Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla"

Transkriptio

1 Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla Eero A Haapala, Anna-Maija Poikkeus, Katriina Kukkonen-Harjula, Juuso Väistö, Niina Lintu, Paavo HT Leppänen,Virpi Lindi, Timo A Lakka Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto; Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto; UKK-instituutti, Tampere; Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto; Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos. [ . 86 lasta (07 poikaa, 79 tyttöä), jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus tutkimukseen sekä Alkuportaat -tutkimukseen Pistettä Pojat, P = Tytöt, P = 0.07 Pojat, P = Pojat, P = 0.02 Tekninen lukutaito AINEISTO JA MENETELMÄT Pistettä Koulumatkaliikunta Tytöt, P = 0.25 Luetun ymmärtäminen Säännöllinen liikunta voi edistää ja liiallinen ruutuaika heikentää lasten koulumenestystä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä ja pitkittäistutkimuksia aiheesta on vähän. Tekninen lukutaito TAUSTA: Kokonaisliikunta Luetun ymmärtäminen Pojat, P = Urheiluseuraharjoituksiin osallistuminen < P = Ei osallistu harjoituksiin Matemaattiset taidot P = Matemaattiset taidot (pistettä) Välituntiliikunta Tytöt, P = Pojat, P = Tytöt, P = KUVA. Pojat, P = Tytöt, P = Tytöt, Pojat, Tytöt, Pojat, < < Osallistuu harjoituksiin Tytöt, P = 0.22 Välituntiliikunnan yhteys tekniseen lukutaitoon ja urheiluseuraharjoituksiin osallistumisen yhteys matemaattisiin taitoihin 86 lapsella. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Aineisto vakioitiin sukupuolella, iällä, puberteettivaiheella ja vanhempien koulutusasteella. TULOKSET: Vähäinen välituntiliikunta. luokalla oli yhteydessä heikompaan tekniseen lukutaitoon.-3. luokalla (Kuva A). Lapset jotka eivät osallistuneet urheiluseuraharjoituksiin. luokalla oli heikommat matemaattisiin taidot.-3. luokalla kuin urheiluseuraharjoituksiin osallistuneilla lapsilla (Kuva B). Pojilla vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä heikompiin lukemisen perustaitoihin.-3. luokalla, mutta tytöillä vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä parempiin lukemisen ja laskemisen perustaitoihin.-3. luokalla (Kuva 2). Pojilla vähäisempi tietokoneen käyttö. luokalla oli yhteydessä heikompiin matemaattisiin taitoihin.-3. luokalla (Kuva 3). Tytöillä ruutuaika ei ollut yhteydessä lukemisen tai laskemisen perustaitoihin. Matemaattiset taidot (pistettä) Tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen ja matemaattiset taidot mitattiin., 2. ja 3. luokan kevätlukukaudella Alkuportaat-tutkimuksessa Matemaattiset taidot Päivittäinen liikunta ja sen osatekijät sekä ruutuaika ja sen osatekijät selvitettiin. luokalla kyselylomakkeella Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa Tekninen lukutaito (pistettä),5 KUVA 3. Tietokoneen käytön yhteys matemaattisiin taitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Tulokset perustuvat toistomittausten Tytöt, < ANCOVAan. Vakiointi kupojat, < Tytöt, ten Kuva. Pojat, P = 0.03 Tytöt, P = Pojat, JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulostemme perusteella liikunta ja tietokoneen käyttö voivat edistää poikien luku- ja laskutaidon kehittymistä ensimmäisinä kouluvuosina. Tytöillä sen sijaan muut tekijät kuin liikunta tai ruutuaika voivat olla tärkeämpiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin vaikuttavia tekijöitä. KUVA 2. Kokonaisliikunnan ja koulumatkaliikunnan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Vakiointi kuten Kuva. Kiitokset Juho Vainion säätiö Lastentautien tutkimussäätiö

2 Tutkimus on osa INFORMAATIOKÄYTTÄYTYMINEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOSVAIHEISSA Noora Hirvonen, Informaatiotutkimus, Oulun yliopisto; --tutkimusta, joka tähtää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisätietoa: TAUSTA terveyteen liittyvä tieto ei useinkaan tavoita niitä, joilla on eniten terveyttä vahingoittavia tottumuksia käyttäytymisen muutosvalmius voi selittää henkilöiden erilaista suhtautumista terveystietoon tässä tutkimuksessa täydennettiin muutosvalmiutta kuvaavaa transteoreettista muutosvaihemallia (TTM) informaatiokäyttäytymisen käsitteillä ja hyödynnettiin tätä viitekehystä tarkasteltaessa nuorten miesten liikuntaan liittyvää informaatiokäyttäytymistä liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa MENETELMÄT kysely Puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa vuonna 200 (n=66) TTM:n elementit (muutosvaihe, pystyvyysodotukset, päätöksenteon tasapaino, muutosprosessit) informaatiokäyttäytyminen (liikuntatiedon tarpeet, sen hankintaan ja välttämiseen liittyvät käytännöt ) TULOKSET liikuntakäyttäytymisen muutosvalmius oli yhteydessä informaatiokäyttäytymiseen ne nuoret miehet, jotka eivät liikkuneet riittävästi ja joilta puuttui tietoa, motivaatiota, sitoutuneisuutta tai taitoja muuttaa toimintaansa (esiharkinta, harkinta ja ylläpitovaiheessa olevat), kokivat saavansa liikuntatietoa harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta säännöllisesti liikkuvat kokivat saavansa liikuntatietoa useammin sekä sattumalta että etsimällä sitä itse erilaisista lähteistä säännöllisen liikunnan vasta aloittaneet (toimintavaiheessa olevat) saivat tietoa erityisesti aktiivisesti etsimällä; pidempään säännöllisesti liikkuneet (ylläpitovaiheessa olevat) seurasivat lisäksi totunnaisesti erilaisia tiedonlähteitä kuten liikuntaan liittyviä televisio-ohjelmia ja Internet-sivustoja Esiharkinta Harkinta Valmistelu Toiminta Ylläpito JOHTOPÄÄTÖKSET eri muutosvaiheissa olevat voivat hyötyä vaiheiden mukaisesti räätälöidystä viestinnästä sekä viestinnän sisältöjä että informaation välitystapoja voidaan räätälöidä erilaisille ryhmille tutkimuksen rajoitukset liittyvät itseraportoituun käyttäytymiseen ja poikkileikkausasetelmaan informaatiokäyttäytymisen roolia käyttäytymisenmuutosprosessissa tulisi tutkia jatkossa yksityiskohtaisemmin ja erityisesti pitkittäistutkimusasetelmassa. ESITYS PERUSTUU ARTIKKELIIN: Hirvonen, N., Huotari, M.-L., Niemelä, R. & Korpelainen, R. (202). Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63(9):

3 Liikunnan muutosten yhteydet sairauspoissaoloihin HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA MEDICINSKA FAKULTETEN FACULTY OF MEDICINE Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Tausta ja tarkoitus: Liikunnallinen passiivisuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Vähäinen liikuntaaktiivisuus on yhteydessä merkittäviin kansansairauksiin ja sairauspoissaoloihin. Liikunnan muutosten yhteyttä sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu laajoilla aineistoilla pitkittäisasetelmassa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikunnan muutosten yhteyksiä sairauspoissaoloihin ikääntyvillä Helsingin kaupungin työntekijöillä Menetelmät: Helsinki Health Studyn perustilanteen kyselylomake lähetettiin vuosina vuotiaille Helsingin kaupungin työntekijöille (vastausprosentti 67%). Seurantakysely lähetettiin vuonna 2007 peruskyselyyn vastanneille (vastausprosentti 83%). Suostumuksen antaneiden (80%) tiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin henkilöstörekisterin sairauspoissaolotietoihin vuoden 200 loppuun saakka (keskimääräinen seuranta-aika 2.8 vuotta). Liikuntaa mitattiin samalla kysymyksellä molemmissa kyselyissä ja se jaettiin kolmeen luokkaan:. Liikunnallisesti passiiviset, 2. Kohtuullisen rasittavaa liikuntaa harrastavat ja 3. Rasittavaa liikuntaa harrastavat. Liikunnan muutosta ja pysyvyyttä kuvaa 9-luokkainen muuttuja. Tässä analyysissä oli mukana 482 vastaajaa (83% naisia). Liikunnan muutosten yhteyttä lyhyisiin ( 3 päivää) ja pitkiin (> 3 päivää) sairauspoissaolojaksoihin tutkittiin Poissonin regressioanalyysillä. Taulukko. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolot liikunnan muutosten mukaan. Esiintyvyyssuhteet ja 95 %:n luottamusvälit. Liikunta-aktiivisuus Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa 2007 Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Pitkät sairauspoissaolojaksot 00 henkilötyövuotta kohden Kuvio. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolojaksot liikunnan muutosten mukaan. Malli Tulokset: Liikunnallisesti passiivisista rasittavaa liikuntaa harrastaviksi siirtyneiden sekä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) lyhyiden (RR=0.80, 95% CI ) että pitkien (RR=0.63, 95% CI ) Malli sairauspoissaolojen riski oli selvästi pienempi kuin pysyvästi passiivisilla. Myös niillä, jotka ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) siirtyivät kohtuullisesti liikkuvista rasittavasti liikkuviin sekä myös pysyvästi rasittavaa Malli liikuntaa harrastavilla, oli vähemmän sairauspoissaoloja. Fyysisen toimintakyvyn vakiointi ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) selitti yhteyksistä noin kolmanneksen. Malli ( ) ( ) (0.8-.7) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Päätelmät: Rasittavan liikunnan jatkuva harrastaminen ja sen aloittaminen keski-iässä Malli vähentää sairauspoissaolojen riskiä. Terveille, liikuntaa harrastaville keski-ikäisille voi (0.78-.) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) suositella rasittavaa liikuntaa ja sen aloittaminen saattaa tuoda lisää terveyshyötyjä. Malli ikä ja sukupuoli vakioitu, Malli 2 + sosioekonominen asema, Malli 3 + tupakointi, Malli 4 + BMI, Malli 5 + fyysinen toimintakyky Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Juho Vainion Säätiö. Poisson regression Liikunnan harrastamiseen yleensä tulisi kannustaa työpaikoilla sekä työterveyshuollossa. Lahti J, Lahelma E, Rahkonen O. Changes in leisure-time physical activity and subsequent sickness absence: A prospective cohort study among middle-aged employees. Prev Med 202; 55:

4 Virtaus, L/s Voimantuottoteho, lihasvoima ja fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä keuhkojen toimintakykyyn terveillä iäkkäillä henkilöillä Sillanpää Elina, Stenroth Lauri, Bijlsma Astrid 2,3, Rantanen Taina, McPhee Jamie 4, Maden-Wilkinson Thomas 4, Jones David 4, Narici Marco 4,5, Gapeyeva Helena 6, Pääsuke Mati 6, Barnouin Yoann 7, Hogrel Jean-Yves 7, Butler-Browne Gillian 7, Maier Andrea 2,8, Sipilä Sarianna. ) Jyväskylän yliopisto, 2) Vrije Universiteit Medical Center Amsterdam, 3) Leiden University Medical Center, 4) Manchester Metropolitan University, 5) University of Nottingham, 6) University of Tartu, 7) GH Pitié-Salpêtrière, 8) Amsterdam Center on Aging MITTAUSMENETELMÄT SPIROMETRIA Onko keuhkojen toimintakyvyllä ja fyysisellä suorituskyvyllä yhteyttä toisiinsa terveillä iäkkäillä henkilöillä? Poikkileikkaustutkimus osana Eurooppalaista tutkimusyhteistyöprojektia 6 74 ikä 69-8 vuotta terveitä sosiaalisesti aktiivisia Spirometria nopea vitaalikapasiteetti; FVC uloshengityksen sekuntikapasiteetti; FEV uloshengityksen puolivälin virtausnopeus; FEF50 FEV/FVC-suhde Suoritus- ja toimintakyky alaraajojen voimantuottoteho kevennyshypyssä polven ojennusvoima käden puristusvoima 6-min kävelytesti Timed up and go -testi, TUG Kehon koostumus Kaksienergisen röntgensäteen absorptiometria (DXA) FEF50 (L/s) FEV (L/s) s FVC (L) Tilavuus, L ANALYYSIMENETELMÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET Osittaiskorrelaatio Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset korrelatiiviset yhteydet Lineaarinen regressio (stepwise) Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset yhteydet, eri muuttujien ja mallien selitysasteet Logistinen regressio Suorituskykymuuttujien ja keuhkofunktiostatuksen (FEV/FVC) väliset yhteydet. Kansainvälisten kriteerien mukaan alle 0.70 FEV/FVC-suhdetta pidetään merkkinä heikentyneestä keuhkojen toiminnasta *Kaikki mallit vakioitiin sukupuolen, kehon koon (pituus ja paino) ja rasvattoman massan määrällä Suuremmat FVC, FEV ja FEF50 -arvot olivat yhteydessä parempaan puristusvoimaan (r=0.228, r=0.223, r=0.93, p:t <0.05) ja suuremmat FVC ja FEV -arvot parempaan tulokseen 6-min kävelytestissä (r=0.243, r=0.237, p:t<0.0) Paremmat FEV, FEF50 ja FEV/FVC -arvot olivat yhteydessä parempaan voimantuottotehoon (r=0.239, r=0.253, r=0.300, p:t<0.0) ja FEV/FVC lisäksi TUGtestiin kuluneeseen aikaan (r=-0.220, p=0.04) Puristusvoima ja 6-min kävelytesti selittivät merkitsevästi FVC:n vaihtelua (Taulukko ) regressioanalyysissä. Voimantuottoteho oli ainoa itsenäinen merkitsevä selittäjä FEV, FEF50 ja FEV/FVC-suhteen vaihtelussa. Taulukko. Suorituskykymuttujien (voimantuottoteho, polven ojennusvoima, puristusvoima, 6-min kävelytesti ja TUG) ja keuhkojen toimintakykymuuttujien muodostamat lineaariset regressiomallit Riippuva Lopulliseen malliin Malli muuttuja sisältyvät muuttujat p* R 2adj P FVC (L) 6-min kävelytesti (m) Puristusvoima (kg) <0.00 FEV (L/s) Voimantuottoteho (W) <0.00 FEF50 (L/s) Voimantuottoteho (W) FEV/FVC (%) Voimantuottoteho (W) Alaraajojen voimantuottoteho ennustaa paremmin kuin muut yleisesti käytössä olevat suoritus- ja toimintakykytestit niitä keuhkofunktiosuureita, jotka ovat kuvaavat nopeaa uloshengityskapasiteettia. Lihasten voimantuottotehosta, nopeudesta ja tasapainosta riippuvainen toimintakyky (TUG-testi) on parempi terveillä aikuisilla, joilla on normaali keuhkofunktiostatus kuin henkilöillä, joilla keuhkofunktiostatus on jo heikentynyt. Keuhkojen toimintakyvyn heikkeneminen iän myötä on yhteydessä suorituskyvyn heikkenemiseen myös normaalin ikääntymisen aikana. Koko kehon tasolla tapahtuvat systeemiset ikääntymismuutokset heikentävät kehon kaikkien lihasten, myös hengityslihasten, suorituskykyä, mikä saattaa selittää havaittuja yhteyksiä. Voimantuottotehon lasku on tärkeässä roolissa ikääntyvien toimintakyvyn Elina Sillanpää LitT, Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Parempi keuhkofunktiostatus oli yhteydessä parempaan suoritukseen TUG-testissä (odds ratio:.737, p=0.00), mutta ei muissa suorituskykymuuttujissa. * P-arvo malliin lisättävälle muuttujalle heikkenemisen taustalla.

5 Uni- ja liikuntaprofiilit suomalaisessa väestössä Heini Wennman (), Erkki Kronholm (), Timo Partonen (), Markku Peltonen (), Tommi Vasankari (,2), Katja Borodulin (), ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2) UKK-instituutti JOHDANTO Aiempien interventiotutkimusten mukaan lisääntynyt liikunta-aktiivisuus vähentää mm. yöllisiä heräämisiä, edistää nukahtamista ja lisää aamun vireyttä (). Epidemiologisten tutkimusten mukaan fyysisesti aktiiviset ihmiset kokevat usein nukkuvansa paremmin ja unensa laadukkaammaksi kuin inaktiiviset (2,3). On myös raportoitu fyysisesti kuormittavan työn heikentävän unen laatua (3,4). Huono unen laatu tai riittämätön uni voivat lisätä fyysistä inaktiivisuutta myös pidemmällä aikavälillä (5). Viime aikoina on raportoitu pitkän vuoteessa vietetyn ajan (6) tai iltatyyppisyyden (7) lisäävän fyysistä inaktiivisuutta ja heikentävän fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa väestöstä erilaisia uni- ja liikuntaprofiileja, joissa yhdistyvät niin unen määrään ja laatuun kuin liikunta-aktiivisuuteen liittyvät ominaisuudet. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineistona on käytetty kansallista FINRISKI 202-terveystutkimusta. Otos (n=0 000) poimittiin väestörekisteristä ositettuna satunnaisotoksena vuotiaista miehistä ja naisista. Tutkittavat saivat kotiinsa terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvän kyselylomakkeen ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen. Tutkimukseen osallistui 304 miestä ja 3383 naista (64,9 %). Uni- ja liikuntamuuttujina tässä tutkimuksessa käytettiin itse-raportoitua unen pituutta, tyytyväisyyttä unen riittävyyteen, päiväunta, viikonloppuna ja arkena vuoteessa vietetyn ajan erotusta (arjen univelka), vuorokausityyppiä, unilääkkeiden käyttöä ja vapaa-ajan, työmatkojen ja työhön liittyvää liikuntaa. Analyyseissä käytettiin vain terveiden, myös terveystarkastuksessa käyneiden henkilöiden vastauksia (N=4470). Latent class analysis (LCA) on latentti luokka-analyysi menetelmä, jossa havaittujen muuttujien avulla pyritään löytämään aineistosta piileviä ryhmittymiä tai luokkia. Luokkien identifioituminen perustuu havaittujen muuttujien vastaustodennäköisyyksiin (rho estimaatteihin) kussakin luokassa. Sopivan luokkamäärän valinta perustetaan Bayesilaiseen informaatiokriteeriin, luokkien tulkintaan ja niiden esiintyvyyteen. Lisäksi huomioidaan kunkin luokan keskimääräinen luokkaan kuulumisen todennäköisyys ja mallin entropia, jotka kertovat mallin homogeenisuudesta ja luokkien erottuvuudesta. Sovitimme aineistoomme 5 -luokkaisia LCA malleja, miehille ja naisille erikseen. Parhaaksi ratkaisuksi molemmissa sukupuoliryhmissä valittiin 4- luokkainen malli, jonka luokat ja niitä kuvaavien muuttujien rho estimaatit on esitetty kuvassa. KUVA. Latentit uni- ja liikuntaprofiilit -4 ja niiden esiintyvyys (%) ja profiileja määrittelevät muuttujat (rho estimaatit) miehillä (vasen) ja naisilla (oikea). Profiili 45% Profiili 2 30% Profiili 3 20% Profiili 4 5% Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.42) tai todella aktiivisia (0.43) Matala ruutuaika (0.44) Yöuni 7-9h (0.93) (0.97) Aamu (0.3) tai enemmän aamutyyppisiä (0.26) Eivät käy töissä (0.99) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.64) Korkea ruutuaika (0.48) Yöuni 6-9h (0.93) (0.96) Aamu (0.42) tai enemmän aamutyyppisiä (0.20) Työssä korkea aktiivisuus (0.42) Yöuni <7h (0.55) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.55) Arjen univelkaa >30min (0.73) Ilta (0.26) tai enemmän iltatyyppisiä (0.30) Eivät käy töissä (0.99) Korkea ruutuaika () Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.34) Yöuni <6h (0.32) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.75) Yli 30min päiväunia (0.36) Käyttävät unilääkkeitä () Aamu (0.29) tai enemmän aamutyyppisiä (0.29) Profiili 47% Profiili 2 25% Profiili 3 7% Profiili 4 % Työmatkalla (0.4) ja työssä (0.38) kevyttä aktiivisuutta Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.47) tai todella aktiivisia (0.36) Matala ruutuaika (0.48) Yöuni 7-9h (0.9) Nukkuvat mielestään riittävästi (0.97) Eivät käy töissä (0.98) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.60) Korkea ruutuaika (0.53) Yöuni 7-9h (0.88) (0.99) Aamu (0.36) tai enemmän aamu (0.6) tyyppisiä Työmatkalla kevyttä aktiivisuutta (0.40) Työssä korkea aktiivisuus (0.27) Matala ruutuaika (0.45) Yöuni <7h (0.42) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.69) Arjen univelkaa >30min (0.77) Ilta (0.40) tai enemmän iltatyyppisiä (0.23) Eivät käy töissä (0.93) Korkea ruutuaika (0.59) Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.35) Yöuni <7h (0.47) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.65) Yli 30min päiväunia (0.28) Käyttävät unilääkkeitä (0.59) Ilta (0.33) tai enemmän iltatyyppisiä (0.32) TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Miehillä ja naisilla on tunnistettavissa neljä erilaista profiilia (Kuva ), joissa yhdistyy niin vapaa-ajan kuin arjen uni- ja liikuntakäyttäytymisen tunnuspiirteet. Molemmissa sukupuoliryhmissä on havaittavissa yhteys suuremman liikuntaaktiivisuuden ja riittäväksi koetun, pidemmän unen välillä. Uni- ja liikuntaprofiileja määrittää myös vuorokausityyppisyys. Sekä miehillä että naisilla profiilissa on parhaat todennäköisyydet normaalille unelle ja fyysiselle aktiivisuudelle, kun taas profiilissa 4 yhdistyvät suurimmat todennäköisyydet epäedullisesta nukkumisesta ja fyysisestä inaktiivisuudesta. Uni- ja liikuntaprofiileja tullaan jatkossa käyttämään selvitettäessä unen ja liikunnan yhdysvaikutuksia ihmisten terveyteen ja riskitekijöihin. LÄHTEET () Passos GS. et al Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics 67 (6): (2) Fogelholm M. et al Sleep-related disturbances and physical inactivity are independently associated with obesity in adults. Int J of Obesity 3: (3) Soltani M. et al Sleepless nights: the effect of socioeconomic status, physical activity and lifestyle factors on sleep quality in a large cohort of Australian women. Arch Womens Ment Health 5: (4) Åkerstedt T. et al Sleep disturbances, work stress and work hours A cross-sectional study. J Psychosom Res 53 (3): (5) Haario P et al Bidirectional associations between insomnia symptoms and unhealthy behaviours. J Sleep Res. (6) Stenholm S. et al. 20. Self-reported sleep duration and time in bed as predictors of physical function decline: results from the InCHIANTI study. Sleep 34 (): (7) Roenneberg T. et al Social jetlag and obesity. Current Biology 22:

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT

NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT MOPO-seminaari 20. 21.11.2013 Riitta Pyky Jaana Ukonaho ODL Liikuntaklinikka, MopoTuning Taustaa Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain hieman

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (107281) loppuraportti. Sisällys

Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (107281) loppuraportti. Sisällys Työolot, uniongelmat ja sairastavuus: kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus 1990-2010 Tea Lallukka ja Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Työsuojelurahaston

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys Jäidenlähtöseminaari Kunnes terveys meidät erottaa! 12.5.2015 Joensuu Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys LitT Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot