Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla

Transkriptio

1 Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla Eero A Haapala, Anna-Maija Poikkeus, Katriina Kukkonen-Harjula, Juuso Väistö, Niina Lintu, Paavo HT Leppänen,Virpi Lindi, Timo A Lakka Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto; Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto; UKK-instituutti, Tampere; Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto; Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos. [ . ehaapala@student.uef.fi].uef.fi] 86 lasta (07 poikaa, 79 tyttöä), jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus tutkimukseen sekä Alkuportaat -tutkimukseen Pistettä Pojat, P = Tytöt, P = 0.07 Pojat, P = Pojat, P = 0.02 Tekninen lukutaito AINEISTO JA MENETELMÄT Pistettä Koulumatkaliikunta Tytöt, P = 0.25 Luetun ymmärtäminen Säännöllinen liikunta voi edistää ja liiallinen ruutuaika heikentää lasten koulumenestystä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä ja pitkittäistutkimuksia aiheesta on vähän. Tekninen lukutaito TAUSTA: Kokonaisliikunta Luetun ymmärtäminen Pojat, P = Urheiluseuraharjoituksiin osallistuminen < P = Ei osallistu harjoituksiin Matemaattiset taidot P = Matemaattiset taidot (pistettä) Välituntiliikunta Tytöt, P = Pojat, P = Tytöt, P = KUVA. Pojat, P = Tytöt, P = Tytöt, Pojat, Tytöt, Pojat, < < Osallistuu harjoituksiin Tytöt, P = 0.22 Välituntiliikunnan yhteys tekniseen lukutaitoon ja urheiluseuraharjoituksiin osallistumisen yhteys matemaattisiin taitoihin 86 lapsella. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Aineisto vakioitiin sukupuolella, iällä, puberteettivaiheella ja vanhempien koulutusasteella. TULOKSET: Vähäinen välituntiliikunta. luokalla oli yhteydessä heikompaan tekniseen lukutaitoon.-3. luokalla (Kuva A). Lapset jotka eivät osallistuneet urheiluseuraharjoituksiin. luokalla oli heikommat matemaattisiin taidot.-3. luokalla kuin urheiluseuraharjoituksiin osallistuneilla lapsilla (Kuva B). Pojilla vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä heikompiin lukemisen perustaitoihin.-3. luokalla, mutta tytöillä vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä parempiin lukemisen ja laskemisen perustaitoihin.-3. luokalla (Kuva 2). Pojilla vähäisempi tietokoneen käyttö. luokalla oli yhteydessä heikompiin matemaattisiin taitoihin.-3. luokalla (Kuva 3). Tytöillä ruutuaika ei ollut yhteydessä lukemisen tai laskemisen perustaitoihin. Matemaattiset taidot (pistettä) Tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen ja matemaattiset taidot mitattiin., 2. ja 3. luokan kevätlukukaudella Alkuportaat-tutkimuksessa Matemaattiset taidot Päivittäinen liikunta ja sen osatekijät sekä ruutuaika ja sen osatekijät selvitettiin. luokalla kyselylomakkeella Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa Tekninen lukutaito (pistettä),5 KUVA 3. Tietokoneen käytön yhteys matemaattisiin taitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Tulokset perustuvat toistomittausten Tytöt, < ANCOVAan. Vakiointi kupojat, < Tytöt, ten Kuva. Pojat, P = 0.03 Tytöt, P = Pojat, JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulostemme perusteella liikunta ja tietokoneen käyttö voivat edistää poikien luku- ja laskutaidon kehittymistä ensimmäisinä kouluvuosina. Tytöillä sen sijaan muut tekijät kuin liikunta tai ruutuaika voivat olla tärkeämpiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin vaikuttavia tekijöitä. KUVA 2. Kokonaisliikunnan ja koulumatkaliikunnan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Vakiointi kuten Kuva. Kiitokset Juho Vainion säätiö Lastentautien tutkimussäätiö

2 Tutkimus on osa INFORMAATIOKÄYTTÄYTYMINEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOSVAIHEISSA Noora Hirvonen, Informaatiotutkimus, Oulun yliopisto; --tutkimusta, joka tähtää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisätietoa: TAUSTA terveyteen liittyvä tieto ei useinkaan tavoita niitä, joilla on eniten terveyttä vahingoittavia tottumuksia käyttäytymisen muutosvalmius voi selittää henkilöiden erilaista suhtautumista terveystietoon tässä tutkimuksessa täydennettiin muutosvalmiutta kuvaavaa transteoreettista muutosvaihemallia (TTM) informaatiokäyttäytymisen käsitteillä ja hyödynnettiin tätä viitekehystä tarkasteltaessa nuorten miesten liikuntaan liittyvää informaatiokäyttäytymistä liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa MENETELMÄT kysely Puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa vuonna 200 (n=66) TTM:n elementit (muutosvaihe, pystyvyysodotukset, päätöksenteon tasapaino, muutosprosessit) informaatiokäyttäytyminen (liikuntatiedon tarpeet, sen hankintaan ja välttämiseen liittyvät käytännöt ) TULOKSET liikuntakäyttäytymisen muutosvalmius oli yhteydessä informaatiokäyttäytymiseen ne nuoret miehet, jotka eivät liikkuneet riittävästi ja joilta puuttui tietoa, motivaatiota, sitoutuneisuutta tai taitoja muuttaa toimintaansa (esiharkinta, harkinta ja ylläpitovaiheessa olevat), kokivat saavansa liikuntatietoa harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta säännöllisesti liikkuvat kokivat saavansa liikuntatietoa useammin sekä sattumalta että etsimällä sitä itse erilaisista lähteistä säännöllisen liikunnan vasta aloittaneet (toimintavaiheessa olevat) saivat tietoa erityisesti aktiivisesti etsimällä; pidempään säännöllisesti liikkuneet (ylläpitovaiheessa olevat) seurasivat lisäksi totunnaisesti erilaisia tiedonlähteitä kuten liikuntaan liittyviä televisio-ohjelmia ja Internet-sivustoja Esiharkinta Harkinta Valmistelu Toiminta Ylläpito JOHTOPÄÄTÖKSET eri muutosvaiheissa olevat voivat hyötyä vaiheiden mukaisesti räätälöidystä viestinnästä sekä viestinnän sisältöjä että informaation välitystapoja voidaan räätälöidä erilaisille ryhmille tutkimuksen rajoitukset liittyvät itseraportoituun käyttäytymiseen ja poikkileikkausasetelmaan informaatiokäyttäytymisen roolia käyttäytymisenmuutosprosessissa tulisi tutkia jatkossa yksityiskohtaisemmin ja erityisesti pitkittäistutkimusasetelmassa. ESITYS PERUSTUU ARTIKKELIIN: Hirvonen, N., Huotari, M.-L., Niemelä, R. & Korpelainen, R. (202). Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63(9):

3 Liikunnan muutosten yhteydet sairauspoissaoloihin HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA MEDICINSKA FAKULTETEN FACULTY OF MEDICINE Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Tausta ja tarkoitus: Liikunnallinen passiivisuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Vähäinen liikuntaaktiivisuus on yhteydessä merkittäviin kansansairauksiin ja sairauspoissaoloihin. Liikunnan muutosten yhteyttä sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu laajoilla aineistoilla pitkittäisasetelmassa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikunnan muutosten yhteyksiä sairauspoissaoloihin ikääntyvillä Helsingin kaupungin työntekijöillä Menetelmät: Helsinki Health Studyn perustilanteen kyselylomake lähetettiin vuosina vuotiaille Helsingin kaupungin työntekijöille (vastausprosentti 67%). Seurantakysely lähetettiin vuonna 2007 peruskyselyyn vastanneille (vastausprosentti 83%). Suostumuksen antaneiden (80%) tiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin henkilöstörekisterin sairauspoissaolotietoihin vuoden 200 loppuun saakka (keskimääräinen seuranta-aika 2.8 vuotta). Liikuntaa mitattiin samalla kysymyksellä molemmissa kyselyissä ja se jaettiin kolmeen luokkaan:. Liikunnallisesti passiiviset, 2. Kohtuullisen rasittavaa liikuntaa harrastavat ja 3. Rasittavaa liikuntaa harrastavat. Liikunnan muutosta ja pysyvyyttä kuvaa 9-luokkainen muuttuja. Tässä analyysissä oli mukana 482 vastaajaa (83% naisia). Liikunnan muutosten yhteyttä lyhyisiin ( 3 päivää) ja pitkiin (> 3 päivää) sairauspoissaolojaksoihin tutkittiin Poissonin regressioanalyysillä. Taulukko. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolot liikunnan muutosten mukaan. Esiintyvyyssuhteet ja 95 %:n luottamusvälit. Liikunta-aktiivisuus Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa 2007 Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Pitkät sairauspoissaolojaksot 00 henkilötyövuotta kohden Kuvio. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolojaksot liikunnan muutosten mukaan. Malli Tulokset: Liikunnallisesti passiivisista rasittavaa liikuntaa harrastaviksi siirtyneiden sekä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) lyhyiden (RR=0.80, 95% CI ) että pitkien (RR=0.63, 95% CI ) Malli sairauspoissaolojen riski oli selvästi pienempi kuin pysyvästi passiivisilla. Myös niillä, jotka ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) siirtyivät kohtuullisesti liikkuvista rasittavasti liikkuviin sekä myös pysyvästi rasittavaa Malli liikuntaa harrastavilla, oli vähemmän sairauspoissaoloja. Fyysisen toimintakyvyn vakiointi ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) selitti yhteyksistä noin kolmanneksen. Malli ( ) ( ) (0.8-.7) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Päätelmät: Rasittavan liikunnan jatkuva harrastaminen ja sen aloittaminen keski-iässä Malli vähentää sairauspoissaolojen riskiä. Terveille, liikuntaa harrastaville keski-ikäisille voi (0.78-.) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) suositella rasittavaa liikuntaa ja sen aloittaminen saattaa tuoda lisää terveyshyötyjä. Malli ikä ja sukupuoli vakioitu, Malli 2 + sosioekonominen asema, Malli 3 + tupakointi, Malli 4 + BMI, Malli 5 + fyysinen toimintakyky Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Juho Vainion Säätiö. Poisson regression jouni.mm.lahti@helsinki.fi Liikunnan harrastamiseen yleensä tulisi kannustaa työpaikoilla sekä työterveyshuollossa. Lahti J, Lahelma E, Rahkonen O. Changes in leisure-time physical activity and subsequent sickness absence: A prospective cohort study among middle-aged employees. Prev Med 202; 55:

4 Virtaus, L/s Voimantuottoteho, lihasvoima ja fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä keuhkojen toimintakykyyn terveillä iäkkäillä henkilöillä Sillanpää Elina, Stenroth Lauri, Bijlsma Astrid 2,3, Rantanen Taina, McPhee Jamie 4, Maden-Wilkinson Thomas 4, Jones David 4, Narici Marco 4,5, Gapeyeva Helena 6, Pääsuke Mati 6, Barnouin Yoann 7, Hogrel Jean-Yves 7, Butler-Browne Gillian 7, Maier Andrea 2,8, Sipilä Sarianna. ) Jyväskylän yliopisto, 2) Vrije Universiteit Medical Center Amsterdam, 3) Leiden University Medical Center, 4) Manchester Metropolitan University, 5) University of Nottingham, 6) University of Tartu, 7) GH Pitié-Salpêtrière, 8) Amsterdam Center on Aging MITTAUSMENETELMÄT SPIROMETRIA Onko keuhkojen toimintakyvyllä ja fyysisellä suorituskyvyllä yhteyttä toisiinsa terveillä iäkkäillä henkilöillä? Poikkileikkaustutkimus osana Eurooppalaista tutkimusyhteistyöprojektia 6 74 ikä 69-8 vuotta terveitä sosiaalisesti aktiivisia Spirometria nopea vitaalikapasiteetti; FVC uloshengityksen sekuntikapasiteetti; FEV uloshengityksen puolivälin virtausnopeus; FEF50 FEV/FVC-suhde Suoritus- ja toimintakyky alaraajojen voimantuottoteho kevennyshypyssä polven ojennusvoima käden puristusvoima 6-min kävelytesti Timed up and go -testi, TUG Kehon koostumus Kaksienergisen röntgensäteen absorptiometria (DXA) FEF50 (L/s) FEV (L/s) s FVC (L) Tilavuus, L ANALYYSIMENETELMÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET Osittaiskorrelaatio Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset korrelatiiviset yhteydet Lineaarinen regressio (stepwise) Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset yhteydet, eri muuttujien ja mallien selitysasteet Logistinen regressio Suorituskykymuuttujien ja keuhkofunktiostatuksen (FEV/FVC) väliset yhteydet. Kansainvälisten kriteerien mukaan alle 0.70 FEV/FVC-suhdetta pidetään merkkinä heikentyneestä keuhkojen toiminnasta *Kaikki mallit vakioitiin sukupuolen, kehon koon (pituus ja paino) ja rasvattoman massan määrällä Suuremmat FVC, FEV ja FEF50 -arvot olivat yhteydessä parempaan puristusvoimaan (r=0.228, r=0.223, r=0.93, p:t <0.05) ja suuremmat FVC ja FEV -arvot parempaan tulokseen 6-min kävelytestissä (r=0.243, r=0.237, p:t<0.0) Paremmat FEV, FEF50 ja FEV/FVC -arvot olivat yhteydessä parempaan voimantuottotehoon (r=0.239, r=0.253, r=0.300, p:t<0.0) ja FEV/FVC lisäksi TUGtestiin kuluneeseen aikaan (r=-0.220, p=0.04) Puristusvoima ja 6-min kävelytesti selittivät merkitsevästi FVC:n vaihtelua (Taulukko ) regressioanalyysissä. Voimantuottoteho oli ainoa itsenäinen merkitsevä selittäjä FEV, FEF50 ja FEV/FVC-suhteen vaihtelussa. Taulukko. Suorituskykymuttujien (voimantuottoteho, polven ojennusvoima, puristusvoima, 6-min kävelytesti ja TUG) ja keuhkojen toimintakykymuuttujien muodostamat lineaariset regressiomallit Riippuva Lopulliseen malliin Malli muuttuja sisältyvät muuttujat p* R 2adj P FVC (L) 6-min kävelytesti (m) Puristusvoima (kg) <0.00 FEV (L/s) Voimantuottoteho (W) <0.00 FEF50 (L/s) Voimantuottoteho (W) FEV/FVC (%) Voimantuottoteho (W) Alaraajojen voimantuottoteho ennustaa paremmin kuin muut yleisesti käytössä olevat suoritus- ja toimintakykytestit niitä keuhkofunktiosuureita, jotka ovat kuvaavat nopeaa uloshengityskapasiteettia. Lihasten voimantuottotehosta, nopeudesta ja tasapainosta riippuvainen toimintakyky (TUG-testi) on parempi terveillä aikuisilla, joilla on normaali keuhkofunktiostatus kuin henkilöillä, joilla keuhkofunktiostatus on jo heikentynyt. Keuhkojen toimintakyvyn heikkeneminen iän myötä on yhteydessä suorituskyvyn heikkenemiseen myös normaalin ikääntymisen aikana. Koko kehon tasolla tapahtuvat systeemiset ikääntymismuutokset heikentävät kehon kaikkien lihasten, myös hengityslihasten, suorituskykyä, mikä saattaa selittää havaittuja yhteyksiä. Voimantuottotehon lasku on tärkeässä roolissa ikääntyvien toimintakyvyn Elina Sillanpää LitT, Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) elina.sillanpaa@jyu.fi Parempi keuhkofunktiostatus oli yhteydessä parempaan suoritukseen TUG-testissä (odds ratio:.737, p=0.00), mutta ei muissa suorituskykymuuttujissa. * P-arvo malliin lisättävälle muuttujalle heikkenemisen taustalla.

5 Uni- ja liikuntaprofiilit suomalaisessa väestössä Heini Wennman (), Erkki Kronholm (), Timo Partonen (), Markku Peltonen (), Tommi Vasankari (,2), Katja Borodulin (), ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2) UKK-instituutti JOHDANTO Aiempien interventiotutkimusten mukaan lisääntynyt liikunta-aktiivisuus vähentää mm. yöllisiä heräämisiä, edistää nukahtamista ja lisää aamun vireyttä (). Epidemiologisten tutkimusten mukaan fyysisesti aktiiviset ihmiset kokevat usein nukkuvansa paremmin ja unensa laadukkaammaksi kuin inaktiiviset (2,3). On myös raportoitu fyysisesti kuormittavan työn heikentävän unen laatua (3,4). Huono unen laatu tai riittämätön uni voivat lisätä fyysistä inaktiivisuutta myös pidemmällä aikavälillä (5). Viime aikoina on raportoitu pitkän vuoteessa vietetyn ajan (6) tai iltatyyppisyyden (7) lisäävän fyysistä inaktiivisuutta ja heikentävän fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa väestöstä erilaisia uni- ja liikuntaprofiileja, joissa yhdistyvät niin unen määrään ja laatuun kuin liikunta-aktiivisuuteen liittyvät ominaisuudet. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineistona on käytetty kansallista FINRISKI 202-terveystutkimusta. Otos (n=0 000) poimittiin väestörekisteristä ositettuna satunnaisotoksena vuotiaista miehistä ja naisista. Tutkittavat saivat kotiinsa terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvän kyselylomakkeen ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen. Tutkimukseen osallistui 304 miestä ja 3383 naista (64,9 %). Uni- ja liikuntamuuttujina tässä tutkimuksessa käytettiin itse-raportoitua unen pituutta, tyytyväisyyttä unen riittävyyteen, päiväunta, viikonloppuna ja arkena vuoteessa vietetyn ajan erotusta (arjen univelka), vuorokausityyppiä, unilääkkeiden käyttöä ja vapaa-ajan, työmatkojen ja työhön liittyvää liikuntaa. Analyyseissä käytettiin vain terveiden, myös terveystarkastuksessa käyneiden henkilöiden vastauksia (N=4470). Latent class analysis (LCA) on latentti luokka-analyysi menetelmä, jossa havaittujen muuttujien avulla pyritään löytämään aineistosta piileviä ryhmittymiä tai luokkia. Luokkien identifioituminen perustuu havaittujen muuttujien vastaustodennäköisyyksiin (rho estimaatteihin) kussakin luokassa. Sopivan luokkamäärän valinta perustetaan Bayesilaiseen informaatiokriteeriin, luokkien tulkintaan ja niiden esiintyvyyteen. Lisäksi huomioidaan kunkin luokan keskimääräinen luokkaan kuulumisen todennäköisyys ja mallin entropia, jotka kertovat mallin homogeenisuudesta ja luokkien erottuvuudesta. Sovitimme aineistoomme 5 -luokkaisia LCA malleja, miehille ja naisille erikseen. Parhaaksi ratkaisuksi molemmissa sukupuoliryhmissä valittiin 4- luokkainen malli, jonka luokat ja niitä kuvaavien muuttujien rho estimaatit on esitetty kuvassa. KUVA. Latentit uni- ja liikuntaprofiilit -4 ja niiden esiintyvyys (%) ja profiileja määrittelevät muuttujat (rho estimaatit) miehillä (vasen) ja naisilla (oikea). Profiili 45% Profiili 2 30% Profiili 3 20% Profiili 4 5% Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.42) tai todella aktiivisia (0.43) Matala ruutuaika (0.44) Yöuni 7-9h (0.93) (0.97) Aamu (0.3) tai enemmän aamutyyppisiä (0.26) Eivät käy töissä (0.99) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.64) Korkea ruutuaika (0.48) Yöuni 6-9h (0.93) (0.96) Aamu (0.42) tai enemmän aamutyyppisiä (0.20) Työssä korkea aktiivisuus (0.42) Yöuni <7h (0.55) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.55) Arjen univelkaa >30min (0.73) Ilta (0.26) tai enemmän iltatyyppisiä (0.30) Eivät käy töissä (0.99) Korkea ruutuaika () Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.34) Yöuni <6h (0.32) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.75) Yli 30min päiväunia (0.36) Käyttävät unilääkkeitä () Aamu (0.29) tai enemmän aamutyyppisiä (0.29) Profiili 47% Profiili 2 25% Profiili 3 7% Profiili 4 % Työmatkalla (0.4) ja työssä (0.38) kevyttä aktiivisuutta Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.47) tai todella aktiivisia (0.36) Matala ruutuaika (0.48) Yöuni 7-9h (0.9) Nukkuvat mielestään riittävästi (0.97) Eivät käy töissä (0.98) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.60) Korkea ruutuaika (0.53) Yöuni 7-9h (0.88) (0.99) Aamu (0.36) tai enemmän aamu (0.6) tyyppisiä Työmatkalla kevyttä aktiivisuutta (0.40) Työssä korkea aktiivisuus (0.27) Matala ruutuaika (0.45) Yöuni <7h (0.42) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.69) Arjen univelkaa >30min (0.77) Ilta (0.40) tai enemmän iltatyyppisiä (0.23) Eivät käy töissä (0.93) Korkea ruutuaika (0.59) Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.35) Yöuni <7h (0.47) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.65) Yli 30min päiväunia (0.28) Käyttävät unilääkkeitä (0.59) Ilta (0.33) tai enemmän iltatyyppisiä (0.32) TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Miehillä ja naisilla on tunnistettavissa neljä erilaista profiilia (Kuva ), joissa yhdistyy niin vapaa-ajan kuin arjen uni- ja liikuntakäyttäytymisen tunnuspiirteet. Molemmissa sukupuoliryhmissä on havaittavissa yhteys suuremman liikuntaaktiivisuuden ja riittäväksi koetun, pidemmän unen välillä. Uni- ja liikuntaprofiileja määrittää myös vuorokausityyppisyys. Sekä miehillä että naisilla profiilissa on parhaat todennäköisyydet normaalille unelle ja fyysiselle aktiivisuudelle, kun taas profiilissa 4 yhdistyvät suurimmat todennäköisyydet epäedullisesta nukkumisesta ja fyysisestä inaktiivisuudesta. Uni- ja liikuntaprofiileja tullaan jatkossa käyttämään selvitettäessä unen ja liikunnan yhdysvaikutuksia ihmisten terveyteen ja riskitekijöihin. LÄHTEET () Passos GS. et al Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics 67 (6): (2) Fogelholm M. et al Sleep-related disturbances and physical inactivity are independently associated with obesity in adults. Int J of Obesity 3: (3) Soltani M. et al Sleepless nights: the effect of socioeconomic status, physical activity and lifestyle factors on sleep quality in a large cohort of Australian women. Arch Womens Ment Health 5: (4) Åkerstedt T. et al Sleep disturbances, work stress and work hours A cross-sectional study. J Psychosom Res 53 (3): (5) Haario P et al Bidirectional associations between insomnia symptoms and unhealthy behaviours. J Sleep Res. (6) Stenholm S. et al. 20. Self-reported sleep duration and time in bed as predictors of physical function decline: results from the InCHIANTI study. Sleep 34 (): (7) Roenneberg T. et al Social jetlag and obesity. Current Biology 22: