merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº7/ 2009 Työturvallisuus ei saa jäädä laman jalkoihin sivu 4

Transkriptio

1 Nº7/ 2009 M a r r as KU U merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Työturvallisuus ei saa jäädä laman jalkoihin sivu 4 PALO- JA pelastusveneharjoituksissa TEHTÄVÄ Bulgariassa ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIG pä varje arbetsplats FINLANDS ENDA 1 cementtransportfartyg

2 SISÄLTÖ: 4 M/S KCL Ballerina 7 Merenkulun perus- ja täydennyskoulutusta 8 Luottamusmiesten täydennyskurssilla 10 Tehtävä Bulgariassa 12 Luottamusmieskoulutus Lomaliitto ry:n teemalomat 2010 haettavana Pelastautumistilanteessa jokaisella miehistön jäsenellä on oma tehtävä hoidettavana. 17 NTF:n Baltianryhmä kokoontui Kokkistuju Simo Suominen pelastusveneharjoituksissa. Konepäällikkö Frank Eriksson ja päällikkö Jens Hongell suunnittelevat illan työ- ja ajosuunnitelmaa kohti Paraista. SAK:n tulevaisuushanke kartoittaa parhaillaan jäsenten ajatuksia siitä, mitä ja millaista vaikuttamista sekä toimintaa keskusjärjestöltä ja liitoilta tulevaisuudessa odotetaan. >

3 Nº 7/2009 merimies sjömannen Pääkirjoitus: N:o Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2009 ISSN X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2009 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.tillnamn@smu.fi Työsuojeluvaltuutettu jokaiseen laivaan ja työpaikkaan SAK:n tavoite on, että työsuojeluvaltuutettu valittaisiin kaikille työpaikoille. Siksi SAK kannustaa työyhteisöjä työsuojelvaltuutettujen valintaan ja korostaa tämän työn merkitystä. Työpaikoilla valitaan uudet työsuojeluvaltuutetut marras joulukuussa 2009 järjestettävillä vaaleilla. Vaalit järjestetään varustamokohtaisesti ja jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua niihin. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua pitää valita työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen henkeä. Valtuutetut voidaan valita myös pienemmille työpaikoille, jos työntekijät niin haluavat. Merillä työsuojeluvaltuutetut löytyvät suurimmista varustamoista, mutta pienimmillä työpaikoilla heitä ei sen sijaan ole aina valittuina. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antoi lokakuussa esityksen, että jokaiselle työpaikalle tulisi valita työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun perustehtäviin kuuluu muun muassa hoitaa työsuojelun yhteistoimintaa työnantajan kanssa, perehtyä työturvallisuutta ja terveyttä koskeviin olosuhteisiin ja asioihin sekä osallistua niiden valvontaan. Työsuojeluvaltuutettu toimii siis ennen kaikkea avainhenkilönä onnettomuuksia ennaltaehkäisevässä työssä. Jatkuvat muutokset, epävarmuus ja kiire ovat epämiellyttäviä, mutta valitettavan tuttuja vieraita nykypäivänä työpaikoilla. Työsuojelussa fyysisen rasitteen rinnalle ovat nousseet uudet haasteet: ihmisten henkinen kuormitus ja paineet selvitä työtehtävistään ovat kasvaneet huomattavasti. Työntekijöiden odotetaan jaksavan työelämässä entistä pidempään, vaikka samaan aikaan tutkimustulokset osoittavat myös nuorten, vast ikään työelämään saapuneiden olevan uupuneita paineiden alla. Työssä jaksaminen on osa työpaikan työsuojelua. Väsyneen työntekijän onnettomuusriski kasvaa, joten asioiden kulkuun hyvissä ajoin puuttumalla voidaan välttyä monelta surulta. Tässä merkittävä työ on työsuojeluvaltuutetulla, sillä tutkimusten mukaan työpaikoilla joilla työsuojeluvaltuutettu on olemassa työskentelyolosuhteet ja -ilmapiiri ovat paremmassa kunnossa kuin työpaikoilla, joissa työsuojeluvaltuutettua ei ole valittuna. Työsuojeluvaltuutetun aseman merkitystä organisaatiossa kuvaa myös se, että hänen irtisanomissuojansa on luottamusmiestä vastaava. Työpaikan työturvallisuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että työsuojelua ei voi jättää yksin työsuojeluvaltuutetun ja -organisaation niskaan, vaan se on työelämässä jokaisen asia niin sinun kuin minun ja vain yhdessä epäkohtia parantamalla voimme kulkea kohti turvallisempaa ja parempaa työpäivää sekä huomista. 3

4 M/S KCL Ballerina Sähkömies Kyösti Jääskeläinen paloharjoituksissa. 4

5 ei paini höyhensarjassa Suomen ainut sementinkuljetusalus on ristitty miksipä muuksi kuin M/S KCL Ballerinaksi. Alus on norjalaisen Klaveness Cement Logistics AB:n omistuksessa, mistä KCL-etuliite juontaa juurensa. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Ballerina on tanssinut viime yönä 3500 tonnin sementtilastissa Viron Kundasta Kirkkonummen Kantvikiin. Toisin kuin luulisi, aluksen kannella ei tupruttele kasvoja vasten pölypilviä. Kalkkilaivan kapteeneitakaan ei kävele vastaan. Ballerinan lastiruumaa peittää kiinteä metallikansi ja alusta voikin pitää rakenteensa puolesta tankkilaivana. Täkin alla on neljä ruumaa, joista sementti kulkee ensin ketjujen siirtämänä laivan keskiosaan ja lopulta ulos aluksesta, yliperämies Jouni Parkkinen selostaa lastinvalvontahuoneen hallintapulpetin kaaviota. Laivan kannelta lähtevä putki sukeltaa laiturissa maan alle ja nousee sieltä jälleen ylös kauempana rannalla. Sementti varastoidaan suuriin, viljasiiloja muistuttaviin säiliöihin. Yhden laivalla saapuneen lastin kuljettamiseen tarvitaan jopa noin sata tankkiautoa. Kuormasta riittää siis ajoa pitkäksi aikaa. Ruostuvaa rautaa Ballerinan täkki kiiltää auringonvalossa hohtavan harmaana. Pursimies Olof Gratschew astelee kohti laivan ahteria ja alkaa viimeistelellä kesällä alkanutta maalausurakkaa. Alkaa olla jo loppusuoralla, hän tarkastelee tilannetta. Täkillä on vielä muutamia, kertaalleen maalausta odottavia kohtia. Laivan kannen huoltotyöt eivät lopu koskaan. Merivesi kuluttaa aluksen pintaa, maalit hilseilevät ja ruoste saa jalansijan teräksessä. Kansiporukan ja Gratschewin koneet ja työkalut tekevät vihulaisesta kuitenkin selvää jälkeä. Suunnilleen joka toinen vuosi tehdään laajempi kunnossapito-operaatio. Viime kesänä koneet ja maalisudit heiluivat aluksella tiheään. Kunnostusurakassa auttamaan palkattiin myös yksi ylimääräinen puolimatruusi. Vanhat maalit ja ruosteet irrotettiin ensin neulakoneella ja sitten vielä harjakoneella pois, minkä jälkeen aluksen pintoihin vedettiin neljä kerrosta maalia, pursimies laskee. Pelastusveneharjoituksissa turvaköydet mukana Tupakkihuone toimittaa Ballerinalla olohuoneen virkaa. Tauko loppuu kuitenkin lyhyeen, kun hälytyskello pärähtää soimaan. Pelastusveneharjoitus alkaa, yt-matruusi Henry Österlund huikkaa avonaisen venttiilin takaa muille tupakkihuoneessa istuville miehille. Miehet vetävät ripeästi ylleen pelastusliivit. Osa heistä pukee päälleen myös vuorikiipeilyvälineitä muistuttavat vermeet. Jos pelastautumistilanne olisi tosi, olisi vain mentävä. Harjoituksissa turvallisuuteen halutaan kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota. Pelastautumistilanteessa jokaisella miehistön jäsenellä on oma tehtävä hoidettavana. Pursimies Gratschewin tehtävä on laittaa pelastusvene laskukuntoon. Kun kaikki on valmista, Östergård, Ritvanen ja moottorimies Roger Östergård kiipeävät sen kyytiin. Ennen kuin pelastusvenettä lähdetään laskemaan, miehet kiinnittävät turvavaljaat vaijeriin ylös kiinni. Järjestelyllä estetään se, että jos pelastusvene vahingossa putoaisi, miehet jäisivät roikkumaan köysien varaan. Onneksi vesi on tyyni, eikä harjoituksissa tarvitse hosua. Gratschew laskee pelastusvenettä hitaasti alaspäin kohti maininkeja. Moottori ei pistä hanttiin, vaan starttaa hyvin kun vene on laskettu vesille. Yliperämies Parkkinen seuraa tilannetta samaan aikaan Ballerinan kannella. Mies yli laidan, kuuluttaa hän puhelimeen ja heittää pelastusliivit veteen. Pelastusvene on ehtinyt tällä välin jo melko kauas Ballerinan laitamilta. Ruorissa istuu Ritvanen, joka kääntää kurssin nyt autettavaa kohti. Ihme kyllä, paatti lipuu vettä pitkin nopeasti humoristisesta ulkonäöstään huolimatta. Sitten tippunut noukitaan ripeästi kyytiin. Operaatio päättyy hyvin onnistuneena ja seuraavaksi onkin paloharjoituksen aika. 5

6 Turkki, täkki ja muut mööpelit Kaikki KCL Ballerinan miehistön jäsenet tekevät noin kolmen viikon törnejä, eli työjaksoja. Kolme viikkoa on miesten mukaan passeli työaika, eikä laivan työoloissakaan ole kummempaa valittamista. Turkki on täällä hyvässä kunnossa. Eipä löydy pölyä paljon mistään, vaikka sementtiä kuljetetaan, ensimmäinen konemestari Pekka Ritvanen iskee tarinaa ennen pelastusveneharjoitusta. Huoneessa on sohva, pieni pöytä ja tuoleja, mutta missään ei näy turkkia. Ritvasen puheessa vilahtelee suuri joukko erilaista esineistöä ja kulkijaa. Maista tuoduilla sanoilla on väritetty arkista elämää laivoilla kautta aikain. Turkiksi paljastuu aluksen sisätilan lattia, eikä ihme: löytyyhän laivoilta myös esimerkiksi täkkiä ja manttelia. Kotieläimetkin ovat kuvioissa, sillä merillä voi kuulla puhuttavan esimerkiksi merisiasta tai koiravahdista ja jos oikein huonosti käy, niin aluksesta voi löytyä vielä jäniskin! Sen verran herrasmiesmäisyyttä merimiesslangissa on kuitenkin osoitettu, että kunniamainintaa merisiaksi nimittämisestä ei saa porsasteleva työtoveri, vaan tällä nimellä kutsutaan kovassa merenkäynnissä huonosti käyttäytyvää alusta. Moottorimies Roger Östergård pelastusveneen nokassa. Pursimies Olof Gratschew sementinkuljetusalus KCL Ballerinan kannella. Vikaeeraajia tahtoo olla vaikeaa saada KCL Ballerinan isännöintiä hoitaa ASP Ship Management Scandinavia Oy. Yritys on osa kansainvälistä ASP Ship Management Groupia, jonka Skandinavian konttori sijaitsee Maarianhaminassa, joka on myös M/s KCL Ballerinan kotisatama. Sementinkuljetusalus Ballerinan lisäksi ASP miehittää myös esimerkiksi Lillbacka Powerco Oy:n M/s Global Carrier ja M/s Global Freighter -laivoja. Taloustilanne on heijastunut KCL Ballerinan kuljetuksiin. Ajoa on toki ollut, mutta ei yhtä paljon kuin pari vuotta sitten korkeasuhdanteen aikana. Esimerkiksi viime keväänä oli joitakin hiljaisempia sesonkeja. Ballerinan miehistö on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen: niin kauan kuin rakennetaan, myös sementille on tilausta. Miehistön mielestä ajojen riittävyys ei ole siis KCL Ballerinan akuutein ongelma. Sen sijaan vikaeeraajia, eli sijaisia on jouduttu etsimään toisinaan kynsin hampain. Erityisesti kone- ja kansipuolen osaajista on pulaa, eikä tilannetta helpota aluksella lähivuosina tapahtuvat eläköitymiset. Nuoret opiskelevat pitkälle, eikä perustehtäviin tahdo löytyä tarpeeksi työvoimaa. 6

7 Merenkulun perus- ja täydennyskoulutusta MKK:n kursseilta Suomen meriklusterin lasketaan koostuvan noin 2900 yrityksestä, jotka toimivat meriteollisuuden, merenkulun ja satamatoimintojen parissa. Yli suomalaista saa leipänsä suoraan merisektoriin liittyvistä toiminnoista. Jos mukaan lasketaan vielä niin sanotut välilliset vaikutukset, meriklusterin voidaan katsoa työllistävän Suomessa jopa noin puoli miljoonaa henkeä. Kaikilla heillä ei ole aiempaa merenkulkualan koulutusta. Mistä sitä voi saada? Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) järjestää vuosittain merenkulun perusteet -kurssin, johon voivat hakea henkilöt, jotka työskentelevät merenkulkuun liittyvissä tai sitä sivuavissa tehtävissä. Tällaisia ammattiryhmiä ovat esimerkiksi huolitsijat, satamatyöntekijät, taloushallinnon ja vakuutusalan asiantuntijat, myynnin ja logistiikan ammattilaiset, järjestöjä ja valtion virkamiestahoja unohtamatta. Maasta ja maanosasta toiseen Rauman ammattiopiston lehtori Kai Raikunen piirtää taululle kaaviota. Toisen maailmansodan aikaisista noin dwt:n öljy- ja malmialuksista on tultu dwt:n aluksiin, Raikunen selostaa kuulijoille. Uteliaat silmät seuraavat tarkkaavaisina lehtorin luentoa. Helsingin Kaisaniemessä järjestetyllä merenkulun perusteet -kurssilla on tällä kertaa ammattiryhmittäin edustettuina esimerkiksi huolitsijat, myyntimiehet, viestintäihmiset, vakuutusalan asiantuntijat, ekonomit ja logistiikka- sekä taloushallinnon ammattilaiset. Kaikkia heitä yhdistää työssään meri tavalla tai toisella. Tyhjyyden kuljettamista on merillä paljon. Viedään lasti jonnekin ja laiva ajaa tyhjänä takaisin, Raikunen pohtii merenkulun kiemuroita. Merenkulun ABC kahden päivän aikana Monelle kurssilaiselle merenkulun perusasiat ovat täysin uusia. Ammatista huolimatta tietoa ei ehkä ole ollut helposti hankittavissa. MKK:n järjestämä kurssi preppaa osallistujat tehokkaasti kärryille merenkulun perusasioista kahden päivän aikana. Kurssilla puhutaan esimerkiksi kauppamerenkulun toimintaympäristöstä ja toimijoista, opiskellaan laivatyypit ja merenkulun asiakirjoja sekä kuullaan kattavasti kuljetusketjun toiminnasta niin maailmalla kuin Suomessa. Opetuksen edetessä monien osallistujien silmissä alkaa kipinöidä ja luokassa leijuu ahaa-elämysten tuntu. Moni osallistuja miettiikin varmasti omien töidensä suhteen, että kunpa olisin tiennyt tämän aiemmin. Ja mikä parasta, kurssin myötä syntyy uusia ideoita ja kontakteja, joista merenkulun parissa työskentelevillä on aina hyötyä tulevaisuudessa. Täydennyskoulutusta merimiehille Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) on Turun yliopiston erillislaitos, joka tarjoaa merenkulun ja siihen läheisesti liittyvien alojen täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja asiantuntijapalveluja. Varta vasten merimiehiä varten räätälöityjä koulutuksia MKK:n vuotuisessa kurssiohjelmassa on lukuisia, joista vielä tänä syksynä on tulossa Fartygets underhåll osana alusten huoltoon liittyvien ruotsinkielisten kurssien sarjaa. Lisäksi koulutuksia on järjestetty lastintuennasta, paloturvallisuudesta sekä ympäristöteemoista. Pidempi kestoista koulutusta on shipping-alan CISC-ohjelma sekä diplomimerikapteenin jatkokoulutusohjelma. Du kan läsa den här texten på svenska: > på svenska > utbildning > kurser Lisätietoja koulutuksista ja ajankohtaisia tutkimusuutisia Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen kotisivuilta: mkk.utu.fi 7

8 Luottamusmiesten täydennyskurssilta kotiin viemiseksi tuhtia sopimusoppia Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Merimies-Unionin luottamusmiehet kokoontuivat tällä kertaa Hämeenlinnaan Aulangolle lokakuuta pidetylle täydennyskurssille. Ensimmäinen kurssipäivä pyörähti käyntiin alkusyksystä uudistettujen työehtosopimusten esittelyllä, kun Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting kävi sopimuksia luottamusmiesten kanssa seikkaperäisesti lävitse. Syyskuun alussa tehtiin päätös, että ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia jatketaan vuoden 2012 helmikuun loppuun saakka, mutta palkantarkistuksista ja sovitaan erikseen, puheenjohtaja painotti tilaisuudessa. Ensimmäisenä kurssipäivänä kuultiin myös Unionin toimitsija/itf-tarkas- taja Ilpo Minkkisen selostus Kansainvälisen työjärjestö ILO:n merityötä koskevasta yleissopimuksesta, joka tulee voimaan todennäköisesti vuosien aikana. Unionin toimitsija Carita Ojala esitteli puolestaan matti -luottamusmiessivustoa, joka on avattu Unionin kotisivuille. Sivustolta löytyy muun muassa alan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä varustamokohtaista asiaa. (Luottamusmiehet voivat tilata Ojalalta tunnukset sivustolle.) Iltapäivästä kuulijat johdatettiin yhä syvemmälle ammattiyhdistysviidakkoon, kun SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen puhui luottamusmiehille keskusjärjestössä meneillään olevasta organisaatiouudistuksesta ja ammattiyhdistysliikkeen muutoksesta. SAK:n tulevaisuushanke kartoittaa parhaillaan jäsenten ajatuksia siitä, mitä ja millaista vaikuttamista sekä toimintaa keskusjärjestöltä ja liitoilta tulevaisuudessa odotetaan. On tärkeää, että myös Merimies- Unionin jäsenet ovat keskustelussa mukana. (Keskusteluun voit osallistua osoitteessa: Satama-alan komppania luentosalissa. 8 SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen sai yleisön mukaansa keskusjärjestön toiminnasta puhuttaessa. Paananen siirtyy lähiaikoina pääkallopaikalle Brysseliin ay-väen asioita ajamaan ja toimii erityisesti linkkinä liittojen ja Brysselin päättäjien välillä, hän kertoi.

9 Välähdyksiä varustamokohtaisista Intensiivinen tunnelma, mutta ei riitaa työntekijät ja henkilöstöpäälliköt vaihtoivat ajatuksia varustamokohtaisissa Tallink Silja Oy:n merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen ja M/s Silja Europan intendentti Ari Koivula tapasivat varustamon luottamusmiehiä Aulangolla. Häkkinen esitteli tilaisuudessa muun muassa kalvoja yhtiön rahti- ja matkustajamäärien kehityksestä. Yrityksen laivat kuljettivat kesäelokuussa 14 prosenttia enemmän matkustajia edellisvuoteen verrattuna, mutta rahtimäärissä oli sen sijaan pudotusta. Elokuussa kuuluikin huonoja uutisia, kun yhtiö ilmoitti tehostamistoimistaan maapuolella. Yt-neuvotteluiden päätöksenä 77 työntekijää irtisanotaan myynti- ja asiakaspalvelusta. Meripuolella henkilöstövähennyksiä ei ole kuitenkaan suunnitteilla, henkilöstöpäällikkö Häkkinen kertoi Unionin luottamusmiehille. Tallink Silja Oy:ssä pidetään päinvastoin tärkeänä työntekijöiden edustajien ja henkilöstöjohdon yhteisiä keskusteluja ja suunnittelutilaisuuksia. Yhtiössä on perustettu tänä vuonna esimerkiksi työryhmä, joka etsii pitkän tähtäimen ratkaisuja haastavasta taloustilanteesta ylipääsemiseksi. Merimies-Unionin luottamusmiehistä työryhmään kuuluvat Markku Knuutinen, Kari Nurmirinta ja Juha Salo sekä pääluottamusmies Leif Drockila. Finstashipin jäinen tavoite Positiiviset uutiset jäivät todella vähiin Varustamoliikelaitos Finstashipin varustamokohtaisessa tapaamisessa. Henkilöstöjohtaja Thomas Doepel on kiertänyt aktiivisesti laivoilla merimiehiä tapaamassa ja saapui myös Aulangolle luottamusmiesten kanssa keskustelemaan. Henkilöstöjohtaja kävi varustamon nykytilanteen yksityiskohtaisesti ja realisti- sesti lävitse tapaamisen aikana. Varustamoliikelaitoksen talous on pahasti pakkasen puolella, joten säästöjä olisi saatava aikaan, hänen viestinsä kuului. Doepel ja luottamusmiehet ruotivat kokouksessa nykyisiä vaikeuksista avoimesti ja suoraan lähes kahden tunnin ajan, joten myös Finstashipissä arvostetaan työntekijöiden ja henkilöstöjohdon yhteisiä keskusteluita vaikeasta tilanteesta huolimatta. Tekniset apuvälineet hyöty vai haitta omassa työssä? Vuosaaren satamavalvojille aikaansaatu työehtosopimus herätti tyytyväisyyttä luottamusmiesten keskuudessa. Edunvalvontaasioiden lisäksi satama-alan luottamusmiehet keskustelivat omassa kokouksessaan arjen konkreettisista haasteista, kuten kiinnitysmiesten määrästä ja teknisten apuvälineiden hyödyntämisestä omassa työssä. Uutta tekniikkaa on tarjolla, mutta hyvästä ajatuksesta huolimatta sen käyttö voi olla työmaalla kiiretilanteessa hankalaa. Esimerkiksi kuorma-auton lavalle asennettu heppoinen vinssi voi pahimmassa tapauksessa viedä jääkeleillä köysiä kiristettäessä auton nahkoineen, joten tästä härvelistä ei välttämättä ole työssä paljon hyötyä. Tekniikan kehitys on fyysisessä työssä toivottavaa, mutta niin kauan kun apuvälineet ovat lelutasolla, toimivin ja nopein ratkaisu työtilanteessa on edelleen raaka lihasvoima, satamaalan miehet tuumivat. Varustamoliikelaitos Finstashipin ja Ahvenanmaan maakuntalauttojen varustamokohtainen tapaaminen. Eija Kiviölle ja Martti Kuuselalle luovutettiin Unionin kultamerkki yli 25 jäsenyysvuoden ansiosta luottamusmiesten täydennyskurssin yhteydessä. Katso kuvagalleria tilaisuudesta: > koulutus > luottamusmiesten täydennyskurssi syksy

10 Tehtävä Bulgariassa Teksti: Teuvo Merenlinna Kuvat: Ismo Nokelainen, Shutterstock Reissuni alkoi kuudes syyskuuta. Laukku oli pakattu jo edellisenä iltana ja pyrin ottamaan mukaan vain välttämättömimmät rojut. Pummasin kyydin linja-autoasemalle naiselta, jonka kanssa olin juonut aamukahvini. Matkalla mietin, tuliko kuitenkin kaikki tarpeellinen sittenkään mukaan. Kurssi käännettiin ensin kohti Helsinki- Vantaan lentokenttää ja siellä kohde oli Hotelli Hiltonin aula, jonne oli sovittu tapaaminen muiden iskuryhmään kuuluvien kanssa. Hotelliin tullessani siellä olikin jo osa porukasta odottamassa, vain pari kaveria puuttui. Pidimme matalaa profiilia ja käytimme vain etunimiä, olihan ryhmä jo entuudestaan tuttu. Tätä hommaa oli työstetty yhdessä jo keväällä, siinä sivussa kun hoidimme edellisen toimeksiannon. Seurueeseen oli tosin tullut yksi uusi jäsen, mutta emme pitäneet sitä riskinä, olihan hän luotettavalta taholta porukkaan lähetetty. Hän oli nimeltään Klaus ja statuksena keikalla tarkkailija ja kouluttaja. Pitikin olla tarkkana, mitä mies tuli raportoimaan ryhmän toiminnasta. Muuten joukkoomme kuului lisäkseni viisi muuta ukkoa ja kaksi naisjäsentä, sekä tuttu valvoja Ismo, ryhmän koulutusvastaava jo alkuvuonna aloitetulta alokas- ja jatkojaksoilta. Vain yksi oli joukosta poissa, Petteri oli estynyt lähtemään. Harmi, olisi ollut hyvä lisä tässä jengissä. Varjoja Varnassa Tällä kertaa keikka suuntautui maan rajojen ulkopuolelle Bulgariaan. Lento oli Varnaan. Siirryimme sateisessa ja viilenevässä illassa lomaturistien seassa koneeseen, emme erottuneet juurikaan muusta joukosta. Aikataulun mukainen lähtö ei pitänyt paikkaansa ja jäykkäsiipi nousi taivaalle lähes tunnin myöhässä. Mietin oliko keikka kusemassa heti alkuunsa. Matkalla rautaputken kippari löysi ohjaamostaan kuitenkin turboruuvin ja perille tultiin lopulta aikataulussa. Matkatavaroiden viipyminen pisti taas miettimään, mikä nyt mättää? Ketään ei kuitenkaan pidätetty ja pääsimme siirtymään turistien seassa paikalle tilattuihin linjaautoihin. Siirto kohti majoitustiloja Hotelli Kristalliin alkoi. Perillä kämpät otettiin haltuun. Huoneet olivat kahden hengen ja me oltiin Jussin kanssa samassa, niin oli sovittu. Myöhään illalla ryhmämme piti vielä peitepalaverin tulevan viikon siirroista. Kaikilla oli jo rennompi olo, oltiinhan perillä ilman suurempia ongelmia. Pitkää päivää ja tiedonjakoa Seuraavan aamun sää oli melko tuulinen, viileä ja sateinen. Hotellijärjestelytkin ontuivat. 10

11 Kuvassa ylärivillä vasemmalta oikealle: Mikael Ahlfors, Mika Mäkelä, Ismo Nokelainen, Anne Nuutinen, Jussi Vepsäläinen ja Jari Reijonen. Alarivillä vasemmalta oikealle: Klaus Lust, Pasi Pitkälä, Leena Mäkimanner ja Teuvo Merenlinna. Tarvitsimme ryhmätyötilaa aikaisempien toimeksiantojen läpikäyntiin ja tarkempaan suunnitteluun, tehtävienjakoon ja niiden suoritukseen. Ahtauduimme ensin Ismon kämppään, kun emme muutakaan siihen hätään keksineet. Peiteoperaatio jatkui seuraavana päivänä, kun hotelli järjesti meille tilan. Seinällä luki osuvasti Children`s play room! Lasten leikkihuone oli siitä eteenpäin tukikohtamme. Näin pääsi Luottamusmiesten jatkokurssi 2/2009 aloittamaan opiskelunsa. Kun vielä pienen kerjäämisen jälkeen saimme aikuisten kokoa olevat pöydät ja tuolit käyttöömme, projekti alkoi olla ihan mielekästä. Siinä leikkihuoneessa me sitten vietimme aikaamme, Anne, Leena, Mikke, Mika, Pasi, Jari, Jussi ja minä. Ismo ja Klaus pitivät meille tiedonjakoa, yhdessä ja erikseen. Aiheina oli kokous- ja neuvottelutoiminta, työpaikkakiusaaminen ja -häirintä, ne olivat niitä uudempia asioita. Merityölainsäädäntö oli päivästä toiseen myös käytössä, kun ratkoimme ja väänsimme keissejä läpi yt-lain tiimoilta ja tarvittiin sitä muutenkin melko tiheään. Alkuviikon päivät väännettiin vähän pitempään, kun ne ilmatkin olivat mitä olivat. Loppuviikosta saatiin siten opiskelun kannalta lopetettua vastaavasti hiukan aikaisemmin ja kelitkin siinä myös paranivat. Välillä tehtiin ryhmätöitä vapaa-aikanakin hotellin aulabaarissa, kun jengi viihtyi hyvin yhdessä, se ei ollut mikään ongelma. Vertailevaa tutkimusta Tokihan sitä käytiin myös Varnassa markkinoihin tutustumassa, harrastamassa vertailevaa tutkimusta, jos saan asian niin ilmaista. Hotellin ympäristö oli myös pullollaan erinäköistä ja makuista tarjontaa, rättikauppaa ja casinoa. Meille järjestyi myös retkipäivä. Olimme Klasun ansiosta, niin ymmärsin, reilummankokoisella purjepaatilla Mustallamerellä maisemia tiiraamassa. Vietimme muutaman tunnin autiolla rannallakin, jossa oli eväs- ja virvokehuolto järjestetty sekä muuta aktiviteettiä. Olikin hieno päivä ja reissu, kiitos siitä kenelle se kuuluu. Päätöskeikka toistaiseksi Olimme aloittaneet yhdessä ensin peruskurssilla Kiljavan opistolla, sitten jatkokurssilla samassa paikassa. Tämä oli tällä kertaa päätöskeikka, ainakin toistaiseksi. Se jää nähtäväksi, mitä kenenkin kohdalla tulee tapahtumaan ja missä ympyröissä törmätään. Kiitos hyvälle porukalle, kaikilta kaikille! Kurssin vetäjille Ismo Nokelaiselle ja Klaus Lustille, unohtamatta Carita Ojalaa, hän toimi kanssamme Kiljavalla. Tämä oli tehtävä Bulgariassa. Raportin teki Merenlinnan Teusa Jack Sparrow...yksi iskuryhmän jäsenistä, moi! Kiinnostuitko luottamusmiestoiminnasta? Lähetä sähköpostitse tai kortilla Merimies-Unioniin yhteystietosi, mikäli kiinnostuit luottamusmiestoiminnasta. Otamme sinuun yhteyttä ja arvomme kymmenen yhteystietonsa lähettäneen kesken vuoden 2009 luottamusmieskurssilaisten laatiman Merivisa-pelin. Lähetä yhteystietosi mennessä sähköpostitse: tai postitse: Luottamusmiesainesta Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI 11

12 Luottamusmieskoulutus 2010 Suomen Merimies-Unioni järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamustehtävissä oleville. Kursseille hakeminen Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, joita saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: > koulutus > luottamusmieskoulutus Kurssit Grundkurs för förtroendeman (öppen) Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi/ Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi 1 Perhelomat ry:n lomat 2010 Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomatuet myönnetään terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 kilometriä Joensuusta. Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. Eläkeläisten erityisviikot (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy HUOM! Vesiviikko euroa Onni kiertämään euroa Hyvän olon viikko euroa Työttömien erityisviikot (työttömille ja heidän perheenjäsenilleen) Aikuisten kustannus lomapaketista 62,50 / alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Plussaa elämään ,50 euroa Plussaa elämään ,50 euroa Pienten lasten erityisviikot (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Aikuisten kustannus lomapaketista 110 / alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Vekaraviikko euroa Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi/ Kompletteringskurs för förtroendemän Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta: Liittosihteeri Kenneth Bondas puh. (09) , s-posti: kenneth.bondas@smu.fi Lisätietoja ja hakemuslomakkeita: SMU / Arja Merikallio, puh. (09) arja.merikallio@smu.fi tai Hakemukset osoitteeseen: Suomen Merimies-Unioni, Arja Merikallio, John Stenbergin ranta 6, HELSINKI 12

13 maailman meriltä Koonnut: juhani Artto Lomaliitto ry:n Teemalomat 2010 haettavana RAY:n tuella Suomen Merimies-Unionin jäsenille. Kaikki lomajaksot sisältävät puolihoidon sekä lomaohjelman. Tarkempi ohjelma löytyy Unionin kotisivuilta. Sosiaalisen lomatoiminnan tavoitteena on antaa voimavaroja arjessa jaksamiseen ja edistää terveyttä. Lomatuki Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Lomaliitto ry:lle avustuksen, jolla lomatuki rahoitetaan. Lomatuet myönetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla vuoden 2009 aikana. IMATRAN KYLPYLÄ Ikänsä kunnossa 55+ -loma Omavastuuhinta 170 /aikuinen Hyvän olon ja kunnon osatekijät voivat löytyä lähempää kuin luuletkaan! FONTANA SPAHOTEL KEURUSSELKÄ Senioreiden aktiiviloma Omavastuuhinta 155 /aikuinen Lomalla liikutaan oman kunnon mukaan sisällä, ulkona ja vedessä. Tanssitaan senioritansseja ja osallistutaan tuolijumppaan. Tehdään retki Keuruulle Wanhan Keuruun matkailukohteisiin (lisämaksu). Voimaa Keurusselän luonnosta työttömille Omavastuuhinta 50 /aikuinen Liikutaan yhdessä sisällä ja ulkona luonnossa. Ohjelmassa kiinalaista voimistelua, laavuretki, allasjumppaa ja tietoa kasveista. Työttömien lomalle voivat hakea työttömät yksin tai puolison kanssa. FONTANA SPAHOTEL YLLÄS SAAGA, YLLÄSJÄRVI Virkistävä vaellusloma Omavastuuhinta 115 /aikuinen Lomalla liikutaan yhdessä päivittäin tunturimaastossa 4 6 km. Lisäksi mm. allasjumppaa ja venyttelyä. FONTANA HOTEL RANTAKALLA, KALAJOKI Virkistys- ja hyvinvointiloma kaikenikäisille Omavastuuhinta 120 /aikuinen, 20 /lapsi 6 14 v Mukavaa yhdessäoloa ja liikuntaa oman kunnon mukaan sisällä ja ulkona Hiekkasärkillä. HAKEMUKSET Tilaa hakulomake SMU:n Arja Merikalliolta p. (09) , s-posti arja.merikallio@smu.fi tai tulosta lomake suoraan kotisivuilta smu.fi > jäsenyys > jäsenedut > lomat > lomaliiton lomat 2010 Palauta lomake Lomaliittoon mennessä: LomaLiitto ry, Pasilanraitio 5, Helsinki, kuoreen merkintä lomatuet Mukavuuslippualuksilla palkat jäihin Mukavuuslippualuksilla työskentelevien työehtoja koskevaa kansainvälistä sopimusta ei muuteta lähikuukausina. Tähän päätyivät Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF ja kansainvälisen merenkulun työnantajien edustajat lokakuun alun neuvotteluissaan Manilassa. Asia siirrettiin osapuolten työryhmään, jonka on määrä tehdä esityksensä vuoden 2010 aikana. Varustamoiden edustajat perustelivat palkkojen jäädyttämistä alan heikolla suhdanteella, joka johtuu maailmantalouden taantumasta. ITF:n edustajat vaativat palkkoihin parannuksia, mutta talouden kylmien tosiasioiden vuoksi heidän oli tyydyttävä jäädytysehdotukseen. Myönteisempää kerrottavaa merimiehille tarjosi osapuolten yhteinen päätös lisätä varoja merenkulun henkilökunnan koulutukseen ja työllistämiseen. ITF:n ja varustamoiden neuvotteluelin International Bargaining Forum (IBF) kokoontuu kerran kahdessa vuodessa. Ruotsin sosialidemokraatit vaativat tonnistoveroa Ruotsin parlamentissa sosialidemokraatit ehdottavat budjettialoitteessaan siirtymistä tonnistoveroon. Se auttaisi työpaikkojen luomisessa sekä turvaisi uusia voimavaroja hyvinvointipalveluihin, sosialidemokraatit perustelevat. Merimiehiä organisoiva ammattiliitto Seko on toistuvasti vaatinut hallitukselta esitystä tonnistoverosta. Seko muistuttaa, että nykyisen hallituksen neljä porvaripuoluetta esittivät tonnistoveroon siirtymistä ollessaan oppositiossa. Parlamentin verovaliokunta puoltaa yksimielisesti tonnistoveron käyttöönottoa. Nykyisellä järjestelmällä häviämme sekä työpaikkoja että verotuloja, verovaliokunnan varapuheenjohtaja Lars Johansson (sd) sanoo. Merirosvot yleensä epäonnistuvat Tammi-syyskuussa merirosvouksen tiedotuskeskus IMB PRC rekisteröi enemmän merirosvojen hyökkäyksiä kuin koko vuonna Syyskuun 23. päivään mennessä keskus sai tiedot 294 hyökkäyksestä. Niistä 34 johti aluksen kaappaukseen ja 559 panttivangin ottamiseen. Rosvojen epäonnistuminen lähes 90 prosentissa hyökkäyksistään johtuu paljolti somalialaisten rikollisten toiminta-alueelle lähetettyjen sota-alusten toiminnasta. Puolet tammi-syyskuun hyökkäyksistä kirjattiin somalialaisten merirosvojen tekemiksi. Kaappaukseen johtaneista hyökkäyksistä ainoastaan kaksi tehtiin muualla kuin somalialaisten merirosvojen toiminta-alueella Adenin lahdella, Intian valtamerellä ja Omanin rannikon tuntumassa. Aluksilla, joille somalialaiset hyökkäsivät, sai surmansa 4 merimiestä. Syyskuun lopulla somalialaisten merirosvojen käsissä oli 4 kaapattua alusta ja 82 niillä työskentelevää merenkulun ammattilaista. Malesian vesillä rekisteröitiin tammi-syyskuussa 14 hyökkäystä, Etelä-Kiinan merellä 9. Indonesian rannikolla tehostunut partiointi rajoitti tapaukset 7:ään, kun niitä oli viime vuonna yhteensä 28. Merirosvouksen tiedotuskeskuksen ajantasaiset raportit löytyvät netistä osoitteesta (klikkaa painiketta IMB Piracy Reporting Centre ja avautuvalla sivulla painiketta Live Piracy Report). 13

14 Neste Oilin yt-neuvottelut päätökseen ei tiedossa olevia vaikutuksia merimiehiin Neste Oilin yt-neuvottelut päättyivät lokakuun puolivälissä. Neuvotteluiden tuloksena Neste Oilin henkilöstömäärä Suomessa vähenee 351 henkilöllä. Näistä noin 240 henkilöä on valinnut vapaaehtoisen eläkejärjestelyn. Yhteensä 111 henkilöä joutuu uudelleensijoittumisen piiriin, joita yhtiö kertoo tukevansa. Tämän lisäksi insinööritoimisto Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday merikapteeni Juhani Tammistolle Kymenlaaksolainen merikapteeni ja merenkuluntarkastaja Juhani Tammisto vastaanotti tänä vuonna merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn. Liikenneministeri Anu Vehviläinen luovutti palkinnon Tammistolle jäänmurtaja Urhon komentosillalla 13. lokakuuta. Neste Jacobsissa toteutetaan lomautuksia. Neste Oil on ilmoittanut toteuttavansa henkilöstövähennykset välittömästi lokakuusta 2009 alkaen, joista viimeisetkin yt-menettelyyn liittyvät vähennykset toteutuvat vuoden 2010 aikana. Neste Oilin palveluksessa on yhteensä noin henkilöä, joista Suomessa noin Lue tarkempi juttu Unionin kotisivuilta: > viestintä > uutiset Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle Valtioneuvosto on esittänyt uutta lakia yhteistoiminta-asiamiehestä. Lailla perustettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen erillinen viranomainen, yhteistoiminta-asiamies. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä olisi valvoa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijainen tehtävänä on antaa ohjeita lakien soveltamiseksi. Asiamiehellä olisi myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Yhteistoimintalain piirissä arvioidaan olevan noin yritystä ja runsaat työntekijää. Lain on tarkoitus tulla voimaan Vuoden 2010 lehtietu palkansaajalehdistä Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen mukaan. SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2010 apurahat haettaviksi Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät alkaen Kansan Sivistysrahaston osoitteesta Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä Merimies-Unioniin osoitteella: Lehtietu vuodelle 2010 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 24 euroa vähintään 5 kertaa viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille, 18 euroa 2 kertaa viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille sekä 12 euron lehtietu vähintään kerran viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille. Kulttuuriapuraha Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla viimeistään sekä ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Selvitys: Nuoret uhkaavat syrjäytyä työelämästä Noin kahdeksan prosenttia työssä käyvistä vuotiaista nuorista ei usko olevansa työkykyisiä enää kahden vuoden kuluttua. Yli viidennes työkyvystään epävarmoista nuorista tunsi, että työyhteisö lisää heidän poissaolojensa määrää. Tiedot käyvät ilmi työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odumin ja työeläkeyhtiö Varman tekemästä laajasta Suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin selvityksestä. Vaikka enemmistö nuorista työntekijöistä näyttää tuoreen selvityksen mukaan päässeen hyvään alkuun työurallaan, liian moni kokee työn muodostuvan ylivoimaiseksi jo muutamassa vuodessa, sanoo Odumin asiantuntijalääkäri Riikka Mattila. Selvityksen mukaan nuoret tunsivat, että heidän työkykyään uhkaavat henkiset paineet. Vanhemmat ikäryhmät puolestaan kokivat työn ruumiillisten vaatimusten uhkaavan työkykyä. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvitys perustuu lähes työntekijän vastauksiin eri toimialoilta viiden vuoden ajalta. 14

15 Perinteiset jouluglögit Helsingin ja Turun toimistoilla Helsinki Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla (John Stenbergin ranta 6, Helsinki). Pannu on kuumana keskiviikkona klo Tervetuloa! Turku Tervetuloa jouluglögille maanantaina klo Turun toimistolle, Maariankatu 6 b 5. krs. Tervetuloa! Jouluterveiset sähköpostilla lehteen Seaventures.fi uusi merenkulkusivusto on avattu! Merityö tutuksi nuorille on uusi nettisivusto, joka viestii nuorisolle merenkulkuammatin hyvistä ja nopeista urakehitysmahdollisuuksista. Sivustolta löytyy muun muassa tietoa merenkulkuammateista, alan koulutuksesta ja työpaikoista. Upea sivusto kannattaa siis ilman muuta käydä tutkimassa ja laitathan siitä myös vinkkiä edelleen kavereille sekä kaikille merenkuluista kiinnostuneille. Seaventures-sivustosta on myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot, joilla voit vierailla! Merenkulkurekrytointiportaali -hankkeen alulle panijat ja ylläpitäjät ovat seuraavat toimijat: Suomen Varustamot ry // Suomen Laivanpäällystöliitto ry // Suomen Konepäällystöliitto ry // Suomen Merimies-Unioni ry // Aboa Mare (Turku) // Högskolan på Åland Ålands sjömansskola (Maarianhamina) // Kymenlaakson ammattikorkekoulu Eteläkymenlaakson ammattiopisto (Kotka) // Satakunnan ammattikorkekoulu Rauman Ammattiopisto (Rauma) Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös päällystöliittojen merenkulkijat voivat maksutta tervehtiä seilauskavereitaan. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen: Toimita nimet mennessä mieluiten sähköpostitse katja.grasbeck@smu.fi tai osoitteella Merimies-lehti, Suomen Merimies-Unioni, John Stenbergin ranta 6, Helsinki. (Lähetä Word- tai Excel-tiedostona siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa.) Destian lautat ja lossit pysyvät valtiolla Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan päätöksen, että Destia Oy:n lauttaliiketoiminta eriytyy erilliseksi valtion suoraan ja kokonaan omistamaksi valtionyhtiöksi. Lauttaliikenteen henkilöstö siirtyy sen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Uuden yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2010 alkupuoliskolla. Seaventures-sivuston avasi liikenneministeri Anu Vehviläinen meriturvallisuuspalkinto Sea Sunday luovutustilaisuuden yhteydessä jäänmurtaja Urholla. 15

16 Tutkimus: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaanivat edelleen raskaan työn tekijöitä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Eteran tekemässä Työkyky, terveys ja työolot (3T) tutkimuksessa seurattiin 10 vuoden ajan entisten LEL-alojen eli rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-alan työntekijöiden työterveyttä. Vastaajien keski-ikä oli noin vuotta. Harva jaksaa eläkeikään asti Tutkimus paljasti, että fyysisesti raskailla aloilla työskentelevien terveydentila oli heikentynyt seurannan aikana. Tuki- ja liikuntaelinoireilu (tule), stressioireet ja sairauspoissaolot olivat lisääntyneet 10 vuodessa. Tule-oireista rasittavimpina koettiin koko seuranta-ajan niska- ja hartianseudun vaivat. Niistä kärsi noin 40 prosenttia tutkimuksiin osallistuneista. Stressioireista yleisimpiä olivat taas unihäiriöt ja ylirasittuneisuus. Vastaajat kuvasivat työtään ruumiillisesti, mutta myös henkisesti vaativaksi. Monen tutkitun mukaan vain harva jaksaa työskennellä näillä aloilla eläkeikään asti. Tutkimuksen mukaan myös mielenterveydenongelmat ovat lisääntyneet. Huolestuttavaa etenkin on, että myös nuoret kokevat työnsä kuormittavana ja heillä esiintyy paljon terveysoireilua. Kiire suurin syy tapaturmiin Vastaajat kokivat työtapaturmariskin kasvaneen seuranta-aikana. Kiire arvioitiin suurimmaksi syyksi tapaturmiin. Muita syitä olivat väärät työtavat, piittaamattomuus ohjeista ja työpaikan epäjärjestys. Yleisimmin tapaturma oli sattunut putoamisen, kaatumisen, äkillisen fyysisen kuormituksen tai työkalun hallinnan menettämisen yhteydessä. Mikäli sairauden ennaltaehkäisyyn ei panosteta voimakkaasti, kehitys jatkunee entisellään. Työhyvinvointitoimet tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa, heti nuorten aloittaessa työnteon. Johto vastaa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä, mutta jokainen voi itsekin vaikuttaa. Työ pitää tehdä viisaasti: oikealla työtavalla ja itseään säästäen. Työpaikalla olevat apuvälineet ja henkilönsuojaimet eivät ole siellä näön vuoksi, vaan käyttöä varten, Eteran tutkija Helena Rytkönen painottaa. Pitkä työura on vuosien tulosta. Se saavutetaan ajoissa työhyvinvointiin panostamalla niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. Myös työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee panostaa. Valtuusto Henkilöstön työsuhteet turvattava merenkulun uusissa valtionyhtiöissä Merimies-Unionin valtuusto vaatii, että neuvottelut henkilöstön työsuhteiden ehdoista ja heitä koskevasta muutosturvasta on käytävä ennen kuin uudet merenkulun valtionyhtiöt aloittavat toimintansa ensi vuoden vaihteessa. Uusien yhtiöiden, jotka tulevat hoitamaan jäänmurron, vesiväylien kunnossapidon sekä yhteysalusliikenteen, toimintojen aloittaminen ei ole mahdollista ennen kuin yhtiöiden työntekijöiden työsuhteiden ehtoja koskevat työehtosopimukset on solmittu. Merimies-Unionin valtuusto edellyttää lisäksi, että uusille yhtiöille on taattava riittävät toimintaresurssit ja -edellytykset, jotta talvimerenkulun sujuva hoitaminen voidaan varmistaa ja jotta väyläverkostomme turvallisuus ei pääse kärsimään. Kauppa- ja talvimerenkulustaan riippuvaisella Suomella ei ole varaa riskeerata kauppalaivastonsa turvallista liikennöintiä. Jäänmurto, yhteysalusliikenne, väylänhoito ja lossi- sekä lauttaliikenne ovat yhteiskunnan perustoimintoja, joita ei voi kilpailuttaa. Kilpailuttaminen tulee olemaan selkeä uhka näissä töissä nyt työskentelevien ammattitaitoisten työntekijöiden tulevaisuudelle ja työsuhdeturvalle. Lisäksi kilpailuttaminen tulee myös mitä ilmeisimmin huonontamaan kansalaisille tarjottavia yhteysaluspalveluja ja vaarantamaan väylien kunnossapidon sekä jäänmurron. 16

17 NTF:n Baltian ryhmä kokoontui Merimies-Unionissa lokakuuta Ajan henki Itämerenalueella huokuu maastamuuttoa ja yksityistämismaniaa Pohjoismaiden ja Baltian kuljetusalan ammattiliitot ovat keskenään tiiviisti ja säännöllisesti yhteydessä. Pohjoismaiden kuljetustyöntekijöiden liiton (NTF) Baltian työryhmä kokoontui tällä kertaa Helsingissä Merimies-Unionin tiloissa lokakuuta. Ryhmään kuuluu kuljetusalan ammattiliittojen edustajia Pohjoismaista ja Baltiasta. Korkea työttömyys ja maastamuuttoa Baltiassa Baltian alueen maat rämpivät tällä hetkellä syvimmällä Euroopan työttömyyslukuja tarkasteltaessa. Liettuasta tuleva NTF:n Baltian ryhmän koordinaattori Janina Malinovskaja kertoi Helsingin kokoukseen osallistuneille, että Liettuassa ja Latviassa työttömyysaste on jo 20 prosentin luokkaa, mikä tekee maista tällä hetkellä Euroopan johtajia tällä surullisella mittarilla. Ei olekaan ihme, että työttömyys on ajanut ihmisiä jälleen kerran kotimaastaan ainakin Liettuassa. Ennen työn perässä lähdettiin esimerkiksi Englantiin, nyt kutsuu puolestaan Norja, Malinovskaja kertoi. Liettualainen talousjärjestelmä on ollut melko liberaali ja sosiaaliturva Pohjoismaiden tasoa huomattavasti huonompi. Maassa järjestettiin tämän vuoden alussa mielenosoituksia olojen parantamiseksi ja uusia mielenilmauksia on suunnitteilla loppuvuodesta. Jäljet sylttytehtaalle vievät maksettavien verojen suuruuteen, joihin haetaan nyt painostuskeinojen avulla selkeämpiä säveliä. Virossa huolta eläkkeiden maksusta Tunnelmia ei voi kuvailla valoisiksi Suomenlahden rajanaapurissammekaan. Virossa huolta aiheuttaa eläkejärjestelmän kestävyys talousnotkahduksen seurauksena. Eläkkeitä on pystytty toistaiseksi maksamaan, mutta niiden suuruuteen ei ole tiedossa korotuksia, Viron merimiesten sitoutumattoman ammattiyhdistys EMSA:n puheenjohtaja Kaia Vask kertoi Baltian ryhmäläisille. Kuljetusalaa tarkasteltaessa Virossa on esiintynyt erityisen paljon ongelmia samoilla sektoreilla kuin Suomessa. Satamista ja rautateiltä yritetään vähentää jatkuvasti väkeä, Vask selosti. Työttömyyskassoista suurkato Ruotsissa Vuonna 2007 valtaan tullut porvarihallitus kävi Ruotsissa ensi töikseen työttömyyskassojen kimppuun kassamaksun suuruutta nostamalla. Suurimmiksi maksajiksi tästä joutuivat työuransa alussa olevat pätkä- ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät nuoret. Ruotsin työttömyyskassajärjestelmään kohdistuneiden muutosten seurauksena kassoista on eronnut tuhansia ihmistä, ammattiliitto SEKO:n varapuheenjohtaja Tomas Abbrahamsson kertoi Baltian työryhmän tapaamisessa. Liittoon kuuluvien määrä ei ole laskenut yhtä dramaattisesti. Silti Ruotsissa, niin kuin muissakin maissa, järjestäytymisen eteen on tehtävä yhä enemmän töitä. Etenkään nuorille liittoon kuulumisen merkitys ei ole yhtä itsestään selvä kuin vanhemmille sukupolville. edunvalvontaa yli valtiorajojen? Kansainvälisten yritysten toiminta pakottaa myös ammattiyhdistysliikkeen kehittämään uusia toimintamuotoja. Mihin maahan ja liittoon pitäisi kuulua esimerkiksi Liettuassa kotiansa pitävän rekkamiehen, joka ajaa pari kolme kuukautta ulkomailla esimerkiksi Ruotsista Eurooppaan, Baltian koordinaattori Malinovskaja esitti Helsingin kokouksessa. Erityisesti kuljetussektorilla valtioiden rajat voivat vaihtua tiuhaan ja työkeikat voivat olla jopa kuukausien pituisia. Mikäli rekkamies kokee töissään ongelmia, hänen tulisi saada työhönsä liittyvää edunvalvontapalvelua myös ulkomailla olinpaikastaan riippumatta. Malinovskaja miettikin, pitäisikö ammattiyhdistysliikkeen pyrkiä kehittämään edunvalvontaansa edelleen, joka palvelisi entistä paremmin työntekijöitä, jotka työskentelevät oman kotimaansa rajojen ulkopuolella. Samoja kysymyksiä käsitellään myös Suomessa esimerkiksi SAK:ssa parhaillaan meneillään olevassa tulevaisuushankkeessa ( NTF:n Baltian työryhmä: Latvia: Igors Pavlovs, Latvian merimiesliiton (kauppalaivasto) puheenjohtaja Liettua: Janina Malinovskaja, Baltian alueen koordinaattori Ruotsi: Tomas Abbrahamsson, ammattiliitto SEKO:n varapuheenjohtaja Peter Lökvist, ammattiliitto Transportin kansainvälisten asioiden sihteeri Astrid König, kunta-alan ammattiliitto (Kommunal) kansainväliset asiat Anja Lampinen, Pohjoismaiden kuljetustyöntekijöiden liiton (NTF):n sihteeri Suomi: Simo Zitting, Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Viro: Kaia Vask, Viron merimiesten sitoutumaton ammattiyhdistys EMSA:n puheenjohtaja Peep Peterson, Viron Auto- ja kuljetusalan työntekijärjestön ETTA:n puheenjohtaja 17

18 Nordea Pankki Suomi Oyj Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Keskittäessäsi asiointisi meille henkilökohtaisen pankkineuvojan ammattitaito on käytössäsi. Hän tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkaana nautit myös Etuohjelman parhaista eduista. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai käy osoitteessa nordea.fi /tervetuloa. 18

19 N:o Ledare: Arbetarskyddsfullmäktig på varje fartyg och arbetsplats Nya arbetarskyddsfullmäktige kommer att utses på arbetsplatserna genom ett val som anordnas i november december Valet anordnas separat på varje rederi och alla anställda har möjlighet att delta. En arbetarskyddsfullmäktig och två vicefullmäktige ska utses på arbetsplatser med minst tio regelbundet arbetande anställda. Fullmäktige kan också utses på mindre arbetsplatser, om personalen så önskar. Till havs finns det arbetarskyddsfullmäktige i de största rederierna, men på mindre arbetsplatser har det inte alltid utsetts några. Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC lämnade i oktober ett förslag om att en arbetarskyddsfullmäktig ska utses på samtliga arbetsplatser. En av arbetarskyddsfullmäktiges grundläggande uppgifter är att upprätthålla arbetarskyddet i samarbete med arbetsgivaren, Personalen på arbetsplatserna utser nya fullmäktigen i november-december FFC:s mål är att alla arbetsplatser ska utse en arbetarskyddsfullmäktig. Därför uppmuntrar FFC arbetsplatserna att utse en arbetarskyddsfullmäktig och betonar hur viktigt det är. undersöka arbetssäkerhetsoch hälsoförhållanden samt bidra till att övervaka dem. Arbetarskyddsf u l l m ä k t i g e n fungerar därmed framför allt som nyckelperson i det olycksförebyggande arbetet. Ständiga förändringar, osäkerhet och stress är obehagliga, men tyvärr alltför bekanta gäster på dagens arbetsplatser. Nya utmaningar har dykt upp inom arbetarskyddet vid sidan av fysisk belastning: den psykiska belastningen och trycket på att klara sina arbetsuppgifter har ökat kraftigt. Personalen förväntas orka arbeta ännu längre, trots att resultat från studier samtidigt visar att unga personer som nyss kommit in i arbetslivet kroknar under trycket. Att se till att personalen orkar på arbetet är en del av arbetarskyddet på arbetsplatsen. Olycksrisken ökar när man är trött, så det gäller att ingripa i sakernas gång i god tid för att förhindra att det händer något olyckligt. Här har arbetarskyddsfullmäktigen en viktig uppgift. Studier visar att arbetsplatser som har en arbetarskyddsfullmäktig har bättre arbetsförhållanden och -miljö än de som inte har utsett någon arbetarskyddsfullmäktig. Arbetarskyddsfullmäktigen har samma uppsägningsskydd som förtroendemannen, vilket visar hur viktig han är i organisationen. När man talar om arbetssäkerhet och personalens hälsa är det emellertid viktigt att komma ihåg att man inte kan överlåta hela arbetarskyddsarbetet åt arbetarskyddsfullmäktigen och -organisationen, utan det är allas ansvar i arbetslivet både ditt och mitt. Bara genom att tillsammans förbättra missförhållanden kan vi gå mot en säkrare och bättre arbetsdag och morgondag. INNEHÅLL: 20 M/S KCL Ballerina 23 Förtroendemännens kompletteringskurs 24 På uppdrag i Bulgarien 27 Unga riskerar att bli utslagna ur arbetslivet 32 Ny tävling! 19

20 M/S KCL Ballerina brottas inte i fjäderviktsklass Motorman Roger Östergård och at-matros Henry Österlund redo för action vid brandövningen. 20