miten monta ihmistä kouluun voitaisiin saada nuorten arkea jakamaan. Kouluihin tulisi palkata avustajiksi sellaisia aikuisia, joilla on kokemusta lasten parissa työskentelystä ja rauhallista uskallusta olla aikuinen lasten ja nuorten keskuudessa. Kameravalvonnasta on Pelkosen mukaan toki hyötyä esimerkiksi rikosten selvitystyössä. Rohkeutta vanhemmuuteen Kokenut poliisiylitarkastaja ja suurperheen isä kannustaa vanhempia asettamaan lapsille rohkeammin rajoja jo pienestä pitäen. Lapsia saa ja pitää rakastaa, mutta silottamalla liikaa heidän tietään ja antamalla kaiken periksi luomme jälkikasvullemme väärän kuvan elävästä elämästä. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun joku välittää ja osaa sanoo ei, Pelkonen muistuttaa. Vanhemman pitää uskaltaa olla aikuinen, eikä se aina ole kivaa. Poliisin on nykyään yhä useammin vaikea saada todistajia julkisella paikalla tapahtuneen rikoksen tutkintaan. Ihmiset kiirehtivät ohi, pelkäävät että joutuvat pois mukavuusalueelta. Ei uskalleta puuttua, ei haluta sotkeutua toisten asioihin. Olemmeko itsekkäitä, kun haluamme suojella itseämme lähimmäisen kohtaaman pahuuden näkemiseltä? Vastoinkäymiset kuitenkin kuuluvat elämään, Pelkonen muistuttaa. Sitä emme saa hyväksyä, että yksittäinen lapsi tai nuori voi halvaannuttaa käyttäytymisellään koko koulutyön. koti ja koulu 11

12 Oppilaskunnan puheenjohtaja Elias Kosunen ja varapuheenjohtaja Vivian Stewart pitivät huippukokouksessa vakuuttavan esityksen. Opettaja Anni Simola seuraa tyytyväisenä oppilaiden työskentelyä. Arvovaltaisen kokouksen puheenjohtajana toimi Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Lapset päättivät rahan jaosta Järvenpäässä Haarajoen koulussa Järvenpäässä haaveillaan liikutettavasta planetaariosta. Sellaisen voisi vuokrata tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Oppilaskunnan puheenjohtaja Elias Kosunen (5. lk) tietää, että planetaariosta olisi iloa koko koululle. Teksti ja kuvat: Leena Herlevi-Valtonen Yhteisen haaveen toteuttamiseksi Haarajoen koulun oppilaskunta osallistui vuosittain järjestettävään lasten ja nuorten huippukokoukseen. Yhdessä varapuheenjohtaja Vivian Stewartin (3. lk) kanssa Elias esitteli planetaariohankkeen Järvenpäätalon täydelle salille, jossa ehdotuksia oli arvioimassa oppilaita kaikista Järvenpään peruskouluista, nuorisotaloilta ja lukiosta. Kaupunginjohtajan johtamassa kokouksessa oppilaat päättivät yksimielisesti, kuinka kaupungin Lasten ja Nuor- Lasten ja Nuorten Ääni -toimintamallin tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen oman lähiympäristönsä kehittämiseksi ja parantamiseksi, sen muuttamiseksi turvalliseksi ja viihtyisäksi. Järvenpäässä jaettiin vuonna 2012 yhteensä euroa lasten ja nuorten suunnittelemille tapahtumille ja toiminnoille. Vaikuttamisen kohteena voi olla koulun oheistoiminta (esim. kerhot) tai koulun ulkopuolinen toiminta. ten ääni -ohjelmaan myöntämä määräraha jaetaan. Huippukokouksessa lapset oppivat ymmärtämään päätöksentekoa, iloitsee Haarajoen koulun luokanopettaja Anni Simola. Tämä on minusta upea vaikuttamisen mahdollisuus. Lapset myös huomaavat, että usein vaikutukset ovat paljon yksittäistä luokkaa tai koulua laajemmat. Ideoista voivat hyötyä kaikki Järvenpään lapset ja nuoret, opettaja kiittää. Tällä kertaa Haarajoen koulua ei onnistanut, raha planetaarion vuokraamiseen on keksittävä muualta. Oppilaskunnan puheenjohtaja Elias Kosunen kertoo olevansa pettynyt, mutta iloinen silti hyvistä päätöksistä, joita kokouksessa tehtiin. Hankerahoja ei käytetä koulujen opetusvälineistön tai muun kaluston rahoittamiseen. Kaupungin nuorisoparlamentti esitti osallistumisohjeissa toiveen, että ideoissa näkyisi erityisesti yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisääminen, koulukiusaamista ehkäisevät teemat, turvallisuus sekä lasten ja nuorten vapaa-aika. Koulujen ja nuorisotalojen edustajat esittelivät ehdotuksensa, ja päättivät hankerahan jakamisesta yhteisessä Huippukokouksessa Järvenpäätalolla huhtikuussa. 12 koti ja koulu

13 Myönteinen Friends-ohjelma - auttaa tunnistamaan ja käsittelemään tunnetiloja - opettaa ongelmanratkaisukeinoja - vahvistaa minäkuvaa - kannustaa rentoutumaan - palkitsee tehdystä työstä - perustuu vertaisoppimiseen ajattelu antaa rohkeutta Myönteisellä ajattelulla on valtava voima ihmisen hyvinvointiin. Myönteistä ajattelua voidaan myös opettaa ja harjoitella esimerkiksi Friends-ohjelman avulla. Friends on helppoa ottaa käyttöön yhden päivän koulutuksen ja konkreettisen materiaalin avulla. Ohjelma sopii hyvin toteutettavaksi koulussa, tai esimerkiksi terveydenhuollossa ja nuorisotyössä. Teksti: Inari Immonen Friends-ohjelman tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille jokapäiväisen elämän taitoja, joiden avulla he selviävät paremmin arkipäivän haasteista, kuten edessä olevasta vaikeasta kokeesta tai riidasta kaverin tai vanhemman kanssa. Puutteet arkitilanteista selviytymisessä voivat synnyttää ahdistusta. Pitkään jatkuva ahdistuneisuus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, ja voi pahimmillaan johtaa masennukseen ja edelleen syrjäytymiseen, yhteiskunnassamme jatkuvasti kasvavaan haasteeseen. Vanhempien mukaan ottaminen on Friends-ohjelmassa keskeisellä sijalla. Jokaisella oppilaalla on oma työkirja, josta tehdään keskustelunomaisia kotitehtäviä yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi opettaja voi järjestää vanhempainiltoja tai oppilaiden ja vanhempien yhteisiä workshoppeja, joissa oppilaat opettavat vanhemmilleen Friends-taitoja. Tavoitteena on aktivoida lasten ja vanhempien välistä keskustelukulttuuria kotona. Ohjelmaan osallistuneet lapset ovat nauttineet saadessaan Friends-tunneilla puhua oikeista asioista. He ovat kertoneet saaneensa lisää rohkeutta, itsevarmuutta ja uusia ystäviä. Friends-tunneilla oppilaat keskustelevat, tekevät harjoituksia, oppivat tunnistamaan tunteita, rentoutumaan ja kuuntelemaan kehoaan. Tavoitteena on myös oppia huomaamaan, kuinka paljon ajatuksemme ja sisäinen puheemme vaikuttavat tunteisiimme ja käytökseemme. Ohjelmaan osallistuneiden lasten vanhemmat ovat pitäneet ohjelman sisältöä tärkeänä. Osa vanhemmista kertoo Friends-ohjelmaan osallistuneet viidesluokkalaiset harjoittelevat myönteistä ajattelua ajatusten taistelun avulla. ohjelman näkyneen perheen arjessa kotitehtävien yhdessä tekemisen muodossa. Jotkut lapset ovat myös halunneet keskustella kotona enemmän kuin ennen. On lasten, vanhempien, opettajien ja koko yhteiskunnan etu, että kiinnitämme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aktiivisesti huomiota mielen hyvinvointiin, ja tuemme sitä sekä koulussa että kotona. Friends-ohjelman koulutuksista ja materiaalin tuottamisesta vastaa Suomessa Aseman Lapset ry. Ohjelma on maailmanlaajuinen ja Maailman Terveysjärjestön (WHO) hyväksymä. Kirjoittaja on Aseman Lapset ry:n Friendssuunnittelija ja -kouluttaja. Lisätietoja: asemanlapset.fi koti ja koulu 13

14 Lähidemokratiaa kouluihin! Voimaa yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja yhteisvastuusta. Teksti:Maria Syvälä Kuvat: Lauri Dammert Kun lähivuosina kunnat suurenevat kuntaliitosten myötä, päätökset siirtyvät kauemmas kuntalaisesta. Nokian kaupungin kasvatus- ja opetuskeskuksen johtaja Matti Helin ei pidä hyvänä kehitystä, jossa kunta kutistuu vain palveluntuottajaksi. Kunnan ytimessähän ovat kuntalaiset. Miten käy kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien kuntauudistuksessa? Helinillä on ratkaisu koulumaailman kehittämiseen: yhteisöllisyyden suojelijana ja syrjäyty- misen estäjänä vanhempainyhdistystoiminta voi näyttää suuntaa yhteiskunnalle. Vanhempainyhdistykset voisivat päättää koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta, osallistua opettajien rekrytointiin työnantajan kanssa ja olla mukana erilaisissa kehittämishankkeissa yhdessä oppilaskunnan kanssa parantamassa kouluviihtyvyyttä tai puuttumassa järjestyshäiriöihin, Helin ideoi. Lähidemokratia tarkoittaisi siis käytännössä sitä, että päiväkotien ja koulujen jo toimivat ja useissa kunnissa varsin aktiivisten vanhempainyhdistysten roolia vahvistettaisiin. Ne voitaisiin ottaa osaksi varhaiskasvatuksen ja koulun hallintoa. Ylempi hallintoelin jakaisi kouluille nipun rahaa, koulukohtaisen kehysbudjetin, jonka käytöstä opettajat ja vanhempainyhdistys päättäisivät. Työsuunnitelmassa voisi kirjata erilaisia yhteisiä tempauksia, jotka edistäisivät koulun toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Kolmas sektori avainasemassa Kulttuurimuutos, jossa kolmas sektori aidosti otetaan mukaan yhteiskunnan kehittämiseen, on jo käynnissä, joskin hitaanlaisesti. Helinin mukaan kuntauudistus voi vahvistaa kolmatta sektoria ottamalla sen paikallishallinnon koordinoimana mukaan yhteisten asioiden hoitoon. Samalla lisätään alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia heitä kiinnostavissa 14 koti ja koulu

15 Nokian kaupungin kasvatusja opetuskeskuksen johtaja Matti Helin toisi vanhemmat päättämään kouluasioista laaja-alaisesti. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jani Muhonen on samaa mieltä: Toisaalta roolitus on tärkeää; vanhemmat ovat maallikkoja, joten monissa asioissa kannattaa jättää ammattilaisille työrauha. Riskinä on, että kuntauudistuksen takana oleva heikentyvä kuntatalous pakottaa kuntia toimimaan kustannustehokkaissa, isoissa yksiköissä. Onnistuessaan taas kuntauudistus vähentää päällekkäistä hallintoa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Silloin resurssit kohdentuvat paremmin. Helinin mielestä perusopetuksen näkökulmasta uudistuksessa on enemmänkin mahdollisuuksia turvata laadukas suomalainen koulu. Toisaalta koulujen lakkauttaminen tai hallinnollinen yhdistäminen voi passivoida vanhempainasioissa. Näin asukkaat olisivat itse elinympäristönsä kehittämisen moottoreita, aktiivisia kansalaistoimijoita. Ajatus ei ole edes vieras nykyiselle lainsäädännölle. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset hoitavat lain niille määräämiä tehtäviä demokraattisesti yhdistyspohjalta. Miksi sama ajatus ei siis voisi toimia lähipalvelujen kohdalla, Helin kysyy. Mutta millaisia esteitä lähidemokratian toteutumiselle on olemassa? Suomalainen demokratia ei ole rakenteeltaan juurikaan kehittynyt itsenäisyyden aikana. Esteet liittyvät valtapolitiikkaan ja siihen, että näemme asiat usein kategorisesti. Edustuksellisen demokratian kylkeen olisi hyvä kehittää toimintoja, joihin kuka tahansa asiasta innostunut voisi osallistua. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on moittinut kuntien ja kuntayhtymien nykyisiä organisaatioita monimutkaisiksi himmeleiksi, jotka eivät osallista kuntalaisia yhteisten asioiden hoitoon. Hän ehdotti ratkaisuksi kaupunginosahallintoa. Matti Helin taas vastaisi lähidemokratian haasteisiin suosimalla epävirallista ja vähemmän byrokraattista kansalaistoimintaa eli juuri kolmannen sektorin mahdollisuuksia. Kaupunginosavaltuusto toimialaltaan suppeana hallintoelimenä tuskin herättäisi valtavaa innostusta tarttua yhteisiin asioihin. Miksi pitäisikään, sillä vaikuttaminen ei välttämättä edellytä perinteisiä edustuksellisia toimielimiä. Vanhempainyhdistyksen tärkeä työ Suomessa on pidempään ollut käynnissä kehitys, jossa pieniä kyläkouluja on lakkautettu. Matti Helinin mukaan näihin ei useinkaan ole ollut syynä kuntaliitos sinänsä, vaan muuttoliike ja kiristynyt kuntatalous. Kun perheet muuttavat kyliltä taajamiin, koulun ylläpito käy liian kalliiksi. Tämä kehitys tulee Suomessa jatkumaan, oli kuntauudistusta tai ei. Taajamissa alakoulut tulevat säilymään, tähän jo lähikouluperiaatekin velvoittaa. Yläkouluja ja lukioita on sitten jo harvemmassa. Suurin kiitos on lasten ilo Takavuosina Nokian kaupungissa kouluilla oli koulutuslautakunnan alaisuudessa toimivat johtokuntansa. Sittemmin ne lakkautettiin, mikä Nokialla lisäsi vanhempainyhdistysten aktiivisuutta, vilkkautta ja innokkuutta toimia lasten asioiden hyväksi. Viholan alakoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jani Muhonen aloitti vanhempainyhdistyksen jäsenenä ja hallituksessa syksyllä 2009, kun esikoinen aloitti koulun. Koulunkäynti on oleellinen osa lapsuutta ja perhe-elämää. Sitä ei tulisi ulkoistaa yksinomaan koululle ja opettajille. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa lapsiamme koskeviin päätöksiin. Vanhempainyhdistykset pitävät Nokialla säännöllisiä kokoontumisia ja yhdistysten toimintaa. Niin ei saisi käydä. Aktiivinen vanhempainyhdistys on koululle arvokas yhteistyötaho, Matti Helin sanoo. Toisinaan kuulee opettajien parahtavan, että vanhemmat puuttuvat liikaakin koulun sisäisiin asioihin. Onko lähidemokratiassa vaara, että vanhemmat alkavat päsmäröidä? Ei, mikäli opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen roolit ovat selkeät. Vanhempien kuuluukin puuttua koulun asioihin: siellähän opetetaan ja kasvatetaan heidän lapsiaan, Matti Helin painottaa. yhteisiä tempauksia, joihin Janikin ilolla osallistuu. Viholan koululle vanhempainyhdistys on hankkinut jalkapalloja, pihaleikkivälineitä sekä xylitol-pastilleja. Vanhemmille on järjestetty kasvatukseen liittyviä luentotilaisuuksia. Kevättapahtumia toteutetaan oppilaskunnan toiveiden pohjalta. Viimeksi vanhempainyhdistykset suunnittelivat yhteiskampanjaa energiajuomien epäterveellisyydestä. Vihola on päätetty hallinnollisesti yhdistää Nokian alakouluun. Mitä Jani Muhonen ajattelee yhteistyöstä toisen vanhempainyhdistyksen kanssa? Ilman muuta on syytä yhdistää voimavaroja! Muutama vuosi sitten olimme yhdessä vastarinnassa opettajien lomautuksia vastaan. koti ja koulu 15

16 Nuoret yhä harvemmin tuhdissa humalassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Salme Ahlströmillä on hyviä uutisia teini-ikäisten vanhemmille: nuoret ovat raitistumassa luvun koululaiset juovat selvästi vähemmän kuin 1990-lukulaiset. Teksti: Arja Suomalainen Kuva: Kalle Parkkinen Raittiiden koululaisten määrä on lisääntynyt tasaisesti jo toistakymmentä vuotta, ja nuorten juomiskerrat ovat harventuneet. Vanhemmat ovat ilmeisesti pystyneet vaikuttamaan etenkin kuuliaisiin nuoriin, professori tulkitsee tutkimustuloksia. Suomi on osallistunut vuodesta 1995 lähtien vuotiaiden koululaisille suunnattuun laajaan eurooppalaiseen tutkimukseen, joka kartoittaa nuorten päihteiden käyttöä neljän vuoden välein. THL:n tuorein, tämän vuoden toukokuussa julkaistu tutkimustulos osoittaa, että nuoret eivät enää juo yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten. Muutos ei ole suuri, mutta tutkijaa ilahduttaa, että se on jatkunut koko 2000-luvun. Jos nykynuorten raitistumistrendi pitää pintansa, suomalaisten humalahakuinen kulttuuriperimä saattaa katketa muutaman sukupolven päästä, Salme Ahlström myhäilee. Vanhemmat vähentäneet juomien ostamista Edistysaskeleista huolimatta humalahakuinen juominen on jatkunut entiseen malliin niiden nuorten keskuudessa, joille alkoholi on ongelma. Suomalaisnuoret myös juopuvat useammin kuin monet ikäisensä eurooppalaiset. Enemmän kuin joka kymmenes peruskoulun yhdeksäsluokkalainen kertoi kyselyssä humaltuvansa lähes viikoittain ja joka neljäs ilmoitti juoneensa alkoholia kuukauden sisällä. Kyselyyn vastanneet koululaiset olivat kuitenkin panneet merkille, että alkoholin saaminen oli vaikeutunut. Salme Ahlströmin mukaan tähän useita syitä: Alko on kiristänyt valvontaa, poliisi tehostanut toimintaansa ja monet vanhemmat ovat lakanneet ostamasta alkoholia alaikäisille jälkeläisilleen. Ikärajojen valvominen on tärkeää, mutta vanhempien on syytä olla myös selvillä siitä, missä jälkipolvi liikkuu, nuorten päihteiden käyttöön perehtynyt tutkija teroittaa. Salme Ahlström ei ole tarjonnut alaikäisille alkoholia edes perhejuhlien yhteydessä. Hänestä tämä joidenkin vanhempien suosima käytäntö on turha. Päihdekokeilut tapahtuvat kaveripiirissä, joten alko- Vanhemmat ovat pystyneet vaikuttamaan etenkin kuuliaisiin nuoriin, tulkitsee tutkimusprofessori Salme Ahlström. Ehkä täälläkin päästään siihen, että pari lasillista riittää 16 koti ja koulu

17 ENERGIA- JUOMAT K-16 TEE KANSALAISTEKO TIEDÄMME, MIKSI holin tarjoamisella kotioloissa ei ole toivottua vaikutusta. Pommacin tarjoaminen kuohuviinilasissa ajaa saman asian, hän huomauttaa. Vanhat juomatavat istuvat tiukassa Matkailun ja sosiaalisen median myötä maailma on lähentynyt, mutta vanhat juomatavat istuvat tiukassa. Suomalaiset juovat yhä liian paljon, ja määrät ovat kansainvälisesti suuria. Ahlström on kiinnittänyt huomiota siihen, miten viinikulttuurin maissa humaltumista yritetään peitellä, mutta meillä ei. Alkoholiin suhtautumisessamme näkyy yhä aika, jolloin vain rikkaat saattoivat polttaa viinaa ja sen piti tietenkin jokaisen huomata. Tutkija on silti toiveikas. Ehkä täälläkin kolmen, viiden sukupolven jälkeen päästään siihen, että pari lasillista riittää hauskanpitoon. hauskanpitoon. Suomen Vanhempainliitto laittoi 3.9. liikkeelle lakialoitteen, jonka tarkoituksena on kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Tarvitsemme kuudessa kuukaudessa allekirjoitusta, jotta aloite tulee eduskunnan käsittelyyn. Näytetään me vanhemmat, että pystymme! Tee kansalaisteko! Vanhempainyhdistyksiä kannustetaan keräämään allekirjoituksia aloitteelle. Näin helppoa se on: 1. Tulostakaa kannatusilmoituksia Vanhempainliiton verkkosivuilta. 2. Järjestäkää tempaus vanhempainillassa tai lähettäkää kampanjaviesti reppupostissa. 3. Toimittakaa allekirjoitetut lomakkeet Liittoon. Aikaa meillä on helmikuun loppuun asti, mutta nopeus on valttia. Vie kampanjaa eteenpäin muissakin verkostoissasi. Suomen Vanhempainliitto huolehtii lopusta. Anne 13 v: On ihan hölmöö ku lesotaan et me juodaan energiajuomia ja ollaan koviksii. Ois parempi jos lapset ei niitä ostais ku ne ei oo hyväksi. Lasten pitäisi oppia hyville elämäntavoille, ulkoilla ja syödä terveellisesti. Äitinä en halua keinotekoisesti piristää tai lisätä aktiivisuutta. Lapset tarvitsevat riittävästi lepoa ja unta. Carola, 9- ja 7-vuotiaiden poikien äiti Allekirjoitettavia kannatusilmoituksia voi tulostaa osoitteessa Lisätietoja: ja suunnittelija Katja Repo, p Elämme hektistä suorittamisen ja näyttämisen aikaa. Pienetkään lapset eivät saa olla enää lapsia. Aikuisten tehtävä on suojella ja rauhoittaa lapsuus lapsille. Siksi haluan opettajana tukea pyrkimystä suojella lapsia heille täysin turhilta ja vahingollisilta energiajuomilta. Lapsia ei pidä vaurioittaa kemikaaleilla, joihin kehittyy riippuvuus ja jotka voivat toimia astinlautana päihteiden käytön aloittamiseen. Rehtori Martti Hellström, Espoo Kampanja Facebookissa: koti ja koulu 17

18 Kohtaa, kuuntele ja kunnioita K O T I J A P Ä I V Ä K O T I Y H D E S S Ä Teksti ja kuva: Merja Korhonen Minka (3,5 v) ei vielä tiedä mitä kasvatuskumppanuus tarkoittaa. Pappilanniemen päiväkodin aikuiset ja vanhemmat tekevät sen eteen kuitenkin ahkerasti töitä, ja Minkan arki sujuu. Yhteistyö käynnistyi kaksi vuotta sitten, kun Unilintujen vuorohoitoryhmän aikuinen tuli Minkan kotiin vierailulle. Pappilanniemen päiväkodissa Hattulassa työskentelevä Päivi Sarviluoma kertoo, että tärkeintä aloituskotikäynneissä on se, että lapseen tutustutaan tutussa ympäristössä. Lapsi on kotona rennoimmillaan ja vanhempien on helpompi puhua lapsestaan kotona. Kotikäynneistä on tullut pelkästään positiivista palautetta, jatkaa Sarviluoma. Minkan isä Petri Hurme kertoo, että vuorohoito on perheelle ainoa mahdollinen hoitomuoto. Molemmat vanhemmat ovat nuorisotyönohjaajia ja työajat painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Välillä toinen vanhemmista on töissä leirillä koko viikon. Päivi Sarviluoma uskoo että kasvatuskumppanuus korostuu erityisesti vuorohoidossa, koska lapset saattavat olla yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja päiväkodissa. Minka ei ole vielä jäänyt yön yli hoitoon. Hoitopäivän pituus vaihtelee 3-12 tunnin välillä. Perusteellista työtä kasvatuskumppanuuden puolesta Kohtaa, kuuntele ja kunnioita kiteyttää Hattulan kunta ajatuksen kasvatuskumppanuudesta. Hattula oli yksi viidestä pilottikunnasta, jossa kasvatuskumppanuutta lähdettiin viemään johdonmukaisesti eteenpäin vuonna Samaan aikaan kun kasvatuskumppanuuskoulutus alkoi, Hattulassa oltiin mukana myös Perhetyö päivähoidossa -hankkeessa, joka syvensi kasvatuskumppanuuden kehittymistä. Hankkeen myötä Hattulan varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön myös Vanhemmuuden roolikartta. Pappilanniemen alueen varhaiskasvatuksen esimies Katri Aronen kertoo vanhemmuuden roolikartan tärkeydestä henkilökunnan työvälineenä. Käytämme roolikarttaa laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa vanhempien kanssa. Kartan avulla perheet miettivät omia vanhemmuuden roolejaan. Lapsen tarpeet ovat siinä lähtökohtana. Unilintujen ryhmän kasvattajat pohtivat joka syksy, mitä roolia he työssään edus- Vuorohoito on Minkalle ainoa vaihtoehto, sillä molemmat vanhemmat tekevät ilta- ja viikonlopputöitä, kertoo Isä Petri Hurme. 18 koti ja koulu

19 Mörri-laavulla viihtyvät Aada, Sanni, Aaro, Eerik ja Lassi. tavat, Aronen kertoo. Aronen ja Sarviluoma ovat huomanneet, että esimerkiksi huolen puheeksi ottaminen vanhempien kanssa on helpompaa roolikartan avulla. Kohtaaminen ja kuunteleminen arjessa Vuorohoitoryhmässä on yleensä hyvin aikaa keskustella vanhempien kanssa, koska lapsia tuodaan ja haetaan pitkin päivää. Päivi Sarviluoma kertoo, että Unilintujen ryhmässä on käytössä havainnointilomake, johon henkilökunta tekee merkintöjä lapsen hoitopäivän aikana. Sen avulla paikalla olevan henkilökunnan on helppo kertoa kuulumiset vanhemmalle. Vanhemmille pyritään kertomaan mahdollisimman paljon asioita lapsen päivästä. Minkan isä Petri Hurme pitää päivittäistä keskustelua aikuisten välillä sujuvana. Minulle ei kerrota pelkästään, että Minka on leikkinyt, vaan mitä leikkejä hän on leikkinyt ja kenen kanssa. Sekä Hurmeen että Sarviluoman mielestä yhteistyössä on pyrittävä rehellisyyteen. Negatiivisistakin asioista on pystyttävä keskustelemaan. Perustetaan meidänkin päiväkotiin vanhempainyhdistys Haluaisitko tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin? Vanhempainyhdistystoiminnan kautta verkostoituminen käy helposti. Kokoontukaa, keittäkää kahvit ja ideoikaa! Teksti: Merja Korhonen Vanhempien aktiivinen osallistuminen päiväkodin vanhempaintoimintaan kertoo lapsuuden ja lapsen päivittäisen kasvuympäristön arvostamisesta. Vanhempien osallistuminen tukee myös henkilöstön työtä. Vanhempainyhdistys kokoaa vanhemmat luontevasti yhteen ja tarjoaa paikan yhteiselle keskustelulle ja tekemiselle. Yhdistystoiminnan kautta on mahdollista luoda uusia, juuri omaan päiväkotiin sopivia toimintatapoja kaikkien aikuisten ja lasten hyödyksi ja iloksi. Eurassa toimiva Käräjämäen päiväkodin vanhempainyhdistys Tammenterhot ry on alusta lähtien toiminut aktiivisesti päämääränään vanhempien ja päiväkodin välinen yhteistoiminta ja lasten hyvinvointi. Päiväkodin henkilökunta kertoo, että toiminta vanhempainyhdistyksen kanssa luo yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Lisäksi se edistää tiedon kulkua ja luottamusta. Talkootöitä ja maistuvia välipaloja Tammenterhojen toiminta on monipuolista. Päiväkotilasten isät rakensivat viime kesänä lasten ja aikuisten iloksi päiväkodin pihalle laavun. Laavulla on järjestetty muun muassa jouluhartaus ja päiväkodin työntekijän 50-vuotisjuhlat, jossa lapset olivat mukana. Laavu on ollut mukava retkikohde myös muille päiväkodeille. Päiväkodin henkilökunta on kiitollinen, että erilaisten projektien, kuten laavun rakentamisen ja jääradan jäädyttämisen myötä, myös isät on saatu aktiivisesti vanhempaintoimintaan mukaan. Viime syksynä Tammenterhot toteuttivat yhteistyössä Satakunnan Marttojen kanssa välipalakurssin esikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Päiväkodilla vietettiin yhteistä iltaa vihanneksiin ja juureksiin tutustuen. Esikoululaiset oppivat valmistamaan kolmioleipiä ja banaanismoothien. Mielestäni vanhempainyhdistys on osaltaan tukenut vanhempien keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja olemme auttaneet vanhempia tutustumaan toinen toisiinsa, kiteyttää vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Mari Rinta-Keturi Tammenterhojen toiminnasta. Katso lisätietoja vanhempaintoiminnasta: vanhempainliitto.fi koti ja koulu 19

20 N Ä K Ö K U L M A Uudet oppimisympäristöt ovat aistiystävällisiä Margit Sjöroos J okainen voi tarkastella omaa ympäristöään ja huomata, miten oma ja toisten käyttäytyminen muuttuu esimerkiksi meluisassa tilassa, päivästä tietokoneen tai television äärellä tai ostoskeskuksessa. Siltamäen ala-asteella Helsingissä ja Soukan koulussa, Espoossa, osa koululaisista saa aloittaa päivänsä luokassa, jossa negatiivisia aistiärsykkeitä eli negatiivisia, fyysisiä stressitekijöitä on vähennetty. Luokassa on vireystilaan vaikuttavia tekijöitä, kuten valaistus ja äänimaisemointi, joita voi säätää. Luokassa näkyy koulun tarina, jota luomassa suunnittelijan kanssa ovat olleet oppilaat ja opettajat. Aistiystävälliset tilat tukevat eri aistien kautta tapahtuvaa, päivittäisiä toimintoja ja oppimista. Tiloissa monikanavaisen oppijuuden lisäksi on huomioitu muun muassa kolme opetuksen suuntaa. Näitä Stress free area konseptiini perustuvia luokkia ja koulun tiloja on tulossa lisää. Tällä hetkellä kehitämme esimerkiksi Aalto Yliopiston oppimisympäristöjä, innovaatioprosesseja sekä muun muassa NCC:n kanssa Haukiputaan lukiota ja alakoulua Oulussa. Näkökulmamme on universaali; stressiin ja vireystilaan vaikuttavat tekijät, kuten perustunteet ja -tarpeet ovat samoja maasta ja kulttuurista riippumatta. Viehättävintä moniaistisessa, aistiergonomisessa hyvinvointisuunnittelussa on, että sille ei ole taloudellisia, eikä teknisiä esteitä, se on kulttuurista riippumatonta, eikä se sulje mitään tyylisuuntaa pois. Ainoana esteenä on asenne, uskallus poiketa aiemmasta. Suunnitella niin, että tilaajan, käyttäjän tai suunnittelijan egot eivät olekaan tärkeintä, vaan että työ on prosessi, joka tehdään oikeasti yhteistyössä. Negatiivisten aistiärsykkeiden vähentäminen, vireystilan suhteuttaminen toimintoon, säädeltävyys ja monialaisuus ovat tuottaneet hyviä kokemuksia. Viihtyvyys, keskittyminen, luovuus, yhteisöllisyys ja yksityisyys, sekä tilan kokeminen omaksi paranivat. Defensiivinen käytös ja aggressiivisuus vähenivät. Aistiärsykkeiden ominaisuudet vaikuttavat ihmisen mieleen, vireystilaan ja kokemukseen. Jatkuva negatiivinen, fyysinen aistiärsyke vaikuttaa terveyteen kuormittamalla tai suoraan vahingoittamalla. Negatiiviset ja fyysiset stressitekijät vaikuttavat ilmapiiriin, keskittymiseen sekä jaksamiseen ja voivat tuottaa myös psykosomaattisia oireita. Suunnittelun rinnalla koulutamme stressin olemuksesta, vireystilaan ja mielenmaisemaan vaikuttavista asioista, sekä myötätuntoisesta asenteesta itseen ja toiseen. Tavoitteeni on aistiystävällinen koulu myötätuntoisella oppimisympäristökulttuurilla. Yhteiskunnassa on nähtävissä uuden ajan alkaminen, jota kutsun tiedostamisen aikakaudeksi. Kiinnitämme huomiota hyvinvointiin ja tasapainoa tukeviin asioihin entisen itsekeskeisyyden ja lyhyen tähtäimen halujen sijaan. Suomi voisi olla aistiystävällisten, hyvinvointia tukevien oppimisympäristöjen esimerkki, ja tehdä siitä uuden vientituotteen. Margit Sjöroos Concept designer Conbalance Oy Yritys on erikoistunut hyvinvointiin Stress free area - ja Myötätuntokonsepteilla. Stress free area on Margit Sjöroosin luoma kaupunki-, tila ja sisustussuunnittelu, jossa tavoite on vähentää negatiivisia, fyysisiä aistiärsykkeitä eli stressitekijöitä, ja edistää hyvinvointia ja elämänlaatua. Myötätunto -koulutuskonsepti keskittyy mielenmaisemaan, tilakokemuksen, persoonan, asenteen ja motivaation yhteyteen. Se perustuu Sjöroosin vuonna 2010 kirjoittamaan kirjaan Myötätunto -ole läsnä, elä mukana. 20 koti ja koulu

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO 3.12.2014 Kaija Lajunen & RiiAa Ala- Luhtala Tunne- ja turvataidot osaamiseksi - hanke Lajunen & Ala- Luhtala 3.12.2014 1 TUNNE- JA TURVATAITOJA

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Vastausten määrä: 82 Tulostettu :59:08

Vastausten määrä: 82 Tulostettu :59:08 Vastausten määrä: 82 Tulostettu 6.2.2013 10:59:08 Poiminta luokat 1-6 1. luokalla = 1 (Uusi) TAI 2. luokalla = 1 TAI 3. luokalla = 1 TAI 4. luokalla = 1 TAI 5. luokalla = 1 TAI 6. luokalla = 1 Lapseni

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot