Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla
|
|
- Ilmari Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla Eero A Haapala, Anna-Maija Poikkeus, Katriina Kukkonen-Harjula, Juuso Väistö, Niina Lintu, Paavo HT Leppänen,Virpi Lindi, Timo A Lakka Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto; Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto; UKK-instituutti, Tampere; Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto; Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos. [ . ehaapala@student.uef.fi].uef.fi] 86 lasta (07 poikaa, 79 tyttöä), jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus tutkimukseen sekä Alkuportaat -tutkimukseen Pistettä Pojat, P = Tytöt, P = 0.07 Pojat, P = Pojat, P = 0.02 Tekninen lukutaito AINEISTO JA MENETELMÄT Pistettä Koulumatkaliikunta Tytöt, P = 0.25 Luetun ymmärtäminen Säännöllinen liikunta voi edistää ja liiallinen ruutuaika heikentää lasten koulumenestystä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä ja pitkittäistutkimuksia aiheesta on vähän. Tekninen lukutaito TAUSTA: Kokonaisliikunta Luetun ymmärtäminen Pojat, P = Urheiluseuraharjoituksiin osallistuminen < P = Ei osallistu harjoituksiin Matemaattiset taidot P = Matemaattiset taidot (pistettä) Välituntiliikunta Tytöt, P = Pojat, P = Tytöt, P = KUVA. Pojat, P = Tytöt, P = Tytöt, Pojat, Tytöt, Pojat, < < Osallistuu harjoituksiin Tytöt, P = 0.22 Välituntiliikunnan yhteys tekniseen lukutaitoon ja urheiluseuraharjoituksiin osallistumisen yhteys matemaattisiin taitoihin 86 lapsella. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Aineisto vakioitiin sukupuolella, iällä, puberteettivaiheella ja vanhempien koulutusasteella. TULOKSET: Vähäinen välituntiliikunta. luokalla oli yhteydessä heikompaan tekniseen lukutaitoon.-3. luokalla (Kuva A). Lapset jotka eivät osallistuneet urheiluseuraharjoituksiin. luokalla oli heikommat matemaattisiin taidot.-3. luokalla kuin urheiluseuraharjoituksiin osallistuneilla lapsilla (Kuva B). Pojilla vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä heikompiin lukemisen perustaitoihin.-3. luokalla, mutta tytöillä vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä parempiin lukemisen ja laskemisen perustaitoihin.-3. luokalla (Kuva 2). Pojilla vähäisempi tietokoneen käyttö. luokalla oli yhteydessä heikompiin matemaattisiin taitoihin.-3. luokalla (Kuva 3). Tytöillä ruutuaika ei ollut yhteydessä lukemisen tai laskemisen perustaitoihin. Matemaattiset taidot (pistettä) Tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen ja matemaattiset taidot mitattiin., 2. ja 3. luokan kevätlukukaudella Alkuportaat-tutkimuksessa Matemaattiset taidot Päivittäinen liikunta ja sen osatekijät sekä ruutuaika ja sen osatekijät selvitettiin. luokalla kyselylomakkeella Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa Tekninen lukutaito (pistettä),5 KUVA 3. Tietokoneen käytön yhteys matemaattisiin taitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Tulokset perustuvat toistomittausten Tytöt, < ANCOVAan. Vakiointi kupojat, < Tytöt, ten Kuva. Pojat, P = 0.03 Tytöt, P = Pojat, JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulostemme perusteella liikunta ja tietokoneen käyttö voivat edistää poikien luku- ja laskutaidon kehittymistä ensimmäisinä kouluvuosina. Tytöillä sen sijaan muut tekijät kuin liikunta tai ruutuaika voivat olla tärkeämpiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin vaikuttavia tekijöitä. KUVA 2. Kokonaisliikunnan ja koulumatkaliikunnan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Vakiointi kuten Kuva. Kiitokset Juho Vainion säätiö Lastentautien tutkimussäätiö
2 Tutkimus on osa INFORMAATIOKÄYTTÄYTYMINEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOSVAIHEISSA Noora Hirvonen, Informaatiotutkimus, Oulun yliopisto; --tutkimusta, joka tähtää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisätietoa: TAUSTA terveyteen liittyvä tieto ei useinkaan tavoita niitä, joilla on eniten terveyttä vahingoittavia tottumuksia käyttäytymisen muutosvalmius voi selittää henkilöiden erilaista suhtautumista terveystietoon tässä tutkimuksessa täydennettiin muutosvalmiutta kuvaavaa transteoreettista muutosvaihemallia (TTM) informaatiokäyttäytymisen käsitteillä ja hyödynnettiin tätä viitekehystä tarkasteltaessa nuorten miesten liikuntaan liittyvää informaatiokäyttäytymistä liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa MENETELMÄT kysely Puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa vuonna 200 (n=66) TTM:n elementit (muutosvaihe, pystyvyysodotukset, päätöksenteon tasapaino, muutosprosessit) informaatiokäyttäytyminen (liikuntatiedon tarpeet, sen hankintaan ja välttämiseen liittyvät käytännöt ) TULOKSET liikuntakäyttäytymisen muutosvalmius oli yhteydessä informaatiokäyttäytymiseen ne nuoret miehet, jotka eivät liikkuneet riittävästi ja joilta puuttui tietoa, motivaatiota, sitoutuneisuutta tai taitoja muuttaa toimintaansa (esiharkinta, harkinta ja ylläpitovaiheessa olevat), kokivat saavansa liikuntatietoa harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta säännöllisesti liikkuvat kokivat saavansa liikuntatietoa useammin sekä sattumalta että etsimällä sitä itse erilaisista lähteistä säännöllisen liikunnan vasta aloittaneet (toimintavaiheessa olevat) saivat tietoa erityisesti aktiivisesti etsimällä; pidempään säännöllisesti liikkuneet (ylläpitovaiheessa olevat) seurasivat lisäksi totunnaisesti erilaisia tiedonlähteitä kuten liikuntaan liittyviä televisio-ohjelmia ja Internet-sivustoja Esiharkinta Harkinta Valmistelu Toiminta Ylläpito JOHTOPÄÄTÖKSET eri muutosvaiheissa olevat voivat hyötyä vaiheiden mukaisesti räätälöidystä viestinnästä sekä viestinnän sisältöjä että informaation välitystapoja voidaan räätälöidä erilaisille ryhmille tutkimuksen rajoitukset liittyvät itseraportoituun käyttäytymiseen ja poikkileikkausasetelmaan informaatiokäyttäytymisen roolia käyttäytymisenmuutosprosessissa tulisi tutkia jatkossa yksityiskohtaisemmin ja erityisesti pitkittäistutkimusasetelmassa. ESITYS PERUSTUU ARTIKKELIIN: Hirvonen, N., Huotari, M.-L., Niemelä, R. & Korpelainen, R. (202). Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63(9):
3 Liikunnan muutosten yhteydet sairauspoissaoloihin HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA MEDICINSKA FAKULTETEN FACULTY OF MEDICINE Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Tausta ja tarkoitus: Liikunnallinen passiivisuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Vähäinen liikuntaaktiivisuus on yhteydessä merkittäviin kansansairauksiin ja sairauspoissaoloihin. Liikunnan muutosten yhteyttä sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu laajoilla aineistoilla pitkittäisasetelmassa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikunnan muutosten yhteyksiä sairauspoissaoloihin ikääntyvillä Helsingin kaupungin työntekijöillä Menetelmät: Helsinki Health Studyn perustilanteen kyselylomake lähetettiin vuosina vuotiaille Helsingin kaupungin työntekijöille (vastausprosentti 67%). Seurantakysely lähetettiin vuonna 2007 peruskyselyyn vastanneille (vastausprosentti 83%). Suostumuksen antaneiden (80%) tiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin henkilöstörekisterin sairauspoissaolotietoihin vuoden 200 loppuun saakka (keskimääräinen seuranta-aika 2.8 vuotta). Liikuntaa mitattiin samalla kysymyksellä molemmissa kyselyissä ja se jaettiin kolmeen luokkaan:. Liikunnallisesti passiiviset, 2. Kohtuullisen rasittavaa liikuntaa harrastavat ja 3. Rasittavaa liikuntaa harrastavat. Liikunnan muutosta ja pysyvyyttä kuvaa 9-luokkainen muuttuja. Tässä analyysissä oli mukana 482 vastaajaa (83% naisia). Liikunnan muutosten yhteyttä lyhyisiin ( 3 päivää) ja pitkiin (> 3 päivää) sairauspoissaolojaksoihin tutkittiin Poissonin regressioanalyysillä. Taulukko. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolot liikunnan muutosten mukaan. Esiintyvyyssuhteet ja 95 %:n luottamusvälit. Liikunta-aktiivisuus Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa 2007 Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Pitkät sairauspoissaolojaksot 00 henkilötyövuotta kohden Kuvio. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolojaksot liikunnan muutosten mukaan. Malli Tulokset: Liikunnallisesti passiivisista rasittavaa liikuntaa harrastaviksi siirtyneiden sekä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) lyhyiden (RR=0.80, 95% CI ) että pitkien (RR=0.63, 95% CI ) Malli sairauspoissaolojen riski oli selvästi pienempi kuin pysyvästi passiivisilla. Myös niillä, jotka ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) siirtyivät kohtuullisesti liikkuvista rasittavasti liikkuviin sekä myös pysyvästi rasittavaa Malli liikuntaa harrastavilla, oli vähemmän sairauspoissaoloja. Fyysisen toimintakyvyn vakiointi ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) selitti yhteyksistä noin kolmanneksen. Malli ( ) ( ) (0.8-.7) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Päätelmät: Rasittavan liikunnan jatkuva harrastaminen ja sen aloittaminen keski-iässä Malli vähentää sairauspoissaolojen riskiä. Terveille, liikuntaa harrastaville keski-ikäisille voi (0.78-.) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) suositella rasittavaa liikuntaa ja sen aloittaminen saattaa tuoda lisää terveyshyötyjä. Malli ikä ja sukupuoli vakioitu, Malli 2 + sosioekonominen asema, Malli 3 + tupakointi, Malli 4 + BMI, Malli 5 + fyysinen toimintakyky Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Juho Vainion Säätiö. Poisson regression jouni.mm.lahti@helsinki.fi Liikunnan harrastamiseen yleensä tulisi kannustaa työpaikoilla sekä työterveyshuollossa. Lahti J, Lahelma E, Rahkonen O. Changes in leisure-time physical activity and subsequent sickness absence: A prospective cohort study among middle-aged employees. Prev Med 202; 55:
4 Virtaus, L/s Voimantuottoteho, lihasvoima ja fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä keuhkojen toimintakykyyn terveillä iäkkäillä henkilöillä Sillanpää Elina, Stenroth Lauri, Bijlsma Astrid 2,3, Rantanen Taina, McPhee Jamie 4, Maden-Wilkinson Thomas 4, Jones David 4, Narici Marco 4,5, Gapeyeva Helena 6, Pääsuke Mati 6, Barnouin Yoann 7, Hogrel Jean-Yves 7, Butler-Browne Gillian 7, Maier Andrea 2,8, Sipilä Sarianna. ) Jyväskylän yliopisto, 2) Vrije Universiteit Medical Center Amsterdam, 3) Leiden University Medical Center, 4) Manchester Metropolitan University, 5) University of Nottingham, 6) University of Tartu, 7) GH Pitié-Salpêtrière, 8) Amsterdam Center on Aging MITTAUSMENETELMÄT SPIROMETRIA Onko keuhkojen toimintakyvyllä ja fyysisellä suorituskyvyllä yhteyttä toisiinsa terveillä iäkkäillä henkilöillä? Poikkileikkaustutkimus osana Eurooppalaista tutkimusyhteistyöprojektia 6 74 ikä 69-8 vuotta terveitä sosiaalisesti aktiivisia Spirometria nopea vitaalikapasiteetti; FVC uloshengityksen sekuntikapasiteetti; FEV uloshengityksen puolivälin virtausnopeus; FEF50 FEV/FVC-suhde Suoritus- ja toimintakyky alaraajojen voimantuottoteho kevennyshypyssä polven ojennusvoima käden puristusvoima 6-min kävelytesti Timed up and go -testi, TUG Kehon koostumus Kaksienergisen röntgensäteen absorptiometria (DXA) FEF50 (L/s) FEV (L/s) s FVC (L) Tilavuus, L ANALYYSIMENETELMÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET Osittaiskorrelaatio Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset korrelatiiviset yhteydet Lineaarinen regressio (stepwise) Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset yhteydet, eri muuttujien ja mallien selitysasteet Logistinen regressio Suorituskykymuuttujien ja keuhkofunktiostatuksen (FEV/FVC) väliset yhteydet. Kansainvälisten kriteerien mukaan alle 0.70 FEV/FVC-suhdetta pidetään merkkinä heikentyneestä keuhkojen toiminnasta *Kaikki mallit vakioitiin sukupuolen, kehon koon (pituus ja paino) ja rasvattoman massan määrällä Suuremmat FVC, FEV ja FEF50 -arvot olivat yhteydessä parempaan puristusvoimaan (r=0.228, r=0.223, r=0.93, p:t <0.05) ja suuremmat FVC ja FEV -arvot parempaan tulokseen 6-min kävelytestissä (r=0.243, r=0.237, p:t<0.0) Paremmat FEV, FEF50 ja FEV/FVC -arvot olivat yhteydessä parempaan voimantuottotehoon (r=0.239, r=0.253, r=0.300, p:t<0.0) ja FEV/FVC lisäksi TUGtestiin kuluneeseen aikaan (r=-0.220, p=0.04) Puristusvoima ja 6-min kävelytesti selittivät merkitsevästi FVC:n vaihtelua (Taulukko ) regressioanalyysissä. Voimantuottoteho oli ainoa itsenäinen merkitsevä selittäjä FEV, FEF50 ja FEV/FVC-suhteen vaihtelussa. Taulukko. Suorituskykymuttujien (voimantuottoteho, polven ojennusvoima, puristusvoima, 6-min kävelytesti ja TUG) ja keuhkojen toimintakykymuuttujien muodostamat lineaariset regressiomallit Riippuva Lopulliseen malliin Malli muuttuja sisältyvät muuttujat p* R 2adj P FVC (L) 6-min kävelytesti (m) Puristusvoima (kg) <0.00 FEV (L/s) Voimantuottoteho (W) <0.00 FEF50 (L/s) Voimantuottoteho (W) FEV/FVC (%) Voimantuottoteho (W) Alaraajojen voimantuottoteho ennustaa paremmin kuin muut yleisesti käytössä olevat suoritus- ja toimintakykytestit niitä keuhkofunktiosuureita, jotka ovat kuvaavat nopeaa uloshengityskapasiteettia. Lihasten voimantuottotehosta, nopeudesta ja tasapainosta riippuvainen toimintakyky (TUG-testi) on parempi terveillä aikuisilla, joilla on normaali keuhkofunktiostatus kuin henkilöillä, joilla keuhkofunktiostatus on jo heikentynyt. Keuhkojen toimintakyvyn heikkeneminen iän myötä on yhteydessä suorituskyvyn heikkenemiseen myös normaalin ikääntymisen aikana. Koko kehon tasolla tapahtuvat systeemiset ikääntymismuutokset heikentävät kehon kaikkien lihasten, myös hengityslihasten, suorituskykyä, mikä saattaa selittää havaittuja yhteyksiä. Voimantuottotehon lasku on tärkeässä roolissa ikääntyvien toimintakyvyn Elina Sillanpää LitT, Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) elina.sillanpaa@jyu.fi Parempi keuhkofunktiostatus oli yhteydessä parempaan suoritukseen TUG-testissä (odds ratio:.737, p=0.00), mutta ei muissa suorituskykymuuttujissa. * P-arvo malliin lisättävälle muuttujalle heikkenemisen taustalla.
5 Uni- ja liikuntaprofiilit suomalaisessa väestössä Heini Wennman (), Erkki Kronholm (), Timo Partonen (), Markku Peltonen (), Tommi Vasankari (,2), Katja Borodulin (), ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2) UKK-instituutti JOHDANTO Aiempien interventiotutkimusten mukaan lisääntynyt liikunta-aktiivisuus vähentää mm. yöllisiä heräämisiä, edistää nukahtamista ja lisää aamun vireyttä (). Epidemiologisten tutkimusten mukaan fyysisesti aktiiviset ihmiset kokevat usein nukkuvansa paremmin ja unensa laadukkaammaksi kuin inaktiiviset (2,3). On myös raportoitu fyysisesti kuormittavan työn heikentävän unen laatua (3,4). Huono unen laatu tai riittämätön uni voivat lisätä fyysistä inaktiivisuutta myös pidemmällä aikavälillä (5). Viime aikoina on raportoitu pitkän vuoteessa vietetyn ajan (6) tai iltatyyppisyyden (7) lisäävän fyysistä inaktiivisuutta ja heikentävän fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa väestöstä erilaisia uni- ja liikuntaprofiileja, joissa yhdistyvät niin unen määrään ja laatuun kuin liikunta-aktiivisuuteen liittyvät ominaisuudet. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineistona on käytetty kansallista FINRISKI 202-terveystutkimusta. Otos (n=0 000) poimittiin väestörekisteristä ositettuna satunnaisotoksena vuotiaista miehistä ja naisista. Tutkittavat saivat kotiinsa terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvän kyselylomakkeen ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen. Tutkimukseen osallistui 304 miestä ja 3383 naista (64,9 %). Uni- ja liikuntamuuttujina tässä tutkimuksessa käytettiin itse-raportoitua unen pituutta, tyytyväisyyttä unen riittävyyteen, päiväunta, viikonloppuna ja arkena vuoteessa vietetyn ajan erotusta (arjen univelka), vuorokausityyppiä, unilääkkeiden käyttöä ja vapaa-ajan, työmatkojen ja työhön liittyvää liikuntaa. Analyyseissä käytettiin vain terveiden, myös terveystarkastuksessa käyneiden henkilöiden vastauksia (N=4470). Latent class analysis (LCA) on latentti luokka-analyysi menetelmä, jossa havaittujen muuttujien avulla pyritään löytämään aineistosta piileviä ryhmittymiä tai luokkia. Luokkien identifioituminen perustuu havaittujen muuttujien vastaustodennäköisyyksiin (rho estimaatteihin) kussakin luokassa. Sopivan luokkamäärän valinta perustetaan Bayesilaiseen informaatiokriteeriin, luokkien tulkintaan ja niiden esiintyvyyteen. Lisäksi huomioidaan kunkin luokan keskimääräinen luokkaan kuulumisen todennäköisyys ja mallin entropia, jotka kertovat mallin homogeenisuudesta ja luokkien erottuvuudesta. Sovitimme aineistoomme 5 -luokkaisia LCA malleja, miehille ja naisille erikseen. Parhaaksi ratkaisuksi molemmissa sukupuoliryhmissä valittiin 4- luokkainen malli, jonka luokat ja niitä kuvaavien muuttujien rho estimaatit on esitetty kuvassa. KUVA. Latentit uni- ja liikuntaprofiilit -4 ja niiden esiintyvyys (%) ja profiileja määrittelevät muuttujat (rho estimaatit) miehillä (vasen) ja naisilla (oikea). Profiili 45% Profiili 2 30% Profiili 3 20% Profiili 4 5% Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.42) tai todella aktiivisia (0.43) Matala ruutuaika (0.44) Yöuni 7-9h (0.93) (0.97) Aamu (0.3) tai enemmän aamutyyppisiä (0.26) Eivät käy töissä (0.99) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.64) Korkea ruutuaika (0.48) Yöuni 6-9h (0.93) (0.96) Aamu (0.42) tai enemmän aamutyyppisiä (0.20) Työssä korkea aktiivisuus (0.42) Yöuni <7h (0.55) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.55) Arjen univelkaa >30min (0.73) Ilta (0.26) tai enemmän iltatyyppisiä (0.30) Eivät käy töissä (0.99) Korkea ruutuaika () Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.34) Yöuni <6h (0.32) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.75) Yli 30min päiväunia (0.36) Käyttävät unilääkkeitä () Aamu (0.29) tai enemmän aamutyyppisiä (0.29) Profiili 47% Profiili 2 25% Profiili 3 7% Profiili 4 % Työmatkalla (0.4) ja työssä (0.38) kevyttä aktiivisuutta Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.47) tai todella aktiivisia (0.36) Matala ruutuaika (0.48) Yöuni 7-9h (0.9) Nukkuvat mielestään riittävästi (0.97) Eivät käy töissä (0.98) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.60) Korkea ruutuaika (0.53) Yöuni 7-9h (0.88) (0.99) Aamu (0.36) tai enemmän aamu (0.6) tyyppisiä Työmatkalla kevyttä aktiivisuutta (0.40) Työssä korkea aktiivisuus (0.27) Matala ruutuaika (0.45) Yöuni <7h (0.42) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.69) Arjen univelkaa >30min (0.77) Ilta (0.40) tai enemmän iltatyyppisiä (0.23) Eivät käy töissä (0.93) Korkea ruutuaika (0.59) Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.35) Yöuni <7h (0.47) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.65) Yli 30min päiväunia (0.28) Käyttävät unilääkkeitä (0.59) Ilta (0.33) tai enemmän iltatyyppisiä (0.32) TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Miehillä ja naisilla on tunnistettavissa neljä erilaista profiilia (Kuva ), joissa yhdistyy niin vapaa-ajan kuin arjen uni- ja liikuntakäyttäytymisen tunnuspiirteet. Molemmissa sukupuoliryhmissä on havaittavissa yhteys suuremman liikuntaaktiivisuuden ja riittäväksi koetun, pidemmän unen välillä. Uni- ja liikuntaprofiileja määrittää myös vuorokausityyppisyys. Sekä miehillä että naisilla profiilissa on parhaat todennäköisyydet normaalille unelle ja fyysiselle aktiivisuudelle, kun taas profiilissa 4 yhdistyvät suurimmat todennäköisyydet epäedullisesta nukkumisesta ja fyysisestä inaktiivisuudesta. Uni- ja liikuntaprofiileja tullaan jatkossa käyttämään selvitettäessä unen ja liikunnan yhdysvaikutuksia ihmisten terveyteen ja riskitekijöihin. LÄHTEET () Passos GS. et al Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics 67 (6): (2) Fogelholm M. et al Sleep-related disturbances and physical inactivity are independently associated with obesity in adults. Int J of Obesity 3: (3) Soltani M. et al Sleepless nights: the effect of socioeconomic status, physical activity and lifestyle factors on sleep quality in a large cohort of Australian women. Arch Womens Ment Health 5: (4) Åkerstedt T. et al Sleep disturbances, work stress and work hours A cross-sectional study. J Psychosom Res 53 (3): (5) Haario P et al Bidirectional associations between insomnia symptoms and unhealthy behaviours. J Sleep Res. (6) Stenholm S. et al. 20. Self-reported sleep duration and time in bed as predictors of physical function decline: results from the InCHIANTI study. Sleep 34 (): (7) Roenneberg T. et al Social jetlag and obesity. Current Biology 22:
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?
ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotAmmattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus
Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotTässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia
Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotToimintakykytestien tulosten tulkinta
Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotAsuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa
Kuva: Kaisa Jokinen Asuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa Donna Niemistö, Taija Juutinen Finni, Eero A. Haapala, Marja Cantell,
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
Lisätiedot(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa
Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö/tilastotiede 805306A JOHDATUS MONIMUUTTUJAMENETELMIIN, sl 2017 (Jari Päkkilä) Harjoitus 3, viikko 47 (19.20.11.): kotitehtävät Ratkaisuja 1. Floridan
LisätiedotLIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotNUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT
NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT MOPO-seminaari 20. 21.11.2013 Riitta Pyky Jaana Ukonaho ODL Liikuntaklinikka, MopoTuning Taustaa Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain hieman
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media LIITU
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotTutkintouudistuksen vaikutukset työkykypassiin. Hyvinvointipäivät Saija Sippola
Tutkintouudistuksen vaikutukset työkykypassiin Hyvinvointipäivät Saija Sippola 4.12.2014 suorituskyky Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa Mutta, jos tekee elämäntaparemontin: 19 v: Cooper 2 400 m,
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotUlkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä
Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä Heidi Skantz 1, Taina Rantanen 1, Kirsi E. Keskinen 1, Timo Rantalainen
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
Lisätiedotliikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotTyösuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (107281) loppuraportti. Sisällys
Työolot, uniongelmat ja sairastavuus: kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus 1990-2010 Tea Lallukka ja Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Työsuojelurahaston
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotSelviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin
Marie Rautio-Sipilä 9.6.2017 Marie Rautio-Sipilä/Turun Lasten Parlamentti 13.3.2018 Move! Fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille Toimintakyky
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotSuomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa
Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Erkki Kronholm, dos 18.1.2018 Uni ymmärretään yhä paremmin yhdeksi keskeiseksi kansanterveyden tekijäksi American Academy of Sleep Medicine, the
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotHirsitaloasukkaiden terveys ja
Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotURHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE
URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotKoululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014
Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
Lisätiedot