SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Perhekuntoutus auttaa perheitä pysymään yhdessä. Pala sydäntä kummilapsen luona

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Perhekuntoutus auttaa perheitä pysymään yhdessä. Pala sydäntä kummilapsen luona"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia Perhekuntoutus auttaa perheitä pysymään yhdessä Pala sydäntä kummilapsen luona

2 PÄÄKIRJOITUS LAPSEN ARVO SYNTYY ARVOSTUKSESTA YHTEISKUNNAN kyky suojella lapsia on heikentynyt. Näin voi päätellä ainakin lastensuojelun tilaa kuvaavien keskusteluteemojen perusteella. Vanhemmat ovat huolissaan jaksamisestaan, kunnat eivät valvo lastensuojelun lainmukaisuutta, lastensuojelutyön tekijöillä ei ole aikaa kohdata lapsia, lastensuojelulle tarvitaan pelastusohjelma. Kuntien lastensuojelutyöntekijöistä 89 % arvioi, että ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen ei ole riittäviä resursseja ja toimet ovat riittämättömät lapsen edun toteutumiseksi. Miten lapsi, joka jää vaille huomiota ja palveluja, voisi yhteiskunnassamme kokea olevansa arvokas? Lapsen arvo syntyy, kun me aikuiset arvostamme häntä. Arvostus on toisen huomioimista, kunnioittamista ja välittämistä. Arvostus ja arvon antaminen ovat myös ongelmien ennaltaehkäisyä. Lastensuojelun vaikuttavuutta ja arvoa ei lisää se, että arvostuksen ilmapiiriä ei ole. Arvostus on perusedellytys hyvinvoinnille ja vaikuttaville lastensuojelupalveluille. Se, että ongelmia ehkäisevään työhön ei satsata, lisää eriarvoisuutta ja ehkäisee mahdollisuutta kokea olevansa tärkeä. Lapsen ei tule ansaita arvoa, vaan se luodaan vanhempien ja yhteiskunnan arvostuksella. Mielestäni erityisen arvokasta ja vaikuttavaa lastensuojelutyötä on varhainen tuki lapsille ja perheille. Ongelmia ja pahoinvointia on vaikea arvottaa tai laittaa tärkeysjärjestykseen. On olemassa kiireellisiä asioita ja erittäin tärkeitä asioita. Jos elämme tai teemme työtä koko ajan erittäin kiireellisten se- Lapsen ei tule ansaita arvoa, vaan se luodaan vanhempien ja yhteiskunnan arvostuksella. kä erittäin tärkeiden tehtävien kanssa, olemme jatkuvan stressin alla. Siksi olisi ennakoitava ja panostettava tärkeiden asioiden hoitamiseen ja estettävä ongelmien syveneminen. Tällöin lastensuojelussa on kyse varhaisesta tuesta, jolla ehkäistään sijoituksia kodin ulkopuolelle ja voidaan helpottaa jatkuvaa kriisitilanteiden sumaa sekä kiirettä. Kiitos tukijoillemme työmme ja lapsen arvostuksesta ja hyvää kesää. Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuvapankki Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: 2 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 LEDARE BARNETS VÄRDE GRUNDAR SIG PÅ UPPSKATTNING SAMHÄLLETS FÖRMÅGA att beskydda barn har minskat. Den slutsatsen kan man i alla fall dra av diskussionerna om barnskyddets tillstånd. Föräldrar oror sig över hur de ska orka, kommuner övervakar inte barnskyddets lagenlighet, anställda inom barnskyddet har inte tid att träffa barnen och barnskyddet behöver ett räddningsprogram. 89 procent av de kommunalt anställda inom barnskyddet anser att det inte finns tillräckliga resurser för preventivt arbete och tidigt stöd och att åtgärderna är otillräckliga när det gäller att garantera att barnets rättigheter förverkligas. Hur kan ett barn, som inte får den uppskattning och de tjänster som det är berättigat till, känna sig uppskattat i vårt samhälle? Ett barn känner sitt värde när vi vuxna uppskattar det. Uppskattning handlar om att uppmärksamma någon, högakta och bry sig om honom eller henne. Uppskattning och värdesättning förebygger också problem. Barnskyddets effekt och värde ökar inte av att det saknas en uppskattande atmosfär. Uppskattning är en grundförutsättning för välfärd och för effektiva barnskyddstjänster. När man inte satsar på förbyggande arbete ökar ojämlikheten. Det motverkar möjligheten att uppleva sig som en värdefull person. Barn ska inte behöva förtjäna uppskattning utan känslan av att vara värdefull uppstår genom föräldrarnas och samhällets uppskattning. Min åsikt är att tidigt stöd till barn och familjer är ett särskilt viktigt och effektivt barnskyddsarbete. Problem och själsligt illamående är svåra att utvärdera och placera i viktighetsordning. Det finns brådskande ärenden och mycket viktiga ärenden. Om vi hela tiden lever eller arbetar med mycket brådskande och med mycket viktiga ärenden befinner vi oss under ständig stress. Därför borde vi kunna förutse och satsa på att sköta viktiga ärenden och hindra att problem förvärras, vilket inom barnskyddet innebär tidigt insatt Barn ska inte behöva förtjäna uppskattning utan känslan av att vara värdefull uppstår genom föräldrarnas och samhällets uppskattning. stöd, som förebygger placering utanför hemmet och minskar kontinuerlig anhopning av krissituationer och ständigt jäkt. Tack alla ni, som värdesätter både vårt arbete och barn, jag önskar er alla en trevlig sommar! Jari Ketola verksamhetsledare VUONNA 1962 PERUSTETTU SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 170 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 ASIAA PERHEKUNTOUTUKSELLA LAPSELLE TURVALLISET KASVUOLOSUHTEET Perhekuntoutus tukee perheen arjen hallintaa, perheen omia voimavaroja ja vuorovaikutusta suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti. Tavoitteena on turvallisen arjen takaaminen lapsille. 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Punkaharjun perhe kuntoutustilassa keskustelemassa SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer (vas.), Punkaharjun SOS-lapsikylän perhetyöntekijä Kimmo Honkanen sekä Merja-Hannele Kukkonen. PUNKAHARJUN SOS-lapsikylä oli vuonna 2010 Lapin SOS-lapsikylän ohella ensimmäisenä pilotoimassa SOS-Lapsikylän perhekuntoutustoimintaa. Hyvän palautteen ja positiivisen vastaanoton myötä perhekuntoutusta on vuosien varrella laajennettu muihinkin toimipisteisiin. Perhekuntoutusta ja kotiin kannettua perhetyötä tehdään tänä päivänä jo kaikissa muissa SOS-Lapsikylän toimipisteissä paitsi Kaarinassa. Palveluja on markkinoitu aktiivisesti, ja etenkin maahanmuuttajaperheistä on löytynyt uusi perhekuntoutuksen asiakasryhmä. Perhekuntoutus räätälöidään yksilöllisesti Tyypillisesti perhekuntoutukseen tulevat perheet tarvitsevat hyvän keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamista ja tukea arjenhallintaan. Heille saattaa kuitenkin olla haastavaa tunnistaa omat kehitystarpeensa. Perhekuntoutuksen päätavoitteet käydään perheen ja perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa läpi. On tärkeää, että perhe on itse mukana laatimassa tavoitteita. Kuntoutus räätälöidään aina yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Perhekuntoutusta toteuttaa moniammatillinen tiimi käyttäen erilaisia havainnointi-, tutkimus- ja hoitotapoja yksilöllisesti Vanhempien keskinäisen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaiku tuksen kehittäminen on yksi perhekuntou tuksen tärkeimmistä tavoitteista. soveltaen. Perhekuntoutusta tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun ja päivähoidon kanssa. On tärkeää, että perhe tietää, minne on tulossa. Perhe voi käydä ennen kuntoutukseen tuloa paikan päällä tutustumassa henkilökuntaan ja tiloihin. Tämä monesti hälventää asiaan liittyvää epätietoisuutta ja pelkoja. Perhekuntoutusta toteutetaan Punkaharjun SOS-lapsikylässä kahdessa kolmen huoneen ja keittiön paritaloasunnossa. Kylän alueella perheen käytössä ovat myös sauna ja harrastetilat. SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksessa perheiden tulee selviytyä osa vuorokaudesta itsenäisesti, samoin viikonloput. Tosin kuntoutuksen alussa perheen kanssa työskennellään usein myös viikonloppuisin. Perhekuntoutus tukee arjen rutiineissa ja vuorovaikutuksessa Kuntoutusjaksolla perheen kanssa tehdään viikkosuunnitelma, jossa tavoitteet pilkotaan pieniksi, konkreettisiksi palasiksi. Vanhempien keskinäisen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi perhekuntoutuksen tärkeimmistä tavoitteista. Myös päivärytmi on tärkeä asia. Keskeisiä arjenhallintaan liittyviä taitoja, joita harjoitellaan, ovat mm. herääminen, lasten ruokailuun ja säänmukaiseen vaatettamiseen, harrastuksiin, kodinhoitoon ja nukkumaanmenoon liittyvät asiat. Perhekuntoutukseen tulevan per - heen täytyy olla motivoitunut ja hyväksyä neuvontaa ja tukea. Perhekuntoutuksessa perhettä arvioidaan, ohjataan ja toisinaan puututaan hyvinkin henkilökohtaisiin asioihin. Asiakkaiden on oltava valmiita muutokseen, sillä tavoitteena on, että nykyisiä toimintamalleja saadaan muuttumaan. Perhekuntoutustyötä ei haluta tehdä ongelmakeskeisesti, vaan pyritään löy- 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 tämään kehitystarpeita ja voimavaroja tavoitteena perheen voimaantuminen. Kuntoutusjakson aikainen havainnointi ja raportit antavat kuntien sosiaalityöntekijöille materiaalia perheen tulevaisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Mikäli perhekuntoutuksen aikana ei ole voitu saavuttaa niitä tavoitteita, jotka kuntoutukselle on asetettu, saatetaan huostaanotto nähdä tarpeelliseksi lapsen edun toteutumiseksi. Tärkeintä on varmistaa lapselle turvallisen kasvun edellytykset. Jos ne eivät syntymäperheessä toteudu, ne on turvattava lapselle muualla. Kotiin kannetulla perhetyöllä jatketaan perheen tukemista Perhekuntoutusjakson jälkeen tukea on mahdollista jatkaa kotiin kannetun perhetyön kautta. Näin perhettä ei jätetä yksin, vaan intensiivinen työ jatkuu ja heitä tuetaan omassa kodissaan, jotta perhekuntoutuksessa saadut neuvot oikeasti muuttuvat osaksi perheen arkieloa. Kuntoutusjakson aikana luotu luottamussuhde on suuri apu kotiin kannettavaa perhetyötä tehtäessä. Kiitollisinta työssä on nähdä, miten perheet saavat itseluottamusta, parisuhteen vahvistamista ja apua ja tukea arjen haasteisiin ja lastenhoitoon. Visio perhekuntoutuksen tulevaisuudesta Perhekuntoutus nähdään useimmiten viimeisenä keinona perheen auttamiseksi, kun muut avohuollon tukitoimet on jo käytetty. Työ on enemmän SAIMME EVÄÄT ELÄMÄÄN PERHEKUNTOUTUKSESTA korjaavaa tulipalojen sammuttelua, kuin varsinaista huostaanottoja ennalta ehkäisevää työtä. Perhekuntoutus soveltuisi loistavasti muun muassa lasta odottaville ja nuorille pareille, joiden kanssa voitaisiin yhdessä harjoitella arjen rutiinit ja lapsen tarpeisiin vastaaminen jo ennen kuin varsinaista kriisiä on. Visio on, että perhekuntoutukseen tulevan perheen ei tarvitsisi välttämättä olla lastensuojelun asiakas, vaan perhekuntoutus olisi mata- Seuraavassa Punkaharjun SOS-lapsikylässä perhekuntoutuksessa olleen perheen kertomus kokemuksistaan perhekuntoutukseen liittyen. >> Lisäksi sivulla 10 Punkaharjun SOS-lapsikylän perhetyöntekijät Kimmo Honkanen ja Heli Kolehmainen kertovat, millaista perhetyöntekijän työ on. OLIHAN SE TIETYSTI kauheaa kuulla, että emme sairaalasta pääsekään omaan kotiin, vaan lähdemme Punkaharjulle SOS-lapsikylään perhekuntoutukseen. Sen verran on äiti raskauden aikana masentunut, että sairaalan sosiaalityöntekijä oli tehnyt meistä ennakoivan lastensuojeluilmoituksen. Se oli aivan kamala tieto. Tuli heti pelko oman lapsen menettämisestä jollekin toiselle lapsen, jota olimme odottaneet neljä raskasta vuotta saapuvaksi elämäämme. Sana lastensuojelu toi meille mieleen vain yhden sanan: HUOSTAANOT- TO. Mites muutenkaan, kun ei kyseisestä asiasta ole ennen kuultu. Kun saavuimme perhekuntoutukseen, vaikkei se ollut meidän oma koti, niin tunsimme sen heti meidän omaksi kodiksemme. Paritalokolmio, ja elettiin siellä perheenä, mutta ero oman kodin ja perhekuntoutuksen kodin välillä oli hiuksenhieno Perhekuntoutuksessa apua oli saatavilla AINA. Oli helpottavaa olla paikassa, missä tiedettiin avun olevan vain puhelinsoiton päässä. Meidän tullessamme perhekuntoutukseen pelko oli suuri, osasimmeko olla pienelle pojallemme ne oikeat vanhemmat, jotka hän ansaitsi? Ansaitsimmeko pienen poikamme rakkauden ja läsnäolon? Entä jos me epäonnistutaan vanhempina ja lapsi otetaan meiltä pois? Pelot olivat kuitenkin aika turhia. Kasvoimme päivä päivältä, emme leveys- tai pituussuunnassa, vaan henkisesti. Saimme eväät siihen, että meistä tuli kunnolliset ja vastuulliset vanhemmat. Olihan meillä toki pelkoja sanasta PERHEKUNTOUTUS ennen kuin sinne asti päästiin ja asiasta tiedettiin enemmän. Meille oli yllätys sinänsä, että sellainen paikka on olemassa. Aikamme asiaa ajateltuamme ennen sinne menemistä otimme sen asenteen, että ei se ota, jos 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 lan kynnyksen paikka kenelle tahansa palvelua tarvitsevalle. Perhekuntoutus on vielä suhteellisen uusi palvelu, jota ei tunneta kovin hyvin. Sanan täytyy vielä kiiriä, jotta tieto perhekuntoutuksen eduista ja mahdollisuuksista tavoittaa potentiaaliset asiakkaat. Tähän mennessä kunnilta ja asiakkailta saatu hyvä palaute kannustaa kuitenkin SOS-Lapsikylää laajentamaan ja kehittämään palvelua edelleen. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: JOUNI KERPPOLA ei annakaan, ja huomasimme asenteemme vaikuttavan siihen todella paljon. Perhekuntoutus oli meidän perheelle suuri helpotus. Saimme tiedon ja avun, jota tarvitsimmekin. Meitä autettiin siihen, että pysymme perheenä ja perheenä pysyimmekin. Meitä ei erotettu. HUH! Noora K. Ei jätetä lasta yksin OLEMME SOS-Lapsikylässä usean vuoden ajan kampanjoineet ja jakaneet viestiä Ei jätetä lasta yksin. Lauseen viesti on kaunis ja tärkeä. Lapsi tarvitsee aikuista joka päivä huolehtimaan, kannustamaan ja olemaan läsnä. Lapsella on oikeus tulla nähdyksi omana itsenään, saada tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty juuri sellaisena lapsena kuin hän on. Aina lapsella ei ole lähellään omia syntymävanhempia, jotka voisivat lapselle tämän kaiken antaa, ja siksi avuksi tarvitaan muita aikuisia. Me olemme kaikki lasta varten ja vastuussa lapsista. Suomen SOS-Lapsikylässä olemme kohdistaneet päähuo miomme kotimaamme apua tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. Näin teemme jatkossakin, sillä lastensuojelun tarve täällä on kasvanut jatkuvasti, ja jo noin kymmenen prosenttia lapsistamme on lastensuojelun asiakkaina. Silti haluamme auttaa myös maailmalla olevia, hätää kärsiviä lapsia. Kun kehittyvässä maassa vanhempiensa hylkäämä tai orvoksi jäänyt lapsi saa uuden mahdollisuuden paikallisessa SOS-lapsikyläkodissa tai kun lapsen perhe pääsee mukaan SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan, vaikutukset heijastuvat paitsi lapsiin ja apua saaneeseen perheeseen, myös muuhun ympäristöön. Maailma tulee jokaisen autetun ihmisen kautta paremmaksi ja turvallisemmaksi. PÄÄTOIMITTAJALTA Maailman lasten hädästä meitä kävi muistuttamassa kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön uusi puheenjohtaja Siddhartha Kaul, joka muistutti meitä, maailmantalouden kriisistäkin huolimatta yhä hyvinvointivaltiossa eläviä suomalaisia, että lapsi on lapsi kaikkialla ja tarvitsee samat perusedellytykset kasvaakseen vahvaksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Hän toivoikin suomalaisilta solidaarisuutta ja apua myös maailman lapsille. SOS-lapsikyläjärjestö voi tarjota kummilapsen lähes sadasta eri maasta. Kummius onkin helppo ja mukava tapa vaikuttaa maailmaan positiivisesti antamalla yhdelle lapselle hyvä elämä. Aija Rikala päätoimittaja SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 KYLILLÄ KERROTAAN VIHANNIN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ ELETÄÄN HARRASTUSTEN - TÄYTEISTÄ ARKEA Vain muutama vuosi sitten Vihannin SOS-lapsikylän kohtalo oli vaakalaudalla. Uusia sijoituksia ei tullut sen jälkeen, kun Etelä-Suomen kunnat, jotka perinteisesti olivat sijoittaneet lapsia Vihantiin, ryhtyivät uuden lastensuojelulain myötä etsimään lapsille sijoituspaikkoja lähempää lasten kotikuntaa. Lisäksi kylässä oli useita peruskorjausta tarvitsevia rakennuksia. Kotien ja jopa koko kylän tulevaisuutta jouduttiin tosissaan arvioimaan. KÄYTÖSTÄ POISTETTUJA lapsikyläkoteja päätettiin kuitenkin korjata ja Vihannin SOS-lapsikylän tarjoamia palveluja alettiin markkinoida aktiivisesti seudun kunnille. Tällä hetkellä 30-vuotiaan kylän viidessä kodissa asuu 20 lasta pitkäaikaisesti sijoitettuna. Avohuollon tukea saa 11 lasta ja nuorta. Suurin osa lapsista on kotoisin lähiseudun kunnista, mikä on suuri muutos aiempaan. Kiintoisa yksityiskohta on kylän poikavaltaisuus, sillä 20 lapsesta vain viisi on tyttöjä. Vihannin SOS-lapsikylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla noin 75 kilometriä Oulusta etelään. Luonnonläheiseen ympäristöön kunnan taajama-alueelle rakennettua SOSlapsikylää ympäröi aita, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kylään saisi tulla, kylän johtaja Sinikka Loukusa tarkentaa hyväntuulisesti. Asuinympäristö on rauhallinen ja turvallinen, ja pihapiiri leikki- ja urheilukenttineen on suunniteltu lapsia varten. Kylässä on viiden lapsikyläkodin lisäksi perhekuntoutuskoti, tapaamis-/avohuoltotilat sekä asumisharjoitteluasunto. Kodinomaisuus ja harrastukset tukevat kasvua Arkea Vihannin kylässä pyritään elämään mahdollisimman tavanomaisesti niin kuin missä tahansa muussa 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 suomalaisperheessä. Lähes kaikki lapset ovat kouluikäisiä ja harrastukset värittävät kylän arkea. Lapset käyvät monipuolisissa harrastuksissaan kylän ulkopuolella, mikä edellyttää jatkuvaa kuljetusrumbaa, sillä valtaosa harrastuksista on Raahessa, Oulaisissa tai jopa Oulussa saakka. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään oma tärkeä harrastuksensa ja siihen on haluttu panostaa. Harrastusten kirjo sisältää mm. salibandya, sukelluskoulua, yleisurheilua, jalkapalloa, jääkiekkoa, kuvataidetta, pianonsoittoa, uintia, judoa ja ratsastusta. Musiikkitoimintaa kylässä vedetään myös kahden oman työntekijän voimin. Viikonloppuisin ja loma-aikoina on paljon yhteistyötä lasten biologisten vanhempien kanssa. Kylässä on kaksi vierasasuntoa, joissa järjestetään tapaamisia. Lisäksi lapset käyvät vanhempiensa ja läheistensä luona. Kasvun ja kehityksen tukena toimivat terapiapalvelut kuuluvat myös monen lapsen arkeen. Tutulla ja turvallisella arjella ja hyvillä ihmissuhteilla voidaan tukea lapsen myönteistä kehitystä. Jokaisen lapsen kohdalla mietitään erikseen, mikä lapsen tarve Jokaisen lapsen kohdalla mietitään erikseen, mikä lapsen tarve on, ja miten siihen voidaan parhaiten vastata: mitä tukea lapsi tarvitsee, mitä voidaan tehdä arjessa ja mitä muita palve luja hän tarvitsee. on, ja miten siihen voidaan parhaiten vastata: mitä tukea lapsi tarvitsee, mitä voidaan tehdä arjessa ja mitä muita palveluja hän tarvitsee. Yhteistyötä lasten parhaaksi Koulu on kylän keskeisin yhteistyökumppani, ja Sinikka Loukusa antaakin koululle kiitosta mutkattomasta yhteistyöstä. Ylipäätään Loukusa kokee, että Vihannin lapsikylään luotetaan yhteistyökumppanina. Sillä on oma merkityksensä myös työllistäjänä. Kylää ei ihmetellä, vaan se on luonteva osa Vihantia. Muutaman kerran vuodessa kylässä järjestetään tapahtumia, joihin kutsutaan lasten kavereita tai laajemminkin Vihannin lapsia. Ohjelmassa on ollut mm. elokuvailtaa sekä luistelu- ja teatteritapahtumaa. Lapsikyläystävistä Sinikka Loukusa nostaa esiin Vihannin Lionsit, jotka olivat kantava voima alussa, jotta lapsikylä ylipäätään saatiin Vihantiin. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä lähtien, mistä Loukusa esittää suuret kiitokset leijonille. Vuosien varrella leijonien kanssa on muodostunut yhteisiä perinteitä mm. talkoiden ja joulukuusen hakureissujen merkeissä. Vihannin kylä on jo useamman vuoden ajan järjestänyt kesäkuussa yhdessä Lapin SOS-lapsikylän kanssa leirin avohuollon tuen piirissä oleville lapsille SOS-Lapsikylän leirikeskuksessa Oravanpesällä. Viime kesänä Oravanpesällä oli yhteinen perheleiri myös avohuollon perheille. Molemmat leirit on tarkoitus toteuttaa myös tulevana kesänä. Uusia palveluja ja sitoutunutta henkilökuntaa Joulukuussa Vihannin lapsikylään palkattiin perhetyöntekijä suunnittelemaan perhekuntoutustoimintaa. Nyt on vahva tuntuma, että lähiviikkojen aikana saamme ensimmäisen perhekuntoutusperheen. Mielenkiinnolla odotetaan, mitä se tuo mukanaan, Sinikka Loukusa sanoo. Huhtikuussa kylässä aloitettiin myös kotiin kannetun perhetyön tarjoaminen. Vihannin lapsikylässä on toki uusiakin työntekijöitä, mutta leimallista on, että kylässä on paljon pitkäaikaista henkilökuntaa. Tämä tuo osaltaan myös pysyvyyttä lasten elämään. Kaikki ovat todella sitoutuneita ja joustavia, Loukusa sanoo ylpeänä henkilökunnastaan. Työssä auttaa jaksamaan, kun pääsemme iloitsemaan työmme tuloksista voidessamme seurata lasten kehittymistä ja eheytymistä, Loukusa päättää. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 KYLILLÄ KERROTAAN PERHETYÖNTEKIJÄ USKOO IHMISEEN Punkaharjun SOS-lapsikylän perhetyöntekijät Heli Kolehmainen ja Kimmo Honkanen tekevät työtään suurella sydämellä. Punkaharjun SOS-lapsikylässä perhekuntoutuksen työparin muodostavat Heli Kolehmainen ja Kimmo Honkanen. He ovat toimineet tehtävässä parisen vuotta ja yhteistyö on ajan mittaan hioutunut saumattomaksi. PERHETYÖNTEKIJÄ TEKEE TYÖTÄÄN niin kotiin kannetun perhetyön kuin perhekuntoutuksen parissa neuvoen ja opastaen perhettä niin, että arki saataisiin sujumaan ja koti olisi lapselle turvallinen kasvupaikka. Ohjaamista ja arviointia sisältävä työ on todellista rinnalla kulkemista. Ehdoton edellytys tuloksekkaalle työlle on luottamussuhteen muodostuminen työntekijän ja asiakkaan välille, sillä työssä täytyy välillä keskustella asiakkaiden kanssa hyvin henkilökohtaisista asioista ja ongelmista, mm. parisuhteesta, oman hygienian hoidosta, sairauksista. Monissa perheissä pelkästään päivärytmi on iso haaste. Myös vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ovat monesti vakavia - niin perheen aikuisten välillä kuin aikuisten ja lasten välillä. Perhetyöntekijät tukevat perhettä arkisissa asioissa: kodinhoidossa, vuorovaikutuksessa ja arjen rutiineissa. Työssä hyödynnetään erilaisia menetelmiä ja etenkin alkuvaiheessa työ on paljolti havainnointia. Yhdessä perheen kanssa kuntoutuksen kokonaistavoitteet pilkotaan pieniin, konkreettisiin tavoitteisiin, joita viikko-ohjelmien puitteissa pyritään saavuttamaan. Työtä tehdään suurella sydämellä Perhetyöntekijältä vaaditaan ihmistuntemusta, asiakkaan arvokasta ja kunnioittavaa kohtaamista ja asiakaslähtöisyyttä. Vaikka paperit sanoisivat mitä, ihminen täytyy pystyä kohtaamaan arvostavasti. Ihmisen tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta ihminen pitää hyväksyä, Kimmo Honkanen sanoo. Työtä ei tehdä paperilla, vaan se vaatii mitä suurimmassa määrin aitoa välittämistä. Työtä tehdään suurella sydämellä, Kimmo ja Heli jatkavat. Perhetyöntekijän työssä pääsee todellakin asiakkaan iholle sekä hyvinä että huonompina hetkinä. Heli ja Kimmo ovat nähneet työssään niin syntymää, ristiäisiä kuin avioeroakin. Viime aikoina Heli ja Kimmo ovat tehneet erityisesti kotiin kannettua perhetyötä, jolloin perhettä tuetaan arjen ja vuorovaikutuksen haasteissa heidän omassa kodissaan. Perhetyö ei ole niin intensiivistä kuin lapsikylän tiloissa tapahtuva perhekuntoutus, joten luottamussuhteen syntyminen vie myös pidempään. Kun työtä tehdään asiakkaan omassa kodissa, se on aina hieman erilaista. Perhekuntoutuksessa työ on intensiivisempää. Perhe asuu lapsikylän tiloissa ja perhetyöntekijät ohjaavat heitä etenkin 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Vaikka paperit sanoisivat mitä, ihminen täytyy pystyä kohtaamaan arvostavasti. Ihmisen tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta ihminen pitää hyväksyä. kuntoutusjakson alkuvaiheessa hyvinkin tiiviisti aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin, jotta päivärytmi ja rutiinit saadaan kunnolla pyörimään. Jakson loppua kohti tukea hiljalleen vähennetään. Alussa on tärkeää oppia tuntemaan perhe hyvän luottamussuhteen syntymiseksi, jotta kuntoutus pääsee etenemään parhaalla mahdollisella tavalla. Helin ja Kimmon mukaan on rikkaus, että perhetyöntekijöinä on sekä nainen että mies, sillä asioista pystyy puhumaan eri tavalla oman tai vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Esimerkiksi perheen isän saattaa olla helpompi puhua asioistaan miespuoliselle henkilölle. Työtä tehdään omalla persoonalla ja molemmat ottavat työssä luontaisesti omia rooleja, Heli ja Kimmo sanovat. Omasta jaksamisesta ja kunnosta on myös pidettävä huolta, jotta työssä jaksaa, he korostavat. Keskenään he puivat tekemiään huomioita ja keskustelevat, mitä perheen kanssa on tehty. Avoimuus ja yhdessä reflektointi on tärkeää. Työssä joutuu pohtimaan myös eettisiä asioita; kumpi on lapsen edun mukaista, elää syntymävanhempiensa kanssa vai huostaanotto. Perhetyöntekijän arviot ja havainnot sekä se, mitä tietoja he antavat sosiaalityöntekijälle vaikuttavat osaltaan siihen, millaisia päätöksiä sosiaalityöntekijä perhettä koskien tekee. Haastavaa työssä on, jos perheellä ei ole omaa motivaatiota kuntoutukseen tai he kokevat sen olevan heille pakonomaista. Vastaavasti suurimmat onnistumisen kokemukset syntyvät, kun pystytään auttamaan perhettä niin, että vanhemmat ovat oppineet iloitsemaan lapsestaan, ovat saaneet vahvistusta parisuhteeseensa sekä apua ja tukea arjen pyörittämiseen, jolloin perhe voi pysyä yhdessä. Hienointa on kuulla perheen sanovan, että on ollut onnenpotku, että he pääsivät lapsikylään perhekuntoutukseen, Heli ja Kimmo iloitsevat. Kaarinan SOS-lapsikylä sai uuden johtajan KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄN uudeksi johtajaksi on nimitetty yhteisöpedagogi (AMK) Esa Vierikko edellisen johtajan Kari Kiesiläisen jäädessä eläkkeelle. Esalla on monipuolinen, yli kymmenen vuoden kokemus lastensuojelusta sekä perhe- että vaativan laitoshoidon puolella. Hän on toiminut johtajan tehtävissä Helsingin kaupungilla, yksityisellä palveluntuottajalla ja yrittäjänä. Johtamisopintojen lisäksi hänellä on suoritettuna työnohjaajan ja perheterapeutin opinnot. Kesän 2012 hän vietti Yhdysvalloissa Washingtonissa, Chicagossa ja Columbuksessa tutustuen sikäläiseen sosiaalityöhön ja sijaishuollon eri muotoihin. Uudessa tehtävässään hän pyrkii aktiiviseen ja avoimeen vuorovaikutukseen henkilökunnan, lasten ja eri verkostojen kanssa. Tavoitteena on jatkaa Karin hienoa työtä ja pyrkiä lähitulevaisuudessa toiminnallisesti vastaamaan myös lastensuojelun muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi avohuollon ja perhekuntoutuksen parissa, Esa Vierikko sanoo. On ollut mieluisaa tutustua Kaarinan SOS-lapsikylän erittäin toimiviin puitteisiin, sitoutuneeseen henkilökuntaan ja iloisiin lapsiin, hän jatkaa. Esan mukaan on hienoa päästä mukaan organisaatioon, joka lyhyenkin kokemuksen perusteella pitää arjessa toimiessaan aidosti lapsen hyvinvoinnin ja tarpeet etusijalla. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: JOUNI KERPPOLA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 KYLILLÄ KERROTAAN TEATTERI ILMI Ö. TOI UUDENLAISIA ELÄMYKSIÄ LAPSILLE Teatteri ILMI Ö:n vuosi 2013 alkoi mukavasti teatterikiertueen merkeissä. Työryhmä Anne Korhonen, Kaisa Koskinen, Jari Rättyä ja Minna Savin kiersi Vihannin, Lapin ja Punkaharjun SOS-lapsikylien vieraina. KIERTUEEN OHJELMISTO oli suunniteltu siten, että kyseisellä kokoonpanolla voitiin esittää kolme esitystä eri ikäryhmille. Esitykset edustivat teatteritaiteen eri lajityyppejä, perinteisestä näyttämödraamasta osallistavaan teatteriin ja improvisaatioon. Päiväkoti-ikäisille tarjottiin esitys Ketunhäntä kainalossa. Esitykseen virittäytyminen tapahtui yhdessä lasten kanssa. Jokainen lapsi sai tuoda oman äänensä osaksi eläinorkesteria, jonka murahdusten ja ulvahdusten saattelemana mentiin esityksen tapahtumapaikkaan metsään. Työryhmä esitti eläintarinat Orava heiluhäntä ja Hiiri kissalle räätälinä. Kolmas tarina keksittiin yhdessä lasten kanssa esitystilanteessa. Lapset pääsivät myös mukaan esittämään tätä modernia kansansatua. SOS-lapsikylien lasten lisäksi useat paikallisten päiväkotien lapset pääsivät tutustumaan Ketunhäntään kainalossa. Ala-asteikäiset näkivät esityksen Lapsiherttuan Klassikot. Se on riemukas komedia, jossa katsojat pääsevät seuraamaan maailmankuulun näytelmäkirjailija William Shakespearen uran vähemmän tunnettuja ensiaskelia. Työryhmä oli varsin imarreltu, kun esityksen jälkeen lapset jonottivat nimikirjoituksia ja olivat kiinnostuneita keskustelemaan näytelmän tematiikasta, lavastuksesta ja puvustuksesta. Kolmantena esityksenä kiertueella oli Jutun Juuri -improvisaatioesitys. Esitys on hauska ja osallistava kattaus erilaisia improvisaation lyhyttekniikoita. Lapsikylät saivat itse valita, mille kohderyhmälle halusivat esityksen tarjota. Vihannissa Jutun Juuri esitettiin koko yläasteelle, Lapin SOS-lapsikylä avasi esityksen Ylitornion kunnan auditoriossa lapsikylän ystäville ja kaikille kuntalaisille. Punkaharjulla esityksestä tuli lapsikylän mukava, yhteinen tapahtuma. Esitysten lopuksi yleisö osallistui improvisaatiokohtauksen tekemiseen yhdessä näyttelijöiden Jatkuu sivulla SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä YHDISTYKSEN TOIMINNAN tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu tulevaisuuden työssämme. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuoden 2012 lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien tilastojen mukaan vuoden 2011 aikana lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä kasvoi n. 3 prosenttia. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen jatkuva nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän suhteellisen osuuden kasvu. Vuoden 2011 aikana kodin ulkopuolella asui kaikkiaan lasta ja nuorta. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa tapahtui lievää nousua. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan lähes lasta ja nuorta. Kuntakoon kasvattaminen, alueellinen ajattelu ja erityispalvelujen keskittäminen luovat toivottavasti paremmat edellytykset tasa-arvoisille ja laadukkaille lastensuojelupalveluille. Erityinen haaste kunnille on koko lastensuojelun arvoverkon johtaminen kestävällä, luottamusta ja yhteistyötä lisäävällä sekä laadukkaalla lapsen etua palvelevalla tavalla. Kuntien tavoitteena on kehittää kilpailutusta ja vähentää palveluja tuottavien kumppaneiden määrää. Palveluntuottajille linjaus merkinnee koon kasvua, vahvaa erikoistumista tai palveluketjun laajentamista. Lasten hyvinvoinnin lisäämisessä yksi merkittävimmistä tekijöistä on ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden katkaiseminen. Yhä tärkeämpänä toimenpiteenä nähdään se, miten nykyiset resurssit voidaan kohdentaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla. Lastensuojelussa on arvioitava sosiaalisen, henkisen, taloudellisen ja ympäristön huomioon ottavan kestävän kehityksen toteutumista. Viime vuosien lastensuojelun määrän ja kustannusten nousu lisäävät hinnan merkitystä palveluja ostettaessa. SOS-Lapsikylän palvelujen laajentuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lastensuojelun kannattavuuteen ja kestävään kehitykseen. Toiminta ja palvelut ovat sykliltään lyhyempiä ja luovat haasteita kassavirran hallitsemiselle ja kannattavuudelle. SOS-Lapsikylän toiminta tavoittaa yhä useampia lapsia maailmalla ja kotimaassa. Kasvu ei ole määrällisesti ollut aivan strategisten tavoitteiden mukaista. Kustannusten nousu ja ikääntyvät kiinteistöt ovat lohkaisseet arvioitua suuremman osan kasvuun tarkoitetusta tuotosta. SOS-Lapsikylän näkyvyys juh - la vuotena on lisääntynyt merkittävästi. Näkyvyys yhdessä varainhankinnan panostusten kanssa mahdollisti omaehtoisen varainhankinnan tuottojen kasvun. Yhteistyö kansainvälisen kattojärjestön kanssa jatkui tiiviinä niin strategisten tavoitteiden ja vaikuttamistyön kuin muidenkin toimintaa ohjaavien rakenteiden kehittämisessä. Yhdistyksen toiminta Toimintavuoden SOS-Lapsikylän lastensuojelutyö oli menestyksellinen. Vuonna 2012 yhdistys juhli 50-vuotista taivaltaan tilanteessa, jossa sen palvelujen piirissä on lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Juhlavuonna SOS- Lapsikylän lastensuojelutyö eteni strategian mukaisesti ja toiminnan valvontaa ja laatua varmistettiin. Palveluvalikoima monipuolistui, kun Tampereella aloitti toimintansa uusimuotoinen, toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa tuottava lapsikylä. Tampereen lisäksi SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 avohuollon osuus pysyi edellisen vuoden tasolla ollen vain viisi prosenttia toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa alettiin tuottaa myös Tapiolassa ja Punkaharjulla. Perhekuntoutus on osoittautunut erityisen tarpeelliseksi työmuodoksi huostaanottojen ennaltaehkäisemisessä. Avohuollon palveluista erityisesti perhetyön ja -kuntoutuksen palvelujen kehittämistä jatkettiin ja palveluja alettiin tuottaa useimmissa toimipisteissä. Tapiolan perhekuntoutusyksikkö aloitti toimintansa. Vihannin kylässä kunnostettiin perhekuntoutustilat ja toiminnan markkinointi kuntiin alkoi vuoden lopussa. Nuorisokodin toiminta muuttui ratkaisevasti, kun kaksiosastoisesta nuorisokodista tuli yksiosastoinen ja samalla mahdollistui avohuoltopalveluiden, erityisesti perhetyön ja -kuntoutuksen, aloittaminen. Toimintavuoden loppuun mennessä muutos ehti osoittautua oikeaksi, kun Jyväskylän kaupunki alkoi ostaa perhetyöja muita avopalveluja. Toiminnan valvontaa ja laadun varmistusta vahvistettiin käynnistämällä sisäiset auditoinnit ja tekemällä omavalvontasuunnitelmat. Auditoitavat aiheet olivat henkilöstöhallinto ja lastensuojelu. Auditoijina toimivat henkilöstöpäällikkö ja lastensuojelupäällikkö sekä vertaisauditoijana toisen toimipisteen johtaja. Auditointeja jatketaan vuonna Vuonna 2011 voimaan tullut laki yksityisistä sosiaalipalveluista edellytti myös toiminnan laadun ja valvonnan vahvistamista säätämällä omavalvonnan ja omavalvontasuunnitelman laatimisen pakolliseksi vuodesta 2012 alkaen. Keskustoimiston ja toimipisteiden yhteistyönä omavalvontasuunnitelmat tehtiin kaikille toimipisteille. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon palvelujen käyttäjien määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes puolella Hoitovuorokausien määrä ei myöskään merkittävästi kasvanut ja oli yhteensä , josta avohuollon osuus oli vuorokautta eli 2,5 prosenttia. Suurin kylä oli edelleenkin Tapiola ja hoitovuorokausien jakautuminen Taulukko toimipisteittäin 1. Avo- ja sijaishullon kuvattuna taulukossa hoitovuorokaudet* 1. (N=60 160) toimipisteittäin yhden viikonlopun kuukaudesta tai että lapsella oli ammatillinen tukihenkilö (nuorisokoti). Toiseksi suurin osuus avohuollosta oli perhetyötä ja -kuntoutusta, minkä piirissä olleita perheitä oli vuoden aikana yhteensä 11 * ja Hoitovuorokaudet perheissä * Hoitovuorokaudet oli yhteensä sisältävät: 24 sisältävät: lasta sijoitus ja 18 avohuollon aikuista. sijoitus Osa tukitoimena avohuollon lapsista (myös saattoi tukitoimena tukiperhe saada useita ja (myös perhekuntoutus), eri avohuollon tukiperhe palveluja. Taulukossa kiireellinen perhekuntoutus), 4. sijoitus, kukin lapsi hallinto-oikeuden on kiireellinen sijoitettu vain väliaikaismääräys, sijoitus, yhteen palveluun hallinto-oikeuden huostaanotto lapsen saaman ja väliaikaismääräys, jälkihuollon pääasiallisen sijoitus palvelun huostaanotto ja jälkihuollon sijoitus. mukaan. Tarjolla olleista palveluista eniten käytettiin tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluja, joiden käyttäjiä lapsista oli reilu kolmannes. Tukiperhe tarkoittaa sitä, että lapsi käy säännöllisesti lapsikylässä viettäen siellä esimerkiksi Taulukko 2. Vuoden 2012 aikana avohuollon tukitoimin tuetut 0 20-vuotiaat lapset ja nuoret (N=107) palveluittain. SOS-lapsikylät ja nuorisokoti Tarjolla olleista palveluista eniten käytettiin tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluja, joiden käyttäjiä lapsista oli reilu kolmannes. Tukiperhe tarkoittaa sitä, että lapsi käy säännöllisesti lapsikylässä viettäen siellä esimerkiksi yhden viikonlopun Viestintä kuukaudesta tai että lapsella oli ammatillinen tukihenkilö (nuorisokoti). Toiseksi suurin osuus avohuollosta oli perhetyötä ja -kuntoutusta, minkä piirissä olleita Vuonna perheitä 2012 viettämänsä oli vuoden 50-vuotisjuhlavuoden aikana yhteensä yleistavoitteeksi 11 ja perheissä viestinnässä oli yhteensä asetettiin 24 strategian lasta ja mukaisesti 18 vaikuttaminen aikuista. perhehoidon Osa lapsista osuuden saattoi kasvattamiseksi saada useita lastensuojelussa eri avohuollon ja nuorten palveluja. jälkihuollon Taulukossa aseman vahvistamiseksi. 2. kukin SOS-Lapsikylän lapsi on sijoitettu palvelujen vain yhteen myynnin, palveluun sijaisvanhempien lapsen saannin saaman ja toimintamme pääasiallisen tukemisen edistämiseksi palvelun haettiin mukaan. yhdistyksellemme positiivista julkista näkyvyyttä ja tunnettuuden kasvua. Tietoa SOS-Lapsikylän tarjoamasta perhehoidosta ja nuorten itsenäistymisen tukemisesta jälki- ja jatkohuollon avulla saatiin hyvin välitettyä. Valtakunnallisesti saatiin erinomaisesti läpi viestiä siitä, miten suuri lastensuojelun ja erityisesti perhehoidon tarve Suomessa on. Sekä (49 valtakunnallisissa %). Avohuollon että aluemedioissa suhteellinen painokkaan näkyvyyden ta eli 2,5 sai prosenttia. syyskuussa avattu Suurin Tampereen kylä SOSlapsikylä. osuus Kylän (33 saamaa %) palvelujen mediahuomiota piirissä kasvatti osaltaan edelleenkin se, että Tampereen Tapiola kylän koti ja oli hoitovuoro- oli asuntomessukohteena. Medianäkyvyyden lisäksi Tampereen SOS-lapsikylä tuli tutuksi noin yksityishenkilölle olleiden 0 20 ja kohde -vuotiaiden toimi myös määrästä (n=283) raportoinnin ei kuitenkaan mukaan 242 (195 kasvanut v. 2011). Lisäksi täin oli useita on kuvattuna kymmeniä verkkolehtijulkaisuja, taulukossa 1. jotka sijaisvanhemmuuden kausien markkinointipaikkana. jakautuminen Mediaosumia toimipisteit- oli MBrainin eivät ole luvussa mukana. kuin neljä prosenttia edelliseen Juhlavuoden vuoteen kunniaksi verrattuna. tuotettiin Taloudellisella mittarilla mitattuna avohuollon Vuonna 2012 viettämänsä 50-vuo- historiateos Tavallista Rakkautta. ViestintäLisäksi perustettiin ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitali, jolla voidaan palkita sääntöjen mukaisesti sellaisia yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja sitoutuneisuutta toiminnassaan lapsen puolesta. osuus pysyi edellisen vuoden tasolla ollen vain viisi prosenttia. viestinnässä asetettiin strategian tisjuhlavuoden yleistavoitteeksi Digitaalisessa viestinnässä keskityttiin varainhankinnan tukemiseen kehittämällä verkkosivuja ja kasvattamalla Hoitovuorokausien Facebook-sivustomme seuraajamäärää ei kiinnostavan mukaisesti sisällön vaikuttaminen avulla. Vuoden 2012 perhehoidon osuuden kasvattamiseksi päättyessä seuraajia myöskään oli merkittävästi (2433). kasvanut ja oli yhteensä , josta avohuollon osuus oli vuorokauthuollon aseman lastensuojelussa ja nuorten jälki- vahvistamiseksi SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 SOS-Lapsikylän palvelujen myynnin, sijaisvanhempien saannin ja toimintamme tukemisen edistämiseksi haettiin yhdistyksellemme positiivista julkista näkyvyyttä ja tunnettuuden kasvua. Tietoa SOS- Lapsikylän tarjoamasta perhehoidosta ja nuorten itsenäistymisen tukemisesta jälki- ja jatkohuollon avulla saatiin hyvin välitettyä. Valtakunnallisesti saatiin erinomaisesti läpi viestiä siitä, miten suuri lastensuojelun ja erityisesti perhehoidon tarve Suomessa on. Sekä valtakunnallisissa että aluemedioissa painokkaan näkyvyyden sai syyskuussa avattu Tampereen SOS-lapsikylä. Kylän saamaa mediahuomiota kasvatti osaltaan se, että Tampereen kylän koti oli asuntomessukohteena. Medianäkyvyyden lisäksi Tampereen SOS-lapsikylä tuli tutuksi noin yksityishenkilölle ja kohde toimi myös sijaisvanhemmuuden markkinointipaikkana. Mediaosumia oli MBrainin raportoinnin mukaan 242 (195 v. 2011). Lisäksi oli useita kymmeniä verkkolehtijulkaisuja, jotka eivät ole luvussa mukana. Juhlavuoden kunniaksi tuotettiin historiateos Tavallista Rakkautta. Lisäksi perustettiin ROHKEAS- TI LAPSEN PUOLESTA -mitali, jolla voidaan palkita sääntöjen mukaisesti sellaisia yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja sitoutuneisuutta toiminnassaan lapsen puolesta. Digitaalisessa viestinnässä keskityttiin varainhankinnan tukemiseen kehittämällä verkkosivuja ja kasvattamalla Facebook-sivustomme seuraajamäärää kiinnostavan sisällön avulla. Vuoden 2012 päättyessä seuraajia oli (2433). Varainhankinta SOS-lapsikyläyhdistyksen juhlavuosi oli keskeisessä asemassa SOS-Lapsikylän Facebook-sivun seuraajakehitys myös Varainhankinta yhdistyksen varainhankinnassa. Vuoden aikana panostettiin niin keisiä päätöksiä olivat mm. yhdis- aikana 11 kertaa. Hallituksen kes- SOS-lapsikyläyhdistyksen juhlavuosi oli keskeisessä asemassa myös yhdistyksen varainh näkyvyyteen, uusilahjoittajahankintaatyksen strategian päivittäminen Vuoden aikana panostettiin niin näkyvyyteen, uusilahjoittajahankintaan kuin lahjoittajasu vaalimiseen. kuin lahjoittajasuhteiden Hyvin käynnistynyttä yritysvarainhankintaa vuosille , kehitettiin taloudellisten edelleen pyrkimykse vaalimiseen. olemassa olevien Hyvin yrityskumppaneiden käynnistynyttä jatkotuki. resurssien Yksityislahjoittajille varmistaminen, käynnistettyä toimintasuunnitelma vahvistivat merkitystään ja budjetti varainhankinnan vuodelle väyli suora yritysvarainhankintaa menestyksekkäästi ja digitaaliset kehitettiin kanavat edelleen kuukausilahjoittajien pyrkimyksenä määrää varmistaa pystyttiin vuoden 2013, aikana juhla- lisäämään. ja mitalitoimikuntien Yhdistyksen kokonaisv olemassa tuotot olivat olevien 1,88 miljoonaa yrityskumppaneiden jatkotuki. Yksityislahjoittaruskorjaukset Vihannin ja Punka- euroa josta esitysten oli jalkauttaminen testamenttilahjoituksia. sekä pejille Hallitus, käynnistettyä keskeiset suorapostitusta päätökset ja toiminta harjun vuonna lapsikylissä 2012 ja Heinäveden jatkettiin menestyksekkäästi ja digitaaliset uudisrakennukseen liittyvät päätökset. Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenj sekä varsinaiset kanavat jäsenet vahvistivat Heikki merkitystään Henkilöstön varainhankinnan edustajana hallituksessa väylinä. toimi Jukka Olli. Varajäseninä toimivat Lauri Utu Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos, Eija Veli Myös Kari kotimaan Stenberg. Hallituksen kuukausilahjoittajien määrää pystyttiin vuoden aikana Yhdistyksellä oli toimintavuoden kokousten esittelijänä Jäsenistö ja sihteerinä oli toiminnanjohtaja Jari K lisäämään. Hallituksen kokouksia valmistelevaan lopussa työvaliokuntaan 85 (89) jäsentä. kuuluivat Vuoden puheenjohtaja varapuheenjohtaja Helena Terho sekä aikana toiminnanjohtaja yhdistykseen Jari Ketola. hyväksyttiin Hallitus kokoon Hallitus, aikana 11 keskeiset kertaa. Hallituksen päätökset keskeisiä kolme päätöksiä uutta olivat jäsentä. mm. yhdistyksen Yhdistyksen strategian pä , taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuo ja toiminta vuonna 2012 kevätkokous pidettiin mitalitoimikuntien esitysten jalkauttaminen sekä peruskorjaukset Vihannin ja Punkaha Hallitukseen Heinäveden uudisrakennukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo kous Hotelli Presiden- liittyvät päätökset. Snellmaninkatu 13:ssa ja syysko- Kemppinen, Jäsenistö varapuheenjohtaja tissä. Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Yhdistyksellä Heikki Valkjärvi, oli toimintavuoden Ulla-Maija lopussa Henkilöstö 81 (89) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen Rantalaiho, uutta jäsentä. Kimmo Yhdistyksen Roos, kevätkokous Eija Vuoden pidettiin kuluessa Snellmaninkatu tehtiin yhdistyksen historiassa merkittäviä uusia 13:ssa ja syy Velitski Hotelli ja Presidentissä. Peter Völker. Henkilöstön edustajana hallituksessa toimi asioita kuten yhteinen henkilöstöjuhla, esimiesten valmennus- Henkilöstö Jukka Olli. Varajäseninä toimivat Lauri Vuoden Utunen, kuluessa Kai tehtiin Laitinen yhdistyksen ja Kari historiassa ohjelma, merkittäviä auditointi uusia ja toimeksiantosopimussuhteeseen ja toimeksiantosopimussuhteeseen perustuva perustuva lap asioita kuten yhteinen h Stenberg. esimiesten Hallituksen valmennusohjelma, kokousten auditointi esittelijänä Henkilöstön ja perehdyttämistä sihteerinä oli toiminnanjohtaja tätä turvataan Jari mm. Ketola. perehdytyspäivällä, johon dyttämistä kaikkien strategiaan, uusien henkilöiden brändiin odotetaan osal strategiaan, lapsikyläkoti. brändiin ja lapsen Henkilöstön oikeuksiin kehitetään pereh- jatkuva Henkilöstömääriä Hallituksen kokouksia suhteessa valmistelevaan saatiin alhaisimmalle työvaliokuntaan tasolle kuuluivat viiteen vuoteen. jatkuvasti. Yhdistystasolla tätä tur- lapsiin seurataan ja lapsen ja lapsikylissä oikeuksiin tavoitetasot kehitetään saavutettiin. Hen puheenjohtaja Seppo Kemppinen, vataan mm. perehdytyspäivällä, Henkilöstörakenne on muuttunut toiminnan muutosten mukana. Avohuollon ja perhekunt varapuheenjohtaja Helena Terho johon kaikkien uusien henkilöiden kysynnän kasvaessa vahvistettiin niiden resursointia. Myös toimeksiantosopimussuhteiste sekä toiminnanjohtaja Jari Ketola. odotetaan osallistuvan. Henkilöstömääriä suhteessa lapsiin Hallitus kokoontui toimintavuoden seu- SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 Henkilöstön jakautuminen eri tehtäväryhmiin tynyt vuosi vuodelta ja oli hyvällä tasolla Kattotasoksi oli strategiassa asetettu 9 %. Henkilöstön keski-ikä laski vuodella ja oli 46 (47) vuotta. Henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut selkeä käännös: edellisenä vuonna puolet henkilökunnasta oli yli 50-vuotiaita ja nyt vuotiaiden osuus on pienentynyt ja vuotiaiden osuus kasvanut. Sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia. Yhdistyksen keskimääräinen työsuhteen pituus oli entinen kahdeksan vuotta. Tehtäväryhmittäin Henkilöstön keski-ikä laski vuodella ja oli 46 (47) vuotta. Henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut tarkasteltaessa selkeä erottuu selvästi käännös: rataan edellisenä ja lapsikylissä vuonna puolet tavoitetasot henkilökunnasta henkilöä oli yli 50-vuotiaita työsopimussuhteessa ja nyt vuotiaiden ja osuus lapsikylävanhemman on sijaisten työsuhteiden pituuden lyhentyminen pienentynyt saavutettiin. ja Henkilöstön -vuotiaiden osuus vaihtuvuus kasvanut. Sukupuolijakaumassa 7 (0) henkilöä toimeksiantosopi- ei ole tapahtunut muutoksia. saatiin keskimääräinen alhaisimmalle työsuhteen tasolle pituus oli entinen mussuhteessa. kahdeksan vuotta. Henkilötyövuosiksi Tehtäväryhmittäin 8,7 vuodesta 6,3 vuoteen. Lapsi- Yhdistyksen tarkasteltaessa viiteen vuoteen. erottuu selvästi lapsikylävanhemman muu sijaisten tettuna työsuhteiden kasvua pituuden edellisen lyhentyminen vuoden kylävanhempisijaisten 8,7 keski-ikä on vaihteeseen on samalla laskenut oli 7 %. neljä vuotta. vuodesta Henkilöstörakenne 6,3 vuoteen. Lapsikylävanhempisijaisten on muuttunut keski-ikä samalla laskenut neljä vuotta. Saikylävanhempisijaisten toiminnan Sairauspoissaolot lisääntyivät muutosten edellisestä mukana. vuodesta. Poissaoloprosentti Henkilötyövuosiksi oli 5,2 (4,3). muutettuna Poissaolojen kasvua rauspoissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta. Poissaoloprosentti selittää erityisesti usea pitkittynyt sairausloma. Avohuollon ja perhekuntoutuksen henkilöstövahvuus joulukuussa Yhdistyksen palvelujen palveluksessa kysynnän vakituisessa kasvaessa työsuhteessa 2012 ennen oli ,1 (167,4). aloittanut Koko henkilöstö vuo kuuluu - oli 5,2 (4,3). Poissaolojen kasvua yhdistyksen vahvistettiin kustantaman niiden lisäeläkevakuutuksen resursointia. piiriin. den Etu ajalta on suljettu. henkilöstömäärän Toimintavuoden 2012 kes - päättyessä selittää edun erityisesti usea pitkittynyt piirissä Myös oli 94 toimeksiantosopimussuhteisten perhehoitajien rekrytoinnissa työntekijää (100). onnistuttiin suunnitellusti. Vuoden päättyessä jo 10 % toiminnassa olevista kodeistamme oli toimeksiantosopimussuhteeseen pohjautuvia. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä edellisvuotiseen kasvoi n. 13 %. Vuoden päättyessä yhdistyksen palveluksessa oli 198 (181) ki arvo henkilötyövuosina oli 177,6 (163,1). Vuodelle budjetoitu vahvuus oli 184,6. Suurimmat henkilöstöryhmät ovat edelleen lapsikylävanhemmat, lapsikylävanhemman sijaiset ja ohjaajat. Vuoden aikana päättyi seitsemän vakituista työsuhdetta. Lähtövaihtuvuus koko henkilöstön osalta oli 4,1 % ja hoitohenkilöstön osalta 5,5 %. Lähtövaihtuvuus on pienen- sairausloma. Yhdistyksen palveluksessa vakituisessa työsuhteessa ennen aloittanut henkilöstö kuuluu yhdistyksen kustantaman lisäeläkevakuutuksen 5 piiriin. Etu on suljettu. Toimintavuoden 2012 päättyessä edun piirissä oli 94 työntekijää (100). ja hoitohenkilöstön osalta 5,5 %. Lähtövaihtuvuus on pienentynyt vuosi vuodelta ja oli hyvällä tasolla Kattotasoksi oli strategiassa asetettu 9 %. Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,90 euroa alijäämäinen ( ,82 euroa ylijäämäinen vuonna 2011). Tulos alitti budjetin euroa. Varsinainen toiminta: Varsinaisen toiminnan alijäämä 2 miljoonaa euroa kasvoi edellis vuodesta euroa ja oli euroa budjetoitua suurempi. Hoitomaksutuotot, ,64 euroa, alittivat budjetin euroa eli lähes 6 prosenttia. Ne kasvoivat euroa eli 3 prosenttia edellisvuodesta. Lasten ja nuorten laskennallinen määrä kasvoi 162,0 lapsesta ja nuoresta 164,4:ään. Sijaishuollon osuus hoitomaksutuotoista oli noin 95 prosenttia ja avohuollon eri toimintamuotojen noin 5 prosenttia. Henkilöstökulut SOS-lapsikyläsäätiölle tehtyjen henkilöstökulusiirtojen jälkeen olivat ,51 euroa. 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 Ne alittivat budjetin euroa eli 5 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat euroa eli 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina nousi tilikauden aikana 13,6 työntekijällä 177,6 työntekijään. Toimipisteiden osuus henkilöstö lisäyksestä oli 11,9 ja keskustoimiston 1,7. Käyttömaksut ,20 euroa toteutuivat kokonaisuutena tarkastellen budjetoidusti. Ne kasvoivat edellis vuodesta euroa eli 12 prosenttia. Suurimmat lisäykset syntyivät asiantuntijakuluissa, ulkopuolisissa palveluissa ja atk-kuluissa liittyen mm. SOS-Lapsikylä ry:n historian kirjoittamiseen ja atkympäristön uusimiseen. Kotien hoitomenot ,66 euroa alittivat budjetin euroa eli 6 prosenttia. Budjettialitus oli looginen suhteessa hoitomaksutuottojen budjetti alitukseen. Kotien hoitomenot kasvoivat euroa eli 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varainhankinta: Varainhankinnan ylijäämä, ,31 euroa, alitti budjetin euroa ja oli 2,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011 pääasiassa testamenttilahjoitusten budjettialituksen ja niiden edellisvuoteen verrattuna vähäisemmän määrän takia. Testamenttilahjoituksia saatiin yhteensä ,88 euroa ( ,67 euroa vuonna 2011), joista suurimmat Toini Lehvästöltä saatu ,48 euroa, Martta Korkalaiselta saatu ,39 euroa ja Maija Kaharilta saatu ,01 euroa. Varainhankinnan kuluja syntyi yhteensä ,72 euroa, joka oli euroa budjetoitua ja euroa edellisvuotista enemmän. Varainhankintaa tekevien henkilöiden henkilöstökulut on esitetty vuonna 2012 ensimmäistä kertaa varainhankinnan kuluissa. Sijoitus- ja rahoitustoiminta: Sijoitus- ja rahoitustoiminnan vuokratuotot toteutuivat budjetoidusti. Ne olivat edellisvuoden tasolla. Korko- ja osinkotuottoja saatiin ,35 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan muut tuotot ,90 euroa sisälsivät ,23 euroa myyntivoittoja KOY Napinkulman osakkeiden , Asunto Oy Untolantornin osakkeiden ja Asunto Oy Länsi-Etelän osakkeiden myynneistä. Asunto Oy Länsi-Etelän myyntiin liittyi osakevaihto. Lisäksi tuotot sisälsivät mm ,37 euroa metsänmyyntituottoja ja ,30 euroa arvonpalautuksia yhdistyksen omistamista noteeratuista osakkeista ja rahastoosuuksista. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut sisälsivät vastike- ja muiden sijoitustoiminnan asuntoihin liittyvien kulujen lisäksi ,46 euroa tilinpäätöksessä tehtyjä arvonalennuksia noteeratuista osakkeista ja rahastoosuuksista. Yleis- ja investointiavustukset: Julkiset avustukset sisälsivät Euroopan komissiolta saadun ,65 euron avustuksen kansainväliseen Yritysyhteistyötuottoja kertyi tilikaudella budje toidusti ,38 euroa. Graafi SOS-Lapsikylä ry:n varsinaisen toiminnan avainluvuista Kotimaisia kuukausilahjoituksia kertyi ,95 euroa. Ne alittivat budjetin, mutta kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Muita lahjoituksia saatiin budjetin mukaisesti ,51 euroa. Varainhankinnan muut tulot ,31 euroa sisälsivät mm euroa arpajaistuottoja ja euroa lahjoitustuottoja Otto-automaattikampanjasta. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 jälkihuoltotutkimukseen, johon Suomen SOS-lapsikyläjärjestö osallistui yhdessä Albanian, Puolan ja Tsekin sisarjärjestöjen kanssa. SOS-Lapsikylä ry sai vuonna 2012 SOS-lapsikyläsäätiöltä investointiavustuksia yhteensä euroa. Avustuksista euroa liittyi Punkaharjun SOSlapsikylän aluevesijärjestelmän uusimiseen ja euroa toimipisteiden peruskorjausrakentamiseen. Maksuvalmius: SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius heikentyi tilikauden aikana voimakkaasti. Yhdistyksen maksuvalmi- uden turvaamiseksi SOS-lapsikyläsäätiön vuodelta 2008 olevan velan lyhennyksen eräpäivää lykättiin, vuokravelka euroa säätiölle muutettiin lainaksi, jonka eräpäivä on Lisäksi pankin luottolimiittiä nostettiin euroa euroon. Uuden säätiön lainan ja pankin luottolimiitin vakuudeksi annettiin yhdistyksen omistamia asunto-osakkeita. SOS-Lapsikylä ry:n rahoitusaseman vakauttamiseksi tilikauden aikana aloitettiin säännöllinen kassabudjetointi. Tulevaisuuden näkymät Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. SOS-Lapsikylä on alan toimijoiden parissa tunnettu ja arvostettu organisaatio. Tunnettuutta koko väestön keskuudessa on lisättävä toiminnan tukemisen varmistamiseksi. Muuttuva kuntakenttä asettaa haasteita asiakassuhdetoiminnalle. Jatkuvat toimintaympäristön luotaukset ja niiden pohjalta laaditut vuosittaiset tavoitteet luovat perustaa laadukkaalle, perheiden sekä lasten ja nuorten tarpeista lähtevälle toiminnalle. Vaikuttamistoiminnan lisääminen valtakunnallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme Rakastava koti jokaiselle lapselle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus sekä integroidut lapsikylät vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Erottuminen joukosta on tärkeää, sillä kunnat haluavat karsia palveluiden tuottajien määrää, mikä merkitsee riittävän isoa organisaatiota ja laajaa palveluntarjontaa. Erottuminen on tärkeää myös siksi, että kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan. Edellytyksiä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa, läpinäkyvä ja kustannustehokas toiminta, riittävät investoinnit markkinointiin sekä vaikuttava viestintä. APUA TARVITSEVIA LAPSIA on Suomessa paljon. Testamentilla tehty lahjoitus on arvokas tapa antaa lapsille mahdollisuus turval liseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi kasvaa terveeksi, myöntei seksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamenttiesitteemme keskustoimistostamme numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta

19 Yhteiset hetket taiteen äärellä olivat merkityksellisiä niin meille tekijöille kuin lapsikylien asukkaillekin. kanssa. Vihannin lapsikylässä pidettiin vielä lisäksi improvisaatiotyöpaja. Jutun Juuren yhteydessä koettiin heittäytymisen riemua ja yhdessä tekemisen iloa. Kiertueen mahdollisti SOS-lapsikyläsäätiön myöntämä apuraha. Yhdessä heidän kanssaan päätimme, että kiertue suuntautuisi Pohjois- ja Itä- Suomen lapsikyliin. Oli tärkeää viedä teatteria sinne, missä se ei ole jokapäiväistä ja kaikkien saatavilla mm. pitkien kulkuyhteyksien takia. Meidät otettiin lämpimästi ja vieraanvaraisesti vastaan jokaisessa lapsikylässä. Yhteiset hetket taiteen äärellä olivat merkityksellisiä niin meille tekijöille kuin lapsikylien asukkaillekin. Iso arvo oli myös siinä, että esitykset avattiin lapsikylän ulkopuolisille ihmisille. Lapsikylien henkilökunta nosti esille positiivisena ja voimauttavana sen, että heidän kauttaan voitiin tarjota teatteria muille kuntalaisille. Elämän ihmeet! Uutiset ovat pullollaan talouden laskevia tai joskus nousevia pörssikursseja! Eipä voisi vähempää meitä täällä SOS-lapsikyläkodissa koskettaa. Meillä hurrataan, kun joku oppii tekemään kakan pottaan. Siitäkin iloitsemme, kun lapsi kokee olonsa niin turvalliseksi, ettei pelkää nukahtaa illalla eikä sano, että nukkuminen on kurjaa, kun yö on niin pitkä. Ja voi miten hyvältä tuntuu, kun lapsi sanoo pujahtaessaan puhtaisiin lakanoihin suihkun jälkeen: Minä olen niin oppinut nauttimaan puhtaudesta. Ja miten ihanaa on nähdä, kun lapsesta alkaa näkyä iloa ja kuulua naurua. Ja se vasta hyvältä tuntuu, kun itse jo tilanteisiin sokeutuneena, joku ulkopuolinen näkee lapsessa tapahtuneen edistymisen. Kissa elää kiitoksella, mutta niin myös lapsikylävanhempi! Vähän pörssikursseja tosin muistuttavat omat tunteet ja tuntemukset; välillä tuntuu, että minä osaan, minä pystyn... ja sitten tulee hetkiä, jolloin miettii, miten selviän, miksi tunnen näin. Mutta täytyy luottaa, että kuten talous, niin minäkin vakaannun, ajan kanssa. Kirsi Roininen, Tapiolan SOS-lapsikylä Kiertueen esityksiä oli seuraamassa lähes 400 lasta, nuorta ja aikuista. Kiitos teille kaikille yhteisistä hetkistä. Terveisin: Anne, Kaisa, Jari ja Minna Teatteri ILMI Ö:stä KUVA: MARKKU HYVÖNEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 KUULUMISIA MAAILMALTA Arushan SOS-lapsikylässä LAPSEN KIPEÄ MENNEISYYS KÄÄNTYY MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUDEKSI Arushan SOS-lapsikylä sijaitsee maissipeltojen keskellä pilviin kääriytyneen Meru-vuoren kupeessa Pohjois-Tansaniassa. Sadekauden jäljiltä pellot hehkuvat vihreinä. Kuivaan vuodenaikaan vihreiden peltojen sijaan maisemaa hallitsisi tomu. OLEN MATKALLA tapaamaan Anna Noea, 10 lapsen SOS-lapsikylä-äitiä. Kylänraitilla vastaan kävelee kotona syödyn lounaan jälkeen kouluun palaavia lapsijoukkioita. Anna toivottaa minut tervetulleeksi käytännöllisesti sisustettuun SOS-lapsikyläkotiinsa ja tarjoaa teetä. Hänen kymmenen lastaan ovat koulussa ja äidillä on hetki aikaa kertoa työstään. Arushan kylän ympäröivän alueen lasten hätä kuuluu vahvana hänen puheessaan. Lapset tulevat SOS-lapsikylään käsittämättömän kurjista olosuhteista. Lähes kaikki ovat kokeneet kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Kylään tullessaan lapsen on vaikea luottaa aikuiseen. Useimmat ovat myös pahasti aliravittuja. SOS-Lapsikylän työ perustuu ympäri maailman samoille periaatteille. Lapselle tarjotaan ympäristö, jossa hän voi kasvaa turvassa sekä rakastettuna, ja jossa haavoittavista kokemuksista toipuminen on mahdollista. Työ tuottaa tuloksia. Suurinta iloa minulle tuo lasteni kasvun seuraaminen. On hienoa nähdä, kun he kasvavat ja saavuttavat tavoitteensa. Rakastavassa kodissa äärimmäisen vaikeista lähtökohdista ponnistava lapsi alkaa vähitellen toipua ja hänestä kasvaa omillaan pärjäävä nuori aikuinen. Opiskelu antaa tulevaisuuden Yksi kohti aikuisuutta kasvava SOSlapsikylän asukas on 17-vuotias Rose Godwin. Hän on juuri muuttanut lapsikyläkodistaan opettelemaan itsenäisen elämän taitoja kylän nuorten taloon. Rosella on vielä turvallista opetteluaikaa jäljellä, sillä useimmat nuoret asuvat kylässä kolmannen asteen koulutuksensa loppuun asti. Omista asioistani huolehtiminen ei ole näin aluksi ollut kovin helppoa, Rose kertoo. Olen kylläkin iloinen, että pääsemme opiskelemaan 8 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Yhdessä perheen kanssa

Yhdessä perheen kanssa Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäki - Sijaishuoltopalvelut Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki sijaitsee Alavuden asemanseudulla. Tarvittavat palvelut löytyvät kolmen kilometrin etäisyydeltä, Alavuden keskustasta.

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI 2012

SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI 2012 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI 2012 Vuosi 2012 oli SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlavuosi. Kuvassa SOS-lapsikyläyhdistyksen perustaja 1 Albin Gebhardt Tapiolassa vuonna 1962. SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI 2012 SISÄLLYS 4

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

SOS-Lapsikylän. vuosikertomus

SOS-Lapsikylän. vuosikertomus SOS-Lapsikylän vuosikertomus 2013 1 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 4 ESIPUHE 16 TALOUS 6 TOIMINNAN TARKOITUS 18 VAIKUTTAMIS- TOIMINTA 8 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI AIKAJANANA 20 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot