SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Perhekuntoutus auttaa perheitä pysymään yhdessä. Pala sydäntä kummilapsen luona

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Perhekuntoutus auttaa perheitä pysymään yhdessä. Pala sydäntä kummilapsen luona"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia Perhekuntoutus auttaa perheitä pysymään yhdessä Pala sydäntä kummilapsen luona

2 PÄÄKIRJOITUS LAPSEN ARVO SYNTYY ARVOSTUKSESTA YHTEISKUNNAN kyky suojella lapsia on heikentynyt. Näin voi päätellä ainakin lastensuojelun tilaa kuvaavien keskusteluteemojen perusteella. Vanhemmat ovat huolissaan jaksamisestaan, kunnat eivät valvo lastensuojelun lainmukaisuutta, lastensuojelutyön tekijöillä ei ole aikaa kohdata lapsia, lastensuojelulle tarvitaan pelastusohjelma. Kuntien lastensuojelutyöntekijöistä 89 % arvioi, että ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen ei ole riittäviä resursseja ja toimet ovat riittämättömät lapsen edun toteutumiseksi. Miten lapsi, joka jää vaille huomiota ja palveluja, voisi yhteiskunnassamme kokea olevansa arvokas? Lapsen arvo syntyy, kun me aikuiset arvostamme häntä. Arvostus on toisen huomioimista, kunnioittamista ja välittämistä. Arvostus ja arvon antaminen ovat myös ongelmien ennaltaehkäisyä. Lastensuojelun vaikuttavuutta ja arvoa ei lisää se, että arvostuksen ilmapiiriä ei ole. Arvostus on perusedellytys hyvinvoinnille ja vaikuttaville lastensuojelupalveluille. Se, että ongelmia ehkäisevään työhön ei satsata, lisää eriarvoisuutta ja ehkäisee mahdollisuutta kokea olevansa tärkeä. Lapsen ei tule ansaita arvoa, vaan se luodaan vanhempien ja yhteiskunnan arvostuksella. Mielestäni erityisen arvokasta ja vaikuttavaa lastensuojelutyötä on varhainen tuki lapsille ja perheille. Ongelmia ja pahoinvointia on vaikea arvottaa tai laittaa tärkeysjärjestykseen. On olemassa kiireellisiä asioita ja erittäin tärkeitä asioita. Jos elämme tai teemme työtä koko ajan erittäin kiireellisten se- Lapsen ei tule ansaita arvoa, vaan se luodaan vanhempien ja yhteiskunnan arvostuksella. kä erittäin tärkeiden tehtävien kanssa, olemme jatkuvan stressin alla. Siksi olisi ennakoitava ja panostettava tärkeiden asioiden hoitamiseen ja estettävä ongelmien syveneminen. Tällöin lastensuojelussa on kyse varhaisesta tuesta, jolla ehkäistään sijoituksia kodin ulkopuolelle ja voidaan helpottaa jatkuvaa kriisitilanteiden sumaa sekä kiirettä. Kiitos tukijoillemme työmme ja lapsen arvostuksesta ja hyvää kesää. Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuvapankki Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: 2 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 LEDARE BARNETS VÄRDE GRUNDAR SIG PÅ UPPSKATTNING SAMHÄLLETS FÖRMÅGA att beskydda barn har minskat. Den slutsatsen kan man i alla fall dra av diskussionerna om barnskyddets tillstånd. Föräldrar oror sig över hur de ska orka, kommuner övervakar inte barnskyddets lagenlighet, anställda inom barnskyddet har inte tid att träffa barnen och barnskyddet behöver ett räddningsprogram. 89 procent av de kommunalt anställda inom barnskyddet anser att det inte finns tillräckliga resurser för preventivt arbete och tidigt stöd och att åtgärderna är otillräckliga när det gäller att garantera att barnets rättigheter förverkligas. Hur kan ett barn, som inte får den uppskattning och de tjänster som det är berättigat till, känna sig uppskattat i vårt samhälle? Ett barn känner sitt värde när vi vuxna uppskattar det. Uppskattning handlar om att uppmärksamma någon, högakta och bry sig om honom eller henne. Uppskattning och värdesättning förebygger också problem. Barnskyddets effekt och värde ökar inte av att det saknas en uppskattande atmosfär. Uppskattning är en grundförutsättning för välfärd och för effektiva barnskyddstjänster. När man inte satsar på förbyggande arbete ökar ojämlikheten. Det motverkar möjligheten att uppleva sig som en värdefull person. Barn ska inte behöva förtjäna uppskattning utan känslan av att vara värdefull uppstår genom föräldrarnas och samhällets uppskattning. Min åsikt är att tidigt stöd till barn och familjer är ett särskilt viktigt och effektivt barnskyddsarbete. Problem och själsligt illamående är svåra att utvärdera och placera i viktighetsordning. Det finns brådskande ärenden och mycket viktiga ärenden. Om vi hela tiden lever eller arbetar med mycket brådskande och med mycket viktiga ärenden befinner vi oss under ständig stress. Därför borde vi kunna förutse och satsa på att sköta viktiga ärenden och hindra att problem förvärras, vilket inom barnskyddet innebär tidigt insatt Barn ska inte behöva förtjäna uppskattning utan känslan av att vara värdefull uppstår genom föräldrarnas och samhällets uppskattning. stöd, som förebygger placering utanför hemmet och minskar kontinuerlig anhopning av krissituationer och ständigt jäkt. Tack alla ni, som värdesätter både vårt arbete och barn, jag önskar er alla en trevlig sommar! Jari Ketola verksamhetsledare VUONNA 1962 PERUSTETTU SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 170 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 ASIAA PERHEKUNTOUTUKSELLA LAPSELLE TURVALLISET KASVUOLOSUHTEET Perhekuntoutus tukee perheen arjen hallintaa, perheen omia voimavaroja ja vuorovaikutusta suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti. Tavoitteena on turvallisen arjen takaaminen lapsille. 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Punkaharjun perhe kuntoutustilassa keskustelemassa SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer (vas.), Punkaharjun SOS-lapsikylän perhetyöntekijä Kimmo Honkanen sekä Merja-Hannele Kukkonen. PUNKAHARJUN SOS-lapsikylä oli vuonna 2010 Lapin SOS-lapsikylän ohella ensimmäisenä pilotoimassa SOS-Lapsikylän perhekuntoutustoimintaa. Hyvän palautteen ja positiivisen vastaanoton myötä perhekuntoutusta on vuosien varrella laajennettu muihinkin toimipisteisiin. Perhekuntoutusta ja kotiin kannettua perhetyötä tehdään tänä päivänä jo kaikissa muissa SOS-Lapsikylän toimipisteissä paitsi Kaarinassa. Palveluja on markkinoitu aktiivisesti, ja etenkin maahanmuuttajaperheistä on löytynyt uusi perhekuntoutuksen asiakasryhmä. Perhekuntoutus räätälöidään yksilöllisesti Tyypillisesti perhekuntoutukseen tulevat perheet tarvitsevat hyvän keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamista ja tukea arjenhallintaan. Heille saattaa kuitenkin olla haastavaa tunnistaa omat kehitystarpeensa. Perhekuntoutuksen päätavoitteet käydään perheen ja perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa läpi. On tärkeää, että perhe on itse mukana laatimassa tavoitteita. Kuntoutus räätälöidään aina yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Perhekuntoutusta toteuttaa moniammatillinen tiimi käyttäen erilaisia havainnointi-, tutkimus- ja hoitotapoja yksilöllisesti Vanhempien keskinäisen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaiku tuksen kehittäminen on yksi perhekuntou tuksen tärkeimmistä tavoitteista. soveltaen. Perhekuntoutusta tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun ja päivähoidon kanssa. On tärkeää, että perhe tietää, minne on tulossa. Perhe voi käydä ennen kuntoutukseen tuloa paikan päällä tutustumassa henkilökuntaan ja tiloihin. Tämä monesti hälventää asiaan liittyvää epätietoisuutta ja pelkoja. Perhekuntoutusta toteutetaan Punkaharjun SOS-lapsikylässä kahdessa kolmen huoneen ja keittiön paritaloasunnossa. Kylän alueella perheen käytössä ovat myös sauna ja harrastetilat. SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksessa perheiden tulee selviytyä osa vuorokaudesta itsenäisesti, samoin viikonloput. Tosin kuntoutuksen alussa perheen kanssa työskennellään usein myös viikonloppuisin. Perhekuntoutus tukee arjen rutiineissa ja vuorovaikutuksessa Kuntoutusjaksolla perheen kanssa tehdään viikkosuunnitelma, jossa tavoitteet pilkotaan pieniksi, konkreettisiksi palasiksi. Vanhempien keskinäisen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi perhekuntoutuksen tärkeimmistä tavoitteista. Myös päivärytmi on tärkeä asia. Keskeisiä arjenhallintaan liittyviä taitoja, joita harjoitellaan, ovat mm. herääminen, lasten ruokailuun ja säänmukaiseen vaatettamiseen, harrastuksiin, kodinhoitoon ja nukkumaanmenoon liittyvät asiat. Perhekuntoutukseen tulevan per - heen täytyy olla motivoitunut ja hyväksyä neuvontaa ja tukea. Perhekuntoutuksessa perhettä arvioidaan, ohjataan ja toisinaan puututaan hyvinkin henkilökohtaisiin asioihin. Asiakkaiden on oltava valmiita muutokseen, sillä tavoitteena on, että nykyisiä toimintamalleja saadaan muuttumaan. Perhekuntoutustyötä ei haluta tehdä ongelmakeskeisesti, vaan pyritään löy- 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 tämään kehitystarpeita ja voimavaroja tavoitteena perheen voimaantuminen. Kuntoutusjakson aikainen havainnointi ja raportit antavat kuntien sosiaalityöntekijöille materiaalia perheen tulevaisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Mikäli perhekuntoutuksen aikana ei ole voitu saavuttaa niitä tavoitteita, jotka kuntoutukselle on asetettu, saatetaan huostaanotto nähdä tarpeelliseksi lapsen edun toteutumiseksi. Tärkeintä on varmistaa lapselle turvallisen kasvun edellytykset. Jos ne eivät syntymäperheessä toteudu, ne on turvattava lapselle muualla. Kotiin kannetulla perhetyöllä jatketaan perheen tukemista Perhekuntoutusjakson jälkeen tukea on mahdollista jatkaa kotiin kannetun perhetyön kautta. Näin perhettä ei jätetä yksin, vaan intensiivinen työ jatkuu ja heitä tuetaan omassa kodissaan, jotta perhekuntoutuksessa saadut neuvot oikeasti muuttuvat osaksi perheen arkieloa. Kuntoutusjakson aikana luotu luottamussuhde on suuri apu kotiin kannettavaa perhetyötä tehtäessä. Kiitollisinta työssä on nähdä, miten perheet saavat itseluottamusta, parisuhteen vahvistamista ja apua ja tukea arjen haasteisiin ja lastenhoitoon. Visio perhekuntoutuksen tulevaisuudesta Perhekuntoutus nähdään useimmiten viimeisenä keinona perheen auttamiseksi, kun muut avohuollon tukitoimet on jo käytetty. Työ on enemmän SAIMME EVÄÄT ELÄMÄÄN PERHEKUNTOUTUKSESTA korjaavaa tulipalojen sammuttelua, kuin varsinaista huostaanottoja ennalta ehkäisevää työtä. Perhekuntoutus soveltuisi loistavasti muun muassa lasta odottaville ja nuorille pareille, joiden kanssa voitaisiin yhdessä harjoitella arjen rutiinit ja lapsen tarpeisiin vastaaminen jo ennen kuin varsinaista kriisiä on. Visio on, että perhekuntoutukseen tulevan perheen ei tarvitsisi välttämättä olla lastensuojelun asiakas, vaan perhekuntoutus olisi mata- Seuraavassa Punkaharjun SOS-lapsikylässä perhekuntoutuksessa olleen perheen kertomus kokemuksistaan perhekuntoutukseen liittyen. >> Lisäksi sivulla 10 Punkaharjun SOS-lapsikylän perhetyöntekijät Kimmo Honkanen ja Heli Kolehmainen kertovat, millaista perhetyöntekijän työ on. OLIHAN SE TIETYSTI kauheaa kuulla, että emme sairaalasta pääsekään omaan kotiin, vaan lähdemme Punkaharjulle SOS-lapsikylään perhekuntoutukseen. Sen verran on äiti raskauden aikana masentunut, että sairaalan sosiaalityöntekijä oli tehnyt meistä ennakoivan lastensuojeluilmoituksen. Se oli aivan kamala tieto. Tuli heti pelko oman lapsen menettämisestä jollekin toiselle lapsen, jota olimme odottaneet neljä raskasta vuotta saapuvaksi elämäämme. Sana lastensuojelu toi meille mieleen vain yhden sanan: HUOSTAANOT- TO. Mites muutenkaan, kun ei kyseisestä asiasta ole ennen kuultu. Kun saavuimme perhekuntoutukseen, vaikkei se ollut meidän oma koti, niin tunsimme sen heti meidän omaksi kodiksemme. Paritalokolmio, ja elettiin siellä perheenä, mutta ero oman kodin ja perhekuntoutuksen kodin välillä oli hiuksenhieno Perhekuntoutuksessa apua oli saatavilla AINA. Oli helpottavaa olla paikassa, missä tiedettiin avun olevan vain puhelinsoiton päässä. Meidän tullessamme perhekuntoutukseen pelko oli suuri, osasimmeko olla pienelle pojallemme ne oikeat vanhemmat, jotka hän ansaitsi? Ansaitsimmeko pienen poikamme rakkauden ja läsnäolon? Entä jos me epäonnistutaan vanhempina ja lapsi otetaan meiltä pois? Pelot olivat kuitenkin aika turhia. Kasvoimme päivä päivältä, emme leveys- tai pituussuunnassa, vaan henkisesti. Saimme eväät siihen, että meistä tuli kunnolliset ja vastuulliset vanhemmat. Olihan meillä toki pelkoja sanasta PERHEKUNTOUTUS ennen kuin sinne asti päästiin ja asiasta tiedettiin enemmän. Meille oli yllätys sinänsä, että sellainen paikka on olemassa. Aikamme asiaa ajateltuamme ennen sinne menemistä otimme sen asenteen, että ei se ota, jos 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 lan kynnyksen paikka kenelle tahansa palvelua tarvitsevalle. Perhekuntoutus on vielä suhteellisen uusi palvelu, jota ei tunneta kovin hyvin. Sanan täytyy vielä kiiriä, jotta tieto perhekuntoutuksen eduista ja mahdollisuuksista tavoittaa potentiaaliset asiakkaat. Tähän mennessä kunnilta ja asiakkailta saatu hyvä palaute kannustaa kuitenkin SOS-Lapsikylää laajentamaan ja kehittämään palvelua edelleen. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: JOUNI KERPPOLA ei annakaan, ja huomasimme asenteemme vaikuttavan siihen todella paljon. Perhekuntoutus oli meidän perheelle suuri helpotus. Saimme tiedon ja avun, jota tarvitsimmekin. Meitä autettiin siihen, että pysymme perheenä ja perheenä pysyimmekin. Meitä ei erotettu. HUH! Noora K. Ei jätetä lasta yksin OLEMME SOS-Lapsikylässä usean vuoden ajan kampanjoineet ja jakaneet viestiä Ei jätetä lasta yksin. Lauseen viesti on kaunis ja tärkeä. Lapsi tarvitsee aikuista joka päivä huolehtimaan, kannustamaan ja olemaan läsnä. Lapsella on oikeus tulla nähdyksi omana itsenään, saada tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty juuri sellaisena lapsena kuin hän on. Aina lapsella ei ole lähellään omia syntymävanhempia, jotka voisivat lapselle tämän kaiken antaa, ja siksi avuksi tarvitaan muita aikuisia. Me olemme kaikki lasta varten ja vastuussa lapsista. Suomen SOS-Lapsikylässä olemme kohdistaneet päähuo miomme kotimaamme apua tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. Näin teemme jatkossakin, sillä lastensuojelun tarve täällä on kasvanut jatkuvasti, ja jo noin kymmenen prosenttia lapsistamme on lastensuojelun asiakkaina. Silti haluamme auttaa myös maailmalla olevia, hätää kärsiviä lapsia. Kun kehittyvässä maassa vanhempiensa hylkäämä tai orvoksi jäänyt lapsi saa uuden mahdollisuuden paikallisessa SOS-lapsikyläkodissa tai kun lapsen perhe pääsee mukaan SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan, vaikutukset heijastuvat paitsi lapsiin ja apua saaneeseen perheeseen, myös muuhun ympäristöön. Maailma tulee jokaisen autetun ihmisen kautta paremmaksi ja turvallisemmaksi. PÄÄTOIMITTAJALTA Maailman lasten hädästä meitä kävi muistuttamassa kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön uusi puheenjohtaja Siddhartha Kaul, joka muistutti meitä, maailmantalouden kriisistäkin huolimatta yhä hyvinvointivaltiossa eläviä suomalaisia, että lapsi on lapsi kaikkialla ja tarvitsee samat perusedellytykset kasvaakseen vahvaksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Hän toivoikin suomalaisilta solidaarisuutta ja apua myös maailman lapsille. SOS-lapsikyläjärjestö voi tarjota kummilapsen lähes sadasta eri maasta. Kummius onkin helppo ja mukava tapa vaikuttaa maailmaan positiivisesti antamalla yhdelle lapselle hyvä elämä. Aija Rikala päätoimittaja SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 KYLILLÄ KERROTAAN VIHANNIN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ ELETÄÄN HARRASTUSTEN - TÄYTEISTÄ ARKEA Vain muutama vuosi sitten Vihannin SOS-lapsikylän kohtalo oli vaakalaudalla. Uusia sijoituksia ei tullut sen jälkeen, kun Etelä-Suomen kunnat, jotka perinteisesti olivat sijoittaneet lapsia Vihantiin, ryhtyivät uuden lastensuojelulain myötä etsimään lapsille sijoituspaikkoja lähempää lasten kotikuntaa. Lisäksi kylässä oli useita peruskorjausta tarvitsevia rakennuksia. Kotien ja jopa koko kylän tulevaisuutta jouduttiin tosissaan arvioimaan. KÄYTÖSTÄ POISTETTUJA lapsikyläkoteja päätettiin kuitenkin korjata ja Vihannin SOS-lapsikylän tarjoamia palveluja alettiin markkinoida aktiivisesti seudun kunnille. Tällä hetkellä 30-vuotiaan kylän viidessä kodissa asuu 20 lasta pitkäaikaisesti sijoitettuna. Avohuollon tukea saa 11 lasta ja nuorta. Suurin osa lapsista on kotoisin lähiseudun kunnista, mikä on suuri muutos aiempaan. Kiintoisa yksityiskohta on kylän poikavaltaisuus, sillä 20 lapsesta vain viisi on tyttöjä. Vihannin SOS-lapsikylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla noin 75 kilometriä Oulusta etelään. Luonnonläheiseen ympäristöön kunnan taajama-alueelle rakennettua SOSlapsikylää ympäröi aita, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kylään saisi tulla, kylän johtaja Sinikka Loukusa tarkentaa hyväntuulisesti. Asuinympäristö on rauhallinen ja turvallinen, ja pihapiiri leikki- ja urheilukenttineen on suunniteltu lapsia varten. Kylässä on viiden lapsikyläkodin lisäksi perhekuntoutuskoti, tapaamis-/avohuoltotilat sekä asumisharjoitteluasunto. Kodinomaisuus ja harrastukset tukevat kasvua Arkea Vihannin kylässä pyritään elämään mahdollisimman tavanomaisesti niin kuin missä tahansa muussa 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 suomalaisperheessä. Lähes kaikki lapset ovat kouluikäisiä ja harrastukset värittävät kylän arkea. Lapset käyvät monipuolisissa harrastuksissaan kylän ulkopuolella, mikä edellyttää jatkuvaa kuljetusrumbaa, sillä valtaosa harrastuksista on Raahessa, Oulaisissa tai jopa Oulussa saakka. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään oma tärkeä harrastuksensa ja siihen on haluttu panostaa. Harrastusten kirjo sisältää mm. salibandya, sukelluskoulua, yleisurheilua, jalkapalloa, jääkiekkoa, kuvataidetta, pianonsoittoa, uintia, judoa ja ratsastusta. Musiikkitoimintaa kylässä vedetään myös kahden oman työntekijän voimin. Viikonloppuisin ja loma-aikoina on paljon yhteistyötä lasten biologisten vanhempien kanssa. Kylässä on kaksi vierasasuntoa, joissa järjestetään tapaamisia. Lisäksi lapset käyvät vanhempiensa ja läheistensä luona. Kasvun ja kehityksen tukena toimivat terapiapalvelut kuuluvat myös monen lapsen arkeen. Tutulla ja turvallisella arjella ja hyvillä ihmissuhteilla voidaan tukea lapsen myönteistä kehitystä. Jokaisen lapsen kohdalla mietitään erikseen, mikä lapsen tarve Jokaisen lapsen kohdalla mietitään erikseen, mikä lapsen tarve on, ja miten siihen voidaan parhaiten vastata: mitä tukea lapsi tarvitsee, mitä voidaan tehdä arjessa ja mitä muita palve luja hän tarvitsee. on, ja miten siihen voidaan parhaiten vastata: mitä tukea lapsi tarvitsee, mitä voidaan tehdä arjessa ja mitä muita palveluja hän tarvitsee. Yhteistyötä lasten parhaaksi Koulu on kylän keskeisin yhteistyökumppani, ja Sinikka Loukusa antaakin koululle kiitosta mutkattomasta yhteistyöstä. Ylipäätään Loukusa kokee, että Vihannin lapsikylään luotetaan yhteistyökumppanina. Sillä on oma merkityksensä myös työllistäjänä. Kylää ei ihmetellä, vaan se on luonteva osa Vihantia. Muutaman kerran vuodessa kylässä järjestetään tapahtumia, joihin kutsutaan lasten kavereita tai laajemminkin Vihannin lapsia. Ohjelmassa on ollut mm. elokuvailtaa sekä luistelu- ja teatteritapahtumaa. Lapsikyläystävistä Sinikka Loukusa nostaa esiin Vihannin Lionsit, jotka olivat kantava voima alussa, jotta lapsikylä ylipäätään saatiin Vihantiin. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä lähtien, mistä Loukusa esittää suuret kiitokset leijonille. Vuosien varrella leijonien kanssa on muodostunut yhteisiä perinteitä mm. talkoiden ja joulukuusen hakureissujen merkeissä. Vihannin kylä on jo useamman vuoden ajan järjestänyt kesäkuussa yhdessä Lapin SOS-lapsikylän kanssa leirin avohuollon tuen piirissä oleville lapsille SOS-Lapsikylän leirikeskuksessa Oravanpesällä. Viime kesänä Oravanpesällä oli yhteinen perheleiri myös avohuollon perheille. Molemmat leirit on tarkoitus toteuttaa myös tulevana kesänä. Uusia palveluja ja sitoutunutta henkilökuntaa Joulukuussa Vihannin lapsikylään palkattiin perhetyöntekijä suunnittelemaan perhekuntoutustoimintaa. Nyt on vahva tuntuma, että lähiviikkojen aikana saamme ensimmäisen perhekuntoutusperheen. Mielenkiinnolla odotetaan, mitä se tuo mukanaan, Sinikka Loukusa sanoo. Huhtikuussa kylässä aloitettiin myös kotiin kannetun perhetyön tarjoaminen. Vihannin lapsikylässä on toki uusiakin työntekijöitä, mutta leimallista on, että kylässä on paljon pitkäaikaista henkilökuntaa. Tämä tuo osaltaan myös pysyvyyttä lasten elämään. Kaikki ovat todella sitoutuneita ja joustavia, Loukusa sanoo ylpeänä henkilökunnastaan. Työssä auttaa jaksamaan, kun pääsemme iloitsemaan työmme tuloksista voidessamme seurata lasten kehittymistä ja eheytymistä, Loukusa päättää. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 KYLILLÄ KERROTAAN PERHETYÖNTEKIJÄ USKOO IHMISEEN Punkaharjun SOS-lapsikylän perhetyöntekijät Heli Kolehmainen ja Kimmo Honkanen tekevät työtään suurella sydämellä. Punkaharjun SOS-lapsikylässä perhekuntoutuksen työparin muodostavat Heli Kolehmainen ja Kimmo Honkanen. He ovat toimineet tehtävässä parisen vuotta ja yhteistyö on ajan mittaan hioutunut saumattomaksi. PERHETYÖNTEKIJÄ TEKEE TYÖTÄÄN niin kotiin kannetun perhetyön kuin perhekuntoutuksen parissa neuvoen ja opastaen perhettä niin, että arki saataisiin sujumaan ja koti olisi lapselle turvallinen kasvupaikka. Ohjaamista ja arviointia sisältävä työ on todellista rinnalla kulkemista. Ehdoton edellytys tuloksekkaalle työlle on luottamussuhteen muodostuminen työntekijän ja asiakkaan välille, sillä työssä täytyy välillä keskustella asiakkaiden kanssa hyvin henkilökohtaisista asioista ja ongelmista, mm. parisuhteesta, oman hygienian hoidosta, sairauksista. Monissa perheissä pelkästään päivärytmi on iso haaste. Myös vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ovat monesti vakavia - niin perheen aikuisten välillä kuin aikuisten ja lasten välillä. Perhetyöntekijät tukevat perhettä arkisissa asioissa: kodinhoidossa, vuorovaikutuksessa ja arjen rutiineissa. Työssä hyödynnetään erilaisia menetelmiä ja etenkin alkuvaiheessa työ on paljolti havainnointia. Yhdessä perheen kanssa kuntoutuksen kokonaistavoitteet pilkotaan pieniin, konkreettisiin tavoitteisiin, joita viikko-ohjelmien puitteissa pyritään saavuttamaan. Työtä tehdään suurella sydämellä Perhetyöntekijältä vaaditaan ihmistuntemusta, asiakkaan arvokasta ja kunnioittavaa kohtaamista ja asiakaslähtöisyyttä. Vaikka paperit sanoisivat mitä, ihminen täytyy pystyä kohtaamaan arvostavasti. Ihmisen tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta ihminen pitää hyväksyä, Kimmo Honkanen sanoo. Työtä ei tehdä paperilla, vaan se vaatii mitä suurimmassa määrin aitoa välittämistä. Työtä tehdään suurella sydämellä, Kimmo ja Heli jatkavat. Perhetyöntekijän työssä pääsee todellakin asiakkaan iholle sekä hyvinä että huonompina hetkinä. Heli ja Kimmo ovat nähneet työssään niin syntymää, ristiäisiä kuin avioeroakin. Viime aikoina Heli ja Kimmo ovat tehneet erityisesti kotiin kannettua perhetyötä, jolloin perhettä tuetaan arjen ja vuorovaikutuksen haasteissa heidän omassa kodissaan. Perhetyö ei ole niin intensiivistä kuin lapsikylän tiloissa tapahtuva perhekuntoutus, joten luottamussuhteen syntyminen vie myös pidempään. Kun työtä tehdään asiakkaan omassa kodissa, se on aina hieman erilaista. Perhekuntoutuksessa työ on intensiivisempää. Perhe asuu lapsikylän tiloissa ja perhetyöntekijät ohjaavat heitä etenkin 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Vaikka paperit sanoisivat mitä, ihminen täytyy pystyä kohtaamaan arvostavasti. Ihmisen tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta ihminen pitää hyväksyä. kuntoutusjakson alkuvaiheessa hyvinkin tiiviisti aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin, jotta päivärytmi ja rutiinit saadaan kunnolla pyörimään. Jakson loppua kohti tukea hiljalleen vähennetään. Alussa on tärkeää oppia tuntemaan perhe hyvän luottamussuhteen syntymiseksi, jotta kuntoutus pääsee etenemään parhaalla mahdollisella tavalla. Helin ja Kimmon mukaan on rikkaus, että perhetyöntekijöinä on sekä nainen että mies, sillä asioista pystyy puhumaan eri tavalla oman tai vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Esimerkiksi perheen isän saattaa olla helpompi puhua asioistaan miespuoliselle henkilölle. Työtä tehdään omalla persoonalla ja molemmat ottavat työssä luontaisesti omia rooleja, Heli ja Kimmo sanovat. Omasta jaksamisesta ja kunnosta on myös pidettävä huolta, jotta työssä jaksaa, he korostavat. Keskenään he puivat tekemiään huomioita ja keskustelevat, mitä perheen kanssa on tehty. Avoimuus ja yhdessä reflektointi on tärkeää. Työssä joutuu pohtimaan myös eettisiä asioita; kumpi on lapsen edun mukaista, elää syntymävanhempiensa kanssa vai huostaanotto. Perhetyöntekijän arviot ja havainnot sekä se, mitä tietoja he antavat sosiaalityöntekijälle vaikuttavat osaltaan siihen, millaisia päätöksiä sosiaalityöntekijä perhettä koskien tekee. Haastavaa työssä on, jos perheellä ei ole omaa motivaatiota kuntoutukseen tai he kokevat sen olevan heille pakonomaista. Vastaavasti suurimmat onnistumisen kokemukset syntyvät, kun pystytään auttamaan perhettä niin, että vanhemmat ovat oppineet iloitsemaan lapsestaan, ovat saaneet vahvistusta parisuhteeseensa sekä apua ja tukea arjen pyörittämiseen, jolloin perhe voi pysyä yhdessä. Hienointa on kuulla perheen sanovan, että on ollut onnenpotku, että he pääsivät lapsikylään perhekuntoutukseen, Heli ja Kimmo iloitsevat. Kaarinan SOS-lapsikylä sai uuden johtajan KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄN uudeksi johtajaksi on nimitetty yhteisöpedagogi (AMK) Esa Vierikko edellisen johtajan Kari Kiesiläisen jäädessä eläkkeelle. Esalla on monipuolinen, yli kymmenen vuoden kokemus lastensuojelusta sekä perhe- että vaativan laitoshoidon puolella. Hän on toiminut johtajan tehtävissä Helsingin kaupungilla, yksityisellä palveluntuottajalla ja yrittäjänä. Johtamisopintojen lisäksi hänellä on suoritettuna työnohjaajan ja perheterapeutin opinnot. Kesän 2012 hän vietti Yhdysvalloissa Washingtonissa, Chicagossa ja Columbuksessa tutustuen sikäläiseen sosiaalityöhön ja sijaishuollon eri muotoihin. Uudessa tehtävässään hän pyrkii aktiiviseen ja avoimeen vuorovaikutukseen henkilökunnan, lasten ja eri verkostojen kanssa. Tavoitteena on jatkaa Karin hienoa työtä ja pyrkiä lähitulevaisuudessa toiminnallisesti vastaamaan myös lastensuojelun muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi avohuollon ja perhekuntoutuksen parissa, Esa Vierikko sanoo. On ollut mieluisaa tutustua Kaarinan SOS-lapsikylän erittäin toimiviin puitteisiin, sitoutuneeseen henkilökuntaan ja iloisiin lapsiin, hän jatkaa. Esan mukaan on hienoa päästä mukaan organisaatioon, joka lyhyenkin kokemuksen perusteella pitää arjessa toimiessaan aidosti lapsen hyvinvoinnin ja tarpeet etusijalla. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: JOUNI KERPPOLA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 KYLILLÄ KERROTAAN TEATTERI ILMI Ö. TOI UUDENLAISIA ELÄMYKSIÄ LAPSILLE Teatteri ILMI Ö:n vuosi 2013 alkoi mukavasti teatterikiertueen merkeissä. Työryhmä Anne Korhonen, Kaisa Koskinen, Jari Rättyä ja Minna Savin kiersi Vihannin, Lapin ja Punkaharjun SOS-lapsikylien vieraina. KIERTUEEN OHJELMISTO oli suunniteltu siten, että kyseisellä kokoonpanolla voitiin esittää kolme esitystä eri ikäryhmille. Esitykset edustivat teatteritaiteen eri lajityyppejä, perinteisestä näyttämödraamasta osallistavaan teatteriin ja improvisaatioon. Päiväkoti-ikäisille tarjottiin esitys Ketunhäntä kainalossa. Esitykseen virittäytyminen tapahtui yhdessä lasten kanssa. Jokainen lapsi sai tuoda oman äänensä osaksi eläinorkesteria, jonka murahdusten ja ulvahdusten saattelemana mentiin esityksen tapahtumapaikkaan metsään. Työryhmä esitti eläintarinat Orava heiluhäntä ja Hiiri kissalle räätälinä. Kolmas tarina keksittiin yhdessä lasten kanssa esitystilanteessa. Lapset pääsivät myös mukaan esittämään tätä modernia kansansatua. SOS-lapsikylien lasten lisäksi useat paikallisten päiväkotien lapset pääsivät tutustumaan Ketunhäntään kainalossa. Ala-asteikäiset näkivät esityksen Lapsiherttuan Klassikot. Se on riemukas komedia, jossa katsojat pääsevät seuraamaan maailmankuulun näytelmäkirjailija William Shakespearen uran vähemmän tunnettuja ensiaskelia. Työryhmä oli varsin imarreltu, kun esityksen jälkeen lapset jonottivat nimikirjoituksia ja olivat kiinnostuneita keskustelemaan näytelmän tematiikasta, lavastuksesta ja puvustuksesta. Kolmantena esityksenä kiertueella oli Jutun Juuri -improvisaatioesitys. Esitys on hauska ja osallistava kattaus erilaisia improvisaation lyhyttekniikoita. Lapsikylät saivat itse valita, mille kohderyhmälle halusivat esityksen tarjota. Vihannissa Jutun Juuri esitettiin koko yläasteelle, Lapin SOS-lapsikylä avasi esityksen Ylitornion kunnan auditoriossa lapsikylän ystäville ja kaikille kuntalaisille. Punkaharjulla esityksestä tuli lapsikylän mukava, yhteinen tapahtuma. Esitysten lopuksi yleisö osallistui improvisaatiokohtauksen tekemiseen yhdessä näyttelijöiden Jatkuu sivulla SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä YHDISTYKSEN TOIMINNAN tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu tulevaisuuden työssämme. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuoden 2012 lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien tilastojen mukaan vuoden 2011 aikana lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä kasvoi n. 3 prosenttia. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen jatkuva nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän suhteellisen osuuden kasvu. Vuoden 2011 aikana kodin ulkopuolella asui kaikkiaan lasta ja nuorta. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa tapahtui lievää nousua. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan lähes lasta ja nuorta. Kuntakoon kasvattaminen, alueellinen ajattelu ja erityispalvelujen keskittäminen luovat toivottavasti paremmat edellytykset tasa-arvoisille ja laadukkaille lastensuojelupalveluille. Erityinen haaste kunnille on koko lastensuojelun arvoverkon johtaminen kestävällä, luottamusta ja yhteistyötä lisäävällä sekä laadukkaalla lapsen etua palvelevalla tavalla. Kuntien tavoitteena on kehittää kilpailutusta ja vähentää palveluja tuottavien kumppaneiden määrää. Palveluntuottajille linjaus merkinnee koon kasvua, vahvaa erikoistumista tai palveluketjun laajentamista. Lasten hyvinvoinnin lisäämisessä yksi merkittävimmistä tekijöistä on ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden katkaiseminen. Yhä tärkeämpänä toimenpiteenä nähdään se, miten nykyiset resurssit voidaan kohdentaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla. Lastensuojelussa on arvioitava sosiaalisen, henkisen, taloudellisen ja ympäristön huomioon ottavan kestävän kehityksen toteutumista. Viime vuosien lastensuojelun määrän ja kustannusten nousu lisäävät hinnan merkitystä palveluja ostettaessa. SOS-Lapsikylän palvelujen laajentuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lastensuojelun kannattavuuteen ja kestävään kehitykseen. Toiminta ja palvelut ovat sykliltään lyhyempiä ja luovat haasteita kassavirran hallitsemiselle ja kannattavuudelle. SOS-Lapsikylän toiminta tavoittaa yhä useampia lapsia maailmalla ja kotimaassa. Kasvu ei ole määrällisesti ollut aivan strategisten tavoitteiden mukaista. Kustannusten nousu ja ikääntyvät kiinteistöt ovat lohkaisseet arvioitua suuremman osan kasvuun tarkoitetusta tuotosta. SOS-Lapsikylän näkyvyys juh - la vuotena on lisääntynyt merkittävästi. Näkyvyys yhdessä varainhankinnan panostusten kanssa mahdollisti omaehtoisen varainhankinnan tuottojen kasvun. Yhteistyö kansainvälisen kattojärjestön kanssa jatkui tiiviinä niin strategisten tavoitteiden ja vaikuttamistyön kuin muidenkin toimintaa ohjaavien rakenteiden kehittämisessä. Yhdistyksen toiminta Toimintavuoden SOS-Lapsikylän lastensuojelutyö oli menestyksellinen. Vuonna 2012 yhdistys juhli 50-vuotista taivaltaan tilanteessa, jossa sen palvelujen piirissä on lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Juhlavuonna SOS- Lapsikylän lastensuojelutyö eteni strategian mukaisesti ja toiminnan valvontaa ja laatua varmistettiin. Palveluvalikoima monipuolistui, kun Tampereella aloitti toimintansa uusimuotoinen, toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa tuottava lapsikylä. Tampereen lisäksi SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 avohuollon osuus pysyi edellisen vuoden tasolla ollen vain viisi prosenttia toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa alettiin tuottaa myös Tapiolassa ja Punkaharjulla. Perhekuntoutus on osoittautunut erityisen tarpeelliseksi työmuodoksi huostaanottojen ennaltaehkäisemisessä. Avohuollon palveluista erityisesti perhetyön ja -kuntoutuksen palvelujen kehittämistä jatkettiin ja palveluja alettiin tuottaa useimmissa toimipisteissä. Tapiolan perhekuntoutusyksikkö aloitti toimintansa. Vihannin kylässä kunnostettiin perhekuntoutustilat ja toiminnan markkinointi kuntiin alkoi vuoden lopussa. Nuorisokodin toiminta muuttui ratkaisevasti, kun kaksiosastoisesta nuorisokodista tuli yksiosastoinen ja samalla mahdollistui avohuoltopalveluiden, erityisesti perhetyön ja -kuntoutuksen, aloittaminen. Toimintavuoden loppuun mennessä muutos ehti osoittautua oikeaksi, kun Jyväskylän kaupunki alkoi ostaa perhetyöja muita avopalveluja. Toiminnan valvontaa ja laadun varmistusta vahvistettiin käynnistämällä sisäiset auditoinnit ja tekemällä omavalvontasuunnitelmat. Auditoitavat aiheet olivat henkilöstöhallinto ja lastensuojelu. Auditoijina toimivat henkilöstöpäällikkö ja lastensuojelupäällikkö sekä vertaisauditoijana toisen toimipisteen johtaja. Auditointeja jatketaan vuonna Vuonna 2011 voimaan tullut laki yksityisistä sosiaalipalveluista edellytti myös toiminnan laadun ja valvonnan vahvistamista säätämällä omavalvonnan ja omavalvontasuunnitelman laatimisen pakolliseksi vuodesta 2012 alkaen. Keskustoimiston ja toimipisteiden yhteistyönä omavalvontasuunnitelmat tehtiin kaikille toimipisteille. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon palvelujen käyttäjien määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes puolella Hoitovuorokausien määrä ei myöskään merkittävästi kasvanut ja oli yhteensä , josta avohuollon osuus oli vuorokautta eli 2,5 prosenttia. Suurin kylä oli edelleenkin Tapiola ja hoitovuorokausien jakautuminen Taulukko toimipisteittäin 1. Avo- ja sijaishullon kuvattuna taulukossa hoitovuorokaudet* 1. (N=60 160) toimipisteittäin yhden viikonlopun kuukaudesta tai että lapsella oli ammatillinen tukihenkilö (nuorisokoti). Toiseksi suurin osuus avohuollosta oli perhetyötä ja -kuntoutusta, minkä piirissä olleita perheitä oli vuoden aikana yhteensä 11 * ja Hoitovuorokaudet perheissä * Hoitovuorokaudet oli yhteensä sisältävät: 24 sisältävät: lasta sijoitus ja 18 avohuollon aikuista. sijoitus Osa tukitoimena avohuollon lapsista (myös saattoi tukitoimena tukiperhe saada useita ja (myös perhekuntoutus), eri avohuollon tukiperhe palveluja. Taulukossa kiireellinen perhekuntoutus), 4. sijoitus, kukin lapsi hallinto-oikeuden on kiireellinen sijoitettu vain väliaikaismääräys, sijoitus, yhteen palveluun hallinto-oikeuden huostaanotto lapsen saaman ja väliaikaismääräys, jälkihuollon pääasiallisen sijoitus palvelun huostaanotto ja jälkihuollon sijoitus. mukaan. Tarjolla olleista palveluista eniten käytettiin tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluja, joiden käyttäjiä lapsista oli reilu kolmannes. Tukiperhe tarkoittaa sitä, että lapsi käy säännöllisesti lapsikylässä viettäen siellä esimerkiksi Taulukko 2. Vuoden 2012 aikana avohuollon tukitoimin tuetut 0 20-vuotiaat lapset ja nuoret (N=107) palveluittain. SOS-lapsikylät ja nuorisokoti Tarjolla olleista palveluista eniten käytettiin tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluja, joiden käyttäjiä lapsista oli reilu kolmannes. Tukiperhe tarkoittaa sitä, että lapsi käy säännöllisesti lapsikylässä viettäen siellä esimerkiksi yhden viikonlopun Viestintä kuukaudesta tai että lapsella oli ammatillinen tukihenkilö (nuorisokoti). Toiseksi suurin osuus avohuollosta oli perhetyötä ja -kuntoutusta, minkä piirissä olleita Vuonna perheitä 2012 viettämänsä oli vuoden 50-vuotisjuhlavuoden aikana yhteensä yleistavoitteeksi 11 ja perheissä viestinnässä oli yhteensä asetettiin 24 strategian lasta ja mukaisesti 18 vaikuttaminen aikuista. perhehoidon Osa lapsista osuuden saattoi kasvattamiseksi saada useita lastensuojelussa eri avohuollon ja nuorten palveluja. jälkihuollon Taulukossa aseman vahvistamiseksi. 2. kukin SOS-Lapsikylän lapsi on sijoitettu palvelujen vain yhteen myynnin, palveluun sijaisvanhempien lapsen saannin saaman ja toimintamme pääasiallisen tukemisen edistämiseksi palvelun haettiin mukaan. yhdistyksellemme positiivista julkista näkyvyyttä ja tunnettuuden kasvua. Tietoa SOS-Lapsikylän tarjoamasta perhehoidosta ja nuorten itsenäistymisen tukemisesta jälki- ja jatkohuollon avulla saatiin hyvin välitettyä. Valtakunnallisesti saatiin erinomaisesti läpi viestiä siitä, miten suuri lastensuojelun ja erityisesti perhehoidon tarve Suomessa on. Sekä (49 valtakunnallisissa %). Avohuollon että aluemedioissa suhteellinen painokkaan näkyvyyden ta eli 2,5 sai prosenttia. syyskuussa avattu Suurin Tampereen kylä SOSlapsikylä. osuus Kylän (33 saamaa %) palvelujen mediahuomiota piirissä kasvatti osaltaan edelleenkin se, että Tampereen Tapiola kylän koti ja oli hoitovuoro- oli asuntomessukohteena. Medianäkyvyyden lisäksi Tampereen SOS-lapsikylä tuli tutuksi noin yksityishenkilölle olleiden 0 20 ja kohde -vuotiaiden toimi myös määrästä (n=283) raportoinnin ei kuitenkaan mukaan 242 (195 kasvanut v. 2011). Lisäksi täin oli useita on kuvattuna kymmeniä verkkolehtijulkaisuja, taulukossa 1. jotka sijaisvanhemmuuden kausien markkinointipaikkana. jakautuminen Mediaosumia toimipisteit- oli MBrainin eivät ole luvussa mukana. kuin neljä prosenttia edelliseen Juhlavuoden vuoteen kunniaksi verrattuna. tuotettiin Taloudellisella mittarilla mitattuna avohuollon Vuonna 2012 viettämänsä 50-vuo- historiateos Tavallista Rakkautta. ViestintäLisäksi perustettiin ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitali, jolla voidaan palkita sääntöjen mukaisesti sellaisia yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja sitoutuneisuutta toiminnassaan lapsen puolesta. osuus pysyi edellisen vuoden tasolla ollen vain viisi prosenttia. viestinnässä asetettiin strategian tisjuhlavuoden yleistavoitteeksi Digitaalisessa viestinnässä keskityttiin varainhankinnan tukemiseen kehittämällä verkkosivuja ja kasvattamalla Hoitovuorokausien Facebook-sivustomme seuraajamäärää ei kiinnostavan mukaisesti sisällön vaikuttaminen avulla. Vuoden 2012 perhehoidon osuuden kasvattamiseksi päättyessä seuraajia myöskään oli merkittävästi (2433). kasvanut ja oli yhteensä , josta avohuollon osuus oli vuorokauthuollon aseman lastensuojelussa ja nuorten jälki- vahvistamiseksi SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 SOS-Lapsikylän palvelujen myynnin, sijaisvanhempien saannin ja toimintamme tukemisen edistämiseksi haettiin yhdistyksellemme positiivista julkista näkyvyyttä ja tunnettuuden kasvua. Tietoa SOS- Lapsikylän tarjoamasta perhehoidosta ja nuorten itsenäistymisen tukemisesta jälki- ja jatkohuollon avulla saatiin hyvin välitettyä. Valtakunnallisesti saatiin erinomaisesti läpi viestiä siitä, miten suuri lastensuojelun ja erityisesti perhehoidon tarve Suomessa on. Sekä valtakunnallisissa että aluemedioissa painokkaan näkyvyyden sai syyskuussa avattu Tampereen SOS-lapsikylä. Kylän saamaa mediahuomiota kasvatti osaltaan se, että Tampereen kylän koti oli asuntomessukohteena. Medianäkyvyyden lisäksi Tampereen SOS-lapsikylä tuli tutuksi noin yksityishenkilölle ja kohde toimi myös sijaisvanhemmuuden markkinointipaikkana. Mediaosumia oli MBrainin raportoinnin mukaan 242 (195 v. 2011). Lisäksi oli useita kymmeniä verkkolehtijulkaisuja, jotka eivät ole luvussa mukana. Juhlavuoden kunniaksi tuotettiin historiateos Tavallista Rakkautta. Lisäksi perustettiin ROHKEAS- TI LAPSEN PUOLESTA -mitali, jolla voidaan palkita sääntöjen mukaisesti sellaisia yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja sitoutuneisuutta toiminnassaan lapsen puolesta. Digitaalisessa viestinnässä keskityttiin varainhankinnan tukemiseen kehittämällä verkkosivuja ja kasvattamalla Facebook-sivustomme seuraajamäärää kiinnostavan sisällön avulla. Vuoden 2012 päättyessä seuraajia oli (2433). Varainhankinta SOS-lapsikyläyhdistyksen juhlavuosi oli keskeisessä asemassa SOS-Lapsikylän Facebook-sivun seuraajakehitys myös Varainhankinta yhdistyksen varainhankinnassa. Vuoden aikana panostettiin niin keisiä päätöksiä olivat mm. yhdis- aikana 11 kertaa. Hallituksen kes- SOS-lapsikyläyhdistyksen juhlavuosi oli keskeisessä asemassa myös yhdistyksen varainh näkyvyyteen, uusilahjoittajahankintaatyksen strategian päivittäminen Vuoden aikana panostettiin niin näkyvyyteen, uusilahjoittajahankintaan kuin lahjoittajasu vaalimiseen. kuin lahjoittajasuhteiden Hyvin käynnistynyttä yritysvarainhankintaa vuosille , kehitettiin taloudellisten edelleen pyrkimykse vaalimiseen. olemassa olevien Hyvin yrityskumppaneiden käynnistynyttä jatkotuki. resurssien Yksityislahjoittajille varmistaminen, käynnistettyä toimintasuunnitelma vahvistivat merkitystään ja budjetti varainhankinnan vuodelle väyli suora yritysvarainhankintaa menestyksekkäästi ja digitaaliset kehitettiin kanavat edelleen kuukausilahjoittajien pyrkimyksenä määrää varmistaa pystyttiin vuoden 2013, aikana juhla- lisäämään. ja mitalitoimikuntien Yhdistyksen kokonaisv olemassa tuotot olivat olevien 1,88 miljoonaa yrityskumppaneiden jatkotuki. Yksityislahjoittaruskorjaukset Vihannin ja Punka- euroa josta esitysten oli jalkauttaminen testamenttilahjoituksia. sekä pejille Hallitus, käynnistettyä keskeiset suorapostitusta päätökset ja toiminta harjun vuonna lapsikylissä 2012 ja Heinäveden jatkettiin menestyksekkäästi ja digitaaliset uudisrakennukseen liittyvät päätökset. Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenj sekä varsinaiset kanavat jäsenet vahvistivat Heikki merkitystään Henkilöstön varainhankinnan edustajana hallituksessa väylinä. toimi Jukka Olli. Varajäseninä toimivat Lauri Utu Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos, Eija Veli Myös Kari kotimaan Stenberg. Hallituksen kuukausilahjoittajien määrää pystyttiin vuoden aikana Yhdistyksellä oli toimintavuoden kokousten esittelijänä Jäsenistö ja sihteerinä oli toiminnanjohtaja Jari K lisäämään. Hallituksen kokouksia valmistelevaan lopussa työvaliokuntaan 85 (89) jäsentä. kuuluivat Vuoden puheenjohtaja varapuheenjohtaja Helena Terho sekä aikana toiminnanjohtaja yhdistykseen Jari Ketola. hyväksyttiin Hallitus kokoon Hallitus, aikana 11 keskeiset kertaa. Hallituksen päätökset keskeisiä kolme päätöksiä uutta olivat jäsentä. mm. yhdistyksen Yhdistyksen strategian pä , taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuo ja toiminta vuonna 2012 kevätkokous pidettiin mitalitoimikuntien esitysten jalkauttaminen sekä peruskorjaukset Vihannin ja Punkaha Hallitukseen Heinäveden uudisrakennukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo kous Hotelli Presiden- liittyvät päätökset. Snellmaninkatu 13:ssa ja syysko- Kemppinen, Jäsenistö varapuheenjohtaja tissä. Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Yhdistyksellä Heikki Valkjärvi, oli toimintavuoden Ulla-Maija lopussa Henkilöstö 81 (89) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen Rantalaiho, uutta jäsentä. Kimmo Yhdistyksen Roos, kevätkokous Eija Vuoden pidettiin kuluessa Snellmaninkatu tehtiin yhdistyksen historiassa merkittäviä uusia 13:ssa ja syy Velitski Hotelli ja Presidentissä. Peter Völker. Henkilöstön edustajana hallituksessa toimi asioita kuten yhteinen henkilöstöjuhla, esimiesten valmennus- Henkilöstö Jukka Olli. Varajäseninä toimivat Lauri Vuoden Utunen, kuluessa Kai tehtiin Laitinen yhdistyksen ja Kari historiassa ohjelma, merkittäviä auditointi uusia ja toimeksiantosopimussuhteeseen ja toimeksiantosopimussuhteeseen perustuva perustuva lap asioita kuten yhteinen h Stenberg. esimiesten Hallituksen valmennusohjelma, kokousten auditointi esittelijänä Henkilöstön ja perehdyttämistä sihteerinä oli toiminnanjohtaja tätä turvataan Jari mm. Ketola. perehdytyspäivällä, johon dyttämistä kaikkien strategiaan, uusien henkilöiden brändiin odotetaan osal strategiaan, lapsikyläkoti. brändiin ja lapsen Henkilöstön oikeuksiin kehitetään pereh- jatkuva Henkilöstömääriä Hallituksen kokouksia suhteessa valmistelevaan saatiin alhaisimmalle työvaliokuntaan tasolle kuuluivat viiteen vuoteen. jatkuvasti. Yhdistystasolla tätä tur- lapsiin seurataan ja lapsen ja lapsikylissä oikeuksiin tavoitetasot kehitetään saavutettiin. Hen puheenjohtaja Seppo Kemppinen, vataan mm. perehdytyspäivällä, Henkilöstörakenne on muuttunut toiminnan muutosten mukana. Avohuollon ja perhekunt varapuheenjohtaja Helena Terho johon kaikkien uusien henkilöiden kysynnän kasvaessa vahvistettiin niiden resursointia. Myös toimeksiantosopimussuhteiste sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. odotetaan osallistuvan. Henkilöstömääriä suhteessa lapsiin Hallitus kokoontui toimintavuoden seu- SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 Henkilöstön jakautuminen eri tehtäväryhmiin tynyt vuosi vuodelta ja oli hyvällä tasolla Kattotasoksi oli strategiassa asetettu 9 %. Henkilöstön keski-ikä laski vuodella ja oli 46 (47) vuotta. Henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut selkeä käännös: edellisenä vuonna puolet henkilökunnasta oli yli 50-vuotiaita ja nyt vuotiaiden osuus on pienentynyt ja vuotiaiden osuus kasvanut. Sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia. Yhdistyksen keskimääräinen työsuhteen pituus oli entinen kahdeksan vuotta. Tehtäväryhmittäin Henkilöstön keski-ikä laski vuodella ja oli 46 (47) vuotta. Henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut tarkasteltaessa selkeä erottuu selvästi käännös: rataan edellisenä ja lapsikylissä vuonna puolet tavoitetasot henkilökunnasta henkilöä oli yli 50-vuotiaita työsopimussuhteessa ja nyt vuotiaiden ja osuus lapsikylävanhemman on sijaisten työsuhteiden pituuden lyhentyminen pienentynyt saavutettiin. ja Henkilöstön -vuotiaiden osuus vaihtuvuus kasvanut. Sukupuolijakaumassa 7 (0) henkilöä toimeksiantosopi- ei ole tapahtunut muutoksia. saatiin keskimääräinen alhaisimmalle työsuhteen tasolle pituus oli entinen mussuhteessa. kahdeksan vuotta. Henkilötyövuosiksi Tehtäväryhmittäin 8,7 vuodesta 6,3 vuoteen. Lapsi- Yhdistyksen tarkasteltaessa viiteen vuoteen. erottuu selvästi lapsikylävanhemman muu sijaisten tettuna työsuhteiden kasvua pituuden edellisen lyhentyminen vuoden kylävanhempisijaisten 8,7 keski-ikä on vaihteeseen on samalla laskenut oli 7 %. neljä vuotta. vuodesta Henkilöstörakenne 6,3 vuoteen. Lapsikylävanhempisijaisten on muuttunut keski-ikä samalla laskenut neljä vuotta. Saikylävanhempisijaisten toiminnan Sairauspoissaolot lisääntyivät muutosten edellisestä mukana. vuodesta. Poissaoloprosentti Henkilötyövuosiksi oli 5,2 (4,3). muutettuna Poissaolojen kasvua rauspoissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta. Poissaoloprosentti selittää erityisesti usea pitkittynyt sairausloma. Avohuollon ja perhekuntoutuksen henkilöstövahvuus joulukuussa Yhdistyksen palvelujen palveluksessa kysynnän vakituisessa kasvaessa työsuhteessa 2012 ennen oli ,1 (167,4). aloittanut Koko henkilöstö vuo kuuluu - oli 5,2 (4,3). Poissaolojen kasvua yhdistyksen vahvistettiin kustantaman niiden lisäeläkevakuutuksen resursointia. piiriin. den Etu ajalta on suljettu. henkilöstömäärän Toimintavuoden 2012 kes - päättyessä selittää edun erityisesti usea pitkittynyt piirissä Myös oli 94 toimeksiantosopimussuhteisten perhehoitajien rekrytoinnissa työntekijää (100). onnistuttiin suunnitellusti. Vuoden päättyessä jo 10 % toiminnassa olevista kodeistamme oli toimeksiantosopimussuhteeseen pohjautuvia. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä edellisvuotiseen kasvoi n. 13 %. Vuoden päättyessä yhdistyksen palveluksessa oli 198 (181) ki arvo henkilötyövuosina oli 177,6 (163,1). Vuodelle budjetoitu vahvuus oli 184,6. Suurimmat henkilöstöryhmät ovat edelleen lapsikylävanhemmat, lapsikylävanhemman sijaiset ja ohjaajat. Vuoden aikana päättyi seitsemän vakituista työsuhdetta. Lähtövaihtuvuus koko henkilöstön osalta oli 4,1 % ja hoitohenkilöstön osalta 5,5 %. Lähtövaihtuvuus on pienen- sairausloma. Yhdistyksen palveluksessa vakituisessa työsuhteessa ennen aloittanut henkilöstö kuuluu yhdistyksen kustantaman lisäeläkevakuutuksen 5 piiriin. Etu on suljettu. Toimintavuoden 2012 päättyessä edun piirissä oli 94 työntekijää (100). ja hoitohenkilöstön osalta 5,5 %. Lähtövaihtuvuus on pienentynyt vuosi vuodelta ja oli hyvällä tasolla Kattotasoksi oli strategiassa asetettu 9 %. Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,90 euroa alijäämäinen ( ,82 euroa ylijäämäinen vuonna 2011). Tulos alitti budjetin euroa. Varsinainen toiminta: Varsinaisen toiminnan alijäämä 2 miljoonaa euroa kasvoi edellis vuodesta euroa ja oli euroa budjetoitua suurempi. Hoitomaksutuotot, ,64 euroa, alittivat budjetin euroa eli lähes 6 prosenttia. Ne kasvoivat euroa eli 3 prosenttia edellisvuodesta. Lasten ja nuorten laskennallinen määrä kasvoi 162,0 lapsesta ja nuoresta 164,4:ään. Sijaishuollon osuus hoitomaksutuotoista oli noin 95 prosenttia ja avohuollon eri toimintamuotojen noin 5 prosenttia. Henkilöstökulut SOS-lapsikyläsäätiölle tehtyjen henkilöstökulusiirtojen jälkeen olivat ,51 euroa. 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 Ne alittivat budjetin euroa eli 5 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat euroa eli 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina nousi tilikauden aikana 13,6 työntekijällä 177,6 työntekijään. Toimipisteiden osuus henkilöstö lisäyksestä oli 11,9 ja keskustoimiston 1,7. Käyttömaksut ,20 euroa toteutuivat kokonaisuutena tarkastellen budjetoidusti. Ne kasvoivat edellis vuodesta euroa eli 12 prosenttia. Suurimmat lisäykset syntyivät asiantuntijakuluissa, ulkopuolisissa palveluissa ja atk-kuluissa liittyen mm. SOS-Lapsikylä ry:n historian kirjoittamiseen ja atkympäristön uusimiseen. Kotien hoitomenot ,66 euroa alittivat budjetin euroa eli 6 prosenttia. Budjettialitus oli looginen suhteessa hoitomaksutuottojen budjetti alitukseen. Kotien hoitomenot kasvoivat euroa eli 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varainhankinta: Varainhankinnan ylijäämä, ,31 euroa, alitti budjetin euroa ja oli 2,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011 pääasiassa testamenttilahjoitusten budjettialituksen ja niiden edellisvuoteen verrattuna vähäisemmän määrän takia. Testamenttilahjoituksia saatiin yhteensä ,88 euroa ( ,67 euroa vuonna 2011), joista suurimmat Toini Lehvästöltä saatu ,48 euroa, Martta Korkalaiselta saatu ,39 euroa ja Maija Kaharilta saatu ,01 euroa. Varainhankinnan kuluja syntyi yhteensä ,72 euroa, joka oli euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista enemmän. Varainhankintaa tekevien henkilöiden henkilöstökulut on esitetty vuonna 2012 ensimmäistä kertaa varainhankinnan kuluissa. Sijoitus- ja rahoitustoiminta: Sijoitus- ja rahoitustoiminnan vuokratuotot toteutuivat budjetoidusti. Ne olivat edellisvuoden tasolla. Korko- ja osinkotuottoja saatiin ,35 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan muut tuotot ,90 euroa sisälsivät ,23 euroa myyntivoittoja KOY Napinkulman osakkeiden , Asunto Oy Untolantornin osakkeiden ja Asunto Oy Länsi-Etelän osakkeiden myynneistä. Asunto Oy Länsi-Etelän myyntiin liittyi osakevaihto. Lisäksi tuotot sisälsivät mm ,37 euroa metsänmyyntituottoja ja ,30 euroa arvonpalautuksia yhdistyksen omistamista noteeratuista osakkeista ja rahastoosuuksista. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut sisälsivät vastike- ja muiden sijoitustoiminnan asuntoihin liittyvien kulujen lisäksi ,46 euroa tilinpäätöksessä tehtyjä arvonalennuksia noteeratuista osakkeista ja rahastoosuuksista. Yleis- ja investointiavustukset: Julkiset avustukset sisälsivät Euroopan komissiolta saadun ,65 euron avustuksen kansainväliseen Yritysyhteistyötuottoja kertyi tilikaudella budje toidusti ,38 euroa. Graafi SOS-Lapsikylä ry:n varsinaisen toiminnan avainluvuista Kotimaisia kuukausilahjoituksia kertyi ,95 euroa. Ne alittivat budjetin, mutta kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Muita lahjoituksia saatiin budjetin mukaisesti ,51 euroa. Varainhankinnan muut tulot ,31 euroa sisälsivät mm euroa arpajaistuottoja ja euroa lahjoitustuottoja Otto-automaattikampanjasta. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 jälkihuoltotutkimukseen, johon Suomen SOS-lapsikyläjärjestö osallistui yhdessä Albanian, Puolan ja Tsekin sisarjärjestöjen kanssa. SOS-Lapsikylä ry sai vuonna 2012 SOS-lapsikyläsäätiöltä investointiavustuksia yhteensä euroa. Avustuksista euroa liittyi Punkaharjun SOSlapsikylän aluevesijärjestelmän uusimiseen ja euroa toimipisteiden peruskorjausrakentamiseen. Maksuvalmius: SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius heikentyi tilikauden aikana voimakkaasti. Yhdistyksen maksuvalmi- uden turvaamiseksi SOS-lapsikyläsäätiön vuodelta 2008 olevan velan lyhennyksen eräpäivää lykättiin, vuokravelka euroa säätiölle muutettiin lainaksi, jonka eräpäivä on Lisäksi pankin luottolimiittiä nostettiin euroa euroon. Uuden säätiön lainan ja pankin luottolimiitin vakuudeksi annettiin yhdistyksen omistamia asunto-osakkeita. SOS-Lapsikylä ry:n rahoitusaseman vakauttamiseksi tilikauden aikana aloitettiin säännöllinen kassabudjetointi. Tulevaisuuden näkymät Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. SOS-Lapsikylä on alan toimijoiden parissa tunnettu ja arvostettu organisaatio. Tunnettuutta koko väestön keskuudessa on lisättävä toiminnan tukemisen varmistamiseksi. Muuttuva kuntakenttä asettaa haasteita asiakassuhdetoiminnalle. Jatkuvat toimintaympäristön luotaukset ja niiden pohjalta laaditut vuosittaiset tavoitteet luovat perustaa laadukkaalle, perheiden sekä lasten ja nuorten tarpeista lähtevälle toiminnalle. Vaikuttamistoiminnan lisääminen valtakunnallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme Rakastava koti jokaiselle lapselle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus sekä integroidut lapsikylät vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Erottuminen joukosta on tärkeää, sillä kunnat haluavat karsia palveluiden tuottajien määrää, mikä merkitsee riittävän isoa organisaatiota ja laajaa palveluntarjontaa. Erottuminen on tärkeää myös siksi, että kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan. Edellytyksiä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa, läpinäkyvä ja kustannustehokas toiminta, riittävät investoinnit markkinointiin sekä vaikuttava viestintä. APUA TARVITSEVIA LAPSIA on Suomessa paljon. Testamentilla tehty lahjoitus on arvokas tapa antaa lapsille mahdollisuus turval liseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi kasvaa terveeksi, myöntei seksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamenttiesitteemme keskustoimistostamme numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta

19 Yhteiset hetket taiteen äärellä olivat merkityksellisiä niin meille tekijöille kuin lapsikylien asukkaillekin. kanssa. Vihannin lapsikylässä pidettiin vielä lisäksi improvisaatiotyöpaja. Jutun Juuren yhteydessä koettiin heittäytymisen riemua ja yhdessä tekemisen iloa. Kiertueen mahdollisti SOS-lapsikyläsäätiön myöntämä apuraha. Yhdessä heidän kanssaan päätimme, että kiertue suuntautuisi Pohjois- ja Itä- Suomen lapsikyliin. Oli tärkeää viedä teatteria sinne, missä se ei ole jokapäiväistä ja kaikkien saatavilla mm. pitkien kulkuyhteyksien takia. Meidät otettiin lämpimästi ja vieraanvaraisesti vastaan jokaisessa lapsikylässä. Yhteiset hetket taiteen äärellä olivat merkityksellisiä niin meille tekijöille kuin lapsikylien asukkaillekin. Iso arvo oli myös siinä, että esitykset avattiin lapsikylän ulkopuolisille ihmisille. Lapsikylien henkilökunta nosti esille positiivisena ja voimauttavana sen, että heidän kauttaan voitiin tarjota teatteria muille kuntalaisille. Elämän ihmeet! Uutiset ovat pullollaan talouden laskevia tai joskus nousevia pörssikursseja! Eipä voisi vähempää meitä täällä SOS-lapsikyläkodissa koskettaa. Meillä hurrataan, kun joku oppii tekemään kakan pottaan. Siitäkin iloitsemme, kun lapsi kokee olonsa niin turvalliseksi, ettei pelkää nukahtaa illalla eikä sano, että nukkuminen on kurjaa, kun yö on niin pitkä. Ja voi miten hyvältä tuntuu, kun lapsi sanoo pujahtaessaan puhtaisiin lakanoihin suihkun jälkeen: Minä olen niin oppinut nauttimaan puhtaudesta. Ja miten ihanaa on nähdä, kun lapsesta alkaa näkyä iloa ja kuulua naurua. Ja se vasta hyvältä tuntuu, kun itse jo tilanteisiin sokeutuneena, joku ulkopuolinen näkee lapsessa tapahtuneen edistymisen. Kissa elää kiitoksella, mutta niin myös lapsikylävanhempi! Vähän pörssikursseja tosin muistuttavat omat tunteet ja tuntemukset; välillä tuntuu, että minä osaan, minä pystyn... ja sitten tulee hetkiä, jolloin miettii, miten selviän, miksi tunnen näin. Mutta täytyy luottaa, että kuten talous, niin minäkin vakaannun, ajan kanssa. Kirsi Roininen, Tapiolan SOS-lapsikylä Kiertueen esityksiä oli seuraamassa lähes 400 lasta, nuorta ja aikuista. Kiitos teille kaikille yhteisistä hetkistä. Terveisin: Anne, Kaisa, Jari ja Minna Teatteri ILMI Ö:stä KUVA: MARKKU HYVÖNEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 KUULUMISIA MAAILMALTA Arushan SOS-lapsikylässä LAPSEN KIPEÄ MENNEISYYS KÄÄNTYY MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUDEKSI Arushan SOS-lapsikylä sijaitsee maissipeltojen keskellä pilviin kääriytyneen Meru-vuoren kupeessa Pohjois-Tansaniassa. Sadekauden jäljiltä pellot hehkuvat vihreinä. Kuivaan vuodenaikaan vihreiden peltojen sijaan maisemaa hallitsisi tomu. OLEN MATKALLA tapaamaan Anna Noea, 10 lapsen SOS-lapsikylä-äitiä. Kylänraitilla vastaan kävelee kotona syödyn lounaan jälkeen kouluun palaavia lapsijoukkioita. Anna toivottaa minut tervetulleeksi käytännöllisesti sisustettuun SOS-lapsikyläkotiinsa ja tarjoaa teetä. Hänen kymmenen lastaan ovat koulussa ja äidillä on hetki aikaa kertoa työstään. Arushan kylän ympäröivän alueen lasten hätä kuuluu vahvana hänen puheessaan. Lapset tulevat SOS-lapsikylään käsittämättömän kurjista olosuhteista. Lähes kaikki ovat kokeneet kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Kylään tullessaan lapsen on vaikea luottaa aikuiseen. Useimmat ovat myös pahasti aliravittuja. SOS-Lapsikylän työ perustuu ympäri maailman samoille periaatteille. Lapselle tarjotaan ympäristö, jossa hän voi kasvaa turvassa sekä rakastettuna, ja jossa haavoittavista kokemuksista toipuminen on mahdollista. Työ tuottaa tuloksia. Suurinta iloa minulle tuo lasteni kasvun seuraaminen. On hienoa nähdä, kun he kasvavat ja saavuttavat tavoitteensa. Rakastavassa kodissa äärimmäisen vaikeista lähtökohdista ponnistava lapsi alkaa vähitellen toipua ja hänestä kasvaa omillaan pärjäävä nuori aikuinen. Opiskelu antaa tulevaisuuden Yksi kohti aikuisuutta kasvava SOSlapsikylän asukas on 17-vuotias Rose Godwin. Hän on juuri muuttanut lapsikyläkodistaan opettelemaan itsenäisen elämän taitoja kylän nuorten taloon. Rosella on vielä turvallista opetteluaikaa jäljellä, sillä useimmat nuoret asuvat kylässä kolmannen asteen koulutuksensa loppuun asti. Omista asioistani huolehtiminen ei ole näin aluksi ollut kovin helppoa, Rose kertoo. Olen kylläkin iloinen, että pääsemme opiskelemaan 8 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot