2/2012 ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille sask suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus TYÖ, TERVEYS, TURVALLISUUS.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2012 ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille sask suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus TYÖ, TERVEYS, TURVALLISUUS."

Transkriptio

1 TYÖMAANA MAAILMA 2/2012 ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille sask suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus TYÖ, TERVEYS, TURVALLISUUS. Vaateyritysten vastuu Bangladesh Talkoomatkat

2 JOULUKUU 2012 Toimitus Aleksi Vienonen vastaava päätoimittaja Anna Berghäll Toimitussihteeri Ulkoasu Iiro Törmä Kannen kuva Taslima Akhter, Bangladesh Kirjapaino Miktor Oy, Helsinki 2012 Painos Julkaisija Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Lintulahdenkatu 10, Helsinki p fax issn Työmaana Maailma postitetaan SASKin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille, jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton. Lehden tuotantoon ja julkaisemiseen on saatu Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötiedotustukea. Sisältö 2/ Pääkirjoitus: Meillä menee liian hyvin Aleksi Vienonen 6 Taitaa olla vähän korjattavaa meilläkin Kimmo Lehtonen 10 Koskemattomat George PT 12 Kyberkulit taivaan porteilla Tarun Kanti Bose 14 Katkera paluu Saila Saaristo 16 Paljon porua, vähän villoja Outi Moilala 19 YK selkeytti yritysvastuuta Outi Moilala 20 Parempaa työtä Maippi Tapanainen 22 Halpuuden hinta Anna Berghäll 24 Real korvaa euron Latinalaisessa Amerikassa Nuno Beirão Vieira 26 Silmät avoinna maailmalle Aleksi Vienonen 28 Che Olli Anna Berghäll 30 Edunvalvonta ja solidaarisuus samassa paketissa Birgitta Suorsa 31 Kun on viiniä ja toivoa, kaikki on mahdollista Jonna Söderqvist anna berghäll

3 Pääkirjoitus /// Aleksi Vienonen Meillä menee liian hyvin Syksyllä on korostettu, kuinka synkeältä Suomen talous näyttää. Äänestysaktiivisuuttakin on päivitelty. Kunnallisvaalien äänestysprosentti oli historiallisen matala. Talvivaaran kaivostakin on kauhisteltu. Moni suomalainen on joutunut talouskriisin takia irtisanotuksi se on ollut työmarkkinoiden suurin uutinen. Näistä uutisista voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: meillä menee hiton hyvin. Suomen historiassa äänestysaktiivisuus on ollut korkeimmillaan silloin, kun maassa menee todella huonosti. Kun ihminen on vihainen ja huolissaan asemastaan, hän nousee barrikadeille tai ainakin äänestää. Kun hänellä on asiat hyvin, kaikki toimii ja lähikaupasta saa maitoa, hän on tyytyväinen. Silloin voi vaikkapa nukkua. Lähikauppa on auki, äänestää tai ei. Työttömyyskään ei aina haittaa, kun toimeentulo on turvattu. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tulee, vaikka ei äänestäisi. Sen saadakseen ei enää tarvitse kuulua edes liittoon. Työttömyyskassan jäsenyys riittää. Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat ympäristöongelmat ovat vakavia, mutta ne eivät ole mitään verrattuna kaivosteollisuuden ongelmiin Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Talvivaarassa on kuitenkin piirteitä kehitysmaiden kaivosteollisuudesta: suuryritys pyrkii maksimoimaan voittonsa ihmisistä ja ympäristöstä piittaamatta. Tästä on vielä pitkä matka esimerkiksi kiinalaisten kaivosten toimintatapoihin Afrikassa. Edellisessä Työmaana maailma -lehdessä toukokuussa oli artikkeli, joka kertoi, kuinka sambialaisella kaivoksella kiinalaiset kaivospomot ovat surutta ampuneet mielenosoittajia ja lakkoilijoita. Ampujia ei koskaan asetettu syytteeseen. Uudelleen voimaa saavasta taantumasta johtuvat lomautukset, irtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat toki ikävä asia, mutta nekin osoittavat, kuinka hyvin suomalaisella palkansaajalla asiat ovatkaan. Kun työt menevät alta, oppii huomaamaan, kuinka tehokkaita ja hienoja työttömyyden varalle rakennetut turvaverkot ovat. Meillä kenenkään tulot eivät tipu nollaan ellei sitten ole niin saamaton, ettei saa te-toimiston, Kelan ja työttömyyskassan lomakkeita täytettyä. Tiedän tämän, koska jouduin itsekin rakennemuutoksen uhriksi. Olin pienessä uutistoimistossa töissä ja menetin työpaikkani. Mediaalaa myllertää sama ilmiö kuin paperiteollisuuttakin: paperille painettu viestintä on katoamaan päin eikä nettiuutisten tekeminen vaadi yhtä suurta kirjoittavien toimittajien armeijaa kuin perinteiset sanomalehdet. En tippunut tyhjän päälle. Meillä on asiat niin hyvin, että emme tajua, miksi ne ovat hyvin. Jok ikinen hyvä asia tässä maassa ja maailmassa on tavalla tai toisella taistelemalla ansaittu. Suurin osa tavallista kansaa koskettavista hyvistä asioista ja arkea parantavista seikoista on tullut tavalla tai toisella ammattiliittojen ja palkansaajajärjestöjen vaatimuksesta. Vaatimukset ovat olleet sellaisia, että niitä varten on pitänyt nousta barrikadeille, pitänyt lakkoilla tai vähintäänkin lakon uhka on ollut olemassa. Miltä esimerkiksi tuntuisi ajaa suomalaisella maantiellä, jos ay-liike ei olisi taistellut ammattikuljettajille riittäviä lepoaikoja? Vastauksen tähän kysymykseen löytää Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n lehden marraskuun numerosta (nro 13). Lehdessä julkaistiin hieno ja koskettava Hilkka Ahteen reportaasi Länsi-Afrikasta. Aamun sarastaessa alkanut hikinen matka Togon rajalle keskeytyy yllättäen noin tunnin ajomatkan jälkeen. Syy selviää pian: kaksi rekkaa on törmännyt toisiinsa. Maasturilla kolaripaikan ohittaminen onnistuu vaivalloisesti pellon pientareen kautta. Näky on lohduton. Autot ovat romuttuneet muodottomiksi möykyiksi. Hauta on jo kaivettu valmiiksi muiden kuljettajien toimesta. Paikallisten arvioiden mukaan onnettomuus johtui rattiin nukahtamisesta. Syynä väsymykseen on paikallisten kuljetustyönantajien ahneus. Levolle ei anneta sijaa. työmaana maailma 2/2012 3

4 heli hirvelä/nenäpäivä SASKille uusi toimisto Latinalaiseen Amerikkaan SASK käyttää Nenätuotot liittojen vahvistamiseen Nepalissa, Bangladeshissa ja Intiassa. Nenäpäivällä ennätystulos Nepalilaisessa tiilitehtaassa työntekijöiden pitää saada päivässä aikaiseksi tuhat tiiltä. Päivät venyvät usein jopa 14-tuntisiksi, vaikka tiilentekijäperheiden lapset auttavat vanhempia koulun jälkeen. Tuhat tiiltä päivässä tarkoittaa noin 5,5 euron päiväpalkkaa perheelle. Työ on mahdollista vain kuivalla kaudella, siksi kuuden kuukauden tulojen pitää riittää koko vuodeksi. Työ on äärimmäisen raskasta. Pöly ja kuumuus tekevät työolot epäinhimillisiksi erityisesti lapsille. Yleisradion ja järjestöjen yhteisen Nenäpäivän tuella SASK vahvistaa paikallisia ammattiliittoja Nepalissa, Intiassa ja Bangladeshissa, jotta ne voivat ajaa tehokkaasti työelämän oikeuksia sekä edistää työllisyyttä ja kunnollisia työoloja rakennus- ja puualoilla. Konkreettisia tavoitteita ovat ammattiliittojen kehittäminen ja jäsenhankinta, työehtosopiminen, vaikuttamistyö päätöksentekijöihin päin sekä koulutuksen tarjoaminen lapsityöläisille. Lapsille työolosuhteiden parantuminen voi tarkoittaa myös sitä, että he saavat ilmaista peruskoulutusta ja terveystarkastuksen lapsityöläiselle tarkoitetuissa kouluissa. Nenäpäivä tuotti tänä vuonna ennätystuloksen, miljoonaa euroa. Keräystuotto jakautuu yhdeksän kehitysyhteistyöjärjestön kesken. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka. riitta soveri/sask SASKin hallitus on marraskuussa 2012 nimittänyt Latinalaisen Amerikan uudeksi projektikoordinaattoriksi Patricio Sambonino Riveran. Samboninon kotimaa on Ecuador, johon myös SASKin kuudes aluetoimisto perustetaan. Sambonino tulee SASKiin Hollannin ay-keskusjärjestön FNV:n kehitysyhteistyötä tekevästä Mondiaalista, jonka maakoordinaattorina hän on viimeksi työskennellyt Kolumbiassa. Hän aloittaa ensin osa-aikaisella työajalla, ja syksyllä 2013 sataprosenttisella työajalla. SASKin muut aluetoimistot ovat Filippiineillä, Mosambikissa, Panamassa, Nepalissa ja Ghanassa. SASKissa on myös uutena assistenttina aloittanut Minna Hokkanen Riikka Vasaman siirryttyä toimitsijatehtäviin Puuliittoon. Hokkanen on aiemmin työskennellyt JHL:n kansainvälisessä yksikössä. 4 työmaana maailma 2/2012

5 sask Yhteiskuntavastuusta opaskirja ay-aktiiveille Meidän yhtiöllämme on eettinen ohjeisto. Mutta mitä siinä sanotaan? Lecto veniet re lignatiorunt faceati strument. Borest quiant quis re parume doloremped enis Moni meistä on viime vuosina kysynyt itseltään ja muilta, mitä yritysten yhteiskuntavastuu on. Joitakin näkemyksiä tähän löytyy oppaasta, jonka SASK on yhteistyössä Into Kustannuksen kanssa juuri julkaissut. Teos pohjautuu keskeisiltä osin Irlannin ammatillisen keskusjärjestön ICTU:n oppaaseen Corporate Social Responsibility a Guide for Trade Unionists vuodelta 2006 ja sen on Suomen oloihin soveltaen toimittanut Suvi Sajaniemi. SASKin viestinnässä opasta on päivitetty vielä 2012 syksyn aikana. Hauskan ulkoasun on tehnyt Iiro Törmä. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on pitkään suhtautunut torjuvasti yhteiskuntavastuun käsitteeseen. doluptaque mos ant endae On sectotat ajateltu, erchit eum että se on vain kokoelma dernam nis pieniä sam, teculpa ja ruptas imagon nieni ium kiillotukseen facium andunt qui is eosantiis dolor aut modic tem sunt sopivia hyväntekeväisyyseleitä, aligenis dolo comnis ament. ja todellinen ongelmanratkaisu Eque aute ventior tuotannossa eperumquibus accus jää sim assum julistusten asteelle. Tämä arunto tem opas que plamus ei yritä minus antaa del mil ius helppoa nos ilitibus vastausta esittämäänsä receata tisquia evelesequia kysymykseen. quiducillaut officidunt Tarkoitus on doluptam ipsapita coriberita voluptati doluptum rem dolore et facestium rest pla doluptatur sunt audi antaa eväitä corem tiedonhankintaan: re moluptate occae voluptatur. oppaaseen on koottu tiivis taustatietopaketti yhteiskuntavastuukeskustelun lähihistoriasta ja muutamista keskeisistä hankkeista, joilla vastuullisuuden periaatteita on yritetty siirtää käytännön toiminnaksi. Kirja aloittaa kustannusyhteistyön SASKin ja Inton välillä. Opasta voi tiedustella Intosta. suvi sajaniemi (toim.) mitä on yritysten yhteiskuntavastuu? opas ay-aktiiveille suvi sajaniemi (toim.) mitä on yritysten yhteiskuntavastuu? Opas ay-aktiiveille ILO: Risuja ja ruusuja Kansainvälinen työjärjestö ILO on nimennyt viisi maata, joiden tilannetta se pitää huolestuttavimpana järjestäytymisvapauden kannalta. Maat ovat Argentiina, Kambodzha, Etiopia, Fidzi ja Peru. ILOn järjestäytymisvapauden komitea tutki 32 tapausta, joissa järjestäytymisvapaus, oikeus neuvotella kollektiivisesti sekä sosiaalidialogi olivat vaakalaudalla. Mainituissa maissa oli kysymys mm. työntekijöiden kuolemista (Argentiinassa) ja ayjohtajien murhista (Kambodzhassa ja Perussa). Etio piassa neljä vuotta sitten perustettua opettajien ammattiliittoa ei vielä ole rekisteröity, mikä käytännössä tarkoittaa, että se ei voi toimia. ILOn komitea kehotti Etiopian hallitusta pikaisesti hyväksymään liiton rekisteröimishakemuksen. Komitea myös ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että Kolumbiassa ja Perussa oli reagoitu sen suosituksiin ottaa takaisin töihin ay-jäsenyytensä vuoksi irtisanottuja työntekijöitä. Algeriassa oli niin ikään napakoiduttu ammattiliittojen rekisteröinnissä. Carrefourin ammattiliitto etenee Kolumbiassa Ay-oikeudet etenevät Kolumbiassa, joka on yleensä otsikoissa aktiiveihin kohdistuvan väkivallan ja ammattiliittojen polkemisen vuoksi. Carrefour-vähittäiskauppaketju ja palvelualojen kansainvälinen ammattijärjestö UNI ovat saaneet aikaan kaksivuotisen työehtosopimuksen, joka kattaa työntekijää. Satojen vierailujen aikana 72:een Carrefourin myymälään muodostui käsitys siitä, mitä työntekijät tarvitsevat. Mukana oli Carrefourin vuosi sitten perustetun ammattiliiton lisäksi SASKin pitkäaikainen kumppani Escuela Nacional Sindical. Kampanjan ansiosta myös Carrefourin ammattiliiton jäsenhankinta tehostui ja liittoon on tullut tuhansia uusia jäseniä. Sopimus tuo työntekijöille kokonaan uuden palkka-asteikon, loma-ajan palkan ja joulubonuksen. Carrefourille sopimus maksaa 5,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (n. 4,3 miljoonaa euroa) vuodessa. Ammattiyhdistysoikeuksiin saatiin seuraavat parannukset: luottamusmiesten aseman turvaaminen lailla, oikeus tehdä luottamustoimeen liittyviä asioita työajalla ja esimerkiksi oikeus saada luottamusmies mukaan keskusteluihin, joita voidaan joutua käymään silloin, kun kassa ei päivän päätteeksi täsmää. Carrefourin liitto on onnistunut saamaan jäsenikseen niin paljon työntekijöitä, että sillä on nyt oikeus edustaa kaikkia kaupan alan työntekijöitä. Työehtosopimus koskee tällä hetkellä vain Carrefouria. Latinalaisessa Amerikassa työntekijät ovat useimmiten järjestäytyneet yrityskohtaisesti eivätkä alakohtaisesti kuten Suomessa. Ranskalainen Carrefour on maailman toiseksi suurin vähittäiskauppaketju amerikkalaisen Wal-Martin jälkeen. Sillä on noin myymälää 30 maassa, ja se työllistää yli ihmistä. Hiljattain Carrefourin Kolumbian-hypermarketit osti chileläinen Cencosud. Kaksivuotinen työehtosopimus on katkolla tämän vuoden lopussa, ja jatkosta neuvotellaan. SASKille uudet nettisivut SASK uusii vuoden vaihteessa nettisivunsa. Tarkoituksena on, että uusilla sivuilla tulee entistä selvemmin esille järjestön ydintoiminta eli kehitysyhteistyöhankkeet. Uudet sivut palvelevat sivujen käyttäjiä entistä paremmin. Niissä on panostettu paljon visuaalisuuteen sekä siihen, että nettisivut aukeaisivat hyvin kaikilla erilaisilla nettiselaimilla ja mobiililaitteilla. Uudistus oli välttämätön. Sivut olivat vanhentuneet. Ne toimivat huonosti älypuhelimella tai tabletilla, vt. viestintäpäällikkö Aleksi Vienonen sanoo. Jatkossa myös Työmaana maailma -lehti löytyy e-lehtenä uusilta nettisivuilta. Uutena sivuille tulee myös karttatoiminto, jota voi käyttää SASKin hankkeiden selaamiseen. Kartta löytyy heti etusivulta. Sivuilla on pyritty myös jonkin verran vääntämään rautalangasta, että SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyöjärjestö. Tämä perustieto on hukassa yllättävän monella ay-liikkeen aktiivillakin, Vienonen jatkaa. työmaana maailma 2/2012 5

6 Taitaa olla vähän korjattavaa meilläkin Viisi vuotta sitten Nicaraguassa hyväksytty laki työterveydestä ja -turvallisuudesta toi liitot neuvottelupöytiin myös muissa kuin turvallisuutta koskevissa asioissa. teksti ja kuvat: Kimmo Lehtonen, managua ja malpaisillo Asukasmäärältään Haminan kokoisessa Malpaisillon kaupungin keskustassa puhelinasentaja aloittaa nousun tikkailla kohti hämähäkin seittiä muistuttavaa sähköpylvään päätä. Ylhäälle päästyään hän kiinnittää turvavyön tolppaan ja alkaa setviä kaapelivyyhtiä. On kuuma puolipäivä, aurinko porottaa suoraan yllä, ja keskellä yhtä kaupungin vilkkaimmista risteyksistä mopotaksit, pyöräilijät, vihannesmyyjät, jalankulkijat ja autoilijat kiirehtivät joka suuntaan viistäen kaikilta sivuilta keskellä väylää olevia asentajan tikkaita. Hetken näyttää siltä, kuin asentajan ote kirpoaisi hänen kurottaessaan käsillään kollegansa katolta viskaamaa kaapelia ja mies lentäisi johtosekamelskan seasta kaaressa selälleen tiehässäkän keskelle. Mutta ei. Tyynesti mies kiinnittelee kaapelinsa muiden sekaan ja laskeutuu tottuneesti alas tikapuita. Ei ole meikäläiselle koskaan sattunut pahempaa, sanoo teleyhtiö Claron palkkalainen hymyillen pakatessaan tikkaita neliveto-hiluxin lavalle. Hän valaisee uteliasta, että varustukseen kuuluu myös kypärä ja pyörtymisen tai tajuttomuuden varalta turvavaljaat. Kokenut ammattimies, kuten hän, ei nyt ihan kaikkea aina päällensä vedä tolppaan kiivetessään, mutta kyllä varusteet hänen mukaansa autosta löytyvät. Mies näyttääkin sitten aidosti hämmästyneeltä, kun takapenkin takaa ei löydykään muuta kuin pieni mitättömän näköinen punainen ensiapupaketti. Hetken hän näyttää huvittuneelta, mutta sitten heti perään hiukan huolestuneelta onhan vieressä toimittaja lehtiö kädessä ja kamera olalla. Mitäs jos pistän juttuun, että kypärä jäi tällä reissulla konttorille, mutta asentajalla oli sentään turvakengät jalassa tolppaan kiivetessä, kevennän hiukan vaivautunutta tunnelmaa. Asentaja nyökkää naurahtaen kompromissin merkiksi ja auton ohjaimiin hypätessään hän pyytää itseään kutsuttavan kuitenkin jutussa vain Hilarioksi, por si acaso kaiken varalta. Ajattelun muututtava ay-liikkeessä Nicaraguassa kaikilta osapuolilta puuttuu vielä paljon tietoisuutta koko aiheesta, olemme työterveys- ja -turvallisuusasioissa vasta alussa, sanoo johtava työhyvinvoinnin tutkija, tohtori Aurora Aragón UNAN-yliopiston (Universidad Nacional de Nicaragua) lääketieteen tiedekunnasta. Aragón koordinoi tällä hetkellä yliopiston alaisen tutkimuskeskuksen CISTAn ja yhden keskusjärjestön CST-JBEn yhteistä PROSSTRABhanketta (Promoción de Salud y Seguridad de los Trabajadores), jonka kautta tietoisuutta työturvallisuudesta pyritään koulutuksen ja vaikuttamistyön kautta lisäämään. Hanke saa tukea muun muassa yhdysvaltalaiselta GHETSiltä ja Maailman työjärjestön ILOn puitteissa toimivalta NETWORKiltä. Tavoitteemme hankkeessa on hyvin selvä: pyrimme vaikuttamaan kaikilla talouden ja yhteiskunnan sektoreilla koulutuksen ja valistuksen keinoin siihen, että työperäisten sairauksien ja työtapaturmien määrät saadaan tulevaisuudessa laskemaan. Ajattelutavan tulee muuttua, Aragón sanoo. Ay-liikkeen tulee nähdä työläisten etujen puolustaminen pelkän palkkataistelun sijasta työläisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sen mukaisten etujen ajamisena, terveys- ja /////////////////////////////////////// Työterveydessä ja -turvallisuudessa ollaan Nicaraguassa vasta alussa. työministeriön tulee lisätä kapasiteettiaan ja reagointikykyään työturvallisuusasioissa ja yrittäjien tulisi nähdä työntekijöiden turvallisuus ja terveys hyvänä sijoituksena eikä kuluna. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on Aragónin mukaan menty kuitenkin lähes nollatilanteesta jonkin verran eteenpäin, huolimatta maan köyhyystilanteesta, työttömyydestä, epävirallisen sektorin suuruudesta ja alhaisista palkoista. Tulokset näkyvät ennen kaikkea työturvallisuudesta koulutetun väen määrässä, sillä se on viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa, hän sanoo. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut siihen, että työperäisten sairauksien tai onnettomuuksien määrä olisi vähentynyt, Aragón muistuttaa. Hänen mukaansa juuri siksi paljon on kiireellistä tehtävää varsinkin työministeriöllä, jolla on päävastuu koko työterveys- ja turvallisuustoiminnasta. Ministeriöltä puuttuu edelleen paljon resursseja, vaikka heidän työnsä on toki kehittynyt huomattavasti sen jälkeen, kun työturvallisuuslaki hyväksyttiin parlamentissa vuonna Ay-toiminnalle lisäpontta Asiat ovat siis tohtori Aragóninkin mielestä edenneet positiiviseen suuntaan. Hänen lisäkseen myös (pitkälti sandinistijohtoinen) ay-liike antaa jonkinlaista tunnustusta sandinistihallituksen asenteesta ja työministeriön pyrkimyksestä ottaa sarvista härkää työturvallisuuskysymyksissä. Lain hyväksynnän jälkeen kolmikantayhteistyö työntekijöiden, yrittäjien ja työministeriön välillä on viimeinkin ottanut tuulta, sanoo Roger Barrantes, keskusjärjestö CST-JBE:n pääsihteeri. Hän antaa tunnustuksen työministeriön viranomaisten tekemälle konkreettiselle työlle, kuten lisääntyneille tarkastuskäynneille yrityksissä. 6 työmaana maailma 2/2012

7 Luotettavat tilastot kaiken A ja O Työministeriön lisäksi Nicaraguan kansallinen sosiaaliturvalaitos INSS tekee tilastoja sairauksista, työtapaturmista ja onnettomuuksista, mutta molemmat ovat työhyvinvoinnin tutkija, tohtori Aurora Aragónin mukaan puutteellisia eikä niitä ole tehty TTT-näkökohdista käsin. INSSin tilastot suunnitellaan tulevaa eläkkeenmaksua silmällä pitäen. Nicaraguassa tilastoihin täytyy suhtautua varauksella, sillä ne eri lähteissä heittävät usein pahastikin häränpyllyä. Hallituksen ja sen ministeriöiden tilastoja leimaa usein vahva propagandan maku ja poliittinen tarkoitushakuisuus. Usein jo pikaluennalla niistä näkee, että ne ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia ja luvut eivät täsmää. Jotain osviittaa kuitenkin pääjutussa esitettyjen lukujen tueksi: Työministeriön uusimman tilaston mukaan vuoden 2012 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla tapahtui työperäistä onnettomuutta (joista johti kuolemaan) yhteensä yrityksessä. Työturvallisuuteen liittyviä tarkastuskäyntejä tehtiin kaiken kaikkiaan Ne koskettivat :tä työntekijää, joista 37 prosenttia oli naisia. Nicaraguan keskuspankin laskelmien mukaan aktiivinen työikäinen väki muodostaa noin 42 prosenttia väestöstä eli työikäisiä on noin 2,5 miljoonaa. Eri lähteiden mukaan työikäisistä noin prosenttia työskentelee epävirallisella sektorilla ja vain noin joka viidennes, vajaat , kuuluu sosiaali- ja eläketurvan piiriin. Johtopäätöksenä tästä voi nopeasti vetää, että valtaosa TTT-peräisistä sairauksista ja onnettomuuksista menee normaalien sairaustapausten tiliin, päätyy sairaaloiden ylläpitämiin potilastiedostoihin eikä siten kirjaudu sen koommin sosiaaliturvaviranomaisen kuin työministeriönkään tilastoihin. Bluefieldsin sataman ahtaajat kantavat hiilisäkkejä. He ovat noin 2 miljoonan muun epävirallisella sektorilla työskentelevän lailla täysin ilman mitään sosiaali- ja eläketurvaa. työmaana maailma 2/2012 7

8 Ay-johtaja Barrantes antaa tunnustuksen hallituksen TTT-työlle. Barrantes myöntää auliisti sen, että ay-liikkeen visio ei aiemmin ollut selkeä työturvallisuuden suhteen. Työläisten terveyttä ei juuri aiemmin ajateltu, keskityimme vain palkkoihin. Järjestökettuna Barrantes ymmärtää myös, että uusi laki antaa ammattiliitoille uusia mahdollisuuksia voimistaa läsnäoloaan työpaikoilla ja samalla omaa organisaatiotaan. Vapaatuotantovyöhykkeillä, tehtaissa, valtion ja kuntien instituutioissa, siis kaikissa yrityksissä tulee valita työterveys- ja turvallisuuslautakuntaan yksi työntekijöiden ja yksi työnantajan edustaja per 50 työpaikkaa. Jos työpaikalla ei ole minkään ammattiliiton edustusta, työntekijöiden edustaja tulee valita työntekijöiden äänestyksellä. Tämä lieneekin käytäntö valtaosassa yrityksiä, sillä järjestäytymisprosentti Nicaraguassa on 1 4:n luokkaa, lähteestä riippuen. Työterveys- ja -turvallisuuslautakunnan jäse ninä ja lain suomin oikeuksin ay-aktiivit joka tapauksessa voivat toimia työläisten etuja puolustavana etujoukkona. Yrityksen tai tehtaan koko toiminta voidaan pysäyttää, jos sen turval- /////////////////////////////////////// Yrityksen tai tehtaan koko toiminta voidaan pysäyttää, jos sen turvallisuudessa on havaittavissa vakavia puutteita. lisuudessa on havaittavissa vakavia puutteita. Tämä uusi suuntautuminen vaatii nyt liittoja voimistamaan läsnäoloaan työpaikoilla sekä myös työministeriön johtamassa laajapohjaisessa kansallisessa työturvallisuuskomiteassa. Komitean toimintaan osallistuu valtion muita instituutioita, yritysmaailman keskusjärjestön ja sen eri organisaatioiden edustajia sekä muun muassa yliopistojen asiantuntijoita. Siinä elimessä meidän täytyy kyetä luomaan viiden vuoden kansallinen toimintasuunnitelma, jonka onnettomuuksia saadaan todella vähennettyä, Barrantes sanoo. Ongelmana ulkomaiset yritykset Tunnustukset eteenpäinmenosta otetaan työministeriön pääkallopaikalla Managuassa vain muutaman sadan metrin päässä keskusjärjestön toimitalosta vastaan hillityn kiitollisena. Ennen lakia työterveyttä ja -turvallisuutta yritettiin toteuttaa noin 30 erilaisen säädöksen ja määräyksen avulla. Ne oli johdettu kansallisesta työlainsäädännöstä ja ILOn sopimuksista. Se ei ollut oikein hyvä pohja kehittää turvallisuuskulttuuria, selvittää työministeriön TTT-asioiden päällikkö Jorge Luís Hernández. Ja kun meillä ei ole ollut onnettomuuksien tai sairauksien ehkäisyyn tähtäävää kulttuuria ylipäätään, hän huudahtaa. Monet yrittäjät ovat Hernándezilta tiedustelleet kyllästymiseen saakka, että mitä he tästä kaikesta oikein hyötyvät. Mutta hän näkee, että aivan viime aikoina yrittäjien asenne on muuttunut myönteisempään suuntaan. Monilla yrityksillä on jo käytössä omat työturvallisuustilastot ja kontrollimenetelmät. Ongelmallisina tapauksina Hernández mainitsee erityisesti ulkomaiset yritykset, jotka eivät halua toimia Nicaraguan lakien mukaan. Siihen joukkoon hän sandinistihallinnon virkamiehenä laittaa tanskalaisen tuulienergiayhtiön ohella myös venezuelalaisen yrityskulttuurin, joka on valloillaan valtiollisen yhteistyön eri hankkeissa. Tulosta on hänen mukaansa kuitenkin saatu aikaan sandinistipresidentti Daniel Ortegan ensimmäisellä (uudella) hallintokaudella Viidessä vuodessa ministeriöstä käsin tehtiin TTT-tarkastuskäyntiä. Edeltäneet uusliberalistiset hallitukset tekivät kymmenessä vuodessa 6000 käyntiä. Avullamme on muodostettu myös ennätysmääriä työsuojelulautakuntia työpaikoilla, neuvonta on lisääntynyt ja melkein työn- Yritykset: Työterveys ja -turvallisuustoiminnaksi katsotaan Nicaraguan laissa yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kaikki työntekijöiden, yrittäjien ja viranomaisten yhteinen toiminta, joka pyrkii pienentämään sellaista riskiä, joka voisi johtaa kuolemaan, terveyshaittoihin, loukkaantumiseen, vahinkoon tai muuhun menetykseen. Ja tätäkö vastustettaisiin yrityksissä? hämmästelee Nicaraguan Teollisuuskauppakamarin neuvonantaja, asianajaja Kenya Sánchez. Yrityksillä ei ole mitään TTTlakia ja sen täytäntöönpanoa vastaan, hän vakuuttaa. Sánchez edustaa kamaria työturvallisuusasioita käsittelevissä yhteistyöelimissä. Kansallisessa TTT-komiteassa Nicaraguan yrittäjien edustus on niin ikään annettu kauppakamarille. Tämähän on tärkeä asia yrityksille myös siksi, että kun ne vievät tuotteita ulkomaille tai toimivat siellä, niiden pitää saada sertifikaatit myös työturvallisuusasioissa kansainvälisten standardien mukaisesti, Sánchez painottaa. Sánchez esittää vakuudeksi listan asioista, joita kauppakamari tukee parhaillaan. Erityisesti siellä ollaan kiinnostuneita työministeriön kehittelemästä tapaturmia raportoivasta sähköisestä järjestelmästä, jonka avulla yritykset pääsisivät ilmoittamaan onnettomuuksista verkossa. Olemme olleet lisäksi aktiivisesti mukana kouluttamassa kauppakamarin jäsenyrityksiä yhdessä Nicaraguan katolisen yliopiston UNICAn kanssa. Varsin innokkaasti Hernández puhuu tunnustuksista, joita jaetaan uuden lain noudattamisessa kunnostautuneille yrityksille. Palkinnoista päättää vuosittain kansallinen työturvallisuus- ja -terveyskomitea keväällä palkinnon sai Gru- 8 työmaana maailma 2/2012

9 Ei vain ikävä kulu "Mitä terveempinä työntekijäni ovat työpaikalla, sitä paremmin he työtään tekevät", sanoo autonvuokrausyrityksen omistava Silvio Alvarado Lugo. po Pellasin työntekijän sokeriruokotehdas San Antonio, joka oli vuosia negatiivisessa julkisuudessa. Tehdas käytti vielä 80-luvulla tuholaismyrkky Nemagonia. Se aiheutti sairauksia, jotka ovat ulottuneet aina jälkipolviin asti. Edelleenkin Managuan keskustassa pitää telttaleiriä satakunta perhettä, jotka vaativat korvauksia Pellasilta. Tämä asia kuuluu jo historiaan, Sanchez toteaa kuivasti. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Pellasissa ei ole pitkään aikaan tapahtunut onnettomuuksia, ja että yritys on hoitanut esimerkillisesti työterveydenhuollon ja turvallisuuden lisäksi myös työsopimukset ja TTT-koulutukset. Yrityksen palkitseminen on Sánchezille mieleen, sillä se tukee hänen visiotaan vientiä harjoittavien yritysten kansainvälisistä laatukriteereistä myös työturvallisuusasioissa. Pellasin tehtaan tuotteisiin kuuluu paitsi raakasokeri, myös maailmalla hyvin myyvä rommi Flor de Caña. Työhyvinvointi kaikkien huoli Yrityksissä TTT:tä voidaan siis pitää, vaikka tohtori Aragonin vetämään hankkeeseen kirjattujen luonnehdintojen mukaisesti, yrityksen johdon tehokkaana työkaluna, jonka avulla voidaan minimoida kustannuksia ja lisätä yrityksen kannattavuutta. Tämä näkökulma miellyttää ainakin keskisuurta autonvuokrausbisnestä pyörittävää Silvio Alvarado Lugoa, jonka yrityksellä on miljoonan dollarin liikevaihto ja palveluksessaan 32 vakituista työntekijää. Tämä on ehdottomasti totta; mitä terveempinä työntekijäni ovat työpaikalla, sitä paremmin he työtään tekevät. Työturvallisuuden ja asiallisten työolosuhteiden ylläpitoa Lugo ei näe vain ikävänä kuluna yritykselle, mutta korostaa samalla, että yrityksen harteilla on vain osa kansalaisten hyvinvoinnin vastuusta. Työhyvinvoinnin saavuttaminen vaatii kaikkien yhteistyötä. Jos työntekijällä on kotona lapset sairaana ja ongelmia heidän hoitoonsaamisessaan, ei hän tule työpaikalle valmistautuneena. Kodin hyvinvointi täytyy ottaa myös laskuihin mukaan, hän sanoo. Lugo haluaa näyttää autojensa huoltoverstaan ja sen työolosuhteet. Kolme asentajaa huhkii avoimessa, mutta nicaragualaisittain asiallisessa verstaassa kuuman peltikaton alla. Miehet valittavat kuumuutta, mutta niin tekevät toki kaikki Nicaraguassa. Miehet sanovat ymmärtävänsä sen, että polttavalle auringolle ei toki yrittäjäkään mitään voi. Vaikka sinkkikatto on suhteellisen ylhäällä, tilaan astuessa tuntuu kuin menisi saunaan. Johtaja Lugo etsii verstaan seiniltä palosammuttimia, mutta ei niitä löydä. Ei ole näkynyt enää aikoihin, taisivat mennä vanhaksi, yksi asentajista sanoo ja pyyhkii hikeä otsaltaan. Niinkö? hämmästelee johtaja. Taitaa olla vähän korjattavaa meilläkin, hän sitten mumisee tuskin kuuluvasti ja kääntää askeleensa kohti ilmastoitua toimistoaan. työmaana maailma 2/2012 9

10 Koskemattomat Intian kastittomilla on perinteisesti ollut mahdollisuus hankkia toimeentulonsa vain siivoamalla vessoja, lakaisemalla ja penkomalla jätteitä. Teksti: George pt Kuvat: Joe Thomas Intiassa noin 1,3 miljoonaa dalitia eli kastitonta siivoaa vessoja paljain käsin. He puhdistavat avovessoja ja kuivakäymälöitä ja käsittelevät ihmisten ulosteita ilman suojavarusteita. Kaupungeissa dalitit työskentelevät pääosin viemäriverkoston manuaalisen ylläpidon parissa sekä kadunlakaisijoina ja jätteenkerääjinä. He siivoavat sekä yksittäisten kotitalouksien vessoja että julkisia kuivakäymälöitä, avoimia tienvarsivessoja, rautatieasemia, julkisia sairaaloita ja muita julkisia tiloja. Lainsäädäntö ottaa voimakkaasti kantaa työmuotoa vastaan. Esimerkiksi vuonna 1993 astui voimaan laki, joka kielsi manuaalisen käymälöiden tyhjentämisen kokonaan. Kiellolla ei ole kuitenkaan onnistuttu lopettamaan toimintaa, vaan se on edelleen yleistä eri puolilla Intiaa. Mainospuheissa Gujarat on elinvoimainen osavaltio, jossa teollisuus kehittyy, talous kasvaa huimaa vauhtia ja jossa edistykselliset ajattelumallit saavat jalansijaa. Osavaltio on kuitenkin epäonnistunut käymälöiden käsintyhjennyksen lopettamisessa eikä se ole muutoinkaan onnistunut parantamaan kastittomien työntekijöiden työoloja. Alihankkijat siivoavat öisin Balmikit ovat eräs kastittomien yhteisö, joita kutsutaan halventavasti myös bhangeiksi eli vessanpesijöiksi heidän tekemänsä likaisen työn vuoksi. He ovat olleet jo vuosisatojen ajan eräs Gujaratin eristetyimmistä, sorretuimmista ja syrjäytetyimmistä ihmisryhmistä. Lujassa istuvan hindulaisen kastijärjestelmän pohjalla olevat balmikit ovat joutuneet sekä ylempien kastien että valtionvirastojen uhreiksi. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana pelkästään Ahmedabadin kaupungissa useita satoja viemäreissä työskenteleviä ihmisiä on kuollut kaasumyrkytykseen. Viemärien työntekijöiden kohtaloksi koituvat usein myrkylliset kaasut, hukkuminen, lihasten ja luuston sairaudet, vakavat ihotulehdukset, hengitystieoireet ja sydän- ja verisuonitaudit. Ahmedabadissa monet ammattijärjestöt ovat vetäneet kampanjoita käymälöiden tyhjentäjien, viemärityöntekijöiden ja muiden puhtaanapitotyöntekijöiden oikeuksien ja ihmisarvon puolesta. Eräs aktiivisimmin työntekijöiden oikeuksia ja suojelua sekä parempia palkkoja ajava järjestö on Ahmedabadissa toimiva Kamdar Swasthya Suraksha Mandal (KSSM). Järjestö muun muassa tukee useita viemärityöntekijöiden, puhtaanapitotyöntekijöiden ja käymälöiden tyhjentäjien ammattiliittoja. Järjestö on nostanut useita syytteitä Gujaratin korkeimmassa oikeudessa viemärityöntekijöiden surkeista oloista, alhaisista palkoista sekä työtapaturmia ja ammattitauteja aiheuttaneista työsuojelun laiminlyönneistä. KSSM:n johtaja H.P. Mishra kertoo, että dalitien oikeuksien puolesta on taisteltu jo pitkään, ja järjestö on ottanut toistuvasti yhteen valtionvirastojen ja tuomioistuinten kanssa. 10 työmaana maailma 2/2012

11 /////////////////////////////////////// Demirillä oli silikoosi, perinteinen kaivosmiesten sairaus. /////////////////////////////////////// Ay-liike työskentelee sen hyväksi, että näissäkin oloissa tunnistettaisiin työntekijöiden ihmisarvo ja työsuojelun tarve. Kesti yli kymmenen vuotta, ennen kuin oikeuslaitos puuttui tilanteeseen ja huomioi viemäri- ja käymälätyöntekijöiden surkeat työolot. Lopulta taistelu kantoi kuitenkin hedelmää ja tärkeä virstanpylväs saavutettiin, kun Gujaratin korkein oikeus ratkaisi vuonna 2006 jutun viemäri- ja käymälätyöntekijöiden hyväksi. Ratkaisussa julkisilta laitoksilta edellytettiin erilaisia toimia viemärien ylläpidon koneellistamiseksi, viemäri- ja käymälätyöntekijöiden ihmisarvon tunnustamiseksi ja työsuojelun parantamiseksi. H.P. Mishra huomauttaa, että vain pieni osa balmikeista työskentelee järjestäytyneellä sektorilla. Suurin osa heistä työskentelee Ahmedebadin kunnallisen yhtiön (Ahmedabad Municipal Corporation, AMC) alihankkijayrityksille. Alihankkijayritykset maksavat työntekijöille liian pientä palkkaa. Jotkut dalit-taustaiset työntekijät saavat ainoastaan rupiaa (0,7 1,4 euroa) päivässä viemärien siivoamisesta, teiden lakaisemisesta ja roskienkeruusta. Mishra kertoo, että Gujaratin korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen AMC ei enää palkannut työntekijöitä puhdistamaan viemäreitä. Ongelma ei kuitenkaan poistunut, sillä nykyään työn tekevät alihankkijayritysten salaa palkkaamat työntekijät, jotka työskentelevät öisin kaupunkilaisten nukkuessa. Ammattiliittoon kuuluvat työntekijät ovat kuitenkin rikkomuksia havaitessaan alkaneet tehdä niistä ilmoituksia liittoon, ja sääntöjä rikkovia yrityksiä on saatu kiinni itse teossa. Sosiaalinen paine estää koulunkäynnin Noin 57 euroa kuussa ansaitsevalla 45-vuotiaalla Ratilal Jivabhai Parmalilla on vaikeuksia saada tulot riittämään elämiseen. Hän kertoo, että työ on psyykkisesti raskasta eikä yhteiskunta tunnu välittävän balmikeista. Ratilal kertoo alueensa balmikien ruuankerjuuperinteestä (hak). Ruuanpyytäjiin suhtaudutaan ylimielisesti ja heidän lautasilleen viskotaan milloin mitäkin, myös vanhaa ja pilaantunutta ruokaa. Koska vaihtoehtoja ei ole, he syövät vastahakoisesti kaiken annetun ruuan. Moni on sairastunut pilaantuneesta ruuasta ja joutunut hankkimaan kalliita lääkkeitä ja maksamaan korkeita lääkärimaksuja. Ashish Mishra toimii vapaaehtoisena KSSM:ssä. Hän kertoo havainneensa, että balmikien kouluttautumisaste on ollut erittäin alhainen jo pitkään. Heidän työhönsä liittyvän sosiaalisen stigman vuoksi opettajat ja muista kasteista olevat oppilaat välttelevät heitä. Sosiaalisen paineen vuoksi useimmat dalit-taustaiset oppilaat jättävät jo peruskoulun kesken. 35-vuotias Harishbhai Guria on työskennellyt puhtaanapitotyöntekijänä AMC:llä viisi vuotta. Joka aamu hän siivoaa ulosteet ja roskat tiheään asutun slummialueen avoimesta tienvarsivessasta vain pitkä luuta apunaan. Guria kertoo, ettei hän ole saanut kunnallisyhtiöltä minkäänlaisia suojavarusteita, ei edes kumisaappaita tai hanskoja. Ilman suojavarusteita ja kunnon työkaluja työskentelevät työntekijät altistuvat erilaisille tulehduksille, ja Guriakin on sairaana tämän tästä. Gurian työnantajaa hänen terveytensä ei kiinnosta. Hän käy lääkärissä kahden viikon välein ja käyttää suuren summan rahaa lääkkeisiin. Balmikiyhteisöön kuuluva ay-johtaja Nanjibhai Makhwana on työskennellyt viemäreissä vuodesta Hän on ollut eturintamassa monissa taisteluissa viemärityöntekijöiden oikeuksien puolesta. Makhwana kertoo, että viemärityöntekijöiden asema on parantunut Ahmedabadissa huimasti KSSM:n aloitettua kaupungissa toimintansa. Makhwanan liitto, Manhole Kamdar Union, on hyötynyt suunnattomasti KSSM:n tuesta, ja Makhwana katsoo, että hänen liittonsa on onnistunut saamaan monille viemärityöntekijöille useita uusia oikeuksia, etuja ja korvauksia. Hänen liittonsa on perustanut toimistoja Gujaratissa levittääkseen tietoutta viemärityöntekijöiden oikeuksista. Viemärityöntekijät ja käymälöiden tyhjentäjät ovat hyötyneet järjestäytyneestä taistelusta parempien palkkojen ja työolojen, ihmisarvon ja paremman yhteiskunnallisen aseman puolesta yhteiskunnassa, jonka kastijärjestelmä on syvään juurtunut. Alihankkijayritykset, joille puhtaanapitotyöt on ulkoistettu, on kuitenkin saatava mukaan työlainsäädännön piiriin. Kirjoittaja johtaa Delhissä toimivaa Intercultural Resources järjestöä. Järjestö on erikoistunut kehitykseen, syrjäytymiseen ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin liittyvään tutkimustyöhön. Käännös Minna Hjort työmaana maailma 2/

12 Käsitykset asiakaspalvelukeskusten työoloista jakautuvat kahtia: toisten mielestä työolot loukkaavat työntekijöiden ihmisoikeuksia, toisten mielestä ne ovat kuin taivaassa. Kyberkulit taivaan porteilla Yritykset ulkoistavat prosessejaan vauhdilla. Intian asiakaspalvelukeskukset hyödyntävät erästä sen parhaista kilpailueduista halpaa, englantia puhuvaa työvoimaa. Ulkoistaminen avaa työmahdollisuuksia noin kahdelle miljoonalle intialaiselle. Mutta millaisia työmahdollisuuksia? Käsityksiä on ainakin kaksi. Tarun Kanti Bose Kuvat: chakravarthi suchindran Intiasta on muodostunut kehittyneiden maiden tärkein ulkoistusalue, jossa hoidetaan eri alojen monenlaisia tukitoimintoja. Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Australian kaltaiset maat ostavat Intiasta muun muassa asiakaspalvelua, tiedonsyöttöpalveluja, lääketieteellisten sanelujen puhtaaksikirjoitusta sekä myynti- ja markkinointipalveluja. BPO-alan (Business Process Outsourcing) katsotaan luovan kansainväliset vaatimukset täyttäviä uuden sukupolven työpaikkoja Intian koulutetuille englantia puhuville nuorille. Intialainen työelämän tutkimuslaitos VV Giri National Labour Institute vertaa ulkoistamista koskevassa raportissaan alihankintayrityksille työskentelevien työoloja antiikin Rooman orjien tilanteeseen. Monet tunnetut intialaiset kirjailijat ja journalistit kuten Praful Bidwai ja Chetan Bhagat ovat kritisoineet liiketoimintaprosesseja ulkoistavia aloja intialaisten työntekijöiden sortamisesta ja käyttämisestä kyberkuleina (kuli on aasialaisista työläisistä käytetty halventava nimitys). Valtio, teollisuus ja niiden ajatushautomot ovat kampanjoineet jatkuvasti alan ammattiliittojen perustamista vastaan, koska niiden mukaan alihankintayritysten työolot ovat taivaalliset ja palkat huippuluokkaa, ja alan järjestäytyminen veisi Intialta kilpailuedun ja vaikuttaisi haitallisesti maan talouteen, jonka veturi BPO-ala nyt on. Moni Intian osavaltio on jo julistanut tietotekniikan mahdollistamat ulkoistetut palvelut yleishyödylliseksi yritystoiminnaksi vuonna 1947 voimaan astuneen työtaistelulain mukaisesti, mikä tekee lakkoilusta käytännössä mahdotonta, ja siten vaikeuttaa järjestäytymistä huomattavasti. Kuka on työläinen? Liiketoimintaprosessien ulkoistaminen Intiaan alkoi yleistyä vähitellen vuosituhannen vaihteessa. Samaan aikaan alkoi myös alan työntekijöiden järjestäytyminen, mutta se ei ole toistaiseksi ollut kovinkaan suosittua. Alan järjestäytymisen ongelmista on kirjoittanut entinen toimittaja, nykyinen Genascis-alihankintayrityksen teknologiajohtaja Chakravarthi Suchindran. Alan organisointi ulkopuolelta käsin epäonnistui, koska sitä yrittäneiden käsitykset alasta olivat kovin kaukana todellisuudesta. Niinpä heitä pidettiin ulkopuolisina. Suchindran sanoo. Ammattiliittoja ei perustettu alan sisällä, koska työntekijät eivät ole työläisiä sanan perinteisessä merkityksessä, vaan valkokaulusväkeä, joiden maailmankatsomus ja ajattelutapa ovat uudenlaisia. He ovat korkeasti koulutettuja kaupunkilaisnuoria, joilla on käytössään paljon rahaa, jotka ansaitsevat hyvin ja joiden edut ovat jopa samalla tasolla kuin muiden alojen johtajilla. Tutkija ja työelämäaktivisti Pratyush Chandra on ajanut alihankintayritysten työntekijöiden järjestäytymistä Delhin lähellä sijaitsevissa Gurgaonin ja Noidan kaupungeissa. Hän on sitä mieltä, että alihankintayrityksissä on ymmärretty työläisen asema väärin. Yrityksille työskennellään yleensä nimikkeellä asiakaspalveluneuvoja (engl. agent). Yritysten omistajat ovat sitkeästi yrittäneet iskostaa työntekijöiden mieleen ajatusta, että he ovat itse asiassa päälliköitä tai johtajia ja osa johtokuntaa. Yritykset 12 työmaana maailma 2/2012

13 Intialaisliittojen on ollut vaikea tavoittaa uuden ajan työläisiä, joilla on MBA-tutkinnot ja uudenlainen maailmankatsomus. jakavat auliisti ryhmänjohtajan ja tiiminvetäjän kaltaisia titteleitä, mutta eivät niihin kuuluvaa vaikutusvaltaa. Näennäinen johtava asema saa työntekijät uskomaan, että he kuuluvat johtoon. MBA-tutkintoon tähtäävä tai sen suorittanut työntekijä ei pidä itseään työläisenä. Alihankintayrityksissä toimivat ammattiliitot ovat epäonnistuneet raja-aitojen kaatamisessa, Chandra lisää. Ne eivät ole ymmärtäneet uusliberalismin synnyttämän uuden työskentelykulttuurin henkeä. Ammattiliittojen on mukauduttava alihankinta-alan toimintaympäristöön ja juurrutettava siihen työvoiman järjestäytymisen perusoikeudet. Alihankintayritysten työntekijät ovat varsin huolestuneita siitä, että työpaikoilla valvotaan heidän jokaista liikettään riippumatta siitä, kuinka ahkerasti he työskentelevät. Jossakin vaiheessa mitta täyttyy ja kuristusotteesta halutaan pyristellä irti. Kun autoin työntekijöitä järjestäytymään Gurgaonissa ja Noidassa lähellä Delhiä, sain selville, että jotkut turhautuneet työntekijät olivat osoittaneet mieltä korruptoimalla palvelimella olevia tiedostoja tahallisesti. Kyseessä ei ollut yksittäisten ihmisten päähänpisto vaan yhteistuumin tehty protesti, Chandra kertoo. Riittääkö mielipiteenvapaus? New Trade Union Initiative (NTUI) -keskusjärjestö on tukenut voimakkaasti BPO-alan työntekijäjärjestön perustamista. Palkansaajien keskusjärjestöt kuten Centre of Indian Trade Unions (CITU) ja All India Trade Union Congress (AITUC) eivät ole onnistuneet organisoimaan /////////////////////////////////////// Jossakin vaiheessa mitta täyttyy ja kuristusotteesta halutaan pyristellä irti. alihankintayritysten työntekijöitä. Uusia järjestäytymismenetelmiä ei ole kokeiltu. Indian National Trade Union Congressin (INTUC) tukema UNITES Professionals on onnistunut saamaan jonkin verran jalansijaa alihankintasektorilla. Se on CITUn ja Intian marxilaisen kommunistisen puolueen tukema, maan suurimpiin kuuluva ammattiliitto, joka on onnistunut perustamaan pienen ammattiliiton alihankintayritysten työntekijöille Kalkutassa ja käynnistänyt IT-alan työntekijöiden järjestäytymistoimintaa myös Bangaloressa, Chandigarhissa, Chennaissa ja Hyderabadissa. Noidassa Horizon-alihankintayritykselle työskentelevä Vijayalakshmi Tyagrajan, 37, kuitenkin toteaa: Ammattiliittojen tehtävänä on taistella johdon valheellisten lupausten uhreiksi joutuneiden työntekijöiden puolesta. Alihankintaalalla työntekijät ovat kuitenkin erittäin tietoisia alan työkulttuurista ja työskentelytavoista, ja ovat valmiita hyväksymään ne. Työpaikallani saa vapaasti esittää mielipiteitään, joten en näe järjestäytymiselle tarvetta. Chakravarthi Suchindran on samaa mieltä. Hyvin järjestäytyneillä tietotalouden aloilla kuten tietoprosessien ulkoistuksessa ja tietotekniikan mahdollistamissa palveluissa mahdollisuudet henkilöstön sopeuttamiseen ja sovitteluun ovat paremmat kuin ammattiliittojen tarjoamat. Työympäristö on usein reilu ja työtä ohjaavat tiimin suoritukset yksilöllisten pyrkimysten sijaan. Tässä kollektiivisuus jo näkyy. Tiimi huolehtii jäsenistään ja älyllisten ponnistelujen hedelmät jaetaan ryhmän kesken. Vaikka alalla on paljon ongelmia, monet työntekijät ajattelevat hallintokoneiston ja teollisuuden tapaan, että alihankintayrityksissä ei ole järjestäytymiselle tarvetta. Vastakkaisia näkemyksiäkin kuitenkin on. Manipurista kotoisin oleva 24-vuotias Nianghauching Manlun työskentelee Noidassa PMG-nimiselle alihankintayritykselle. Olen kotoisin Intian koillisosasta, ja alan yövuoroja tekevistä työntekijöistä suurin osa on kotoisin samalta alueelta. On tapauksia, joissa työntekijät ovat ahkeroineet pienissä alihankintayrityksissä parinkymmenen päivän ajan, ja kun palkanmaksun aika on tullut, yritys on yllättäen lopettanut toimintansa ja yrityksen omistaja kadonnut kuin tuhka tuuleen, ja työntekijät ovat menettäneet palkkionsa. Ongelmat, tyytymättömyys ja toivottomuus ovat lisääntymässä, siksi ammattiliittoja ja järjestäytymistä tarvitaan kipeästi. Käännös Minna Hjort SASKilla, UNITESilla ja yksityisten palvelujen liittojen kattojärjestöllä UNIlla on vuodesta 2009 ollut hanke, jolla on tuettu call center -työntekijöiden järjestäytymistä. työmaana maailma 2/

14 Siirtotyöläiset kokevat maksaneensa työllään Mosambikin valtionvelkaa Itä-Saksalle. Katkera paluu Saila Saaristo, Maputo Joka keskiviikkoaamupäivä Maputon pääkatuja kiertää äänekäs, joskus yli tuhatpäinen kulkue, jota rummut säestävät. Huomio kansa! Vaara vapaana! Tappaminen ei ole ratkaisu! huutavat mielenosoittajat. Tämä jo rituaaliksi muodostunut mielenosoitus on jatkunut kaksikymmentäkaksi vuotta. Mielenosoittajien joukkoa kutsutaan Maputossa Madgermaneiksi, tarkoittaen Saksasta palanneita. Mosambikin itsenäistyttyä vuonna 1975 maata hallinneet portugalilaiset pakenivat sankoin joukoin. Afrikkalaissyntyisten kouluttautumista ei ollut siirtomaassa tuettu, joten yliopistokoulutuksen saaneita oli itsenäistyneessä maassa vain kourallinen. Vastauksena koulutuspulaan vasemmistolainen presidentti Samora Machel solmi 1970-luvun lopulla Itä-Saksan kanssa sopimuksen. Mosambikilaisia miehiä ja naisia lähetettiin opiskelemaan, harjoittelemaan ja työskentelemään Itä-Saksan valtion tehtaissa. Takaisin palatessaan he toisivat Mosambikiin ammattitaitonsa. Toiverikas lähtö Arnaldo Mendes on yksi noin mosambikilaisesta, jotka lähtivät Itä-Saksaan 1980-luvulla. Mosambikissa oli edelleen käynnissä sisällissota, joten työpaikkoja oli vähän. Ihmiset myös pakenivat armeijan pakkorekrytointeja ja toisaalta yksinkertaisesti halusivat syödä, Mendes kertoo. Mendes haki Mosambikin työministeriön kautta koulutusohjelmaan ja päätyi työskentelemään metallialan tehtaassa. Berliinin muurin kaaduttua Itä-Saksan hallituksen kanssa solmitut sopimukset lakkasivat olemasta voimassa, ja työläisille annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko hallitus maksaisi heille lentoliput takaisin Mosambikiin, tai he voisivat jäädä Saksaan omine neuvoineen. Monet jäivät. Mosambikin hallitus kuitenkin lupaili palailijoille, että heistä tulisi Mosambikissa rikkaita: he avaisivat uusia yrityksiä. He voisivat jokainen saada Yhdysvaltain dollaria osakkeina uusien projektien kehittämiseen. Kun he olivat työskennelleet Saksassa, heille oli maksettu vain 40 prosenttia palkasta, ja lopun oli luvattu odottavan heitä pankkitilillä Mosambikiin palatessa. Rahaa oli myös paluutukia, perheavustuksia, lapsilisiä ja sosiaalivakuutuksia varten. Paluu takaisin osoittautui kuitenkin rankaksi. Ensin perheemme ottivat meidät vastaan ilolla, ajatellen, että Saksassa työskenneltyämme asiamme olisivat hyvin. Kävi kuitenkin ilmi, ettei hallitus aikonut maksaa rahojamme, Erfurtissa autotehtaassa työskennellyt Alselmo Macuiana harmittelee. Hallitus piti meitä typerinä ja luuli, ettemme edes ymmärtäisi, minkälainen rahasumma meille kuuluu. Me olimme kuitenkin kouluttau- 14 työmaana maailma 2/2012

15 tuneet Euroopassa ja osasimme laskea. Mendes yhtyy mielipiteeseen lisäten, että yhtä paljon he pettyivät, kun he huomasivat, ettei heidän koulutukselleen löydetty kotimaassa mitään käyttöä. Mosambikissa ei edes ollut autoja, joten automekaanikoille ei ollut käyttöä. Hallitus ei myöskään kaivannut meitä, koska olimme vaativia ja olimme oppineet työskentelemään täsmällisesti. Olimme Mosambikin uusi toivo, mutta emme siinä mielessä kuin hallitus halusi. He olisivat halunneet lammasmaisia, kaikkeen tyytyviä työläisiä. Rahojen vaatiminen on tullut kalliiksi Mendes on nyt ATMAn, Saksan paluumuuttajien järjestön varapuheenjohtaja ja sanomalehti Zambezen kolumnisti. Hän oli mukana jo ensimmäisessä mielenosoituksessa, joka järjestettiin joulukuussa Hänen mukaansa mosambikilaiset siirtotyöläiset päätyivät työllään maksamaan velkaa, joka Mosambikilla oli Itä-Saksalle sieltä tuotujen tuotteiden johdosta. Meitä käytettiin orjatyövoimana, työskentelemään puoli-ilmaiseksi valtion velkojen maksamiseksi. Madgermanet selvittivät asiaa Saksan viranomaisten kanssa vuonna Saksan valtiovarainministeriö kokosi asiakirjan, jossa ilmenee, että Saksasta lähetettiin Mosambikiin 74,4 miljoonaa dollaria palkkoina ja 18,6 miljoonaa dollaria sosiaaliturvamaksuina, eli noin 5000 dollaria siirtotyöläistä kohden. Saksan mukaan he eivät kuitenkaan enää voi tehdä mitään, koska rahat on jo lähetetty Mosambikin hallitukselle. Asiaa on yritetty hoitaa pois päiväjärjestyksestä myös väkivalloin. ATMAn hallituksen puheenjohtajan Ade Tamimon mukaan poliisi on tappanut jo kolme madgermanea. Vuoden 1991 mielenosoituksessa poliisi pidätti 19 madgermanea, joiden olinpaikasta ei ole sen jälkeen saatu selvyyttä. Tuorein uhri on tämän vuoden heinäkuussa tapettu Carlos Chivimbo. Kaksi nuorta juoksi poliiseja pakoon madgermanejen toimistolle, kadunpätkälle, johon he ovat pystyttäneet muistoja Saksasta ja myyvät hotdogeja ohikulkijoille. Chivambo pysäytti poliisit sanoen, että tämä on madgermanien aluetta. Tämän johdosta hän sai luodin suoraan rintaansa. Ampunut poliisi pakeni paikalta, ja poliisien mukaan häntä ei ole onnistuttu löytämään. Mendes on tapahtuneesta järkyttynyt ja vihainen. - Me olemme yhtä. Poliisin ei auta tappaa eikä pelotella meitä. Ainoa ratkaisu ongelmaan on maksaa meille kuuluvat rahat ja pyytää anteeksi. Kolumni /// Anna Berghäll Jo muinaiset mesopotamialaiset Lokakuussa näin Cinemaissí-elokuvafestivaalilla dokumentin, joka pani taas kysymään, onko työntekijöiden kohtelussa ollut enää pitkään aikaan mitään rotia. Luis Arguetan elokuva AbUSed The Postville Raid kertoi Yhdysvaltain massiivisimmasta siirtotyöntekijöihin kohdistuneesta ratsiasta vuonna Uneliaalla maaseudulla Iowan Postvillessa työskenteli lihanjalostamossa paperittomia siirtotyöläisiä tekemässä töitä, joihin amerikkalaisia ei enää saada sen jälkeen, kun jalostamot ovat siirtyneet kalliista kaupungeista Amerikan sydänmaille. Eli alueille, joilla ei enää asu ketään, kuten eräs dokumentissa haastateltu professori sanoi. Siispä tuodaan sinne köyhiä guatemalalaisia, jotka innolla lähtevät näköalattomista kotikylistään toteuttamaan amerikkalaista unelmaa. Mutta sitten toisaalta on myös maahanmuuttovirasto, jolla on omat tuottavuuspaineensa. On siirtolaispoliisi, 900 siirtolaispoliisia pidättämässä neljääsataa lihanleikkaajaa. Helikoptereita, poliisikoiria ja busseja, joilla guatemalalaiset kyyditään vankilaan odottamaan karkotusta. Mielivaltaisen oikeusprosessin jälkeen osa pidätetyistä sai viiden kuukauden vankeustuomion, osa karkotettiin heti. Kun taas osa kotiin halunneista pakotettiin jäämään Yhdysvaltoihin, kunhan he eivät vuosiin poista nilkkaansa kiinnitettyä seurantalaitetta. Kun nykykeskustelua seuraa, saattaa joutua harhan valtaan, että siirtotyöläisyys olisi jotenkin uusi ilmiö. Artikkeli Mosambikin onnettomista paluumuuttajista muistuttaa, että näin ei ole asia. Se myös muistuttaa siitä, miten valitettavan samanlaisina työn perässä muuttajien olot toistuvat ja miten samanlaisia ongelmia he joutuvat kohtaamaan. Liekö Afrikasta Atlantin yli vuosina suuntautunut muuttoliike ensimmäinen siirtotyöläisyyden muoto? Ei sentään. Historiallisesti orjuuden on arveltu syntyneen siinä vaiheessa, kun maanviljelyksen kehittymisen myötä tuli kannattavammaksi pakottaa sotavangit työhön kuin tappaa heidät." Eli noin 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Lähde: Wikipedia. työmaana maailma 2/

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Suomi. »» Asukasmäärä: 5,47 milj.»» Viralliset kielet: suomi ja ruotsi»» BKT: 256,8 miljardia USD (2013) Suomalainen neuvottelujärjestelmä

Suomi. »» Asukasmäärä: 5,47 milj.»» Viralliset kielet: suomi ja ruotsi»» BKT: 256,8 miljardia USD (2013) Suomalainen neuvottelujärjestelmä Suomi»» Valtiomuoto: tasavalta»» Itsenäistyi: 6.12.1917»» Presidentti: Sauli Niinistö»» Pääkaupunki: Helsinki»» Pinta-ala: 338 424 km², josta sisävesiä 10,2 %»» Asukasmäärä: 5,47 milj.»» Viralliset kielet:

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot