Irja Åkerlundille työ on kansalaisvelvollisuus. Romaninaiset teemana. y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Irja Åkerlundille työ on kansalaisvelvollisuus. Romaninaiset teemana. y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalis-toukokuu 2009 Nro 1/2009 Romaninaiset teemana Irja Åkerlundille työ on kansalaisvelvollisuus Romaninaisen elämä on nyt vähän helpompaa kuin ennen. Menin jo alle kaksikymppisenä työhön Finlaysonin puuvillatehtaaseen. Olen tottunut pienestä pitäen tekemään työtä, kertoo Helsingissä asuva Irja Åkerlund elämästään. Hänen mukaansa ennen romanin oli helpompi saada töitä. Irja Åkerlund elää nykyään yksinäistä aikaa. Seurana on televisio. Sairauksien takia hän on riippuvainen muista ihmisistä. Yksin ei pääse mihinkään, vaikka seuraa ja virikkeitä kuinka kaipaisi. Vanhusten hoito on retuperällä, sanoo aktiivisesti politiikkaa seuraava Åkerlund. - Sivu 8. Kädessäsi olevan Romano Boodoksen teemana ovat romaninaiset ja heidän asemansa yhteiskunnassa. Esittelemme Irja Åkerlundin (s. 8 ja viereinen kuva) sekä Tamara Hagertin (takasivu). Molemmat ovat rohkeita, itsenäisiä ja aikaansa seuraavia suomalaisia romaninaisia. Irja Åkerlund syntyi ennen sotaa Sortavalassa, josta joutui äitinsä ja sisarustensa kanssa lähtemään evakkotielle. Irja kasvoi forssalaisessa lastenkodissa. Hän on elänyt työntäyteisen elämän. Hänen mukaansa nyt olosuhteet ovat kärjistyneet: romaneja ei pidetä täysivaltaisina. Työtä on entistä vaikeampaa löytää. Tamara Hagert iloitsee työpaikasta kukkakaupassa. Hänelle tie unelmiensa alalle aukeni oppisopimuskoulutuksen kautta. Lapsuudenkodissa hän oppi, että kaikkia ihmisiä tulee kunnioittaa ja kaikkien kanssa pitää mahdollisuuksien mukaan tulla toimeen. Tamara on törmännyt moniin hankaluuksiin työnhaussa, kun hänen romanitaustansa on paljastunut. Janette Grönfors on tutkinut romaninaisten osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan (sivu 9). Romaninaiset ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. He osaavat käyttää palveluja, mutta eivät ole aktiivisia osallistumaan. Koulutustason nostaminen ja taloudellisen tilanteen paraneminen ovat avaimia romaninaisten aseman kehittymiseen Suomessa. Tina Mäkelä kirjoittaa upeista romaninaisista, joissa on voimaa (sivu 10). Romanikulttuuri saattaa näyttää ulospäin machomiesten maailmalta, mutta totuus sittenkin taitaa olla toisenlainen, kirjoittaa Mäkelä. Hän korostaa romaniäitien merkitystä roolimallin luojina. He rohkaisevat lapsiaan hankkimaan koulutusta, puuttuvat päihdeongelmiin ja vaikuttavat koko perheen terveyteen ruokavalintojen kautta.

2 2 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ Uhkakuvien alkuvuosi Vuosi 2009 alkoi heikentyvän talouden aiheuttamien uhkapilvien alla. Nopeasti heikentynyt tilanne edellyttää kunnilta ja valtiolta toimenpiteitä peruspalveluiden turvaamiseksi. Kuntien verotulot putoavat tänä vuonna 2-3 prosenttia miinukselle, samalla kustannusten kasvu kuitenkin pysyy edelleen noin 5 prosentin tasolla. Useissa kunnissa valmistellaan säästö- ja sopeuttamistoimia. Suuri kysymys on se, miten vältytään lomautuksilta, palvelujen alasajolta tai investointien leikkaamiselta. Toinen suuri kysymys on ilmastonmuutos, jota on yritettävä hillitä. Monet yhteisöt ja yritykset ovat sisällyttäneet ympäristökysymykset omiin toiminnanstrategioihinsa. Tarvitsemme monen eri asian uudelleenarviointia. On pohdittava, mistä ihmisen hyvä elämä koostuu. Tuleeko lisätä kulutusta, kuten pääministeri Vanhanen on kehottanut? Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ilmasto-ohjelma lähtee kohtuuden ihanteesta. Ilmaston lämpeneminen haastaa meidät kysymään, miten kristittynä eläminen näkyy meissä. Meiltä odotetaan muuta kuin materiaalin kuluttamista. Elämän hyvinvointia saamme kuluttamalla aikaamme hiljentymiseen Jumalan edessä rukouksessa sekä lähimmäisen palvelemisessa. Kunnat eivät kykene turvaamaan kuntapalveluiden laatua ja saatavuutta ilman, että valtio lisää valtionosuuksia. Eduskunnassa nousikin jo avauskeskustelun yhteydessä esiin hallituksen elvytyspaketti. Kansalaisten huoli mm. perusterveydenhuollon, lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden, vanhusten palveluiden ja toimeentulontuen toteutumisesta on aiheellinen. Kaikissa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa ja toimenpiteissä on kyse arvoeettisistä ratkaisuista. Yhteiskunta mielellään ulkoistaisi huolenpidon vastuun mm. kolmannelle sektorille ja omaishoitajille. Näin ei kuitenkaan voi olla, sillä yhteiskunnan sekä normatiivinen että taloudellinen tuki ovat tuiki tarpeen arkipäivästä selviytymiselle. Meidän kaikkien on mietittävä, miten huolehditaan vaikeimmassa asemassa olevista ja heikoimmin toimeentulevista. Vastuu lähimmäisestä kuuluu jokaiselle. Romano Mission tärkein toimintamuoto on lastensuojelutyö, johon myös lastensuojelulaki velvoittaa. Entistä tarkemmin on tehtävä suunnitelmallista työtä ja luotava työlle strategia tiukentuvankin taloudellisen tilanteen kurimuksessa. Lapsiperheitä on tuettava henkisesti ja taloudellisesti. Yhteiskunnalla on kaikkina aikoina velvollisuus suojella lapsia ja mahdollistaa ihmisoikeuksien toteutuminen. Tarvitsemme yhteistoiminnallisuutta ja yhteisvastuuta, johon myös perinteinen yhteisvastuukeräys meitä kannustaa. Siunattua alkavaa kevättä! leena rauhala romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2008 Leena Rauhala Jeppe Isberg Sirpa Pöllönen Brita Lamberg Pekka Lampinen Väinö Lindberg Tina Mäkelä Mertsi Ärling Sami Valentin Päivi Rask-Helin KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund Timo Jokela Mervi Pamukci Tuula Nyman SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Tuula Nyman PERHETYÖPROJEKTI puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä oppisopimustoiminnan päällikkö ylitarkastaja ylitarkastaja sosiaalineuvos projektijohtaja ensihoitaja, AMK evankelista romanikulttuuriohjaaja (varajäsen) toiminnanjohtaja talouspäällikko toimistosihteeri sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja puh. (09) , GSM , Terno Hagert projektipäällkkö Kyösti Blomerus perhetyöntekijä Puh. (09) PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Vastaava ohjaaja Auvo Vainikainen Sähköpostiosoite: ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa Romanityötä Itä-Suomessa 3 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu käynnistynyt 4 Romanien ääni halutaan kuuluviin 4 Tässä maailmassa 4 Romanihelmiä - Romano miritsin lähetykseen muutoksia 4 Romanilasten koulunkäyntiä tuetaan entistä enemmän 5 Helsingin Diakoniaopiston LähTö3-koulutus 6 Lähihoitajaksi työssä oppimalla 6 Työpainotteista koulutusta 7 Asenteita ravisteleva näyttely 7 Irjan työvuodet alkoivat puuvillatehtaassa 8 Koulutus parantaisi romaninaisten asemaa 9 Vetoomus romanikielen puolesta 9 Romaninaisissa on voimaa 10 Kulttuuri, romanikulttuuri, tapakulttuuri 11 Bosnia-Herzegovinasta perhetyöhön 12 Päivästä päivään, maasta maahan 13 Selvitys Mustalaislähetyksen lastenkotien lapsista 13 Helsinkiin tulleiden kerjäläisten tulon syitä selvitettiin 13 Kuulumisia Päiväkummusta 14 Ihmisoikeudet ja romanit mistä oikein on kyse? 15 Toiminnanjohtajan palsta 15 Unelmatyössä kukkakaupassa 16 Romanityötä Itä-Suomessa Itä-Suomen maisemia katsellessa tulee usein mieleen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven runo Suomenmaa: Maa kunnasten ja laaksojen, mi on tuo kaunoinen? Tuo hohtees kesäpäivien, tuo loistees pohjan tulien, tää talven, suven ihana, mi ompi soma maa? Itä-Suomen lääni koostuu kolmesta kauniista maakunnasta: Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Itäsuomalaiseen kuvaan on helppo liittää romaniväestö. Jopa turisti saattaa haluta nähdä romaninaisen kauniissa asussaan. Se on mahdollista Itä-Suomen läänissä. Itä-Suomen läänin alueellinen neuvottelukunta koostuu asetuksen mukaisesti puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja 12 jäsenestä, joista kuuden on oltava romaneja ja loput koostuvat eri puolilta Itä-Suomen lääniä olevista viranomaisista. Maaherra nimeää neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolojen kehitystä tasa-arvon edistämiseksi. Sen lisäksi neuvottelukunta tekee aloitteita ja esityksiä romanien taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Neuvottelukunta myös edistää romanikulttuuria ja -kieltä ja pyrkii poistamaan syrjintää sekä lisäämään romanikulttuurin tuntemusta valtaväestön keskuudessa. Gelem Gelem -näyttely Mikkelissä Numero 2/2009 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy päätoimittaja: Tuula Åkerlund toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Kotimaa-Yhtiöt Oy lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Tammikuussa 2008 Mikkelin järjestimme Mikkelin kaupungin museotoimen kanssa Gelem gelem -näyttelyn Suur-Savon museossa. Näyttelyn avajaiset saivat runsaasti huomioita. Myös radio ja lehdistö osoittivat kiinnostusta näyttelyä kohtaan. Näyttelyä kävi katsomassa 450 kävijää. Kävijät koostuivat suurimmaksi osaksi koululaisryhmistä ja opiskelijoista. Näyttelyn aikana järjestettiin myös avoimet ovet -tilaisuus, jolloin näyttelyyn oli mahdollista tutustua ilmaiseksi ja tuolloin paikalle tulikin 81 näyttelyvierasta. Näyttelyä ollaan järjestämässä myös Kiteelle, Savonlinnaan, Kuopioon ja Joensuuhun. Romaniperheiden yhdessä olemiseen ja tekemiseen on nykypäivänä tilausta ja yhteisöllisyyttä voidaan toteuttaa mm. seurakuntien tarjoamilla leireillä. Viime vuonna leirejä järjestettiin Kiteellä, Savonlinnassa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Leireillä mukana oli myös neuvottelukunnan jäseniä. Yhteistyössä opetushallituksen romaniväestön koulutustiimin kanssa olemme olleet järjestämässä romanivanhemmille kohdennettuja seminaareja. Seminaarien tarkoituksena on edesauttaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä, tukea romanikotien osallisuutta lastensa koulutuksen kehittämisessä ja edistämisessä. Mikkelin Riuttalanhovissa järjestettiin syksyllä 2008 vanhempien seminaari. Seminaari sai kovin myönteisen vastaanoton. Seuraava seminaari on tarkoitus järjestää Varkaudessa, jonne kutsut on jo lähetetty. paikalliset romanityöryhmät Neuvottelukunta on sitoutunut kehittämään ja tekemään aloitteita paikallisten romanityöryhmien perustamiseksi Itä- Suomen läänin kuntiin. Poikkihallinnollisten romanityöryhmien tehtävä on kehittää paikallisten romaniväestön osallistumismahdollisuuksia omien elinolojensa edistäjinä sekä parantaa viranomaisten ja romanien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Työryhmä koostuu paikallisista romaneista, keskeisistä viranomaistahoista, kuten perusturva-, sivistys-, kulttuurija opetustoimi, työvoimaviranomaiset, seurakunta. Tarvittaessa mukana on myös erilaisia asiantuntijatahoja. Työryhmän toiminnan lähtökohta on, että sen toiminta on romanilähtöistä ja heidän hyväksymäänsä. Toimivia paikallisia romanityöryhmiä on Kuopiossa ja Kiteellä. koulutukseen eri keinoin toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström. tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Koulutusasiat ovat ajankohtaisia juuri nyt. Usein koulutukseen pääseminen voi olla kiven takana. Siihen päteekin usein neuvo: kun yksi ovi ei aukea, voi kokeilla toista. Tästä esimerkki on nuorukainen, joka oli erittäin hyvä nyrkkeilyssä ja halusi alalta ammatin itselleen. Kohteena hänellä oli Pajulahti ja tavoitteena liikunnanohjaajan perustutkinto. Työvoimatoimiston järjestämänä saimme laadittua Pajulahteen nuorukaiselle viikon mittaisen työkokeilun. Sen jälkeen oli vuorossa haku ja erilaisia testejä. Sitten vain odotettiin tulosta. Posti toi viestin, että tällä kertaa teitä ei valittu opiskelijaksi. Totta kai seurasi pienoinen pettymys. Eipä hätää, keksitäänpä toinen reitti! Oppisopimuskoulutus oli alkamassa syksyllä tähän samaan liikunnanopettajan perustutkintoon, joten kiireesti etsimme työnantajan. Tarvittiin muutama neuvottelu ja palaveri, jonka jälkeen meillä oli koossa tarvittavat palkkarahat. Näin yhden nuoren miehen unelma täyttyi! Intialainen sananlasku sanookin, että kun Jumala sulkee oven, hän avaa ikkunan jossakin. tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN Helena valentin TeksTi Ja kuva

3 4 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ Kaiken tässä maailmassa pitäisi olla periaatteessa hyvin - mikäli se on tiedon määrästä ja taloudellisista resursseista kiinni. Kumpaakin on enemmän kuin koskaan. Kyetään luomaan monimutkaisia laitteita, jotka tietävät ja taitavat. Ihmisen oloa on siinä sivussa yritetty myös turvata monilla turvallisuusmääräyksillä, ohjeilla, järjestelmillä, vakuutuksilla - ties millä. Tästä kaikesta huolimatta liian monella ihmisellä tuntuu olevan elämästä kokemus: se on vapaata pudotusta läpi kaikkien käsien ilman yhdenkään ottamaa koppiotetta. Jää vaille olo, mykkä nälkä, tyhjyys. Kutsumuksemme olla toistemme tukena ja turvana ei jostakin syystä toimi. Tuki ja turva ovat muuttuneet monessa tapauksessa viranomaisten halvaannuttavaksi holhoamiromanipoliittisen ohjelman valmistelu käynnistynyt Romanien ääni halutaan kuuluviin Eri puolilla Suomea järjestetään kevään aikana tilaisuuksia, joissa esitellään valmisteilla olevaa romanipoliittista ohjelmaa ja sen tavoitteita. Tilaisuuksissa myös halutaan kuulla romaniväestön näkemyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman, romanipoliittista ohjelmaa valmistelevan työryhmän työskentely käynnistyi tämän vuoden alussa ja sen toimiaika kestää kesäkuun loppuun. Valmistelussa tavoitteena on romanien laaja osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toimeenpanoon. Ohjelman valmistelussa ovat mukana keskeisten hallinnonalojen asiantuntijat sekä romanien edustajat. Tämän lisäksi romaniväestön näkemyksiä halutaan kartoittaa alueellisilla kuule- mistilaisuuksilla. Romanipoliittisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa romanivähemmistön osallisuutta ja yhdenvertaisuutta elämän eri osa-alueilla. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa romaniväestön olosuhteisiin liittyviä ongelmakohtia ja tehdä toimenpide-ehdotuksia romaniväestön aseman parantamiseksi eri ikäryhmissä. Romanipoliittinen ohjelma kattaa useita teema-alueita, kuten kasvatus ja Tässä maailmassa seksi. Tämän saa kokea niin oman maan asukas kuin tänne muuttanutkin. Ei toteudu ajatus, jonka Claes Andersson lausui: Meistä tulee ihmisiä, kun joku koskettaa meitä. Ajan peruskysymys kuuluu: kenen pitäisi huolehtia elämän runtelemista ihmisistä. Lähimmäisenrakkauden katsotaan toteutuvan, kun tähän osataan vastata ja osoittaa vastuussa oleva taho. Ja toki jotakin tapahtuukin. Viranomaiselta saa asiallisen lomakkeen, mutta ei ystävyyssuhdetta. Työttömyyskorvauksella voi hankkia leipää, muttei itsetuntoa. Sosiaaliturva takaa lämpimän asunnon, mutta sielun sairaus senkun jatkuu. Luetteloa voisi pidentää. Todellisuuden pehmustaminen viihteellä, romantiikalla ja muilla piristeillä sekään ei tehoa. Putoaa edelleen monien käsien läpi. EU:ssa on keskusteltu ja keskustellaan paljon ns. lähimmäisyysperiaatteesta, supsidiariteettiperiaatteesta. Se on yksinkertaisesti sanottuna: esimerkiksi Nurmijärveä koskevat päätökset on tehtävä lähinnä Nurmijärvellä eikä Brysselissä. Onko lähiperiaate unohtunut ihmisten jokapäiväisessä koulutus, asuminen, terveys- ja sosiaalipalvelut, työllisyyden edistäminen, romanikielen ja -kulttuurin edistäminen sekä syrjinnän ja turvattomuuden poistaminen. Alueellisten kuulemistilaisuuksien tarkoituksena on sekä tiedottaa ohjelman tavoitteista ja valmistelusta romaniväestölle. Tämän lisäksi halutaan kartoittaa romaniväestön näkemyksiä tärkeäksi koetuista toimenpiteistä. Nuorille romaneille on lisäksi varattu mahdollisuus esittää näkemyksiään erikseen. helsingistä ouluun Alueelliset romaniasiainneuvottelukunnat järjestävät kuulemistilaisuudet seuraavasti: Helsinki klo 12-15, paikka Etelä-Suomen lääninhallitus, Ratapihantie 9, 1. krs. Oulu 9.3. klo 12-15, paikka Oulun lääninhallitus, Linnankatu 1 Turku klo 12-15, paikka Länsi-Suomen lääninhallitus, Itsenäisyydenaukio 2 Jyväskylä klo 12-15, paikka Jyväskylän kaupungin kirjasto, Vapaudenkatu Savonlinna 1.4. klo 12-15, paikka Linnalan opisto, Sotilaspojankatu 7 Kuulemistilaisuuksiin toivotaan laajaa osallistumista. lisätietoja: pääsihteeri sarita friman-korpela, puh. (09) tai projektikoordinaattori Hannele syrjä, laaninhallitus.fi, puh Markku Tapio toimii vs. seurakuntapastorina Nurmijärven seurakunnassa. Romanihelmiä - Romano miritsin lähetykseen muutoksia Ylen Radio 1:n ohjelmistoon kuuluva Romanihelmiä - Romano mirits lähetetään vuoden alusta alkaen sunnuntaisin klo sekä Yle Areenassa. Aiemmin ohjelma kuultiin tiistai-iltaisin. Romanihelmiä - Romano mirits on ikkuna romaniasioihin ja romanien arkeen meillä ja muualla. Ohjelma sisältää ajankohtaista tietoa ja haastatteluja sekä romanikieliset uutiset. Vuoden 2009 alusta alkaen ohjelmaa toimittaa Tuovi Putkonen ja sen tuottaa radion Asiaohjelmat. Tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja toiveita ohjelman aiheiksi voi lähettää osoitteeseen tai tai Romano mirits/tuovi Putkonen, PL 58, Yleisradio. Puhelimitse Tuovi Putkosen tavoittaa numerosta elämässä? Lähiperiaate voisi kuulua: se, joka on lähinnä ihmistä haavoittuvassa tapahtumassa, on ensisijainen lähimmäinen. Hän on tapahtumassa paikalla ja lähinnä olevana kantaa erityistä vastuuta. Tilanteessa mukana olevana Claes Anderssonin haikailema ihmisen kosketus mahdollistuu. Tämä on paljon epätodennäköisempää, jos tuki ja turva siirretään tulemaan milloin kriisiryhmille, milloin viranomaisille, milloin minnekin. Edessä on pääsiäinen. Pitkäperjantain kertomuksessa on kohta, jota pitkään olen miettinyt. Toinen Jeesuksen viereen ripustetuista rikollisista toteaa: Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi. Lähellä oleva Jeesus ilman sen kummempia selvityksiä toteaa: Totisesti jo tänään olet minun kanssani paratiisissa. Lähellä oleva Vapahtaja, kaikesta ehkäpä lukittujen ovien takana olevasta menneisyydestä tietäen, lupaa tämän. Ehkä lähirakkauden merkitys nousee jostakin samasta. Minun pysymiseni lähellä sitä, joka lähelläni kärsii. markku TaPio Romanilasten koulunkäyntiä tuetaan entistä enemmän Perusopetus paremmaksi -kehittämistoimintaan kuuluu yhtenä alueena romanilasten perusopetuksen tukeminen. Viime vuonna valtionavustusta saaneiden 14 kunnan edustajat kokoontuivat Tampereelle Opetushallituksen järjestämään seminaariin helmikuussa. Mukana Tampereen seminaarissa oli kuntien opetustoimen edustajia, opettajia ja koulunkäyntiavustajia sekä muita sidosryhmiä. Toimintaan on vielä luvassa uusia kuntia. Viime syksynä kehittämistoimintaa viriteltiin eri puolilla Suomea. Nyt kunnissa ovat alkaneet tositoimet. Niissä tehdään yksityiskohtaisia suunnitelmia romanioppilaiden tukemiseksi perusopetuksessa. Kunnat ovat voineet hakeutua toimintaan esittämällä kolme painopistealuetta, joita ovat sitoutuneet viemään eteenpäin. Seuraamme tämän vuoden aikana Romano Boodoksessa muutamien kuntien kehittämistoimintaa. oulussa läksykerhoja Oulun opetustoimesta seminaarissa oli ryhmä, joka koordinaattori Raimo Salon johdolla esitteli tämän hetkistä tilannetta. Oulussa romanioppilaiden oppimismahdollisuuksia tullaan edistämään läksykerhoilla Terva-Toppilan, Kaakkurin, Paulaharjun ja Heinätorin kouluilla. Kerhojen ohjaajina ovat koulujen omat koulunkäyntiavustajat. Läksykerhojen toiminta on laajuudeltaan 2-5 tuntia viikossa kullakin koululla. Valtionavustuksen turvin kerhojen ryhmäkoot voivat olla hyvin pieniä, vain 1-2 oppilasta kerhoa kohden. Toinen painopiste Oulussa liittyy romanikielen opetussuunnitelman suunnitteluun ja kirjoittamiseen. Katja Huusko- Ahlgren ja Henry Lindgren ovat työstäneet asiaa yhteistyössä Oulun lääninhallituksen suunnittelijan Henna Hutun kanssa. Kolmanneksi kehittämiskohteeksi Oulun kaupunki on valinnut suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen sekä romanikulttuurin tuntemuksen lisäämisen. Erityisenä Romanilasten perusopetuksen tukemista pohdittiin opetushallituksen järjestämässä seminaarissa. Mukana oli mm. opetustoimen väkeä, opettajia ja koulunkäyntiavustajia eri puolilta maata. Eturivissä Kokkolan kehittämistoiminnan yhteyshenkilö Tenho Lindström ja tilaisuuden puheenjohtaja Taito Lehmusta. kehittämiskohteena on kouluyhteisön romanivähemmistön ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen. Marraskuussa järjestetyssä romanikulttuuria esittelevässä tapahtumassa järjestettiin luokkatyöpajoja, joissa romanit esittelivät omaa kulttuuriaan mm. vaatteiden, korujen ja musiikin kautta. Työpajoihin osallistuneille luokille tullaan jatkossa järjestämään romanivierailuja, jolloin oppilailla on mahdollisuus selvittää itseään askarruttavia kysymyksiä. tampereella peruskoulu loppuun Tampereen kaupungin kerhokoordinaattori Tuija Hauta-aho kertoi kaupunkinsa toiminnasta. Tavoitteena on saada romanikoululaiset peruskoulun päästötodistuksen kanssa maailmalle ja antaa heille elämässä selviytymisen työkalut. Opettajat pitävät koulunsa hyvin hoitavia romanioppilaita mukavina oppilaina. Usein myös lämmin yhteistyö romanikodin kanssa toimii. Tilanne muuttuu hankalaksi vasta silloin, jos oppilaalle tulee poissaoloja. Siksi on tärkeää, että arjen pelisäännöistä keskustellaan kunnioittavasti ja luottamuksella hyvän sään aikana, kuten Tuija Hauta-aho sanoi. Hauta-ahon alustus kirvoitti keskustelun ns. armoviitosista. Seminaarissa mietittiin oppilaan etenemistä huonoin tiedoin luokalta toiselle. Joskus armoviitonen voi pelastaa pahasta, mutta useimmiten se aloittaa raskaan osaamattomuuden kierteen ja jopa täydellisen syrjäytymisen. Se konkreettinen toimi, jota Tampereella perusopetusikäisten romanioppilaiden puolesta tehdään, liittyy tietoon ja tukeen. Romanitaustainen koulunkäyntiavustaja Aila Svart on kiertävä konsultoiva avustaja. Hän voi antaa hyvinkin yksinkertaisia neuvoja pikkuasioissa monella tavalla, kuten puhelimitse tai järjestää ongelmatilanteissa konsultoivan tapaamisen. Tampereella panostetaan oppimismahdollisuuksien ja luottamuksen parantamiseen eli opettaja-oppilassuhteeseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Jatkossa tullaan virittämään mm. kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Romanikielen opiskelu tai sen puute on Tampereella ilmeisen kiperä kysymys. romaniasiat ajankohtaisia Ylitarkastaja Maria Biskop opetusministeriöstä kuvaili seminaarissa romaniasiain ajankohtaisuutta sekä Euroopan unionin että valtakunnallisesti romanipoliittisen ohjelman valmistelun tasolla. Hän painotti koulun merkitystä kulttuurisen vuorovaikutuksen näyttämönä. Biskop viittasi olemassa olevaan tietoon koulujen hyvinvoinnista. Niissä kouluissa voidaan hyvin, joissa on selkeä käsitys tuen tarpeesta. Yleisesti hyvinvointia lisäävät mm. joustavat oppimispolut sekä toimiva kodin ja koulun yhteistyö. Tärkeää on, että opettajat kantavat henkilökohtaista huolta oppilaistaan ja antavat paljon palautetta. susanna lehtonen opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmän erityisasiantuntija Testaamme painolaatua

4 6 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ HelsInGIn diakoniaopiston lähtö3-koulutus Lähihoitajaksi työssä oppimalla kuvat: Helena korpela Työpainotteista koulutusta Helsingin Diakoniaopiston LähTö3 on noin kaksivuotinen, työelämään painottuva lähihoitajakoulutus. Työpaikalla opitaan kolmena päivänä viikossa ja kahtena päivänä opiskellaan lähiopetuksessa Diakoniaopistossa. Kaikki mahdollinen oppiminen tapahtuu työssä, painottaa kouluttaja Salla Heikkinen. Kouluttajat, työpaikkaohjaajat ja opiskelijat itse toimivat hyvin käytännönläheisesti niin työpaikalla kuin koulunpenkilläkin tapahtuvassa oppimisessa. Tammikuussa alkaneessa lähihoitajakoulutuksessa on 17 opiskelijaa. Heille kaikille on löytynyt työpaikka, jossa suuri osa oppimisesta tapahtuu. Työpaikat ovat Helsingin Diakonissalaitoksen ja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy: n yksiköissä. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevat ja syventävät lähiopiskelujaksot Helsingin Diakoniaopistossa, jonka monissa erilaisissa koulutuksissa opiskelee lähihoitajaksi noin 900 opiskelijaa. Työskentely ja oppiminen työpaikalla on joustavaa kaksivuorotyötä. Tavallisesta lähihoitajakoulutuksen työharjoittelusta ja työssä oppimisesta LähTö3: n työpaikalla oppiminen eroaa siinä, että opettaja jalkautuu työpaikoille ja tukee opiskelijaa siellä. Ryhmän kouluttaja Diakoniaopistossa ja ohjaajat Diakonissalaitoksella ja työpaikalla muodostavat kolmikon. Heillä kaikilla yhdessä on ratkaiseva rooli opetuksen toteutuksessa. He opastavat ja ohjaavat työssä opiskelijaa työpaikalla henkilökohtaisesti useita tunteja viikossa, mahdollisimman lähellä opiskelijaa. Tätä oppimista tukee kaksi viikoittaista lähiopetuspäivää, jolloin ryhmä opiskelee opistossa. Opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan, mutta hänellä on aina lähellä kouluttaja tai ohjaaja, jolta saa tukea. Jokainen opiskelija opiskelee oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. opintoja tuetaan monin tavoin Opintojen aikana Helsingin Diakoniaopiston muut opiskelijapalvelut ovat myös LähTö3- opiskelijoiden käytettävissä. He voivat käyttää opinto-ohjaajan, kuraattorin ja erityisopettajan ja muun erityisen tuen palveluita. Opintojen rahoitukseen opiskelijat voivat hakea opintotukea. Opiskelupäivinä opiskelijat saavat ilmaisen aterian. Tammikuussa aloittanut LähTö3-koulutus on jo kolmas vastaava työelämäpainotteinen lähihoitajakoulutus. Ensimmäinen ryhmä on juuri päättänyt opintonsa, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Lähes kaikki LähTö1-koulutuksen opiskelijat ovat valmistuneet. Kaikille valmistuneille, jotka ovat halunneet töihin, on löytynyt työpaikka. Muutama opiskelija on siirtynyt joustavasti suorittamaan osan opinnoistaan seuraavaan ryhmään. Koulutuksen aikana osoittautui, että ryhmän aikuiset opiskelijat soveltuvat hyvin alalle. Monilla heistä on hyvät käytännön taidot, he ovat olleet valmiita kohtaamaan ihmiset vaativassa asiakastyössä. Nämä taidot ovat heidän erityinen vahvuutensa lähihoitajan työssä, kertoo kouluttaja Salla Heikkinen Työn kautta opiskelu on haastavaa. Opiskelu ei ole perinteistä kouluoppimista, vaan vaatii uudenlaista tapaa oppia ja vahvaa sitoutumista. Kaikille ei tällainen opiskelumuoto sovi, mutta ne, jotka suorittavat Läh- Tö-koulutuksen, ovat osaavia ammattilaisia, joille työpaikan ovet ovat avoimina. Sosiaali- ja terveysalalla riittää työtä osaaville ihmisille. Helena korpela Antti Nyman on huomannut, että monet romanit ovat nyt lähteneet opiskelemaan sosiaali- ja terveysalalle. Hän haluaa kannustaa muitakin tarttumaan mahdollisuuksiin kouluttautua ammattiin. Mikä on saanut meidät liikkeelle ja opiskelemaan tämän ikäisinä? Koulutusmahdollisuuksia on tarjolla! On meistä itsestämme kiinni, miten tartumme niihin, sanoo Timi Järvivuori. Asenteita ravisteleva näyttely Helsingin kaupunginmuseossa Suomen romanit elivät vuosisatoja maaseudulla, jossa oli kysyntää romanien taidoille ja tilaa näiden elämänmuodolle. Kiertävä romaniperhe kuvattiin Punkaharjulla vuonna Kuva: Museovirasto/Harry Hintze. Anne Paananen-Nyman kehottaa kaikkia katsomaan omaa elämäänsä, mikä siinä on tärkeää: kouluttautuminen, ammatin hankkiminen. Ensimmäisen suoritetun koulutuksen jälkeen on monia mahdollisuuksia päästä vielä eteenpäin, jatkaa ammattitaidon vahvistamista. Sosiaali- ja terveysalalla on mahdollisuus saada töitä. Se innosti meitä lähtemään koulutukseen, sanovat Timi ja Sirenetta Järvivuori, Helsingin Diakoniaopiston LähTö3-ryhmän opiskelijat. Antti Nyman pohtii koulutuksen antamia mahdollisuuksia: Kouluja käymättömälle nelikymppiselle miehelle tämä on todella hyvä mahdollisuus. Koulutuksen kautta minulla on nyt pääsy työelämään, ja tämän mahdollisuuden haluan käyttää. hyvä henki opiskelijoiden kesken LähTö3-koulutuksen romaniopiskelijat pitävät erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijaryhmässä on hyvä henki. Aikuisopiskelijoina he kokevat ryhmän turvallisena ja avoimena. Uskallamme olla aidosti omana itsenämme, Anne Paananen-Nyman sanoo. Timi Järvivuori huomauttaa, että kaikki ovat ryhmässä samalla viivalla. Jokainen on tullut tänne hakemaan ammattia, Antti Nyman lisää. LähTö3-ryhmässä on nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä, valtaväestöä ja romaneja. Me romaniopiskelijat olemme kokeneet, että meihin suhtaudutaan moninaisuutena, ei erilaisina. Myös tämä on motivoinut ja vapauttanut meitä opiskelemaan, Timi sanoo. auttaminen lähellä sydäntä Opiskelijoiden oma maailmankatsomus on ohjannut heitä hakeutumaan juuri lähihoitajakoulutukseen. Ihmisten kanssa tehtävä työ on sydäntäni lähellä. Myös hengellisestä näkökulmasta katsottuna on tärkeää auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, Antti Nyman sanoo. Sirenetta, Anne, Antti ja Timi ovat kaikki tehneet vapaaehtoistyötä. Anne ja Antti ovat pitäneet seurakunnassa lasten kerhoja, Sirenetta ja Ilman ammatillista koulutusta ei nykyään saa työpaikkaa, korostaa Sirenetta Järvivuori. Timi tehneet työtä nuorten aikuisten parissa. Mielenterveys- ja päihdeala saattaa osoittautua Sirenetan ja Timin omaksi työalaksi, vaikka koulutusalaa on vielä mahdollisuus miettiä ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. vaativaa opiskelua Opiskelussa on monia haasteita, varsinkin, kun lähtee ammatilliselle opintielle aikuisena. LähTö3-koulutuksen vahvuutena opiskelijat näkevät erityisesti sen, että voi oppia tekemällä työtä käytännössä. Ainakin minä koen tekstin tuottamisen vaikeana. On helpompaa, kun voi osoittaa osaamistansa tekemällä, Antti pohtii. Timin mukaan aikuisopiskelijalla on opettelemista siinä, kuinka opiskellaan ja kuinka omaksutaan uutta. Helppoa ei ole perheasioiden järjestäminenkään. Kaikilla on pieniä lapsia. Vähän haikea olo tulee, kun ei kotona lasten tullessa kotiin, Antti sanoo. Mietimme ratkaisuja ja löysimmekin sellaisen: mummo tulee auttamaan lasten hoitamisessa, Anne kertoo. Asioita joutuu laittamaan tärkeysjärjestykseen ja tekemään uhrauksia, se on selvä. Tämä vaihe elämässä kestää kuitenkin vain kaksi vuotta. Helsingin kaupunginmuseo avasi Hakasalmen huvilassa kansainvälisen näyttelyn, joka kertoo Euroopan romaneista ennen ja nyt. Tietoisen hätkähdyttävästi nimetty Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa -näyttely etsii rohkeasti uutta sekä sisällöllään että ulkoasullaan. Museo tarjoaa mahdollisuuden pohtia ja purkaa niitä ennakkoluuloja, joiden kohteena romanit ovat olleet vuosisatoja meillä ja muualla. Näyttelyn on alun perin tehnyt vuonna 2007 Luxemburgin kaupungin historiallinen museo erimaalaisten asiantuntijoiden, taiteilijoiden ja museoiden kanssa. Näyttely kuvaa ennen kaikkea romanien ja pääväestön suhteita Euroopassa aina 1300-luvun ensikosketuksista lähtien. Myös romanien asumista, elinkeinoja, tapoja ja kulttuuria kuten pukuja ja musiikkia tarkastellaan. Näyttelyn tavoite on pelkkää historian ja perinteen esittelyä laajempi. Ideana on tutkia romanien kautta sitä, miten vierasta kansaa ja kulttuuria usein katsotaan asenteiden läpi ja millaisiin tekoihin se voi johtaa. Näyttely kannustaa tunnistamaan luutuneet ajatusmallit ja näkemään vieraan avoimin silmin, ja lopussa hahmotellaankin romaneille valoisampaa, menneisyyden taakasta vapaata tulevaisuutta. Näyttely kertoo siis romani- en lisäksi myös pääväestöstä ja sen kuvitelmista - siitä harkitun härnäävä nimi. Monien mielestä perinteiset ennakkoluulot tiivistyvät vieraista kansoista käytetyissä vanhoissa nimissä. Nimitysten vaihtelevien merkitysten ja sävyjen tarkastelu herättää pohtimaan omaa kielenkäyttöä. romanian romaneista suomen kaaleisiin Luxemburgissa romaninäyttely sai ennätysyleisön ja herätti Länsi-Euroopassa kiihkeää keskustelua puolesta ja vastaan. Näyttelyn valmisteluun osallistunut Helsingin kaupunginmuseo päätti tuoda sen Suomeen, koska aihe osuu ajan hermoon täälläkin. Romaniasta tulleet romanikerjäläiset ovat tehneet Euroopan romanien ahdingosta osan suomalaista arkea. Näyttely kertoo paljon Romanian suuresta romanivähemmistöstä, jonka kolkko historia ja ankea nykytila edustavat ääripäätä koko maanosassa. Suomalaista yleisöä varten näyttelyä on muokattu monin tavoin. Näyttelyn sisältöäkin on kohennettu. Suomen romaneista kertovia osuuksia on laajennettu, myös siitä syystä, että Suomen kaaleet poikkeavat monessa suhteessa muiden maiden romaneista. Suomen romanien historia ja kulttuuri ovat hyvin esillä näyttelyn monipuolisessa ja runsaasti kuvitetussa julkaisussa sekä oheisohjelmassa. Hakasalmen huvilassa on näyttelyn ajan töissä romaniopas. varokaa, mustalaisia! väärinymmärryksen historiaa Hakasalmen huvila, mannerheimintie 13 D, auki ke-su klo 11-17, to klo vapaa pääsy.

5 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ Irjan työvuodet alkoivat puuvillatehtaassa Romaninaisen elämä on vähän helpottunut entisestä, mutta romanivanhukset on unohdettu, sanoo Irja Åkerlund. Ennen oli kunnia-asia, että kukin hoiti omat vanhuksensa. Irja hankki työpaikan tehtaasta alle kaksikymmenvuotiaana. Karjalassa syntyneen Irjan mielestä työ on kansalaisvelvollisuus. Irja Åkerlundin kotona Sortavalassa oli kahdeksan lasta. Sodan alkaessa Irja oli 5-vuotias. Isä joutui rintamalle ja äiti lapsikatraineen evakkotielle. Irjalle löytyi paikka lastenkodissa Forssassa, jossa hän kasvoi erossa suvustaan. Olen siitä harvinainen romani, että ensimmäisen kerran jo alle kaksikymppisenä menin työhön Finlaysonin puuvillatehtaaseen. Olen tottunut pienestä pitäen tekemään työtä. Irja kertoo, että työnhaussa ei hänen nuoruudessaan ollut haittaa siitä, että oli romani Tänä päivänä työnsaanti romanille on vaikeampaa. Olosuhteet ovat huomattavasti kärjistyneet. Meitä ei pidetä täysivaltaisina. Irja Åkerlund saa menneistä työvuosistaan työeläkettä. Olen ollut jatkuvasti mukana työelämässä, siivoojana monissa firmoissa ja muuallakin. Koen, että työ on kansalaisvelvollisuus. Nainen huolehti perheestä Irjan äiti oli kiertävä romani. Se oli eräänlainen ammatti. Siihen aikaan meikäläiset kulkivat ja tekivät kauppaa. Elivät niin sanottua kiertolaiselämää. Lastenkodissa kasvanut Irja löysi aikuistuttuaan yhteyden romaneihin. Meillä on voimakas yhteenkuuluvaisuudentunne, tuemme toinen toistamme ja tiedämme kuuluvamme tähän romanisukuun. Irja on kokenut myös perinteistä romanielämää. Miehen kanssa käytiin talosta taloon kaupoilla. Sen lisäksi hoidin vielä taloutta. Ei se helppoa ollut minunkaan elämä. Tänä päivänä mustalaisnaisilla on vähän helpompaa. Ennen piti huolehtia koko perheestä yksin. Nainen on ollut aina alistetussa asemassa. Yhteisöllisyys ei ole enää itsestäänselvyys romanikulttuurissakaan. Ennen meille romaneille oli oikein kunnia-asia, että kukin hoiti omat vanhansa. Enää nuoremmat ei sillä tavalla huolehdi romanivanhuksistaan. Nykyajan nuoret ei enää tiedä, mikä on oikein ja mikä väärin. Vanhat ihmiset on unohdettu, niitä käydään vähemmän enää katsomassa. Kuka vanhoja ja huonoja enää muistaa? Yksinäisyyden aika Irja Åkerlund on tottunut pienestä pitäen tekemään työtä. 75-vuotias Irja Åkerlund elää nykyisin yksinäistä aikaa Helsingin Pukinmäessä. Seurana on televisio. Se on ainoa henkireikä minun elämässäni. Ei ole muuta ulospääsytietä kuin televisio. Irjalla on mukava pieni kaksio ja palvelut lähellä, mutta yksinään hän ei voi enää lähteä ulos. Sairastan diabetesta. Sokeriarvo on aika korkea ja sen johdosta koen huimausta. Se tekee olon epävarmaksi ja turvattomaksi. Ennen touhukas ja menevä Irja on joutunut riippuvaiseksi muista ihmisistä. Hänen mielestään vanhusten hoito on retuperällä. Hoidon tarpeessa olevat vanhat ihmiset jätetään yksinään oman onnensa nojaan. Vanhusten huoltoon pitäisi satsata enemmän rahaa. Se näyttää unohtuneen. Kun kotisairaanhoitajakin käy, se vain heittää lääkkeet pöyvälle ja lähtee. Sillä on niin kiire. Vanhoja pitäisi auttaa elämään ihmisarvoista elämää. Irja seuraa maailman menoa televisiosta ja lukee lehtiä. Hän on kiinnostunut päivän politiikasta ja ajan ilmiöistä. Tänä päivänä joutuu olemaan paljon yksin. Silloin ajattelee, että näinkö yhteiskunta huolehtii vanhemmistosta. Yhteiskunnallisesti katsottuna olemme täysin hakoteillä. Toivoisin, että vielä minun elinaikanani tapahtuisi hyviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vanhoihin ihmisiin, että meihin suhtautuminen muuttuisi ja meidät koettaisi täysivaltaisina ihmisinä. Nyt meihin suhtaudutaan väheksyvästi eikä meitä käsitellä yksilöinä eikä kuunnella. Valtiovallan pitäisi huomioida vanhukset seuraavassa budjetissa. Irjan mielestä kaikkia vanhuksia koskeva vanhustenhoidon tilanne on suuri ja anteeksiantamaton häpeäpilkku koko Suomelle. Romanien asioita ajamaan hän kaipaa romanitaustaista kansanedustajaa. Kaipaus ihmisten ilmoille Kuva: Tuula Nyman Irja kaipaa hartaasti elämäänsä virikkeitä ja toimintaa. Irja tanssii vieläkin kuin höyhen, naurahtaa Irja Åkerlundia tapaamassa oleva Romano Mission sosiaaliohjaaja Tuula Nyman. Hän on nähnyt Irjan tanssivan Kinaporissa vanhusten tansseissa. Eihän tanssi oo häpeä, Irja sanoo. Eiköhän se ole niin kuin veressä mustalaisella. Eihän mustalainen käy tanssikoulua niinku kaajeet ja silti se on niinku parkettien partaveitsi. Lääkäri oli kehottanut Irjaa liikkumaan ja lupaillut, että jos paino laskee niin koko diabetes saattaa hävitä. Mutta mitenkä liikkua, ja käydä Kinaporin tansseissa, jos siihen ei yksin pysty eikä kukaan auta? Ihminen tarvitsee myös juttuseuraa, jotta ajatukset pysyvät vireinä. Ihmisen järki tylsistyy niin kuin kone, jos sitä ei käytä. Irjan ja Tuula Nymanin keskustelu vaihtuu tämän tästä romanikielelle. Kaaleen kieli, sehän istuu kun sen on kerran oppinut. Tullaan niinku paremmin ymmärretyksi. Vaikka tapaisin miten etäältä tuntemattoman romanin, katson kuuluvani samaan yhteisöön. Meitä yhdistää ainakin kulttuuri ja kieli. Käyn automaattisesti puhumaan romanikieltä hänen kanssaan. Sillä tavalla hän tuntee, että hänet on hyväksytty. Tuovi Putkonen Koulutustason nostaminen parantaisi romaninaisten asemaa Tutkimusten mukaan romaninaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, mutta eivät ole aktiivisia osallistujia. Koulutustason nostaminen ja taloudellisen tilanteen paraneminen ovat avaimia romaninaisten aseman kehittymiseen. Romaninaisten osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan oli DiploFoundationille tekemieni vuoden pituisten diplomatiaopintojeni päättötyöni aihe vuonna Valitsin aiheen, koska minua kiinnostaa romaninaisten osallistuminen ja näkyminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa on tutkittu hyvin vähän romaninaisiin liittyviä asioita ja vielä vähemmän niin, että romaniväestön edustaja olisi itse vastannut niistä. Euroopassa on tällä hetkellä kymmeniä romaninaisten yhdistyksiä, mutta ei yhtään kansainvälistä toimivaa romaninaisten yhdistystä. Vuonna 2003 perustettiin Ranskassa rekisteröity Kansainvälinen Romaninaisten verkosto (IRWN), jossa olin alusta lähtien aktiivisesti mukana sihteerinä ja tiedottajana vuoden 2007 loppuun asti. Suomessa romaninaisilla on vain yksi paikallinen romaninaisten yhdistys (Turku, 2000) ja yksi valtakunnallinen yhdistys, KROMANA (2006). Alueellista yhteistyötä romaninaisten hyväksi Euroopassa julkaistiin 2003 ensimmäinen ja laajin romaninaisia koskeva raportti Esteiden poistaminen Romaninaiset ja julkisen terveydenhuollon saatavuus. Se oli samalla ensimmäinen yhteistyöhanke Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston, Euroopan neuvoston maahanmuuttoa sekä romanien asioita käsittelevän osaston ja Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen välillä. Kyseessä on malliesimerkki onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä, jossa hallitusten väliset organisaatiot yhdistävät asiantuntemustaan ja voimavarojaan. Toinen isohko hanke on EUprojekti, jota koordinoi saksalainen tutkimuskeskus. Sillä selvitettiin romaninaisten sosiaalista ja taloudellista asemaa 15 Euroopan maassa loppusyksystä 2005 kevääseen Pohjoismaista tutkimukseen oli valittu Ruotsi. Olin vastuussa Ruotsi-osion tekemisestä. Tutkimuksen tekemiseen oli annettu Vetoomus romanikielen puolesta Isovanhempamme ja omat vanhempamme pitivät romanikielen elossa ja siirsivät sen meille. Olemmeko me se sukupolvi, joka antaa romanikielen kuolla, siitäkin huolimatta, että romanikielelle on Suomessa saatu lain suoja? Laissa on säädetty, että 1. Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan Suomen perustuslain neljännentoista pykälän kolmannen momentin mukaan. Laki astui voimaan vuonna Romanien oman kielen ja kulttuurin tukeminen kuuluu lasten päivähoitotavoitteisiin. Asetus astui voimaan vuonna Suomen kouluissa romanikieltä voidaan opettaa äidinkielenä. Koululaki astui voimaan vuonna aikaa vain muutama kuukausi ja raportin pituus oli määritelty tarkasti. Siksi tutkimuksen tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Tulokset ovat kuitenkin ilmiselviä siinä, että taloudellinen ja sosiaalinen asema vaikuttavat suoraan siihen, kuinka romaninaiset osallistuvat yhteiskuntaan ja sosiaalisen inkluusion onnistumiseen. Tämä tutkimus julkaistiin toukokuussa Yhteenveto tuloksista ja suosituksista 4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu myös romanikielen tutkimus ja huolto. Laki astui voimaan vuonna Suomi on nimennyt romanikielen perinteiseksi vähemmistökielekseen. Euroopan alueellisten ja vähemmistökielten peruskirja tuli voimaan vuonna Yleisradion julkisten palvelujen tehtävänä on tuottaa palveluja myös romanikielellä. Laki astui voimaan vuonna Jokainen kieli on ainutlaatuinen muisti, johon sisältyy monien sukupolvien maailmankatsomus ja elämänkäsitys. Emmekö ole velkaa isovanhemmillemme, että emme anna romanikielen kuolla? Tehkäämme siis työtä romanikielen puolesta! Vuoden 2009 alkaessa Tuula Åkerlund Tämä vuonna 2006 tekemäni kysely- ja haastatteluselvitykseni osoittaa, että romaninaisten yhteiskunnallisen osallistumisen kulmakivi on se, että palveluita osataan käyttää melko hyvin. Vanhuksilla on tosin enemmän vaikeuksia palvelujen käyttämisessä. Välttämättä ei tiedetä, kuinka itse voisi vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, miten saada oma ääni kuuluviin. Paljon käytetty termi oman elämän hallinta on tuttu monelle, mutta sen sisältö on epäselvä. Romaniyhdistykset, valtakunnallinen Romaniasiain neuvottelukunta sekä alueelliset Romaniasiain neuvottelukunnat ovat hyviä romanien äänitorvia, mutta kuinka paljon ne kuulevat yksittäisen romanin ääntä. Paikallisten poikkihallinnollisten romanityöryhmien perustaminen eri puolille maata on hyödyllistä ja varmasti varteenotettava yhteistyöväline. Toinen tutkimuksessa selvinnyt asia oli, että koulutustason alhaisuus sekä heikko taloudellinen tilanne ovat syrjäytymistä edistäviä tekijöitä. Suomessa tulisi entistä enemmän rohkaista ja tukea romaneita peruskoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen ja pääsääntöisesti vielä yleiseen opetukseen. Yleisen opetuksen kautta vahvistuisi integroituminen ja inkluusio valtaväestön ja romaniväestön välillä. Romaniperheissä kaivataan kipeästi roolimalleja, joihin lapset voivat samaistua ja edelleen mallioppia. Romaninaisten kiireisiä kotona Romaninaisten terveys on monin paikoin heikko. Oman kodin hoitaminen ja päivittäiset kiireet pitävät romaninaiset usein kotona. Itsensä hoitaminen jää vähemmälle huomiolle. Romaninaiset tarvitsevat kuitenkin apua ja tukea terveytensä ylläpitämiseen. Politiikka on alkanut kiinnostaa monia. On selvää, että romanit tulevaisuudessa näkyvät enemmän paikallistason ja valtakunnan politiikassa. Paikalliset ja valtakunnalliset romanijärjestöt sekä eri tahojen koordinoimat romaniprojektit ovat työllistäneet romaneita suhteellisen hyvin. Nämä työt ovat usein määräaikaisia ja työllisyysmäärärahoilla tuettuja. Romaninaisia on myös mukana alueellisten Romaniasiain neuvottelukuntien ja valtakunnallisen Romaniasian neuvottelukunnan toiminnoissa. Naiset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, mitä heidän ympärillään yhteiskunnassa tapahtuu. Jos koulutustason nostamiseen ei panosteta nykyistä tehokkaammin, romanien tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin säilyy edelleen vajavaisena. Monet romaninaiset ja -miehet ovat näkyvästi mukana helluntailiikkeen toiminnoissa: saarnaajina, laulajina ja soittajina musiikkiryhmissä ja leiritoiminnoissa. Haastatteluissa tuli esille myös syrjintä ja siellä yleisimpänä syrjinnän muotoina epäsuora syrjintä. Naiset havaitsivat, että heitä tarkkaillaan ja että heistä puhutaan. Tutkittua tietoa kaivataan Suosituksia ei ollut paljon, mutta muutamat niistä selkeästi sellaisia, jotka ovat erittäin tarpeellisia ja mahdollisia myös toteuttaa, kuten joidenkin tutkimuksien tekeminen. Suomessa ei ole koskaan tutkittu romaninaisten sosiaalista ja taloudellista asema, terveyden tilaa eikä heidän koulutustarpeitaan. Näiden asioiden tutkiminen on hyödyllistä, sillä silloin osataan resursoida ja kohdentaa toimet niihin epäkohtiin, joita tutkimuksissa on nostettu esille. Sterdiba romani tßimbako khaalesta Janette Grönfors sosionomi Amengo Bare phurnide ta mengo iego phurnide rikkade romani tßimb d iidones ta diine douva menge. Aa ahako ame douva hlehtako tßang, koonen dena romanitßimb te meerel, va ka ame hin liijam laagako siila romani tßimbake aro Finitiko them? Aro laaga hin rannime, te: Romaseelen hin horttiba te rikkaven apre ta te tßeeren fendideske lengo iego tßimb ta kultures. Finitiko potnosko laagako de o starto ta tritto puntako khaal. Dauva laaga aulo auri bere Romaseelengo iego tßimbako ta kulturesko apriba unjula kentengo divisako tßeeresko buttiake. Dauva laagako ranniba aulo auri niina bere Aro finitiko skooli lena te sikjaven romanitßimb sar dako tßimbaha. Skoolako laaga aulo auri bere Tßeeresko tßimbako rootibosko sentrumesko buttiake unjula niina romani tßimbako rootiba ta naalal dikkiba. Douva laaga aulo auri bere Finitiko them hin naavidas romanitßimbes doolesko besko folkengo tßimbeske. Europako thaanengo ta besko folkengo tßimbengo potnosko liin aulo auri bere Yleisradiosko tßenstibongo buttia hin niina te tßeerel programmi romanitßimbeha. Dauva laaga aulo auri bere Sakko tßimb hin uniko minsiba, kai hin arre buut hlehtako tßangesko bolibosko dikkiba ta d ivibosko tenkiba. Naako meen na aa ela uu liba amengo bare phurnidenge, te ame na daha romani tßimb te meerel. Doolesko do, tßeereha butti romani tßimbako naaluneske! Aka bere eske byrjibossa Tuula Åkerlund

6 10 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ ROMANINAISISSA ON VOIMAA märrettävä heidän keskeinen tehtävänsä romaniyhteisössä kulttuurin ja tapojen säilyttäjänä, valistajana sekä omalla esimerkillään arvojohtajana toimijana. Valveutuneita romaninaisia tarvitaan mukaan myös koko romanikulttuuria nyt vahvasti uhkaavien päihdeongelmien kitkemiseen. Äitien nopea puuttuminen lastensa päihdekuvat: valfrid ÅkerlunD Naisten roolin ymmärtäminen romanikulttuurissa on välttämätöntä, jotta voi ylipäätään ymmärtää romanikulttuuria. Romanikulttuuri saattaa näyttäytyä ulospäin machomiesten maailmalta, mutta totuus sittenkin taitaa olla toisenlainen. Vuosia romanikulttuuriin syventyneenä ja myös jonkin asteisesti sisälle päässeenä, olen alkanut ymmärtää, että kaiken perusta romanikulttuurissa on upea ja uljas romaninainen. Käsitykseni romaninaisten asemasta ei kuitenkaan suinkaan ole romuttamassa romanikulttuurissa kovasti arvostettua ja merkityksellistä miesten asemaa, vaan on asettamassa romaninaiset arvoiselleen paikalle. Ihailen romaninaisia monesta syystä. Olen haastatellut romanivanhuksia käsittelevää väitöskirjaani varten iäkkäitä romanipariskuntia ja yksin asuvia romaneja ympäri Suomea. Mieleeni ovat jääneet haastattelemani naiset, jotka ovat kokeneet monia raskaita asioita elämässään ja jopa useammankin oman lapsensa menettämisen. Nämä paljon nähneet ja kokeneet naiset seisoivat kovista kokemuksistaan huolimatta tukevasti paikallaan ja nöyrästi tyytyivät elämänsä historiaan. Olen ymmärtänyt, että naisissa on se voima, joka auttaa jaksamaan ja joka juurevasti pitää muun perheen koossa ja elämän hallinnassa. romaninaiset lasten kasvattajia Lasten kasvatuksessa romaninaisilla on kaikissa historian vaiheissa ollut merkittävä rooli. Lasten perushoito, perheen arkeen liittyvät käytännöt, kulttuurin ja tapojen siirtäminen nuoremmille ovat olleet juuri naisille kuuluvia tehtäviä. Luulen, että moni nainen ei ole edes tullut ajatelleeksi, miten merkittävä rooli hänellä on ollut yhteisön ja yhteisöllisyyden rakentajana sekä romanitapojen välittäjänä nuoremmille polville. Vahvoja romaninaisia tarvitaan edelleen. Romaniyhteisöä ovat uhkaamassa monet yhteisön sisällä nousseet uudet tavat, kasvanut väkivalta ja lisääntynyt päihteiden käyttö, valitettavasti myös nuorten naisten keskuudessa. Ikäpolvien väliin on rakentumassa kuilu, hyvät romanitavat ovat jäämässä pääväestöltä tulleiden mallien jalkoihin ja liian moni perhe hajoaa ja lapset jäävät vaille omien vanhempiensa ja kodin tuomaa turvaa. Negatiivinen kehitys romanikulttuurissa olisi saatava pysäytetyksi. naiset voivat vaikuttaa Uskon, että romaninaiset omalla voimallaan voivat vahvasti vaikuttaa romanikulttuurin ja koko romaniyhteisön säilymiseen. Romanikulttuuri on parhaimmillaan paljon sellaisia tapoja ja arvoja, joita myös pääväestössä kaivattaisiin kipeästi. Romaninaisten on nyt ym- ongelmien olemassaoloon on suurta rakkautta, joka tulee tuottamaan tulosta, josta osalliseksi pääsevät myös tulevat sukupolvet. Huolehtimisen ja puolesta tekemisen sijasta tarvitaan nyt rohkeaa puuttumista ja nuorten vastuun kantamista omista teoistaan. Romaninaisia tarvitaan myös koulutuksellisiin kannustusjoukkoihin, jotta romaninuoret eivät putoaisi koulutuksesta ja koulutuksen myötä tulevista työllistymismahdollisuuksista. Äitien kannustus tärkeä opintiellä Olen kiinnostunut myös aikuisopintojaan suorittavista tai suorittaneista romaninaista ja miehistä. Heitä haastatellessani tulin vakuuttuneeksi erityisesti romaniäitien kannustuksen merkityksestä jälkikasvunsa kouluttautumisessa. Koulutusta arvostaneet tai itse kouluja käyneet äidit olivat selkeästi myönteisemmin kannustamassa nuoriaan opintojen tielle. Lasten kasvatuksesta arjessa pääsääntöisesti vastuussa olevat äidit omilla mielipiteillään ja esimerkillään vaikuttavat pitkälle nuortensa tulevaisuuteen. Koulumyönteisyys lähtee jo esikoulun mahdollistamisesta jokaiselle alle kouluikäiselle lapselle. Vain kouluttautumalla voi integroitua yhteiskuntaan ja olla sen täysivaltainen jäsen, menettämättä omaa romani-identiteettiään tai kulttuuriin kuuluvia tapoja. Koska peruskoulutukseltani olen terveystieteilijä, en voi sivuttaa naisten roolia oman perheensä terveysvaikuttajana. Perheenäiteinä romaninaiset tekevät päivittäin muiden tärkeiden päätösten ohella myös ravitsemukseen liittyviä valintoja. Niillä voidaan vaikuttaa perheen terveelliseen ruokavalioon ja muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn sekä ylipainoon, jonka tiedetään olevan suuri riski diabeteksen puhkeamiseen. Näen terveyskasvatuksen ja terveyteen liittyvän tiedon välittämisen romaninaisille välttämättömänä, jotta romaniyhteisössä yleisesti esiintyviä ns. elintapasairauksia voitaisiin vähentää. Naiset ovat siis merkittävässä asemassa romaniyhteisössä myös koko romaniväestön terveystalkoita käynnistettäessä. Tulkaa rohkeasti esiin, upeat romaninaiset. Teitä tarvitaan miestenne rinnalle rakentamaan hyvää tulevaisuutta tuleville polville. Teitä tarvitaan eheyttämään yhteisöä, rakentamaan rakkautta ja siltoja kuilujen päälle. Teitä tarvitaan näyttämään tietä eksyneille. Perheet ja koko romaniyhteisö tarvitsee teitä. Teitä tarvitaan juuri sille paikalle, jossa romaninainen romaniyhteisössä on ollut vuosisatoja. Tina mäkelä Terveystieteiden maisteri romano mission hallituksen jäsen romaniyhdistykset toimivat: Suomen Romaniyhdistys ry pyrkii parantamaan romanien oloa Suomen Mustalaisyhdistys ry perustettiin Yhdistys tunnetaan nykyään nimellä nykyään Suomen Romaniyhdistys ry. Perustamisidea oli yksinkertainen; mustalaisten sosiaalinen tilanne, asunto-, työllisyys- ja koulutustilanne syrjintäongelmineen oli huono. Vaikka parannusta oli jo tapahtunut, mustalaisia kohdeltiin edelleen ennakkoluuloisesti ja päätöksenteossa heidät ohitettiin. Kaikkea tätä vastaan Suomen Mustalaisyhdistys ryhtyi voimakkaasti taistelemaan romaniväestön omana painostusjärjestönä Suomen Mustalaisyhdistyksen nimi muutettiin Suomen Romaniyhdistykseksi. Nimenmuutto heijasti Suomessa tapahtunutta kansainvälistymistä ja eurohenkisyyttä. Suomen Romaniyhdistyksen toimintaan on alusta alkaen kuulunut kaikkinainen romanien oloja edistävä ja syrjintää ehkäisevä sekä romanikulttuuria tunnetuksi tekevä toiminta. Romaniyhdistys on pitkään ollut romanien ainoa varsinainen etujärjestö, jonka toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen viranomaisiin ja valtiovaltaan päin. Tärkeinä tavoitteina yhdistys pitää alkuperäisiä tavoitteitaan romanien asunto-olojen, työolojen, kouluttautumisen, oikeusturvan ja terveydellisten olojen yleisten edellytysten kunnollista järjestämistä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan antamalla herätteitä julkisen vallan käyttäjille ja julkiseen keskusteluun sekä herättämällä romanien kiinnostusta yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja yhteiskunnan odotuksiin nähden. Yhdistys tekee ja edistää romaneja koskevaa tutkimustyötä. alkuperäiset tavoitteet yhä ajankohtaisia Yhdistyksen alkuperäiset tavoitteet ovat edelleenkin tavoittelemisen arvoisia. Lainsäädäntö on muuttunut. Uusia lakeja, joilla taataan vähemmistöjen oikeudet oman kielen ja kulttuurin harjoittamiseen ja kehittämiseen, on tullut voimaan. Lisäksi mm. EU:n syrjinnän vastaiset direktiivit on vahvistettu, ja koululakiin on saatu oikeus oman kielen oppimiseen. Monta hyvää muutosta on saatu aikaan. Tästä huolimatta on vielä paljon tehtävää; pelkkä oikeus ei riitä, tarvitaan myös tietoa, keinoja ja edellytyksiä lakien toteuttamiseen. Romanit elävät edelleen vakavan syrjäytymisuhan alaisina, varsinkin koulutus- ja työllisyysaloilla. Näihin haasteisiin Suomen Romaniyhdistys pyrkii vastaamaan uudistamalla ja kehittämällä toimintaansa. Suomen Romaniyhdistys toimii edelleen valtakunnallisesti koko maan romaniväestön etujärjestönä. Toiminnan painopiste on edelleen neuvonnassa, koulutus- ja työllisyysasioiden edistämisessä, invalidien ja vanhusten sekä nuorten tiedotus-, leiri- ja kerhotoiminnassa. Erityisenä painopisteenä on vuodesta 2003 alkaen ollut romanivanhusten asiat. Romanikulttuuria tuetaan pyrkimällä osallistumaan ja järjestämään kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia. Romanikielen opetuksen ja materiaalin tuottamista pyritään ponnekkaasti edistämään. Lisäksi yhdistys julkaisee 1-2 kertaa vuodessa ilmestyvää Zirikli-lehteä, joka on yhdistyksen jäsen- ja tiedotuslehti Yhdistys seuraa myös tarkoin väestöä koskevien muiden lakien valmisteluja ja toteutusta. Näistä tärkeimmäksi nousevat syrjintää koskevat lait sekä yhdenvertaisuus. Yhdistys osallistuu jäsentensä kautta monien työryhmien toimintaan. Ihmisoikeuksista tiedottaminen omalle väestölle on nousemassa uudeksi tavoitteeksi. Yhteistyötä muiden valtakunnallisten ja paikallisten romanijärjestöjen välillä pyritään lisäämään. toimisto itä-helsingissä Romaniyhdistyksen toimisto sijaitsee Itäkeskuksessa, Helsingin kaupungin tiloissa. Yhdistys palvelee romaneita eri asiakirjojen laadinnassa ym. neuvontatyössä. Toimisto päivystää säännöllisesti kolme kertaa viikossa aamupäivisin ja tarvittaessa muulloinkin. Toimiston kautta hoidetaan tiedotustoimintaa valtaväestön suuntaan, osallistutaan seminaareihin ja tilaisuuksiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Toimisto välittää myös luennoitsijoita tarvittaessa sekä ylläpitää ja jakaa ajanmukaista materiaalia romanikulttuurista. ray:n mukana projekteissa Vuosina toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukema Vanhat projekti. Siinä kartoitettiin romanivanhusten kotona asumisen edellytyksiä ja palvelutarpeita. Projektin aikana haastateltiin romanivanhuksia, heidän omaishoitajiaan sekä vanhustyön ammattilaisia. Tulokset julkaistiin raporttina. Lisäksi julkaistiin selkokielinen opas omaishoidosta, jossa on myös tietoa vanhenemisesta ja vinkkejä virkistystoimintaan. RAY:ltä on lisäksi anottu uutta Phurane kaale projektia Sille on alustavasti jo näytetty vihreää valoa. hallitus Suomen Romaniyhdistyksen toiminnan painopiste on edelleen neuvonnassa, koulutus- ja työllisyysasioiden edistämisessä, invalidien ja vanhusten sekä nuorten tiedotus-, leiri- ja kerhotoiminnassa. Yhdistyksen puheenjohtajana on vuodesta 2002 alkaen toiminut kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Rakel Hiltunen. Hallitukseen kuuluu 10 henkeä, joista puolet on romaneita. lainaukset yhdistyksen säännöistä kulttuuri, romanikulttuuri, tapakulttuuri Romanikulttuuri tai paremmin romanien tapakulttuuri on minulle läheinen asia. Se on tärkeä ja oma asia monelle romaniystävälleni. Viime vuosina on yhä avoimemmin alettua kertoa, mitä romanien tapakulttuuriin sisältyy. Useille valtaväestön ihmisille on tuttua esimerkiksi, että nuoremman sovi asua vanhemman yläpuolella, on asioita, joista ei puhuta vanhempien ihmisten aikana, ruokakassia ei lasketa lattialle, pyykinlajittelussa on otettava huomioon myös häveliäisyysasiat ja sairasta kokoonnutaan katsomaan. Nämä tavat ovat romaneille aivan luontevia ja lapsesta opittuja. Minä olen oppinut tietämään niistä vähitellen. Sanonkin että olen tapakulttuurin suihkussa, kun olen romanien seurassa. Mutta koskaan en ole varma, miten eri tilanteissa tulisi toimia oikein. Kun minulta kysytään oikeaa menettelyä, vastaankin aina, että oikean vastauksen voi saada ainoastaan romaneilta. Häkellyttäviä tilanteita minulla on ollut monia. Kerran olin kotikasteessa mukana romanivauvan kummina. Kokoonnuimme olohuoneeseen. Hätäännyin, kun minun arvioni mukaan kunniavieraat, isovanhemmat, olivat keittiössä. Minulle sanottiin lyhyesti, että he haluavat olla siellä ja olin ymmälläni. Myöhemmin minulle kerrottiin, että isovanhemmat eivät osallistu romanitapojen mukaan kaste- eikä hääjuhliin. Kun he nyt olivat jostakin muusta syystä paikalla, he halusivat olla keittiössä. Toisen kerran olin auttamassa muutossa. Huomasin, että ruokapöydän jalka oli rikki ja käänsin pöydän lattialle ja korjasin jalan. Tyytyväisenä käänsin pöydän jälleen pystyyn. Tällöin ystäväni, romaninainen totesi, että siitä tuli pöytä kukille ja koriste-esineille. Ruokapöytää ei käännetä lattialle, kuten ei ruokakassiakaan aseteta lattialle, joka on siten likainen, ettei lika pesemällä poistu. Näihin tapoihin perehtyminen on kuin jännittävä ja kiehtova matka ja aina syntyy yllätyksiä. Mutta nämä tavat luovat myös rajoja. Ne muistuttavat minulle, etten ole romani. Minulla ei ole sitä sisäistä oivallusta ja tajua, miten tulee romanien tapakulttuurin mukaan elää. Tämä tapakulttuuri luo rajoja myös romanien keskuudessa. Tätä ei usein sanota julki, mutta se aiheuttaa kyräilyä ja toistaen ihmisten tarkkailua. Siitä ei reilusti puhuta. Näin toimii tapakulttuuri kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä. Sen perusteella määritellään myös kuka on oikea ja kuka väärä romani tai paremmin luullaan voitavan määrittää. Kuitenkin jokainen suku, jokainen perhe ja jokainen ihminen toteuttaa tapakulttuuria omalla tavallaan. Ei ole kahta romaniakaan, jotka toteuttavat tapakulttuuria juuri tarkalleen samalla tavalla. Se on hyvä ja rikastuttava asia. Tapakulttuurissa on erottavia ja yhdistäviä tekijöitä. Yhteinen tapakulttuuri antaa ihmisille oikeuden sanoa iloisesti ja rohkeasti: me olemme romaneja ja meillä tulee olla lupa ja oikeus noudattaa omia tapojamme. Tämähän on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Toisaalta on päivänselvää, että kulttuuritavat eivät oikeuta rikkomaan lakia. Surullisen ahdistaviksi tapakulttuurin asiat muodostuvat silloin, kun ne rakentavat jyrkkiä ja jopa ylitsepääsemättömiä rajaaitoja ihmisten välille. Silloin suljetaan ihmisiä joukon ulkopuolelle ja saatetaan toimia jopa syrjivästi ja ääritilanteissa väkivaltaisesti, kun haetaan oikeutusta sille, että itse on oikeassa. Minä ajattelen, että tapakulttuurin asiaa voidaan lähestyä vain keskustellen ja toista ihmistä arvostaen ja kuunnellen. Tästä minulla on esimerkkejä, mutta niistä ehkä toisella kertaa. Uskon, että meidän kaikkien on hyvä elää ja olla kulttuurisuihkussa ja koko ajan oppimassa. Se taitaa sopia sekä romaneille että valtaväestön ihmisille, joista ei tietenkään tule romaneja suihkussa olemalla. Paavo lounela Paavo Lounela on eläkkeellä oleva Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri.

7 12 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ Kyösti Blomerus aloitti Romano Mission projektissa: BosnIa-HerZeGovInasta PerHetyöHön HelsInkIIn tulleiden kerjäläisten tulon syitä selvitettiin Päivästä päivään, maasta maahan Helsinkiin pari vuotta sitten ilmestyneiden kerjäläisten taustaa ja tulon syitä selvitettiin Rom po drom projektissa. Keitä kerjäläiset ovat? Mistä tulivat Suomeen? Miksi tänne? Tammikuussa julkistettu projektin väliraportti antaa vastauksia kysymyksiin. Euroopassa vaeltaa miljoona ihmistä työn perässä. Romaneja heistä on vain pieni osa. Kerjääminen on mahdollista uudessa maassa, vaikka kieltä ei osaisikaan. Natasja ja Kyösti Blomerus olivat tyttärensä Milajan kanssa lähetystyössä Bosnia-Herzegovinassa viime vuonna. Viime syksynä Romano Mission perhetyöprojektissa työntekijänä aloitti Kyösti Blomerus. Kyöstillä on vahvaa kokemusta nuoriso- sekä perhetyöstä kotimaassa. Uutta näkökulmaa perhetyöhön karttui myös työjaksolta Bosnia-Herzegovinan monikulttuurisessa ympäristössä. Kyösti ja Natasja Blomerus ja heidän tyttärensä, kolmasluokkalainen Milaja sekä kaikkien lemmikki, pieni Chihuahua Rosa-koira, ovat asuneet viime vuoden elokuusta lähtien Vantaan Päiväkummussa. Natasja työskentelee päiväkodissa kasvattajana ja Milaja käy Keravan kristillistä peruskoulua. Heidän tiensä Vantaalle on kulkenut monen mutkan kautta. Kyösti on kotoisin Savonlinnan seudulta. Hän oli 6-vuotias, kun perhe muutti Ruotsiin. Siellä kuluivat Kyöstin kouluvuodet. Aikuistuessaan Kyösti palasi omille kotiseuduilleen Savonlinnaan. Viime vuoden alkupuolen he olivat lähetystyöharjoittelussa Fida ry:n kehitysyhteistyössä romaneille kohdistetussa kyläprojektissa Bosnia-Herzegovinan noin asukkaan kaupungissa Tuzlassa. He kokivat Jumalan johdatuksen monissa asioissa. vastasimme Jumalan kutsuun Kaikki alkoi, kun vastasimme Jumalan kutsuun myöntävästi. Emme olleet rohkeita kun lähdimme, mutta lähtemättä jättäminen olisi vaatinut rohkeutta. Nyt voimme kokemuksen tuomalla varmuudella sanoa, kuka voi parhaiten julistaa evankeliumia romaneille. Työkieliämme Bosniassa olivat englanti sekä romanikieli. Saimme helposti kontaktin ja yhteyden yhteisen kielen kautta. Emme enää olleetkaan rikkaita ulkomaalaisia, jotka tulevat kertomaan, että Jumala rakastaa. Vierailimme kummilapsihankkeen perheissä tapaamassa kummilapsia. Saimme tehdä paljon kotikäyntejä. Ne johtivat usein yhteiseen rukoushetkeen. Saimme olla todistamassa, kuinka Jumalan rakkaus valtasi romanikoteja ja sitä kautta vanhemmat saivat terveempää otetta perheensä elämästä, kertoo Kyösti Blomerus kokemuksistaan. Erään kerran kävimme rähjäisessä majassa, missä asui aviopari ja heidän kaksi tytärtään. Mies oli sairastanut aivoinfarktin ja hän makasi vain sängyssä vaimon hoidettavana. Vaimo oli harrastanut povaamista ja ennustamista Tarot-korteista. Kerroimme, että niin ovat Suomessakin romanit ennen povanneet. Monet ovat sitten ottaneet vastaan elävän Jumalan henkilökohtaisena vapahtajana. Jumala on saanut antaa uuden elämän ja Jumalan siunaus on tullut jopa kokonaisen suvun ylle. Kysyin naiselta, haluaako hän meidän rukoilevan, että Jeesus tulisi asumaan hänen sydämeensä. Nainen vastasi myöntävästi. Niin rukoiltiin yhdessä syntisen rukous. Naisen tuska ja ahdistus saivat väistyä ja tilalle tuli Jeesuksen antama ilo ja riemu, Natasja jatkaa. natasja lastentyössä Varsinainen oma tehtäväni oli lastentyössä. Saimme kokoontua eräällä koululla ja järjestimme eri-ikäisille romanilapsille kerhoja. Opetimme heitä askartelemaan ja harjoittelimme mm. saksilla leikkaamista ja kynästä kiinni pitämistä. Nämäkin perusasiat olivat joillekin aivan uusia. Lisäksi pidin kotikoulua Milaja-tyttärellemme, kertoo Natasja Blomerus työtehtävistaan Bosnia-Herzegovinassa. Kokoonnuimme nuorten kanssa säännöllisesti ja keskustelimme elämän arvoista. Evankeliumin julistaminen yleisesti on kiellettyä muslimimaassa. Julkisen toiminnan suhteen on noudatettava erityistä varovaisuutta ja viisautta. Toinen hedelmällinen tapa oli poikien salibandy-treenit pari kertaa viikossa. Siinä tavoitimme noin kymmenen poikaa säännöllisesti. Vieläkin pidämme joihinkin yhteyttä, Kyösti kertoo. Kyösti ja Natasja ovat olleet jo pitkään uskossa ja saaneet valmistautua Jumalan kutsuun Savonlinnassa asuessaan. Siellä he palvelivat seurakunnan monissa vastuutehtävissä. Savonlinnasta heidän tiensä kulki Keuruulle Iso Kirjaan opinahjoon peruskurssille, jatkokurssille sekä TAE-kurssille ja lopuksi ulkomaan harjoitteluun Bosnia-Herzegovinaan. Suomeen tultua Kyöstille tarjoutui työpaikka Romano Missiosta ja Natasjalle Vantaalta päiväkodista. Vähitellen palat loksahtivat paikoilleen. opiskelua työn ohessa kuva: Janne HarJukoski Työnsä ohella jo koulunkäyntiavustajaksi valmistunut Natasja opiskelee nyt lasten ja nuorten erityisohjaajaksi. Kyöstikin opiskelee ja valmistuu ensi jouluna nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Blomerukset eivät ole päässeet kokonaan irti Bosnia- Herzegovinasta. He järjestävät Tuzlaan aktiomatkan kesäkuussa Aktioon on tulossa noin 12 nuorta, heistä puolet on romaninuoria. Kyösti kokee nykyisen työnsä tärkeäksi Romano Mission perheprojektissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa perheet voivat huonosti. Sama näkyy nykyään romanikodeissa. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista perhetyötä. Siihen tulisi satsata enemmän koko yhteiskunnassa. Tarvitaan ihmisiä, jotka astuvat rinnalle ja ohjaavat vanhempia löytämään välineitä, joilla selviytyä arkipäivän vaatimuksista. Lapsillamme ja nuorillamme on selvästi aikuisennälkä. Me jokainen voimme olla avuksi lähellä oleville nuorille ja lapsille ja näyttää oikeaa suuntaa oman elämämme kautta, rohkaisevat Kyösti ja Natasja Blomerus. oili Paavola Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen yhteisprojekti selvitti kadulla kerjäävien romanien ja romanialaisten arkipäivää, motiiveja, tavoitteita. Projekti sai alkunsa kesällä 2007, kun Helsingin kaduilla alkoi näkyä kummaa väkeä ja kerjäläisiä yllättäen lähes joka kadunkulmassa. Kerjäläiset olivat polvillaan maassa, katse maahan painettuina, kädet ristissä rinnalla, rahankeruukuppi edessään. Mitään he eivät puhuneet, eivät myyneet eivät tyrkyttäneet, silti heidän läsnäolonsa ahdisti kadulla kulkijoita lähes sietämättömästi. Samaan aikaan lisääntyivät kukkien ja rihkaman kaupustelijat, erilaisia katusoittajia ilmestyi lisää, myös lompakoiden katoamisista ratikoissa ja ruuhkissa raportoitiin. Kerjäläisten joukossa näkyi myös lapsia. Muualla maailmassa tuttu kerjäläisilmiö oli tullut Suomeen. Ja se kosketti, satutti ja ahdisti. Monenlaisia toiveita kerjäämisen kieltämiseksi esitettiin, vaadittiin kerjäläisten passittamista takaisin kotimaihinsa, kysyttiin mitä apua voidaan tehdä ja antaa, miten tästä selvitään. Mustalaislähetyksen lastenkodeissa luvuilla eläneistä romaneista ja heidän myöhemmästä elämästään on valmistunut selvitys. Tutkimuksen kohteena oli kuusitoista romania. Ai tää lastenkodin lapsi tutkimuksessa tarkasteltiin lastenkotitaustaisten romanien sijoittumisesta romaniyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Selvityksen suunnittelija ja tekijä on sosionomi Janette Helsingin kaupunki päätti selvittää kerjäläisten tulosyitä, taustaa ja motiiveja, jotta saataisiin konkreettista tulevien päätösten pohjaksi. Helsingin Diakonissalaitos ryhtyi projektin vetäjäksi ja niin kaksi työntekijää lähti kadulle haastattelemaan romanikerjäläisiä. Lisäksi apuun saatiin syksyllä vielä romanialainen opiskelijaharjoittelija. Projekti alkoi kesäkuussa Tammikuussa julkaistiin ensimmäinen väliraportti, jossa on koottu haastattelujen tuloksia. lähdetty paremman perään Selvitys Mustalaislähetyksen lastenkotien lapsista Haastatteluista käy ilmi, että suurin osa romaneista on tullut eri puolilta Romaniaa. Kotoaan kerjäläiset ovat lähteneet köyhyyttä pakoon, toiveinaan elannon hankkiminen, parempi elintaso, parempi elämä. Moni on joutunut ottamaan lainaa saadakseen matkansa maksettua. Kysyä voi, miten kerjääminen on parempaa elämää kuin köyhänä oleminen kotimaassa. Monen vastaus on, että kotona ei elä edes kerjäämällä. Kerjäläiset eivät suinkaan ole yhtenäinen joukko. Heillä ei välttämättä ole edes yhteistä romanikieltä. Osa on koulutettua väkeä, osa tekee kauppaa, osalla on muusikkotausta, osa tulee kerjäämään, osa on jopa luku- ja kirjoitustaidotonta väkeä. Joku on tullut Suomeen tehdäkseen töitä ja ansaitakseen rahaa omaa kotia varten. Suurin osa tulee perheen ja sukulaisten kanssa ryhminä, mutta joukossa on myös yksinäisiä. Jotkut ovat ulkomailla ensi kertaa, jotkut ovat käyneet yhdessä tai kahdessa maassa ja jotkut ovat kiertäneet jo vuosia, joillekin paluuta kotimaahan ei enää ole. Moni tulee alueelta jossa vietetään hyvin perinteistä mustalaiselämää. Halutaan asua kotikylässä lähellä vanhempia, nuorena mennään naimisiin, perustetaan perhe. Kun koulut jäävät kesken, maanviljely tai Grönfors. Selvitystyön haastattelujen analysoinnin teki filosofian tohtori, dosentti Anna Maria Viljanen. Selvityksen tilaajana on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Diakonia ja yhteiskuntatyön yksikkö (KDY) Grönforsin ja Romano Mission ehdotuksesta. Tässä selvitystyössä selvitettiin sitä, kuinka aktiivisesti lastenkotitaustan omaavat nyt jo aikuiset, kahdeksan naista ja kahdeksan miestä, osallistuvat suomalaisen yhteiskuntaan, järjestöihin, politiikkaan ja seurakuntatoimintaan. Aineisto kerättiin haastatteluilla sekä kysymyslomakkeilla. Tämän lisäksi jokaisen vastaajan kanssa keskusteltiin kymmenestä minuutista tuntiin kyselylomakkeessa olleista aiheista syvällisemmin. Tässä vapaassa keskustelussa saatua aineistoa ei ole analysoitu tässä selvityksessä. Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin tutkittavien identiteetin/romani-identiteetin muodostumista, pitävätkö he itse itseänsä romaneina, sekä sitä, sekatyöt ovat ainoa mahdollisuus elannon hankkimiseen, mutta sitäkään ei riitä kaikille. EU-jäsenyyden myötä avautui mahdollisuus lähteä muualle töiden perässä. Euroopassa on vielä paljon maita, joissa pimeää työvoimaa käytetään laajasti. Suomessa tämä on vähäisempää, eikä töihin pääse helposti ellei ole ammattitaitoa eikä osaa edes jotakin yhteisesti puhuttua kieltä. he ovat ihmisiä avun tarpeessa kuinka muut romanit näkevät heidät. Samalla selvitettiin myös sitä, miten tutkittavat kokivat kristillisen kasvuympäristön lapsena lastenkodissa ollessaan ja millainen hengellinen elämä heillä on tänä päivänä. Selvityksen tekijät toivovat, että diakonit, sosiaalityöntekijät ja muut terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset voisivat käyttää raporttia apuvälineenä omassa työssään kohdatessaan erilaisia asiakkaita. Toiveena on, että tämä pienehkö selvitystyö olisi alkuna syvemmille Raportin tärkein anti on se, että kerjäläiset ovat ihmisiä avun tarpeessa. He eivät eroa meistä muilta osin kuin lähtökohdiltaan ja mahdollisuuksiltaan, muuten heillä on samoja tarpeita, samoja toiveita, samoja vaivoja kuin meilläkin, Hekin palelevat ulkona pakkasessa, kastuvat sateessa, tulevat likaisiksi elleivät saa mahdollisuutta peseytyä, sairastuvat elleivät saa ravintoa ja lämpöä. Kenen tätä kaikkea pitäisi antaa? Oman maan tietenkin. Jos omalla maalla ei ole mistä antaa, eikö silloin ole lupa lähteä hakemaan sitä muualta. Onhan suomalaisiakin ja myös Suomen romaneita kautta aikojen lähtenyt maailmalle paremman elämän perässä. Projektin väliraportin julkistamistilaisuudessa penättiin vastauksia siihen, mitä voimme tehdä kerjäläisten hyväksi. Inhimillinen hätä vaatii sekä pitkän tähtäimen ratkaisuja että välitöntä apua. Kuka niitä antaa ja keneltä niitä saa? Siihen ei vastausta vielä saatu. Tarvitaan poliittista tahtoa ja lisää julkista keskustelua keinoista ja mahdollisuuksista Suomessa ja EU:ssa. Kerjäläiset ovat tulleet jäädäkseen. Euroopassa vaeltaa miljoonia ihmisiä työn perässä, romanit muodostavat heistä vain pienen osan, ja vielä pienempi osa kaikista heistä tulee Suomeen asti. Silti hätä on suuri, eikä sille saisi kääntää selkäänsä. PÄivi majaniemi ja laajemmille tutkimuksille ja selvityksille tärkeästä ja vaietusta ihmisryhmästä ja heidän elämänkokemuksistaan sekä merkittävästä piilossa olleesta luvusta Suomen romanien lähihistoriassa. Selvitystyön raporttia on saatavilla myöhemmin keväällä Romano Missiosta ja KDY: ltä. Seuraavassa Romano Boodoksessa julkaistaan yhden lastenkodissa eläneen henkilön lapsuudenmuistoja.

8 14 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. lastensuojelutyö Ylläpitää 16-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 10-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Perhetyöprojektin tarkoituksena on kehittää ja luoda palveluita romaniperheille, jotka ovat asiakkaina lastensuojelussa. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Kuulumisia Päiväkummusta Romano Mission lastenkodissa Hämeenkoskella vuosi on vierähtänyt nopeasti. Mitä Päiväkumpuun kuuluu? Siitä kertoo johtaja Helge Haapakoski. Jälleen kerran vuosi vaihtui. Aika on saanut siivet selkäänsä, niin nopeasti vuodet seuraavat toisiaan. Minun ensimmäisestä työpäivästäni Päiväkummun lastenkodissa on kulunut jo yli 17 vuotta. Tuntuu siltä, että se päivä on tuossa ihan nurkan takana. Lastenkodin arjessa jokainen päivä on erilainen. Vaikka arkirytmi toistaa itseään ruokailuineen ja päiväunineen, löytyy jokaisesta lapsesta ja aikuisesta päivittäin uutta energisyyttä nimenomaan sellaista energisyyttä, että päivästä ei tule pitkästyttävä. Kulunut vuosi toi mukanaan myös uudistuneen lastensuojelulain. Konkreettisesti lainmuutos näkyy meillä lastenkodissa siinä, että lasten ryhmäkoko sai uudet määräykset. Aikaisemmin lastenkodissamme on ollut kaksi ryhmää, joissa molemmissa on saanut hoitaa kahdeksaa lasta. Paikkaluku on kokonaisuudessaan ollut kuusitoista. Uuden lain myötä ryhmässä saa olla enintään seitsemän lasta, ja kahdessa ryhmässä siis neljätoista lasta. Kokonaispaikkaluku on tuolloin neljätoista. Muutos on tervetullut parannus. Mitä pienempi ryhmä, sen paremmat mahdollisuudet meillä on hoitaa ja kasvattaa lapsia yksilöllisesti ja laadukkaasti. Yli satavuotias kiinteistömme seisoo edelleen ylväänä ja ryhdikkäänä Hyväneulan kylässä. Ilman vuosittaisia remontteja se ei olisi selvinnyt kehityksen oravanpyörässä. Viime vuoden aikana saimme kokea aivan uuden tuttavuuden remonttirintamalla: homekoira kävi nuuhkimassa vanhan puolen huoneistot kuntoon. Jos koira haistaa kosteutta esimerkiksi kolikon kokoisen kosteusläikän lattian eristeissä, se istahtaa paikalleen. Tämä on koiran omistajalle merkki siitä, että lattian alla voi olla kosteutta. Jos koira haistaa hometta, se ulvoo täyttä kurkkua. Lastenkodissa ei havaittu onneksemme hometta eikä siis koiran ulvontaa, mutta muutamia kosteushaittoja havaittiin ja ne korjattiin. Nyt kiinteistö on kunnossa - ainakin siihen asti, kunnes seuraava remontti tehdään. Lastenkodin kulunut vuosi oli eräällä tavalla kansainvälinen vuosi. Siitä kiitos meidän vapaaehtoistyöntekijöillemme taiwanilaiselle Li-hualle sekä yhdysvaltalaiselle Kristienille. Li-hua vietti vuoden vapaaehtoisena työntekijänämme. Kotimaahansa hän palasi heinäkuussa. Lasten silmissä kiilsi vielä Lihuan jäähyväiskyyneleet, kun Kristie saapui USA:sta lastenkotiimme. Kristien pesti oli suunniteltu vain puolen vuoden mittaiseksi. Hän suunnisti helmikuun alussa kohti Minnesotaa. Vapaaehtoiset toivat mukanaan tuulahduksen omasta kulttuuristaan. Me vastaavasti opimme mandariinikiinaa, amerikan englantia sekä aimo annoksen suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tietokoneen ääressä istuessani seurailen samalla oravan hyppelyä pihalla. Orava kuopsuttaa lunta ja piilottaa kävyn lumeen ja luulee, että kukaan ei huomaa. Lumikiteet leijailevat alas hitaasti pyörähdellen tuulenvireessä. Auringonsäteiden osuessa niihin ne vilkuttelevat minulle iloista viestiään siitä, että tämä päivä on parasta, mitä niille on tapahtunut. HelGe HaaPakoski Team Päiväkumpu Ihmisoikeudet ja romanit mistä oikein on kyse? Eikö olekin kummallista, että me romanit tiedämme niin vähän ihmisoikeuksista? Olemme pieni vähemmistö, jonka historiaa ja olemassaoloa ovat kautta aikojen varjostaneet erilaiset ulkopuolisten asettamat säännöt, kontrollit, karkotukset, sulauttamispyrkimykset ja muut uhat. Vasta muutama vuosikymmen sitten olemme alkaneet saavuttaa samoja oikeuksia ja etuja kuin valtaväestö. Luulisi, että olisimme jo tarkkoja ja tietäviä, osaisimme vaatia yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua sekä vedota ihmisoikeuksiin. Muttei ei. Edelleenkin olemme altavastaajina monessa. Kun emme itse ole paikan päällä vaatimassa oikeuksia, meidät on kovin helppo unohtaa. Onhan paljon muitakin syrjittyjä, syrjäytyneitä ja apua tarvitsevia ihmisiä. oikeudet ja velvoitteet Olemme Romaniyhdistyksessä huomanneet, että vaatiessamme oikeuksien toteutumista emme aina oikein tiedä, mitä vaadimme. Täytyy pohtia myös sitä, haluammeko todella saada sen, mitä vaadimme. Yhteiskunnalla on tapana odottaa vastineeksi aina jotakin. Kun saamme oikeuden käydä koulua, saamme myös velvoitteen huolehtia siitä, että lapsemme käyvät koulua. Kun saamme oikeuden kertoa mielipiteemme ja meitä kuullaan meitä koskevissa asioissa, meitä vaaditaan antamaan sama oikeus muillekin. Kun yhteiskunnan tukitoimia kohdennetaan romaniväestöön, johan meitä vaaditaan osallistumaan ja integroitumaan eli kiinnittymään yhteiskuntaan. Samalla kun sallitaan oman kielen ja kulttuurin kehittäminen, meidän odotetaan jakavan kielemme ja kulttuurimme muillekin. Huh huh! Tätähän on kovin vaikea sietää. Että ilmaista oikeutta ei olekaan. Aina pitää vastata huutoonsa ja jakaa vielä muillekin sitä samaa. On hyväksyttävä se, että jos vaatii jotain itselleen, se pitää suoda myös muille. Ja sehän ei todellakaan ole helppoa. Sen Toiminnanjohtajan palsta todistavat lukuisat ihmisiin ja ihmisten oikeuksiinsa kohdistuvat rikkomukset meillä ja muualla maailmassa. Tässä eivät romanit ole muita pahempia tai parempia. Mutta tiedämmekö oikeasti mitä ovat ihmisoikeudet? yk:n ihmisoikeusjulistus Mistä oikein puhutaan kun puhutaan ihmisoikeuksista? 60 vuotta sitten Yhdistyneiden kansakuntien eli YK: n yleiskokous hyväksyi yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen. Ihmisoikeusjulistukseen on kirjattu tärkeimmät ja keskeisimmät ihmisiä koskevat oikeudet. Niitä ovat mm. oikeus olemassaoloon, koulutukseen, työhön, sanavapauteen, liikkumiseen, turvaan jne. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki maailman valtiot. Allekirjoituksellaan valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan julistuksessa kirjoitettuja ihmisoikeuksia. Suomi on yksi allekirjoittaneista maista. Suomen perustuslaki noudattelee ihmisoikeusjulistusta ja sen periaatteita. Mitä ihmisoikeudet ovat? Sisäasianministeriön hallinnoiman YES Yhdenvertaisuus etusijalle -projekti on tuottanut vihkosen, jossa esitellään muutamia tärkeimpiä ihmisoikeusjulistuksen kohtia ja niitä vastaavia perustuslain pykäliä. Samaisessa tiedotteessa on esimerkkejä romanikulttuurista ja sen käytänteistä. Tavoitteena on herättää romaneissa miksei myös muissakin vähemmistöissä ajatuksia siitä, mitä ihmisoikeudet oikein ovat ja millaisissa elämäntilanteissa niitä tulisi vaatia noudatettavaksi ja missä niitä tulisi myös itse noudattaa. Tiedote muistuttaa, että yhdenvertaisuus toteutuu vasta, kun ihmiset tietävät omista ja muiden oikeuksista. Tiedotteen esimerkit ovat tehtyjä ja keksittyjä, jotkut jopa kiusallisen tuttuja, sellaisia, joita emme ennen ole oikein pysähtyneet pohtimaan. Tiedotteen lukemisen jälkeen pysähdyimme ja jäimme miettimään esimerkkejä jotenkin toiselta kannalta. Jokaisen esimerkin kohdalle on laitettu ihmisoikeusjulistuksen artikla ja Suomen perustuslain vastaava pykälä. Itsestään selvät, nopeat vastauksemme jäivätkin askarruttamaan. Mitä minä todella tiedän ja ajattelen oikeuksistani? Mitä voin vaatia? Mitä voin sallia? Tämä on oivaa materiaalia ihmisoikeuksiin tutustumiselle. Jos kiinnostus herää, ihmisoikeusjulistus kokonaisuudessaan löytyy osoitteessa: org/ihmiset_ihmiset.shtml Tiedotetta voi tilata Ihmisoikeusliitosta, Romaniasiain neuvottelukeskuksesta ja sen aluetoimipisteistä. Lisäksi se tulee myöhemmin Romaniasiain neuvottelukeskuksen ja Ihmisoikeusliiton verkkosivuille. Tiedote on maksuton. unto JÄÄPuro, varapuheenjohtaja PÄivi majaniemi, sihteeri suomen romaniyhdistys ry Vastaanottaja maksaa postimaksun ROMANO MISSIO PALVELUKORTTI Tunnus Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 16 euroa/vuosi, sisältää VASTAUSLÄHETYS jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Päiväkumpu juhli viime kesänä 50-vuotista toimintaansa. Juhlapäivänä valkoiset liinat koristivat pöytiä ja vieraat täyttivät lastenkodin tilat. Helge Haapakoski kertoo juhlien jälkeisen arjen sujumisesta. romano Missiolla MyynnissÄ romaniukin satureppu - 57 s. satu- ja tarinakirja: Inga Angersaari, 17 euroa tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa suruadresseja kukkaaiheisia, 10 euroa onnittelu- Ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa tartu käteeni: väinö lindberg, cd 16,50 euroa romani Ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Lämpöä ja rakkautta lapsille Aurinkoisena talvipäivänä työnsin rattaissa pientä Vanessaa, poikani tytärtä. Lapsi katseli ihmeissään, kun taivaalta alkoi sataa pumpulilunta. Hiutaleita tipahti kasvoille ja kaikkialle. Pienelle Vanessalle kokemus oli uusi ja ihmeellinen. Iloinen hymy ja uuden kokemuksen riemu heijastui yksivuotiaan kasvoilta. Näky oli hurmaava. Kunpa me aikuisetkin osaisimme edes hetken katsella maailmaa lapsen silmin. Osaisimme iloita pienistä arjen tuokioista ja arvostaa kauneutta, jota Luoja on ympärillemme suonut. Vanessaa katsellessani sydämestäni nousi huokaus. Voisinpa isovanhempana varjella lasta kovalta maailmalta. Mietteeni siirtyy toisenlaiseen todellisuuteen. Huokaus purkautuu rukoukseksi. Voi, kunpa kaikki lapset saisivat elää kodin lämmössä ja rakkaudessa. Liian monelta lapselta puuttuu joko isä tai äiti. Vanhemmat ovat eronneet, ja monesti pienenä lapsi tuntee itsensä hyljätyksi. Lapset joutuvat vanhempiensa kiistakapulaksi. Osa vanhemmista haluaa kieltää lapseltaan toisen vanhemman. Ei haluta, että lapsi on tekemisissä eron jälkeen toisen vanhemman tai hänen sukunsa kanssa. Lapsen ristiriita ja pettymykset ovat suuret. Ne jättävät jälkensä. Hylkääminen heijastuu monesti koko elämään. Näistä tuntemuksistaan koskettavan kirjoituksen lähetti lastenkodissa lapsuutensa viettänyt Tuulikki Roininen. Teksti julkaistaan seuraavassa Romano Boodoksessa. Tuulikin kirjoitus herätti minussa paljon ajatuksia. Lapsi haluaa tulla näkyväksi, rakastetuksi, hyväksytyksi sellaisenaan. Hänen elämässään tulee olla aikuisia, jotka säilyvät hänen elämässään, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Tämän kevään aikana varmasti pohditaan enemmänkin lastenkodeissa kasvaneiden elämää ja tämän päivän kuulumisia. Lastenkodissa kasvaneen Tuula Lindin elämästä ja sukutarinasta kirjan on kirjoittanut toimittaja, historioitsija Riikka Tanner. Teos julkaistaan huhtikuun aikana. Se tulee olemaan ainutlaatuinen sarjassaan. Myös Janette Grönforsin tekemä selvitys kuudentoista lastenkodissa kasvaneen aikuisen romanin elämästä julkaistaan loppukevään aikana. Kun historian kirjoja selataan taaksepäin, on tärkeää huomioida ja punnita asioita sen ajan yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen. Merkille pantavaa on se, että aikaisemmin lastenkodin lasten yhteydet lähisukuun olivat yleensä olemattomat. Lapsilta puuttui viitekehys, keitä he ovat ja mihin sukuun he kuuluvat. Se jätti lapset ilmaan roikkumaan ja juurettomiksi. Lapsiryhmät olivat suuria eikä hoitajia ollut riittävästi. Yleensä oli riittävää, että lasten perustarpeet saatiin tyydytettyä: ruoka, puhtaat vaatteet ja lämmintä pystyttiin tarjoamaan. Tunnetasolla lapset jäivät monesti vaille riittävää huomiota ja hyväksyntää. Nykyinen lastensuojelulaki määrittää tarkasti lapsen sijaishuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen oikeuksien toteutumista valvotaan yksityiskohtaisen tarkasti. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yhteys lasten lähiomaisiin säilyy kiinteänä ja kotilomat ovat säännöllisesti sovittuja. Paraskaan lastensuojeluyksikkö ei kykene korvaamaan lapselle isää eikä äitiä. Eikä sitä pyritä tekemäänkään. Sijaishuollon piirissä työskentelevien kasvattajien vastuu on suuri ja haasteellinen. Siitä ei selvitä ilman kiinteää yhteydenpitoa ko- tiin, kouluun sekä sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisiin. Yhteistyö näiden tahojen on välttämätöntä. Avointa, rehellistä keskustelua ja vuoropuhelua tarvitaan. Meille on uskottu kalliita aarteita. Meistä jokainen voi olla ratkaiseva linkki jonkun lapsen ja nuoren elämässä. Rohkaistaan ja rakastetaan niitä lapsia, joita meidän lähipiiriimme on uskottu. Jumala, sinä osaat suojella ja varjella lasta parhaiten. Anna paljon enkeleitä hänen tielleen! Tuula ÅkerlunD Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut

9 16 ROMANO BOODOS 1/2009 ROMANO BOODOS 1/ tamara HaGert Unelmatyössä kukkakaupassa kuva: vesa aaltonen Olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautuva 30-vuotias Tamara Hagert. Asun mieheni kanssa Turun Pansiossa. Olen saanut mahdollisuuden työskennellä floristin tehtävissä unelmapaikassani kukkakaupassa. Tamara Hagert on kokenut monta kertaa, ettei romaninaisen ole helppo saada työpaikkaa. Hän on onnellinen oppisopimustyöpaikastaan kukkakaupassa. Voin sanoa asuneeni tavallisessa romanikodissa, jossa vanhempani ovat antaneet minulle turvallisen ja hyvän kodin sekä sisältörikkaan kulttuurillisen kasvatuksen. Äitini on aina ollut töissä - niin lyhyitä kuin pitempiäkin aikoja - mutta aina pätkätyöläisenä ja sijaisena. Isäni on hankkinut perheeseemme leivän pöytään perinteisen romanimiehen tavoin kaupanteolla. Vanhemmilleni oli erittäin tärkeätä, että kaikkia ihmisiä tuli kunnioittaa ja arvostaa sekä kaikkien ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan pitää tulla toimeen - osata elää ihmisiksi. eksoottinen väriläiskä Kävin peruskouluni Ilpoisten ala-asteella, jossa ei ollut koskaan ollut romanioppilasta eikä ole ollut sen jälkeenkään. Toin mukanani kouluun eksoottisuutta ja värikkyyttä, ja se antoi minulle omasta mielestäni hyvällä tavalla erityishuomiota. Opettajat halusivat antaa minulle paljon mahdollisuuksia. Opettajilta saamani erityiskohtelu ei tehnyt minulle pelkästään hyvää: tulin laiskaksi. Nyt ymmärrän tuon kaiken: mahdollisuudet ja menetykset. Lapsuuteni suurin haave oli tulla joskus parturikampaajaksi tai kuuluisaksi urheilijaksi. Nuoruuteni oli muistorikasta aikaa, mutta koen sen olleen vanhempieni osalta kasvatuksellisessa mielessä joskus liiankin vapaata. He eivät vaatineet minulta mitään ja olivat valmiita ostamaan minulle vaikka kuun taivaalta, jos erehdyin sitä pyytämään. Tässä mielessä olen elänyt helpon nuoruuden. Kun vertaan itseäni ikäisiini romanityttöihin, olen jäänyt paitsi kaikkea sitä, mihin romanitytöt opetetaan pienestä pitäen: kodinhoitoon ja huolenpitoon, jotka ovat naiseuden kunnia. En tarkoita, ettenkö pitäisi omassa perheessäni kodinhoitoa tärkeänä. Olen joutunut opettelemaan kaiken itse ilman äidin antamaan hyvää perehdytystä. puku päälle ja vähemmistöön Kun olin 15-vuotias, perheemme muutti Lohjalle. Siellä ystäväkseni tuli muutaman vuoden vanhempi serkkutyttö, jonka jäljissä opettelin romaninaiseksi kasvamista ja pukeutumista romanipukuun. Tuolloin pääväestön ystäväni jäivät takaalalle ja kulttuurillinen kasvuni syveni. Romanipukuun pukeuduttuani olen joutunut useastikin syrjinnän ja rasismin kohteeksi. Esimerkiksi kerran hain töitä Punaisesta Rististä. Puhelimessa keskustelumme oli erittäin leppoisaa ja sovimmekin, että voisin aloittaa työt heillä seuraavana maanantaina. Kun puhelun lopussa mainitsin etu- ja sukunimeni, keskustelukumppanini tajusi, että olen romani. Yhtäkkiä työpaikka olikin varattu. Tein silloin asiasta kanteen, ja tämä työntekijä joutui pois toimestaan. Tällaisia vastaavia tapauksia olen aikuisiällä joutunut kokemaan paljonkin, etenkin työnhakutilanteissa. Teimme Me Naiset -lehden toiveesta Turun keskustan ravintoloissa kokeen, pääseekö romaninaisen vaatteissa oleva henkilö sisälle. Lehden toimittajakin oli naamioituakseen pukeutunut romanipukuun. Saimme osoittaa toimittajalle huhujen olevan totta. Yhdeksässä kymmenestä ravintolasta sanoi suoraan meille ovella, että sisälle ei ole mitään asiaa kansallisasuissa. Myös nykyisessä työpaikassani kukkakaupassa olen kerran kohdannut tilanteen, jossa asiakas häkeltyi ymmärtäessään, että romaninainen on tämän kaupan työntekijä. Asiakas meni puhumattomaksi ja juoksi ovesta ulos. Myös me työntekijät hämmästyimme tilanteen tragikoomisuutta. Onneksi suurin osa asiakaspalautteista on positiivista ja kannustavaa. onnen aiheet: perhe ja usko Tänä päivänä minut elämässäni onnelliseksi tekee se, että perheeni on onnellinen ja olemme uskovaisia. Tuskin ilman uskoa oli tapahtunut näitä elämänvalintoja. Olen nyt töissä oppisopimuskoulutuksella. Se on valintojeni yksi aikaansaannos. Parasta elämässäni on se, että olen päässyt töihin kukkakauppaan, jossa voin toteuttaa itseäni. Haluaisinkin, että voisin joskus perustaa oman kukkakaupan.

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Erityisasiantuntija Susanna Rajala Opetushallitus Romaniväestön koulutusryhmä 9.11.2011 Seinäjoki Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Kehittämistoiminnan laajuus Opetushallitus

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Valtionavustukset 2008

Valtionavustukset 2008 Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Valtionavustukset 2008 Erityisasiantuntija Susanna Rajala Romaniväestön koulutusryhmä Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Romanioppilaiden tuki perusopetuksessa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN 1 Opetushallitus 28.5.2010 Romaniväestön koulutusryhmä 16.6.2010 Susanna Rajala FL, erityisasiantuntija Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 Helsinki susanna.rajala@oph.fi ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Itä-Suomen alueellisen romaniasian toimintakertomus toimikausi 2011-2013

Itä-Suomen alueellisen romaniasian toimintakertomus toimikausi 2011-2013 II Itä-Suomen alueellisen romaniasian toimintakertomus toimikausi 2011-2013 Kuva Pentti Nousiainen ITÄ-SUOMEN ALUEELLISEN ROMANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS TOIMIKAUDELTA 2011-2013 Alueellisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5. 3.1. 1. 6. luokat... 5. 3.2. 7. 9. luokat... 6. 3.3. Jatko-opinnot...

1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5. 3.1. 1. 6. luokat... 5. 3.2. 7. 9. luokat... 6. 3.3. Jatko-opinnot... Matkalla yhdessä 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISKASVATUS... 4 3. ROMANILAPSI JA KOULU... 5 3.1. 1. 6. luokat... 5 3.2. 7. 9. luokat... 6 3.3. Jatko-opinnot... 7 4. SEINÄJOEN KAUPUNGIN TUKIMUODOT...

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot