DimensioMatemaattis- 1/09. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 73. vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DimensioMatemaattis- 1/09. luonnontieteellinen. aikakauslehti. 73. vuosikerta"

Transkriptio

1 luonnontieteellinen aikakauslehti 73. vuosikerta DimensioMatemaattis- 1/09 Irtonumero 10

2 1/1 ilmo OTAVA s02_otava_hehkut3.pdf

3 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Riksförbundet för Lärare i Matematiska Ämnen MAOL rf Osoite Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Telefax (09) Kotisivut MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho *) I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman *) II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen *) III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Leena Mannila *) Matematiikka/tietotekniikka Timo Tapiainen Fysiikka ja kemia Jarmo Sirviö Oppilastoiminta Irene Hietala Kerhotoiminta Helena Tuomainen Tiedotus ja ekerho Marita Kukkola Ruotsinkieliset palvelut Joakim Häggström Edunvalvonta Eeva Heikkilä Edunvalvonta Eeva Toppari TOIMISTO Toiminnanjohtaja Juha Sola *) (09) Järjestösihteeri Maiju Kinnunen *) (09) Toimistosihteeri Päivi Hyttinen *) (09) Dimension toimitus Toimitussihteeri Jarkko Narvanne MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Päivi Ojala Sähköinen maailma Juha Leino Markkinointi Tapio Mustonen Koepalvelu Jarmo Sirviö Tuotetietous, pedagogiikka Sami Sirviö Kirjat Sari Yrjänäinen Toimisto Toimitusjohtaja Juha Sola *) (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark *) (09) Myyntisihteeri Kirsi Vertanen *) (09) lk matematiikka 6. lk matematiikka 9. lk matematiikka Fysiikka Kemia MEILTÄ EDULLISESTI Texas Instruments ja Casio -laskimet. Pyydä tarjous! MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Puh. (09) Telefax (09) *) 3

4 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 73. vuosikerta 1/ Pääkirjoitus Irma Iho 6 Maailmankaikkeutta jokaiselle Tapio Markkanen 8 Peruskoulun matematiikka valinkauhassa Hannu Korhonen, Timo Tapiainen ja Leena Mannila 12 Lyhyen matematiikan opetussuunnitelman perusteet Erkki Luoma-aho 17 Pitkän matematiikan opetussuunnitelmasta Timo Tapiainen 19 Ajankohtaista tietotekniikassa Mika Setälä 22 Tapahtui luokassa Johannes Paasonen 23 Lasten tiedeleirit elämyksellistä oppimista Maiju Kinnunen 27 Koululaiset kisailivat Rokualla Globe-maastotapahtumassa Markku Tossavainen, Kari Repo ja Pekka Tikkanen 30 Tähtitieteellisen hyvä SciFest 2009 Pauliina Korhonen 32 Metsäala tarvitsee matemaattisten aineiden osaajia Matti Kärkkäinen 36 Talous ja matikka, talousmatikka Ansu Saarela 40 Onnellisuustutkimusta Ilkka Korventausta, Ari Mäkelä ja Elina Ståhlberg 47 GeoGebra opetuskäytössä Erkki Luoma-aho 50 Tid för matematik Siv Hartikainen 52 Yrittäjyyskasvatus kuuluu myös matematiikkaan Olli Pietilä 55 Matematiikkaongelma vai ongelmamatematiikka Päivi Perkkilä ja Päivi Ojala 60 Mielikuvat ja dynaamisuuden lumo Hannu Korhonen 62 Kirjallisuutta: Peliteoria kaiken teoria? 64 Vuoden opettaja Päivi Ojala 66 Pulmasivu Kansikuva: Timo Suvanto. Astronomi ja astrologi - vain kahden kirjaimen ero ja molemmat tähyävät taivaalle. Siihen ytäläisyydet loppuvatkin. Sivu 21. Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Leena Mannila Puh VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Irma Iho Puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne Puh Paino Forssan Kirjapaino Oy ISSN ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto Puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 45, irtonumero 10, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Leena Mannila, pj., Tomi Alakoski, Kalle Juuti, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Juha Oikkonen, Marjut Ojala, Maija Rukajärvi-Saarela, Marika Suutarinen, Kaisa Vähähyyppä, Maria Vänskä, Jarkko Narvanne, siht. Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela op.neuvos Marja Montonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila prof. Esko Valtaoja prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö dos. Jorma Merikoski toim.joht. Hannu Vornamo

5 Pääkirjoitus Irma Iho, Hallituksen puheenjohtaja MAOL kouluttaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille lupaa selkeää laadun parantamista opettajien täydennyskoulutukseen. Sanatarkasti asiakirjassa lukee: Koulutuksen järjestäjälle säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Uudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että se voidaan ottaa huomioon vuoden 2009 talousarviossa. Koulutus onkin otettu huomioon talousarviossa ja asiasta on valmistumassa lakiesitys. Tähän asti virkaehtosopimukseen kuuluva kolmen päivän koulutus on ollut paljolti lukuvuoden suunnittelua, ja tuntityössä tarvittava koulutus on ollut talkoohengen varassa. MAOL-opettajat olisivat tarvinneet ja tarvitsevat laajamittaista täydennyskoulutusta. Jo pelkästään opetusteknologian kehitys on ollut mittava. Vanhimmat vielä aktiivisesti opetustyössä olevat ovat aloittaneet laskutikuilla ja nyt opastetaan opiskelijaa graafisen laskimen käytössä. Liitutaulu on vaihtunut älytauluihin ja kello sekä mittanauha tietokoneantureihin. Lisäksi elinkeinorakenteessa ja opiskelijoiden taustoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Varmasti löytyy opettajia, jotka eivät ole saaneet päivääkään koulutusta työajalla. MAOL on tarjonnut opettajille koulutusta syys- ja talvipäivillä sekä erilaisilla kursseilla. Koulutukseen osallistuminen on ollut opettajan vapaaehtoisuuden varassa. Moni koulutuksen järjestäjä on maksanut osallistumismaksut, mutta matka- ja majoituskulujen korvaaminen on ollut kirjavaa. Sijaiskustannuksia on harva työnantaja korvannut. On helppo ymmärtää, että hinta on muodostunut esteeksi ainakin aloittelevalle opettajalle etenkin, jos koulutuspaikkakunnalla on joutunut majoittumaan. Kuitenkin MAOL-koulutus on monelle opettajalle ollut ainoa täydennyskoulutusmuoto. MAOL ja muut pedagogiset opettajajärjestöt ovatkin parhaita asiantuntijoita koulutuksen antajina. Tälle toiminnalle pitäisi saada vahvempi yhteiskunnallinen status. Opetusministeriön pitäisi suunnata määrärahaa suoraan pedagogisille opettajajärjestöille ja työnantajan tulisi hyväksyä opettajajärjestöjen koulutus viralliseksi koulutukseksi. Ulkopuolinen raha takaisi sen, että koulutusta voitaisiin tarjota hyvän paikalliskerho-organisaation kautta tasapuolisesti ympäri maata pieniä paikkakuntia unohtamatta. Kuntien täydennyskoulutustarjonta on ollut monesti kirjavaa ja vaihdellut taloustilanteen ja kunnan varallisuuden mukaan. Hyvä asia vesittyy, jos tulevia koulutustilaisuuksia ei koeta mielekkäiksi ja niihin tulee pakkopullan maku. MAOL pystyy vastaamaan moniin koulutuksen haasteisiin. Yhteistyö on ollut hyvää monien sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmatyössä Opetushallitus ja ylioppilastutkintouudistuksissa ylioppilastutkintolautakunta ovat hyviä esimerkkejä. Elinkeinoelämän puolelta on ollut helppo saada esimerkiksi luentoapua. Koulutusta on pidetty korkeatasoisena ja se on vastannut opettajien sen hetkisiin tarpeisiin. Lisärahoituksen turvin pystyisimme sitä kehittämään edelleen. Koulutuspäivät voitaisiin suunnata pienemmällekin osanottajajoukolle eivätkä luennoitsijakulut muodostaisi kynnyskysymystä. Koulutus on ollut ja tulee olemaan MAOL:n tärkeä jäsenetu ja sen tasosta liitto pyrkii pitämään huolta jatkossakin tuli lisärahoitusta tai ei. Yhteydenpidolla opetusviranomaisiin yksin ja yhteistyössä muiden pedagogisien järjestöjen kanssa liitto on tehnyt työtä koulutuksen arvostuksen parantamiseksi. Toivottavasti jäsenistö kokee liiton koulutuksen hyödylliseksi ja virkistäväksi. Runsaat osanottajamäärät ovat paras neuvotteluvaltti parantamishankkeille jatkossakin. Eikä MAOL-opettajien koulutus palvele pelkästään matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajia, vaan koko opettajakunta hyötyy ainakin tieto- ja viestintätekniikan alueella. Oppimisympäristöt ja verkko-oppimistaidot onkin nostettu kehittämissuunnitelmassa kaikille opettajille tarkoitetuksi keskeiseksi tavoitteeksi. Toivotan hyvää vuotta 2009 kaikille sidosryhmille ja yhteistyötahoille sekä MAOL:in jäsenelle!

6 Maailmankaikkeutta jokaiselle Tapio Markkanen Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut alkaneen vuoden tähtitieteen kansainväliseksi vuodeksi. Päätös on johdonmukaista jatkoa matematiikan kansainväliselle vuodelle 2000 ja fysiikan vuodelle Jälkimmäistä vietettiin, koska Einstein julkaisi suppean suhteellisuusteoriansa vuosisata aikaisemmin. Vuodeksi 2011 valmistellaan kansainvälistä kemian vuotta. Vuosi 2009 on valittu tähtitieteelle, koska silloin tulee kuluneeksi neljäsataa vuotta kahdesta maailmanhistoriallisesta merkkitapahtumasta. Johannes Kepler julkaisi neljä vuosisataa sitten kaksi ensimmäistä planeettaliikkeen lakiaan. Sen myötä fysiikka tuli matematiikkaan ja fysiikka tähtitieteeseen. Vuoden 1609 lopussa Galileo Galilei suuntasi vasta keksityn kaukoputken taivaalle ja teki odottamattomia löytöjä. Vuonna 1609 maailma lähti tielle, jota käymme edelleen. Kansainvälisten tiedevuosien luonne ja tavoitteet vaihtelevat. Jotkin niistä käynnistetään suurten tieteellisten ohjelmien takia, kuten ajoittain pidetyt geofysiikan vuodet. Tähtitieteen vuonna 2009 suuret tutkimushankkeet eivät ole päätavoite, koska tähtitieteessä tapahtuu tieteellisiä läpimurtoja alituiseen, kuten viestimistä ja verkosta tiedämme. Kansainvälisen tähtitieteellisen liiton IAU:n koordinoiman tähtitieteen vuoden päätavoitteita ovat tuoda maailmankaikkeus tavallisen ihmisen luo, vahvistaa suuren luonnon ymmärtämistä sekä osoittaa, kuinka kiinnostavaa on luonnontutkijan työ. Keskeisiä tavoitteita on myös rohkaista ja helpottaa tyttöjen ja naisten etenemistä tieteessä sekä vahvistaa kehitysmaiden edellytyksiä perustutkimuksen tekoon. Yksi keskeisimmistä päämääristä on edistää yleistä ymmärrystä, että Maa on planeetta, ihmiskunnan avaruusalus, jonka säilyminen elinkelpoisena on ratkaisevasti meidän kaikkien vastuulla. Ihmiskunnan luonnon ja kulttuurin perintöön kuuluu myös mahdollisuus kokea pimeä yötaivas koko mahtavuudessaan. Siinähän näkyy kerrallaan puoli maailmankaikkeutta. Suomen tähtitieteen kansalliskomitea ja Ursa ovat yhteistuumin asettaneet tähtitieteen vuoden kansallisen valmisteluryhmän, jossa ovat mukana tutkimuksen, tähtiharrastuksen, opetuksen ja viestinnän asiantuntijat ja toimijat. Vireillä on monia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita. Suomessa vuosi alkoi tieteen päivillä. Toukokuun 6. päivänä Suomen posti julkaisee Eurooppa merkkinsä. Graafikko Johannes Niemisen suunnitteleman upean Kirjoittaja on tähtitieteen kansainvälisen vuoden 2009 Suomen valmisteluryhmän puheenjohtaja ja vuoden alusta Ursan puheenjohtaja. Hän on myös Dimension neuvottelukunnan jäsen. kaksoisarkin aiheena on tähtitaivas suomalaisen maiseman osana. Radio ja televisio kertovat avaruudesta pitkin vuotta, ja lehdissä ilmestyy artikkeleita. Ursa ja muut tietokustantajat ovat jo ehtineet julkaista ensimmäiset tähtitieteen vuoteen liittyvät teokset. Monella paikkakunnalla järjestetään pitkin vuotta näyttelyitä, joiden aiheena on maailmankaikkeus ja sitä koskevan tiedon karttuminen. Tulossa on esitelmäsarjoja ja Ursan kiertävä maailmankaikkeusbussi maailmankaikkeuslaboratorioineen. LUMA keskus ja MAOL ovat yhdessä juuri julkaisseet verkossa kokoelman tähtitieteen havaintoja kokeiluohjeita, joita innostuneet ja osaavat opettajat ovat kehittäneet ja käytännössä kokeilleet koulukäyttöön. Käsikirjan ovat tehneet Maija Aksela, Irma Hannula ja Irene Hietala. Julkaisua voi lämpimästi suositella. Sen saa vapaasti imuroida verkko-osoitteesta

7 Tähtitieteen vuoden kansainvälisillä ja kotimaisilla kotisivulla (www.astronomy2009.org, www. astronomy2009.fi) löytyvät tapahtumakalenterit, ja siellä voi perehtyä jo käynnistyneisiin hankkeisiin, liittyä mukaan omalla panoksellaan ja antaa ideoitaan maailmanlaajuiseen kampanjaan. Oppilaat ja opettajat varmasti riemastuvat päästessään määrittämään paikallisaikansa ja maatieteellisen paikkansa omin havainnoin. Hannu Karttunen Turun yliopistossa valmistelee koululaisten ja nuorten käyttöön ohjelmaa, jossa jokainen pääsee tekemään tarvittavat yksikertaiset havainnot Jupiterin kuiden pimennyksistä. Tuloksia voi sitten vertailla verkossa kaukomaissa toimivien kumppanien kanssa. Pilottivaihe käynnistyy pian Suomen, Chilen, Kanadan, Etelä-Afrikan ja Australian kanssa. Kun kaikki toimii niin kuin pitää, ohjelma tulee vapaaseen käyttöön. Nuorille, lähinnä lukioikäisille, järjestetään jokaisessa pohjoismaassa kirjoituskilpailu, jonka voittaja pääsee osallistumaan ammattitähtitieteilijän kanssa havaintotyöhön pohjoismaisella teleskoopilla Kanarian La Palman saarella. Kokemus on varmasti unohtumaton. Hankkeen suomalainen koordinaattori on Thomas Hackman Helsingin yliopistosta. Joensuussa järjestetään Kahden vuoden välein SciFest tapahtuma. Ensi vuonna aiheena on tähtitiede ja maailmankaikkeus. Joensuussa myös yliopisto ja maakuntamuseo järjestävät yhteisen näyttelyn, jossa esitellään sekä nykytietoa maailmankaikkeudesta että eri kulttuurien perinteisiä käsityksiä siitä. Näyttely Maasta maailmankaikkeuteen sopii toreille ja kirjastoihin, siis paikkoihin joissa väki liikkuu. Turku järjestää sen jo keväällä, Helsingin linja-autoaseman aukiolle se tulee syyskuuksi. Tampereen Ursa ja Särkänniemen planetaario tuottavat näyttelyn myös Tampereelle. Henkeä salpaavat valokuvat ja selostustekstit kertovat, mikä maailmankaikkeus on. Ursa valmistaa opettajia varten paketin, jonka avulla luokalle voi laatia hankkeita näyttelykäyntiin. Sama aineisto on tietysti käytettävissä muiden paikkakuntien näyttelyitä varten. Tapahtumakalenteriin tulee koko ajan uusia, innostavia hankkeita. Tervetuloa mukaan! Ilmoitusasia Kurkistuksia Fibonaccin lukujen maailmaan Kari Mikkolan artikkelisarja Kurkistuksia Fibonaccin lukujen maailmaan tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan edimension sivuilla mukaan lukien Dimensiossa julkaisemattomat osat 6 ja 7. 7

8 Peruskoulun matematiikka valinkauhassa Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Matematiikka-Tietotekniikka toimikunnan jäsen Timo Tapiainen, Matematiikka-Tietotekniikka toimikunnan puheenjohtaja, lehtori, Pohjankartanon yläaste Leena Mannila, MAOL ry:n hallitus, lehtori Peruskoulun matematiikanopetuksen tuloksellisuuden julkisuuskuva on erinomainen. Tiedämme oppimisesta enemmän kuin koskaan ennen. Matematiikan yhteiskunnallinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Voimmeko uskoa matematiikan kouluopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kestävän, jopa parantuvan? Miten Suomi säilyttää asemansa kansainvälisessä kilpailussa? Onko mahdollista pitää edes kansallista tasoa nykyisellään? Miltä näyttää koulumatematiikan tulevaisuus? Suomen peruskoululaiset ovat maailman parhaita PISA-tutkimuksen mukaan. Sijoitus perustuu keskiarvovertailuun ja johtuu siitä, että meillä on kansainvälisesti katsottuna huonosti suoriutuvia oppilaita tuskin lainkaan. Ansio on suomalaisen koululaitoksen ja koko yhteiskunnan tasa-arvoisuuden. Uhkakuvana on voimakkaan taloudellisen muutoksen tuoma eriarvoistuminen: köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Kehitys on nähtävissä sekä yksilöiden että yhteisöjen, erityisesti kuntien, tasolla. Jaksaako hyvinvointiyhteiskuntamme tukea heikoimpia yksilöitä? Uhkakuvia Heikoimpien oppilaiden kohdalla on näkyvissä myös toinen uhkakuva. Laajaa ja kallista erityisopetusta ollaan purkamassa. Vaikeuksissa olevia oppilaita pyritään opettamaan samoissa opetusryhmissä kaikkien muiden kanssa. Ratkaisu on taloudellinen. Kukaan ei osaa ennustaa, mitä se vaikuttaa heikoimpien oppimismahdollisuuksiin. Miten opettajat osaavat ja jaksavat hallita entistä moninaisemmat opetustilanteet? Yksinomaan kielteinen tämäkään ratkaisu ei ole, sillä tilanteessa on paljon samantapaista kuin peruskoulun syntyaikojen yhtenäistymiskehityksessä, johon nykyinen koulutuksen tasa-arvoisuus suurelta osalta perustuu. Suomen PISA-menestystä on välistä pyritty selittämään myös suomalaisten opettajien hyvällä perus- ja täydennyskoulutuksella. Erityisesti matematiikanopetuksen osalta tilanne on alkanut jo muuttua voimakkaasti kahdesta syystä. Yhtäältä opettajakunta on nuorentumassa voimakkaasti, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Samalla opettajien koulutuspohja muuttuu. Oppiaineen hallinta heikkenee, sillä sekä aineenopintojen osuus että kokonaismäärä on vähentynyt jatkuvasti peruskoulutuksessa. Tämä koskee sekä luokan- että aineenopettajia. Luokanopettajilla muutos ei enää ole määrällinen, vaan myös laadullinen. Erityisen huolestuttavaa pitäisi olla sen, että muutos on vain nopeutunut viime vuosina peruskoulutusohjelmien supistuessa ja jopa kaventuessa. Periaatteessa ongelman pitäisi olla hyvin tiedossa, kun koulutuksen suunnitelmallisuutta on lisätty, mutta onko tilannetta tiedostettu matematiikan opetuksen ongelmana? Positiivistakin tässä muutoksen voidaan nähdä, jos halutaan. Matematiikasta on kaikille tarkoitettua osaamista. Kaikki sitä tarvitsevat ja kaikki pystyvät oppimaan omien kykyjensä mukaisesti. Vähitellen ollaan vapautumassa ulkoaopettelun ja kuo-

9 lettavan rutiinin pakkopaidasta. Taitoharjoittelusta ei voida luopua. Sekä lasku- että ajatteluntaitoja tarvitaan edelleen. Niiden sisältö ja merkitys vain ovat muuttuneet teknisen ympäristömme mukana. Näiden painopisteiden asettelussa opetussuunnitelman tekijöillä on suuri haaste. Olisi nähtävä vuosien, jopa kymmenien vuosien päähän tulevaisuuteen eikä enää uskottava matematiikassakaan pelkän rutiinin nimeen vannovia vanhakantaisia skinneriläisiä behavioristeja. Lupaavia mahdollisuuksia Lohdullista ja lupaavaa on myös opetuksen tavan muuttuminen. Sata vuotta sitten pidettiin itsestään selvänä, että pienen lapsen opettamisen on perustuttava lapsen omaan ympäristöön ja omiin kokemuksiin myös matematiikan opetuksessa. Ylemmäksi mentäessä matematiikan oma rakenne alkoi hyvin nopeasti määrätä opetuksen tapaa. Nyt meillä on kuitenkin erinomaisia esimerkkejä siitä, että oppijan ajattelu otetaan huomioon oppikirjoissa ja opetuksen tukena käytetään monenlaisia konkreettisia välineitä. Jatkuvaa välineiden käyttötarvetta erityisesti perusopetuksessa korostaa se, että vielä perusopetuksen päättyessäkin vähemmän kuin puolet oppilaista ajattelee abstraktisti. Parhaita esimerkkejä ovat Matikkamaat, unkarilainen Vargan ja Neményin pedagogiikka, dynaamiset tietokoneavusteiset matematiikan työvälineet jne. Paljon työtä on kuitenkin vielä tehtävä, että matematiikan opetuksen henki saadaan kaikissa kunnissa nykyaikaiselle tasolle ja koulujen matematiikkavälineet samanlaiseen kuntoon, jota pidetään itsestään selvyytenä esimerkiksi kotitaloudessa ja teknisissä töissä. Eikä tässä ole kyse vain opettamisen tavasta. Kyse on matematiikkakuvasta: mitä matematiikka on, mitä sillä voidaan tehdä ja kuka sitä voi oppia. Matematiikan oppiminen voi hyvin järjestettynä olla toiminnallista, aktiivista ja aloitteellista. Se voi olla luovaa ja luovuutta kehittävää, käden ja ajattelun taitoja opettavaa. Eikä matematiikka enää ole pitkään aikaan ollut yksin puurtamista, vaan jopa matematiikkakilpailuihin, tavanomaisesta kouluoppimisesta puhumattakaan, yhteistyö on tullut jäädäkseen. Tähän pääsemiseksi vaaditaan sekä opetusvälineitä, opettajien kouluttamista, myönteistä asennetta että uutta opetussuunnitelmallista ajattelua. Hyvänä esimerkkinä on peruskoulun kahdeksasluokkalaisille tarkoitetun KappAbel-kilpailun toteutus. Opetussuunnitelma ei saisi enää olla ensisijaisesti sisältöjen tai oppimisen tavoitteiden luettelo, vaan painopistettä olisi siirrettävä opetuksen ja oppimisen kuvailuun, menetelmien opastamiseen ja koulutyön monipuoliseen tukemiseen. Vanhastaan tämän on katsottu rajoittavan opettajan pedagogista vapautta, mutta miksi jokaisen opettajan pitäisi keksiä pyörä uudestaan, kun pääperiaatteet ja hyviin tuloksiin johtavat menettelytavat aletaan tuntea jo melkoisen hyvin? Oppimateriaalilla, oppikirjalla, on edelleen suuri merkitys sekä luokan- että aineenopettajalle. Matematiikan opettamisessa tämä on ehkä luontevampaa kuin missään muussa oppiaineessa. Onhan matematiikka kansainvälisestikin katsoen ylivoimaisesti yhtenäisin oppiaine ja tieteenala. Opettamisen tapa tärkeää Opetusmenetelmien ohella perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys on erityisen tärkeä matematiikassa. Vaikka luokanopettajat tekevät tahollaan hyvää työtä, jota aineenopettajat pyrkivät jatkamaan, niin edelleen meillä on liian suuria katkoskohtia alaluokilta yläluokille siirryttäessä. Yhtäältä ei ole selvää kuvaa vastuunjaosta joidenkin keskeisten asioiden opettamisesta. Esimerkiksi desimaali- ja murtolukujen käsitteenmuodostus ja laskutaitojen oppiminen on vielä kesken siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle. Tästä aineenopettajat eivät ole läheskään aina tietoisia. Vastaavasti joitakin yläluokkien asioita, kuten esimerkiksi negatiivisia lukuja ja muuttujan käyttöä voitaisiin ja pitäisikin pohjustaa kuudennella luokalla. Seuraavaa opetussuunnitelmaa tehtäessä käsitteenmuodostuksen pitkien linjojen jatkuvaan etenemiseen pitäisi kiinnittää olennaisesti nykyistä suurempaa huomiota katkoskohtien oppimistavoitteiden tarkkojen määrittelyjen asemesta. Opetuksen yhtenäisyyden turvaaminen voidaan nähdä olennaisena tasa-arvotekijänä, mutta sitä se on vain suurissa mitoissa ja keskimäärin. Oppimisvaikeuksissa olevista on pyritty pitämään huolta. Sen sijaan ei ehkä ole riittävästi kiinnitetty huomiota keskimääräistä kyvykkäämpien oppilaiden oppimisen tukemiseen. He kyllä oppivat itsekseenkin sen, mitä koko ikäluokalta vaaditaan, mutta voidakseen kehittää kykyjään omien edellytystensä mukaisesti he tarvitsevat erityistukea. Muuten uhkana on alisuoriutuminen. Tuen puuttuminen näkyy sekä kansallisissa aineistoissa että kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi siis PISA:ssa, kahdella tavalla. Suomalaiset oppilaat selviytyvät hyvin matematiikan soveltamiseen liittyvistä tehtävistä. 9

10 Tätä tukee vielä heidän kansainvälisesti vertaillen erinomainen lukutaitonsa. Sen sijaan meidän heikot kohtamme ovat perinteiset matematiikan sisällöt algebra ja geometria. Parhaatkaan suomalaiset eivät ole erityisen hyviä näillä sisältöalueilla. Ja ne ovat kuitenkin niitä, joita monilla aloilla menestymiseen tarvittaisiin taiteet, tieteet, tekniikka ja kauppa mukaan lukien. Yhtä huolestuttavaa pitäisi olla sen, että esimerkiksi PISA-tuloksissa meillä ei ylipäänsä ole erinomaisesti menestyviä oppilaita sen enempää kuin muuallakaan, ehkäpä jopa päinvastoin hyvien oppilaiden tuen puutteen takia, vaikka uskomme kouluopetuksemme korkeatasoisuuteen. Tilaa ja aikaa Laadukkaan matematiikanopetuksen esteinä opettajat näkevät monesti suuret opetusryhmät ja ajan puutteen. Ensimmäinen on helposti ymmärrettävää. Mitä enemmän on oppilaita ja mitä useammanlaisia tarpeita sosiaalisia kontakteja myöten heillä kullakin on oppitunnin aikana, sen vähemmän opettajalla on aikaa yksittäisen oppilaan tukemiseen tai edes hänen oppimisensa järjestämiseen. Ajan puutteeseen taas voi olla monta muutakin syytä kuin opetusryhmän koko. Keskeinen tekijä on kuitenkin opetussuunnitelmallinen ajattelumme. Oppiainesta on niin runsaasti, että lähes joka oppitunti tulee jotain uutta. Pitäisi olla aikaan pohdiskeluun ja uusien ideoiden keksimiseen. Hyvänä esimerkkinä voisi olla Unkari, jossa opetussuunnitelman sisällöt on tietoisesti mitoitettu vain osalle kouluvuoden oppitunteja. Osan koulu, opettaja ja oppilaat voivat käyttää opiskeluun oman suunnitelmansa mukaisesti. Matematiikan opetuksen laadun kannalta perusopetus on tärkeä monestakin syystä. Ensiksikin peruskoulu on koko kansan koulu. Se määrittelee kansakunnan koulutuksen perustason. Toiseksi suurin osa matematiikan opetukseen käytettävästä ajasta käytetään tuntimäärinä laskien juuri peruskoulussa. Kolmanneksi perusopetuksessa tehdään se pohjatyö, johon kaikki jatko-opiskelu perustuu. Tämä koskee sekä opittavia asioita että ennen kaikkea työnteon tapaa, asennetta ja innostusta. Niihin perusopetuksessa pitäisi voida satsata. Urheiluvalmennuksesta tiedetään hyvin, miten nuoren innostus voidaan tappaa. Tiedetään myös, miten innostusta voidaan luoda ja tukea. Lapsen, nuoren kehittymiselle omien edellytysten mukaan pitää voida antaa tilaa ja aikaa. Sama koskee vähintään yhtä suurella syyllä myös matematiikan opettamista. Parhaimmillaan matematiikka on hauskaa sekä oppilaalle että opettajalle. 10

11 WSOY (1/3) 1/1 ilmo Oik.puoleinen sivu Lehden alkupäähän I Laskutaito s11_wsoy1_laskutaito.pdf 11

12 Lyhyen matematiikan opetussuunnitelman perusteet Erkki Luoma-aho, matematiikan lehtori, Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Nykyisin voimassa olevat opetussuunnitelmat pohjautuvat vuonna 2003 hyväksyttyihin opetussuunnitelman perusteisiin. Kirjoituksiin parasta aikaa valmistautuvat abiturientit ovat jo toinen nykyisillä opetussuunnitelmilla opintonsa suorittanut ikäluokka. Onkin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään opetuksen suuntaa ja nykyisistä opetussuunnitelmista saatua palautetta. Mikä muuttui? Erona vuoden 1994 perusteisiin nykyiset opetussuunnitelman perusteet toteavat jo alkulauseessa, että Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tai poiketa opetussuunnitelmien perusteista. Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat normatiivisiksi. Esille kirjoitetun pohjavireen muutoksen voi havaita myös kurssikuvausten huomattavana tarkentumisena. Yleisiä osia verrattaessa huomio kiinnittyy siihen, että molemmat opetussuunnitelman perusteet korostavat lyhyttä matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä. Molemmissa perusteissa todetaan myös (lähes samoilla sanoilla), että opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Lyhyen matematiikan merkitys nähdään kutakuinkin samalla tavalla 2000-luvun lopulla kuin se nähtiin lamavuosina 90-luvun alussa. Myös kurssikuvaukset ovat likimain samat niin uudessa kuin vanhassakin opetussuunnitelman perusteissa. Oppikirjojen vertailukin osoittaa, että oppimateriaalien laatijat eivät ole suurta muutosta materiaaleihin tehneet, mikä on myös omiaan korostamaan mielikuvaa ennallaan säilyneistä sisällöistä. Pakollisiin kursseihin tehtiin kosmeettisia muutoksia vaihtamalla joidenkin kurssien nimet sekä siirtämällä toisen asteen polynomifunktion käsittely (mm. ratkaisukaava) jo 1. kurssiin aiemman 4. kurssin sijasta. Syventävistä kursseista talousmatematiikka on entisellään. Suurin muutos koko lyhyen matematiikan opetussuunnitelmassa tapahtui toisen syventävän kurssin täysremontilla. Entinen todennäköisyyslaskennan ja tilastojen jatkokurssi korvaantui kurssilla Matemaattisia malleja III, jonka sisältöinä ovat vektorit ja trigonometria. Kyseessä on merkittävä linjanmuutos. Ensimmäisten pidettyjen kurssien perusteella näyttää siltä, että kurssi kiinnostaa oppilaita ja osallistujamäärät ovat kuta kuinkin samanlaisia kuin vanhan opetussuunnitelman kurssilla MAB8. Pääasiassa kurssille osallistuneet ovat osallistuneet tai osallistumassa myös ylioppilaskirjoituksiin. Kurssin lopullinen merkitys tulee kuitenkin selviämään vasta vuosien kuluttua. Eräs mahdollinen sivuvaikutus voi olla, että se tarjoaa pitkän matematiikan lukijalle yhden lisähoukuttimen kirjoittaa lyhyen oppimäärän kokeen. Toivottavasti se kuitenkin palvelisi ennen kaikkea niitä lyhyen matematiikan lukijoita, jota ovat suuntaamassa jatko-opintoja AMK:n tekniselle puolelle ja haluavat tästä syystä täydentää matemaattisia tietojaan. Lyhyt vai pitkä oppimäärä? Eri syistä johtuen jonkinlainen osa pitkällä matematiikalla aloittaneista vaihtaa oppimäärää. Kahden eripituisen oppimäärän ensimmäisten kurssien sisältöjen yhteensovittaminen olisi oppimäärän vaihtajan kannalta toivottavaa. Tällä hetkellä vaihtaminen ei onnistu aivan yksinkertaisesti kurssin MAA1 jälkeen, vaikka OPS korvaavuuden takaakin, sillä toisen asteen polynomifunktion käsittely tapahtuu lyhyen matematiikan oppimäärässä jo kurssin MAB1 aikana, mutta pitkässä oppimäärässä vasta kurssissa MAA2. Tästä syystä järkevä paikka oppimäärän lopulliselle valinnalle on vasta kurssin MAA2 jälkeen jolloin vaihtajalle korvataan kurssi 12

13 WSOY (2/3) 1/1 ilmo Oik.puoleinen sivu Lehden alkupäähän II Fys-Kemia s13_wsoy2_fys-kemia.pdf 13

14 MAB1 ja vaihtaja on myös sisältöjen puolesta samalla viivalla muiden lyhyen matematiikan opiskelijoiden kanssa tai kurssin MAA3 jälkeen, jolloin hänelle korvataan kurssit MAB1 ja MAB2. Ainakin omassa koulussani epävarmoille opiskelijoille suositellaan kolmen kurssin harkinta-aikaa, joiden jälkeen tehdään lopullinen valinta oppimäärän suhteen. Opettajien palautteesta Jo aiemmin todettu opetussuunnitelmien lähes täydellinen muuttumattomuus kielii joko siitä, että sisältöjen miettimiseen ei ole opetussuunnitelmien laatijoilta riittänyt halua ja resursseja tai että lyhyen matematiikan osalta opetussuunnitelmien perusteet yksinkertaisesti ovat olleet niin hyvät, että muutoksia ei ole ollut tarvetta tehdä. Opettajien palautteen perusteella ilmeisesti jälkimmäinen on totta. Kurssien laajuus vaikuttaa sopivalta ja kursseja on sopiva määrä. Syventävistä kursseista Talousmatematiikka (MAB7) saa varauksettoman kiitoksen, sitä ehdotetaan jopa kaikille pakolliseksi kurssiksi. Tällaisen yksittäisen ehdotuksen voi ohittaa helposti, mutta jos ajatellaan opiskelijan elämää joitain vuosia eteenpäin, niin matemaattiset mallit ja matemaattinen ajattelu tulee ns. todellisessa elämässä vastaan juuri talouteen liittyvissä asioissa. Erilaisten kvasi-sovellusten ( Matti ja Maija... ) sijaan juuri talousmatematiikan sisällöistä luontevasti löytyviin todellisen elämän tilanteisiin tutustuminen on suunta johon opetussuunnitelmienkin soisi opetusta ohjaavan vieläkin vahvemmin. Opetussuunnitelmia laadittaessa voisi olla luontevaa sovittaa yhteen talousmatematiikan ja yhteiskuntaopin sisältöjä, rajanveto tältä osin ei ole kovin selvä ja aineet parhaimmillaan tukevat toinen toisiaan. Toinen kurssi, jossa todellisen elämän sisällöt eivät ole keinotekoisesti päälle liimattuja on Tilastot ja todennäköisyys (MAB5), jonka opetuksen tavoitteissa on merkittävä lause tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä. Tutustumisen voi tehdä monella tavalla, jopa niin, että tietokonetta ei käytä itse lainkaan. Arvelen, että edelleen lukion jälkeen moni oppilas ei ole nähnyt tietokoneen mahdollisuuksia matematiikan tuottamisessa, eikä edes tiedä mikä on taulukkolaskentaohjelma. Tältä osin koulut ja opetussuunnitelmat laahaavat ainakin kymmenen vuotta ajasta jäljessä. Keskeisissä sisällöissä tulisikin olla selvällä tavalla kirjattu millainen taso taulukkolaskentaohjelman käytössä (Excel tms.) oppilaan tulisi saavuttaa. Muussa tapauksessa tavoitteet jäävät toiveiksi. Jonkin verran on tullut palautetta siitä, että mitä käytännössä tiettyjen kurssien sisältöjen tulisi olla. Esimerkkinä vaikka kurssi MAB1. Tuleeko kurssilla harjoitella neliöjuurten sievennyksiä, kuten 8 = 2 2, vai ei? YTL:n tulkinta lienee ollut, että ei. Kaiken kaikkiaan kahden erisisältöisen ja erilaisiin tilanteisiin valmentavan oppiaineen erityispiirteitä voisi jatkossakin ylläpitää ja jopa vahvistaa. Lyhyen matematiikan osalta se voisi tarkoittaa yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistamista sisällyttämällä talousasioita jo pakollisten kurssien keskeisiin sisältöihin. Ylipäätään ajatus eri pituisista oppimääristä (pitkä/ lyhyt) voitaisiin heittää romukoppaan ja ryhtyä tarjoamaan teoreettista ja soveltavaa/yhteiskunnallista matematiikkaa. Tämä voisi tarkoittaa nykyisen lyhyen matematiikan osalta joitain rohkeitakin sisällöllisiä uudistuksia. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kunnallisista ja valtakunnallisista päättäjistä iso osa on lukenut ja tulee jatkossakin lukemaan matematiikan lyhyen oppimäärän. Olisi hyvä, jos lukio tarjoaisi enemmän välineitä käyttää matematiikkaa yhteiskunnan päätöksenteossa, taloudessa ja yksityisessä elämässä. Ja jo oman etummekin kannalta olisi toivottavaa, että asenteet matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan näillä tulevaisuuden päätöksentekijöillä olisivat mahdollisimman positiivisia. Palautteen määrästä Tein erään ikävän huomion opetussuunnitelmakyselyn tulosten pohjalta. Tai oikeastaan siitä, että vastauksia ei lyhyen matematiikan osalta saapunut kovinkaan paljon. Arvioni vahvistui MAOLin järjestämässä opetussuunnitelmaseminaarissa viime keväänä. Lyhykäisyydessään hypoteesini on, että lyhyt matematiikka on matematiikan opettajien mielikuvissa, pitkään matematiikkaan verrattuna, vähemmän tärkeä aine. Koulun matematiikan opetuksen onnistumisen tärkein kriteeri on pitkän matematiikan laudatur-arvosanat. Suurimmat intohimot ja toiveet kohdistuvat opetussuunnitelmatyössäkin pitkään matematiikkaan ja lukumäärällisesti suurin ryhmä jää vähälle huomiolle, myös palautteen muodossa. Toivottavasti olen väärässä. Ylioppilaskoe Vuosituhannen vaihteessa tapahtuneen rakenteen uudistumisen jälkeen lyhyen matematiikan ylioppilaskoe on säilynyt kutakuinkin muuttumattomana ja aivan hyvässä mielessä. Koe on ollut melko ennustettava ja käsitellyt pääasiassa hyvin tasapuolisesti pakollisten ja syventävien kurssien eri aihepiirejä. Merkittävin ongelma on läpipääsyn raja, joka yleensä on melko alhaalla. 14

15 WSOY (3/3) 1/1 ilmo Oik.puoleinen sivu Lehden alkupäähän III Matematiikka s15_wsoy3_matematiikka.pdf 15

16 Tästä syystä kokeen alkuosan tehtävät ovat viimeisimmissä kokeissa keskittyneet peruskäsitteisiin (yhtälöt, lausekkeet, verrannollisuus ym.) ja tarjolla on ollut jopa moniosaisia mekaanisia tehtäviä. Näillä on haluttu testata kokelaan matemaattinen perusosaaminen. Linja on varmasti oikea. Ei ole mahdollista soveltaa ennen kuin perusasiat ovat hallussa. Tunnollinen opettaja voi kuitenkin kokea sisimmässään ainakin pientä ristivetoa opetussuunnitelmien soveltamista ja käytännön elämää painottavan linjan ja ylioppilaskokeessa läpipääsyn takaavan mekaanisten perusasioiden treenauksen välillä. Oman lisänsä näiden kahden linjan välille tuo uuden rakenteen myötä muuttunut opiskelijoiden käyttäytyminen. Keväällä 2007 jo lähes neljä viidestä lyhyen matematiikan kokeeseen osallistuneesta kirjoitti kokeen pakollisena. Käytännössä moni opettaja tulleekin kertausvaiheessa korostamaan mekaanisten taitojen merkitystä, osittain opetussuunnitelman hengen vastaisesti, varmistaakseen oppilaidensa läpipääsyn. Opetussuunnitelman perusteiden ensimmäinen tarkasti määritelty lyhyen matematiikan opetuksen tavoite, osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä, toteutuu luontevasti talousmatematiikan kurssin puitteissa. Jostakin syystä Talousmatematiikan (MAB7) kurssin laajan sisältö on kuitenkin vuodesta toiseen tarkoittanut joko annuiteetin kaavaa tai diskonttausta. Kurssin MAB8 sisältöjen muuttuminen on näkynyt kolmen viimeisimmän ylioppilaskokeen tehtävässä 15. Uusi kurssi MAB8 on innoittanut tehtävien laatijoita enemmän kuin MAB7 ja tuloksena on ollut kolme erilaista perusasioita käsittelevää tehtävää. Jos opiskelijoiden toivotaan valitsevan opinto-ohjelmaansa lyhyen matematiikan syventäviä kursseja, niin oppilaan on saatava niistä hyötyä myös ylioppilaskokeesta. Pelkkä laatuaika matematiikan opettajan kanssa ei riitä syventävän kurssin valintaperusteeksi. Onkin toivottavaa, että tältä osin kokeen laatijoilla säilyy maltti ja syventävien kurssien tehtävien vaatimustaso asetetaan keskitason oppilaan taitojen mukaiseksi. Keskustelu opetussuunnitelmien ympärillä jatkuu ja tämänkin lehden sivuilla tullaan aihetta käsittelemään monipuolisesti. Kirvoittiko kirjoitus mieleesi ajatuksia? Lähetä ne vaikkapa osoitteeseen Koulutuspäivien antia verkkoon Keskeinen osa opettajan ammattitaidon ylläpitoa on oman alan kehityksen seuraaminen. Eikä vain opetuksen tapa muutu, vaan erityisesti luonnontieteiden ja teknologian kehitys muuttaa myös opetuksen sisältöjä ja painotuksia; fysiikassa, kemiassa ja biologiassa välittömästi ja monilla muilla aloilla, kuten historiassa, välillisesti, kun tutkimusmenetelmien kehitys tuo uutta tietoa ja tarkentaa entistä. Jatkuva koulutus on siksi välttämätöntä. Koulutus on tärkeässä asemassa MA- OLin toiminnassa. Koulutuspäiville ja kursseille osallistuminen on luonteva tapa pysyä kehityksessä mukana. Laadun takeena ovat koulutuspäivillä esiintyvät eturivin asiantuntijat, joiden ansiokkaat esitykset halutaan kaikkien jäsenten tietoon. Siksi Dimensiossa on julkaistu säännöllisesti esityksiin perustuvia artikkeleita. Sähköinen julkaiseminen antaa nyt mahdollisuuden laajentaa palvelua kaikkien jäsenten saataville. 16 Aiemmin koulutuspäivillä kansioissa jaetut luentomateriaalit pyritäänkin jatkossa julkaisemaan keskitetysti liiton jäsensivuilla. Tähän asti niitä on ollut satunnaisesti nähtävissä koulutuspäivien sivuilla, mm. Helsingin ja Lahden syyspäiviltä [1]. Palvelua pyritään tehostamaan tulevaisuudessa. Tässä voi kukin projektiryhmä olla avuksi esittämällä luennoitsijalle pyynnön luentomateriaalin julkaisemisesta suljetuilla jäsensivuilla. Luentomateriaalin anti ei rajoitu itse esitykseen, sillä yleensä siihen sisältyy hyödyllisiä verkkolinkkejä, joiden avulla on mahdollista perehtyä asiaan syvemmin. Ovathan ne verkkosivut kenen tahansa haettavissa. Luentomateriaalin julkaisemisen merkitys on kuitenkin siinä, että linkit ovat keskitetysti saatavissa eikä niitä tarvitse haeskella verkkohakujen avulla. Lahden syyspäiväartikkelissa [2] mainittujen Koiviston auton hybridibussin [3] ja Tekniikan museon Innoapaja-hankkeen [4] ohella liiton koulutussivuilla kerrotaan muun muassa oluen kemiasta, pesuaineen valmistamisesta, merkillisistä merkinnöistä, GeoGebrasta ja satelliittipaikannuksesta. Ja lisää on tulossa seuraavilta koulutuspäiviltä. Hannu Korhonen Lisää luettavaa: [1] Koulutus *Koulutuspäivien antia (jäsensivu, vaatii kirjautumisen) [2] Dimensio 5/2008 s. 6 9 [3] [4]

17 Pitkän matematiikan opetussuunnitelmasta Timo Tapiainen, Matematiikka-Tietotekniikka toimikunnan puheenjohtaja, lehtori Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön asteittain alkaen. Sen perusteiden (Anon. 2003, 106) mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Tapahtuuko näin? Matematiikassa uuden asian oppiminen rakentuu aiemmin opitun varaan, ja siksi opetussuunnitelmia laadittaessa opetuksen sisällöt peruskoulun alusta lukion loppuun asti on mietittävä kouluasteittain siten, että ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden. (Halmetoja et al. 2008) Tässä on haastetta opetussuunnitelman laatijoille. Siksi on tärkeää, että MAOL työskentelee sidosryhmiensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa aktiivisesti tavoitteena vaikuttaa opetussuunnitelmien sisältöön siten, että edellä mainittuun haasteeseen voidaan vastata mahdollisimman hyvin. MAOL:n järjestämässä opetussuunnitelmaseminaarissa ( ) saatiin kerhojen kautta palautetta nykyisen opetussuunnitelman sisällöistä ja käytännön esille tuomista haasteista ja ongelmista. Millaista palautetta opettajat antoivat? Opettajien käsityksiä Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrää pidettiin sopivana. Koulukohtaisten kurssien määrä vaihteli eri lukioiden välillä paljon. Suomessa on lukioita, jotka tarjoavat lähes 20 kurssia pitkää matematiikkaa. Useissa lukioissa on joko nivelkurssi (nollakurssi) tai tukikurssi, joka järjestetään MAA1:n ja MAA2:n yhteydessä tai niiden jälkeen. Näillä keinoin kannustetaan ja tuetaan pitkän matematiikan opiskelijoita. Kurssien sisältöjä kritisoitiin. Eniten palautetta saatiin kurssista Differentiaali ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13). Kurssissa ei palautteen mukaan ole yhtenäistä jatkumoa, vaan se koostuu pikemminkin aiheista, joita on vanhan opetussuunnitelman pakollisista kursseista jätetty pois uusia pakollisia kursseja suunniteltaessa. Yleisesti ottaen useissa kursseissa on liikaa sisältöä, jolloin harjoitteluun ei jää riittävästi aikaa. Esimerkiksi Geometrian kurssia (MAA3) ja Derivaatta (MAA7) kurssia pidettiin vaativina ja liian täysinä. Polynomilaskentaa haluttiin osaksi 1. kurssia. Murtolausekkeiden opetukseen liittyen saatiin eräässä palautteessa seuraava ehdotus jos murtolausekkeet opetettaisiin MAA2-kurssilla entiseen tapaan, niiden sisäistämiseen jää aikaa ja Derivaatta kurssissa niiden käyttö raja-arvojen ja erotusosamäärän yhteydessä kertautuu. Tällöin murtolausekkeiden käyttö sovelluksissa helpottuu huomattavasti. Tämä lisäys aihe- 17

18 uttaa luonnollisesti sen, että kyseisten kurssien sisällöt on mietittävä uudelleen. Geometrian ja vektoreiden oppimista ja syvällisempää ymmärrystä lisäisi, jos ne opiskeltaisiin vaiheittain lukio-opintojen aikana. Yhden palautteen mukaan tasogeometria ja tason vektorit voisi opiskella samassa kurssissa (1. vsk:n keväällä) ja vastaavasti avaruusgeometria ja avaruuden vektorit omassa kurssissaan (2. vsk:n keväällä tai 3. vsk:n alussa). Tämä malli mahdollistaa kertaavan oppimisen idean. Kun derivaatta-käsite opitaan ennen avaruusgeometrian ja avaruuden vektorit -kurssia, voidaan tällä kurssilla opiskella avaruusgeometriaan liittyviä ääriarvosovelluksia, jolloin myös derivaatta-asiat kertautuvat ja syventyvät. Differentiaaliyhtälöiden karsiminen syventävältä kurssilta koettiin huonona asiana, koska aihe oli opiskelijoita motivoiva ja osoitti konkreettisesti sen, miten matematiikkaa voidaan käyttää mallintamisen välineenä. Differentiaaliyhtälöiden käsittely voitaisiin rajoittaa 1. asteen separoituvaan yhtälötyyppiin. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) kurssia pidettiin kahden toisistaan irrallisen aiheen kokonaisuutena. Yhdessä palautteessa ehdotettiin, että joku pitkän matematiikan kurssi koostuisi seuraavista sisältöalueista: todennäköisyyslaskenta, tilastot, lukujonot ja sarjat. Ajatuksia ja keskustelunaiheita Onko mielekästä tarjota opiskelijoille runsaasti koulukohtaisia kursseja? Lukio-opiskelu on rankkaa ja vaatii opiskelijalta todella paljon. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssimäärät ovat sopivia. Koulukohtaisia kursseja voi toki tarjota koulun valitseman linjan mukaisesti, jos tuntikehys sen mahdollistaa. Matematiikan opettajan on tunnettava vastuunsa opiskelijoistaan ja kaikkien ei tarvitse opiskella kaikkea. Mutta niille, joilla kapasiteettia ja intoa riittää, on annettava mahdollisuus opiskella matematiikkaa laajasti. Opettajien tehtävänä on luonnollisesti miettiä oman koulunsa tarpeista lähtien sitä, millaisia sisältöjä he koulukohtaisille kursseille laativat. Joissakin lukioissa voi olla hyvin pitkälle meneviä kursseja, toisissa kouluissa taas sellaisia, jotka tukevat ja täydentävät valtakunnallisia kursseja. Taulukkokirjan käyttö jakaa opettajien mielipiteitä. Osa opettajista ei halua opiskelijoiden käyttävän taulukkokirjaa, toiset taas katsovat sen auttavan opiskelijaa ymmärtämään opiskeltavaa asiaa paremmin. Mielestäni taulukkokirjan käyttö on perusteltua sekä tunneilla että kokeissa. Jotta opiskelija osaa käyttää taulukkokirjaa, hänen on tutustuttava siihen kurssien aikana ja osattava soveltaa hakemaansa tietoa. Tämä tukee ops:n perusteiden kohtaa opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa. (Anon. 2003, 107) Kieltoa perustellaan sillä, ettei opiskelija opi ymmärtämään asiaa, jos hän katsoo apua taulukkokirjasta. Vertaan taulukkokirjan kieltämistä siihen, että sanakirjojen käyttö kiellettäisiin kielten opiskelussa. Vaikka opiskelija löytää oikeat sanat, hänen on osattava taivuttaa sanat oikein ja muodostaa niistä lauseita. Tällä vertauksella haluan myös muistuttaa, että lukiolainen opiskelee paljon muutakin kuin matematiikkaa. Yliopistoissa opiskelevat aineenopiskelijat ovat asia erikseen. Laskinten käyttö ylioppilaskokeissa herättää aina kysymyksiä. Mikä laskinmalli on sallittu ja mikä ei? Ylioppilastutkintolautaku nta ei anna laskinkohtaisia listoja, vaan siirtää vastuun kouluille. Matematiikan opettaja on vastuullinen asiantuntija laskimia tarkistettaessa ja vastuun käytettävistä laskimista kantaa lukion rehtori. MAOL tekee yhteistyötä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa ja keskustelee muun muassa laskinten ja taulukkokirjojen käytöstä ylioppilaskokeessa. On herätetty myös ajatus kaksiosaisesta matematiikan ylioppilaskokeesta, jossa toisessa saisi käyttää kaikkia apuvälineitä ja toisessa osassa vain kynää ja kumia. Tähän muutokseen ei vielä kuitenkaan olla valmiita. Kevään 2008 pitkän matematiikan ylioppilaskoe herätti voimakasta keskustelua kouluissa. Monet pitivät koetta liian helppona, toiset taas pitivät koetta kannustavana ja oikeansuuntaisena. Vaarana on, että jos koe on liian helppo, niin rajat nousevat ja laudaturin voi menettää pienellä huolimattomuus virheellä. Liitolla on jokavuotiset keskustelut YTL:n kanssa ja liitto haluaa antaa sekä palautetta että omia näkemyksiään matematiikan ylioppilaskokeista ja niiden kehittämisestä. Pidän hyvin tärkeänä, että jäsenistö antaa palautetta kerhoille, liitolle ja sen hallituksen jäsenille. Toivon, että tämä artikkeli herätti ajatuksia niin puolesta kuin vastaankin. Lähetä ne osoitteeseen Uskon keskustelun jatkuvan. Lähteet Anon Lukion opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Halmetoja, M. et al Pitkän matematiikan opetussuunnitelmasta. OPS-kritiikki. Julkaisematon lähde. 18

19 Kerhojen neuvottelupäivän kyselyn tulokset Ajankohtaista tietotekniikassa Mika Setälä, Lempäälän lukio Kerhojen neuvottelupäivän yhteydessä järjestettiin kysely tietotekniikan opetuksesta peruskouluissa ja lukiossa. Tähän kirjoitukseen on koottu vastausten keskeisimmät sisällöt. Vastaajia kyselyssä ei ollut kovin montaa. Tietotekniikassa koettiin oppilailla olevan peruskoulussa paljon näennäistä pintatason osaamista. Valinnaisuuden vähentyminen ja oppilaiden epärealistiset mielikuvat omasta osaamisestaan on vähentänyt tietotekniikan opetusta. Tietotekniikan siirtäminen opetuksessa muiden aineiden sisältöihin ei riitä. Harvoilla muiden aineiden opettajilla on syvällisiä tietotekniikan hallintataitoja ja tämä vai edelleen ruokkii pinnallista osaamista ja oppimista. Tietotekniikka on kuitenkin oma tieteenalansa, jolla on omat syvälliset ulottuvuutensa kuten kaikilla aineilla. OPH:n antamat suositukset peruskoulun päättäjän tietototekniikan osaamisesta eivät toteudu. Vastaajat toivovat lähes poikkeuksetta tietotekniikkaa valtakunnalliseksi oppiaineeksi, jotta oppilaiden osaamisen laajuus ja syvyys turvattaisiin. Oppilaiden osaamisen tasossa on suuria eroja. Toinen tekee saman asian miljoona kertaa nopeammin kuin toinen. Oppilaiden alakouluissa saamista taidoissa on suuria eroja. Laadukkaita oppimateriaaleja myös kaivattiin monen vastaajan palautteessa. Opetuksen suunnitteluun kuluu paljon aikaa ja opetusmateriaalin laajuus ja laatu on liikaa opettajan oman kiinnostuksen ja taitojen varassa. Lukiossa ohjelmointiin on vähemmän innostusta kuin ennen. Yksittäisiä ohjelmoinnin harrastajia on vielä, mutta vuosi vuodelta vähemmän. Kuvan- ja videonkäsittelyynkään ei joka vuosi löydy kiinnostuneita tarpeeksi. Lukion pakollisten aineiden kirjo ja kurssimäärät ovat niin suuria, että ei muille kuin kirjoitusaineille juurikaan löydy tilaa kunnianhimoisten oppilaiden ohjelmassa. Tosin valintojen toteutumisessa saattaa olla suuria lukiokohtaisia eroja. Eräs vastaaja kertoi valintojen jopa lisääntyneen! Ilonaiheitakin on. Oppilaat ovat innokkaita ja onnistumisen iloa on tarjolla sekä oppilaille että opettajille. Kuvankäsittely on todettu mukavaksi aihealueeksi. Tietotekniikan ajokortti antaa järkevän ja yhtenäisen sisällön opetukseen ja motivoi oppilaita tekemään tehtävät kunnolla. SITES 2006 tutkimus Vuonna 2006 toteutettuun SITES 2006 tutkimukseen osallistui yli koulua ja opettajaa 19 maasta. Suomesta tutkimukseen osallistui 311 peruskoulua (yläkoulua) sekä matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa. He arvioivat tietotekniikan käyttöä yläkouluissa ja erityisesti peruskoulun 8.-luokkalaisten opetuksessa. Tietotekniikan säännöllinen käyttö on suhteellisen vähäistä Suomessa eri oppiaineissa. Monet opettajat käyttävät tietotekniikkaa rajoitetusti tai eivät ollenkaan. Luonnontieteiden opettajista 61 % ja matematiikan opettajista 48 % oli käyttänyt tietotekniikkaa 8. vuosiluokan opetuksessa. Luonnontieteiden opettajista 15 % ja matematiikan opettajista 9 % käyttää tietotekniikkaa opetuksessa kerran viikossa tai useammin. Pääasialliset esteet tietotekniikan käytössä liittyvät resurssien puutteeseen: aika (62 %) koulun digitaaliset oppimisvälineet (44 %) oppilaiden koulun ulkopuoliset tietotekniset laitteet (40 %) opettajien pedagogiset taidot tietotekniikan opetuskäytössä (35 %). Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa 19

20 Ajankohtaista tietotekniikassa jatkuu... Työkaluja ja materiaaleja Verkosta löytyy paljon ilmaisia laadukkaita opetukseen sopivia työkaluja ja oppimateriaaleja. Tässä on tarjolla muutamia poimintoja. Olen itse testannut näitä ohjelmistoja ja materiaaleja omassa opetuksessani Lempäälän lukiossa. 1. AjaxAnimator Flash-animaatioiden tekemiseen on ilmestynyt ilmaistyökalu AjaxAnimator. Työkalu on vielä hieman buginen, mutta soveltuu hyvin vaikkapa peruskoulun grafiikkakurssille. Ohjelmalla tehtävät animaatiot voidaan liittää vaikkapa verkkosivulle. Ohjelmisto löytyy osoitteesta 2. VideoSpin VideoSpin on Pinnacle-videoeditointiohjelmiston ilmaisversio. Se tarjoaa perustyökalut videoeditoinnin opetteluun. Valmiin videon voi tallentaa kiintolevylle avi-muodossa. Ohjelmisto löytyy osoitteesta 3. Gimp PhotoShop on saanut ilmaisesta Gimp-ohjelmistosta varteenotettavan haastajan. Hyvä opetuskäyttöön sopiva sivusto, jossa ohjeita ja valmiita harjoituksia, löytyy osoitteesta 4. OpenOffice OpenOffice on jo täysmittainen Microsoft Officen haastaja ja sopii hyvin opetuskäyttöön. Uusimpaan versioon on saatavilla laaja suomenkielinen vapaasti Creative Commons lisenssillä kopioitava käyttöopas, joka löytyy osoitteesta kohdasta julkaisut. Ohjelman 1,5 vuotta vanhaan versioon on käyttöoppaan lisäksi saatavissa myös valmiita Creative Commons lisensoituja harjoituksia. Linkit niihin löydät osoitteesta kohdasta tietotekniikka. 5. Moodle tietotekniikan lähiopetuksen tukena Verkko-oppimisympäristöä voi hyödyntää etäopetuksen lisäksi myös lähiopetuksen tukena. Erityisesti tietotekniikan opetukseen Moodlen käyttö soveltuu hyvin. Voi tallentaa sinne salasanan taakse laatimasi oppimateriaalit ja harjoitukset tai linkittää vapaata materiaalia verkosta kurssisivullesi. Oppilaat voivat palauttaa tekemänsä harjoitukset Moodleen ja voit tarkistaa ja arvioida ne verkossa. Oppilaat saavat välittömästi palautteen sähköisessä muodossa ja samalla saat taulukkomuotoisen yhteenvedon oppilaiden suorituksista, josta voit suoraan tehdä kurssin arvioinnin. Kun olet kerran tehnyt kunnollisen Moodle-pohjan kurssillesi, on kurssin aloittaminen seuraavina vuosina helppoa. Poistat vain entiset oppilaat kurssipohjasta ja käsket uusien kirjautua sisään kurssille. Helppoa! 20

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa 14.11.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Digitaaliset kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen

Digitaaliset kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen Digitaaliset kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 19.3.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa ympäristössä

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus OPPIKIRJAT Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Vanha OPS Kirja lukuvuonna 2016-2017 ISBN Kustantaja OPS 2016 Äidinkieli 1-9 Otava Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus o/sarma/ 9789511234364 9789511269885

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 Kysykää painettujen kirjojen ja digikirjojen pakettitarjouksia! AINE ÄIDINKIELI 1-3 Jukola Tekstioppi, Sanoma Pro 1 Jukola 1, Sanoma Pro 2 Jukola 2, Sanoma

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI RUOTSI B3-KIELET kurssit: ÄIa8 + ÄIa1 osittain ÄaI5 osittain ÄIa2 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ENAa1 ENA1 ÄI2 ÄI3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kirjallisuuden keinoja

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! 1(5) INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! Ilmaisia koulutuksia! Opetushallitus on myöntänyt Lapin yliopistolle määrärahan koulutushankkeelle Matematiikan osaaminen lentoon: pedagogista ymmärrystä ja

Lisätiedot

Matemaattisluonnontieteelliset. aineet

Matemaattisluonnontieteelliset. aineet Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Lukuvuosi 2016-2017 Matemaattisluonnontieteelliset aineet Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Haapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (2016 tai uudempi painos).

Haapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (2016 tai uudempi painos). LUKUVUODEN 2016 2017 OPPIKIRJAT Toim. huom. LOPS2016 tarkoittaa uutta lukion opetussuunnitelmaa vuonna 2016 lukion aloittaville. Äidinkieli ja kirjallisuus, AI Haapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä -

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 06-07, opetussuunnitelma otettu käyttöön 00 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen

OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen 27.2.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen 27.2.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa Tulevien webinaarien rekisteröitymislinkit:

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot