Puolueiden kuntavaaliohjelmissa piirretään kaunis kuva, mutta. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Aikapolitiikasta voimavaroja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolueiden kuntavaaliohjelmissa piirretään kaunis kuva, mutta. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Aikapolitiikasta voimavaroja"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Aikapolitiikasta voimavaroja Kunnat ja palveluntarvitsijat nokikkain? Sosiaalihuollon johtaminen tutkimusten aiheina Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan Ei sosiaalipolitiikkaa ilman juridiikkaa Puolueiden kuntavaaliohjelmissa piirretään kaunis kuva, mutta

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen 3 pääkirjoitus Kuntalaisille uusia osallistumisen kanavia Vuokko Niiranen näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta 9/08 Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva kuva: istockphoto, muokkaus: Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN ajankohtaiset vanhystyö, lastensuojelu, elatusapu löytyykö paras? uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Kunnan ja palveluiden tarvitsijoiden vastakkainasettelu on lisääntynyt Anja Lehtonen napsitut seuraavassa numerossa 10/08 kuva: Tekesin kuvapankki/laura Sofia Paakki 8 15 Kärkiteema Kaikkia kuntalaisia tarvitaan ainakin äänestämään meidän puoluetta! Lea Suoninen-Erhiö Puolueiden kuntavaaliohjelmat väistelevät olennaisia kysymyksiä 19 kirjat sosiaalipolitiikka Aikapolitiikasta voimavaroja Liisa Horelli lain nimessä Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan Eva Gottberg tutkimusta käytäntöön Johtajat paljon haltijoina Jari Salonen oma ura 29 menetelmät Läheisneuvonpidossa asiakkuus muuttuu asiantuntijuudeksi Anita Mäntynen Kärkiteemana vanhustenpalvelut Onko koti aina paras paikka? 2 Sosiaaliturva 9/08

3 Pääkirjoitus 9. syyskuuta 2008 Kuntalaisille uusia osallistumisen kanavia Kuntavaalien jälkeinen nelivuotiskausi on mielenkiintoinen uusille luottamushenkilöille. He toteuttavat nyt päättyvällä valtuustokaudella tehtyjä linjauksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Toivon mukaan he myös kehittävät palveluja Paras-lainsäädännön alkuperäisessä hengessä, kunnallisen kansanvallan lähtökohdista. Alkavalla valtuustokaudella tehdään päätöksiä, joiden toimivuutta punnitaan vielä lähempänä 2020-lukuakin. Kunnan perustehtävä on pyrkiä edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Perustehtävä on ennallaan muutoksista huolimatta. Kannessa Puolueiden kuntavaaliohjelmista piirtyy kaunis kuva. Ohjelmissa luvataan paljon ja myös sellaisia asioita, joihin poliittisin välinein ei voida vaikuttaa. Samalla väistellään olennaisia kysymyksiä, kuten asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Muun muassa näin arvioi vaaliohjelmia Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän arviointitiimi. sivut 8 15 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto on monessa roolissa: Se on valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan väline ja uudistusten toteuttamisen kohde. Lisäksi se on kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamispaikka ja palvelujen konkreettinen toimintaympäristö. Kunta on siis paljon enemmän kuin pelkkä palvelujen tuottaja. Se on kuntalaisten demokraattinen yhteisö. Se on paikka, jossa palvelujen käyttäjälle muodostuu asiakkaana kokemus kansalaisuudesta ja osallistumisen ulottuvuuksista. Paras-uudistuksessa korostuvat edelleen voittopuolisesti organisatoriset ja teknis-rationaaliset kysymykset. Demokratiaulottuvuus kokonaisuutena ja kuntalaisten erilaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet hiipuvat taustalle ja kummallisen vähälle keskustelulle, uusista avauksista puhumattakaan. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lain koko neljäs luku demokratian ulottuvuuksista ja etenkin kuntalaisten osallistumisen ja tiedon saannin mahdollisuuksista on haastava. Paras-hanke ei muuta tätä tehtävää mitenkään. Sen sijaan uudistus olisi oiva tilaisuus luoda Suomeen myös modernia uutta kunnallishallintoa vastaavia kuntalaisten osallistumisen, kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen kanavia. Mikä estää kehittämästä lähi- ja kunnanosademokratiaa, verkkopalveluja, asiakasneuvostoja, vuorovaikutuksellista viestintää ja uusia foorumeita? Kun järjestelmän yksi osa muuttuu, se vaikuttaa muihinkin osiin. Uudistus antaa mahdollisuuden kehittää myös taustalla olleita ongelmakohtia. Palveluita koskeva päätöksenteko, organisaatiorakenteet, toimintatavat, osaaminen ja asenteet ovat kaikki uudistuksen kohteena. Järjestelmien uudistamisessa pätee kertolaskun logiikka; jos jokin tuloksen tekijöistä on nolla tai miinusmerkkinen, tuloskin voi jäädä heikoksi. Vuokko Niiranen on sosiaalihallinnon ja -johtamisen professori Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja - talouden laitoksella. Hän on Huoltajasäätiön isännistön varapuheenjohtaja. Kunta on paljon enemmän kuin pelkkä palvelujen tuottaja. Kuntien päihdehuollon mallit puntarissa Stressi, masennus, uupumus työelämän muuttumista tarkastelee Raija Julkunen Pinnan alta -palstalla Juristin nurkkaus: Kehitysvammahuollossa perittävät maksut Musiikki rentouttaa! Sosiaalihuollon tietoteknologian asiantuntija Pekka Kortelainen kertoo harrastuksestaan Vastapainoa työlle -palstalla Sosiaaliturva 10/08 postitetaan lukijoille 14. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 9/08 3

4 ajankohtaiset VANHUSTYÖ Kirkkonummella on avattu ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Senioriinfo, josta saa kattavasti tietoa kunnan senioreille tarkoitetuista palveluista ja toiminnasta. Kirkkonummen palvelukeskuksessa sijaitseva Seniori-info palvelee sekä puhelimitse että paikan päällä. Se tiedottaa kunnassa toimivista viranomaisten, järjestöjen ja yritysten senioripalveluista. Palvelu on kaksikielistä ja asiakkaille maksutonta. Palvelupisteessä voi myös etsiä tietoa omatoimisesti internetistä ja käyttää sähköpostia sekä saada siihen opastusta. Sieltä saa myös tavallisimpia lomakkeita ja niiden täyttämisohjeita sekä henkilökohtaisesti että puhelimitse. Seniori-infon saaminen kuntaan on ollut yksi Kirkkonummen vanhusneuvoston ajamista asioista. Vanhusneuvosto kokouksessaan 18. huhtikuuta Kirkkonummen palvelukeskuksessa. kuva: Erja Saarinen LASTENSUOJELU Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö jatkaa toimintaansa kuntien voimin, vaikka aiemmin luvattuja valtion erillisavustuksia ei olekaan tiedossa. Pori jatkaa yksikön hallinnoijana. Kehittämisyksikkö konsultoi, järjestää vertaistukiryhmiä työntekijöille ja tarjoaa haasteellisiin asiakastilanteisiin työpariapua. Se myös rekrytoi ja kouluttaa sijaisperheitä, pitää yllä maakunnallista sijaishuoltopankkia sekä kehittää, mallintaa ja levittää hyviä lastensuojelun työkäytäntöjä. Lisäksi yksikkö on aktiivinen toimija Kaste-ohjelmassa. Yksikkö syntyi sosiaalialan kehittämishankkeesta saadulla hankerahoituksella. Sitä edelsi 2003 alkanut kaikki Satakunnan kunnat yhdistänyt sijaishuoltohanke. Kehittämisyksikön työ aloitettiin avohuollon kehittämisestä, seuraavaksi mukaan tulivat perhetyö ja sijaishuolto. Nyt työ kattaa koko lastensuojelun. Vastaisuudessa kuntien ylläpitämään yksikköön tulee johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, psykologi ja perhetyöntekijä. Toimintasuunnitelma on tehty vuosille Yksikön varhaisvaiheita on käsitelty Sosiaaliturvassa 5/2006 artikkelissa Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön suunnittelussa päästiin vuoropuhelulla yhteiseen näkemykseen. ELATUSAPU Lastenvalvojat, oikeusavustajat ja käräjäoikeudet ovat vuoden verran soveltaneet käytäntöön oikeusministeriön ohjeita elatusavun laskennassa. Niiden tavoitteena on ollut yhtenäistää elatusavun määrittely eri puolilla maata. Ohjeet helpottavat käytännön työtä. Muun muassa tämä kävi ilmi lastenvalvojien koulutuspäivässä Hyvinkäällä toukokuussa. Elatusapuja koskevia ohjeita on kaivattu pitkään. Kun yhtenäistä ohjetta ei ole ollut, on samanlaisilla tuloilla ja menoilla aikaansaatu erilaisia elatusapuja. Ongelma on ollut suurin, kun elatusapu on jäänyt alle yhteiskunnan maksaman elatustuen. Elatusapujen määrään on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen myös vanhempien oikeus sopia asioistaan. Uusi ohjeistus perustuu lapsen tarpeisiin ja molempien vanhempien maksukykyyn. Uusia asioita ovat lasten asumiskulujen huomiointi ja luonapitovähennys. Ohje tuo esille lapsen iän mukaisen elatusavun tarpeen ottaen huomioon asumiskulut, päivähoitomaksut, harrastukset ja vakuutuskulut. Näin vanhemmat näkevät, mistä lapsen menot muodostuvat. Oikeudessa asioiden hoito on yksinkertaistunut. Perusteet ovat kaikilla samat ja konelaskenta helpottaa kaikkia. Valmisteluvaihe on työläämpi kuin ennen, koska muuttuvia seikkoja on enemmän. Joskus on vaikeaa saada etukäteen vastapuolen tuloja, asumismenoja tai työmatkakuluja. Kaikkiin kysymyksiin ohje ei vastaa ja edelleen jää harkintaa. Lastenvalvojien ja oikeusavustajien pohdittaviksi jäävät kysymykset siitä, mitkä ovat kohtuullisia asumiskuluja, kuinka isoa ja kallista asuntoa tarvitaan tai miten huomioidaan työmatkakuluja omalla autolla. Joskus asiakkaiden tulojen epäselvyys aiheuttaa ylimääräistä työtä. Pohdintaa aiheuttavat myös perheen muiden lasten menojen arviointi sekä vuoroasuvien lasten kulujen arviointi, kun ohjeen mukainen laskelma sallii luonapidosta vain pienen vähennyksen. Vanhempien maksukykyyn vaikuttavat heidän nettotulonsa ja varallisuutensa. Harkinnan varaan jää, miten muu kuin perusturvaan kuuluva varallisuus huomioidaan. Entä olosuhteiden muutosten vai- kutus elatusavun määrään? Tällöin voi olla perusteltua arvioida tilanne uudelleen. Yksittäinen muutos ei välttämättä aiheuta perustetta korottaa tai laskea elatusapua, vaan kokonaisharkinta ratkaisee. Verrattuna Ruotsissa käytettävään elatusapujen perusteena olevaan taulukkoon oikeusministeriön ohje perustuu lapsen tarpeeseen ja siihen, että laki lapsen elatuksesta velvoittaa vanhemmat vastaamaan kykynsä mukaan lapsen elatuksesta. Ruotsissa elatusavun määrä on korkeintaan elatustuen määrä elleivät vanhemmat toisin sovi. Suomessa on odotettavissa, että maksukyisten vanhempien maksamat elatusavun määrät nousevat. Kaikkiaan elatusavun laskentaohjeet yhtenäistävät ja selkeyttävät elatusavun määrittelyä. Laskelman tulos toimii keskustelun pohjana. Neuvotteluissa on tärkeää huomioida elatusapusumman lisäksi elatuskyky. Se auttaa elatusavun määrän arvioinnissa Marian Tuomi 4 Sosiaaliturva 9/08

5 UUTISIA LYHYESTI Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Millaisia uusia käänteitä Paras on tuonut Forssan-seudulle? Ei minkäänlaisia, sillä nykyiset järjestelyt riittävät. Forssan seudulla on toiminut jo vuosia terveydenhuollon kuntayhtymä, johon kuuluu viisi kuntaa: Forssa, Tammela, Ypäjä, Humppila ja Jokioinen. Näiden asukasluku on yhteensä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymän hoidettaviksi oli siirretty jo ennen Paras-hanketta joitakin sosiaalipalveluita, esimerkiksi perheneuvola sekä oppilashuolto. Forssan kaupungilla olisi halua siirtää kuntayhtymän hoidettaviksi enemmänkin sosiaalipalveluita, mutta muut kunnat eivät sitä halua. Mitä Forssa haluaisi? Forssa esitti Paras-selvityksessään, että kaupunki voisi siirtää koko sosiaalitoimen kuntayhtymään. Se aiheuttaisi mutkia, mutta se ei olisi mahdotonta. Siirrosta hyötyisi ainakin vanhustenhuolto, jossa sosiaali- ja terveydenhuollolla on paljon yhteisiä asiakkaita. Esimerkkinä voisi olla kotiutus. Yksi työntekijä hoitaa sitä nyt kuntayhtymässä tiettyyn pisteeseen, minkä jälkeen hän ilmoittaa kuntaan, että tällainen potilas olisi nyt tulossa teille asiakkaaksi. Hänen osuutensa loppuu siihen, ja prosessi katkeaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhdistämisestä hyötyisivät myös mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat. Ja jos kolme edellä mainittua ryhmää siirrettäisiin, ei olisi enää järkevää jättää pientä ripettä omaksi organisaatiokseen. Ja onhan esimerkiksi lastensuojelu lähentynyt entistä enemmän terveydenhuoltoa. Sitä edellyttää jo nykyinen lakikin. Et pelkää medikalisaatiota? Minusta sitä uhkaa ei ole. Yhtä hyvin kuntayhtymään voitaisiin liittää vaikkapa tienhoitoyksikkö. Ei siitä silti tulisi terveydenhuoltoa, vaan se pysyisi tienhoitona. Malleja terveydenhoidon- ja sosiaalihuollon yhdistä- Leena Leppänen Forssan perusturvajohtaja misestä samaan organisaatioon on olemassa vaikkapa kehitysvammahuollossa. Ei niissä yksiköissä ole huonosti käynyt. On tärkeää, miten organisaatiota johdetaan ja kuka sitä johtaa. Tietyn substanssialan asiantuntijuus ei ole oleellisinta, vaan se, että johtajalla on johtamishalua, taitoa ja näkemystä. Kunnat ovat kuitenkin käyneet keskenään neuvotteluja. Miten ne ovat sujuneet? Kunnilla on ollut yhteistyötä jo ennen Paras-hanketta. Hankkeen alettua yhteistyöhenki ensin hieman viileni, jopa kylmeni. Nyt se on onneksi taas lämmennyt. On asioita, joita kunnissa ei kannata näperrellä yksin. Silti kaikkien kuntien tavoitteet ovat erilaisia. Syksyllä päättyvässä Mä itte kotona -hankkeessa olemme miettineet seudullista vanhustenhuoltoa. Ypäjällä esimerkiksi iäkkäitten määrä ei lisäänny ennen vuotta 2025, kuten muissa kunnissa. Ypäjäläisiä arveluttaa, mitä tapahtuu, jos vanhustenhuolto seudullistuu. Nyt heillä menee hyvin. Miten asiat muuttuisivat? Aika ja paikka eivät tunnu olevan vielä sopivia laajamittaiselle yhteistyölle, mutta sen aika tulee. Asukasluvut ovat kunnissa niin pieniä. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus näyttää? Tilanne on epäselvä kaikkialla Suomessa, sillä kukaan ei ole määritellyt, mitä terveydenhuolto ja siihen läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut ovat. Erityisesti sosiaalihuolto tarvitsisi määritelmää. Terveydenhuollossa väestöpohjan vaatimus on jo ihan hyvä ja riittävä, mutta sosiaalipuolella tilanne ei ole näin selkeä. Joku asiantuntija sanoo, että lastenhuolto liittyy läheisesti terveydenhuoltoon, toinen sanoo, että se on vanhustenhuolto. Niinpä järjestelyt ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea. Sosiaalihuollosta on muodostumassa oikea sillisalaatti. Nostan hattua sille, joka ottaa kokonaisuudesta selvää. Huostaanottotilanteessa olevat perheet saavat Oulussa tukea Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön Hope-projektista. Lapsensa sijoituksen kokeneet vanhemmat saavat apua luodakseen muuttuneessa tilanteessa toimivan suhteen lapseensa. Samalla vahvistetaan lapsen suhdetta hänelle tärkeisiin aikuisiin. Toimintaan ovat osallistuneet sekä sijaisperheet että biologiset vanhemmat. Yhteistyötä tehdään viranomaisten, Oulun seurakuntayhtymän ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Vuosina toimiva hanke on tavoittanut 28 asiakasperhettä. Sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Uusi sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas on ilmestynyt. Viime vuosina tapahtuneet erityistilanteet ovat osoittaneet, että sosiaalitoimella on merkittävä tehtävä kriisitilanteiden hallinnassa. Aiempi opas on vuodelta Uudessa oppaassa on otettu huomioon toimintaympäristön ja uhkakuvien muutokset. Aluehallinnon ja kuntarakenteiden uudistukset vaikuttavat myös valmiussuunnitteluun. Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas, STM:n julkaisuja 2008:12., julkaisu verkossa > Julkaisut > Oppaat Nuoret ovat auttamishaluisimpia suomalaisia, ilmenee Raha-automaattiyhdistyksen 70-juhlavuoden kansalaiskyselystä. Useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta on valmis auttamaan apua tarvitsevia omilla teoillaan, esimerkiksi vapaaehtoistyöllä vuotiaat ovat muita ikäryhmiä valmiimpia auttamaan esimerkiksi huumeidenkäyttäjiä tai kadulla kerjääviä ihmisiä. Nuoria motivoi auttamisen ilo sekä kokemus auttamisesta oikeana tekona ja elämäntapana. Toisaalta auttamisaktiivisuudessa ei ole ikäeroja. Puolet suomalaisista auttaa vähintään kuukausittain jotakin toista ihmistä tai tahoa, esimerkiksi järjestöä. Tamperelaiset sosiaalipalveluiden asiakkaat pitävät palveluita hyödyllisinä, mutta moittivat sitä, ettei sosiaalityöntekijöille saa aikaa nopeasti eikä palveluista tiedoteta tarpeeksi. Sosiaalityöntekijöiden ammattitaitoa kehutaan, mutta yksittäisissä palautteissa moititaan sitä, että eri sosiaalityöntekijöiden tulkinnat asiakkaan tilanteesta vaihtelevat. Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen 250 toimipisteessä touko- ja kesäkuun vaihteessa järjestettyyn asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi noin tamperelaista. Sosiaalipalveluista palautetta antoi 103 vastaajaa. Ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa 29 kuntien yhteistoiminta-aluetta. Lisäksi 32 kuntaa yhdistyy vuoden alussa. Yhteistoiminta-alueet järjestävät kuntien perusterveydenhuollon ja usein myös sosiaalipalveluita. Yhteensä 275 kuntaa on sopinut 62 yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Näistä kahdeksan toimii jo. Viimeiset kaksi aloittavat toimintansa 2013 alusta. Isäntäkuntamallin mukaisia yhteistoiminta-alueista on 34. Niissä on mukana 124 kuntaa. 129 kuntaa on mukana 24 kuntayhtymässä. Muutamat alueet eivät ole vielä ratkaisseet hallintomalliaan. Lisätietoa > Yhteistoiminta-alueet ja -seudut Sosiaaliturva 9/08 5

6 laina ja palaute Kunnan ja palveluiden tarvitsijoiden SOSIAALIPOLITIIKKA Vihreä Lanka kirjoitti kesäkuussa, että sairaiden ja vanhusten perheet käyvät hiljaista taistelua. Siinä vastapuolena ovat kunnat, jotka eivät anna ihmisille hoitoa. Vihreä Lanka Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vallalla vastakkainasettelu, jonka toivoisin katoavan: kuin käyttäjät ja maksajat olisivat eri porukkaa. kuva:erja Saarinen Anja Lehtonen lääninsosiaalitarkastaja, Itä-Suomen lääninhallitus Aika näyttää, joudutaanko taloudellisesti vauraassa sivistys- tai hyvinvointiyhteiskunnaksi kutsutussa Suomessa nousemaan barrikadeille hoidon ja peruspalvelujen turvaamisen puolesta. Kunnan perustehtävänä on sen vuonna 1865 asetuksella virallistetun historiansa aikana ollut toimia kunkin aikakauden edellyttämillä tavoilla asukkaittensa elinolojen ja hyvinvoinnin turvaamisen yhteisönä. Onko tämä vuosisatainen perusidea kunnan tehtävistä ja vastuista kuntalaisten peruspalvelujen ja hyvinvoinnin varmistajana viime vuosina hämärtynyt markkinatalouden ja kovien arvojen huumassa? Ovatko kuntalaisten valitsemat valtuutetut ja kuntien valtaa pitävä eliitti ryhtyneet kohdentamaan yhteisiä varoja valitsijoittensa tahdon vastaisesti omien intressiensä tai viranhaltijajohdon tahdon mukaisesti? Gallupien mukaanhan kansalaiset ovat valmiita maksamaan veroja juuri peruspalvelujen turvaamiseksi. Vai onko kuilu kuntalaisten palvelutarpeiden ja kunnan taloudellisten resurssien välillä revennyt liian suureksi? Vai suuntautuvatko resurssit kuntalaisten kannalta toisarvoisiin asioihin ja organisaatioiden sisäiseen näpertelyyn ja näennäisiin uudistuksiin? Näihin kysymyksiin voi esittää monenlaisia vastauksia niin tutkimustiedon kuin arkihavaintojenkin perusteella. Joka tapauksessa Aika näyttää, joudutaanko taloudellisesti vauraassa sivistys- tai hyvinvointiyhteiskunnaksi kutsutussa Suomessa nousemaan barrikadeille hoidon ja peruspalvelujen turvaamisen puolesta. jutussa esiin nostettua sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien ja järjestäjien keskinäistä vastakkainasettelua esiintyy ja se on lisääntymässä eri puolella maata. Vastakkainasettelu myös toteutuu uusin tavoin. Järjetön byrokratia on sen yksi muoto. Se ilmenee muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden kategorisointina. Erilaisten sääntöjen ja mittareiden ehdoton, joustamaton käyttö palvelujen ja hoidon tarpeen arvioinnissa ja palveluiden kohdentamisen välineenä voi pahimmillaan aiheuttaa sen, ettei asiakkaan kokonaistilannetta nähdä ja hänen todelliset palvelutarpeensa jäävät syrjään. Vaarana on myös se, että ammattihenkilöstön oma herkkyys nähdä asiakkaan kokonaistilanne ja vastata hänen palvelutarpeisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla vaikeutuu. Jos palvelunhakijan ja työntekijän kohtaamisessa keskeistä on tämä ei kuulu meidän tehtäviin, hae tai osta apu muualta -lauseen hokeminen, on syytä miettiä, ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon peruslähtökohdat unohtuneet, miten asiakaslähtöisyys on organisaatiossa määritelty ja kuinka sitä toteutetaan. Järjetön byrokratia voi toimia myös aikasyöppönä. Asiakas- ja potilastyöhön palkattujen ihmisten työajasta kuluu yhä suurempi osa tietokoneen ääressä ohjelmien kanssa puuhasteluun. Siihen aika otetaan päältä, koska raportointi- ja dokumentointivelvoite tulee jostain ylhäältä. Voi olla, että olemme vielä niin tietokoneohjelmien lumoissa, että emme osaa erottaa oleellista epäoleellisesta. Vihreän Langan jutussa käsitellään myös taistelua. Tänä keväänä taistelu on kaikkialla. Sana putkahtaa esiin oudoissa paikoissa. On taisteltava lapsensa, vanhempansa, sukulaisensa tai muun läheisensä puolesta, jos hän on avun tai hoidon tarpeessa eikä itse pysty taistelemaan palvelujen saamiseksi. Ihmisellä, kuten kaikella elollisella, on sisäänrakennettu tarve selviytyä, elää ja saavuttaa tarkoituksensa. Elämiseen sisältyy enemmän tai vähemmän ponnistelua, menestymistä, vastoinkäymisiä, sairautta, kyvyttömyyttä selviytyä myös tarvetta saada apua, tukea ja hoitoa. Tarvitsemansa tuen, palvelun tai hoidon saamiseksi ihminen on joutunut ja joutuu yhä edelleen taistelemaan oikeuksistaan. Historian eri vaiheissa ihmisten taistelut oikeuksistaan ovat kohdistuneet hyvinkin erilaisiin asioihin. Kaikissa vaiheissa heikompien on pitänyt taistella oikeuksistaan vahvempia, valtaa pitäviä vastaan. Oikeustaisteluissa oikeuksiaan peräävät 6 Sosiaaliturva 9/08

7 Napsittua vastakkainasettelu on lisääntynyt ovat joutuneet liittoutumaan saadakseen taisteluunsa voimaa. Tosin joissain yhteiskuntien kehitysvaiheissa heikoimpien asemaa ja oikeuksia on kohennettu ja ylläpidetty ilman isompia taisteluja. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista ja yleensä siihenkin liittyy jokin tarkoitushakuisuus. Tämän päivän poliittinen ja asenneilmapiiri ei käytännössä puolusta heikkojen oikeuksia. Joudutaan taistelemaan. Mutta on kohtuutonta, jos jokainen asianosainen joutuu ajamaan omia tai läheistensä oikeuksia yksin. Ja paradoksaalista on se, että vastapuolena tässä taistelussa on juuri kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, jonka tehtäväksi on nimenomaisesti määritelty sairaiden ja heikossa asemassa olevien hoitaminen, auttaminen ja puolustaminen. Kenen siis kuuluisi taistella? Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvion valmistelee sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja. Esitys käsitellään näistä asioista vastaavassa lautakunnassa, josta se etenee hallitus- ja valtuustokäsittelyyn. Lautakunnan keskeisenä tehtävänä on taistella omalle hallinnonalalleen resurssit, jotka tarvitaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Esittelijöinä toimivat viranhaltijat ovat virkansa puolesta velvollisia laatimaan ammattieettisesti kestävät ja perustellut talousarvioesitykset ja puolustamaan niitä toimialansa lähtökohdista. Heidänkin siis kuuluu taistella. Jos kuilu kuntalaisten palvelutarpeiden ja kunnan taloudellisten resurssien välillä on revennyt liian suureksi, ratkaisuksi ei käy kunnan viranhaltijoiden tai luottamuselinten edustajien sanelemat yksipuoliset ratkaisut palvelujen karsimiseksi. Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu avoin, läpinäkyvä ja kuntalaisten mielipiteitä kuuleva keskustelu sekä päätöksentekoprosessi, jossa haetaan vaihtoehtoja aiemmin järjestettyjen palvelujen korvaamiseksi. Työkäytäntöjen ja palvelujen kehittämisellä ja muuttamisella voidaan myös saada aikaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavia, pitkällä aikavälillä vähemmän resursseja kuluttavia ratkaisuja. Muutosvaihe vaatii aktiivista viestintää ja ratkaisukeskeistä keskustelua kuntalaisten kanssa. Mutta mitä sitten, jos asiat eivät vaan ota kohentuakseen ja taistelun on jatkuttava? Yksilöiden ja perheiden yksinäiset taistelut kunnan toimielimiä vastaan ovat taistelijalle nöyryyttäviä, kohtuuttoman työläitä, usein tuloksettomia tai liian myöhään tulosta tuottavia. Tulee taas mieleen historia, sen murrosvaiheissa tapahtuneet kollektiiviset esiintymiset milloin yleisten tai orjien tai naisten ihmisoikeuksien, milloin kaivostyöläisten tai torpan lunastusoikeuksien tai työehtojen parantamisen puolesta. Aika näyttää, joudutaanko taloudellisesti vauraassa sivistys- tai hyvinvointiyhteiskunnaksi kutsutussa Suomessa nousemaan barrikadeille hoidon ja peruspalvelujen turvaamisen puolesta. Vai onko kilpailu- ja kulutushysterian alta vielä rauhanomaisin keinoin raaputettavissa esiin inhimillisyyden ja kollektiivisen vastuun kosketuspintaa? Jos kosketuspinta löytyy, julkisesta taloudesta liikenisi taas enemmän resursseja heikoissa asemissa olevien palveluiden ja hoidon turvaamiseen. Silloin taistelun painopisteet voisivat kohdentua muihin asioihin. Tuula Kasanen Eeva 6/2008 Raisa Lardot sanoo, että kun sosiaali- ja terveystoimi myöhemmin yhdistyivät, vammaishoidon luonne muuttui kokonaan. Itse ihminen unohdettiin, mutta hätäisellä käynnillä ruvettiin tuomaan kotiin suuria määriä ideaalisiteitä, rasvatuubeja ja kertakäyttöhansikkaita. Raisa ei tiennyt, mitä hän olisi niillä tehnyt. Tavoittamattomiin linnoittautunutta hoitoväkeä ei enää näkynyt ruohonkorsitasolla. Raisa olisi toivonut yhteistyötä, ystävällisyyttä ja maalaisjärkeä, ei ideaalisiteitä. Jan Vapaavuori Suomen Kuvalehti Toisaalta asunnottomien ongelman ratkaiseminen lisää kaikkien viihtyisyyttä, turvallisuutta ja siisteyttä eli porvarillisia perusarvoja. Uskon myös, että se säästää yhteiskunnan rahaa. Rahat, jotka pistetään asuttamiseen ja kuntouttamiseen, maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin vähentyneinä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina. Riitta Harala Hyvinvointikatsaus 2/2008 Järjestöt ja kirkko eivät enää pelkästään tarjoa suojaverkkoa, vaan pakon edessä ne joutuvat paikkaamaan julkisen palvelutuotannon puutteita. Esimerkkinä voisi mainita sen, että kirkon diakoniatyöhön käytetään muita suurempi osuus seurakunnan varoista niissä kunnissa, joissa työttömyys ja toimeentulotuen saaminen on ollut yleistä. Sakari Hänninen Mielenterveys 3/2008 Päättäjiin vaikutetaan vain numeroilla ja tehokkuusluvuilla. Siksi köyhyyttäkin muutetaan numeroiksi. Köyhyys ei ole kuitenkaan taloustiedettä vaan politiikkaa. Onko valtion budjetissa koskaan omaa lukua köyhyydestä tai huonoosaisuudesta? Hannu Ollikainen Lääkärilehti Budjetti on myös organisaation armottominta viestintää. Arvoista ja prioriteeteista voidaan muistioissa, kokouksissa ja puheissa sanoa ihan miten kauniisti vain, mutta budjetti paljastaa organisaation todelliset valinnat. Tärkeitä ovat ne asiat, joiden rahoitus järjestyy. Sosiaaliturva 9/08 7

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Kaikkia kuntalaisia tarvitaan Puolueet tarvitsevat äänestäjiä, mutta mihin kuntalaiset tarvitsevat puolueita? Kuntavaalien lähestyessä Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä tutki puolueiden vaaliohjelmia selvittääkseen, minkälaista kunnallista sosiaalipolitiikkaa niissä luvataan. 8 Sosiaaliturva 9/08

9 ainakin äänestämään meidän puoluetta! Puolueiden kuntavaaliohjelmat ovat mielenkiintoista luettavaa. Nopealla läpiluvulla niistä kaikista piirtyy silmien eteen kaunis maisema, jossa onnelliset ja hyvinvoivat ihmiset elävät sulassa sovussa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Lähiluku avaa toisenlaisen maailman: kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta ohjelmissa on eroja. Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän vaaliohjelmien arviointitiimi sai Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n ohjelma-asiakirjat arvioitavakseen ilman puoluetunnuksia. Tiimin jäsenet tunnistivat silti hel- posti, minkä puolueen ohjelmasta oli kulloinkin kysymys. Ohjelmien painotuksissa näkyvät puolueiden aatteelliset linjaukset: oikeiston ja vasemmiston vedenjakajana voi pitää suhtautumista julkisen vastuun rajoihin, palvelujen tuotantotapoihin sekä niiden rahoittamiseen. Molempien vasemmistopuolueiden sekä vihreiden ohjelmissa painottuvat julkinen vastuu, julkiset palvelut ja verorahoitus ja jopa sen lisääminen palveluiden parantamiseksi. Oikeistopuolueet taas painottavat enemmän taloutta ja yrittäjyyttä sekä ihmisten omaa vastuunottoa. Näin ohjelmat arvioitiin Huoltaja-säätiön yhteydessä toimiva Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä tarttui haastavaan tehtävään. Se arvioi kuuden puolueen kunnallisvaalipoliittiset ohjelmat kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Asiantuntijaryhmän jäsenet saivat Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n ohjelma-asiakirjat arvioitavakseen ilman puoluetunnuksia: luettavana oli kymmeniä sivuja puoluetekstiä. Koska Keskusta ja Kokoomus julkistavat varsinaiset vaaliohjelmansa vasta nyt syksyllä, niiden linjauksia arvioitiin puoluetoimistojen suosittelemista muista asiakirjoista. Vaaliohjelmien arviointitiimissä olivat mukana Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta, Kuusankosken perusturvajohtaja Niina Korpelainen, Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminaho, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Marja Heikkilä, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja ja säätiön toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié. Huoltaja-säätiö on riippumaton sosiaalihuollon asiantuntijaorganisaatio. Se julkaisee Sosiaaliturva-lehteä. kuva: istockphoto Harri Jokiranta Niina Korpelainen Alpo Komminaho Marja Heikkilä Aulikki Kananoja Ulla Salonen-Soulié Sosiaaliturva 9/08 9

10 Lähidemokratialle on ollut perinteisesti ominaista luottamuksen rakentaminen, uutta hallintadoktriinia leimaa kaukaa katsova arviointi. Haasteena paikallisdemokratian vahvistaminen Asiantuntijaryhmä käytti arvioinnin apuna laatimiaan hyvän kunnallisen sosiaalipolitiikan teesejä. Kunnallisen sosiaalipolitiikan lähtökohta on se, että Suomessa on elinkelpoinen kuntakenttä, toimiva kunnallinen päätöksentekojärjestelmä ja toimintakykyinen kuntaorganisaatio. Tämä lähtökohta näkyy tavalla tai toisella kaikissa ohjelmissa. Erityisenä haasteena asiantuntijaryhmä näkee paikallisdemokratian vahvistamisen. Yhteisöllisyys perustuu kuntalaisten osallistumiseen ja yhteisöllisyyden voimaan tuntuvat puolueetkin uskovan. Silti kehitys vie toiseen suuntaan: kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena on syntynyt sosiaali- ja terveyspiirejä ja yhteistoiminta-alueita, joissa päätöksenteko on etääntynyt entistä kauemmaksi kuntalaisista. Sosiaalialan ammattilaisena kannatan yksilövastuun korostamista yhteisöllisiä arvoja kunnioittaen. Kuntalaisilta ei tule ottaa pois heidän itsemääräämisoikeuttaan. Palvelunkäyttäjinä kuntalaisia tulee kuitenkin valistaa heidän valintojensa seurauksista. Erityisesti tämä korostuu sosiaalialan työtehtävissä. Avuttomaksi auttaminen vain entisestään kaventaa kuntalaisten itsemääräämisoikeutta. Palvelukeskuksen johtaja, 42 v. Toimiva paikallisdemokratia edellyttää eri toimijoiden suoria ja avoimia keskusteluyhteyksiä, ryhmä muistuttaa. Mihin oikeasti voi vaikuttaa? Asiantuntijaryhmän mielestä pitäisi vakavasti pohtia, mikä oikeastaan on tällä vuosituhannella paikallisdemokratian idea, jotta se aidosti palvelisi kuntalaisten ja kunnan hyvinvointia. Kauas on tultu siitä suomalaisen paikallisdemokratian ideaalista, jossa vapaat kuntalaiset kokoontuvat kiville päättämään, miten tässä lähiyhteisössä asiat hoidetaan ja mikä on meille hyvä. Nyt kunnallisessa päätöksenteossa arvioidaan päätösten vaikutuksia lukuisista näkökulmista: on yritys-, ympäristö-, lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia, on sosiaalisten vaikutusten, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ja vielä erikseen ikäihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Nyt lavataan, yvataan, sovataan, yrvataan, ivataan Uusi hallintatapa muistuttaa globaalien yritysten tapaa seurata toisella puolella palloa sijaitsevan tehtaansa tuotantoa: tarvitaan monenlaista arviointitietoa, jotta tiedetään, miten homma toimii. Kun lähidemokratialle on ollut perinteisesti ominaista luottamuksen rakentaminen, uutta hallintadoktriinia leimaa kaukaa katsova arviointi. Miten tällaisessa maailmassa houkutellaan ihmisiä äänestämään ja vakuutetaan, että asioihin voi vaikuttaa? Ja mihin oikeasti voi vaikuttaa kuntatasolla, kuntapäätöksenteossa? Miten äänestäjät saadaan aktivoitua? Se onkin temppu ja miten se tehdään!? Kansalaiset ovat turhautuneita päättäjiin. Kenen asialla ehdokkaat ihan oikeasti ovat? Kehittäjä, 50 v. Ohjelmissa luvataan liikaa Kaikissa ohjelmissa on sama virhe: luvataan paljon ja myös sellaisia asioita, joihin poliittisin välinein ei voida vaikuttaa. Näyttää siltä, että puolueet ovat poimineet julkisessa keskustelussa esillä olleet yleiset tavoitteet omaan ohjelmaansa ja painottaneet niitä linjansa ja periaatteittensa mukaisesti. Tätä voidaan perustella sillä, että vaaliohjelmat on tarkoitettu kalastamaan ihmisten mieliä, ei kertomaan sitä, mitä voidaan tehdä. Katteettomat lupaukset toimivat kuitenkin itseään vastaan: kun luottamus menetetään, äänestysaktiivisuus laskee entisestään, ja samalla kunnallisen demokratian peruskivijalka murenee. Muutenkaan ylioptimistinen lupailu hyvästä elämästä ei tunnu uskottavalta. Kunta voi edistää ihmisten hyvinvointia, mutta ei taata hyvää elämää. Vaikeudet ja ponnistelut ovat osa elämää. Jos kunta voi omilla toimillaan lisätä ihmisten kykyä käsitellä myös vaikeita tilanteita ja vahvistaa heidän voimiaan ponnistella vaikeuksien vähentämiseksi, se on jo hyvä vaikutus. Hyvinvoinnin sijasta olisi perustellumpaa puhua elämisen turvallisuudesta. Hyvinvointi muotoutuu henkilökohtaisesti. Kunnallisen sosiaalipolitiikan keinoin voidaan luoda hyvinvoinnin perustaa: sellaista sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta, joka antaa ainekset henkilökohtaiselle hyvinvoinnille. 10 Sosiaaliturva 9/08

11 Ohjelmista ei avaudu se, miten puolueet hahmottavat kunnan roolin kuntalaisten sosiaalisesti turvallisen asuin- ja toimintayhteisön takaajana. Asiantuntijaryhmän mielestä puolueiden kannattaisi palata kunnallisen demokratian alkujuurille ja miettiä, mikä on sen funktio ja mikä on kunnan funktio. Kunnan tehtävänähän on ainakin kuntalain säännösten voimassaolon aikana korostunut heikoimpien aseman parantaminen. Elinkeino- ja sosiaalipolitiikan yhteyttä ei nähdä Kunnan elinvoimaa lähestytään ohjelmissa painotetusti talouden kestävyytenä joka tietysti on olennaista mutta toimintakykyisen ja omatoimisen väestön ja kunnan elinvoiman yhteyttä ei juuri nähdä. Kunta voi edesauttaa, tukea ja edistää heikoimpien asemaa sillä, että se tukee elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia kunnassa. Tämä koskee elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä yleensä, ei siis vain hoivayrittäjyyttä. Toimivat sosiaalipalvelut tukevat elinkeinoelämää ja yrityksien toimintaedellytyksiä ja vastaavasti toimiva elinkeinorakenne ja yrityselämä luovat edellytykset sosiaalipalvelujen ylläpitämiselle. Asiantuntijaryhmän perusviesti on se, että elinkeinopolitiikka ja sosiaalipolitiikka eivät ole vastakohtia vaan tukevat toisiaan. Yhteiskunnallinen perusolettamus, että vasemmisto kasvattaa julkista palvelujärjestelmää ja oikeisto purkaa, ei näytä pitävän arjessa paikkaansa. Kokoomuslainen johtaja haluaa kasvattaa alaistaan organisaatiota siinä kuin vasemmistolainen kollegansakin. Kyse lienee ihmisen luonnollisesta halusta luoda yhteisölleen menestystä ja kasvua sekä päteä saamassaan tehtävässä. Suunnittelija, 50 v. Hyvän kunnallisen sosiaalipolitiikan teesit ARKI AVAINASEMASSA: Hyvinvointi syntyy arjessa yhteisön vaikutukset ihmisten arkeen ovat kunnallisen sosiaalipolitiikan ydintä ehkäisevä työ parantaa ihmisten toimintaedellytyksiä toimivat palvelut ja rakenteet helpottavat arjen sujumista ja yhteistyötä OSALLISUUS OLENNAISTA: Kaikkia kuntalaisia tarvitaan yhteisöllisyys perustuu kuntalaisten osallistumiseen osallisuus omassa elämässä, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa luo hyvinvointia palvelujen asiakkuus tukee osallisuutta ja kuntalaisuutta HEIKOISTA HUOLEHDITAAN: Kellä vähiten sille kuuluu eniten l jokainen kunnan asukas ansaitsee ihmisarvoisen elämän tasa-arvo toteutuu heikoimpia puolustamalla eri väestöryhmien tarpeista huolehditaan jakamalla voimavarat oikeudenmukaisesti yksilön ja yhteiskunnan oikeudet ja vastuut ovat tasapainossa kaikki hyötyvät työllistävästä, ehkäisevästä ja aktivoivasta toimintatavasta YHTEISVASTUUN ORGANISAATIO: Hyvä kunta syntyy yhteisin voimin l asukkaiden hyvinvointi vahvistaa kunnan elinvoimaa kunnan elinvoima vahvistaa asukkaiden hyvinvointia keskinäinen luottamus on kunnallisen sosiaalipolitiikan käyttövoimaa turvalliset lähiyhteisöt ja kestävä elinympäristö ovat hyviä kaikille LAAJA-ALAISUUDEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS: Koko kunta toteuttaa hyvinvointipolitiikkaa l hyvinvointipolitiikka ulottuu maankäytöstä ehkäisevään ja korjaavaan työhön kansalaisaktiivisuus kanavoidaan yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavaksi toiminnaksi kunnan eri toimialojen vuorovaikutus turvaa kuntalaisten hyvinvoinnin KOKOAVAA TOIMINTAA: Hyvinvoinnin rakentajat toimivat kokonaisuutena kunnallisen sosiaalipolitiikan vaikutuksia kaikkien väestöryhmien elämään tarkastellaan kokonaisuutena eri sektoreiden toimet tukevat ja täydentävät toisiaan julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin panokset sovitetaan kunnallisen sosiaalipolitiikan kokonaisuuteen ASIANTUNTEMUSTA ARVOSTETAAN: Johtamisen näkökulma keskeinen johtamisen ammatilliset työvälineet takaavat kunnallisen sosiaalipolitiikan onnistumisen johtamisessa yhdistyvät vahva etiikka ja hyvää talouden hallinta toiminnan vaikuttavuuden arviointi palvelee päätöksentekoa, johtamista ja työn kehittämistä Teesit on laatinut Huoltaja-säätiön yhteydessä toimiva Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä syksyllä > Kunnallinen sosiaalipolitiikka Kunnallista sosiaalipolitiikkaa ihmisten hyväksi ihmisten toimin Sosiaaliturva 9/08 11

12

13 Ajatus kulkee samaa rataa kuin sosiaalipolitiikan uranuurtajalla Pekka Kuusella aikanaan, kun hän toi esille sosiaalipolitiikan ja kansantalouden kohtalonyhteyden. Logiikka on sama: kun elinkeinopolitiikka ja kunnallinen sosiaalipolitiikka kättelevät toisiaan, kunta optimoi hyvinvoinnin edellytykset. Syntyy hyvän kehä. Pirstoutunut kokonaisuus Kaikkia vaaliohjelmia vaivaa se, että niistä puuttuu kokonaispoliittinen toimintamalli. Kun ohjelmiin on koottu kaikki hyvät asiat ja jokaisesta asiasta on pikkuisen jotakin, kokonaisuus on sirpaleinen. Yhteinen vastuu kunnallisen sosiaalipolitiikan keskeisenä ideana puuttuu ohjelmista lähes kokonaan. Miltei kaikissa ohjelmissa on sektorikohtainen lähestymistapa eikä niissä haeta vahvistusta kunnan ja asukkaiden elinvoimaan eri sektoreiden yhteistoiminnan keinoin. Palvelujen käsittelyä leimaa tuotanto- ja järjestelmäkeskeinen ote. Toki sillä on merkitystä ketkä ja varsinkin millä asiantuntemuksella ja arvoilla yhteisistä asioista päättävät. Pienissä kunnissa on joskus liiankin pieni kunnallispoliitikkopiiri, josta voi seurata mm. jääviysongelmia. Isoimman kannatuksen saaneilla on eniten vaikutusvaltaa ja pienemmilläkin kannatusluvuilla sitä voi saada, jos on asiallista asiaa. Isommissa kunnissa on niin ikään omat ydinpiirinsä, joihin valtaa pyritään keskittämään. Kuntaliitokset sekoittavat pakkaa toivottavasti sopivasti ja kunnolla. Seuraavat kuntavaalit ovat kansalaisille tärkeämmät ja kiinnostavammat kuin mitkään muut vaalit pitkään aikaan. Sosiaaliasiamies, 47 v. Palvelut nähdään palvelutehtaan tuotteina, ei asiakkaiden ja ammattilaisten yhteisenä työnä, jossa olennaista on palvelun vaikutus ihmisten elämään. Asiantuntijaryhmän mielestä puolueiden vaaliohjelmista ei pysty muodostamaan kokonaiskuvaa. Niistä ei pysty lukemaan, miten puolue määrittelee kunnallisen sosiaalipolitiikan tavoitteensa ja miten se ne perustelee. Olennaisia kysymyksiä väistellään Samalla kun ohjelmat rönsyilevät sinne tänne, ne väistelevät olennaisia kysymyksiä, kuten asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Olisi sanottava selvästi, mikä on mahdollista lähivuosina ja mikä on pitkän ajan tavoite. Kun kunnissa joudutaan tekemään ratkaisuja rajallisin resurssein, on myös sanottava, mikä ratkaisee sen, mitä tehdään? Nämä ovat kunnallisen sosiaalipolitiikan arvokysymyksiä. On rohkeuden puutetta, kun asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä. Kunnallinen demokratia on myös sitä varten, että päätöksentekijät asettavat asioita tärkeysjärjestykseen. Ison salin luottamushenkilöt vastaavat tästä ja siitä, millaiseksi kokonaisuus muodostuu. Jo päätösten valmistelussa voidaan tehdä arvovalintoja sitä sen kummemmin ajattelematta ja esittää vain yhtä vaihtoehtoa päätökseksi. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai muiden tavoitteeksi asetettujen sosiaalipoliittisten näkökohtien toteutuminen päätöksenteossa edellyttääkin päätösten vaikutusten ennakoivaa arviointia ja arvovalintojen tiedostamista. Poliittisten tavoitteiden asettaminen edellyttää luottamushenkilöiltä pitkäjänteistä asioiden seuraamista valmistelusta päätöksentekoon asti. Pelkät ohjelmat eivät takaa niiden mukaista käyttäytymistä valinta- ja päätöksentekotilanteissa. Olennaista on ymmärtää se, että jotkin yhteiskunnalliset muutokset vaativat luonteensa vuoksi aikaa. Kunnallisen sosiaalipolitiikan suunnittelijoiden, toimijoiden ja päättäjien on tarpeen tietää, mitkä ovat sellaisia hyvinvoinnin perusedellytyksiä, joiden vahvistamiseen tarvitaan pitkiä aikoja ja mitkä ovat sellaisia asioita, joissa on mahdollista ja joskus pakko tehdä nopeita muutoksia olosuhteiden, voimavarojen tai muiden tekijöiden vuoksi. Siksi päätösten tueksi ja pitkän aikavälin strategioiden pohjaksi tarvitaan alueellista ja paikallista tiedon tuotantoa. Päätösten on perustuttava yhteiskuntapoliittiseen tietoon. Vanhustyöhön kiinnitetään huomiota viimeistään ehdokkaiden juhlapuheissa ja esitteissä. Vanhustyötä pitää kuitenkin kehittää pitkäjänteisesti eikä vain yhden vaalikauden ajan. Vanhustyön johtaja, 34 v. Ongelmien ehkäisy hyvin esillä Ohjelma-asiakirjoista näkyy se, että monet kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta tärkeät asiat läpäisevät hyvin puoluekentän. Kansalaisyhteiskuntayhteyksiin on kiinnitetty huomiota miltei kaikissa ohjelmissa. Esillä ovat myös toimivat palvelut, johtamisen ja ammattitaitoisen henkilöstön merkitys, osallisuus, kestävä elinympäristö, kansalaisaktiivisuus ja sitä edistävät toimet sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Kaikissa ohjelmissa nousee vahvasti esiin ongelmien ehkäisyn merkitys. Asiantuntijaryhmä näkee tässä tosin sudenkuopan: ehkäisevää työtä käsitellään joko liian yleisluontoisesti tai painotetusti riskisuuntautuneena, jolloin rakenteiden merkitys edellytyksiä luovana ja riskejä ehkäisevänä työnä helposti unohtuu. Ennaltaehkäisyn korostuminen kuvastaa yksilökeskeistä ajattelutapaa: ikään kuin ihmisten arkeen hyväksytään elämäntilanne, jota pitää alkaa ehkäistä, ettei tilanne pahene. Sen sijaan pitäisi pystyä katsomaan, miksi syntyy tilanteita, joita pitää ehkäistä. Asiantuntijaryhmä haluaa nostaa esille promotiivisen, edellytyksiä luovan kunnallisen sosiaalipolitiikan. Poliittisilla päätöksillä pitää tehdä sellaisia ratkaisuja, ettei ongelmia tarvitse ehkäistä. Vapauden vaikeus Joissakin ohjelmissa korostetaan ihmisten valinnanvapautta, toisissa sitä ei mainita lainkaan. Osittain se pohjaa puolueiden aatteellisiin eroihin, toisaalta kyse on poliittisesta retoriikasta. Kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta kysymys valinnanvapaudesta vaatii räätälöityä lähestymistapaa. Vaikka vapaus valita esimerkiksi palveluiden tuottajat on lähtökohtaisesti hyvä Sosiaaliturva 9/08 13

14 Valinnanvapaus ei paljon lämmitä, jos leipäjonossa jonottavalle ihmiselle sanotaan, että hän saa itse valita, jonottaako vai ei. Toimittajan tulkinta Lea Suoninen-Erhiö Kuntapäätöksenteon ongelmana on tällä hetkellä lyhytnäköinen ajattelutapa, josta suurelta osalta puuttuu järki. Päätöksenteko tapahtuu tunnepohjalta ja vähäisellä asiantuntijuudella. Poliittisilta päätöksentekijöiltä puuttuu useimmiten kyky saada aikaan päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia mutta olisivat kokonaisuuden kannalta useimpien edun mukaisia. Palvelukeskuksen johtaja, 42 v. asia, miten se toteutuu lastensuojelun asiakkailla, vaikeasti päihdeongelmaisilla, huonokuntoisilla vanhuksilla tai vaikkapa haja-asutusalueilla asuvilla? Valinnanvapaus ei myöskään paljon lämmitä, jos leipäjonossa jonottavalle ihmiselle sanotaan, että hän saa itse valita, jonottaako vai ei. Sosiaalipolitiikan peruslähtökohta on se, että heikoista huolehditaan. Tarvitaan hyvää ammatillista tukea, ohjausta ja ihmisten omien toimintaedellytysten vahvistamista. Silloin on ensisijaista se, että kaikille annetaan perusedellytykset ja -mahdollisuudet. Näin voidaan turvata valinnanvapaus myös niille, joilla on kaikista vähiten omia pelimerkkejä. Kunta vahvaksi paikalliseksi toimijaksi Kunnallinen sosiaalipolitiikka ei voi toimia irrallaan valtakunnallisesta politiikasta ja taloudellisista päätöksistä vaan niiden tulee tukea toisiaan. Asiantuntijaryhmä korostaa, että raha sinänsä ei ole kuitenkaan ratkaisu: riittävästä taloudellisesta perustasta käsin voi joko tehdä hyvää kunnallista sosiaalipolitiikkaa tai panostaa aivan muuhun kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja asukkaiden tasa-arvoisen elämän vahvistamiseen. Hyvä kunnallinen sosiaalipolitiikka edellyttääkin sitä, että kunta on vahva paikallinen toimija ja tämän eteen puolueiden pitäisi myös tehdä töitä. Vahvuus syntyy luottamusta rakentavista toimista, muun muassa kaikkia kuntalaisia arvostavasta toimintakulttuurista ja paikalliset olot huomioon ottavista, joustavista palveluista. Olennaista on myös turvata kuntalaisten omat toimintamahdollisuudet esimerkiksi tarjoamalla tiloja kuntalaisten käyttöön. Kuntademokratia voi toimia aidosti vain aktiivisten kuntalaisten voimin. Siinä ei voida nojata vain edustukselliseen demokratiaan, vaan vaikuttamisen areenat on avattava asukas- ja kyläyhdistyksille, kansalaisjärjestöille, omaisille ja palveluiden käyttäjille. Näiden vaikutuskanavien merkitys korostuu entisestään, kun kuntaliitosten seurauksena kunnista tulee aiempaa suurempia. Käytäntö on ihan toinen juttu Entä ne alussa mainitut erot puolueiden välillä kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta? Ne selviävät toimittajan tulkitsemina oheisista kuvioista. Ohjelma-asiakirjojen painotuserot eivät tietenkään kuvaa käytännön kuntapolitiikkaa, mutta se onkin sitten jo ihan toinen juttu. LAINAUKSET OVAT SOSIAALIALAN AMMATTILAISTEN NÄKEMYKSIÄ KUNTAVAALEISTA Sosiaalialan ammattilaisten kuntavaalikommentteja kerättiin Sosiaaliturvan verkkopalvelun kyselyllä Lue kaikki kommentit: > Kuntavaalit Puolueiden vaaliohjelmia voi arvioida kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta monella tapaa. Yksi tapa olisi laskea ohjelmista, miten usein tietyt avainsanat niissä esiintyvät tai miten monta kappaletta tai merkkiä tietyille aihepiireille on annettu. Tämä saattaisi olla tieteellisesti pätevää, mutta sisältöanalyysin kannalta tyhjää. Ohjelmien retoriikan alle kaivautuminen vaatii tekstin tulkintaa. Toisaalta tulkinnastahan on viime kädessä kysymys myös yhteiskuntatieteissä. Oheiset arviot ovatkin syntyneet tulkitsemalla ohjelmia neljällä kriteerillä, jotka ovat asiantuntijaryhmän mielestä kunnallisen sosiaalipolitiikan keskeisiä ulottuvuuksia. Kuvioista näkee, millaisella painotuksella eri ulottuvuudet ohjelmissa esiintyvät. Nämä arviot ovat yksin toimittajan vastuulla. Joku muu tulkitsisi ohjelmat toisella tapaa. Puolueiden kunnallisvaalipoliittiset ohjelmaasiakirjat löytyvät verkosta: jokainen voi tehdä niistä omat tulkintansa! 1. Kiinnitetäänkö heikoimmassa asemassa oleviin erityistä huomiota? 2. Nähdäänkö eri sektoreiden toimet keskinäisessä riippuvuussuhteessa? 3. Panostetaanko ongelmien ehkäisyyn? 4. Ymmärretäänkö ammattitaitoisen, kunnallisen henkilöstön merkitys? 14 Sosiaaliturva 9/08

15 o vasemmistoliitto vasemmistoliitto sdp VASEMMISTOLIITTO Vasemmistoliiton unelmakunnassa toteutuvat vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään arkeen. Jokaisella on oltava mahdollisuus elää mielekästä elämää, johon kuuluvat sdp koti, työ ja toimeentulo, mahdollisuus läheisiin ihmisiin ja ystäviin sekä puhdas luonto ja viihtyisä rakennettu ympäristö. Vielä 1930-luvulla virkamiesten tuloksellisuutta mitattiin lähetettyjen kirjeiden lukumäärällä. Enää se ei riitä, vaan nykypäivän kuntaorganisaatioissa tarvitaan systemaattista ja kokonaisvaltaista tapaa arvioida kuntapalvelujen tuloksellisuutta. Taloudellisten seikkojen lisäksi tuloksellisuus liittyy henkilöstöön, sen osaamisen kehittämiseen ja onnistumiseen palvelutehtävässä ja palveluiden asiakasnäkökulmaan. Tässä kirjassa tarkastellaan laajasti ja yksityiskohtaisesti kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointia ja arviointitiedon käyttöä. Tarkastelun kohteena ovat strategiatyö, tuloksellisuusarviointitiedon käyttö ja siihen kohdistuvat odotukset, henkilöstön vuorovaikutus ja henkilöstöjohtaminen sekä kunnalliset yhteistoimintaelimet ja tarkastuslautakunnat. Yhteisenä juonena tarkasteluissa on Balanced Scorecard -malliin perustuva tasapainotettu mittaristo. Muutos tehdään kunnissa Tavoitteena hyvä arki ja mielekäs elämä, Vasemmistoliiton kunnallisvaalipoliittinen ohjelma, hyväksytty Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita Kuopion, Tampereen, Joensuun ja Lapin yliopistoista. Kirjan taustavoimana on mittava Kartuke-tutkimusohjelma, jossa tutkitaan tuloksellisuuden arvioinnin olosuhteita, käytäntöjä ja hyödyntäjiä kuntaorganisaatioissa. Kirja tarjoaa ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa kuntaorganisaation kehittäjille ja luottamushenkilöille sekä kaikille paremmin toimivasta SDP sdp Sosialidemokraattisen kuntapolitiikan lähtökohtana on jokaisen ihmisen vapaus ja oikeus toteuttaa itseään sekä yksilönä että osana yhteisöä. Kaikista pidetään huolta. Yhteisön jäsenet kantavat puolestaan vastuuta toisistaan ja koko yhteisöstä. kunnasta kiinnostuneille. K35.4 K Kansi: Marja Junnila ISBN Toimiva kunta hyvinvoiva kuntalainen, SDP:n kunnallisvaalipoliittinen ohjelma, hyväksytty vasemmistoliitto vihreät sdp keskusta Sosiaaliturva-lehden tilaajaetuna kunnallisen sosiaalipolitiikan perusteos Kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointi Kananoja, Niiranen, & Jokiranta (Toim.) ETUHINTAAN 28 euroa! aulikki kananoja, VUOKKO NIIRANEN & harri jokiranta (ovh. 38 euroa) Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja Yhteistä vastuuta P S - K U S T A N N U S o to sdp VIHREÄT Kunnat olemme me ja valta niissä kuuluu meille kaikille. Kun muutamme kuntaa, muutamme maailmaa. Kuntalaisten valitsemissa valtuustoissa ratkaistaan, millainen on tulevaisuutemme. vihreät keskusta Oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, ilmastovastuu, Vihreän liiton kunnallisvaaliohjelma, hyväksytty keskusta sdp KESKUSTA keskusta kokoomus Ihmisyys ja vastuullinen vapaus ovat Keskustan kuntapolitiikan aatteellisia kulmakiviä. Toimivat ja tasavertaiset palvelut tukevat jokaisen ihmisen mahdollisuuksia rakentaa hyvä elämä itselleen ja läheisilleen sekä menestyä vihreät rkp keskusta elämässään. Tärkeintä on kuitenkin pitää huolta niistä kuntalaisista, jotka kokevat elämässään köyhyyttä, sairautta, syrjäytymistä, yksinäisyyttä tai turvattomuutta. rkp Laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut kaikille, Keskustan kokoomus puoluevaltuuskunnan kuntapalvelukannanotto , varsinainen vaaliohjelma valmistuu syksyllä RKP Ruotsalaisen kansanpuolueen kunnallispolitiikan kantavana voimana on kuntien itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Rkp haluaa painottaa rajatonta yhteistyötä, jossa ihmisiä palvellaan paremmin ja laadukkaammin. keskusta kokoomus rkp kokoomus Rättvist, RKP:n kunnallisvaaliohjelma, hyväksytty kokoomus KOKOOMUS Kokoomuslainen kunta on itsenäinen, demokraattinen ja moniarvoinen. Se tarjoaa laadukkaita palveluja, riittävän sosiaaliturvaverkon sekä tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä. kokoomus Kokoomuslainen kunta turvallinen elämän eri vaiheissa, Kokoomuslainen kunta -asiakirja, hyväksytty 2004, päivitetään syksyllä Aulikki Kananoja Vuokko Niiranen Harri Jokiranta Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja yhteistä vastuuta Teos antaa aineksia kunnallisen sosiaalipolitiikan opiskeluun, käytännön toteuttamiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Teemoja ovat muun muassa kunnallisen sosiaalipolitiikan toimintaympäristö, strategiset valinnat ja johtaminen. Kirja on syntynyt Sosiaaliturva-lehteä julkaisevan Huoltaja-säätiön ja PS-kustannuksen yhteistyönä. PS-kustannus Nid. 252 s. Ovh. 38 euroa + käsittelykulut. Sosiaaliturva-lehden tilaajaetuna 28 euroa + käsittelykulut. Huom! Yli neljän kappaleen tilauksista 20 % alennus (ovh:sta) + käsittelykulut. tilauspalvelu (09) Sosiaaliturva 9/08 15

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Viite: sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 12.08.2008 Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28

Viite: sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 12.08.2008 Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 12.08.2008 Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28 Huoltaja-säätiö ja sen piirissä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot