huumetapaukset rajussa kasvussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "huumetapaukset rajussa kasvussa"

Transkriptio

1 Numero LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI huumetapaukset rajussa kasvussa Liikenteen sosiaaliset taidot puntarissa Mikä meihin menee liikenteessä?

2 Sisältö 1 / Nokkakolarit ja ulosajot synkistivät vuoden 2007 Liikenteen huumetapaukset rajussa kasvussa Liikenteen sosiaaliset taidot ovat muutakin kuin vuorovaikutustaitoja Kuva: Mika Heittola Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee liikenteessä? Nuoret yhteistyöhankkeiden aktiivisina osallistujina Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. Liikenneturvan uuden kampanjan esittely. Vapaaehtoistyön kuningaskunta 6 Kannen kuva: Kuvakori / Juha Tuomi Kuva: Kuvakori.com/Tero sivula. Kansikuva: Tuomas Marttila. LIIKENNEVILKKU Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puhelin , faksi s-posti: Päätoimittaja Matti Järvinen Toimitussihteeri Pekka Saarnio Liikennevilkku 335, gsm Toimituskunta Kaisa Hara, Katja Mäkilä, Kare Ojaniemi, Maire Pietilä, Sirpa Rajalin, päätoimittaja Matti Järvinen (puheenjohtaja) ja toimitussihteeri Pekka Saarnio (sihteeri). Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva, Tarja Hämäläinen, PL 29, Helsinki Faksi s-posti: Painatus Painotalo Auranen Oy TAITTO Eepinen Oy / Jauri Varvikko; Pekka Saarnio Klaneettitie 11, Helsinki Puhelin (09) Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti, Sirkka Hiltunen Puhelin , faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

3 26 Pääkirjoitus hiljaiseloa Kuva: Mika Heittola Svensk resumé 20 Ajankohtaista 22 Mopoilun turvallisuuden parantaminen. Liikenneturvan aloite lvm:lle. 26 Liikenneturvan hallituksen uusi puheenjohtaja Mari Kaisa Aula ja hallituksen kokoonpano 28 Tämän haluan sanoa: Juhani Koivunen vaatii raskaan liikenteen valvontayksikön perustamista 31 Tieto 47 liikennekuoleman lisäyksestä viime vuonna tieliikenteessä törmäsi uutiskynnykseen. Muutenkin tilanteeseen on reagoitu enintään kummastellen. Liikkumisen turvallisuus ei näytä tällä hetkellä olevan kansakunnan tärkeimpien asioiden joukossa. Koettu turvallisuuden tarve ja merkitys vaihtelevat eri aikoina. Niiden tiedostaminen ongelmaksi, johon on puututtava, edellyttää herättelyä. Tieliikenteessä sietoraja ei vielä viime vuoden luvuilla ylittynyt. Hiljaiselo tuskin johtuu tyytyväisyydestä nykyiseen turvallisuustilanteeseen. Jokainen ymmärtää, että noin 380 liikennekuolemaa ja tuhannet loukkaantumiset on liikaa. Selitys ei ole sekään, että menehtyneiden määrä palasi nyt luvun hitaan kehityksen linjalle poikkeuksellisen vuoden 2006 jälkeen. Tuolloin liikennekuolemien määrä laski alle 340:n. Sen sai ensi sijassa aikaan alkuvuonna kolmen kuukauden aikana tapahtunut vakavien nokkakolareiden dramaattinen väheneminen. Loppuvuosi kulki vanhaan malliin. Syitä turvallisuustilanteen vaimeaan vastaanottoon voi etsiä muuten vilkkaasta liikenneasioiden esilläolosta. Viime kesänä lööpeiksi yltäneet pari rajua nokkakolaria herättivät huomaamaan huonon suunnan. Neljä ministeriä puuttui asiaan. He laativat ongelmien ytimiin pureutuvan uskottavan toimenpidepaketin. Se tyydytti ja tyynnytti. Sen perään ei ole sittemmin kyselty. Loppuvuonna keskustelu autoverotuksen uudistamisesta toi myönteisiä viestejä autoilun näkymistä ja onnettomuusluvutkin kertoivat tilanteen vähitellen paranevan. Tilanne tuntui siis olevan hanskassa? Liikennealalla on ollut hiljaista odoteltaessa liikennepoliittista selontekoa. Siihen ajankohtainen turvallisuustilanne kohdistaa paineita. Viime vuoden tilastot osoittavat, että vanhoilla eväillä ei turvallisuutta saada parannetuksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteitakaan ei ole varaa löysätä, jos haluamme pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä. Matti Järvinen LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI

4 Jäikö vuosi 2006 vain poikkeukseksi? Kuva: Kuvakori/Mika Heittola Nokkakolarit ja ulosajot synkistivät vuoden 2007 Vuonna 2007 tieliikenteessä kuoli 377 henkilöä. Liikenneuhreja oli 47 enemmän kuin vuonna Erityisesti nokkakolarit ja ulosajot lisääntyivät. Niissä kuoli kaksi kolmasosaa uhreista. Synkin kuukausi oli kesäkuu, jolloin liikenteessä kirjattiin 48 kuolonuhria aiempien vuosien 32 uhrin keskitasosta poiketen. Myös heinäkuu oli synkkä liikenteessä onnettomuustilastojen valossa näyttää siltä, että liikennekuolemien selvä väheneminen vuonna Vuoden jää poikkeukseksi, Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen luonnehtii tilastojen valossa mennyttä vuotta. - Tämä antaa kovia haasteita tavoittaa yhteisesti asettamamme alle 250 liikennekuoleman raja vuonna Etenkin autolla liikkuvien ihmisten turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vastuu kuuluu sekä alan viranomaisille että kuljettajille itselleen, Järvinen sanoo. Autolla liikkuvien kuolemat huolenaiheena Onnettomuuskehityksessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat vä- hentyneet vuosien saatossa. Pyöräilijöiden osalta kehitys jatkui myös vuonna Kuolemat autolla matkustettaessa eivät ole seuranneet tätä kehitystä, vaan ovat pysyneet ennallaan. Nokkakolareiden määrä on kasvanut jo 1980-luvulta alkaen luvulla on ollut nähtävissä suistumisonnettomuuksissa kuolleiden määrän kasvu (30-80 henkilöä). Vaikka liikennevirrassa suurta ylinopeutta (yli 10 km/h) ajavien kuljettajien määrä on laskenut viime vuosina, tieltä suistumisten taustalla on useimmissa tapauksissa huomattavan suuri ylinopeus. Se onkin tutkimusten mukaan yksi riskinoton tunnuspiirteistä. Tutkijalautakuntien aineistosta on nähtävissä, että erityisesti nuorten kovavauhtiset onnettomuudet ovat lisääntyneet sekä määrällisesti että prosenttiosuutena kaikista onnettomuuksista.

5 Tilastokuvat perustuvat Tilastokeskuksen ja Liikenneturvan ennakkotietoihin. Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa vuonna 2010 Yhteensä Henkilöautossa Kevyt liikenne Muut Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden määrää ei myöskään ole kyetty vähentämään. Liikennevirrassa rattijuoppojen määrä on pysynyt entisenlaisena, ehkäpä jopa hieman laskenut, kun taas kuolonkolarien aiheuttajakuljettajista yhä useampi on ollut ratissa päihtyneenä. Vaikka parannusta on jonkin verran saatu aikaiseksi väestön enemmistön käyttäytymisessä, esiintyy kuitenkin yhä jatkuvasti voimakasta riskinottoa, mikä näkyy onnettomuustilastojen polkemisena paikallaan.. Haasteita valmisteilla olevalla selonteolle Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen odottaa, että liikenneministeriön toimeksiannosta parhaillaan valmisteilla oleva liikennepoliittinen selonteko tulee antamaan riittävästi edellytyksiä tieliikenteen turvallisuuden parantamiselle. Selonteko tullaan antamaan maaliskuun loppupuolella ja eduskunta käsittelee sen heti pääsiäisen jälkeen. Siinä pannaan toteutusjärjestykseen kuluvan vaalikauden tie-, rata- ja vesiväylähankkeet. Siinä on tarkoitus myös listata tulevaisuuden hankkeita. (PS) Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja tilanne Tieliikenteessä kuolleet kuukausittain Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja, tilanne

6 Liikenteen huumetapau rajussa kasvussa Liikenteessä tavattiin viime vuonna noin huumeiden käytöstä epäiltyä kuljettajaa. Määrä on kasvanut moninkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Merkittävä osa kasvusta selittyy tehokkaammalla valvonnalla ja nollatoleranssilla, mutta myös käyttäjien määrä on kasvanut. Kun poliisin silmään osuu tien päällä epävarmasti etenevä ajoneuvo, ei itsestään selvä syy enää ole alkoholia nauttinut kuljettaja. Yhä useamman liikennejuopumustapauksen syyksi kirjataan nykyään kuljettajan käyttämät huumeet tai lääkeaineet. Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorioon tutkittavaksi tulleiden näytteiden määrä on kasvanut vuodesta 1997 vuoteen 2007 miltei nelinkertaiseksi eli noin 4 700:ään tapaukseen. Erityisen voimakasta tapausmäärien kasvu on ollut muutaman viime vuoden aikana. Kun epäiltyjen huumeperäisten rattijuopumusten määrä polki vuosina miltei paikallaan 1 800:n tapauksen paikkeilla, ponnahti se vuonna 2003 miltei 3 000:een. Selkeä syy kasvulle oli muutos lainsäädännössä, kertoo laboratorionjohtaja Pirjo Lillsunde Kansanterveyslaitoksen Huumetutkimusyksiköstä. -Vuoden 2003 helmikuun alussa huumeiden liikennekäytössä siirryttiin Suomessa nollatoleranssiin. Enää teon rangaistavuuteen ei siis vaadita näyttöä siitä, että kyky ajoneuvon hallitsemiseen olisi heikentynyt. Nyt rattijuopumuksesta tuomitsemiseen riittää huumaavan aineen löytyminen verestä. Valvontakin tiukempaa Myös poliisin tehostunut valvonta on

7 Tutkittavaksi tulleiden näytteiden määrä on kasvanut vuodesta 1997 vuoteen 2007 miltei nelinkertaiseksi. kset vaikuttanut selvästi tapausten määrän kasvuun. Koulutuksen ja testivälineistön kehittäminen on ollut määrätietoista, sanoo Pirjo Lillsunde. -Keskeinen vaikutus on ollut tien päällä käytettävien pikatestilaitteiden tulolla poliisipartioiden käyttöön. Nyt poliisi voi testata vaikkapa tavanomaisessa liikennevalvonnassa kohdalle osuvan epäilyttävän tapauksen, ja yleisimpien huumeiden osalta saadaan tarvittaessa alustava testitulos muutamassa minuutissa. Poliisi on myös saanut koulutusta huumeiden käyttäjän tunnistamiseen henkilön käytöksen sekä esimerkiksi pupillien koon perusteella. Ylivoimaisesti yleisin autoilijoiden elimistöstä löydettävä huume on Suomessa nykyään amfetamiini. Seuraavana ovat kannabistuotteet, joita on jäänyt haaviin viime vuosina noin puolet amfetamiinitapauksia vähemmän. Tapausmäärissä seuraava eli metamfetamiini on jo selvästi harvinaisempi. -Aineiden esiintymisjakauma vaihtelee maittain; Suomessa yleisiä ovat amfetamiinin lisäksi lääkeaineista bentsodiatsepiinit. Tilanne on pitkälti samanlainen muissakin Pohjoismaissa, sen sijaan etelämmäksi Eurooppaan mentäessä mm. kokaiinin esiintyminen on yleisempää. Miehet pääosassa Pirjo Lillsunden mukaan miesten osuus huumekuljettajista on yhä ylivertainen naisiin verrattuna. Tyypillinen huumeita käyttänyt kuljettaja on vuotias mies, jolla on päihdeongelman lisäksi muitakin ongelmia elämänhallinnan kanssa. Sukupuolijakauma on kuitenkin muuttunut hieman viime vuosina. -Naisten osuus on kasvanut hienoisesti. Huumeiden käytön epäilyn takia tutkittavista kuljettajista naisia on kuitenkin edelleen vain pieni vähemmistö. Vuonna 2006 epäillyistä oli naisia 12,6 prosenttia eli noin kahdeksasosa. Huumeiden vaikutuksen alaisena liikenteeseen lähtevillä on elimistössään monesti myös lääkeaineita. Viime vuosina huumekuljettajiksi epäillyiltä on löytynyt uni- tai rauhoittavia lääkkeitä miltei yhtä monesti kuin varsinaisia huumausaineita. Sen sijaan huumeiden ja alkoholin sekakäyttö on hieman harvinaisempaa, arvioi Pirjo Lillsunde. LÄÄKKEET JA HUUMEET LIIKENNEJUOPUMUSTAPAUKSISSA Tapauksia tutkittu noin 4700 Lääkeaineita tai huumeita todettu tutk.kesken Alkoholia todettu tutk.kesken Lähde:KTL,huumelaboratorio

8 Testereitä testataan Poliisi ja Kansanterveyslaitos ovat mukana testilaitteiden kehitystyössä. Määrätietoinen työ tien päällä tapahtuvan huumevalvonnan kehittämiseksi alkoi kymmenkunta vuotta sitten. Silloin toteutetussa EU-tasoisessa Rosita-projektissa pyrittiin löytämään poliisin käyttöön sopivia, huumeet ja lääkeaineet paljastavia testereitä. Alkuaikojen kömpelöistä laitteista on edetty taskuun sopiviin, tuntuvasti aiempaa nopeampiin pikatestereihin, selvittää ylikonstaapeli Jussi Pohjonen liikkuvasta poliisista. -Ensimmäiset testerit olivat kookkaan salkun näköisiä laitteita, joita lisäksi oli käytössä vain muutama. Ne olivat myös selvästi nykyisiä pikatestereitä hitaampia. Vuosien mittaan laitteet ovat kehittyneet, ja nyt käytössä oleva Drugwipe on jo melko sovelias tien päällä tapahtuvaan ensitestaukseen. Se paljastaa sylki- näytteestä useita yleisiä huumausaineita muutamassa minuutissa. Laitteita kuitenkin kehitetään jatkuvasti, ja poliisilla onkin ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana soveltuvuustestissä kymmenkunta testeriä. Niistä valittiin osa jatkotestaukseen, jossa valmistajien tekemien parannusten jälkeen selvitellään edelleen luotettavuutta sekä soveltuvuutta partiokäyttöön. Poliisin havaitsemia kehitystarpeita ovat mm. luettavuus pimeässä ja hämärässä sekä puskuriliuoksen jäätymissiedon parantaminen, luettelee Jussi Pohjonen. Jussi Pohjonen esittelemässä eri ikäisiä testereitä.

9 Tutkimusta tien päällä Neljän vuoden aikana tuhannet suomalaisautoilijat osallistuvat huumeiden liikennekäyttöä selvittelevään tutkimukseen. Poliisimiehen käsi nousee pysähtymismerkiksi lähestyessäni liikennevalvontapistettä. Alkometriin suoritetun puhalluksen jälkeen konstaapeli tiedustelee, sopiiko autoilijalle osallistua vapaaehtoiseen huumetutkimukseen. Saatuaan myönteisen vastauksen poliisi ohjaa minut ajamaan tien sivuun, jossa Kansanterveyslaitoksen tutkija odottaa varustelaukkuineen. Näytteenottopuikko suuhun, ja sitten odotellaan muutama minuutti riittävän sylkimäärän erittymiseksi. Samalla tutkija kertoo tutkimuksen tavoitteista ja kirjaa ylös henkilötiedot sekä muuta taustatietoa. -DRUID-tutkimuksessa pyritään selvittämään psykoaktiivisten aineiden esiintymistä liikenteessä sekä aineiden vaikutuksia moottoriajoneuvojen kuljettajiin, kertoo näytteitä keräävä tutkija Charlotta Engblom Kansanterveyslaitokselta. Nelivuotiseen, viime lokakuussa alkaneeseen projektiin osallistuu kaikkiaan 19 Euroopan maata. Kaikissa maissa kerätään autoilijoilta sylkinäytteitä, jotka analysoidaan mahdollisten huumepitoisuuksien paljastamiseksi. Suomessa tavoitteena on kerätä kaikkiaan näytettä. Painopistealueena tienvarsinäytteiden keruussa on Uusimaa, mutta tutkijat tulevat liikkumaan myös Savossa. Lisäksi mukana on seitsemän sairaalaa, joihin tuoduilta liikenneonnettomuuksien uhreilta tutkitaan veren mahdolliset huumepitoisuudet. -Autoilijat suhtautuvat tutkimukseen myönteisesti. Hyvin harva kieltäytyy osallistumasta, vaikka testissä kuluukin muutama minuutti aikaa, toteaa Charlotta Engblom. Samalla Engblom vilkaisee näytteenottopuikkoa arvioiden sylkimäärän riittävän. Puikko pujotetaan koeputkeen ja sujautetaan laukkuun odottamaan analysointia Kansanterveyslaitoksen huumetutkimusyksikössä. Teksti ja kuvat: Liikenneturva

10 Sosiaaliset taidot liikenteessä Liikenteen sosiaaliset taidot ovat muutakin kuin vuorovaikutustaitoja Liikenteen sosiaalisissa taidoissa on kyse on siitä, että liikenteen osallinen osaa toimia liikenteessä tavalla, joka johtaa sekä liikkujan itsensä että muiden liikenteen osallisten kannalta myönteisiin seurauksiin. Myönteisiä seurauksia ovat tällöin omien tavoitteiden toteutuminen niin, että myös muiden on mahdollista toteuttaa omat tavoitteensa. Sosiaalisia taitoja on määritelty lukuisin tavoin. Ei voida sanoa, että yksi määritelmä olisi oikeampi kuin toinenkaan, mutta hyödyllisyyden perusteella määritelmiä voidaan kuitenkin arvioida. Hyödyllisyyden määrittely tietenkin taas perustuu siihen, mihin ajatellaan hyödyn perustuvan. Tässä esityksessä hyödyllisyyttä on tavoiteltu kahdella tavalla. Toisaalta on pyritty siihen, että lukija saisi sellaisia ahaa tai niinpä -elämyksiä sellaisten joopa joo ja taas tätä -elämysten sijaan. Toinen tavoite on, että lukija saisi itselleen tässä pikkuisen taskupeilin, jolla voi silloin tällöin katsella omassa liikennekäyttätymisessään käyttämiään sosiaalisia taitoja. Kyse on monien tekijöiden yhteispelistä Sosiaaliset taidot määritellään tavallisesti osataitojensa avulla. Sosiaaliset taidot ovatkin niin monista tekijöistä koostuva kokonaisuus, ettei niitä ole mahdollista kuvata kuin kuvaamalla niiden osataidot. Myös liikenteessä sosiaalisesti taitavan toimintaa siis kannattaa kuvata osataitojensa avulla. Tässä esitetty tapa kuvata liikenteen sosiaalisia taitoja perustuu Turun yliopiston psykologian laitoksella toteutettuun tutkimusprojektiin, jossa tarkasteltiin liikenteessä ilmeneviä sosiaalisia taitoja (Katila, Hernetkoski, Laapotti, Lammi ja Keskinen, 2007). Voidaan sanoa, että yksinkertaisimmillaan liikenteen sosiaaliset taidot koostuvat prososiaalisuudesta ja ennakointia sekä emootioita koskevista taidoista. Vasta kaikki nämä yhteistyössä muodostavat liikenteen sosiaaliset taidot. Luottamus tärkeää liikennejärjestelmässä Prososiaalisuudella tarkoitetaan halukkuutta edistää sosiaalisia tavoitteita, muun muassa sääntöjä noudattamalla ja ottamalla muut liikenteen osalliset huomioon (altruistisuus). Prososiaalisuus viittaa siten asioihin, joita henkilö pitää tärkeänä ja joita hän tavoittelee. Myönteinen suhtautuminen liikenteen sääntöihin ja muihin liikenteen osallisiin ovat esimerkkejä prososiaalisuudesta. Muiden liikenteessä liikkuvien ottaminen huomioon ihmisinä on olennainen osa sellaisen liikennejärjestelmän toimintaa, jossa liikenteen osallisten välistä psykologista sopimusta luonnehtii luottamus. Luottamuksella on puolestaan osoitettu olevan monia 10

11 myönteisiä vaikutuksia järjestelmän, tässä tapauksessa liikennejärjestelmän toimintaan. Sosiaalisissa tilanteissa käytettävien taitojen ja toisaalta yksilön tavoitteiden ja motiivien välistä eroa on selkiytetty aivan viime aikoina. Ojasen (2006) koululaisten sosiaalisia suhteita käsittelevän väitöskirjan paljon puhuvana otsikkona on From skill to will. Sosiaalisesti myönteinen toiminta edellyttää taitojen lisäksi halukkuutta toimia sosiaalisesti suotavalla tavalla. Sosiaalisten taitojen käsitteellä ei tässä tarkoiteta sosiaalisuutta sinänsä. Sosiaalisuudella viitataan psykologiassa tavallisesti yksilön ominaisuuteen, joka on melko pysyvä, kuten luonteenpiirre. Sosiaalinen ihminen suuntautuu merkittävässä määrin toiminnassaan muihin ihmisiin. Hänelle sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Taitojen käsitteellä puolestaan viitataan oppimisen seurauksena yksilölle syntyneisiin, muistiin talletettuihin tietosisältöihin, joita käytetään välineiden tapaan toiminnassa. Liikenteen sosiaalisilla taidoilla viitataan siten opittavissa oleviin taitoihin, joita kuitenkin ohjaa prososiaalisuuden tavoite, muiden kunnioittaminen. Välineellisyys ja oppimisen mahdollisuus korostuvat siten liikenteen sosiaalisten taitojen määrittelyssä. Liikenteen osallisen ei tarvitse olla erityisen sosiaalinen ollakseen sosiaalisesti taitava liikenteessä. Jokainen voi olla sosiaalisesti taitava liikenteessä Ennakointiin ja emootioihin liittyvät osataidot ovat puolestaan niitä välineitä, joiden avulla liikenteen osallinen toteuttaa tavoitteitaan. Prososiaalisuuden ottaminen mukaan määritelmään on tärkeätä siksi, että mitä tahansa välineitä voidaan käyttää muiden kannalta sekä myönteisten että kielteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikenteessä muita kiusaava kuljettaja voikin olla ennakointi- ja emootiotaidoiltaan. Hän kuitenkin käyttää tämän taitonsa esimerkiksi alistaakseen muita ja esimerkiksi osoittaakseen muille olevansa heitä ylempänä. Liikenteessä liikkujan sosiaalisesti taitava toiminta koostuu tässä esityksessä siten 1) prososiaalisuudesta, 2) ennakoinnin taidoista ja 3) emootiotaidoista. Kukin osataito puolestaan on jaettu kahteen toisiaan täydentävään osatekijään. Prososiaalisuus koostuu Sosiaalisten normien tuntemisesta, mikä antaa mahdollisuuden toimia normien mukaisesti. Normeilla tarkoitetaan tässä normeja, jotka koskevat liikenteessä toimimista, mutta myös laajemmin yhteiskunnassa vallitsevia käyttäytymisnormeja. Halukkuudesta toimia normien mukaisesti. Halukkuus toimia normien mukaisesti edellyttää yleensä halukkuutta ottaa liikenteessä huomioon muut liikkujat ja kunnioittaa heitä ja heidän oikeuksiaan. Ennakoinnin taidot koostuvat sekä yleisissä että henkilökohtaisissa vuorovaikutustilanteissa Taidosta ennakoida toisten toimintaa liikennetilanteissa ja Taidosta tehdä oma toimintansa liikenteessä muille ennakoitavaksi. Emootiotaidot koostuvat Omien ja muiden emootioiden ymmärtämisen taidoista Omien emootioiden ilmaisemisen taidoista ja omien emootioiden haitallisten vaikutusten hallinnasta itsesäätelyn keinoin. Liikenteen sosiaaliset taidot ovat tavoitteita ja välineitä Prososiaalisuuden osataidot, normien ja sääntöjen tuntemus ja halukkuus toimia normien mukaisesti ja ottaa huomioon muut liikenteen osalliset on sosiaalisten taitojen perusta. Sääntöjen mukaan toimiminen edellyttää sääntöjen tuntemusta. Mutta mitkä ovat ne säännöt ja normit, joiden mukaan kussakin työyhteisössä ja organisaatiossa halutaan toimittavan. Ei ole esimerkiksi niinkään selvää, että kaikissa liikkujien ryhmissä pidetään liikenteen virallisia sääntöjä niinä normeina, joita halutaan noudattaa. Kaikissa ikäryhmissä voi olla alaryhmiä, joiden mukaan säännöt on tehty rikottavaksi. Ehkä mielettömin väite on, että säännön olemassaolo sinänsä aiheuttaa tarpeen rikkoa tuota sääntöä. Tällöin voi ajatella, että psykologiasta tuttu vanhemmista irtautuminen on henkilöltä jäänyt pahasti kesken. 11

12 Toisten liikenteen osallisten toiminnan ennakoiminen ja oman toiminnan tekeminen muille ennakoitavaksi muodostavat perustan sekä oman että toisten toiminnan suunittelulle ja, taas uudelleen, luottamuksen syntymiselle. Voimme suunnitella omaa toimintaamme, kun tiedämme, miten muut tai joku toinen kysesisessä liikennetilanteessa tavallisesti toimii. Luottamus liikenteen osallista kohtaan puolestaan syntyy siitä yksinkertaisesta asiasta, että toisen toimintaa on mahdollista ennakoida. Impulsiivinen, tilanteesta toiseen vaihteleva epäsystemaattinen liikennekäyttäytyminen ei anna liikenteen muille osallisille mahdollisuutta ennakoida tulevaa käyttäytymistä. syntyy toisen toiminnan ennakoinnista Luottamus Toisten toiminnan ennustaminen edellyttää jossain määrin luotettavien havaintojen tekemistä toisten tunteista, ajatuksista ja aikomuksista. Tällainen havaintojen tekeminen edellyttää ajatuksellista asettumista toisen asemaan, empatiaa ja lisäksi toisen asemaan asettuminen edellyttää kokemusta kyseisestä tilanteesta vähintäänkin ajattelun tasolla. Toisen toiminnan ennustaminen edellyttää myös yleisten liikenteessä toimintaa ohjaavien sääntöjen ja normien, sekä virallisten että epävirallisten tuntemista. Näihin kuuluvat myös liikenteen osallisten vuorovaikutuksessaan käyttämät tiedonvälityskeinot ja tavat. Toisen toiminnan ennustaminen edellyttää myös toisen tunteiden oikeaa tulkitsemista. On ymmärrettävä, millaisia tunteita toinen kokee ja miten ne taas ohjaavat hänen kokemuksiaan, havaintojaan ja toimintaansa. Empatialla tarkoitetaan taitoa ymmärtää toisen tunteita jossakin tilanteessa, mutta sillä ei tarkoiteta sitä, että noihin tunteisiin lähdettäisiin mukaan. Tunteiden kokeminen tilanteittain vaihtelee yksilöstä toiseen. Ongelmallista tunteiden ymmärtämisen kannalta onkin, että yksilön tunteet tilanteessa riippuvat hänen tulkinnastaan tuosta tilanteesta, eivät suoraan tilanteesta sinänsä. Emootiotaidoissa omien tunteiden ilmaisemisen taito puolestaan edellyttää ilmaisemisen teknistä osaamista. On osattava ilmaista tunteensa niin, ettei niiden sisällöstä synny väärinkäsitystä. Esimerkiksi niin, ettei kiitokseksi tarkoitettua ilmaisua tulkita pilkanteoksi tai päin vastoin. Ilmaisemisen taito edellyttää myös tilanteen ymmärtämistä: milloin on sopivaa ilmaista millaisiakin emootioita ja miten näiden emootioiden ilmaiseminen puolestaan vaikuttaa tilanteen kehittymiseen. Emootioiden hallinnan ja erityisesti niiden haitallisten vaikutusten hallinnan taidoissa puolestaan on keskeistä ymmärtää, miten voimakkaat emootiot vaikuttavat ihmisen toimintaan. Emootioita on kyettävä liikenteessäkin ilmaisemaan rakentavalla tavalla. Rakentavan tavan kriteerinä voisi käyttää sitä, ettei emootionsa ilmaisemisen jälkeen joudu harmittelemaan, että pitikin sillä tavalla riehaantua. Liikenteen sosiaalisten taitojen oppiminen Sosiaalisten taitojen osana viestintäkeinot, taito tehdä oma toimintansa ennakoitavaksi ja omien emootioiden ilmaisemisen taito, ovat helpoimmin opittavissa olevia osataitoja. Toisten toiminnan ennakoiminen edellyttää erityisesti liikennesääntöjen tuntemusta. Kokemuksen merkitys näyttää tulostemme mukaan melko vähäiseltä, vaikka usein esitetäänkin muuta. Mahdollisuuksista oppia empatiaa, jota voidaan siis pitää toisten toiminnan ennakoimisen yhtenä aputekijänä, ei tieteessä olla niin kovin varmoja. Empatiaa on pidetty myötäsyntyisenä tai ainakin jo hyvin varhain kehittyvänä persoonallisuuden ominaisuutena, johon oppiminen saattaa vaikuttaa vain niukasti. Omien tunteiden ilmaisemisen ja oman käyttäytymisen itsesäätely ovat osin opittavissa, mutta osin nekin kuuluvat yksilön persoonallisuuteen. Oppimisen tavoitteeksi voitaisiinkin asettaa toisaalta sopivien tunneilmaisujen löytäminen pohtimalla, miltä toisesta liikenteen osallisesta oman tunneilmaisun, negatiivisen tai positiivisen, jälkeen tuntuu ja mitä siitä saattaa seurata hänen käyttäytymiselleen. Toisaalta tavoitteeksi voidaan asettaa yksilön omien haitallisten emotionaalisten reagointitapojen tunnistaminen. Mitkä ovat ne tunteiden pohjalta syntyneet omat reagointitapani, joita olen eniten joutunut katumaan. Nuoruudessa tunnevaltaisen käyttäytymisen osuus on suurempi kuin aikuisuudessa. Iän lisääntyminen vähentää impulsiivisen käyttäytymisen määrää. Myös alttius toimia toisten painostuksen tai odotusten mukaisesti vähenee iän myötä. Lisä ikä vähentää impulssikäyttäytymistä Myös sosiaalisten taitojen toiseksi mainittu suhtautumistaito, toisten liikenteen osallisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen edellyttää tietopohjaa: on tiedettävä, millaisia liikenteen normit ovat ja on tiedettävä, mitä tarkoitetaan toisen huomioonottamisella ja toisen kunnioittamisella. Prososiaalisen asennoitumisen tietopohja on siten erittäin tärkeä oppimisen sisältö varsinaisen asennoitumisen perustaksi. Esko Keskinen Psykologian laitos Turun yliopisto 12

13 Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee liikenteessä? Meneekö mikään? Liikennekäyttäytyminen on sosiaalista toimintaa jos mikä. Se vaatii meiltä sosiaalisia taitoja. Sosiaalisesti taitavia olemme silloin kun noudatamme sääntöjä, otamme huomioon muut tielläliikkujat ja kunnioitamme heidän oikeuksiaan. Tämä ei vielä riitä, vaan meidän on osattava myös ennakoida toisten toimintaa, tehdä oma toimintamme ennakoitavaksi ja osattava ilmaista tunteitammekin niin, ettei niitä väärin tulkita. Ei ole eduksi, jos kiitoksemme tulkitaankin aggressiivisuuden osoitukseksi. Näin vai näin? Jokaisen oma merkkikieli tulee lähes poikkeuksetta paluupostina takaisin (Kuvat: Pekka Saarnio) Ei ole myöskään samantekevää, millaisen kuvan omasta liikennekäyttäytymisestä annamme muille, sillä sosiaaliset tavat tarttuvat. Jos osoitamme ärtymystä liikenteessä, saatamme provosoida toiset kuljettajat käyttäytymään samalla tavalla ja aloitamme näin ikään kuin ketjureaktion. Liikennesääntöjen noudattaminenkin on sitä yleisempää, mitä yleisemmin kuljettajat uskovat muidenkin kuljettajien niitä noudattavan. Liikenneturva on jo usean vuoden 13

14 ajan kerännyt tietoja liikenteen ilmapiiristä, sen myönteisistä ja kielteisistä piirteistä haastattelemalla vuosittain noin 1000 kuljettajaa. Tutkimuksessa kuljettajat ovat kertoneet, miten yleisesti he itse syyllistyvät kielteisiin tekoihin liikenteessä. Uusimmassa tutkimuksessa keräsimme tietoja myös siitä, miten yleistä on myönteinen toisia huomioiva käyttäytyminen. Tulosten perusteella kuljettajat näkivät liikenteessä myönteistä sosiaalista käyttäytymistä eri tavoin riippuen siitä, miten usein he itse tekivät samoja myönteisiä tekoja. Mitä useammin kuljettajat kertoivat itse kiittävänsä, luopuvansa omista oikeuksistaan toisten hyväksi tai antavansa toisille tilaa kaistanvaihtoa varten, sitä useammin he myös kokivat vastaanottavansa toisilta näitä tekoja. Kiittäminen Kuljettajat kertoivat kiittävänsä toisia liikenteessä tyypillisimmin noin kerran kuukaudessa (31 %) tai kerran viikossa (29 %). Toisilta kuljettajilta he kokivat saavansa kiitosta tavallisimmin muutaman kerran vuodessa (30 %) tai noin kerran kuukaudessa (33 %). Mitä useammin kuljettajat itse kiitoksia jakoivat, sitä useammin he myös kokivat niitä saavansa. Kiinnostavaa on, että ne kuljettajat, jotka eivät koskaan kiittäneet, kokivat hyvin usein, etteivät myöskään toiset kuljettajat kiitä heitä (62 %). Omista oikeuksista luopuminen toisten hyväksi Kuljettajat kertoivat luopuvansa omista oikeuksistaan keskimäärin noin kerran kuukaudessa (30 %) tai kerran viikossa (26 %). Toisten kuljettajien he kokivat luopuneen omista oikeuksistaan tyypillisimmin noin 1-3 kertaa vuodessa (35 %) tai kerran kuukaudessa (30 %). Niistä kuljettajista, jotka kertoivat, etteivät koskaan luovu omista oikeuksistaan liikenteessä, lähes 40 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät myöskään toiset kuljettajat ole koskaan luopuneet omista oikeuksistaan heidän hyväkseen. Kuukausittain tai useammin omista oikeuksistaan toisten hyväksi luopuneista kuljettajista vain noin 13 prosenttia koki näin. Tilan antaminen kaistanvaihdon helpottamiseksi Kuljettajista 70 prosenttia kertoi antavansa toisille tilaa kaistanvaihdon helpottamiseksi viikoittain tai useammin. 35 prosenttia koki itse saavansa näin usein toisilta kuljettajilta tilaa ja yhtä moni ainakin kuukausittain. Mitä useammin kuljettajat muille tilaa tarjosivat, sitä useammin he sitä myös kokivat saavansa. Ne kuljettajat, jotka sanoivat, etteivät he helpota toisten kaistanvaihtoa koskaan, kertoivat muita useammin, ettei toisiltakaan apua heru (46 %). Vaikka kuljettajakäyttäytyminen on sosiaalista toimintaa, liikenteessä istumme auton sisällä yksityisessä tilassa emmekä joudu katsomaan kanssakulkijaa silmästä silmään. On myös aika epätodennäköistä, että tapaamme saman henkilön aivan pian uudelleen. Näin fiksuille ihmisille saattaa liikenteessä syntyä halu antaa helpommin kielteistä palautetta toisen toiminnasta, vaikka me suomalaiset olemme muutoin varsin pidättyväisiä palautteen antajia. Vaikka liikenne ympäristönä saattaa helpottaa tai vaikeuttaa joitakin toimintojamme, ei se muuta perusasennoitumista toisiin ihmisiin. Turun yliopistossa vastikään valmistunut tutkimus liikenteen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on otsikoitu Kuljettajien sosiaaliset taidot liikenteessä. On huomionarvoista, että kyse on taidoista ja taitoja meille voidaan opettaa. Lähteet: Liikenteen ilmapiiri 2007 Sirpa Rajalin Leena Pöysti Kuljettajien sosiaaliset taidot liikenteessä, LINTUjulkaisuja 4/

15 Nuoret yhteistyöhankkeiden aktiivisina osallistujina Nuorten oma pohdinta ja toiminta ovat avainasemassa nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi toteutettavissa Liikkuva- ja Mahis -hankkeissa. Liikkuva-hankkeessa nuoret pohtivat omia kulkutapavalintojaan draaman ja projektityöskentelyn kautta. Mahis-hankkeessa puolestaan nuoret järjestävät itselleen mielekästä vapaaajantoimintaa kuten sählyturnauksia, teatteriryhmiä, harrastuksiin tutustumista, monikulttuurisia leirejä tai liikenneturvallisuuspäiviä. Nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan monia toimia ja toimijoita. Useiden eri yhteistyötahojen kanssa toteutettavien hankkeiden tavoitteena on nuorten liikenneturvallisuuden edistämisen ohella vahvistaa yhteistyöverkostoa, jonka kautta turvallisuusteemoja viedään monipuolisesti nuorten pariin koulutuksen, viestinnän ja räätälöityjen kumppanuushankkeiden avulla. Liikkuva-hanke kannustaa pohtimaan kulkutapojen vaikutuksia Liikkuva-hanke kannustaa nuoria pohtimaan omia liikkumistapojaan ympäristöystävällisyyden, liikenneturvallisuuden ja terveyden edistämisen kannalta. Hankkeen yhteydessä toteutetaan viime syksyn ja tämän kevään aikana yhteensä noin 120 draamatyöpajaa perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 ja toisen asteen oppilaitoksissa. Draamatyöpajojen ohjaajina toimivat koulutetut ohjaajat pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Mäntsälässä ja Hyvinkäällä. Liikkuva-hanke toteutetaan Nuorten Akatemian, liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön, Opetushallituksen ja Liikenneturvan yhteistyönä. Liikkuva-hankkeeseen liittyy myös Liikkis-kilpailu, joka päättyy Kilpailun teemana on edistää ympäristöystävällisiä, turvallisia ja terveellisiä liikkumistapoja koulumatkoilla. Sarjojen voittajatyöt palkitaan euron palkinnoilla. Kilpailuohjeet ja muut Liikkuva-hankkeen tueksi tehdyt aineistot löytyvät Nuorten Akatemian sivuilta Sivuilta löytyy esimerkiksi käsikirjoitus draamatyöpajojen harjoituksista ja tehtävistä, jotta halukkaat opettajat voivat toteuttaa niitä itsekin. Lisäksi sivuilla on vinkkejä liikenneteemapäivän järjestämiseen sekä nuorten käyttöön laadit- tu koulun liikenneturvallisuuden tarkistuslomake. Mahis-toiminnassa keskustellaan luontevasti myös liikenteestä Nuorten Akatemian järjestämän Mahis-toiminnan avulla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kannustamalla sosiaalista vahvistamista tarvitsevia vuotiaita nuoria mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. Nuorten ryhmissä tukijoina ja kannustajina toimivat koulutetut, vapaaehtoiset aikuisohjaajat. Liikenneaihe liittyy Mahis-ryhmien toimintaan keskustelujen, yhteisten matkojen tai ryhmän aihepiirin kautta. Mahis-ryhmien ohjaajille toimitetaan Liikenneturvan laatimaa aineistoa liikenneaiheen käsittelyn tueksi. Tavoitteena on aktivoida ohjaajia liittämään liikenneturvallisuusnäkökohdat luontevasti mukaan ryhmien toimintaan. Liikenneaihetta käsitellään myös ohjaajille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Minna Huopalainen 15

16 Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. Kampanjan taustat Tieliikenteen turvallisuus on hieman parantunut 2000-luvulla, mutta henkilöauton kuljettajien ja matkustajien tilanne ei ole kohentunut. Vuosittain heidän osuutensa noin 400 liikenteessä kuolleesta on ollut noin kaksi kolmesta. Viime vuonna heitä menehtyi alustavien tietojen mukaan 242. Kaikkiaan tieliikenteessä kuoli noin 380 ihmistä vuonna Valtaosa kuljettajista pyrkii käyttäytymään liikenteessä heille itselleen ja muille turvallisella tavalla. Kuitenkin reilusti yli puolet ylittää nopeusrajoituksen taajamassa ja joka viides ei noudata punaista jalankulkuvaloa. Piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja muiden turvallisuudesta pidetäänkin nykyliikenteen suurimpana häiriönä. Ajotaitoa eli kykyä hallita ajoneuvo erilaisissa tilanteissa korostetaan yleensä turvallisen kuljettajan tärkeänä ominaisuutena. Hyvä ajotaito ei kuitenkaan takaa hyvää selviytymistä liikenteessä. Vähintään yhtä tärkeätä olisi kiinnittää huomiota kuljettajien ajotyyliin. Ajotyyli ajattele miten ajat Ajotyylissä heijastuu kuljettajan koko persoona. Se näkyy muun muassa siinä, millä tempolla hän ajaa, miten tarkasti noudattaa liikennesääntöjä, miten arvioi tilannenopeuden ja miten reagoi muiden tiellä liikkujien edesottamuksiin. Kuljettajan ajotyyli joko vahvistaa tai heikentää hänen onnistumistaan liikenteessä. Ajotyylit näyttäytyvät yleisenä liikennekulttuurina. Autoilija on liikenteessä omassa yksityisessä tilassaan, jossa hän harvoin joutuu katsomaan kanssakulkijaansa silmiin. Siksi sosiaaliset tavat liikenteessä saattavat hyvinkin poiketa muista arkipäivän käytöstavoista. Liikenneturvan tuore selvitys antaa varsin tylyn kuvan liikenteen käytöstavoista. Sen mukaan kolmannes kuljettajista kertoo kiittävänsä toisia liikenteessä tavallisesti noin kerran kuukaudessa tai kerran viikossa. Ja mitä harvemmin antaa toisille tilaa kaistanvaihdossa, sitä harvemmin kokee muiden helpottavan omaa kaistanvaihtoa. Omapäinen ajaminen johtaa helposti jonkun liikenteen osapuolen havainto- ja arviointivir heisiin, jotka puolestaan ovat yleisimpiä onnettomuuteen johtavia syitä. Tavoitteet Liikenneturvan uusi viestinnän ja kampanjoinnin kattoteema Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. pyrkiikin vaikuttamaan erityisesti henkilöautonkuljettajien ajotyyliin ja valintoihin liikenteessä. Kampanja nostaa esille tutkittua tietoa kuljettajista ja yhdistää sen ennakoivan ajamisen keskeisiin periaatteisiin. Kampanja perustelee, mitä hyötyä autoilijalle on omaksua ennakoiva ajotyyli. Ennakoimalla kuljettaja antaa itselleen ja muille tielläliikkujille tilaa ja aikaa toimia. Tässä mielessä kampanja kohdistuu kaikkiin tielläliikkujiin, vaikkakin tärkein kohderyhmä ovat onnettomuustilastojen valossa nuoret sekä keski-ikäiset miehet. Ennakoinnin osoittamista voidaan mitata turvalaitteiden käytöllä, liikennekäyttäytymisen seurannalla ja liikenteen ilmapiiriselvityksillä. Suomalaisen liikenneturvallisuustyön yhteinen tavoite on, ettei kenenkään liikennesääntöjä noudattavan tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Määrällinen tavoite on päästä vuonna 2025 neljännekseen nykytasosta eli korkeintaan 100 liikennekuolemaan. Liikenneturvan kampanja pyrkii osaltaan pääsemään lähemmäs tätä valtioneuvoston asettamaa liikenneturvallisuustavoitetta. Tärkeimmät sisällöt Ennakoiva ajotyyli on kykyä varautua etukäteen ja ajon aikana liikenteen yllättäviin tilanteisiin. Se antaa itselle ja muille tilaa ja aikaa välttää vaaratilanteet. Ennakoiva kuljettaja tunnistaa oman ajamisensa, muun liikenteen ja olosuhteiden tuomia riskejä. Viestinnän keskeisiä aiheita ovat ennakoiva ajaminen ja sääntöjen noudattaminen nopeuden, tilan ja vuorovaikutuksen näkökulmista, turvalaitteet sekä ajokunto. Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. -kampanja näkyy Liikenneturvan kaikessa toiminnassa tulevina vuosina ns. kattoteemana, eli myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden edistämisessä. Liikenneturvan aiempi kattoteema oli Turvallisuus on pieniä tekoja, joka oli käytössä neljän vuoden ajan. Uusi TV-mainos pysäyttää kuljettajia automainonnan keinoin pohtimaan ajotyylin valintaa ja tuon valinnan merkitystä erityisesti suojattoman jalankulkijan turvallisuuteen. Mainos tavoittaa autoilijoita myös valtakunnallisten ja paikallisten kaupallisten radioiden kautta. Kampanjamainos muistuttaa, että parhaillakin turvallisuusominaisuuksilla varustettu uusi auto voi olla ajattelemattoman kuljettajan käsissä kuin moukari muille tielläliikkujille. Myös oman ja muiden autossa matkustavien turvallisuuden voi ulosmitata piittaamattomalla ajotavalla, sillä ihminen ei kestä törmäystilanteessa kuin korkeintaan 70 kilometriä tunnissa nopeudenmuutoksen. 16

17 Ennakoi. Tiedät Aikataulu vuonna 2008 Kampanja julkistetaan Aluetoimistot järjestävät alkuvuodesta kampanjaa esitteleviä tilaisuuksia lehdistölle. Hiihtolomakauden aluksi julkistetaan lasten turvavyötarkkailun tulokset ja viestinnässä painotetaan lasten turvavyön oikeaa käyttöä. Turvalaitteiden käyttö on jokapäiväistä ennakointia. Takapenkillä turvavyö jää joka viidenneltä edelleen kiinnittämättä, vaikka etupenkillä turvavyö onkin tarkkailutietojen mukaan kiinni jo 95 prosentilla. Kampanjan aikana korostetaan kuljettajan vastuuta takapenkkiläisistä ja lasten turvalaitteiden oikeasta käytöstä. Autoilijoille perustellaan oman ajokunnon seuraamisen merkitystä. Ajovireyskampanjointi ajoittuu riskiaikaan eli kesään. Koko maassa järjestetään tempauksia yhdessä maakunnallisten yhteistyöryhmien kanssa ja opastetaan kuljettajia tunnistamaan väsymystä. Pyöräilykypärän käyttöön kannustetaan erityisesti perheen aikuisia. Liikenneturva on pyöräilytapahtumissa mukana ns. kypärästudion kanssa, jossa opastetaan kypärän valintaan ja oikeaan käyttöön. Syksyllä kampanjoidaan lisäksi pyöränvaloista. Paikallisesti voidaan järjestää yhteisiä tapahtumia ja valvonta-tiedotusta mm. poliisin kanssa. Koulujen alkaessa nostetaan esille punaista päin ajaminen sekä siihen liittyvät seurantatulokset. Koulujen liikenneturvallisuusviikolla 39 teemana ovat mopot ja koulujen liikenneturvallisuus suunni telmat. Syksyllä jatketaan turvavyökampanjointia sekä järjestetään heijastimen käyttöön kannustava kiertue. Ennakoinnin periaatteet Ennakoiva ajotapa on kykyä varautua etukäteen sekä jatkuvasti ajon aikana liikenteen yllättäviin tilanteisiin. Ennakoiva kuljettaja tunnistaa oman ajamisensa, muun liikenteen ja olosuhteiden luomat riskit. Hän pyrkii antamaan omalla toiminnallaan ja vuorovaikutuksella toisten kuljettajien kanssa itselleen ja muille tielläliikkujille aikaa ja tilaa toimia myös yllättävissä tilanteissa. Ajokokemus opettaa kuljettajaa välttämään vaaratilanteita, mutta ajamisen automatisoituminen myös turruttaa kuljettajan. Yksittäinen kuljettaja tekee liikenteessä virheen joka toinen minuutti, mutta virheet johtavat äärimmäisen harvoin vakavaan onnettomuuteen. Suomessa tapahtuu vuosittain lähes liikennevahinkoa (VALT 2006). Valtaosa on lieviä peltivahinkoja, joista suurin osa niistäkin olisi estettävissä kuljettajien tarkkaavaisuudella ja ennakoinnilla. Liikenneonnettomuuksien taustalla on yleensä lukuisia tekijöitä, joiden voidaan katsoa myötä vaikuttaneen tai aiheuttaneen onnettomuuden. Eri tekijöillä voi olla erilaisia yhteisvaikutuksia onnettomuustilanteesta riippuen. Henkilöauton kuljettajiin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen, väsymys, ylinopeus ja tarkkaavaisuuden suuntautuminen ajon aikana muuhun kuin ajamiseen. Ennakoiva ajaminen on ennen kaikkea kykyä tunnistaa liikenteen vaaratekijät riittävän ajoissa. Vaaratekijäksi voi muodostua tie ja sen kunto, olosuhteet sekä muut tielläliikkujat. Tärkeä merkitys on myös omalla ja ajoneuvon kunnolla. Ennakoiva kuljettaja osaa varata vaaratekijöiden suhteen itselleen pelivaraa: tilaa ja aikaa toimia. Hän osaa ajaa ikään kuin useita sekunteja tapahtumien edellä. Hyvissä oloissa ja kuivalla tien pinnalla pitäisi olla turvallista liikkua rajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Viime kädessä nopeuden säätely on aina kuljettajan päätettävissä. Tilanteiden tai kelin muuttuessa jo pienikin nopeuden alentaminen voi olla merkittävä keino selviytymisessä, koska oikeiden havaintojen tekemiseen jää näin enemmän aikaa. Kuljettajalle jää myös mahdollisuus hallita auto täpärissä tilanteissa paremmin ja lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Ennakointi ajon aikana lyhyesti Noudata nopeusrajoituksia. Pudota ajonopeuksia pimeällä ja liukkaalla. Pysähtyminen vaatii aikaa ja tilaa. Pudota vartti pois vauhdista jarrutusmatkasi lyhenee puoleen. Pidä huolta näkemisestä ja näkymisestä. Käytä tehokkaasti ajovaloja ja opettele katsomaan myös valokentän äärirajoille. Älä katso vastaantulevan auton valoihin. Tarkkaile kokonaistilannetta. Katso riittävän kauas eteen. Maantiellä katseen tulisi ulottua jopa 400 metrin päähän. Silloin sinulla on 10 sekuntia pelivaraa tuleviin tapahtumiin. Älä yllätä muita tielläliikkujia. Ilmaise aikeesi ajoissa ja selvästi. Pidä huolta turvallisuusvälistä. Maantienopeuksilla turvallinen välimatka on sama kuin mittarin osoittama luku, kun taas taajamanopeuksilla vähimmäisetäisyys on vähintäänkin puolet mittarin osoittamasta luvusta metreinä. Kaisa Hara 17

18 Vapaaehtoistyön kuningaskunta Liikenneturvallisuustyö Alankomaissa käynnistyi 1920-luvulla vapaaehtoisten toimintana. Vapaaehtoisten järjestäytyessä syntyi Alankomaiden liikenneturvallisuusjärjestö VVN (Veilig Verkeer Nederland). Järjestö täytti viime vuonna 75 vuotta ja edelleen vapaaehtoistyö on merkittävässä osassa liikenneturvallisuustyössä. Kansalaistoiminnan aktivointi nähdään tärkeänä ja VVN pitää yhtenä tärkeimpänä tehtävänään niiden kansalaisten tukemista, jotka haluavat toimia oman asuinympäristönsä turvallisuuden hyväksi. Liikenneturvallisuustyötä tekemässä on tällä hetkellä noin 5000 vapaaehtoisen joukko, joiden lisäksi VVN:llä on jäsenenä noin yksityistä henkilöä ja yhteisöä. Liikenneturvallisuuden parissa tehtävää vapaaehtoistyötä on Alankomaissa kehitetty vuosikymmeniä ja sitä arvostetaan. Mikä saa ryhtymään vapaaehtoiseksi Moni vapaaehtoinen tulee mukaan liikenneturvallisuustyöhön silloin, kun liikenneturvallisuusasia tai -ongelma koskettaa hänen omaa perhettään tai lähiympäristöään. Vapaaehtoiset ovat erityisen sitoutuneita liikenneturvallisuuden hyväksi tehtävään työhön. Tämä innostuneisuus on myös vapaaehtoistyön perusta, sillä yksi vapaaehtoinen saa usein myös muut lähiyhteisössään asuvat toimimaan saman asian hyväksi. VVN tukee vapaaehtoisten toimintaa järjestämällä koulutusta, tekemällä liikennekasvatusmateriaalia ja järjestämällä yhteisiä tapahtumia vapaaehtoisille. Toiminnan on oltava myös hauskaa ja palkitsevaa, jolloin vapaaehtoiset jaksavat jatkaa mukana. Vapaaehtoiset voivat olla mukana lyhyen aikaa vaikkapa järjestämässä yksittäistä tapahtumaa tai sitten sitoutuneena työhön pidemmäksi aikaa ja säännöllisemmin. Vapaaehtoistyöstä koululainen voi saada arvokasta työkokemusta, kotiäiti mielekästä toimintaa tai eläkeläinen sisältöä päiväänsä. Vapaaehtoisverkoston sosiaaliset kontaktit ovat myös monelle tärkeä motiivi vapaaehtoiseksi ryhtymisessä. Tieliikenne on järjestelmä, jota on vaikea kontrolloida ylhäältäpäin. Sen sijaan kansalaiset voivat itse toimia liikenneturvallisuuden hyväksi omassa lähiympäristössään ja vaatia parannuksia liikennejärjestelmän ylläpitäjiltä. Vastuu turvallisuudesta on jokaisella tienkäyttäjällä ja vapaaehtoistoimintaa organisoimalla annetaan ihmisille mahdollisuus kantaa tätä vastuuta. Alankomaiden liikenneturvallisuustyössä lähtökohtana on se, että turvallisuus lähtee ihmisistä. Yhteiskunnan poliitikkoineen ja ammattilaisineen olisi tuettava kansalaisia oman elinympäristönsä turvallisuuden vaalimisessa. Vapaaehtoiset mukana erilaisissa hankkeissa Pienten lasten vanhemmat ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta koulumatkoilla tai vapaa-ajan leikeissä. Vanhempia houkutellaan mukaan oman lähikoulun liikenneturvallisuustyöhön. Liikennevanhemmat (Road safety parents) toimivat usein siinä koulussa, jota heidän omat lapsensa tai lapsenlapsensa käyvät. Liikennevanhemmat muodostavat tärkeän vapaaehtoisverkoston, joka toimii lasten liikenneturvallisuuden hyväksi. Liikennevanhemmat tekevät yhteistyötä koulun kanssa ja yrittävät parantaa koulun ja sen lähiympäristön liikenneturvallisuutta. Koulun vastuulla on liikennekasvatus, mutta vanhempien apua tarvitaan käytännön toimintaan. Kouluja kannustetaan osallistumaan vapaaehtoisiin Liikennetutkintoihin (Traffic exams), joihin kuuluu koulun liikenneopetusta testaava teoriakoe, pyörän tarkastus sekä käytännön ajokoe. Näissä kaikissa tarvitaan vapaaehtoisten vanhempien apua. Liikennetutkintoon osallistuvat vuotiaat kou- 18

19 Polkupyörissä on vähintään joka kuudennessa valot, mutta kypärää ei pyöräilijän päässä juuri näe. lulaiset ja se tehdään samana päivänä eri koulussa ja siihen liitetään myös tiedotusta, jolloin pyöräilyn turvallisuus on esillä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Teoriakokeisiin osallistuu noin 90 % kouluista ja käytännön ajokokeisiin noin 35 % kouluista. Testitulosten perusteella koulut voivat kehittää omaa liikenneopetustaan ja siten parantaa lasten turvallisuutta liikenteessä. Liikennevanhemmat järjestävät myös Kävelevän koulubussin pari kertaa vuodessa. Tällaisena päivänä lasten koulumatkoille tehdään kävelypysäkit, joista lapset haetaan mukaan kävelemään oma koulumatkansa. Ja näin yhä pitenevät jonot etenevät kouluun saakka ja lapsen saavat kokemuksen koulumatkan kävelemisestä ja opastusta turvalliseen kulkemiseen. Lasten kuljettaminen on joissain kouluissa suuri ongelma, jota yritetään vähentää kannustamalla lapsia kävelemään tai pyöräilemään koulumatkansa ja vanhempia vähentämään kuljetuksia. Liikennevanhemmat voivat toimia vertaiskasvattajina toisille vanhemmille ja näin tukea koulun ja opettajien tekemää työtä. VVN tukee liikennevanhempien työtä tuottamalla materiaaleja ja järjestämällä koulutusta. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 2600 VVN:n nimittämää Liikennevanhempaa. Liikennepartiot (Traffic patrols) ovat Alankomaissa turvanneet lasten koulumatkoja jo vuodesta 1947 alkaen. Partiot turvaavat tien ylitystä vaarallisiksi katsotuissa paikoissa. Liikennepartioon osallistuvat vapaaehtoiset saavat toimeen virallisen nimityksen kaupunginjohtajalta ja VVN järjestää heille koulutusta, huomiovaatetuksen sekä vakuutuksen. Joka arkipäivä noin liikennepartiota turvaa lasten tieylitystä koulumatkoilla. Alankomaiden väestö ikääntyy vauhdilla. Vapaaehtoiset ovat mukana järjestämässä testejä ja koulutusta ikäkuljettajille. Ikäkuljettajatilaisuuksia (Traffic checkup) järjestetään eri paikkakunnilla muutamia vuosittain, ne ovat kaikille yli 50-vuotiaille avoimia ja niitä mainostetaan. Näissä tilaisuuksissa luennoidaan ikäautoilusta, testataan osallistujien näkö ja kuulo sekä ajetaan liikenneopettajan kanssa ajokoe omalla autolla. Ajamisesta saa palautetta ja vinkkejä oman ajamisen parantamiseen. Testipäivä maksaa iäkkäille 20 euroa, muu rahoitus tulee kunnilta ja järjestöiltä. Moni iäkäs tulee testipäivään vanhempansa ajokyvystä huolestuneen lapsensa lähettämänä. Vapaaehtoiset ovat mukana myös messuilla ja järjestämässä paikallisia liikenneturvallisuustapahtumia. Tapahtumissa kiertävän ajosimulaattorin avulla on mahdollista kokeilla, miten alkoholi hidastaa kuljettajan reaktioita ja toimintaa. Myös huonossa kelissä tai pimeällä ajamista voidaan kokeilla simulaattorin avulla. Turvavyösimulaattori eli pyrähtävä auto on myös käytössä näissä tapahtumissa. Vapaaehtoisvoimin voidaan tehdä paikallista, kiinnostavaa ja ihmisiä lähellä olevaa liikenneturvallisuustyötä. Tavoitteena on saada tilaisuuksiin osallistuvat ihmiset oivaltamaan, että turvallisuus lähtee jokaisesta tienkäyttäjästä itsestään. Vain näin saadaan kestävää parannusta liikenneonnettomuustilastoihin. Alankomaiden liikenneturvallisuustilanteesta Alankomaat on liikenneturvallisuuden kärkimaita maailmassa. Alankomaissa kuolee liikenteessä 46 ihmistä miljoonaa asukasta kohden, kun vastaava luku Suomessa on 71 ja EU:ssa keskimäärin 91. Vuonna 2006 Alankomaiden tieliikenteessä kuoli 811 ihmistä, joista autoilijoita oli 371, moottoripyöräilijöitä 59, mopoilijoita 87, pyöräilijöitä 216, jalankulkijoita 73 ja muita tienkäyttäjiä 5. Sairaalahoitoon liikenneonnettomuuden vuoksi joutuu noin ihmistä vuosittain, näistä yli 7000 on pyöräilijöitä. Pyöräily on yleistä Alankomaissa ja polkupyöriä näkyykin kaikkialla. Pyöräilijöiden valojen käyttöön on viime vuosina kiinnitetty huomiota ja valoja käyttääkin yli 60 % pyöräilijöistä. Kypäränkäyttöä ei tutkita, mutta ainakaan Amsterdamin katukuvassa kypärää ei pyöräilijöillä juuri näy. Leena Piippa 19

20 Svensk resumé Antalet narkotikafall ökar kraftigt I Trafikskyddets artikelsammandrag kan vi läsa att antalet narkotikafall ökat dramatiskt. I fjol påträffades ca förare som misstänktes för användning av droger. Antalet har vuxit mångfalt på tio år. En betydande del av ökningen förklaras av en effektivare övervakning och nolltolerans, men också antalet an- vändare har ökat. I frågor med anknytning till droger intervjuas Pirjo Lillsunde på Folkhälsoinstitutets forskningsenhet för narkotika, Jussi Pohjonen på rörliga polisen och forskare Charlotta Engblom på Folkhälsoinstitutet. Avvaktan Säkerhet i trafiken tycks för närvarande inte höra till de viktigaste frågorna bland folk i gemen, skriver chefredaktör Matti Järvinen efter att ha konstaterat att uppgiften om att antalet döda i trafiken i fjol ökade med fyrtio inte nått över nyhetströskeln. Enligt Järvinen varierar behovet och betydelsen av trygghet under olika tider. Att identifiera det som ett problem som bör tacklas förutsätter ett uppvaknande. I vägtrafiken överskreds toleransgränsen ännu inte i slutet av fjolåret. Järvinen konstaterar att man inom trafikbranschen avvaktar en trafikpolitisk utredning. Samtidigt poängterar han att den aktuella säkerhetssituationen utövar ett tryck på utredningen. Fjolårets siffror visar att man med tidigare tilllämpade åtgärder inte kan förbättra säkerheten på det sätt som de uppställda målen förutsätter. Han påpekar dock att vi inte har råd att sänka målsättningarna om vi vill hänga med i den internationella utvecklingen. Sociala färdigheter mer än bara växelverkan Följande nummer av Liikennevilkku utkommer i april. Översättning: Torbjörn Berg Professor Esko Keskinen vid Psykologiska institutionen vid Åbo universitet skriver om sociala färdigheter i trafiken. Enligt honom handlar det om mycket mer än bara växelverkan. Sociala färdigheter i trafiken är en fråga om hur man i trafiken kan agera på ett sätt som leder till gynnsamma följder både för en själv och för medtrafikanterna. Gynnsamma följder innebär enligt artikeln att de egna målsättningarna kan uppfyllas på ett sätt som tillåter även andra att förverkliga sina mål. Sociala färdigheter i trafiken handlar om ett samspel mellan många olika faktorer: prosocialitet, förmåga till förutseende och emotionella färdigheter. 20

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Mopoilu ja liikenneraittius

Mopoilu ja liikenneraittius Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Iäkkäiden liikenneturvallisuus Tieliikenteessä menehtyneistä noin joka neljäs ja loukkaantuneista reilu kymmenes

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET 2000 2013 10.6.2015 ELY-seminaari Kalle Parkkari Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa selvitetään Mitä tapahtui (Kuvaus ja

Lisätiedot

Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014

Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014 Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri Johdanto Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa GallupForumissa,

Lisätiedot

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Näin meillä seminaari 16.9.2014 Leena Pöysti Liikennekäyttäytymisen seuranta Seurantajärjestelmän tietoja kerätään tarkkailemalla ja automaattisilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012 Turvauutiset kouluille Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Opettaja, tule liikennekasvatuksen seminaariin!..................... 3 Oppia ikä kaikki..................................... 5 Rattijuopumus puhututtaa................................

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Lohjan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2.1.2017 VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA

Lisätiedot

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 A. Onnettomuuksien päämittarit Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde 1 Kuolleiden määrä (henkilöä / vuosi) 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 ka 2008-2012

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Koulukysely

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Koulukysely LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Koulukysely 9.6.2015 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 4. 22.5.2015 (3 vk) ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa?

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? HÄTÄTILANTEET Vastaa kysymyksiin Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. HÄTÄNUMERO A. Mihin numeroon soitat, kun tarvitset nopeasti apua? HÄTÄNUMERO ON. B. Kuka auttaa

Lisätiedot

Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 2011

Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 2011 Oma ja muiden kuljettajien toiminta liikenteessä Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 11 LEENA PÖYSTI 12 Sisältö Johdanto... 3 Koko maan liikenteen ilmapiiri... 4 Kielteiset piirteet... 5 Myönteiset piirteet...

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari Ajoterveys tilastojen valossa PAMK seminaari 27.10.2016 Kalle Parkkari Säädöksiä (Trafin ajoterveysohjeesta) Tieliikenteen ajoterveyteen liittyvää sääntelyä on useissa eri kohdissa: - EU-direktiivissä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet

Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet Kolhuitta kouluun liikenneturvallisuusrastien liitteet Liite Sivut Merkkinä liikenteessä 1-20 Tienkäyttäjänä liikenteessä (2 liitettä) 21-22 Pyörällä liikenteessä (6 liitettä) 23-28 Polkupyörän varusteet

Lisätiedot

BIKE PAL. Turvallista matkaa! Pyöräilijöiden käsikirja

BIKE PAL. Turvallista matkaa! Pyöräilijöiden käsikirja BIKE PAL Turvallista matkaa! Pyöräilijöiden käsikirja Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto (ETSC) on kansainvälinen valtioista riippumaton järjestö, joka perustettiin vuonna 1993. Sen perustamisen taustalla

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Ajoneuvohallintokeskus Tehty 29.12.1997 Muutettu 21.9.1999 Sisällys Johdanto... 2 Koulutuksen periaatteet... 2 Koulutuksen tavoitteet... 2 Koulutuksen rakenne ja

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot