huumetapaukset rajussa kasvussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "huumetapaukset rajussa kasvussa"

Transkriptio

1 Numero LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI huumetapaukset rajussa kasvussa Liikenteen sosiaaliset taidot puntarissa Mikä meihin menee liikenteessä?

2 Sisältö 1 / Nokkakolarit ja ulosajot synkistivät vuoden 2007 Liikenteen huumetapaukset rajussa kasvussa Liikenteen sosiaaliset taidot ovat muutakin kuin vuorovaikutustaitoja Kuva: Mika Heittola Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee liikenteessä? Nuoret yhteistyöhankkeiden aktiivisina osallistujina Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. Liikenneturvan uuden kampanjan esittely. Vapaaehtoistyön kuningaskunta 6 Kannen kuva: Kuvakori / Juha Tuomi Kuva: Kuvakori.com/Tero sivula. Kansikuva: Tuomas Marttila. LIIKENNEVILKKU Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puhelin , faksi s-posti: Päätoimittaja Matti Järvinen Toimitussihteeri Pekka Saarnio Liikennevilkku 335, gsm Toimituskunta Kaisa Hara, Katja Mäkilä, Kare Ojaniemi, Maire Pietilä, Sirpa Rajalin, päätoimittaja Matti Järvinen (puheenjohtaja) ja toimitussihteeri Pekka Saarnio (sihteeri). Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva, Tarja Hämäläinen, PL 29, Helsinki Faksi s-posti: Painatus Painotalo Auranen Oy TAITTO Eepinen Oy / Jauri Varvikko; Pekka Saarnio Klaneettitie 11, Helsinki Puhelin (09) Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti, Sirkka Hiltunen Puhelin , faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

3 26 Pääkirjoitus hiljaiseloa Kuva: Mika Heittola Svensk resumé 20 Ajankohtaista 22 Mopoilun turvallisuuden parantaminen. Liikenneturvan aloite lvm:lle. 26 Liikenneturvan hallituksen uusi puheenjohtaja Mari Kaisa Aula ja hallituksen kokoonpano 28 Tämän haluan sanoa: Juhani Koivunen vaatii raskaan liikenteen valvontayksikön perustamista 31 Tieto 47 liikennekuoleman lisäyksestä viime vuonna tieliikenteessä törmäsi uutiskynnykseen. Muutenkin tilanteeseen on reagoitu enintään kummastellen. Liikkumisen turvallisuus ei näytä tällä hetkellä olevan kansakunnan tärkeimpien asioiden joukossa. Koettu turvallisuuden tarve ja merkitys vaihtelevat eri aikoina. Niiden tiedostaminen ongelmaksi, johon on puututtava, edellyttää herättelyä. Tieliikenteessä sietoraja ei vielä viime vuoden luvuilla ylittynyt. Hiljaiselo tuskin johtuu tyytyväisyydestä nykyiseen turvallisuustilanteeseen. Jokainen ymmärtää, että noin 380 liikennekuolemaa ja tuhannet loukkaantumiset on liikaa. Selitys ei ole sekään, että menehtyneiden määrä palasi nyt luvun hitaan kehityksen linjalle poikkeuksellisen vuoden 2006 jälkeen. Tuolloin liikennekuolemien määrä laski alle 340:n. Sen sai ensi sijassa aikaan alkuvuonna kolmen kuukauden aikana tapahtunut vakavien nokkakolareiden dramaattinen väheneminen. Loppuvuosi kulki vanhaan malliin. Syitä turvallisuustilanteen vaimeaan vastaanottoon voi etsiä muuten vilkkaasta liikenneasioiden esilläolosta. Viime kesänä lööpeiksi yltäneet pari rajua nokkakolaria herättivät huomaamaan huonon suunnan. Neljä ministeriä puuttui asiaan. He laativat ongelmien ytimiin pureutuvan uskottavan toimenpidepaketin. Se tyydytti ja tyynnytti. Sen perään ei ole sittemmin kyselty. Loppuvuonna keskustelu autoverotuksen uudistamisesta toi myönteisiä viestejä autoilun näkymistä ja onnettomuusluvutkin kertoivat tilanteen vähitellen paranevan. Tilanne tuntui siis olevan hanskassa? Liikennealalla on ollut hiljaista odoteltaessa liikennepoliittista selontekoa. Siihen ajankohtainen turvallisuustilanne kohdistaa paineita. Viime vuoden tilastot osoittavat, että vanhoilla eväillä ei turvallisuutta saada parannetuksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteitakaan ei ole varaa löysätä, jos haluamme pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä. Matti Järvinen LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI

4 Jäikö vuosi 2006 vain poikkeukseksi? Kuva: Kuvakori/Mika Heittola Nokkakolarit ja ulosajot synkistivät vuoden 2007 Vuonna 2007 tieliikenteessä kuoli 377 henkilöä. Liikenneuhreja oli 47 enemmän kuin vuonna Erityisesti nokkakolarit ja ulosajot lisääntyivät. Niissä kuoli kaksi kolmasosaa uhreista. Synkin kuukausi oli kesäkuu, jolloin liikenteessä kirjattiin 48 kuolonuhria aiempien vuosien 32 uhrin keskitasosta poiketen. Myös heinäkuu oli synkkä liikenteessä onnettomuustilastojen valossa näyttää siltä, että liikennekuolemien selvä väheneminen vuonna Vuoden jää poikkeukseksi, Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen luonnehtii tilastojen valossa mennyttä vuotta. - Tämä antaa kovia haasteita tavoittaa yhteisesti asettamamme alle 250 liikennekuoleman raja vuonna Etenkin autolla liikkuvien ihmisten turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vastuu kuuluu sekä alan viranomaisille että kuljettajille itselleen, Järvinen sanoo. Autolla liikkuvien kuolemat huolenaiheena Onnettomuuskehityksessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat vä- hentyneet vuosien saatossa. Pyöräilijöiden osalta kehitys jatkui myös vuonna Kuolemat autolla matkustettaessa eivät ole seuranneet tätä kehitystä, vaan ovat pysyneet ennallaan. Nokkakolareiden määrä on kasvanut jo 1980-luvulta alkaen luvulla on ollut nähtävissä suistumisonnettomuuksissa kuolleiden määrän kasvu (30-80 henkilöä). Vaikka liikennevirrassa suurta ylinopeutta (yli 10 km/h) ajavien kuljettajien määrä on laskenut viime vuosina, tieltä suistumisten taustalla on useimmissa tapauksissa huomattavan suuri ylinopeus. Se onkin tutkimusten mukaan yksi riskinoton tunnuspiirteistä. Tutkijalautakuntien aineistosta on nähtävissä, että erityisesti nuorten kovavauhtiset onnettomuudet ovat lisääntyneet sekä määrällisesti että prosenttiosuutena kaikista onnettomuuksista.

5 Tilastokuvat perustuvat Tilastokeskuksen ja Liikenneturvan ennakkotietoihin. Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa vuonna 2010 Yhteensä Henkilöautossa Kevyt liikenne Muut Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden määrää ei myöskään ole kyetty vähentämään. Liikennevirrassa rattijuoppojen määrä on pysynyt entisenlaisena, ehkäpä jopa hieman laskenut, kun taas kuolonkolarien aiheuttajakuljettajista yhä useampi on ollut ratissa päihtyneenä. Vaikka parannusta on jonkin verran saatu aikaiseksi väestön enemmistön käyttäytymisessä, esiintyy kuitenkin yhä jatkuvasti voimakasta riskinottoa, mikä näkyy onnettomuustilastojen polkemisena paikallaan.. Haasteita valmisteilla olevalla selonteolle Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen odottaa, että liikenneministeriön toimeksiannosta parhaillaan valmisteilla oleva liikennepoliittinen selonteko tulee antamaan riittävästi edellytyksiä tieliikenteen turvallisuuden parantamiselle. Selonteko tullaan antamaan maaliskuun loppupuolella ja eduskunta käsittelee sen heti pääsiäisen jälkeen. Siinä pannaan toteutusjärjestykseen kuluvan vaalikauden tie-, rata- ja vesiväylähankkeet. Siinä on tarkoitus myös listata tulevaisuuden hankkeita. (PS) Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja tilanne Tieliikenteessä kuolleet kuukausittain Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2007 ennakkotietoja, tilanne

6 Liikenteen huumetapau rajussa kasvussa Liikenteessä tavattiin viime vuonna noin huumeiden käytöstä epäiltyä kuljettajaa. Määrä on kasvanut moninkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Merkittävä osa kasvusta selittyy tehokkaammalla valvonnalla ja nollatoleranssilla, mutta myös käyttäjien määrä on kasvanut. Kun poliisin silmään osuu tien päällä epävarmasti etenevä ajoneuvo, ei itsestään selvä syy enää ole alkoholia nauttinut kuljettaja. Yhä useamman liikennejuopumustapauksen syyksi kirjataan nykyään kuljettajan käyttämät huumeet tai lääkeaineet. Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorioon tutkittavaksi tulleiden näytteiden määrä on kasvanut vuodesta 1997 vuoteen 2007 miltei nelinkertaiseksi eli noin 4 700:ään tapaukseen. Erityisen voimakasta tapausmäärien kasvu on ollut muutaman viime vuoden aikana. Kun epäiltyjen huumeperäisten rattijuopumusten määrä polki vuosina miltei paikallaan 1 800:n tapauksen paikkeilla, ponnahti se vuonna 2003 miltei 3 000:een. Selkeä syy kasvulle oli muutos lainsäädännössä, kertoo laboratorionjohtaja Pirjo Lillsunde Kansanterveyslaitoksen Huumetutkimusyksiköstä. -Vuoden 2003 helmikuun alussa huumeiden liikennekäytössä siirryttiin Suomessa nollatoleranssiin. Enää teon rangaistavuuteen ei siis vaadita näyttöä siitä, että kyky ajoneuvon hallitsemiseen olisi heikentynyt. Nyt rattijuopumuksesta tuomitsemiseen riittää huumaavan aineen löytyminen verestä. Valvontakin tiukempaa Myös poliisin tehostunut valvonta on

7 Tutkittavaksi tulleiden näytteiden määrä on kasvanut vuodesta 1997 vuoteen 2007 miltei nelinkertaiseksi. kset vaikuttanut selvästi tapausten määrän kasvuun. Koulutuksen ja testivälineistön kehittäminen on ollut määrätietoista, sanoo Pirjo Lillsunde. -Keskeinen vaikutus on ollut tien päällä käytettävien pikatestilaitteiden tulolla poliisipartioiden käyttöön. Nyt poliisi voi testata vaikkapa tavanomaisessa liikennevalvonnassa kohdalle osuvan epäilyttävän tapauksen, ja yleisimpien huumeiden osalta saadaan tarvittaessa alustava testitulos muutamassa minuutissa. Poliisi on myös saanut koulutusta huumeiden käyttäjän tunnistamiseen henkilön käytöksen sekä esimerkiksi pupillien koon perusteella. Ylivoimaisesti yleisin autoilijoiden elimistöstä löydettävä huume on Suomessa nykyään amfetamiini. Seuraavana ovat kannabistuotteet, joita on jäänyt haaviin viime vuosina noin puolet amfetamiinitapauksia vähemmän. Tapausmäärissä seuraava eli metamfetamiini on jo selvästi harvinaisempi. -Aineiden esiintymisjakauma vaihtelee maittain; Suomessa yleisiä ovat amfetamiinin lisäksi lääkeaineista bentsodiatsepiinit. Tilanne on pitkälti samanlainen muissakin Pohjoismaissa, sen sijaan etelämmäksi Eurooppaan mentäessä mm. kokaiinin esiintyminen on yleisempää. Miehet pääosassa Pirjo Lillsunden mukaan miesten osuus huumekuljettajista on yhä ylivertainen naisiin verrattuna. Tyypillinen huumeita käyttänyt kuljettaja on vuotias mies, jolla on päihdeongelman lisäksi muitakin ongelmia elämänhallinnan kanssa. Sukupuolijakauma on kuitenkin muuttunut hieman viime vuosina. -Naisten osuus on kasvanut hienoisesti. Huumeiden käytön epäilyn takia tutkittavista kuljettajista naisia on kuitenkin edelleen vain pieni vähemmistö. Vuonna 2006 epäillyistä oli naisia 12,6 prosenttia eli noin kahdeksasosa. Huumeiden vaikutuksen alaisena liikenteeseen lähtevillä on elimistössään monesti myös lääkeaineita. Viime vuosina huumekuljettajiksi epäillyiltä on löytynyt uni- tai rauhoittavia lääkkeitä miltei yhtä monesti kuin varsinaisia huumausaineita. Sen sijaan huumeiden ja alkoholin sekakäyttö on hieman harvinaisempaa, arvioi Pirjo Lillsunde. LÄÄKKEET JA HUUMEET LIIKENNEJUOPUMUSTAPAUKSISSA Tapauksia tutkittu noin 4700 Lääkeaineita tai huumeita todettu tutk.kesken Alkoholia todettu tutk.kesken Lähde:KTL,huumelaboratorio

8 Testereitä testataan Poliisi ja Kansanterveyslaitos ovat mukana testilaitteiden kehitystyössä. Määrätietoinen työ tien päällä tapahtuvan huumevalvonnan kehittämiseksi alkoi kymmenkunta vuotta sitten. Silloin toteutetussa EU-tasoisessa Rosita-projektissa pyrittiin löytämään poliisin käyttöön sopivia, huumeet ja lääkeaineet paljastavia testereitä. Alkuaikojen kömpelöistä laitteista on edetty taskuun sopiviin, tuntuvasti aiempaa nopeampiin pikatestereihin, selvittää ylikonstaapeli Jussi Pohjonen liikkuvasta poliisista. -Ensimmäiset testerit olivat kookkaan salkun näköisiä laitteita, joita lisäksi oli käytössä vain muutama. Ne olivat myös selvästi nykyisiä pikatestereitä hitaampia. Vuosien mittaan laitteet ovat kehittyneet, ja nyt käytössä oleva Drugwipe on jo melko sovelias tien päällä tapahtuvaan ensitestaukseen. Se paljastaa sylki- näytteestä useita yleisiä huumausaineita muutamassa minuutissa. Laitteita kuitenkin kehitetään jatkuvasti, ja poliisilla onkin ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana soveltuvuustestissä kymmenkunta testeriä. Niistä valittiin osa jatkotestaukseen, jossa valmistajien tekemien parannusten jälkeen selvitellään edelleen luotettavuutta sekä soveltuvuutta partiokäyttöön. Poliisin havaitsemia kehitystarpeita ovat mm. luettavuus pimeässä ja hämärässä sekä puskuriliuoksen jäätymissiedon parantaminen, luettelee Jussi Pohjonen. Jussi Pohjonen esittelemässä eri ikäisiä testereitä.

9 Tutkimusta tien päällä Neljän vuoden aikana tuhannet suomalaisautoilijat osallistuvat huumeiden liikennekäyttöä selvittelevään tutkimukseen. Poliisimiehen käsi nousee pysähtymismerkiksi lähestyessäni liikennevalvontapistettä. Alkometriin suoritetun puhalluksen jälkeen konstaapeli tiedustelee, sopiiko autoilijalle osallistua vapaaehtoiseen huumetutkimukseen. Saatuaan myönteisen vastauksen poliisi ohjaa minut ajamaan tien sivuun, jossa Kansanterveyslaitoksen tutkija odottaa varustelaukkuineen. Näytteenottopuikko suuhun, ja sitten odotellaan muutama minuutti riittävän sylkimäärän erittymiseksi. Samalla tutkija kertoo tutkimuksen tavoitteista ja kirjaa ylös henkilötiedot sekä muuta taustatietoa. -DRUID-tutkimuksessa pyritään selvittämään psykoaktiivisten aineiden esiintymistä liikenteessä sekä aineiden vaikutuksia moottoriajoneuvojen kuljettajiin, kertoo näytteitä keräävä tutkija Charlotta Engblom Kansanterveyslaitokselta. Nelivuotiseen, viime lokakuussa alkaneeseen projektiin osallistuu kaikkiaan 19 Euroopan maata. Kaikissa maissa kerätään autoilijoilta sylkinäytteitä, jotka analysoidaan mahdollisten huumepitoisuuksien paljastamiseksi. Suomessa tavoitteena on kerätä kaikkiaan näytettä. Painopistealueena tienvarsinäytteiden keruussa on Uusimaa, mutta tutkijat tulevat liikkumaan myös Savossa. Lisäksi mukana on seitsemän sairaalaa, joihin tuoduilta liikenneonnettomuuksien uhreilta tutkitaan veren mahdolliset huumepitoisuudet. -Autoilijat suhtautuvat tutkimukseen myönteisesti. Hyvin harva kieltäytyy osallistumasta, vaikka testissä kuluukin muutama minuutti aikaa, toteaa Charlotta Engblom. Samalla Engblom vilkaisee näytteenottopuikkoa arvioiden sylkimäärän riittävän. Puikko pujotetaan koeputkeen ja sujautetaan laukkuun odottamaan analysointia Kansanterveyslaitoksen huumetutkimusyksikössä. Teksti ja kuvat: Liikenneturva

10 Sosiaaliset taidot liikenteessä Liikenteen sosiaaliset taidot ovat muutakin kuin vuorovaikutustaitoja Liikenteen sosiaalisissa taidoissa on kyse on siitä, että liikenteen osallinen osaa toimia liikenteessä tavalla, joka johtaa sekä liikkujan itsensä että muiden liikenteen osallisten kannalta myönteisiin seurauksiin. Myönteisiä seurauksia ovat tällöin omien tavoitteiden toteutuminen niin, että myös muiden on mahdollista toteuttaa omat tavoitteensa. Sosiaalisia taitoja on määritelty lukuisin tavoin. Ei voida sanoa, että yksi määritelmä olisi oikeampi kuin toinenkaan, mutta hyödyllisyyden perusteella määritelmiä voidaan kuitenkin arvioida. Hyödyllisyyden määrittely tietenkin taas perustuu siihen, mihin ajatellaan hyödyn perustuvan. Tässä esityksessä hyödyllisyyttä on tavoiteltu kahdella tavalla. Toisaalta on pyritty siihen, että lukija saisi sellaisia ahaa tai niinpä -elämyksiä sellaisten joopa joo ja taas tätä -elämysten sijaan. Toinen tavoite on, että lukija saisi itselleen tässä pikkuisen taskupeilin, jolla voi silloin tällöin katsella omassa liikennekäyttätymisessään käyttämiään sosiaalisia taitoja. Kyse on monien tekijöiden yhteispelistä Sosiaaliset taidot määritellään tavallisesti osataitojensa avulla. Sosiaaliset taidot ovatkin niin monista tekijöistä koostuva kokonaisuus, ettei niitä ole mahdollista kuvata kuin kuvaamalla niiden osataidot. Myös liikenteessä sosiaalisesti taitavan toimintaa siis kannattaa kuvata osataitojensa avulla. Tässä esitetty tapa kuvata liikenteen sosiaalisia taitoja perustuu Turun yliopiston psykologian laitoksella toteutettuun tutkimusprojektiin, jossa tarkasteltiin liikenteessä ilmeneviä sosiaalisia taitoja (Katila, Hernetkoski, Laapotti, Lammi ja Keskinen, 2007). Voidaan sanoa, että yksinkertaisimmillaan liikenteen sosiaaliset taidot koostuvat prososiaalisuudesta ja ennakointia sekä emootioita koskevista taidoista. Vasta kaikki nämä yhteistyössä muodostavat liikenteen sosiaaliset taidot. Luottamus tärkeää liikennejärjestelmässä Prososiaalisuudella tarkoitetaan halukkuutta edistää sosiaalisia tavoitteita, muun muassa sääntöjä noudattamalla ja ottamalla muut liikenteen osalliset huomioon (altruistisuus). Prososiaalisuus viittaa siten asioihin, joita henkilö pitää tärkeänä ja joita hän tavoittelee. Myönteinen suhtautuminen liikenteen sääntöihin ja muihin liikenteen osallisiin ovat esimerkkejä prososiaalisuudesta. Muiden liikenteessä liikkuvien ottaminen huomioon ihmisinä on olennainen osa sellaisen liikennejärjestelmän toimintaa, jossa liikenteen osallisten välistä psykologista sopimusta luonnehtii luottamus. Luottamuksella on puolestaan osoitettu olevan monia 10

11 myönteisiä vaikutuksia järjestelmän, tässä tapauksessa liikennejärjestelmän toimintaan. Sosiaalisissa tilanteissa käytettävien taitojen ja toisaalta yksilön tavoitteiden ja motiivien välistä eroa on selkiytetty aivan viime aikoina. Ojasen (2006) koululaisten sosiaalisia suhteita käsittelevän väitöskirjan paljon puhuvana otsikkona on From skill to will. Sosiaalisesti myönteinen toiminta edellyttää taitojen lisäksi halukkuutta toimia sosiaalisesti suotavalla tavalla. Sosiaalisten taitojen käsitteellä ei tässä tarkoiteta sosiaalisuutta sinänsä. Sosiaalisuudella viitataan psykologiassa tavallisesti yksilön ominaisuuteen, joka on melko pysyvä, kuten luonteenpiirre. Sosiaalinen ihminen suuntautuu merkittävässä määrin toiminnassaan muihin ihmisiin. Hänelle sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Taitojen käsitteellä puolestaan viitataan oppimisen seurauksena yksilölle syntyneisiin, muistiin talletettuihin tietosisältöihin, joita käytetään välineiden tapaan toiminnassa. Liikenteen sosiaalisilla taidoilla viitataan siten opittavissa oleviin taitoihin, joita kuitenkin ohjaa prososiaalisuuden tavoite, muiden kunnioittaminen. Välineellisyys ja oppimisen mahdollisuus korostuvat siten liikenteen sosiaalisten taitojen määrittelyssä. Liikenteen osallisen ei tarvitse olla erityisen sosiaalinen ollakseen sosiaalisesti taitava liikenteessä. Jokainen voi olla sosiaalisesti taitava liikenteessä Ennakointiin ja emootioihin liittyvät osataidot ovat puolestaan niitä välineitä, joiden avulla liikenteen osallinen toteuttaa tavoitteitaan. Prososiaalisuuden ottaminen mukaan määritelmään on tärkeätä siksi, että mitä tahansa välineitä voidaan käyttää muiden kannalta sekä myönteisten että kielteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikenteessä muita kiusaava kuljettaja voikin olla ennakointi- ja emootiotaidoiltaan. Hän kuitenkin käyttää tämän taitonsa esimerkiksi alistaakseen muita ja esimerkiksi osoittaakseen muille olevansa heitä ylempänä. Liikenteessä liikkujan sosiaalisesti taitava toiminta koostuu tässä esityksessä siten 1) prososiaalisuudesta, 2) ennakoinnin taidoista ja 3) emootiotaidoista. Kukin osataito puolestaan on jaettu kahteen toisiaan täydentävään osatekijään. Prososiaalisuus koostuu Sosiaalisten normien tuntemisesta, mikä antaa mahdollisuuden toimia normien mukaisesti. Normeilla tarkoitetaan tässä normeja, jotka koskevat liikenteessä toimimista, mutta myös laajemmin yhteiskunnassa vallitsevia käyttäytymisnormeja. Halukkuudesta toimia normien mukaisesti. Halukkuus toimia normien mukaisesti edellyttää yleensä halukkuutta ottaa liikenteessä huomioon muut liikkujat ja kunnioittaa heitä ja heidän oikeuksiaan. Ennakoinnin taidot koostuvat sekä yleisissä että henkilökohtaisissa vuorovaikutustilanteissa Taidosta ennakoida toisten toimintaa liikennetilanteissa ja Taidosta tehdä oma toimintansa liikenteessä muille ennakoitavaksi. Emootiotaidot koostuvat Omien ja muiden emootioiden ymmärtämisen taidoista Omien emootioiden ilmaisemisen taidoista ja omien emootioiden haitallisten vaikutusten hallinnasta itsesäätelyn keinoin. Liikenteen sosiaaliset taidot ovat tavoitteita ja välineitä Prososiaalisuuden osataidot, normien ja sääntöjen tuntemus ja halukkuus toimia normien mukaisesti ja ottaa huomioon muut liikenteen osalliset on sosiaalisten taitojen perusta. Sääntöjen mukaan toimiminen edellyttää sääntöjen tuntemusta. Mutta mitkä ovat ne säännöt ja normit, joiden mukaan kussakin työyhteisössä ja organisaatiossa halutaan toimittavan. Ei ole esimerkiksi niinkään selvää, että kaikissa liikkujien ryhmissä pidetään liikenteen virallisia sääntöjä niinä normeina, joita halutaan noudattaa. Kaikissa ikäryhmissä voi olla alaryhmiä, joiden mukaan säännöt on tehty rikottavaksi. Ehkä mielettömin väite on, että säännön olemassaolo sinänsä aiheuttaa tarpeen rikkoa tuota sääntöä. Tällöin voi ajatella, että psykologiasta tuttu vanhemmista irtautuminen on henkilöltä jäänyt pahasti kesken. 11

12 Toisten liikenteen osallisten toiminnan ennakoiminen ja oman toiminnan tekeminen muille ennakoitavaksi muodostavat perustan sekä oman että toisten toiminnan suunittelulle ja, taas uudelleen, luottamuksen syntymiselle. Voimme suunnitella omaa toimintaamme, kun tiedämme, miten muut tai joku toinen kysesisessä liikennetilanteessa tavallisesti toimii. Luottamus liikenteen osallista kohtaan puolestaan syntyy siitä yksinkertaisesta asiasta, että toisen toimintaa on mahdollista ennakoida. Impulsiivinen, tilanteesta toiseen vaihteleva epäsystemaattinen liikennekäyttäytyminen ei anna liikenteen muille osallisille mahdollisuutta ennakoida tulevaa käyttäytymistä. syntyy toisen toiminnan ennakoinnista Luottamus Toisten toiminnan ennustaminen edellyttää jossain määrin luotettavien havaintojen tekemistä toisten tunteista, ajatuksista ja aikomuksista. Tällainen havaintojen tekeminen edellyttää ajatuksellista asettumista toisen asemaan, empatiaa ja lisäksi toisen asemaan asettuminen edellyttää kokemusta kyseisestä tilanteesta vähintäänkin ajattelun tasolla. Toisen toiminnan ennustaminen edellyttää myös yleisten liikenteessä toimintaa ohjaavien sääntöjen ja normien, sekä virallisten että epävirallisten tuntemista. Näihin kuuluvat myös liikenteen osallisten vuorovaikutuksessaan käyttämät tiedonvälityskeinot ja tavat. Toisen toiminnan ennustaminen edellyttää myös toisen tunteiden oikeaa tulkitsemista. On ymmärrettävä, millaisia tunteita toinen kokee ja miten ne taas ohjaavat hänen kokemuksiaan, havaintojaan ja toimintaansa. Empatialla tarkoitetaan taitoa ymmärtää toisen tunteita jossakin tilanteessa, mutta sillä ei tarkoiteta sitä, että noihin tunteisiin lähdettäisiin mukaan. Tunteiden kokeminen tilanteittain vaihtelee yksilöstä toiseen. Ongelmallista tunteiden ymmärtämisen kannalta onkin, että yksilön tunteet tilanteessa riippuvat hänen tulkinnastaan tuosta tilanteesta, eivät suoraan tilanteesta sinänsä. Emootiotaidoissa omien tunteiden ilmaisemisen taito puolestaan edellyttää ilmaisemisen teknistä osaamista. On osattava ilmaista tunteensa niin, ettei niiden sisällöstä synny väärinkäsitystä. Esimerkiksi niin, ettei kiitokseksi tarkoitettua ilmaisua tulkita pilkanteoksi tai päin vastoin. Ilmaisemisen taito edellyttää myös tilanteen ymmärtämistä: milloin on sopivaa ilmaista millaisiakin emootioita ja miten näiden emootioiden ilmaiseminen puolestaan vaikuttaa tilanteen kehittymiseen. Emootioiden hallinnan ja erityisesti niiden haitallisten vaikutusten hallinnan taidoissa puolestaan on keskeistä ymmärtää, miten voimakkaat emootiot vaikuttavat ihmisen toimintaan. Emootioita on kyettävä liikenteessäkin ilmaisemaan rakentavalla tavalla. Rakentavan tavan kriteerinä voisi käyttää sitä, ettei emootionsa ilmaisemisen jälkeen joudu harmittelemaan, että pitikin sillä tavalla riehaantua. Liikenteen sosiaalisten taitojen oppiminen Sosiaalisten taitojen osana viestintäkeinot, taito tehdä oma toimintansa ennakoitavaksi ja omien emootioiden ilmaisemisen taito, ovat helpoimmin opittavissa olevia osataitoja. Toisten toiminnan ennakoiminen edellyttää erityisesti liikennesääntöjen tuntemusta. Kokemuksen merkitys näyttää tulostemme mukaan melko vähäiseltä, vaikka usein esitetäänkin muuta. Mahdollisuuksista oppia empatiaa, jota voidaan siis pitää toisten toiminnan ennakoimisen yhtenä aputekijänä, ei tieteessä olla niin kovin varmoja. Empatiaa on pidetty myötäsyntyisenä tai ainakin jo hyvin varhain kehittyvänä persoonallisuuden ominaisuutena, johon oppiminen saattaa vaikuttaa vain niukasti. Omien tunteiden ilmaisemisen ja oman käyttäytymisen itsesäätely ovat osin opittavissa, mutta osin nekin kuuluvat yksilön persoonallisuuteen. Oppimisen tavoitteeksi voitaisiinkin asettaa toisaalta sopivien tunneilmaisujen löytäminen pohtimalla, miltä toisesta liikenteen osallisesta oman tunneilmaisun, negatiivisen tai positiivisen, jälkeen tuntuu ja mitä siitä saattaa seurata hänen käyttäytymiselleen. Toisaalta tavoitteeksi voidaan asettaa yksilön omien haitallisten emotionaalisten reagointitapojen tunnistaminen. Mitkä ovat ne tunteiden pohjalta syntyneet omat reagointitapani, joita olen eniten joutunut katumaan. Nuoruudessa tunnevaltaisen käyttäytymisen osuus on suurempi kuin aikuisuudessa. Iän lisääntyminen vähentää impulsiivisen käyttäytymisen määrää. Myös alttius toimia toisten painostuksen tai odotusten mukaisesti vähenee iän myötä. Lisä ikä vähentää impulssikäyttäytymistä Myös sosiaalisten taitojen toiseksi mainittu suhtautumistaito, toisten liikenteen osallisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen edellyttää tietopohjaa: on tiedettävä, millaisia liikenteen normit ovat ja on tiedettävä, mitä tarkoitetaan toisen huomioonottamisella ja toisen kunnioittamisella. Prososiaalisen asennoitumisen tietopohja on siten erittäin tärkeä oppimisen sisältö varsinaisen asennoitumisen perustaksi. Esko Keskinen Psykologian laitos Turun yliopisto 12

13 Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee liikenteessä? Meneekö mikään? Liikennekäyttäytyminen on sosiaalista toimintaa jos mikä. Se vaatii meiltä sosiaalisia taitoja. Sosiaalisesti taitavia olemme silloin kun noudatamme sääntöjä, otamme huomioon muut tielläliikkujat ja kunnioitamme heidän oikeuksiaan. Tämä ei vielä riitä, vaan meidän on osattava myös ennakoida toisten toimintaa, tehdä oma toimintamme ennakoitavaksi ja osattava ilmaista tunteitammekin niin, ettei niitä väärin tulkita. Ei ole eduksi, jos kiitoksemme tulkitaankin aggressiivisuuden osoitukseksi. Näin vai näin? Jokaisen oma merkkikieli tulee lähes poikkeuksetta paluupostina takaisin (Kuvat: Pekka Saarnio) Ei ole myöskään samantekevää, millaisen kuvan omasta liikennekäyttäytymisestä annamme muille, sillä sosiaaliset tavat tarttuvat. Jos osoitamme ärtymystä liikenteessä, saatamme provosoida toiset kuljettajat käyttäytymään samalla tavalla ja aloitamme näin ikään kuin ketjureaktion. Liikennesääntöjen noudattaminenkin on sitä yleisempää, mitä yleisemmin kuljettajat uskovat muidenkin kuljettajien niitä noudattavan. Liikenneturva on jo usean vuoden 13

14 ajan kerännyt tietoja liikenteen ilmapiiristä, sen myönteisistä ja kielteisistä piirteistä haastattelemalla vuosittain noin 1000 kuljettajaa. Tutkimuksessa kuljettajat ovat kertoneet, miten yleisesti he itse syyllistyvät kielteisiin tekoihin liikenteessä. Uusimmassa tutkimuksessa keräsimme tietoja myös siitä, miten yleistä on myönteinen toisia huomioiva käyttäytyminen. Tulosten perusteella kuljettajat näkivät liikenteessä myönteistä sosiaalista käyttäytymistä eri tavoin riippuen siitä, miten usein he itse tekivät samoja myönteisiä tekoja. Mitä useammin kuljettajat kertoivat itse kiittävänsä, luopuvansa omista oikeuksistaan toisten hyväksi tai antavansa toisille tilaa kaistanvaihtoa varten, sitä useammin he myös kokivat vastaanottavansa toisilta näitä tekoja. Kiittäminen Kuljettajat kertoivat kiittävänsä toisia liikenteessä tyypillisimmin noin kerran kuukaudessa (31 %) tai kerran viikossa (29 %). Toisilta kuljettajilta he kokivat saavansa kiitosta tavallisimmin muutaman kerran vuodessa (30 %) tai noin kerran kuukaudessa (33 %). Mitä useammin kuljettajat itse kiitoksia jakoivat, sitä useammin he myös kokivat niitä saavansa. Kiinnostavaa on, että ne kuljettajat, jotka eivät koskaan kiittäneet, kokivat hyvin usein, etteivät myöskään toiset kuljettajat kiitä heitä (62 %). Omista oikeuksista luopuminen toisten hyväksi Kuljettajat kertoivat luopuvansa omista oikeuksistaan keskimäärin noin kerran kuukaudessa (30 %) tai kerran viikossa (26 %). Toisten kuljettajien he kokivat luopuneen omista oikeuksistaan tyypillisimmin noin 1-3 kertaa vuodessa (35 %) tai kerran kuukaudessa (30 %). Niistä kuljettajista, jotka kertoivat, etteivät koskaan luovu omista oikeuksistaan liikenteessä, lähes 40 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät myöskään toiset kuljettajat ole koskaan luopuneet omista oikeuksistaan heidän hyväkseen. Kuukausittain tai useammin omista oikeuksistaan toisten hyväksi luopuneista kuljettajista vain noin 13 prosenttia koki näin. Tilan antaminen kaistanvaihdon helpottamiseksi Kuljettajista 70 prosenttia kertoi antavansa toisille tilaa kaistanvaihdon helpottamiseksi viikoittain tai useammin. 35 prosenttia koki itse saavansa näin usein toisilta kuljettajilta tilaa ja yhtä moni ainakin kuukausittain. Mitä useammin kuljettajat muille tilaa tarjosivat, sitä useammin he sitä myös kokivat saavansa. Ne kuljettajat, jotka sanoivat, etteivät he helpota toisten kaistanvaihtoa koskaan, kertoivat muita useammin, ettei toisiltakaan apua heru (46 %). Vaikka kuljettajakäyttäytyminen on sosiaalista toimintaa, liikenteessä istumme auton sisällä yksityisessä tilassa emmekä joudu katsomaan kanssakulkijaa silmästä silmään. On myös aika epätodennäköistä, että tapaamme saman henkilön aivan pian uudelleen. Näin fiksuille ihmisille saattaa liikenteessä syntyä halu antaa helpommin kielteistä palautetta toisen toiminnasta, vaikka me suomalaiset olemme muutoin varsin pidättyväisiä palautteen antajia. Vaikka liikenne ympäristönä saattaa helpottaa tai vaikeuttaa joitakin toimintojamme, ei se muuta perusasennoitumista toisiin ihmisiin. Turun yliopistossa vastikään valmistunut tutkimus liikenteen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on otsikoitu Kuljettajien sosiaaliset taidot liikenteessä. On huomionarvoista, että kyse on taidoista ja taitoja meille voidaan opettaa. Lähteet: Liikenteen ilmapiiri 2007 Sirpa Rajalin Leena Pöysti Kuljettajien sosiaaliset taidot liikenteessä, LINTUjulkaisuja 4/

15 Nuoret yhteistyöhankkeiden aktiivisina osallistujina Nuorten oma pohdinta ja toiminta ovat avainasemassa nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi toteutettavissa Liikkuva- ja Mahis -hankkeissa. Liikkuva-hankkeessa nuoret pohtivat omia kulkutapavalintojaan draaman ja projektityöskentelyn kautta. Mahis-hankkeessa puolestaan nuoret järjestävät itselleen mielekästä vapaaajantoimintaa kuten sählyturnauksia, teatteriryhmiä, harrastuksiin tutustumista, monikulttuurisia leirejä tai liikenneturvallisuuspäiviä. Nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan monia toimia ja toimijoita. Useiden eri yhteistyötahojen kanssa toteutettavien hankkeiden tavoitteena on nuorten liikenneturvallisuuden edistämisen ohella vahvistaa yhteistyöverkostoa, jonka kautta turvallisuusteemoja viedään monipuolisesti nuorten pariin koulutuksen, viestinnän ja räätälöityjen kumppanuushankkeiden avulla. Liikkuva-hanke kannustaa pohtimaan kulkutapojen vaikutuksia Liikkuva-hanke kannustaa nuoria pohtimaan omia liikkumistapojaan ympäristöystävällisyyden, liikenneturvallisuuden ja terveyden edistämisen kannalta. Hankkeen yhteydessä toteutetaan viime syksyn ja tämän kevään aikana yhteensä noin 120 draamatyöpajaa perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 ja toisen asteen oppilaitoksissa. Draamatyöpajojen ohjaajina toimivat koulutetut ohjaajat pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Mäntsälässä ja Hyvinkäällä. Liikkuva-hanke toteutetaan Nuorten Akatemian, liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön, Opetushallituksen ja Liikenneturvan yhteistyönä. Liikkuva-hankkeeseen liittyy myös Liikkis-kilpailu, joka päättyy Kilpailun teemana on edistää ympäristöystävällisiä, turvallisia ja terveellisiä liikkumistapoja koulumatkoilla. Sarjojen voittajatyöt palkitaan euron palkinnoilla. Kilpailuohjeet ja muut Liikkuva-hankkeen tueksi tehdyt aineistot löytyvät Nuorten Akatemian sivuilta Sivuilta löytyy esimerkiksi käsikirjoitus draamatyöpajojen harjoituksista ja tehtävistä, jotta halukkaat opettajat voivat toteuttaa niitä itsekin. Lisäksi sivuilla on vinkkejä liikenneteemapäivän järjestämiseen sekä nuorten käyttöön laadit- tu koulun liikenneturvallisuuden tarkistuslomake. Mahis-toiminnassa keskustellaan luontevasti myös liikenteestä Nuorten Akatemian järjestämän Mahis-toiminnan avulla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kannustamalla sosiaalista vahvistamista tarvitsevia vuotiaita nuoria mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. Nuorten ryhmissä tukijoina ja kannustajina toimivat koulutetut, vapaaehtoiset aikuisohjaajat. Liikenneaihe liittyy Mahis-ryhmien toimintaan keskustelujen, yhteisten matkojen tai ryhmän aihepiirin kautta. Mahis-ryhmien ohjaajille toimitetaan Liikenneturvan laatimaa aineistoa liikenneaiheen käsittelyn tueksi. Tavoitteena on aktivoida ohjaajia liittämään liikenneturvallisuusnäkökohdat luontevasti mukaan ryhmien toimintaan. Liikenneaihetta käsitellään myös ohjaajille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Minna Huopalainen 15

16 Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. Kampanjan taustat Tieliikenteen turvallisuus on hieman parantunut 2000-luvulla, mutta henkilöauton kuljettajien ja matkustajien tilanne ei ole kohentunut. Vuosittain heidän osuutensa noin 400 liikenteessä kuolleesta on ollut noin kaksi kolmesta. Viime vuonna heitä menehtyi alustavien tietojen mukaan 242. Kaikkiaan tieliikenteessä kuoli noin 380 ihmistä vuonna Valtaosa kuljettajista pyrkii käyttäytymään liikenteessä heille itselleen ja muille turvallisella tavalla. Kuitenkin reilusti yli puolet ylittää nopeusrajoituksen taajamassa ja joka viides ei noudata punaista jalankulkuvaloa. Piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja muiden turvallisuudesta pidetäänkin nykyliikenteen suurimpana häiriönä. Ajotaitoa eli kykyä hallita ajoneuvo erilaisissa tilanteissa korostetaan yleensä turvallisen kuljettajan tärkeänä ominaisuutena. Hyvä ajotaito ei kuitenkaan takaa hyvää selviytymistä liikenteessä. Vähintään yhtä tärkeätä olisi kiinnittää huomiota kuljettajien ajotyyliin. Ajotyyli ajattele miten ajat Ajotyylissä heijastuu kuljettajan koko persoona. Se näkyy muun muassa siinä, millä tempolla hän ajaa, miten tarkasti noudattaa liikennesääntöjä, miten arvioi tilannenopeuden ja miten reagoi muiden tiellä liikkujien edesottamuksiin. Kuljettajan ajotyyli joko vahvistaa tai heikentää hänen onnistumistaan liikenteessä. Ajotyylit näyttäytyvät yleisenä liikennekulttuurina. Autoilija on liikenteessä omassa yksityisessä tilassaan, jossa hän harvoin joutuu katsomaan kanssakulkijaansa silmiin. Siksi sosiaaliset tavat liikenteessä saattavat hyvinkin poiketa muista arkipäivän käytöstavoista. Liikenneturvan tuore selvitys antaa varsin tylyn kuvan liikenteen käytöstavoista. Sen mukaan kolmannes kuljettajista kertoo kiittävänsä toisia liikenteessä tavallisesti noin kerran kuukaudessa tai kerran viikossa. Ja mitä harvemmin antaa toisille tilaa kaistanvaihdossa, sitä harvemmin kokee muiden helpottavan omaa kaistanvaihtoa. Omapäinen ajaminen johtaa helposti jonkun liikenteen osapuolen havainto- ja arviointivir heisiin, jotka puolestaan ovat yleisimpiä onnettomuuteen johtavia syitä. Tavoitteet Liikenneturvan uusi viestinnän ja kampanjoinnin kattoteema Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. pyrkiikin vaikuttamaan erityisesti henkilöautonkuljettajien ajotyyliin ja valintoihin liikenteessä. Kampanja nostaa esille tutkittua tietoa kuljettajista ja yhdistää sen ennakoivan ajamisen keskeisiin periaatteisiin. Kampanja perustelee, mitä hyötyä autoilijalle on omaksua ennakoiva ajotyyli. Ennakoimalla kuljettaja antaa itselleen ja muille tielläliikkujille tilaa ja aikaa toimia. Tässä mielessä kampanja kohdistuu kaikkiin tielläliikkujiin, vaikkakin tärkein kohderyhmä ovat onnettomuustilastojen valossa nuoret sekä keski-ikäiset miehet. Ennakoinnin osoittamista voidaan mitata turvalaitteiden käytöllä, liikennekäyttäytymisen seurannalla ja liikenteen ilmapiiriselvityksillä. Suomalaisen liikenneturvallisuustyön yhteinen tavoite on, ettei kenenkään liikennesääntöjä noudattavan tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Määrällinen tavoite on päästä vuonna 2025 neljännekseen nykytasosta eli korkeintaan 100 liikennekuolemaan. Liikenneturvan kampanja pyrkii osaltaan pääsemään lähemmäs tätä valtioneuvoston asettamaa liikenneturvallisuustavoitetta. Tärkeimmät sisällöt Ennakoiva ajotyyli on kykyä varautua etukäteen ja ajon aikana liikenteen yllättäviin tilanteisiin. Se antaa itselle ja muille tilaa ja aikaa välttää vaaratilanteet. Ennakoiva kuljettaja tunnistaa oman ajamisensa, muun liikenteen ja olosuhteiden tuomia riskejä. Viestinnän keskeisiä aiheita ovat ennakoiva ajaminen ja sääntöjen noudattaminen nopeuden, tilan ja vuorovaikutuksen näkökulmista, turvalaitteet sekä ajokunto. Ennakoi. Tiedät kyllä miksi. -kampanja näkyy Liikenneturvan kaikessa toiminnassa tulevina vuosina ns. kattoteemana, eli myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden edistämisessä. Liikenneturvan aiempi kattoteema oli Turvallisuus on pieniä tekoja, joka oli käytössä neljän vuoden ajan. Uusi TV-mainos pysäyttää kuljettajia automainonnan keinoin pohtimaan ajotyylin valintaa ja tuon valinnan merkitystä erityisesti suojattoman jalankulkijan turvallisuuteen. Mainos tavoittaa autoilijoita myös valtakunnallisten ja paikallisten kaupallisten radioiden kautta. Kampanjamainos muistuttaa, että parhaillakin turvallisuusominaisuuksilla varustettu uusi auto voi olla ajattelemattoman kuljettajan käsissä kuin moukari muille tielläliikkujille. Myös oman ja muiden autossa matkustavien turvallisuuden voi ulosmitata piittaamattomalla ajotavalla, sillä ihminen ei kestä törmäystilanteessa kuin korkeintaan 70 kilometriä tunnissa nopeudenmuutoksen. 16

17 Ennakoi. Tiedät Aikataulu vuonna 2008 Kampanja julkistetaan Aluetoimistot järjestävät alkuvuodesta kampanjaa esitteleviä tilaisuuksia lehdistölle. Hiihtolomakauden aluksi julkistetaan lasten turvavyötarkkailun tulokset ja viestinnässä painotetaan lasten turvavyön oikeaa käyttöä. Turvalaitteiden käyttö on jokapäiväistä ennakointia. Takapenkillä turvavyö jää joka viidenneltä edelleen kiinnittämättä, vaikka etupenkillä turvavyö onkin tarkkailutietojen mukaan kiinni jo 95 prosentilla. Kampanjan aikana korostetaan kuljettajan vastuuta takapenkkiläisistä ja lasten turvalaitteiden oikeasta käytöstä. Autoilijoille perustellaan oman ajokunnon seuraamisen merkitystä. Ajovireyskampanjointi ajoittuu riskiaikaan eli kesään. Koko maassa järjestetään tempauksia yhdessä maakunnallisten yhteistyöryhmien kanssa ja opastetaan kuljettajia tunnistamaan väsymystä. Pyöräilykypärän käyttöön kannustetaan erityisesti perheen aikuisia. Liikenneturva on pyöräilytapahtumissa mukana ns. kypärästudion kanssa, jossa opastetaan kypärän valintaan ja oikeaan käyttöön. Syksyllä kampanjoidaan lisäksi pyöränvaloista. Paikallisesti voidaan järjestää yhteisiä tapahtumia ja valvonta-tiedotusta mm. poliisin kanssa. Koulujen alkaessa nostetaan esille punaista päin ajaminen sekä siihen liittyvät seurantatulokset. Koulujen liikenneturvallisuusviikolla 39 teemana ovat mopot ja koulujen liikenneturvallisuus suunni telmat. Syksyllä jatketaan turvavyökampanjointia sekä järjestetään heijastimen käyttöön kannustava kiertue. Ennakoinnin periaatteet Ennakoiva ajotapa on kykyä varautua etukäteen sekä jatkuvasti ajon aikana liikenteen yllättäviin tilanteisiin. Ennakoiva kuljettaja tunnistaa oman ajamisensa, muun liikenteen ja olosuhteiden luomat riskit. Hän pyrkii antamaan omalla toiminnallaan ja vuorovaikutuksella toisten kuljettajien kanssa itselleen ja muille tielläliikkujille aikaa ja tilaa toimia myös yllättävissä tilanteissa. Ajokokemus opettaa kuljettajaa välttämään vaaratilanteita, mutta ajamisen automatisoituminen myös turruttaa kuljettajan. Yksittäinen kuljettaja tekee liikenteessä virheen joka toinen minuutti, mutta virheet johtavat äärimmäisen harvoin vakavaan onnettomuuteen. Suomessa tapahtuu vuosittain lähes liikennevahinkoa (VALT 2006). Valtaosa on lieviä peltivahinkoja, joista suurin osa niistäkin olisi estettävissä kuljettajien tarkkaavaisuudella ja ennakoinnilla. Liikenneonnettomuuksien taustalla on yleensä lukuisia tekijöitä, joiden voidaan katsoa myötä vaikuttaneen tai aiheuttaneen onnettomuuden. Eri tekijöillä voi olla erilaisia yhteisvaikutuksia onnettomuustilanteesta riippuen. Henkilöauton kuljettajiin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen, väsymys, ylinopeus ja tarkkaavaisuuden suuntautuminen ajon aikana muuhun kuin ajamiseen. Ennakoiva ajaminen on ennen kaikkea kykyä tunnistaa liikenteen vaaratekijät riittävän ajoissa. Vaaratekijäksi voi muodostua tie ja sen kunto, olosuhteet sekä muut tielläliikkujat. Tärkeä merkitys on myös omalla ja ajoneuvon kunnolla. Ennakoiva kuljettaja osaa varata vaaratekijöiden suhteen itselleen pelivaraa: tilaa ja aikaa toimia. Hän osaa ajaa ikään kuin useita sekunteja tapahtumien edellä. Hyvissä oloissa ja kuivalla tien pinnalla pitäisi olla turvallista liikkua rajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Viime kädessä nopeuden säätely on aina kuljettajan päätettävissä. Tilanteiden tai kelin muuttuessa jo pienikin nopeuden alentaminen voi olla merkittävä keino selviytymisessä, koska oikeiden havaintojen tekemiseen jää näin enemmän aikaa. Kuljettajalle jää myös mahdollisuus hallita auto täpärissä tilanteissa paremmin ja lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Ennakointi ajon aikana lyhyesti Noudata nopeusrajoituksia. Pudota ajonopeuksia pimeällä ja liukkaalla. Pysähtyminen vaatii aikaa ja tilaa. Pudota vartti pois vauhdista jarrutusmatkasi lyhenee puoleen. Pidä huolta näkemisestä ja näkymisestä. Käytä tehokkaasti ajovaloja ja opettele katsomaan myös valokentän äärirajoille. Älä katso vastaantulevan auton valoihin. Tarkkaile kokonaistilannetta. Katso riittävän kauas eteen. Maantiellä katseen tulisi ulottua jopa 400 metrin päähän. Silloin sinulla on 10 sekuntia pelivaraa tuleviin tapahtumiin. Älä yllätä muita tielläliikkujia. Ilmaise aikeesi ajoissa ja selvästi. Pidä huolta turvallisuusvälistä. Maantienopeuksilla turvallinen välimatka on sama kuin mittarin osoittama luku, kun taas taajamanopeuksilla vähimmäisetäisyys on vähintäänkin puolet mittarin osoittamasta luvusta metreinä. Kaisa Hara 17

18 Vapaaehtoistyön kuningaskunta Liikenneturvallisuustyö Alankomaissa käynnistyi 1920-luvulla vapaaehtoisten toimintana. Vapaaehtoisten järjestäytyessä syntyi Alankomaiden liikenneturvallisuusjärjestö VVN (Veilig Verkeer Nederland). Järjestö täytti viime vuonna 75 vuotta ja edelleen vapaaehtoistyö on merkittävässä osassa liikenneturvallisuustyössä. Kansalaistoiminnan aktivointi nähdään tärkeänä ja VVN pitää yhtenä tärkeimpänä tehtävänään niiden kansalaisten tukemista, jotka haluavat toimia oman asuinympäristönsä turvallisuuden hyväksi. Liikenneturvallisuustyötä tekemässä on tällä hetkellä noin 5000 vapaaehtoisen joukko, joiden lisäksi VVN:llä on jäsenenä noin yksityistä henkilöä ja yhteisöä. Liikenneturvallisuuden parissa tehtävää vapaaehtoistyötä on Alankomaissa kehitetty vuosikymmeniä ja sitä arvostetaan. Mikä saa ryhtymään vapaaehtoiseksi Moni vapaaehtoinen tulee mukaan liikenneturvallisuustyöhön silloin, kun liikenneturvallisuusasia tai -ongelma koskettaa hänen omaa perhettään tai lähiympäristöään. Vapaaehtoiset ovat erityisen sitoutuneita liikenneturvallisuuden hyväksi tehtävään työhön. Tämä innostuneisuus on myös vapaaehtoistyön perusta, sillä yksi vapaaehtoinen saa usein myös muut lähiyhteisössään asuvat toimimaan saman asian hyväksi. VVN tukee vapaaehtoisten toimintaa järjestämällä koulutusta, tekemällä liikennekasvatusmateriaalia ja järjestämällä yhteisiä tapahtumia vapaaehtoisille. Toiminnan on oltava myös hauskaa ja palkitsevaa, jolloin vapaaehtoiset jaksavat jatkaa mukana. Vapaaehtoiset voivat olla mukana lyhyen aikaa vaikkapa järjestämässä yksittäistä tapahtumaa tai sitten sitoutuneena työhön pidemmäksi aikaa ja säännöllisemmin. Vapaaehtoistyöstä koululainen voi saada arvokasta työkokemusta, kotiäiti mielekästä toimintaa tai eläkeläinen sisältöä päiväänsä. Vapaaehtoisverkoston sosiaaliset kontaktit ovat myös monelle tärkeä motiivi vapaaehtoiseksi ryhtymisessä. Tieliikenne on järjestelmä, jota on vaikea kontrolloida ylhäältäpäin. Sen sijaan kansalaiset voivat itse toimia liikenneturvallisuuden hyväksi omassa lähiympäristössään ja vaatia parannuksia liikennejärjestelmän ylläpitäjiltä. Vastuu turvallisuudesta on jokaisella tienkäyttäjällä ja vapaaehtoistoimintaa organisoimalla annetaan ihmisille mahdollisuus kantaa tätä vastuuta. Alankomaiden liikenneturvallisuustyössä lähtökohtana on se, että turvallisuus lähtee ihmisistä. Yhteiskunnan poliitikkoineen ja ammattilaisineen olisi tuettava kansalaisia oman elinympäristönsä turvallisuuden vaalimisessa. Vapaaehtoiset mukana erilaisissa hankkeissa Pienten lasten vanhemmat ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta koulumatkoilla tai vapaa-ajan leikeissä. Vanhempia houkutellaan mukaan oman lähikoulun liikenneturvallisuustyöhön. Liikennevanhemmat (Road safety parents) toimivat usein siinä koulussa, jota heidän omat lapsensa tai lapsenlapsensa käyvät. Liikennevanhemmat muodostavat tärkeän vapaaehtoisverkoston, joka toimii lasten liikenneturvallisuuden hyväksi. Liikennevanhemmat tekevät yhteistyötä koulun kanssa ja yrittävät parantaa koulun ja sen lähiympäristön liikenneturvallisuutta. Koulun vastuulla on liikennekasvatus, mutta vanhempien apua tarvitaan käytännön toimintaan. Kouluja kannustetaan osallistumaan vapaaehtoisiin Liikennetutkintoihin (Traffic exams), joihin kuuluu koulun liikenneopetusta testaava teoriakoe, pyörän tarkastus sekä käytännön ajokoe. Näissä kaikissa tarvitaan vapaaehtoisten vanhempien apua. Liikennetutkintoon osallistuvat vuotiaat kou- 18

19 Polkupyörissä on vähintään joka kuudennessa valot, mutta kypärää ei pyöräilijän päässä juuri näe. lulaiset ja se tehdään samana päivänä eri koulussa ja siihen liitetään myös tiedotusta, jolloin pyöräilyn turvallisuus on esillä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Teoriakokeisiin osallistuu noin 90 % kouluista ja käytännön ajokokeisiin noin 35 % kouluista. Testitulosten perusteella koulut voivat kehittää omaa liikenneopetustaan ja siten parantaa lasten turvallisuutta liikenteessä. Liikennevanhemmat järjestävät myös Kävelevän koulubussin pari kertaa vuodessa. Tällaisena päivänä lasten koulumatkoille tehdään kävelypysäkit, joista lapset haetaan mukaan kävelemään oma koulumatkansa. Ja näin yhä pitenevät jonot etenevät kouluun saakka ja lapsen saavat kokemuksen koulumatkan kävelemisestä ja opastusta turvalliseen kulkemiseen. Lasten kuljettaminen on joissain kouluissa suuri ongelma, jota yritetään vähentää kannustamalla lapsia kävelemään tai pyöräilemään koulumatkansa ja vanhempia vähentämään kuljetuksia. Liikennevanhemmat voivat toimia vertaiskasvattajina toisille vanhemmille ja näin tukea koulun ja opettajien tekemää työtä. VVN tukee liikennevanhempien työtä tuottamalla materiaaleja ja järjestämällä koulutusta. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 2600 VVN:n nimittämää Liikennevanhempaa. Liikennepartiot (Traffic patrols) ovat Alankomaissa turvanneet lasten koulumatkoja jo vuodesta 1947 alkaen. Partiot turvaavat tien ylitystä vaarallisiksi katsotuissa paikoissa. Liikennepartioon osallistuvat vapaaehtoiset saavat toimeen virallisen nimityksen kaupunginjohtajalta ja VVN järjestää heille koulutusta, huomiovaatetuksen sekä vakuutuksen. Joka arkipäivä noin liikennepartiota turvaa lasten tieylitystä koulumatkoilla. Alankomaiden väestö ikääntyy vauhdilla. Vapaaehtoiset ovat mukana järjestämässä testejä ja koulutusta ikäkuljettajille. Ikäkuljettajatilaisuuksia (Traffic checkup) järjestetään eri paikkakunnilla muutamia vuosittain, ne ovat kaikille yli 50-vuotiaille avoimia ja niitä mainostetaan. Näissä tilaisuuksissa luennoidaan ikäautoilusta, testataan osallistujien näkö ja kuulo sekä ajetaan liikenneopettajan kanssa ajokoe omalla autolla. Ajamisesta saa palautetta ja vinkkejä oman ajamisen parantamiseen. Testipäivä maksaa iäkkäille 20 euroa, muu rahoitus tulee kunnilta ja järjestöiltä. Moni iäkäs tulee testipäivään vanhempansa ajokyvystä huolestuneen lapsensa lähettämänä. Vapaaehtoiset ovat mukana myös messuilla ja järjestämässä paikallisia liikenneturvallisuustapahtumia. Tapahtumissa kiertävän ajosimulaattorin avulla on mahdollista kokeilla, miten alkoholi hidastaa kuljettajan reaktioita ja toimintaa. Myös huonossa kelissä tai pimeällä ajamista voidaan kokeilla simulaattorin avulla. Turvavyösimulaattori eli pyrähtävä auto on myös käytössä näissä tapahtumissa. Vapaaehtoisvoimin voidaan tehdä paikallista, kiinnostavaa ja ihmisiä lähellä olevaa liikenneturvallisuustyötä. Tavoitteena on saada tilaisuuksiin osallistuvat ihmiset oivaltamaan, että turvallisuus lähtee jokaisesta tienkäyttäjästä itsestään. Vain näin saadaan kestävää parannusta liikenneonnettomuustilastoihin. Alankomaiden liikenneturvallisuustilanteesta Alankomaat on liikenneturvallisuuden kärkimaita maailmassa. Alankomaissa kuolee liikenteessä 46 ihmistä miljoonaa asukasta kohden, kun vastaava luku Suomessa on 71 ja EU:ssa keskimäärin 91. Vuonna 2006 Alankomaiden tieliikenteessä kuoli 811 ihmistä, joista autoilijoita oli 371, moottoripyöräilijöitä 59, mopoilijoita 87, pyöräilijöitä 216, jalankulkijoita 73 ja muita tienkäyttäjiä 5. Sairaalahoitoon liikenneonnettomuuden vuoksi joutuu noin ihmistä vuosittain, näistä yli 7000 on pyöräilijöitä. Pyöräily on yleistä Alankomaissa ja polkupyöriä näkyykin kaikkialla. Pyöräilijöiden valojen käyttöön on viime vuosina kiinnitetty huomiota ja valoja käyttääkin yli 60 % pyöräilijöistä. Kypäränkäyttöä ei tutkita, mutta ainakaan Amsterdamin katukuvassa kypärää ei pyöräilijöillä juuri näy. Leena Piippa 19

20 Svensk resumé Antalet narkotikafall ökar kraftigt I Trafikskyddets artikelsammandrag kan vi läsa att antalet narkotikafall ökat dramatiskt. I fjol påträffades ca förare som misstänktes för användning av droger. Antalet har vuxit mångfalt på tio år. En betydande del av ökningen förklaras av en effektivare övervakning och nolltolerans, men också antalet an- vändare har ökat. I frågor med anknytning till droger intervjuas Pirjo Lillsunde på Folkhälsoinstitutets forskningsenhet för narkotika, Jussi Pohjonen på rörliga polisen och forskare Charlotta Engblom på Folkhälsoinstitutet. Avvaktan Säkerhet i trafiken tycks för närvarande inte höra till de viktigaste frågorna bland folk i gemen, skriver chefredaktör Matti Järvinen efter att ha konstaterat att uppgiften om att antalet döda i trafiken i fjol ökade med fyrtio inte nått över nyhetströskeln. Enligt Järvinen varierar behovet och betydelsen av trygghet under olika tider. Att identifiera det som ett problem som bör tacklas förutsätter ett uppvaknande. I vägtrafiken överskreds toleransgränsen ännu inte i slutet av fjolåret. Järvinen konstaterar att man inom trafikbranschen avvaktar en trafikpolitisk utredning. Samtidigt poängterar han att den aktuella säkerhetssituationen utövar ett tryck på utredningen. Fjolårets siffror visar att man med tidigare tilllämpade åtgärder inte kan förbättra säkerheten på det sätt som de uppställda målen förutsätter. Han påpekar dock att vi inte har råd att sänka målsättningarna om vi vill hänga med i den internationella utvecklingen. Sociala färdigheter mer än bara växelverkan Följande nummer av Liikennevilkku utkommer i april. Översättning: Torbjörn Berg Professor Esko Keskinen vid Psykologiska institutionen vid Åbo universitet skriver om sociala färdigheter i trafiken. Enligt honom handlar det om mycket mer än bara växelverkan. Sociala färdigheter i trafiken är en fråga om hur man i trafiken kan agera på ett sätt som leder till gynnsamma följder både för en själv och för medtrafikanterna. Gynnsamma följder innebär enligt artikeln att de egna målsättningarna kan uppfyllas på ett sätt som tillåter även andra att förverkliga sina mål. Sociala färdigheter i trafiken handlar om ett samspel mellan många olika faktorer: prosocialitet, förmåga till förutseende och emotionella färdigheter. 20

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos 1 Keskeiset kysymykset: 1. Millaisia sosiaaliset taidot

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Hyvä suunta Katse taakse pitkiä kehityskaaria hyviä tuloksia tukeva pohja

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

Itä-Suomessa edellisvuotta vähemmän liikennekuolemia

Itä-Suomessa edellisvuotta vähemmän liikennekuolemia ITÄ-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSKATSAUS 2013 Itä-Suomessa edellisvuotta vähemmän liikennekuolemia Itä-Suomessa liikenneonnettomuuksissa kuolleet vähenivät merkittävästi edellisvuodesta, ja niitä oli Liikenneturvan

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Leena Pöysti Leena Pöysti Yli 55-vuotiaat;

Lisätiedot

Lasten turvalaitteet 1

Lasten turvalaitteet 1 Lasten turvalaitteet 1 Nollavisio: Ettei yksikään lapsi kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä Lapsille turvallisen liikenneympäristön suunnittelun lähtökohdaksi lapsen ominaisuudet ja sietokyky.

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012 Turvauutiset kouluille Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Opettaja, tule liikennekasvatuksen seminaariin!..................... 3 Oppia ikä kaikki..................................... 5 Rattijuopumus puhututtaa................................

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 18.5.2015 VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet Aineisto Raportin aineistona

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Turvallinen mopoilu Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa Loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä suuri KUOLLEET

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Ideoita liikenneaiheen käsittelyyn

Ideoita liikenneaiheen käsittelyyn Ohjaajille Ideoita liikenneaiheen käsittelyyn nuorten ryhmissä www.liikenneturva.fi 1 Hyödynnä luontevat tilanteet Liikenne liittyy monin tavoin nuorten elämäntilanteeseen ja vapaa-ajan viettoon. Nuorten

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

LIIKENNETURVA. Sirpa Rajalin. Kuva 1 HYVÄT SEMINAARILAISET. Turvallisuustilanne ja tavoite. Kuva 2

LIIKENNETURVA. Sirpa Rajalin. Kuva 1 HYVÄT SEMINAARILAISET. Turvallisuustilanne ja tavoite. Kuva 2 LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin Kuva 1 HYVÄT SEMINAARILAISET Turvallisuustilanne ja tavoite Kuva 2 Liikenne heijastaa kansantalouden muutoksia. Talouden heikkenemisen myötä ajamisen määrä eli altistus kuolonkolareille

Lisätiedot

Ohjaajille Ideoita liikenneaiheen käsittelyyn nuorten ryhmissä

Ohjaajille Ideoita liikenneaiheen käsittelyyn nuorten ryhmissä Ohjaajille Ideoita liikenneaiheen käsittelyyn nuorten ryhmissä www.liikenneturva.fi 1 Hyödynnä luontevat tilanteet Liikenne liittyy monin tavoin nuorten elämäntilanteeseen ja vapaa-ajan viettoon. Nuorten

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

LIIKENNEKASVATUS

LIIKENNEKASVATUS <PVM> LIIKENNEKASVATUS Liikennekasvatus 1. Liikennekasvatus 2. Turvallisuus taataan perustuslaissa 3. Liikenneonnettomuus on monen tekijän tulos 4. Kunnan liikenneturvallisuustyön suunnitelma 5. Liikennekasvatussuunnitelman

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

FIKSU ANTAA TILAA - AJETAAN IHMISIKSI

FIKSU ANTAA TILAA - AJETAAN IHMISIKSI FIKSU ANTAA TILAA - AJETAAN IHMISIKSI Pääkaupunkiseudulla järjestetään syksyn alkajaisiksi kampanja Fiksu antaa tilaa. Ajetaan ihmisiksi. Kampanja keskittyy kehäteiden ja keskustojen liikenteeseen. Joustavan

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet lkm Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet kuollut loukkaantunut omaisuusvahinko lkm lkm % Koulutustilaisuus ammattiautoilijoille: Tiistaina 31.7.2001

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Sisältö JOHDANTO Kuljettajaopetuksen tavoitteet Opetukselliset periaatteet Opetuksen järjestäminen käytännössä TEORIAOPETUS AJO-OPETUS OPETUSLUPA

Lisätiedot

Ihmisen mittainen. Ihmisen mittainen LIIKENNE

Ihmisen mittainen. Ihmisen mittainen LIIKENNE Ihmisen mittainen Ihmisen mittainen LIIKENNE Suomalainen liikenteen turvavisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. 2

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA

ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA Ennakoiva ajaminen mitä se on? Muut kuljettajat ajoneuvoineen Liikenneympäristö olosuhteet Kuljettaja Ajoneuvo Kevytliikenne - Järjestää itselle Pelivaraa

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

TARKKAILIJA VON KAARA

TARKKAILIJA VON KAARA TARKKAILIJA VON KAARA Tavoite: Oppilaat tiedostavat henkilöautojen hallitsevan aseman jokapäiväisessä elämässämme. Verrata henkilöautojen suosioita muihin liikkumistapoihin. Osoittaa, millä perusteella

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master kampanjaviikko Tutkimus suomalaisten asenteista RIF- Tammikuu 0 Mari Keränen Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tausta: Zeeland haluaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS Poliisit kevyen liikenteen turvana - Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 28.- Jussi Päivänsalo ylikomisario ASENNE. Viisitoista vuotta bussia ajanut vantaalainen Markku

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot