Maxwell Jonesin demokraattinen terapeuttinen yhteisö Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnan perustana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maxwell Jonesin demokraattinen terapeuttinen yhteisö Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnan perustana"

Transkriptio

1 Maxwell Jonesin demokraattinen terapeuttinen yhteisö Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnan perustana Maxwell Jonesin demokraattisen yhteisön teoria ja humanistinen ihmiskäsitys Aki Heiskanen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskus 2008

2 Maxwell Jonesin demokraattinen terapeuttinen yhteisö Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnan perustana 1 JOHDANTO YHTEISÖKUNTOUTUS Historiaa Maxwell Jonesista Maxwell Jonesin terapeuttisen yhteisön keskeiset periaatteet Demokraattisuus yhteisössä Carl Rogersin humanismi Käsitys päihdeongelmasta Toipumisen prosessi (De Leon) Lähteet:... 17

3 1 JOHDANTO Päihteiden käyttäjien kuntoutuksessa tavoitellaan elämäntavan muutosta, jossa elämäntapaa käsitellään yksinkertaisesti niinä tekoina ja ajatuksina, joilla yksilö näyttää luovan elämälleen merkityksen (ks. Tamminen 2000). Näin kuntoutumista määriteltäessä muutoksen päämääräksi voidaan asettaa hyvä elämä toipujan subjektiivisena kokemuksena. Yhdeksi merkittäväksi menetelmäksi, jolla varsinkin laitoskuntoutuksessa hyvän elämän päämäärään pyritään, on noussut yhteisöhoito. Yhteisöhoito käsitteenä pitää sisällään fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä terapiaan, kuntoutukseen ja kasvatukseen liittyvät periaatteet (Murto 1997a, 13). Yhteisöhoitoa voidaan pitää myös terapeuttisen yhteisön synonyyminä (Isohanni 1993, ). Tässä kirjoituksessa käytän käsitettä yhteisökuntoutus ja demokraattinen terapeuttinen yhteisö kuvaamaan Maxwell Jonesin yhteisöhoidon mallia, jota Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa sovelletaan. Yhteisöllistä kuntoutusta on mahdollisuus toteuttaa useisiin erilaisiin kuntoutusideologioihin ja hoitomalleihin pohjautuen. Kari Murto (1997a) esittelee kirjassaan yhteisöhoidon suuntauksia yhteensä 13 erilaista esimerkkiä yhteisöhoidon sovellutuksista psykiatrian sekä päihde- ja vankeinhoidon alueilta. Yhteisöt ja niiden käyttämät kuntoutusmallit eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka niissä on järjestetty asiakkaiden kuntoutumista tukevat terapeuttiset ja pedagogiset vuorovaikutustapahtumat (Bloor, McKeganey & Fonkert 1988, 6, 59). Bloor, McKeganey ja Fonkert (1988) ovat kahdeksaan eri yhteisöön kohdistuneissa tutkimuksissaan päätyneet siihen, että yhteisöt erosivat keskeisesti toisistaan sen mukaan, painottivatko ne mallissa tai menetelmässä järjestelmä- ja työntekijäkeskeistä instrumentaalisuutta, hierarkkisuutta vai realiteettikonfrontaatiota. Instrumentaalisissa ja hierarkkisissa yhteisöissä on tärkeintä saada asiakas sopeutumaan yksikön sosiaaliseen järjestykseen ja toiminnalliseen rakenteeseen. Asiakkaiden käyttäytymistä ohjataan yksityiskohtaisilla säännöillä, joita valvotaan tarkasti ja sääntörikkomuksista seuraa selkeän seuraamisjärjestelmän mukaiset sanktiot. Hierarkkiset mallit ovat instrumentaalisia malleja hierarkkisempia ja autoritaarisempia. Niissä asiakkaiden ja henkilökunnan ero on selkeä, säännöt ehdottomia ja kontrolli tiukkaa (De Leon 2000, 66, 201). Irmeli Penttinen (1975) on omassa terapeuttiseen hoitoyhteisöön kohdistuvassa tutkimuksessaan jaotellut yhteisöt traditionaalisiin ja terapeuttisiin yhteisöihin. Traditionaalisen laitoksen ideologialle on ominaista tietty pessimistisyys. Laitoksen primaarisena tehtävänä on pyrkiä eristämään nämä parantumattomat ja yhteiskunnalle vaaralliset yksilöt ympäröivästä yhteiskunnasta. Henkilökuntaa on vähän ja sen tehtävänä on lähinnä valvonta. Vuorovaikutusta hoidokkien kanssa pyritään avoimesti välttämään ja potilaiden käyttäytymistä kontrolloidaan lukuisilla säännöillä ja sanktioilla. (Penttinen 1975, ) Kun hoidokeille ei anneta minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa tehtäviin päätöksiin tai laitoksen asioihin ylipäätänsä, pystytään säilyttämään tälle laitosmuodolle tyypillinen tasapaino ja järjestys. (Loche 1970, )

4 Asiakaslähtöisyys yhteisöllisessä kuntoutuksessa on helpoin ymmärtää vastakohtana traditionaalisille, instrumentaalisille ja hierarkkisille yhteisöille (Penttilä 1975, 103). Terapeuttisen, asiakaslähtöisen yhteisön tavoitteena on suvaitsevampi ja humaanimpi suhtautuminen asiakkaaseen. Terapeuttinen ideologia on luonteeltaan optimistinen, asiakkaan uskotaan pystyvän muutokseen sopivien hoitomenetelmien avulla. Terapeuttisessa yhteisössä painotetaan muutosta ja käytännön toiminnassa pyritään vapauksien, vastuiden ja velvollisuuksien tasapainoon. Traditionaaliseen laitoksen pakkoon perustuva vallankäyttö pyritään terapeuttisessa yhteisössä korvaamaan asiakaskunnan sisäistämällä normatiivisella kontrollilla. Ryhmäkeskeisyyteen perustuvan työn tavoitteena on lisätä ryhmän tietoisuutta itsestään, ongelmistaan ja ongelman ratkaisumalleista. Avoin kommunikaatio ja keskinäinen kritiikki ovat muutoksen toteuttamisen edellytyksenä. Keskeistä terapeuttisen yhteisön toiminnassa on: vapaaehtoisuus sosiaalinen vastuu tradition merkitys, arvot taustalla (arvokonservatiivisuus) Kuitenkin voidaan sanoa, että eri yhteisöhoidon sovellutuksissa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia. Erot eri viitekehysten välillä tulevat selkeimmin esiin suhteessa asiakkaaseen ja siinä, minkälaisena asiakkaat tunnistetaan (yksilöinä, persoonina vai alakulttuurin edustajina) (Ks. Santala 2008, 151). Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa sovelletaan Maxwell Jonesin demokraattinen terapeuttisen yhteisön mallia, jota useimmat realiteettikonfrontoivat, asiakaslähtöiset yhteisöt soveltavat (Bloor, McKeganey & Fonkert 1988, 7, 60). Maxwell Jonesin ajattelun yhteisömenetelmän taustalla on nähtävissä humanistinen ihmiskäsitys, josta löytyy yhtymäkohtia Carl Rogersin humanistiseen ajatteluun. Tämän vuoksi tässä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen teoreettista tausta-ajattelua kuvaavassa tekstissä on myös kappale Carl Rogersin humanistisesta ajattelusta. 2 YHTEISÖKUNTOUTUS 2.1 Historiaa Maxwell Jonesista Maxwell Jonesia ( ) voidaan pitää varsinaisena terapeuttisen yhteisön kehittäjänä vaikka Tom Main ensimmäisenä käyttikin terapeuttisen yhteisön käsitettä. Maxwell Jones oli valmistunut lääkäriksi ennen toista maailmansotaa. Sodan alettua Jones siirtyi Lontoon lähistölle Mill Hillin koululle perustetun sairaalan tutkimusyksikön lääkäriksi. Sairaalassa tutkittiin ja hoidettiin neuroottisia sydänkivuista kärsiviä sotilaita. Jones alkoi potilaiden pyynnöstä pitää luentoja sydänkipujen fysiologiasta. Miehet innostuivat luennon aiheista kovasti ja alkoivat spontaanisti keskustella ja tehdä kysymyksiä Jonesille. Tieto kivun fysiologiasta helpotti ahdistusta ja he alkoivat puhua muistakin asioista ryhmässä. Psykodraamojen esittäminen viikoittain lisäsi

5 ryhmän turvallisuutta. Palkkapäivinä jotkin sairaalan potilaista juopottelivat paikallisessa pubissa ja aiheuttivat häiriöitä ja tappeluita palattuaan osastolle. Henkilökunta ei kuitenkaan suostunut potilaiden pyynnöstä rankaisemaan miehiä ja niinpä he alkoivat itse käsitellä tapahtumia yhteisissä kokouksissa, joissa myös henkilökunta oli mukana. Mill Hillistä Jones siirtyi 1945 sotilaiden kuntoutumisyksikön johtajaksi Dartfordiin. Siellä Jones hyödynsi suoraan Mill Hillin kokemuksiaan yhteistyöstä potilaiden kanssa. Huhtikuussa 1947 Jones aloitti kroonisesti työttömien yksikön johtamisen Belmontissa, sairaalan yhteydessä toimivassa yksikössä. Myöhemmin yksikkö itsenäistyi ja Jones ehdotti sen nimeksi vuonna 1959 Henderson Hospitalia. Potilaat olivat pääosin erittäin vaikeasti kuntoutettavia psykopaatteja. Henderson Hospitalia Jones itse pitää ensimmäisenä varsinaisena terapeuttisena yhteisönään. Mill Hillin ja Dartfordin yhteisöissä hyviksi todetut toimintamallit kuten yhteisökokoukset, terapiaryhmät, työryhmät ja psykodraama otettiin käyttöön alusta asti. Uudenlaisen potilasjoukon kanssa ne eivät kuitenkaan riittäneet vaikka osoittautuvatkin toimiviksi. Uutena toimintatapana otettiin käyttöön henkilökunnan review -kokoukset, joissa henkilöstö keskusteli ja pohti yhteisössä ja yhteisökokouksissa koettua välittömästi kokousten jälkeen. Potilaiden aktiivisuutta tuettiin valitsemalla heitä työryhmien johtajiksi. Hendersson Hospitalin jälkeen Maxwell Jones työskenteli kolme vuotta USA:ssa, jonka jälkeen hän aloitti työt Skotlannissa sijaitsevan Dingleton Hospitalin johtajana. Digletonissa Jonesin tehtäväksi tuli vanhan hierarkkisen sairaalarakenteen muuttaminen. Digletonissa Jones rikastutti terapeuttisen yhteisön mallia laajan kehittämishankkeen ansiosta. Dingletonin keskeiset innovaatiot olivat yksilöpsykiatrisen toimintamallin luominen, sairaalan johtamisen selkiytyminen monijohtajuuteen perustuvaan johtamismalliin, sairaalan toiminnallisen rakenteen luominen sekä henkilöstön ja potilaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien laajentaminen antamalla heille enemmän valtaa ja vastuuta niin työtehtävissä kuin päätöksenteossakin. Dingletonista Jones muutti Yhdysvaltoihin, toimien siellä opetus- ja konsultaatiotehtävissä aina 80-luvun alkuun saakka. Viimeiset vuotensa Jones vietti Kanadassa, Nova Scotiassa, jossa hän veti seminaareja pienessä paikallisessa yliopistossa, teki luentomatkoja ja kirjoitti intensiivisesti kuolemaansa saakka. 2.2 Maxwell Jonesin terapeuttisen yhteisön keskeiset periaatteet Jonesin demokraattisen terapeuttisen yhteisön keskeisiksi periaatteiksi on Robert Rapoport (1960, ) jäsentänyt seuraavat asiat: sallivuus, yhteisöllisyys, demokraattinen päätöksenteko ja realiteettikonfrontaatio. Lisäksi Jones on itse luonut periaatteet terapeuttiselle yhteisölleen, jotka Penttilä (1975, 8 10) on jäsentänyt seuraavasti: yhteinen päämäärä, tasa-arvoisuus, avoin kommunikaatio, roolien uudelleen arviointi, vapaaehtoisuus ja ryhmätoiminnot. Demokraattisuuden ja tasa-arvon periaatteet olen yhdistänyt yhdeksi periaatteeksi demokraattinen päätöksenteko otsikon alle.

6 1. Sallivuus 2. Yhteisöllisyys Sallivuudella tarkoitetaan yhteisön jäsenten suvaitsevaisuutta toisiaan kohtaan kun he käyttäytyvät yleisistä normeista poikkeavasti tai aiheuttavat erilaisia häiriöitä (Rapoport 1960, 22). Sallivuus tuo esiin asiakkaiden omaa problematiikkaa, mutta myös asiakastovereiden ongelmia toisten persoonallisuuden piirteiden ja erilaisuuden sietämisessä. Salliva yhteisö antaa myös mahdollisuuden uudenlaisten käyttäytymistapojen turvalliseen kokeiluun. Demokraattisessa yhteisössä tavoitellaan lämmintä, hyväksyvää ja sallivaa ilmapiiriä. Demokraattisessa lähestymistavassa asiakkaat tunnistetaan yksilöinä ja persoonina eikä vain alakulttuurinsa edustajina. Yhteisyydellä viitataan ihmisten väliseen läheisyyteen, välittömään kommunikaatioon ja epämuodollisuuteen kuten etunimien käyttöön. Kuntoutuksessa lähdetään siitä että kaikkea, mitä asiakas tekee tai puhuu, voidaan käyttää terapeuttisesti. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus olla osallisena kaikesta. Asiakkailla on taustallaan paljon hyljätyksi ja ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksia ja siksi yhteisö toimii päinvastaisesti ottaen osaa ja reagoiden. Näin yhteisön jäsenten avulla voidaan tuottaa korvaavia emotionaalisia kokemuksia. Läheisten emotionaalisten suhteiden kautta asiakkaiden uskotaan harjaantuvan sietämään tunteita ja reagoimaan myös itse emotionaalisesti. Kuntoutuksen näkökulmasta yhteisössä osallistumalla asiakkaat oppivat aktiivisemmiksi myös yhteisön ulkopuolella. 3. Demokraattinen päätöksenteko Demokraattiseen päätöksentekoon osallistuvat sekä henkilökunta että asiakkaat, myös vastuu päätöksistä ulotetaan koskemaan sekä henkilökuntaa että asiakkaita. Asiakkaiden osallistumista kuntoutumiseen pidetään erittäin tärkeänä. Demokratian avulla voidaan hyödyntää asiakkaiden vaikutusta toisiinsa ns. vertaisryhmän sosiaalisen painostuksen hyväksikäyttäminen. Auktoriteetin hämärtämistä pidetään kuntoutumisen kannalta edullisena, koska näin voidaan tutkia tehokkaammin asiakkaiden vakiintuneita väärinkäsityksiä auktoriteetteja kohtaan. 4. Todellisuuden kohtaaminen, realiteettikonfrontaatio Konfrontaation tarkoituksena on, että asiakkaat saavat jatkuvasti palautetta siitä, kuinka muut ovat kokeneet heidän käyttäytymisensä. Tällä pyritään tekemään asiakkaille tyypillinen massiivinen kieltäminen, vääristely, vetäytyminen ja muut vastaavat puolustusmekanismit näkyviksi ja vaikeaksi säilyttää. Yhteisön tarkoitus on edustaa mahdollisimman hyvin normaalia yhteiskuntaa ja elämää (mini-yhteiskunta). Realiteettikonfrontaatiota toteutta-

7 5. Yhteinen päämäärä 7. Vapaaehtoisuus vissa yhteisöissä asiakkaiden asioita käsitellään yleensä heidän läsnä ollessaan. Demokraattisessa yhteisössä asiakaslähtöisyys ei tarkoita sitä, että asiakkaat saavat tehdä mitä tahansa. Poikkeavaan käyttäytymiseen suhtaudutaan sallivasti, mutta yhteisön toimintaa häiritsevästä käyttäytymisestä on saatava ja annettava palautetta. Jonesin mukaan yksi tärkeimmistä terapeuttisen yhteisön periaatteista on se, että henkilökunnan ja asiakkaiden voimavarat suunnataan yhteisen, terapeuttisen päämäärän toteuttamiseen. Yhteisön työn onnistumisen edellytyksenä on, että henkilökunnan ja potilaiden kesken ei pääse syntymään keskenään ristiriitaisia normijärjestelmiä ns. alakulttuureita. Vapaaehtoisuus on toinen keskeinen periaate kuntoutumisyhteisön työn onnistumisen kannalta. Asiakkaiden tulee omaehtoisesti hyväksyä muutos itsessään ja hakeutua vapaaehtoisesti hoitoon. Asiakkaiden tulee olla selvillä niistä vaatimuksista ja edellytyksistä, joita terapeuttinen hoitomuoto heille asettaa. 8. Avoin kommunikaatio Demokratian toimimisen edellytyksenä on yhteisön avoin kommunikointi kaikkiin suuntiin. Kaikilla terapeuttisen yhteisön päämäärien toteuttamiseen osallistuvilla henkilöillä tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet ilmaista mielipiteitään. Kommunikoinnin helpottamiseksi terapeuttiseen yhteisöön on luotu erityiset foorumit henkilökunnalle ja toisaalta sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Avoimeen vuorovaikutukseen kannustetaan ja suhtautumistapa asiakkaita kohtaan on läheinen ja suvaitsevainen. 9. Roolien ja asenteiden uudelleen määrittely 9. Ryhmätoiminnot Terapeuttisen yhteisön keskeisiin piirteisiin kuuluu, että asiakkaat ja henkilökunta joutuvat arvioimaan uudelleen aiemmat roolinsa ja asenteensa. Henkilökunta riisuutuu aiemmasta suojatusta roolistaan ja antautuu alttiiksi kritiikille. Asiakkaan traditionaalinen, passiivinen rooli muuttuu aktiivisen osallistujan ja vaikuttajan rooliksi. Uudessa roolissaan asiakas on sekä antaja että saaja. Henkilökunnan ja asiakkaiden roolien muuttuminen merkitsee ennen kaikkea sitä, että henkilökunnan ja potilaiden välinen ero häviää ja ryhmien välinen luonnollinen vuorovaikutus lisääntyy. Terapeuttisen kuntoutumismuodon olemukseen kuuluu, että suositaan ryhmätoimintoja. Se ei kuitenkaan poissulje yksilöllisiä hoitomuotoja, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan osana kun-

8 toutumista. Tärkeää on myös suunnitella yhteisön työmuodot siten, että ne muistuttavat ulkopuolella olevaa yhteiskuntaa. Terapeuttista yhteisöä voisi nimittää miniyhteiskunnaksi, jossa tapahtuvat kaikki inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ja ilmiöt helpommin hallittavassa mittasuhteessa. Näiden ilmiöiden ja tilanteiden käsittely ja läpikäyminen yhteisön arjessa on osa terapeuttista kuntoutumisprosessia. Jones (1968, 69 70, 74 87) käyttää käsitettä sosiaalinen oppiminen siitä keskeisestä prosessista, jonka kautta kehitys yhteisössä tapahtuu. Sosiaalinen oppiminen kuvaa inhimillisestä vuorovaikutusta johtuvaa muutoksen prosessia, jonka panee liikkeelle konfliktin tai kriisin käsittely ryhmätilanteessa. Sosiaalinen oppiminen tapahtuu yhteisön arkipäivää tutkimalla ja erityisen hedelmällisiä oppimisen kannalta ovat juuri kriisit, jotka panevat vuorovaikutustilanteessa sosiaalisen oppimisen kannalta ratkaisevan elementin eli tunteet liikkeelle. Yhteisön kehittymisen kannalta kriisit ovat positiivinen asia ja vievät yhteisöä eteenpäin. Kuitenkaan kriisit eivät ole oppimisen välttämätön edellytys, yhteisön jäsenet voivat oppia ja yhteisöä voidaan kehittää myös yhteisön normaalia arkipäivää tutkimalla (Jones 1968, 87 90). Yhteisön ilmapiirin täytyisi olla niin turvallinen, että se mahdollistaisi peitettyjen tunteiden tuomisen yhteisen tarkastelun piiriin. Sosiaalinen oppiminen edellyttää kaksisuuntaisen kommunikaation lisäksi avointa tunteiden ilmaisua ja valmiutta tutkia, niin omia kuin toistenkin, asenteita ja käyttäytymistä muutoksen aikaansaamiseksi ja yhteisön tasapainon palauttamiseksi. Henkilökunnalta sosiaalisen oppimisen edistäminen vaatii motivaatiota ja rohkeutta pysähtyä päivittäin pohtimaan ja keskustelemaan arjen elämästä, siihen liittyvistä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Jonesin lähtökohtana oli pyrkimys välttää perinteiseen asiantuntijavetoiseen suljettuun systeemiin liittyviä ongelmia korvaamalla asiantuntijavalta kahdensuuntaiseen kommunikaatioon perustuvalla avoimella kommunikaatiolla. Avoimen kommunikaatiosysteemin perustana ovat säännöllisesti toistuvat samojen ihmisten kokoontumiset. Terapeuttisen yhteisön sosiaalisen organisaation perustan muodostavat päivittäiset yhteisökokoukset (Jones 1978, 89). Yhteisökokouksella tarkoitetaan kaikkien asiakkaiden ja henkilökunnan yhteistä kokousta. Yhteisökokousta ei voi rinnastaa terapiaan vaikka sillä on tärkeä asema kuntoutuksessa terapeuttista kulttuuria luovana tapahtumana. Säännöllisesti toistuvissa yhteisökokouksissa yhteisön ongelmia ja henkilökunnan sekä asiakkaiden rooleja tutkittaessa päädytään melkoisiin rakenteellisiin muutoksiin. Etenkin henkilökunnalle tällaiset oppimista ja vanhoja ajatuksia murtavat kokemukset eivät ole helppoja ja aiheuttavat melkoista ahdistusta. Henkilökunnalta tämä vaatii melkoista epävarmuuden sietämisen kykyä. Yhteisökokouksen keskeisimmät vaikutukset näkyvät kiinteyden lisääntymisenä, henkilökunnan vastuun sekä asiakkaiden vastuun ja aktiivisuuden lisääntymisenä, henkilökunnan ja asiakkaiden roolien lähentymisenä sekä luottamuksen ja turvallisuuden paranemisena. Yhteisökokousten kautta nousee esiin myös vertaisryhmän rooli ja merkitys yhteisön toiminnalle. (Murto 1997b, 19.) Yksilöllisen ja toisaalta ryhmäkeskeisen työn tavoitteena on lisätä asiakaskunnan tietoisuutta itsestään, ongelmistaan ja ongelmien ratkaisumalleista. Koska avointa kommunikaatiota ja keskinäistä kritiikkiä pidetään muu-

9 toksen toteutumisen edellytyksenä, keskustellaan terapeuttisessa yhteisössä yhteisön ongelmista, yhteisön työn lähtökohdista, tavoitteista ja tuloksista jatkuvasti. Terapeuttisen yhteisössä päätökset pyritään tekemään yhteisissä kokouksissa ja jos mahdollista, yksimielisyyden periaatetta noudattaen (Jones 1968, 23 24). Yksimielisyyden periaate merkitsee sitä, että ryhmä on käyttänyt riittävästi aikaa asian käsittelyyn ja työstänyt sen siihen pisteeseen, että jokainen on valmis sitoutumaan ja toimimaan päätöksen mukaisesti. Useimmiten yksimielisyyteen pääseminen edellyttää kompromissia useilta tai kaikilta ryhmän jäseniltä yleisen tavoitteen hyväksi. Pikkuasioissa yksimielisyyden tavoittelu voi olla ajantuhlausta, mutta tärkeissä kysymyksissä se on välttämätöntä ennen toimintaan ryhtymistä. Mikäli tärkeissä asioissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia jätetään pöydälle tai unohdetaan kokonaan. (Murto 1997b, 22). 2.3 Demokraattisuus yhteisössä Demokraattisessa yhteisössä demokratia on osallistamisen väline, eikä sillä tavoitella työntekijöiden ja asiakkaiden välisten luokkaerojen vähentämistä tai vallan tasaista jakamista. Vastuu ja lopullinen päätösvalta on aina henkilökunnalla, mutta kuitenkin niin että henkilökunta käyttää aina läsnä olevaa valtaansa mahdollisimman vähän. Demokratian tavoitteena on lisätä asiakkaiden omatoimisuutta ja vähentää heidän riippuvuuttaan ammattilaisiin. Vastuullinen ja hyvä asiakasyhteisö saattaa romahtaa useamman vastuuntuntoisen asiakkaan lähtiessä lyhyen aikavälin sisällä yhteisöstä. Silloin henkilökunnan on otettava jälleen aktiivisempi ja huolehtivampi rooli kunnes tilanne korjaantuu (Murto 1997, 20). Todellinen vastuun jakaminen asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa on yksi tärkeimpiä tapoja auttaa voittamaan asiakkaiden puuttuvaa tai heikkoa itseluottamusta ja liiallista riippuvuutta (Jones 1968, 163). Demokraattisen kuntoutusideologian (humanismin) mukaan vastuulliseen aikuisuuteen voi kasvaa vain vapaudessa ja luottamuksen ilmapiirissä. Yhteisössä tulisi aina olla mahdollisuus olla luottamuksen arvoinen. Luottamuksen antaminen ei kuitenkaan voi olla naivia vaan harkittua, eikä riskin ottamista tulisi pelätä (Kaipio 1977, 66 67). Henkilökunnan pitää jatkuvasti arvioida yhdessä asiakkaiden kanssa vapauden, vastuun ja velvollisuuksien tasapainoa. Demokraattisessa yhteisössä työntekijöiden ei tule käyttää valtaansa sääntöjen laatimiseen, valvontaan tai kontrolliin, vaan pyrkiä aktiivisesti välttämään vastuunottoa. (Bloor, McKeganey & Fonkert 1988, 68). Ulkoapäin asetettuja normeja ja sääntöjä pitäisi olla mahdollisimman vähän, minkä ajatellaan lieventävän asiakkaiden vastarintaa ja vetäytymistä. Asiakkaiden ja työntekijöiden pitäisi sopia hallinnollisista ja kuntoutukseen liittyvistä asioista yhdessä. Näin demokraattisella päätöksenteolla pyritään ensisijaisesti lisäämään asiakkaiden kollektiivista vastuuta ja valtaa heidän kykyjensä ja yhteisön tilanteen mukaan.

10 Voidaan ajatella, että demokraattisen terapeuttisen yhteisökuntoutuksen avulla saadaan aikaan itsemääräämisteorian (Ryan & Deci 2000) mukainen muutoksille suotuisia, sisäistä motivaatiota vahvistavia ympäristö. Itsemääräämisteorian mukainen ympäristö voidaan luoda ottamalla huomioon kolmenlaisia inhimillisiä perustarpeita autonomia, sosiaalisen yhteyden ja kompetenssin tarpeita. Autonomia tarkoittaa, että voi itse päättä omasta toiminnastaan, eikä olla käskyläisenä. Yhteyden tarpeen tyydyttäminen edellyttää sitä, että ihminen kokee saavansa tukea ajatuksilleen ja tunteilleen hänelle merkittäviltä ihmisiltä tai ryhmältä. Kompetenssin tarve viittaa haluun tuntea, että omalla toiminnalla on vaikutusta ja että se tuottaa toivottuja tuloksia. Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteorian mukaan sisäinen motivaatio viittaa juuri tällaiseen henkilökohtaiseen kiinnostukseen erotukseksi pakosta, palkintojen ja rangaistusten avulla ylläpidetystä ulkoisesta motivaatiosta. Itsemääräämisteoriaa koskeva tutkimus osoittaa, että sisäinen motivaatio tuottaa pitempiaikaisia ja subjektiivisesti tyydyttävämpiä muutoksia kuin ulkoinen. Jos muutosta pidetään yllä vain ulkoisilla sanktioilla, niin niiden pettäessä tai poistuessa paluu entiseen on hyvin todennäköistä. (Deci 1996.) Kuntoutumiskeskuksen tehtävä on luoda edellytyksiä yhteisöjen toiminnalle. Demokraattisuuden näkökulmasta se tarkoittaa toiminnallisia rakenteita ja käytäntöjä, joissa asiakkaiden osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon mahdollistuu. Toinen keskeinen perusta demokratian toteutumiselle on, että yhteisössä vallitsee sellainen ilmapiiri ja toimintatapa, jossa avoin vuorovaikutus on mahdollista. Demokratiaa terapeuttisessa yhteisössä tarvitaan: Osallistamaan kaikki toimintaan ja kanavoimaan mielipiteitä kollektiiviseen päätöksentekoon Aktivoimaan ihmisiä ilmaisemaan pyrkimyksensä ja mieltymyksensä Suojelemaan asiakkaita työntekijöiltä ja toisiltaan - edistämään yksilön vapautta Luomaan ja legitimoimaan vallankäyttöä oikeudenmukaisen vallan käyttöä Demokratiassa on tärkeää määritellä demokratian rajat: ketkä päättävät, mistä asioista ja missä kokoonpanossa. Demokratian rakenteet on mahdollista luoda monimuotoiseksi toimintajärjestelmäksi, joissa osa asioista voidaan päättää yhteisesti, osa yhteisöissä, osa edustuksellisesti ja osa laitoksen johtosääntöön liittyvinä päätöksinä. Oleellista demokratian toimivuuden kannalta on, että päätöksentekojärjestelmä on avoin ja kaikkien tiedossa. Demokratia ei saa olla rajoittamatonta. Rajoittamattomana demokratia johtaa pahimmillaan siihen että valtaa käyttävät ne, jotka sen pystyvät ottamaan ja he käyttävät valtaa omien itsekkäiden pyrkimystensä edistämiseen. Kyseinen rajoittamaton demokratia ei saa missään muodossaan sisältyä terapeuttisen yhteisön toimintaan.

11 3 Carl Rogersin humanismi Humanistisen psykologian ihmiskuvassa korostetaan ennen muuta sitä, että jokainen ihminen on ainutkertainen ja yksilöllinen kokonaisuus, joka on pohjimmiltaan hyvä ja kykenevä kehittymään henkisesti. Ihminen ohjaa itse elämäänsä niiden merkityssisältöjen avulla, joita hän antaa elämälleen. Humanistisessa ihmiskuvassa korostuu holistisuus, eli ihmistä tarkastellaan ainutkertaisena yksilöllisenä kokonaisuutena. Ihmisen mieli on subjektiivinen kokemus, jota ei voi tutkia yleisillä kaikkia koskevilla tutkimusmenetelmillä tai mittareilla. Ihminen voi itse kuvata parhaiten kokemusmaailmaansa. Persoonan vapaaseen ja ihanteelliseen toimintaan kuuluu luovuus, itsensä toteuttaminen ja elämän merkityksellisyyden kokemus. Ihmisen nähdään olevan kykenevä säätelemään omaa toimintaansa ja kehittämään itseään. Lapsuuden kokemukset tai opitut mallit voivat olla vapaan oman toiminnan säätelyn todellisia esteitä, mutta ihmisellä on mahdollisuus oppia ja kehittää itseään yli ympäristön tarjoamien rajoitusten. Rogersille ihmisluonnon ydin on olennaisesti positiivinen. Ihmisen pyrkimys pohjimmiltaan on kohti itsensä toteuttamista, kypsyyttä ja sosiaalistumista. Rogersin käsityksen mukaan, kun ihminen toimii vapaasti, kun hän on vapaa kokemaan ja toteuttamaan perusluontoaan, ihminen on positiivinen ja sosiaalinen eläin, johon voi luottaa ja joka on pohjimmiltaan rakentava. Rogers kehitti asiakaskeskeisen terapian. Sen mukaan terapeutin tulee olla tasaveroinen, arvostava ja eläytyvä kuuntelija, jonka avulla voi itse löytää vastaukset useimpiin ongelmiinsa. Rogersin teoriassa kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, kuinka ihmiset käsittävät maailmansa ja varsinkin itsensä. Rogersin humanismin mukaan yksilön kokemus sisäisestä minuudestaan on tärkein henkilökohtaisen muutoksen ja kasvun elementti itsensä toteuttamisen prosessi kannustaa tätä minuuden vahvistamiseen tähtäävää toimintaa. Carl Rogersin mukaan ihminen pyrkii perimmältään tasapainoon elämässään ja itselle tärkeiden ihanteiden toteuttamiseen. Luovuus ja pyrkimys toteuttaa itseään ovat itselle aidon elämän lähtökohtia. Tämä elämänpyrkimys voi toteutua suotuisassa ympäristössä. 4 Käsitys päihdeongelmasta Päihdeongelmaa ja -riippuvuuden ongelmaa voidaan tarkastella useasta eri viitekehyksestä. Kullakin näkemyksellä on oma kantansa siihen, mikä toimii etsittäessä ratkaisuja päihde- ja riippuvuusongelmiin. Päihdeongelman määrittely on aina kulttuuri- ja aikasidonnaista. Päihdeongelmaa voidaan tarkastella esimerkiksi yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan kannalta. (Ruisniemi 2006, 15.) Maailman terveysjärjestön (WHO) laatimassa ICD-10 tautiluokituksessa on kuusi erilaista päihteiden käyttöön liittyvää kriteeriä: pakonomaisuus, vieroitusoireet, hallinnan heikkeneminen, sietokyvyn kasvu, käytön muodostuminen hallitsevaksi sekä käytön jatkaminen haitoista huolimatta (Poikolainen 2003, 76 79). Kun kolme edellä mainituista kriteereistä täyttyy vuoden aikana, voidaan ihminen diagnosoida päihderiippuvaiseksi.

12 Sairaus-lähtöiselle lähestymiselle on tyypillistä se, että päihteistä riippuvaiset koetaan sairauden uhreiksi, ei niinkään ilkeiksi ja pahantapaisiksi ihmisiksi. Sairaustulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan esimerkiksi itsehoitoohjelmissa, kuten AA tai NA (nimettömät alkoholistit tai nimettömät narkomaanit) riippuvuus-käsite koetaan ikään kuin sairautena. Lääketieteellisen ja edellä mainittujen hoito-ohjelmien erona on myös se, että lääketiede korostaa fysiologista näkökulmaa ja hoito-ohjelmat ihmisen henkisen olemuksen näkökulmaa. (Ruisniemi 2006, ) Riippuvuutta päihteisiin voidaan tarkastella myös esimerkiksi psykoanalyyttisen, behavioristisen ja kognitiivisen näkökulman kautta. Psykoanalyyttinen näkemys vaikuttaa useisiin muihin käsityksiin päihdeongelman luonteesta, vaikka aina ei pystyttäisikään tunnistamaan näkökulman psykoanalyyttistä alkuperää. Esimerkiksi näkemys siitä, että riippuvuudesta kärsivän ihmisen on haasteellista ilmaista ja nimetä tunteitaan, on peräisin juuri psykoanalyyttisestä perinteestä. (Ruisniemi 2006, 17.) Behavioristinen näkökulma korostaa yksilön käyttäytymisen ja ympäristön välillä olevaa suoraa yhteyttä. Behaviorismin näkökulma ihmisen tulevaisuuteen on hyvin optimistinen. Ihmisen vallassa on kehittää itselleen suotuisia ympäristöjä. (Ojanen 1998.) Ruisniemen mukaan (2006,18) riippuvuus voidaan katsoa myös ehdollistuneeksi reaktioksi kolmeen ärsykkeeseen: euforian tunteeseen, sosiaalisiin tekijöihin ja vieroitusoireiden poistamiseen. Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin. Näitä solmukohtia pyritään ratkomaan vahvistamalla ongelmanratkaisutaitoja sekä selviytymiskeinoja. Kognitiivista lähestymistapaa on käytetty kognitiivisen psykoterapian muodossa myös päihdeongelmien ratkaisemisessa. (Kognitiivisen psykoterapian yhdistys 2008.) Niemelän (1999, 28) mukaan päihdeongelmaa on tutkittu psykologiassa, sosiologiassa, lääketieteessä sekä teologiassa. Ruisniemi (2006, 21) on omassa tutkimuksessaan lähestynyt päihdeongelmaa opittuna toimintamallina, jolla on seurauksia ihmisen eri osaalueille, jotka pitkittyessään aiheuttavat fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita sekä epätasapainoa sosiaalisessa elämässä. Päihde- ja riippuvuusongelman moniulotteisuus näkyy jo edellä mainittujen käsitteiden useissa määrityksissä. Sekä näiden käsitteiden että Ruisniemen lähestymistavan kautta voidaan hahmottaa myös sitä, miksi on olemassa useita erilaisia tapoja ja lähestymisen näkökulmia riippuvuusongelmien hoitamiseen. Koski-Jännes (2008) erittelee fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden käsitteitä niin että fyysisessä riippuvuudessa on kyse sietokyvyn kasvusta, vierotusoireista sekä vaikutuksille herkistymisestä. Psyykkisessä riippuvuudessa on kyse myönteisistä vaikutusodotuksista, mielihaluista ja himosta, toiminnan hallinnan menettämisestä, kieltomekanismeista ja selityksistä, muiden tärkeiden toimintojen laiminlyönnistä addiktiivisen käyttäytymisen kustannuksella sekä retkahduksista pitkienkin taukojen jälkeen. Koski-Jännes myös kertoo että nykyinen käsitys addiktiosta on lähempänä psyykkistä riippuvuutta kuin fyysistä riippuvuutta. Hän on jakanut riippuvuutta myös aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Aineriippuvuuksiin Koski-Jännes luettelee muiden muassa alkoholin, huumeet, lääkkeet ja nikotiinin sekä toiminnallisiin

13 riippuvuuksiin muiden muassa pelihimon, nettiriippuvuuden sekä seksiriippuvuuden. Addiktion kohteena Koski-Jänneksen mukaan ei ole aine tai toiminta sinänsä vaan se elämys, tuntemus tai sisäinen tila, jonka aineen tai toiminnan odotetaan tuottavan. Addiktiivista käyttäytymistä hän kuvaa opituksi, nopeasti vaikuttavaksi tavaksi manipuloida sisäistä tilaa kulloinkin toivottuun suuntaan, muiden arvojen ja intressien syrjäytymiseksi sekä addiktiivisen käyttäytymisen muuttumiseksi johtavaksi toiminnaksi. Humanistinen näkemys päihdeongelman luonteesta Särkelän (2001, 22 23) mukaan päihdeongelma voidaan hahmottaa yksilön ja ympäristön toiminnassa kehittyvänä suhteena. Ongelmiin joutuneen henkilön tilannetta voidaan eritellä ympäristötekijöiden näkökulmasta. Tällöin apua tarvitsevalla ihmisellä saattaa olla niin puutteellinen tausta ja hänen nykyiset elinolosuhteensa niin puutteelliset, että hän ei voi suoriutua tarkoituksenmukaisella tavalla. Sen vuoksi hän ahdistuu ja kokee maailman uhkaavana ja vaikeana. Hajanaisuudessaan hän alkaa toimia epätarkoituksenmukaisesti ja tavalla, jonka seurauksena hänen ongelmansa vain pahenevat. Voimme tarkastella asiaa myös henkilön ominaisuuksien kautta. Tällöin tarkastelun kohteena on henkilön hajanainen persoonallisuus, lyhytjänteisyys, heikko stressinsietokyky, huonot ihmissuhdetaidot ja kyvyttömyys kiinnittyä pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja tilanteeseen kuuluu vielä hallitsematon päihteidenkäyttö. Tällainen henkilö käyttäytyy tavalla, joka tuottaa ympäristöönsä hajanaisuutta, asiat jäävät rempalleen ja sosiaalinen verkosto rajautuu samantyyppisiin ihmisiin. Tämä ympäristö puolestaan tukee henkilön hajanaisuutta ja edellytyksiä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla. (Särkelä 2001, ) Sosiaalisen auttamistyön kannalta on olennaista nähdä tämä kokonaisuus, yksilö-ympäristö kokonaisuus. Auttamistyön kannalta ei ole olennaista kumpi oli ensin, vaikeat olosuhteet vai henkilön ominaisuudet. Ongelmatilanteessa monimutkaisella tavalla yhteen kietoutuneet yksilön ja ympäristön ominaisuudet ylläpitävät ongelmallista toimintarakennetta, mikä on otettava auttamistyön kohteeksi. Epätarkoituksenmukaisesti toimiva henkilö tuottaa ongelmia sekä ympäristöönsä että omalle itselleen. (Särkelä 2001, ) Mikko Tamminen (2000, 17) määrittelee päihdeaddiktion subjektiiviseksi päihteiden käytön välttämättömyydeksi. Päihtyneenä oleminen ohjaa tällöin suurinta osaa ihmisen havainnoista ja toimeliaisuudesta - se on siis keskeinen elämälle suuntaa ja mieltä antava aktiviteetti. Addiktion kohde tuottaa ajoittain tyydytystä, mutta samalla siitä koituu myös vakavia haittoja. Päihteitä käytettäessä on jatkuvasti paha olla, mutta ilman päihdettäkään ei oikein osaa elää. Näennäisestä järjettömyydestään huolimatta päihdeaddiktiota ei ymmärretä poikkeavuutena tai sairautena, vaan päinvastoin jopa inhimillisenä välttämättömyytenä. Tässä yhteydessä määritelmä avautuu paremmin jos se yhdistetään toiminnan ja keskusaktiviteetin käsitteisiin, jossa elämäntapaa käsitellään yksinkertaisesti niinä tekoina, joilla yksilö näyttää luovan elämälleen merkityksen. Tammisen mukaan tyydyttävä raittius vaatii yhtäaikaista

14 vapautumista päihteidenkäytöstä ja sopeutumista normaaliuteen. Tammisen (2000, 5) suositteleekin keskittymistä normaaliuden kokemuksen vahvistamiseen päihdeongelmaista autettaessa. Addiktiiviseen toimintaan kiinnittyneillä on kahdenlaisia keskenään kilpailevia tavoitteita. Toisaalta he haluavat kokea kyseisestä toiminnasta saamansa mielihyvän ja helpotuksen ja toisaalta he haluavat välttää siitä seuraavat moninaiset haitat ja syyllisyyden tunteet tai päästä kokonaan irti toiminnasta. Tavoiteristiriidan ratkaiseminen auttaa ihmistä sitoutumaan muutokseen ja ryhtymään toimeen sen aikaansaamiseksi. Motivoinnilla pyritään tukemaan muutosta koskevien tavoiteristiriitojen ratkaisemista. (Koski-Jännes 2008) Terapeuttinen hoitoideologian tavoitteena on suvaitsevaisempi ja humaanimpi suhtautuminen poikkeavuuteen ja toisin ajatteleviin. Terapeuttinen hoitoideologia on luonteeltaan optimistinen. Terapeuttisessa yhteisössä uskotaan muutokseen ja muutosta tavoitellaan entistä demokraattisimmilla ja asiakaslähtöisimmillä menetelmillä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa kuntoutus ei perustu mihinkään yksittäiseen näkemykseen päihdeongelman luonteesta. Asiakkaat saavat itse määritellä oman päihdeongelmansa luonteen ja sen pohjalta aloitetaan työskentely asiakkaan määrittelemien tavoitteiden suuntaisesti. Hyvä työskentelysuhde on mahdollisuus saavuttaa silloin kun asiakkaan tavoitteet ovat sellaisia, joiden toteuttamiseen työntekijä ja muut yhteisön jäsenet voivat sitoutua yhdessä asiakkaan kanssa.

15 Toipumisen prosessi (De Leon) 1) Kieltäminen Aktiivinen käyttövaihe, jolloin käyttäjä ei tunnista eikä tiedosta ongelmaansa. 2) Ambivalenssi Ambivalenssi vaiheessa ongelma on jo osittain tiedossa, mutta ongelmaa ei nähdä joka päivä. Tässä vaiheessa päihteiden käyttöön liittyy paljon uskomuksia. Ambivalenssi vaiheessa asiakas hyötyy siitä, kun hänen tilannettaan arvioidaan. Arviointi antaa asiakkaalle mahdollisuuden kehittää omaa ajatteluaan suhteessa päihteisiin. 3) Motivaatio (ulkoinen) Ulkoisen motivaation vaiheessa asiakas hakeutuu tai ohjataan hoitoon. Asiakas näkee ongelman mutta ulkoinen paine määrittää vielä hoidon tarpeen, ei asiakas itse. Päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ulkoistetaan, syyt ovat muualla kuin itsessä. Yrityksiä lopettaa on useita, tavallisesti ne päättyvät kuitenkin ennen aikaisesti. 4) Motivaatio (sisäinen) Tässä vaiheessa ongelman syitä on alettu ymmärtää ja samalla myös oman toiminnan ja vastuun merkitys. Asiakas haluaa tehdä muutoksen elämäntavassaan itsensä takia. Tässä vaiheessa omat piirteet (syyllisyys, itseinho) ovat muutoksen tiellä. 5) Valmius muutokseen Tässä vaiheessa asiakas tekee isoja muutoksia ja konkreettisia askelia elämän muutoksen tiellään. Hän haluaa etsiä vaihtoehtoja, jotka eivät liity hoitoon. Hoidossa käynti muuttuu tilapäiseksi. Tässä vaiheessa tyypillistä on toimintakeskeisyys. 6) Valmius hoitoon Muut keinot on jo kokeiltu ja syntyy oivallus että täytyy muuttaa itseään, ei vain käyttötapaa. Asiakas ottaa vastuuta muutoksestaan ja usein asiakkaalla itsellään on tiedossa, mitä täytyy muuttaa. 7) De-addiction eli riippuvuuden vastainen vaihe Tässä vaiheessa asiakas tekee tosissaan töitä ilman olemisen kanssa ja käy lopullista luopumista läpi elämässään. Vieroittautuu fyysisesti (lääkkeet), psyykkisesti (ajattelutapa) ja sosiaalisesti (käyttöympäristö, -kaverit). Tässä vaiheessa usein ilmenee psyko-fyysisiä oireita (vetohalut, tunteenpurkaukset, mielialan vaihtelut, usko hoitoon vaihtelee).

16 Tässä vaiheessa asiakas on tärkeässä prosessimaisessa oppimisen vaiheessa, jossa oppiminen tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Työntekijän tehtävänä on tarkkailla, että oppimista tapahtuu. Tärkeää asiakkaalle on kokemus oppimisesta, ei epäonnistumisesta. Tässä kohtaa on tärkeää, että erehdyksistä puhutaan oppimisen käsittein eikä negatiiviseen sävyyn, jolloin asiakkaalle jää kokemus epäonnistumisesta esim. retkahdys on sävyltään negatiivinen. Käytetyillä termeillä on huomattu olevan vaikutusta toipumisprosessiin. 8) Käytöstä pidättäytyminen Tässä vaiheessa asiakas on ollut pidemmän jakson jo ilman päihteitä ja hänellä on oivallus uudelleenkäytön vihjeistä. Hänellä on tietoa tuesta ja ajattelutavastaan, hän tunnistaa sisäisiä signaaleja ja hänellä on keinoja puuttua niihin. Asiakas osaa varoa ulkoisia ärsykkeitä ja hän tulee toimeen omien tunteidensa kanssa. Tässä vaiheessa vakaa raittius mahdollistaa syvemmän oppimisprosessin. 9) Ylläpito, raittiuden jatkuvuus Elämä on kohdillaan ja ilman oleminen on itsestään selvyys, asiakkaan asenne, toiminta ja ajattelu ovat muuttuneet. Tässä vaiheessa on saavutettu muutoksen taso, päihteet eivät ole enää vaihtoehto käsitellä asioita. Muutosprosessi kuitenkin jatkuu edelleen ja asiakas on sitoutunut jatkuvaan muutokseen. 10) Raittius elämäntapana, identiteetti Asiakas on integroitunut yhteiskuntaan ja hänessä on tapahtunut identiteetin muutos. Asiakas on kasvanut henkisesti ja näkee itsensä eri tavalla. Tässä vaiheessa uudet elämänvaiheet vahvistavat muutosta (perhe, työ, harrastukset). Raittius on täysin sisäistetty ja sen ylläpitoa ei tarvitse jatkuvasti ajatella, raittiudesta on tullut elämäntapa. Tässä kohtaa raittiutta on kestänyt keskimäärin noin 5 vuotta.

17 Lähteet: Bloor, Michael & McKeganey, Neal & Fonkert, Dean (1988). One foot in Eden. A Sociology Study of the Range of Therapeutic Community Practice. London. Routledge. Deci, E. L. & Flaste, R (1996). Why We Do What We Do: Understanding Self- Motivation. New York: Penguin. De Leon, George (2000). The Therapeutic Community. Theory, Model and Method. New York Springer Publishing Company. Jones, Maxwell (1968). Beyond the Therapeutic Community. Social Learning and Social Psykiatry. New Haven. Yale University Press. Jones, Maxwell (1978). The Maturation of the Therapeutic Community. An Orcanic Approach to Health and Mental Health. New York Human Science Press. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry Mitä on kognitiivinen psykoterapia? Viitattu Koski-Jännes, Anja (2008). Johdanto teoksessa Kohti muutosta, motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Tammi. Helsinki. Koski-Jännes, Anja (2008). Riippuvuuden psykologiaa. AHTS:n seminaari toiminnallisista riippuvuuksista Tampereen yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos. Viitattu Loche, Yngvar (1970). Idealer og realiteter i et psykiatrisk sykehus. Oslo. Murto, Kari (1997a). Yhteisöhoidon suuntauksia. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy. Jyväskylä. Murto, Kari (1997b). Parantava yhteisö. Johdatus Maxwell Jonesin terapeuttiseen yhteisöön. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy. Jyväskylä. Ojanen Markku (1998). Persoonallisuuden psykologia. Tampereen yliopisto, Psykologian laitos, Opiskelu, Opetus, Opetusmateriaalia. Viitattu y_1998/persoona.htm Penttilä, Irmeli (1975). Terapeuttinen yhteisö huumausaineiden väärinkäyttäjien hoitomuotona. Muuan ruotsalainen huumausaineiden väärinkäyttäjien hoitokokeilu. Tampereen yliopisto. Julkaisusarja A. No. 16. Tampere.

18 Poikolainen, Kari (2003). Päihderiippuvuuden ja haitallisen päihdekäytön diagnostiikka. Teoksessa Salaspuro, Mikko, Kiianmaa, Kalervo & Seppä, Kaija (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. Ruisniemi, Arja (2006). Minäkuvan muutos päihderiippuvuudesta toipumisessa. Tutkimus yhteisöllisestä päihdekuntoutumisesta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Rapoport, Robert (1960). Community as a Doctor. New Perspective on a Therapeutic Community. London. Tavistock Publications. Ryan, R. M. & Deci, E. L (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development and wellbeing. American Psychologist 55, Santala, Juha (2008). Asiakaslähtöinen toimintapa huumeidenkäyttäjien yhteisöllisessä kuntoutuksessa. Janus vol. 16 (2) 2008, Särkelä, Antti (2001). Välittäminen ammattina. Näkökulmia sosiaaliseen auttamistyöhön. Vastapaino. Tampere. Tamminen, Mikko (2000). Paluu normaaliin. Tutkimus addiktiivisen päihteidenkäytön lopettamisesta. Stakes, Raportteja 247. Helsinki West, Robert (2006). Theory of Addiction. Oxford: Blackwell Publishing.

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Anja Koski-Jännes, prof. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto Anja.koski-jannes@uta.fi Masennusdiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi? Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot