Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla"

Transkriptio

1 Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6 8-vuotiailla lapsilla Eero A Haapala, Anna-Maija Poikkeus, Katriina Kukkonen-Harjula, Juuso Väistö, Niina Lintu, Paavo HT Leppänen,Virpi Lindi, Timo A Lakka Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto; Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto; UKK-instituutti, Tampere; Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto; Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos. [ . 86 lasta (07 poikaa, 79 tyttöä), jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus tutkimukseen sekä Alkuportaat -tutkimukseen Pistettä Pojat, P = Tytöt, P = 0.07 Pojat, P = Pojat, P = 0.02 Tekninen lukutaito AINEISTO JA MENETELMÄT Pistettä Koulumatkaliikunta Tytöt, P = 0.25 Luetun ymmärtäminen Säännöllinen liikunta voi edistää ja liiallinen ruutuaika heikentää lasten koulumenestystä. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä ja pitkittäistutkimuksia aiheesta on vähän. Tekninen lukutaito TAUSTA: Kokonaisliikunta Luetun ymmärtäminen Pojat, P = Urheiluseuraharjoituksiin osallistuminen < P = Ei osallistu harjoituksiin Matemaattiset taidot P = Matemaattiset taidot (pistettä) Välituntiliikunta Tytöt, P = Pojat, P = Tytöt, P = KUVA. Pojat, P = Tytöt, P = Tytöt, Pojat, Tytöt, Pojat, < < Osallistuu harjoituksiin Tytöt, P = 0.22 Välituntiliikunnan yhteys tekniseen lukutaitoon ja urheiluseuraharjoituksiin osallistumisen yhteys matemaattisiin taitoihin 86 lapsella. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Aineisto vakioitiin sukupuolella, iällä, puberteettivaiheella ja vanhempien koulutusasteella. TULOKSET: Vähäinen välituntiliikunta. luokalla oli yhteydessä heikompaan tekniseen lukutaitoon.-3. luokalla (Kuva A). Lapset jotka eivät osallistuneet urheiluseuraharjoituksiin. luokalla oli heikommat matemaattisiin taidot.-3. luokalla kuin urheiluseuraharjoituksiin osallistuneilla lapsilla (Kuva B). Pojilla vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä heikompiin lukemisen perustaitoihin.-3. luokalla, mutta tytöillä vähäisempi liikunta. luokalla oli yhteydessä parempiin lukemisen ja laskemisen perustaitoihin.-3. luokalla (Kuva 2). Pojilla vähäisempi tietokoneen käyttö. luokalla oli yhteydessä heikompiin matemaattisiin taitoihin.-3. luokalla (Kuva 3). Tytöillä ruutuaika ei ollut yhteydessä lukemisen tai laskemisen perustaitoihin. Matemaattiset taidot (pistettä) Tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen ja matemaattiset taidot mitattiin., 2. ja 3. luokan kevätlukukaudella Alkuportaat-tutkimuksessa Matemaattiset taidot Päivittäinen liikunta ja sen osatekijät sekä ruutuaika ja sen osatekijät selvitettiin. luokalla kyselylomakkeella Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa Tekninen lukutaito (pistettä),5 KUVA 3. Tietokoneen käytön yhteys matemaattisiin taitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Tulokset perustuvat toistomittausten Tytöt, < ANCOVAan. Vakiointi kupojat, < Tytöt, ten Kuva. Pojat, P = 0.03 Tytöt, P = Pojat, JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulostemme perusteella liikunta ja tietokoneen käyttö voivat edistää poikien luku- ja laskutaidon kehittymistä ensimmäisinä kouluvuosina. Tytöillä sen sijaan muut tekijät kuin liikunta tai ruutuaika voivat olla tärkeämpiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin vaikuttavia tekijöitä. KUVA 2. Kokonaisliikunnan ja koulumatkaliikunnan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin 07 pojalla ja 79 tytöllä. Lapset jaettiin liikunnan määrän mukaan kahteen ryhmään. Tulokset perustuvat toistomittausten ANCOVAan. Vakiointi kuten Kuva. Kiitokset Juho Vainion säätiö Lastentautien tutkimussäätiö

2 Tutkimus on osa INFORMAATIOKÄYTTÄYTYMINEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOSVAIHEISSA Noora Hirvonen, Informaatiotutkimus, Oulun yliopisto; --tutkimusta, joka tähtää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisätietoa: TAUSTA terveyteen liittyvä tieto ei useinkaan tavoita niitä, joilla on eniten terveyttä vahingoittavia tottumuksia käyttäytymisen muutosvalmius voi selittää henkilöiden erilaista suhtautumista terveystietoon tässä tutkimuksessa täydennettiin muutosvalmiutta kuvaavaa transteoreettista muutosvaihemallia (TTM) informaatiokäyttäytymisen käsitteillä ja hyödynnettiin tätä viitekehystä tarkasteltaessa nuorten miesten liikuntaan liittyvää informaatiokäyttäytymistä liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa MENETELMÄT kysely Puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa vuonna 200 (n=66) TTM:n elementit (muutosvaihe, pystyvyysodotukset, päätöksenteon tasapaino, muutosprosessit) informaatiokäyttäytyminen (liikuntatiedon tarpeet, sen hankintaan ja välttämiseen liittyvät käytännöt ) TULOKSET liikuntakäyttäytymisen muutosvalmius oli yhteydessä informaatiokäyttäytymiseen ne nuoret miehet, jotka eivät liikkuneet riittävästi ja joilta puuttui tietoa, motivaatiota, sitoutuneisuutta tai taitoja muuttaa toimintaansa (esiharkinta, harkinta ja ylläpitovaiheessa olevat), kokivat saavansa liikuntatietoa harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta säännöllisesti liikkuvat kokivat saavansa liikuntatietoa useammin sekä sattumalta että etsimällä sitä itse erilaisista lähteistä säännöllisen liikunnan vasta aloittaneet (toimintavaiheessa olevat) saivat tietoa erityisesti aktiivisesti etsimällä; pidempään säännöllisesti liikkuneet (ylläpitovaiheessa olevat) seurasivat lisäksi totunnaisesti erilaisia tiedonlähteitä kuten liikuntaan liittyviä televisio-ohjelmia ja Internet-sivustoja Esiharkinta Harkinta Valmistelu Toiminta Ylläpito JOHTOPÄÄTÖKSET eri muutosvaiheissa olevat voivat hyötyä vaiheiden mukaisesti räätälöidystä viestinnästä sekä viestinnän sisältöjä että informaation välitystapoja voidaan räätälöidä erilaisille ryhmille tutkimuksen rajoitukset liittyvät itseraportoituun käyttäytymiseen ja poikkileikkausasetelmaan informaatiokäyttäytymisen roolia käyttäytymisenmuutosprosessissa tulisi tutkia jatkossa yksityiskohtaisemmin ja erityisesti pitkittäistutkimusasetelmassa. ESITYS PERUSTUU ARTIKKELIIN: Hirvonen, N., Huotari, M.-L., Niemelä, R. & Korpelainen, R. (202). Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63(9):

3 Liikunnan muutosten yhteydet sairauspoissaoloihin HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA MEDICINSKA FAKULTETEN FACULTY OF MEDICINE Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Tausta ja tarkoitus: Liikunnallinen passiivisuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Vähäinen liikuntaaktiivisuus on yhteydessä merkittäviin kansansairauksiin ja sairauspoissaoloihin. Liikunnan muutosten yhteyttä sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu laajoilla aineistoilla pitkittäisasetelmassa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikunnan muutosten yhteyksiä sairauspoissaoloihin ikääntyvillä Helsingin kaupungin työntekijöillä Menetelmät: Helsinki Health Studyn perustilanteen kyselylomake lähetettiin vuosina vuotiaille Helsingin kaupungin työntekijöille (vastausprosentti 67%). Seurantakysely lähetettiin vuonna 2007 peruskyselyyn vastanneille (vastausprosentti 83%). Suostumuksen antaneiden (80%) tiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin henkilöstörekisterin sairauspoissaolotietoihin vuoden 200 loppuun saakka (keskimääräinen seuranta-aika 2.8 vuotta). Liikuntaa mitattiin samalla kysymyksellä molemmissa kyselyissä ja se jaettiin kolmeen luokkaan:. Liikunnallisesti passiiviset, 2. Kohtuullisen rasittavaa liikuntaa harrastavat ja 3. Rasittavaa liikuntaa harrastavat. Liikunnan muutosta ja pysyvyyttä kuvaa 9-luokkainen muuttuja. Tässä analyysissä oli mukana 482 vastaajaa (83% naisia). Liikunnan muutosten yhteyttä lyhyisiin ( 3 päivää) ja pitkiin (> 3 päivää) sairauspoissaolojaksoihin tutkittiin Poissonin regressioanalyysillä. Taulukko. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolot liikunnan muutosten mukaan. Esiintyvyyssuhteet ja 95 %:n luottamusvälit. Liikunta-aktiivisuus Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa 2007 Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Passiiviset Kohtuullista Rasittavaa Pitkät sairauspoissaolojaksot 00 henkilötyövuotta kohden Kuvio. Pitkät (>3 vrk) sairauspoissaolojaksot liikunnan muutosten mukaan. Malli Tulokset: Liikunnallisesti passiivisista rasittavaa liikuntaa harrastaviksi siirtyneiden sekä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) lyhyiden (RR=0.80, 95% CI ) että pitkien (RR=0.63, 95% CI ) Malli sairauspoissaolojen riski oli selvästi pienempi kuin pysyvästi passiivisilla. Myös niillä, jotka ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) siirtyivät kohtuullisesti liikkuvista rasittavasti liikkuviin sekä myös pysyvästi rasittavaa Malli liikuntaa harrastavilla, oli vähemmän sairauspoissaoloja. Fyysisen toimintakyvyn vakiointi ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) selitti yhteyksistä noin kolmanneksen. Malli ( ) ( ) (0.8-.7) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Päätelmät: Rasittavan liikunnan jatkuva harrastaminen ja sen aloittaminen keski-iässä Malli vähentää sairauspoissaolojen riskiä. Terveille, liikuntaa harrastaville keski-ikäisille voi (0.78-.) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) suositella rasittavaa liikuntaa ja sen aloittaminen saattaa tuoda lisää terveyshyötyjä. Malli ikä ja sukupuoli vakioitu, Malli 2 + sosioekonominen asema, Malli 3 + tupakointi, Malli 4 + BMI, Malli 5 + fyysinen toimintakyky Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Juho Vainion Säätiö. Poisson regression Liikunnan harrastamiseen yleensä tulisi kannustaa työpaikoilla sekä työterveyshuollossa. Lahti J, Lahelma E, Rahkonen O. Changes in leisure-time physical activity and subsequent sickness absence: A prospective cohort study among middle-aged employees. Prev Med 202; 55:

4 Virtaus, L/s Voimantuottoteho, lihasvoima ja fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä keuhkojen toimintakykyyn terveillä iäkkäillä henkilöillä Sillanpää Elina, Stenroth Lauri, Bijlsma Astrid 2,3, Rantanen Taina, McPhee Jamie 4, Maden-Wilkinson Thomas 4, Jones David 4, Narici Marco 4,5, Gapeyeva Helena 6, Pääsuke Mati 6, Barnouin Yoann 7, Hogrel Jean-Yves 7, Butler-Browne Gillian 7, Maier Andrea 2,8, Sipilä Sarianna. ) Jyväskylän yliopisto, 2) Vrije Universiteit Medical Center Amsterdam, 3) Leiden University Medical Center, 4) Manchester Metropolitan University, 5) University of Nottingham, 6) University of Tartu, 7) GH Pitié-Salpêtrière, 8) Amsterdam Center on Aging MITTAUSMENETELMÄT SPIROMETRIA Onko keuhkojen toimintakyvyllä ja fyysisellä suorituskyvyllä yhteyttä toisiinsa terveillä iäkkäillä henkilöillä? Poikkileikkaustutkimus osana Eurooppalaista tutkimusyhteistyöprojektia 6 74 ikä 69-8 vuotta terveitä sosiaalisesti aktiivisia Spirometria nopea vitaalikapasiteetti; FVC uloshengityksen sekuntikapasiteetti; FEV uloshengityksen puolivälin virtausnopeus; FEF50 FEV/FVC-suhde Suoritus- ja toimintakyky alaraajojen voimantuottoteho kevennyshypyssä polven ojennusvoima käden puristusvoima 6-min kävelytesti Timed up and go -testi, TUG Kehon koostumus Kaksienergisen röntgensäteen absorptiometria (DXA) FEF50 (L/s) FEV (L/s) s FVC (L) Tilavuus, L ANALYYSIMENETELMÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET Osittaiskorrelaatio Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset korrelatiiviset yhteydet Lineaarinen regressio (stepwise) Suorituskyvyn ja keuhkojen toimintakyvyn väliset yhteydet, eri muuttujien ja mallien selitysasteet Logistinen regressio Suorituskykymuuttujien ja keuhkofunktiostatuksen (FEV/FVC) väliset yhteydet. Kansainvälisten kriteerien mukaan alle 0.70 FEV/FVC-suhdetta pidetään merkkinä heikentyneestä keuhkojen toiminnasta *Kaikki mallit vakioitiin sukupuolen, kehon koon (pituus ja paino) ja rasvattoman massan määrällä Suuremmat FVC, FEV ja FEF50 -arvot olivat yhteydessä parempaan puristusvoimaan (r=0.228, r=0.223, r=0.93, p:t <0.05) ja suuremmat FVC ja FEV -arvot parempaan tulokseen 6-min kävelytestissä (r=0.243, r=0.237, p:t<0.0) Paremmat FEV, FEF50 ja FEV/FVC -arvot olivat yhteydessä parempaan voimantuottotehoon (r=0.239, r=0.253, r=0.300, p:t<0.0) ja FEV/FVC lisäksi TUGtestiin kuluneeseen aikaan (r=-0.220, p=0.04) Puristusvoima ja 6-min kävelytesti selittivät merkitsevästi FVC:n vaihtelua (Taulukko ) regressioanalyysissä. Voimantuottoteho oli ainoa itsenäinen merkitsevä selittäjä FEV, FEF50 ja FEV/FVC-suhteen vaihtelussa. Taulukko. Suorituskykymuttujien (voimantuottoteho, polven ojennusvoima, puristusvoima, 6-min kävelytesti ja TUG) ja keuhkojen toimintakykymuuttujien muodostamat lineaariset regressiomallit Riippuva Lopulliseen malliin Malli muuttuja sisältyvät muuttujat p* R 2adj P FVC (L) 6-min kävelytesti (m) Puristusvoima (kg) <0.00 FEV (L/s) Voimantuottoteho (W) <0.00 FEF50 (L/s) Voimantuottoteho (W) FEV/FVC (%) Voimantuottoteho (W) Alaraajojen voimantuottoteho ennustaa paremmin kuin muut yleisesti käytössä olevat suoritus- ja toimintakykytestit niitä keuhkofunktiosuureita, jotka ovat kuvaavat nopeaa uloshengityskapasiteettia. Lihasten voimantuottotehosta, nopeudesta ja tasapainosta riippuvainen toimintakyky (TUG-testi) on parempi terveillä aikuisilla, joilla on normaali keuhkofunktiostatus kuin henkilöillä, joilla keuhkofunktiostatus on jo heikentynyt. Keuhkojen toimintakyvyn heikkeneminen iän myötä on yhteydessä suorituskyvyn heikkenemiseen myös normaalin ikääntymisen aikana. Koko kehon tasolla tapahtuvat systeemiset ikääntymismuutokset heikentävät kehon kaikkien lihasten, myös hengityslihasten, suorituskykyä, mikä saattaa selittää havaittuja yhteyksiä. Voimantuottotehon lasku on tärkeässä roolissa ikääntyvien toimintakyvyn Elina Sillanpää LitT, Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Parempi keuhkofunktiostatus oli yhteydessä parempaan suoritukseen TUG-testissä (odds ratio:.737, p=0.00), mutta ei muissa suorituskykymuuttujissa. * P-arvo malliin lisättävälle muuttujalle heikkenemisen taustalla.

5 Uni- ja liikuntaprofiilit suomalaisessa väestössä Heini Wennman (), Erkki Kronholm (), Timo Partonen (), Markku Peltonen (), Tommi Vasankari (,2), Katja Borodulin (), ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2) UKK-instituutti JOHDANTO Aiempien interventiotutkimusten mukaan lisääntynyt liikunta-aktiivisuus vähentää mm. yöllisiä heräämisiä, edistää nukahtamista ja lisää aamun vireyttä (). Epidemiologisten tutkimusten mukaan fyysisesti aktiiviset ihmiset kokevat usein nukkuvansa paremmin ja unensa laadukkaammaksi kuin inaktiiviset (2,3). On myös raportoitu fyysisesti kuormittavan työn heikentävän unen laatua (3,4). Huono unen laatu tai riittämätön uni voivat lisätä fyysistä inaktiivisuutta myös pidemmällä aikavälillä (5). Viime aikoina on raportoitu pitkän vuoteessa vietetyn ajan (6) tai iltatyyppisyyden (7) lisäävän fyysistä inaktiivisuutta ja heikentävän fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa väestöstä erilaisia uni- ja liikuntaprofiileja, joissa yhdistyvät niin unen määrään ja laatuun kuin liikunta-aktiivisuuteen liittyvät ominaisuudet. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineistona on käytetty kansallista FINRISKI 202-terveystutkimusta. Otos (n=0 000) poimittiin väestörekisteristä ositettuna satunnaisotoksena vuotiaista miehistä ja naisista. Tutkittavat saivat kotiinsa terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvän kyselylomakkeen ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen. Tutkimukseen osallistui 304 miestä ja 3383 naista (64,9 %). Uni- ja liikuntamuuttujina tässä tutkimuksessa käytettiin itse-raportoitua unen pituutta, tyytyväisyyttä unen riittävyyteen, päiväunta, viikonloppuna ja arkena vuoteessa vietetyn ajan erotusta (arjen univelka), vuorokausityyppiä, unilääkkeiden käyttöä ja vapaa-ajan, työmatkojen ja työhön liittyvää liikuntaa. Analyyseissä käytettiin vain terveiden, myös terveystarkastuksessa käyneiden henkilöiden vastauksia (N=4470). Latent class analysis (LCA) on latentti luokka-analyysi menetelmä, jossa havaittujen muuttujien avulla pyritään löytämään aineistosta piileviä ryhmittymiä tai luokkia. Luokkien identifioituminen perustuu havaittujen muuttujien vastaustodennäköisyyksiin (rho estimaatteihin) kussakin luokassa. Sopivan luokkamäärän valinta perustetaan Bayesilaiseen informaatiokriteeriin, luokkien tulkintaan ja niiden esiintyvyyteen. Lisäksi huomioidaan kunkin luokan keskimääräinen luokkaan kuulumisen todennäköisyys ja mallin entropia, jotka kertovat mallin homogeenisuudesta ja luokkien erottuvuudesta. Sovitimme aineistoomme 5 -luokkaisia LCA malleja, miehille ja naisille erikseen. Parhaaksi ratkaisuksi molemmissa sukupuoliryhmissä valittiin 4- luokkainen malli, jonka luokat ja niitä kuvaavien muuttujien rho estimaatit on esitetty kuvassa. KUVA. Latentit uni- ja liikuntaprofiilit -4 ja niiden esiintyvyys (%) ja profiileja määrittelevät muuttujat (rho estimaatit) miehillä (vasen) ja naisilla (oikea). Profiili 45% Profiili 2 30% Profiili 3 20% Profiili 4 5% Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.42) tai todella aktiivisia (0.43) Matala ruutuaika (0.44) Yöuni 7-9h (0.93) (0.97) Aamu (0.3) tai enemmän aamutyyppisiä (0.26) Eivät käy töissä (0.99) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.64) Korkea ruutuaika (0.48) Yöuni 6-9h (0.93) (0.96) Aamu (0.42) tai enemmän aamutyyppisiä (0.20) Työssä korkea aktiivisuus (0.42) Yöuni <7h (0.55) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.55) Arjen univelkaa >30min (0.73) Ilta (0.26) tai enemmän iltatyyppisiä (0.30) Eivät käy töissä (0.99) Korkea ruutuaika () Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.34) Yöuni <6h (0.32) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.75) Yli 30min päiväunia (0.36) Käyttävät unilääkkeitä () Aamu (0.29) tai enemmän aamutyyppisiä (0.29) Profiili 47% Profiili 2 25% Profiili 3 7% Profiili 4 % Työmatkalla (0.4) ja työssä (0.38) kevyttä aktiivisuutta Vapaa-ajallaan aktiivisia (0.47) tai todella aktiivisia (0.36) Matala ruutuaika (0.48) Yöuni 7-9h (0.9) Nukkuvat mielestään riittävästi (0.97) Eivät käy töissä (0.98) Vapaa-ajallaan kevyttä aktiivisuutta (0.60) Korkea ruutuaika (0.53) Yöuni 7-9h (0.88) (0.99) Aamu (0.36) tai enemmän aamu (0.6) tyyppisiä Työmatkalla kevyttä aktiivisuutta (0.40) Työssä korkea aktiivisuus (0.27) Matala ruutuaika (0.45) Yöuni <7h (0.42) Eivät mielestään nuku riittävästi (0.69) Arjen univelkaa >30min (0.77) Ilta (0.40) tai enemmän iltatyyppisiä (0.23) Eivät käy töissä (0.93) Korkea ruutuaika (0.59) Vapaa-ajallaan inaktiivisia (0.35) Yöuni <7h (0.47) Eivät mielestään nuku tarpeeksi (0.65) Yli 30min päiväunia (0.28) Käyttävät unilääkkeitä (0.59) Ilta (0.33) tai enemmän iltatyyppisiä (0.32) TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Miehillä ja naisilla on tunnistettavissa neljä erilaista profiilia (Kuva ), joissa yhdistyy niin vapaa-ajan kuin arjen uni- ja liikuntakäyttäytymisen tunnuspiirteet. Molemmissa sukupuoliryhmissä on havaittavissa yhteys suuremman liikuntaaktiivisuuden ja riittäväksi koetun, pidemmän unen välillä. Uni- ja liikuntaprofiileja määrittää myös vuorokausityyppisyys. Sekä miehillä että naisilla profiilissa on parhaat todennäköisyydet normaalille unelle ja fyysiselle aktiivisuudelle, kun taas profiilissa 4 yhdistyvät suurimmat todennäköisyydet epäedullisesta nukkumisesta ja fyysisestä inaktiivisuudesta. Uni- ja liikuntaprofiileja tullaan jatkossa käyttämään selvitettäessä unen ja liikunnan yhdysvaikutuksia ihmisten terveyteen ja riskitekijöihin. LÄHTEET () Passos GS. et al Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia? Clinics 67 (6): (2) Fogelholm M. et al Sleep-related disturbances and physical inactivity are independently associated with obesity in adults. Int J of Obesity 3: (3) Soltani M. et al Sleepless nights: the effect of socioeconomic status, physical activity and lifestyle factors on sleep quality in a large cohort of Australian women. Arch Womens Ment Health 5: (4) Åkerstedt T. et al Sleep disturbances, work stress and work hours A cross-sectional study. J Psychosom Res 53 (3): (5) Haario P et al Bidirectional associations between insomnia symptoms and unhealthy behaviours. J Sleep Res. (6) Stenholm S. et al. 20. Self-reported sleep duration and time in bed as predictors of physical function decline: results from the InCHIANTI study. Sleep 34 (): (7) Roenneberg T. et al Social jetlag and obesity. Current Biology 22:

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (107281) loppuraportti. Sisällys

Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (107281) loppuraportti. Sisällys Työolot, uniongelmat ja sairastavuus: kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus 1990-2010 Tea Lallukka ja Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen 1 Harrastusten vaikutus koulumenestykseen PS7 Tutkimus 24.5.2016 Tekijät: Tobias Mörck, Lauri Jääskö ja Seidi Salo sekä Johannes Olkkonen 1 2 Sisällysluettelo 1.Johdanto 3 2.Tutkimuksen suorittaminen 3

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 29.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Lihavuus ja painonmuutokset ovat yhteydessä unettomuusoireisiin

Lihavuus ja painonmuutokset ovat yhteydessä unettomuusoireisiin SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2016: 53 133 140 A r t i k k e l i Lihavuus ja painonmuutokset ovat yhteydessä unettomuusoireisiin Lihavuus on yhteydessä unettomuusoireisiin, mutta painonmuutosten

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot