SEURAKUNTALEHTI. Joulu tammikuu Tampereen metodistiseurakunta

Transkriptio

1 SEURAKUNTALEHTI Joulu tammikuu Tampereen metodistiseurakunta

2 Uusi vuosi, uudet kujeet Vanhan vuoden lopulla ja uuden alkaessa meillä ihmisillä on tapana tehdä erilaisia lupauksia ja toivoa ystäville ja koko maailmalle parempaa elämää ensivuodeksi. Seurakunnan kirkolle keskittyvä toiminta hiljenee hetkeksi joulun jälkeen, mutta seurakunta uskovien yhteisönä ei hiljene. Se on toivon ja rakkauden sanoman välittäjä siellä, missä siihen uskon kautta liitetyt ikinä liikkuvatkaan. Kun kohtaamme Jumalan ja usko alkaa kasvaa meissä, se johtuu siitä, että Jumala on jollakin lailla jonkun kautta puhunut meille. Se voi olla ystävä kahvikupin äärellä, saarnaaja kirkossa, TV-ohjelma tai mikä vain elämämme tapahtuma. Usein Jumalan kohtaaminen tapahtuu arjessa toisten ihmisten kautta. Siksi seurakunnan tulisi näkyä siellä, missä ihmiset elävät elämäänsä: työpaikoilla, kaupungin kaduilla ja puistoissa, erilaisissa tapahtumissa jne. Elämme arkeamme hyvin erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Oikeastaan normaalia arkea ei olekaan, kun keskustelemme hieman enemmän ihmisten kanssa. Useat ihmiset elävät arkeaan yhteiskunnan marginaaleissa, jonne monet uskovatkaan eivät tahdo tai osaa etsiytyä. Onneksi meillä on muutamia henkilöitä, joilla on kutsu levittää evankeliumia myös vankiloissa ja päihdelaitoksissa. Näihin elämäntilanteisiin ei kenenkään toivoisi joutuvan, mutta niihinkin yltävät Jumalan rakastavat ja hoivaavat kädet uskollisen evankeliointitiimimme kautta. Meidät on kutsuttu olemaan ihmisiä ihmistä varten omassa arkielämässämme. Ihmiset, joita kohtaamme, ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä kuin me, riippumatta siitä, ovatko he uskossa vai eivät. Meidän kannattaa kuunnella, millaisia tarpeita heillä on ja pohtia rukoillen, miten me voisimme vastata näihin tarpeisiin Jumalan rakkautta osoittaen. Sunnuntaijumalanpalvelus on yhteinen Jumalan kohtaamisen paikkamme uskovina, mutta henkilökohtaisempi kohtaaminen ja yhteyden luominen on niissä vaikeampaa. Henkilökohtaisen rukouksen mahdollisuus on oltava näkyvästi läsnä myös näissä tilaisuuksissa rukouspalvelun ja hoitavan Jumalan sanan kautta. Lisäksi pienempien ryhmien kokoontuminen ihmistenvälisen yhteyden lisäämiseksi on tärkeää. Ensivuonna kristilliseen kasvuun ja vastuuseen sekä rukoukseen tähtäävien pienryhmien kautta toivon, että voisimme entistä paremmin kohdata ihmisiä ja kertoa siitä toivosta, jossa uskomme kasvaa (1. Piet. 3:13 16). Kristillinen kasvu on kuin lapsen kasvua. Lapsi on ihmisenä yhtä arvokas kuin aikuinen, mutta lapsi tarvitsee tahon joka tarjoaa hänelle suojaa, ravintoa sekä oppimisen mahdollisuuden. Opetustoiminta seurakunnan keskellä tähtää kristittynä ihmisenä kasvuun. Se on kuin ruokaa, joka pitää pureskella, arvioida ja uskovana ihmisenä elämisen ja palvelemisen kautta muuttaa koko seurakuntaruumiin kasvuksi. Aluksi on hyvä mutustaa uskon ja Raamatun perusteita ABC-kurssilla ja lähteä paikallissaarnaajan tai seurakuntapalvelijan opintojen pariin. Jo ihmisenä elämisen kannalta on hyvä tunnistaa omat ominaispiirteensä. Seurakunnassa usein uraudumme luule-

3 maan, että vaikkapa puusepän taidoilla ei ole paikkaa seurakunnassa. Toivon, että oppisimme näkemään seurakunnan enemmän arjen kuin vain sunnuntain elämänalueena. Kaikkialla, missä liikumme, olemme Jumalan edessä ja muodostamme Jumalan seurakunnan. Seurakunnan jäseninä voimme pyytää apua toisiltamme, jos mielessämme on erityisiä toimintamuotoja, joita tahtoisimme toteuttaa. Ja erilaisia tarpeita löytyy. Esimerkiksi pyhäkoulu-, nais- ja miestyö ovat alueita, joilla toiminta vaatii alttiita palvelijoita. Läpi vuodenvaihteen ja ensi vuoden jokainen halukas voi ilmoittautua mukaan kampanjaan. Tärkeintä on, että olet antanut lahjasi olivat ne mitä vain siihen käyttöön, johon koet Jumalan ne tahtovan. Kasvu ja oppiminen yksilöiden ja koko seurakuntaruumiin toteutuvat ravinnon ja toiminnan tasapainossa. Usein ajatellaan, että kunhan saavutamme omavaraisuuden seurakuntana, ja kun vatsamme on täynnä yksilöinä, meidän on helpompi keskittyä toisten tilanteisiin. Ihmisiä olemme yhteisöllisiä olentoja, jotka selviytyvät parhaiten avoimessa, luotettavassa ja rakastavassa yhteisössä. Voimme jo pieninä ja joissakin suhteissa itsessämme heikkoina pyrkiä yhteyteen toisten kanssa. Voimme antaa ja voimme saada, kun olemme suhteessa toisiin ihmisiin ja seurakuntiin. Kun me saamme materiaaliset ja henkiset resurssimme vahvistettua, emme saa unohtaa, että olemme itse olleet pieniä ja heikkoja. Ensi vuonna tahdomme tukea etenkin oman kirkkokuntamme työtä (unohtamatta yhteistyötä muiden kristillisten toimijoiden kanssa) sekä etsiä mahdollisuuksia uusien uskonyhteisöjen perustamiseen kirkkokuntamme tukemana. Hyvää joulunaikaa ja uuden vuoden odotusta! Sami Lind Tampereen metodistiseurakunnan seurakuntalehti Toimitus: Jan-Markus Jeromaa, p Taitto: Veli Loponen. Tampereen metodistiseurakunta Lapintie 4, Tampere Pastori: Jan- Markus Jeromaa metodistikirkko.fi Kotisivu: Pankki: Nordea , viitteet: srk. maksu 1300, lahjoitus 2600, kirjamyynti 3900, evankeliointi- ja lähetystyö

4 Joulu tammikuun ohjelma Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Ohjelmassa yleensä lyhyt sana, rukousta yhteisten asioiden puolesta ja rukouspalvelua. Pe klo 13 Eläkeläistupa. Su klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Liisa Nenonen. Joulua odotellessa: Rukous ja joulukalenteri. Musiikki Happy End. Ehtoollinen, lähetyslounas ja pyhäkoulu lapsille. Ma klo 17 Naistenilta pikkujoulujen merkeissä, nyyttärit. Tuo tullessasi noin 5 euron arvoinen lahjapaketti. Kotigastronomi tulee maistattamaan ja esittelemään tuotteitaan. To klo 14 Rukous Suomen puolesta. Itsenäisyyspäivän yhteinen rukoustapahtuma Helluntaiseurakunnassa Aleksanterinkatu 18. Nouse, ole kirkas Jes. 60:1. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Joulua odotellessa: Joululahjaostoksilla. Musiikki Arto Ovaska ja Kimmo Rasimus. Ehtoollinen, pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Huom! Aloitamme ylistyksellä ja rukouksella jo klo 16. Tervetuloa kaikille! Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Ohjelmassa yleensä lyhyt sana, rukousta yhteisten asioiden puolesta ja rukouspalvelua. Su klo 15 Seurakunnan joulujuhla. Enkelikulkue, joulukuvaelma, jouluruno, joululauluja. Lapsille joulupussit. Jouluinen kahvitarjoilu. Juontaa Katri Palmroth, lyhyt puhe Jan-Markus Jeromaa. Musiikki Emmi Jokinen ja Lindit. Ma klo 17 Seurakuntaneuvoston kokous. Su klo 17 Joulun iltakirkko, Matti Sälli ja Eila Laakso. Joulu, satuakin ihmeellisempää. Musiikki Mika Ylipää. Kirkkokahvit. Su klo 17 Iltakirkko, Sini Lahnajärvi. Olet enemmän kuin voittaja. Musiikki Matti Koponen. Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit Pe klo 18 Liekki-ilta, Jimmy Huhtala ja nuorten ylistysbändi Valkeakoskelta vierailevat. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukouspalvelu. Su 6.1. klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Jori Brander. Uusi puhesarja kristillisistä kirkoista alkaa. Kristillinen kirkkoperhe. Ortodoksikirkko: Mystiikka, liturgia ja perinteet. Musiikki Arto Ovaska ja Kimmo Rasimus. Ehtoollinen, pyhäkoulu lapsille ja lähetyskahvit. Kaikille tervetuloa! Ma 7.1. klo 17 Naistenilta. Pe klo 13 Eläkeläistupa. Sanaa, rukousta, keskustelua ja kahvit. Lisätiedot Simo p Kaikille tervetuloa! Su 13.1.klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Kristillinen kirkkoperhe. Katolinen kirkko: Messu ja sakramentit. Musiikki Erkko Lahnajärvi. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Tule kokemaan yhteyttä käsitöiden ja askartelun parissa. Lisätietoja Anne p Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Ohjelmassa yleensä lyhyt sana, rukousta yhteisten asioiden puolesta ja rukouspalvelua. 4

5 Tervetuloa kirkkoon! Pirkkalan kotiseurakunnan ohjelman löydät nettisivuilta: www. pirkkalankotiseurakunta.fi Ohjelmassa on joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai Yhtä matkaa -ilta klo 17. Pe klo 18 Liekki-ilta. Sini Lahnajärvi. HENGEN HEDELMÄ sarja alkaa! Rakkaus. Musiikki Franz Lindström. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 14 alkaen ekumeeninen rukousvaellus alkaen Adventtikirkosta. Klo Metodistikirkko. Kuljemme ristikulkueena eri kirkoista toiseen rukoillen yhteisten asioiden puolesta. Jokaisessa etapissa pieni hartaus. Tervetuloa mukaan! Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Kristillinen kirkkoperhe. Evankelisluterilainen kirkko: Usko ja sana. Musiikki Arto Ovaska ja Kimmo Rasimus. Ehtoollinen, pyhäkoulu lapsille ja kirkkokahvit. Huom! Aloitamme ylistyksellä ja rukouksella jo klo 16 alkaen. Tervetuloa kaikille! Ma klo 17 Seurakuntaneuvoston kokous. Ke klo 17 Musiikkityön palaveri. Tervetuloa kaikille uusille ja vanhoille soittajille ja laulajille mukaan! Jaamme kokemuksia, sekä suunnittelemme tulevia tilaisuuksia ja jaamme vastuuvuoroja. Lisätietoja Mika p Ke klo 18 Pyhäkoulutyön palaveri. Tervetuloa kaikille uusille kiinnostuneille ja vanhoille palvelijoille. Pe klo 13 Eläkeläistupa. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Kristillinen kirkkoperhe. Baptistikirkko: Kääntymys, kaste ja seurakunta. Musiikki Happy End. Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Pe 1.2. klo 18 Liekki-ilta, Liisa Nenonen. Hengen hedelmä: Ilo. Musiikki Up to Heavens. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukouspalvelu. Su 3.2. klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Sami Lind. Kristillinen kirkkoperhe. Helluntaikirkko: Pyhän Hengen voima. Musiikki Mika Ylipää. Ehtoollinen, pyhäkoulu lapsille ja lähetyskahvit. 5

6 Näin jumala johti Bethel Missionin toiminnanjohtajan, Vijaya Frederickin kertomus Ollessaan Suomessa touko-kesäkuussa 2012 Vijaya Frederick kertoili elämäntarinaansa seuraavasti: Olin aivan pieni vauva kun isäni kuoli hukkumalla. Myös minä jouduin veden varaan ja virta vei minut mennessään. Äitini, joka oli mukana samassa onnettomuudessa, luuli jo menettäneensä minut, mutta minut löydettiin tiedottomana, vettä olin vetänyt henkeeni vaikka kuinka paljon. Kaikki sanoivat minun kuolleen, mutta olin kuitenkin päästänyt pienen pärskähdyksen ja silloin oli aloitettu tekohengitys, jonka tuloksena jäin henkiin. Sydänvikani johtunee tuosta tapahtumasta. Äitini ja minä jouduimme sitten asumaan enoni luokse. Intiassa leskien ja orpojen asema oli silloin, ja on edelleen hyvin vaikea. Äitini joutui tekemään raskasta maatyötä pellolla, jotta saisimme rahaa elantoomme. Pääsin kuitenkin kyläkouluun serkkujeni kanssa. Kun tuli aika pyrkiä oppikouluun (meillä on hieman erilainen koulusysteemin kuin Suomessa) olisin halunnut kovin jatkaa koulunkäyntiä kuten eräs naapurin tyttö. Kyselin enolta voisinko mennä koulun järjestämiin testeihin. Eno sanoi, ettei se käynyt päinsä koska hänellä ei ollut varaa kouluttaa minua. Menin kuitenkin salaa pääsykokeisiin ja pääsin kouluun. Äiti lupasi tehdä kaksin verroin työtä, että saisin oppikoulun käydyksi. Olimme silloin vielä uskonnoltamme hinduja. Koulu oli kuitenkin kristillinen koulu ja siellä vieraili silloin tällöin eräs evankelista. Hän puhui usein siitä, että Jumala on orpojen Isä ja leskien turva. Kapinoin kuitenkin tuollaista Jumalaa vastaan, joka oli antanut isäni hukkua. Erään kerran sanoin Jumalalle illalla, että jos kerran olet minun isäni niin ilmesty minulle jollakin lailla, muuten en usko sinuun. Samana yönä näin asuntolassa huoneeni seinällä ikään kuin kirjoituksen. Sain selville, että siinä luki: Jes.43:1 2. En ollut uskoa silmiäni. Huoneessani oli raamattu ja keskellä yötä etsin tuon kohdan ja se oli juuri minulle. Minä olin pelastunut veden vallasta ja kerran myös tulipalosta! Kysyin seuraavana päivänä tuolta evankelistalta miksi tuo sanoma tuli minulle. Hän sanoi, että kun annan elämäni kokonaan Jumalan varaan, niin Jumala pitää minusta huolen ja että Jumalalla näyttää olevan minulle suuri tehtävä. Näin käännyin kristinuskoon. Myös äitini otti vastaan Jeesuksen. Kun olin vasta 19-vuotias, enoni oli löytänyt minulle aviomiehen. Hänestä tuli myöhemmin pappi ja seminaarin opettaja. Saimme kuusi lasta. Elämämme oli järjestyksessä kunnes meitä kohtasi onnettomuus. Mieheni sairastui syöpään ja kuoli ollessani 36-vuotias. Olin nyt siis itse leski ja lapseni olivat orpoja. Kaiken lisäksi jouduimme pois työsuhdeasunnosta eikä minulla ollut tuloja. Jumala, isäni, kantoi kuitenkin meitä kaikkien vaikeuksien keskellä. Jopa niin, että kun en illalla tiennyt mitä lapsille aamulla syötäväksi antaisin, niin ammulla löysin ruokakorin portailtamme. Mieheni suomalainen ystävä (Hans Sigzelius) järjesti lapsillemme kummit Suomesta ja vähitellen aloin ajatella myös muita orpo- 6

7 lapsia. Kotikylässäni, Nellipudissa, heitä oli monta. Jo mieheni oli järjestänyt apua 12:lle lapselle. Sen työn pitäisi jatkua. Ajattelin myös köyhien kaupunkilasten koulutusta. Näin syntyi koulu laitakaupungin lapsille. Ystävät Suomessa auttoivat. Tällä hetkellä, vuonna 2012, kummilapsia on 140, Chennain peruskoulussamme on 60 lasta ja 8 opettajaa. Nellipudissa ruokimme ja vaatetamme leskiä. Heitä on kaiken kaikkiaan noin 200. Omat lapseni ovat saaneet koulutusta ja menestyneet hyvin. Vanhin poikani on muusikko ja tällä hetekellä hän toimii Yhdysvalloissa. Nuorin poikani on Australiassa lutherilaisen seurakunnan pastori ja tekee samalla teologian jatko-opintoja saavuttaakseen tohtorin arvon. Vanhin tyttäreni Shanti, joka on myös mukana Bethel Missionin työssä, on yhteiskuntatieteiden tohtori. Toinen tyttäreni, Rani, on teologian maisteri ja opettaja. Hän asuu miehensä kanssa Bangaloren kaupungissa, jossa Ranin mies toimii baptistiseurakunnan pastorina. Yksi pojistani on erikoistunut ATK-asioihin ja hän joutuu työnantajansa puolesta aina silloin tällöin matkustamaan USA:han mikä on mielestäni hyvä sillä silloin hän voi myös tavata siellä asuvaa veljeään. Kotona luonani asuu poikani Billy ja hänen vaimonsa sekä heidän pieni poikansa. Kaikista meistä on Jumala, isäni, huolehtinut erinomaisen hyvin. Lapsenlapsia minulla on seitsemän. Haluan sanoa sinulle, joka tätä kuuntelet (tai luet): Älä pelkää, Jumala on sinutkin lunastanut. Hän on sinut nimeltä kutsunut ja sinä olet Hänen. Luota Häneen. Kaikki raamatun lupaukset ovat voimassa edelleenkin. Siihen minä uskon ja olen sen kokenut. Vijaya Frederick Muistiin merkinnyt ja muokannut Iris Rajamaa 7

8 Historiaa osa 2 Tampereen metodistiseurakunta Ensimmäinen suomenkielinen metodistiseurakunta perustettiin vuonna 1887 Poriin, jonne Vaasassa vaikuttanut K.J.Lindborg sai määräyksen aloittaa metodistisen toiminnan. Hän itse puhui alkuun vain ruotsiksi, mutta sai pian avukseen apteekkarioppilas Johan Häggmanin, joka tulkkasi kokouksia suomeksi. Myöhemmin J. W. Häggmanista tuli metodistikirkon pastori ja hän toimi Tampereen metodistiseurakunnassa pastorina ( ) sekä Metodisti Teologinen Seminaarin johtajana. Vuosina Tampereen seurakunnan johtajana toimi maallikkosaarnaaja Anders Blomqvist. Hänen ohella ja hänen jälkeensä Tampereella toimi nimitettynä pastorina maallikkosaarnaaja ja pelastusarmeijan upseerinakin toiminut K.L. Ahlgren ( ). Näinä ensimmäisinä vuosina Tampereen seurakunnantoiminta oli hyvin pienimuutoista, mutta Bostonin metodistikirkon yliopistossa opiskelleen J.W. Häggmanin tultua pastoriksi, metodistiseurakunnassa alkoi uusi vaihe. Häggmanista tuli johtohahmo niin Tampereen metodistiseurakunnalle kuin koko maamme suomenkieliselle metodismille. Hänen toimintakautensa Tampereella vuosina oli metodismin kukoistusaikaa. Tampereen seurakunnan toiminta laajeni monipuoliseksi. Hämeenkatu 4:n huoneisto kävi pieneksi, kun etenkin suomenkielisten kokousten suosio oli niin suuri. Vuosisadan vaihteessa vuokrattiin huoneistot myös Kuninkaankadulta, Tammelasta ja Pispalasta. Tampereella seurakuntalaisista pidettiin epävirallista jäsenluetteloa vuodesta 1895 lähtien välisenä aikana luetteloon lisättiin 162 henkilöä, joista 37 oli miehiä ja loput naisia. Miehistä suurin osa oli pastoreita, saarnaajia tai seminaarilaisia. Virallinen rekisteri perustettiin vuonna 1901 ja neljän vuoden aikana seurakunnan viralliseen kirjaan merkittiin neljä perhettä, joista kaksi oli saarnaajien perhettä sekä kauppiaan ja tallimestarin perhe. Yksittäisten henkilöiden joukossa oli seitsemän saarnaajaa, kaksi palvelijatarta, yksi piirtäjän leski ja seitsemän tehtaalaista. Kahdella perheellä ja yhdellä yksinäisellä oli äidinkielenään ruotsi. Ensimmäinen Tampereen metodistiseurakunnan viralliseen rekisteriin (pääkirjaan) kirjattu henkilö vuonna 1901 oli puuvillatehtaantyöntekijä Elisabeth Sigg (synt. 1833). Muuttokirja metodistiseurakunnan jäseneksi evankelis-luterilaisesta seurakunnasta kirjattiin ylös Seurakunnan kirjoihin merkittiin myös muita tietoja: Elisabeth Sigg, pellavatehtaantyöntekijä, Tampere syntynyt: Messukylä rokotettu: on äidinkieli: suomi täysyhteyteen ottamisen päivämäärä: kastettu lapsena: on asevelvollisuus: nainen siviilisääty: vapaa, naimaton maine/ sielun tai ruumiin virheitä: puhdas sivistysmäärä: lukee ja kirjoittaa kuoli: vanhuuden heikkouteen Seurakuntalaisten tiedoista saattoi olla käydä ilmi myös sakkojen saaminen tai siirtolaiseksi lähteminen. Esimerkiksi erään nuoren naisen kohdalla oli merkintä, että hän oli ottanut matkapassin Amerikkaan Kyseisestä naisesta oli lisäksi tiedot puhdasmaineinen, kansakoulua käynyt, vapaa, naimaton sekä lisäys myöhemmin, että nuori nainen oli mennyt P-Amerikan Yhdysvalloissa naimisiin, nyk. nimi Smith. Metodisti Teologinen Seminaa- 8

9 ri sekä Nuorisoyhdistys Valo Tampereella metodistiteologinen seminaari aloitti toimintansa syksyllä Sen ensimmäiset opiskelijat olivat Matti Lehtonen, K.A. Nurmi, Karl Holmström sekä Joh. Puttonen (myöh. Valkama). Koulu oli kolmivuotinen ja sisäänpääsyn ehdoksi hakijoilta vaadittiin kotiseurakunnan antama suositus sekä kouluhallituksen hyväksyntä. Lukuvuosi kesti syyskuun 1. päivästä kesäkuun 1. päivään. Oppiaineina koulussa olivat muun muassa kotimaiset kielet, englanti, kreikka, historia-aineita, luonnontieteitä, aritmetiikka, geometria, homiletiikka (vapaasti suomennettuna saarnaoppi), dogmatiikka sekä kirkkojärjestyksen ja Raamatun tuntemus. Seminaarilaiset hoitivat Tampereella kokonaan Tammelan rukoushuoneen toiminnan ja he kävivät maaseudullakin puhumassa sekä pitämässä sunnuntaisaarnoja. Lempäälässä, Nokialla ja Kyröskoskella metodisteilla oli omat vakituiset saarnapaikkansa. Häggmanin ollessa pastorina, hänen apunaan oli paljon myös entinen sotarovasti Petterson, joka käännyttyään auttoi Häggmania saarnaamisessa, seminaarityössä sekä kirjallisessa toiminnassa. Metodisteilla oli merkittävää nuorisotoimintaa myös Tampereella. Häggman itse oli vasta 32-vuotias tullessaan Tampereelle pastoriksi, joten hän vaikutti osaltaan ikänsä vuoksi muidenkin nuorten miesten ja naisten kääntymiseen sekä nuorison aktiiviseen toimintaan. Nuorisotoimintaa varten perustettiin Epworth-nuorisoliiton alaosasto Valo. Siihen liittyi heti 82 jäsentä ja luku lisääntyi vielä seuraavina vuosina. Näin ollen metodistien toiminta oli ja 1900-lukujen vaihteessa hyvinkin vilkasta. Tämän lisäksi seurakunnassa toimi 1900-luvun alussa 10 pienryhmää (jotka kokoontuivat kodeissa aina lauantai-iltaisin) sekä sunnuntaikoulut lapsille. Häggmanin tehtävien lisääntyessä Tampereen metodistiseurakunnan apulaissaarnaajaksi määrättiin 1897 Harras Henrik Högman (myöh. Aulanko). Hän toimi myös seminaarin opettajana sekä kustannustoiminnan hoitajana. Häggmanin siirryt- tyä Helsinkiin 1907 Aulanko sai vastuulleen suomenkielisen piirikunnan johdon. Tällöin Tampereen metodistiseurakunnassa alkoi rauhallisemman kehityksen aika. Hänen aikakaudelleen merkittävä etappi oli diakoniatyön aloittaminen ja Epilän orpokodin perustaminen joulukuussa Ensimmäisen maailmansodan aikana diakoniatoimintaa järjestettiin jo useissa seurakunnissa sekä nuorisoliitoissa ruokajakelun muodossa. Tampereen seurakunnan nimitetyt pastorit ( ) K.L. Ahlgren J.W. Häggman H.H. Högman (1906->Aulanko); piirikunnan johtaja K. Ruotsalainen V.K. Aulanko Seurakunnan tietoja Koejäseniä/ På prof Täysjäseniä Paikallissaarnaajia Kuolleet Kastetut lapset Sunnuntaikouluja Keskimäär. kävijämäärä, aikuiset/lapset / / / / / / /250 Taulukko 1. Tampereen metodistiseurakunnan tietoja vuosilta (Lähde: Seurakunnan vuosikirjat ). 9

10 Rukousrinki rukoilee päivittäin seurakunnan rukousaiheiden puolesta. Ilmoittaudu rukoilijaksi tai anna aiheesi Liisalle: lisanenonen (at) gmail.com, p Rukouskokous parin viikon välein tiistaisin kirkon kellarin kerhohuoneella klo19. Naistenilta kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 17. Ryhmästä voit tiedustella Mervi Vuoriselta p Käsityö- ja askartelukerho maanantaisin klo 17. Tule kokemaan yhteyttä käsitöiden parissa. Pieni materiaalimaksu. Lisätiedot Anne J. p Nuorten aikuisten raamattupiiri kokoontuu parin viikon välein kirkolla. Lisätiedot Matti Sälli p Urheat alkueläimet -solu nuorille kokoontuu parin viikon välein. Lisätiedot Annika Pajunoja p Eläkeläistupa joka toinen perjantai klo 13 Metodistikirkolla. Kahvittelua, sanaa, rukousta ja laulua. Lisätiedot Simo p Uskon ABC keskiviikkoisin klo 18 Metodistikirkolla. 12 kerran kokonaisuus kristillisen KAMPANJA jatkuu edelleen! Jos 50 ihmistä sitoutuisi antamaan vähintään 50 euroa kuukaudessa tuloistaan seurakunnalle, niin saisimme maksettua hyvin kaikki menomme ja kehitettyä seurakuntamme työtä. Lähde sinäkin tukemaan seurakuntamme työtä rahalahjallasi kuukausittain. Mukaan pääset antamalla kuukausittain vähintään 50 euroa seurakunnan tilille Nordea ja laittamalla viitenumeroksi Kerro myös päätöksesi Jan-pastorille p Toimintaa uskon perusteista. Ilmoittautuminen p Jäsenyysiltoja järjestetään tarpeen mukaan kaikille seurakunnan jäsenyydestä kiinnostuneille. Ilmoittaudu Jan-pastori p Suomenkielen alkeiskurssi ulkomaalaisille tiistaisin klo alk. 25.9, sekä suomenkielen keskusteluryhmä tiistaisin klo maahanmuuttajille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Talous Palvelu kaipaa palvelijoita: Evankeliointitiimi (Sini p ), musiikkityö (Mika Ylipää ), tarjoilupalvelu (Ulla p ), lapsityö (Elina p ), mediatyö (Jan p , Etsitään miksaajia!), sekä tervetulotiimi (Reino p ). Jos kiinnostaa oppia ja kokeilla, ota rohkeasti yhteyttä! 4506). Nyt mukaan on ilmoittautunut 28 osuutta. Uskomme ja rukoilemme välitavoitteemme 30 ilmoittautunutta tulevan täyteen vuoden vaihteeseen mennessä. Seurakuntamme toimii vapaaehtoisin lahjoituksin. Kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä. Ala sinäkin kannattamaan seurakuntaa ja sen työtä varoillasi. Saat lahjaksi hyvän mielen! Seurakunta kiittää kaikkia antajia, sillä taloutemme on kääntynyt parempaan, kiitos Jumalalle! 10

11 2013 Lähetyskohteet Tammikuu Intian Bethel-Mission evankeliointityö Helmikuu Intian Bethel-Mission leskityö Maaliskuu UMCOR Huhtikuu Intia Bethel-Mission muna-, maitoprojekti Toukokuu Sisälähetys Kesäkuu vepsän työ Heinäkuu Viron pastorit Elokuu Intia Bethel-Mission kristillinen koulutyö Syyskuu OM Lokakuu Vepsän työ, lapset (varalla operaatio Joulun lapsi) Marraskuu Intia Bethel-Missio Joulukuu UMCOR Keräämme varoja lähetyskohteisiimme kuukausittain lähetysjumalanpalveluksen yhteydessä pidettävillä lähetyslounailla tai lähetyskahveilla. Tuotto menee kyseiseen kohteeseen. Lisäksi seurakuntamme tukee kuukausittain yhtä kummityttöä Intiassa. Tervetuloa tekemään lähetystyötä ja osallistumaan lähetysjumalanpalveluksiin joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. Viitteet: srk maksu 1300, lahjoitus 2600, kirjamyynti 3900, evankeliointi- ja lähetystyö KIITOS! Saajan tilinumero Saaja Maksaja Nordea Tampereen metodistiseurakunta Tilisiirto 10 euroa/kk 20/euroa/kk 50 euroa/kk 100 euroa/kk euroa/kk (jokin sopiva summa) Allekirjoitus Viitenumero Tililtä Eräpäivä Euro 11

12 Jeesus, Nintendo ja krapula Eräänä lauantai- päivänä olin ystäväni luona pelaamassa Nintendoa ja koska oli juurikin lauantai, ystäväni makasi sängyllä ja päästeli vähän väliä tuskaisia äännähdyksiä. Äänekkään puhaltamisen ja voivottelun lomassa hän esitti minulle kysymyksen: Olisiko mitenkään mahdollista, että kun olet niissä kirkonmenoissa niin muistaisit tätä minun alkoholiongelmaa?. Vastasin suoralta kädeltä että totta kai. Aikani pelattua totesin että on aika lähteä kotiin ja hyvästelin krapulaisen ystäväni. Kotimatkalla rupesin kuitenkin miettimään ystäväni kysymystä uudelleen ja eritoten vastaustani. Tulin lopulta siihen tulokseen, että voisi olla hyvinkin mahdollista että Jeesus ei tahtoisi vapauttaa ystävääni hänen alkoholiongelmastaan. Tämä toteamus on luultavasti hyvin hämmentävä ja yritänkin nyt selventää tarkoitustani omakohtaisella kokemuksellani. Eräässä elämäni vaiheessa olin oikein tyytyväinen elämääni. Mukavia asioita oli tapahtunut kohdalleni hyvällä rytmityksellä ja oli helppo sanoa Jumala on hyvä leveä hymy kasvoilla. Mutta kuitenkin oli yksi asia joka kalvoi tätä hyvinvointiani. Se oli iltaisin iskevä raastava yksinäisyydentunne. Tein kaikkeni mitä osasin tunteen käsittelemiseksi. Minä ryvin itsesäälissä, kuuntelin The Smithsiä (joka tosin taitaa olla sama asia) ja ruikutin tyttöystävää Jumalalta. Myös pornografian katselemisen kiusaus nosti rumaa päätänsä aika ajoin mutta useimmiten onnistuin kieltäytymään sen ehdotuksista. En siis tosin aina ja tämä onkin johtanut siihen että minulla ei ole kotonani nettiyhteyttä ja olen kahdelle ystävälleni tilivelvollinen tekemistäni. Joten minä rukoilin että Jumala saattaisi minut parisuhteeseen. Rukoilin sitä pitkään ja hartaasti mutta mitään ei ilmaantunut. Sitten eräänä päivä kun olin viettämässä hartaushetkeäni, luin Markuksen evankeliumia ja vastaani tuli kertomus Jeesuksesta ja verenvuotoa sairastavasta naisesta. Aluksi maistelin tätä paikkaa ja mietin joitakin ystäviäni joiden elämään saatoin tämän kohdan soveltaa. Nyökyttelin päätäni tarmokkaasti ja ylistin Jumalan viisautta jota Raamatusta sain lukea. Mutta sitten hiljalleen tarinan kärki alkoikin ikävällä tavalla kääntyä osoittamaan myös omaa elämääni. Tajusin että olin itsekin kuin tuo verenvuototautia sairastava nainen. Halusin salaa luikkia Jeesuksen luokse, huomaamatta napata sen palasen jonka koin elämästäni puuttuvan Jeesuksen hyvyydenvarastoista ja luikkia sitten takaisin oman elämäni pariin. Jeesus ei huomaisi mitään ja minä voisin elää kuten ennenkin, tosin nyt ilman sitä joka iltaista yksinäisyydentunnetta. Mutta Jeesuspa ei halunnut toimia näin. Jeesukselle tärkeämpää kuin se että en tuntisi itseäni illalla yksinäiseksi on se, että minä rakentaisin koko elämäni hänen tahtonsa ympärille. Tämä ei tarkoita sitä, että 12

13 Jeesus ei haluaisi suoda minulle parisuhdetta vaan sitä että se perustus jolle tämä mahdollinen parisuhde voitaisiin laskea olisi terve. Jos Jeesus ottaisi ystäväni alkoholiongelman pois, millä hän päätyisi täyttämään tämän jäljelle jäävän aukon? Jollei hän olisi valmis antamaan koko elämäänsä Jeesukselle, pelkään että hän päätyisi täyttämään sen jollain jopa pahemmalla kuin alkoholi. En siis rukoile enää että ystäväni pääsisi eroon alkoholismistaan vaan että hän antaisi koko elämänsä Jeesukselle ja vaeltaisi loppuelämänsä Herralle uskollisena. Luk 11:24 26 Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: Minä palaan kotiini josta lähdin. Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa Matti Sälli John Wesleyn äidin, Susannan ohjeet lastenkasvatukseen: 1. Hillitse lapsen tahtoelämää ja siten työskentele Jumalan työtoverina pelastaaksesi lapsen sielun. 2. Opeta lasta rukoilemaan heti kun hän oppii puhumaan. 3. Älä anna lapselle mitään mitä hän itkien vaatii, vaan anna sitä, mikä on hänelle hyvää, kun hän kohteliaasti pyytää. 4. Estääksesi epärehellisyyttä älä rankaise lasta sellaisesta minkä hän itse tunnustaa, mutta älä koskaan anna kapinallisten tekojen mennä sormien läpi huomaamatta niitä. 5. Palkitse ja kiitä hyvästä käytöksestä. 6. Pidä tarkasti kaikki lupauksesi, jotka olet lapselle antanut. 13

14 Herra on hyvä! Pekka Lahtinen on Tampereelta kotoisin oleva eläkeläinen, jonka elämästä ei ole puuttunut hurjia käänteitä. Nuorena miehenä Pekka harrasti nyrkkeilyä ja kilpaili ihan SM-tasolla. Hän oli valmistautunut lähtemään Melbournen olympialaisiin, mutta suunnitelmat muuttuivatkin yhtäkkiä. Nyrkkeilyn lisäksi Pekka harrasti moottoripyöräilyä ja kesäkuussa 1956 hänen tarkoituksenaan oli osallistua Pyynikin ajoihin. Kisoja edeltävänä iltana, perjantaina 13. kesäkuuta, Pekka oli kaveriporukan kanssa liikkeellä ja oli lähdössä ostamaan pimeää pulloa. Ennen sitä hän oli saarnannut kavereilleen, vaikkei ollut vielä uskossa, että Jeesus Kristus on kuollut ristillä meidän jokaisen puolesta, jotta meillä kaikilla olisi iankaikkinen elämä. Viritetyn moottoripyörän selkään hypätessään hän oli vielä lisännyt, että jos perkele on vahvempi kuin Jumala, niin viiden minuutin kuluttua kuulette ambulanssin äänen, ja tiedätte sitten, että olen taivaassa pitämässä teille peripaikkoja. Ei mennyt kuin hetki, kun ambulanssin äänet kuuluivat, jolloin kaverit totesivat keskenään, että nyt Pekkaa viedään. Nuori mies oli törmännyt ylinopeutta ajaessaan tolppaan. Juuri ennen törmäystä hän oli ehtinyt rukoilla Jumalalta, ettei ottaisi häntä vielä pois. Törmäys oli niin raju, että Pekka loukkaantui vakavasti. Selkärankaan tuli useita murtumia ja niskanikamat vaurioituivat niin pahoin, että Pekka halvaantui vasemmalta puolelta sataprosenttisesti. Hän menetti kaiken toimintakykynsä pitkäksi aikaa ja kävelemään hän pystyi vasta kolmen vuoden kuntoutuksen olon jälkeen. Elämä vei nuorta miestä eteenpäin painollaan ja vuonna 1965 Pekka solmi avioliiton. Liitosta syntyi kolme lasta, mutta onnellista perhe-elämää ei kauaa kestänyt. Elämää värittivät alkoholin väärinkäyttö sekä humalassa syntyneet tappelunujakat ja niin avioliitto päättyi eroon alle 10 vuodessa. Eron jälkeen Pekka jatkoi juomista ja nyrkkitappeluita, jotka veivät hänet sittemmin vankilaan. Hämeenlinnan vankilassa ollessaan hän alkoi vähitellen käydä kirkossa ja päästyään vapaaksi kolmen vuoden jälkeen hänen tiensä johti Tampereen baptistiseurakuntaan, jossa hän otti Jeesuksen vastaan Herranaan ja Vapahtajanaan. Myöhemmin hän tutustui Tampereen metodistiseurakuntaan, josta tuli sitten hänen kotiseurakuntansa. Uskoontulon jälkeen Pekka olisi halunnut korjata välit ex-vaimoonsa, mutta tämä oli ehtinyt jo aloittaa uuden seurustelusuhteen ja suunnitteli naimisiinmenoa. Erästäkin sovintomatkaa Pekka yritti tehdä alkoholin voimin, mutta reissu ei poikinut toivottua tulosta. Pitkällä paluumatkalla kotiin kävellessä Pekka sammui humalassa lumihankeen. Hän ei tiedä kauanko ehti hangessa olla, kun hänet koputettiin hereillä. Pekka havahtui tajuttomuudesta ja katseli ympärilleen, muttei nähnyt ketään. Hän tajusi Jumalan Pyhän Hengen herättäneen hänet. Tämän tapauksen jälkeen Pekka muutti pariksi viikoksi vanhempiensa luokse asumaan ja aloitti parannuselämän uudelleen alusta. 14

15 Ex-puoliso ei kuitenkaan ehtinyt koskaan avioitua uudelleen, sillä hän kuoli samaisena talvena (vuonna 1976). Pekalle jäi kolme lasta, joista nuorin oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Lasten kanssa oli omat elämänkuvionsa, mutta kaikesta selvittiin Jeesukseen turvaten. Yksi lapsista kuoli aikuisiällä, mikä on ollut tietysti suuri suru isälle. Muilla lapsilla on nykyään omat perheensä ja Pekka on isoisä viidelle lapsenlapselle, joista vanhimmat ovat jo aikuisia. Jos Herra suo, niin hän voi ehtiä nähdä vielä lapsenlapsenlapsetkin. Värikkäästä elämästään Pekka toteaa painavasti, ettei hän muuttaisi uskonelämää mihinkään muuhun. Hän haluaa elää vain Jeesukselle! Lisäksi hän haluaa sanoa jokaiselle päihdeongelman kanssa painivalle rohkaisuksi, että Jeesus voi vapauttaa! Viime vuosilta Pekalla on kerrottavana vielä yksi todistus: 3 4 vuotta sitten hänellä todettiin eturauhassyöpä, mutta Herra vastasi rukouksiin ja paransi syövän! Nyt hän on saanut olla ja elää terveenä jo pitkään. Kiitollisena hän päättää elämäntarinansa toteamalla Herra on hyvä!! Jutun kirjoitti haastattelun pohjalta Nina Kulmala 15

16 Pastorin terveiset Joulu ja vuodenvaihde ovat useille juhlien, kiireiden, mutta myös levon ja rauhan aikaa. Useille ihmisille joulu merkitsee kuitenkin monenlaista. Meille kristittyinä joulun sanomaan kuuluu viesti siitä, että meistä jokainen on tärkeä ja meillä jokaisella on merkitystä. Jeesus Vapahtajamme syntyi jokaista varten, ja hänellä on erityinen tarkoitus elämällemme. Uusi vuosi kertoo meille uusista mahdollisuuksista. Jumala tarjoaa niitä seurakunnan yhteyden, sekä Jeesuksen rakkauden ja sovituksen kautta. Kutsun kaikkia kirkkoon yhteyteen ja Jumalan sanoman pariin. Joulukuussa odottelemme joulua ja puhumme kaikes- ta jouluun liittyvästä. Vuodenvaihteessa on oma jännitys. Vuoden vaihteen jälkeen alkaa mielenkiintoinen ja odotettu sarja kristillisestä kirkkoperheestä. Mitä eroavaisuuksia ja mitä ominaispiirteitä on tunnetuilla kristillisillä kirkoilla? Miten ja koska ne ovat syntyneet? Onko jotain, mitä voisimme oppia toisiltamme? Usein keskitymme kritiikkiin ja eroihin, mutta unohdamme yhteyden ja kristillisen perheen moninaisuuden rikkauden. On aina jotakin opittavaa! Hyvää Joulua ja siunattua Uutta vuotta 2013! Tervetuloa kirkkoon! Pastori Jan-Markus Jeromaa