iwell Hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "iwell Hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelma 2000 2003"

Transkriptio

1 iwell Hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 2/2005 Loppuraportti

2 iwell Hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelma Loppuraportti Kalevi Virta Teknologiaohjelmaraportti 2/2005 Helsinki 2005

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä oli käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe iwell Hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelma toteutettiin vuosina Tavoitteena oli käynnistää Tekesin rahoituksella yritys- ja tutkimushankkeita erityisesti itsenäisen suoriutumisen ja omaehtoisen terveydenhoidon alueelle. Ohjelmaa valmisteltaessa nähtiin, että terveys- ja hyvinvointiala on suurten haasteiden ja suuren murroksen edessä. Ohjelmalla katsottiin olevan rooli muutosprosessin tukemisessa ja aktivoimisessa. Erityisesti odotettiin, että syntyy uudenlaista kysyntää hyvinvointiteknologian tuotteille ja uutta liiketoimintaa, jota iwell-ohjelma pystyy edistämään aina kansainvälisten vientituotteiden syntymiseen saakka. Ohjelman taustalla oli näkemys muutoksesta, jossa perinteinen sairauksien ja oireiden hoitoon keskittyvä toiminta kehittyy ja laajenee ennaltaehkäisevän ja ennakoivan terveydenhuollon suuntaan. Nähtävissä oli myös muutos kansalaisen muuttumisesta passiivisesta potilaasta aktiiviseksi toimijaksi omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvissä kysymyksissä. Tällöin omaehtoisen terveydenhoidon, hyvinvoinnin ja itsenäisen kotona suoriutumisen teknologiat ja palvelut nähtiin tulevaisuuden kasvavina kehitys- ja liiketoiminta-alueina, joihin kannattaa ja tulee panostaa. Kuluttaja-, kansalais- ja potilaskäyttäytymisen muutosten lisäksi ennakoitavissa oli kansantalouden ja terveydenhuollon rahoituksen kannalta merkittävä väestön ikääntymisestä johtuva muutos, jonka takia kalliin laitoshoidon tarvetta tulisi pystyä siirtämään myöhemmäksi. Tämä edellyttää toisaalta toimenpiteitä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja toisaalta kykyä tuottaa tähän sopivia uudentyyppisiä palveluita ja näitä tukevia teknologioita mm. terveyden monitoroinnin ja tieto- ja viestintätekniikan alueella. Vastaavasti työikäisen väestön hyvinvointia ja terveyttä tulisi voida edistää, jotta työssä jaksettaisiin entistä terveempinä entistä pidempään. Edellä kuvatut ohjelman käynnistämiseen johtaneet muutosnäkymät, panostukset ja kehitystarpeet ovat edelleen polttavan ajankohtaisia, koska suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on jo alkanut ja aktiivityövoiman määrä vähenee. Vastaava trendi on käynnissä kaikissa teollistuneissa maissa, joten teknologia- ja palveluliiketoiminnan kannalta kansainväliset markkinat kasvavat myös suomalaisille osaajille. Tässä mielessä ohjelman ajoitus oli onnistunut. Se osui meneillään olevaan murrosvaiheeseen ja toteutui riittävän ajoissa. Näin se pystyi aktivoimaan toimijoita ja lisäämään myönteisiä asenteita teknologian käyttöä kohtaan tilanteessa, jossa markkinat alkavat syntyä. Ohjelma oli myös osaltaan nostamassa esiin tarvetta kehittää hyvinvointisektorille uusia toimintatapoja. Ohjelmalle määriteltiin painopistealueiksi oman terveyden seuranta ja ylläpito sekä itsenäinen eläminen ja asuminen. Myöhemmin painopisteitä tarkennettiin. Kansainvälisessä toiminnassa painopiste oli ohjelman käynnistyessä Japanin ikääntyneiden markkinoissa, myöhemmin Euroopan ja USA:n markkinoiden hyvinvointisektorin toimintaan liittyvässä informaation välittämisessä. Ohjelman työkaluiksi muodostuivat seminaarit ja työpajatoiminta sekä erittäin aktiivinen tiedottaminen ja viestintä. Kansainvälistymistä edistettiin erityisellä Japanin koulu -seminaarisarjalla ja tuottamalla asiantuntijoiden laatimia markkinakatsauksia.

5 Ohjelman tulokset olivat hyviä, vaikkakaan eivät sellaisia, kuin oletettiin. Keskeisin syy oli yhteiskunnallinen kehitys. Palvelualan rakenteet eivät uusiutuneet niin nopeasti, kuin oli odotettu eikä teknologiaa näin ollen ryhdytty hyödyntämään niin nopeasti kuin oletettiin. Muutenkin odotukset teknologian hyödyntämisestä 1990-luvun it-huumassa olivat ylisuuria. Ohjelmaa käynnistettäessä oletettiin, että suuret it-alan yritykset lähtisivät projekteillaan siihen mukaan, mutta niin ei käynyt. Hyvinvointisektori on palveluintensiivinen ja kuluttajavetoinen markkina. Palveluliiketoiminnan tuntemus ja sen kehittäminen olisi ollut tärkeää, mutta ohjelma lähti liikkeelle liian teknologiapainotteisesti. Hyvinvointialalla teknologia ei kuitenkaan ole ydinasia vaan mahdollistaja. Tämä todettiin ohjelman aikana ja painopistettä muutettiin. Ohjelman käynnistyessä uskottiin, että julkinen sektori ottaa hyvinvointiteknologian tuotteita aktiivisesti käyttöön omassa palvelutuotannossaan. Tämä odotus ei toteutunut. Koko toimialan keskeinen ongelma on, että kuluttajat ovat tottuneet saamaan terveyspalvelut julkisen sektorin kustantamana eikä halukkuus oman rahan käyttöön ole vielä kovin suuri. Julkinen sektori puolestaan on hidas ottamaan teknologisia palvelutuotteita käyttöön. Yritysten on vaikea löytää maksavia asiakkaita. Valtaosa ohjelmaan osallistuneista yrityksistä oli pieniä, innovatiivisia teknologiayrityksiä, ja projekteissa syntyi hyviä teknologisia ratkaisuja. Yritysten välinen verkottuminen oli aktiivista ja se motivoi mukana olleita. Kansainvälistymisessä virisi yritysten välistä yhteistoimintaa muutamassa hankkeessa. Tällaista yhteistä ponnistelua tarvitaan kuitenkin lisää, sillä pääsy kansainväliselle markkinoille on todella vaikeaa. iwell oli Tekesin ensimmäinen panostus terveys- ja hyvinvointialan teknologioiden kehittämiseen. Sen kokemuksista otetaan oppia vuoden 2004 keväällä käynnistyneessä FinnWell-ohjelmassa, joka painottuu terveydenhuollon järjestelmän kehittämiseen. Tekes kiittää kaikkia iwell-ohjelmaan osallistuneita yrityksiä, tutkimuslaitoksia, muita organisaatioita ja henkilöitä mielenkiintoisesta ja uusia uria aukoneesta yhteistyöstä. Erityisen kiitoksen osoitamme professori Niilo Saranummelle, jonka panos oli merkittävä teknologiaohjelman valmistelu- ja käynnistymisvaiheessa ja myös aktiivisena johtoryhmän jäsenenä. Osoitamme myös lämpimät kiitokset muille iwell-ohjelman johtoryhmän jäsenille: pj. Ilkka Heikkilä (Polar Electro Oy), Ralf Ekebom (STM), Hannu Hautajärvi ja Ilmo Parvinen (Sitra), Jukka Hanni (Well-Being Solutions Oy), Kristiina Hautakangas (Engel Hoivapalvelut Oy), Hannu Hämäläinen (Stakes), Matti Myllymäki (IST Securities International Oy), ohjelmapäällikkö Kalevi Virta (Navicre Oy). Kiitoksen osoitamme myös Martti Ahlsténille (Viestintätoimisto Verbi Oy) iwell-teknologiaohjelman viestinnän ansiokkaasta järjestämisestä. Marraskuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus, Tekes

6 Sisältö Esipuhe 1 Ohjelmapäällikön esipuhe...1 Ajoitus onnistui...1 Kehitysvauhdin arviointi ei osunut kohdalleen...2 Muutosvastarinta vähentyy....2 Kehitystyö jatkuu Teknologiaohjelman tausta...4 Hyvinvointivaltion säilyminen...4 Tietoyhteiskunnan ja -teknologian kehittyminen...4 Sosiaali- ja terveydenhuollon murros Ohjelmalle asetetut tavoitteet...7 Vientikykyisten teknologia- ja palvelutuotteiden kehittäminen... 7 Suomen teknologisten vahvuuksien hyödyntäminen....7 Kotimarkkinoiden kehittäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon murroksen hyödyntäminen...7 Puheenvuoro: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, Autokatsastuksesta oppia! Teknologiaohjelman toteutus Puheenvuoro: Johtoryhmän jäsen, Projektipäällikkö Ralf Ekebom, STM, Virheistä opiksi Painopistealueet...12 Kotipalvelut ja -hoito, ehealth, terveyden edistäminen Puheenvuoro: Toimitusjohtaja Arvo Laitinen, Audio Riders Oy, Kova juttu...12 Rakennettu- ja älykäs ympäristö, kotiautomaatio Puheenvuoro: Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, Ristijärvi, Voi sen ajatella toisinkin...13 Työhyvinvointi, henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen Puheenvuoro: Toimitusjohtaja Tapani Tohka,BPM-Group Oy, Minusta tuntuu, että tämä menee ohi kuukaudessa, ehkä Liikunta ja fitness Teknologian hyödyntäminen, teemahankkeet ja ohjeistukset Ohjelman toiminta...17 Seminaarit Japanin koulu...18 Ohjelman järjestämät muut yhteisesiintymiset...18 Tiedottaminen ja viestintä Julkaisut...19 Kansainvälistyminen....19

7 7 Teknologiaohjelman rahoituksen toteutuminen...21 Ohjelmaan osoitetut rahoitushakemukset...21 Teknologiaohjelman projektit Tutkimushankkeet...21 Yritysprojektit...22 Yrityskoko Yrityshankkeiden alueellinen jakauma...24 Hankkeiden jakauma teknologia-alueille Ohjelmapäällikön yhteeveto...25 Liite 1 Tutkimus- ja yrityshankkeet Tutkimushankkeet...31 Yrityshankkeet...46 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....60

8 1 Ohjelmapäällikön esipuhe Käsissäsi on ohjelman loppuseminaariin valmistunut raportti iwell-teknologiaohjelman toiminnasta. Tämä raportti sisältää ohjelman taustan ja lähtökohtien tarkastelun, painopistealueiden kuvauksen, ohjelman toiminnan ja rahoituksen toteuman sekä mielenkiintoisia artikkeleja ohjelman piirissä toimineiden vaikuttajien laatimina. Varsinainen hankeluettelo on toteutettu erillisenä liitteenä (liite 1). iwell-ohjelma käynnistyi vuonna Tavoitteena oli käynnistää Tekesin rahoituksella yritys- ja tutkimushankkeita erityisesti itsenäisen suoriutumisen ja omaehtoisen terveydenhoidon alueelle. iwell-ohjelman taustalla oli seuraavia tekijöitä: Ikääntymisestä aiheutuva kasvava tarve terveystuotteille ja -palveluille Tarve tukea ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista kotona ja siirtää laitoshoidon tarvetta myöhempään Näkemys, että tarvitaan enemmän sairauksien ja terveyshaittojen ennakointia ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Nyt keskitytään sairauksien ja oireiden hoitoon Tarve kehittää palveluja teknologian keinoin Kuluttajamarkkinoiden muutostrendit, mm. seniorit kasvavana kuluttajaryhmänä, kuluttajien kasvava kiinnostus terveys- ja liikuntatuotteisiin ja palveluihin. Ohjelman tavoitteiksi asetettiin: Hyödyntää teknologista osaamista hyvinvointipalveluissa ja -tuotteissa Kehittää toimialaa ja synnyttää vientiyrityksiä Tukea kotimarkkinoiden kehittymistä, synnyttää yrityksille referenssejä, hyödyntää alan murrosvaihetta Edistää alan verkottumista. Ajoitus onnistui Ajoitukseltaan ohjelma oli ilmeisen onnistunut. Se osui meneillään olevaan murrosvaiheeseen ja toteutui riittävän ajoissa. Ohjelma tehtävä oli toimia toimialan aktivoijana ja verkostoijana. Valta-osa osallistuneista yrityksistä oli pieniä teknologiayrityksiä, joiden pääsy kansainväliselle markkinoille vaatii todella paljon ponnisteluja. Yritysten välistä yhteistoimintaa kansainvälistymisessä virisi muutamassa hankkeessa, mutta yhteistä ponnistelua tarvitaan lisää. Ohjelman aikana on noussut esiin muutamia mielenkiintoisia yrityksiä ja tuotteita. Esimerkiksi AudioRiders Oy:n SävelSirkku on saanut jalansijaan palvelukodeissa kotimaassa, Englannissa, Saksassa ja Japanissa. Myös IST:n monitoroiva hälytysranneke on ponnistellut vahvasti kohti maailmanmarkkinoita. Työhyvinvoinnin alueella BPM Groupin tietotekniset ratkaisut ovat vahvistaneet yrityksen asemaa ja avanneet hieman viennin mahdollisuuksia. Liikuntatutkimuksesta vahvasti eteenpäin ponnistava Metitur on päässyt USA:n markkinoille. iwell-ohjelman kanavoiman tuotekehitysrahoituksen hedelmiä on vielä myös kypsymässä. Esimerkiksi Firstbeatin sykemittauksen sovellukset ja Imagetalk Oy:n mielenkiintoiset mobiilit apuvälinesovellukset ovat potentiaalisia menestyjiä. 1

9 Kehitysvauhdin arviointi ei osunut kohdalleen Ohjelmaa käynnistettäessä oletettiin, että palvelutoiminnan rakenteet uusiutuvat nopeammin ja teknologiaa myös hyödynnetään nopeammin. Oletettiin, että näin syntyy uudelle liiketoiminnalle hedelmällinen ympäristö, jossa uudet palvelut luovat uusia tarpeita tuotteille ja uudet tuotteet synnyttävät uusia palvelumuotoja. Haasteelliseksi ohjelmalle osoittautui markkinoiden kehittymisen vauhdin arvioiminen. Odotukset ohjelman käynnistyessä, varsinkin 90-luvun lopun IT-huumassa, olivat liian optimistisia. Viime vuosina yksityisen palvelutoiminnan kehittyminen on edennyt hoiva-alalla. Kehitys nopeutunee, mikä tarkoittaa toivottavasti myös uusien tuotteiden ja palvelukonseptien markkinoiden kehittymistä. Hyvinvointisektori on palveluintensiivinen ja vahvasti kuluttajavetoinen markkina. Liiketoiminnan osaaminen, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja kuluttajan käyttäytymisen tunteminen on yritysten toiminnalle tärkeää. Ohjelman aikana on tunnistettu, että teknologia ja sen soveltaminen osataan, mutta liiketoimintaosaamisessa ja palvelutuotannon innovatiivisuudessa on edelleen kehittämisen tarpeita. Muutosvastarinta vähentyy Teknologia itsessään ei ole ratkaisu, pelkästään teknologian avulla ei toimialalle synny uusia menestystuotteita. Menestyvät teknologiayritykset ymmärtävät jo tämän, koska ne näkevät, että tarvitaan toimialan tuntemusta, toimijoiden kanssa yhteistyössä tarvelähtöisesti tehtyä tuotekehitystä ja aitoa yhteistyötä. Haasteena tulee edelleen olemaan julkisen sektorin ja yritysten yhteistyökyky ja halukkuus olla kehittämässä yhdessä näitä asioita. Mutta onko näillä toimijoilla aitoa halua muuttua ja pyrkiä uusiin tehokkaampiin toimintamuotoihin? Asenneilmapiiri teknologiaa kohtaan terveydenhoidossa on muuttunut. Siviilielämän teknologisten palvelutuotteiden, kuten pankkiohjelmien, internetin, kännyköiden ja digitv:n, yleistymisen myötä terveydenhuollon toimijat ovat aidosti alkaneet miettiä teknologian laajempaa soveltamista omissa työympäristöissään. Haasteena on kuitenkin edelleen teknologian mahdollistamien uusien toimintatapojen hyväksyntä ja se, ovatko uudet toimintatavat tehokkaampia ja parempia? Tutkimus- ja kehityskohteita on edelleen riittävästi. Ohjelma on ollut mukana virittämässä keskustelua hyvinvointisektorin uusien toimintatapojen tarpeellisuudesta, ja ohjelman viestinnässä on pyritty vaikuttamaan kotimarkkinoiden kehittymiseen. Nämä haasteet ovat edelleen olemassa ja tätä työtä joudutaan jatkamaan. Ohjelman aikana on tunnistettu, että samankaltainen kehitys on käynnissä myös muualla Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Mahdollisuuksia iwell-ohjelman osaltaan herättelemällä toimialalla siis on. Tarvitaan vain sitkeää työtä ja pitkäjänteistä panostamista. Kehitystyö jatkuu Yrityksille hyvinvointisektorin kehittyminen on mahdollisuus. Terveydenhuollon ja sosiaalisektorin toiminnan kehittäminen on kuitenkin toimialan ja sen toimijoiden ensisijainen tehtävä. Tekesin ohjelmilla on rooli kehitysmahdollisuuksien esille nostamisessa sekä yritysten kehitystoiminnan ja alan tutkimustoiminnan edistämisessä. Tekes on panostamassa merkittävästi tälle sektorille myös tulevaisuudessa. Juuri käynnistynyt FinnWell-teknologiaohjelma painottuu iwellohjelmaa enemmän terveydenhuollon järjestelmiin. Ohjelma hakee uusien yhteisrahoitusmallien avulla keinoja hyvien menetelmien pilotointiin julkisella sektorilla. 2

10 Itsenäisen suoriutumisen ja kotihoidon osalta FinnWell-ohjelma tulee kehittämään tuotteita erityisesti kotihoidon tukemiseen. Perusterveydenhoito tulee toimimaan yhä enemmän kotiympäristössä ja yhä lähempänä kotona olevaa asiakasta. Ikääntymisen ennustetaan tuottavan ongelmia hyvinvointivaltioiden kansantalouksille kaikkialla maailmassa. Tähän markkinaan ja näihin ongelmiin on tartuttava. iwell on ollut osaltaan siihen aktivoimassa, FinnWell tulee isona ja laajana ohjelmana pureutumaan ja suuntaamaan siihen aktiviteetteja vielä voimakkaammin. Haaste on suuri, samoin mahdollisuudet! Liikuntatuotteille ja kuluttajien vapaa-ajan hyvinvointituotteille on Tekesissä valmisteilla uusi vapaa-ajan ja elämysteollisuuden ohjelma, joka mahdollisesti käynnistyy vuoden 2005 alussa. iwell-ohjelman perintöä liikunnan sovellusten ja tuotteiden osalta näyttäisi olevan siirtymässä siihen. Hyvinvointi- ja terveyssektori on haasteellinen markkina. Uskon kuitenkin, että teknologinen osaaminen, liiketoiminnan kehittyminen ja kotimarkkinoilla tapahtuva yhteistyö siivittävät hyvinvointitoimialan yrityksiä eteenpäin myös globaaleilla markkinoilla. Markkinat ovat valtavat, ikääntyminen tulee muuttamaan maailmaa, kuluttajat kiinnostuvat yhä enemmän omasta terveydestään ja panostavat voimakkaasti hyvään oloon. Hyvinvointitoimialalla on meneillään trendien muuttuminen ja uusien markkinoiden avautuminen, tällaisessa murroksessa piilee aina myös menestyksen mahdollisuus. Kalevi Virta IWELL-ohjelmapäällikkö Teknologiaohjelmien keskeisiä tavoitteita on kehittää tuotteita kansainvälisille markkinoille. Tähän tehtävään panostettiin myös iwell-ohjelmassa. Japaniin kohdistuvassa Sendai-hankkeessa syntyi uusi yhteistyöyritys. Tällaisia uusia avauksia tarvitaan lisää. Niiden syntymiseksi täytyy lisätä yritystemme ja tutkijoidemme kansainvälistä kanssakäymistä ja kansainvälisten markkinoiden tuntemusta. 3

11 2 Teknologiaohjelman tausta iwell-ohjelma valmisteltiin vuoden 1999 aikana. Valmistelu pohjautui VTT:n tutkimusprofessori Niilo Saranummen esiselvitykseen Hyvinvointija terveysalan teknologia- ja palvelutuotteet. Esiselvitys julkaistiin myöhemmin Tekesin teknologiakatsauksena 103/2001. Esiselvityksen ja valmistelun pohjalta Tekesin hallitus käynnisti iwell-ohjelman vuoden 2000 alussa. Ohjelmatoiminta käynnistyi laajemmin huhtikuussa Ohjelman käynnistyessä tunnistettiin yhteiskunnassa ja toimialueessa seuraavat ohjelman kannalta merkittäviksi kehitystrendit: hyvinvointivaltion säilyttämisen haasteet, tietoyhteiskunnan kehittyminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon murros. Tietoyhteiskunnan ja -teknologian kehittyminen Tietoyhteiskunnassa kansalaisen rooli aktiivisena toimijana korostuu. Tietotekniikka mahdollistaa uudenlaisia informaation hankinta-, asiointija palveluprosesseja. Ohjelman valmisteluvaiheessa tunnistettiin selvä kehitysprosessi, jossa tietoyhteiskuntateknologiat, markkinat ja sovellukset konvergoituivat ja yhdentyivät. Palveluntuotannossa nähtiin syntyvän uusia mahdollisuuksia kehittää palveluketjun toimintaa ja reagointikykyä tietotekniikkaa hyödyntäen. Tärkeäksi kehitystrendiksi tunnistettiin myös teknologian lisääntyminen kaikkialla ympäristössä. Visio oli näkymättömästi älykkäiden ympäristöjen syntyminen (ambient intelligence environments). Hyvinvointivaltion säilyminen Ohjelman käynnistyessä oli jo yleisesti tunnistettu, että hyvinvointipalveluiden järjestäminen tulee yhä ongelmallisemmaksi erityisesti OECDmaissa. Yksi tärkeimmistä muutostekijöistä on väestön ikääntymisen vaikutus palvelutarpeeseen. Lisäksi hyvinvointipalvelut ovat työvoimavaltaisia, palvelurakenteet ovat jäykkiä ja ne kehittyvät hitaasti. Ohjelman valmisteluprosessi päätyi aikanaan johtopäätökseen: Hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää voidaan pienentää. Tämä edellyttää, että väestön terveydentilaa ja itsenäisen suoriutumisen edellytyksiä parannetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon murros Ohjelman käynnistyessä tunnistettiin, että toimiala on ison murrosvaiheen edessä. Ohjelman kannalta erityisen merkittäväksi tekijäksi todettiin kansalaisen roolin muutos. Nähtiin, että kansalaisen vastuu omasta terveydestä ja sen ylläpidosta muodostuu keskeiseksi kysymykseksi. Kansalaisen oman terveyden hallinta nousikin tämän trendin tarkastelun myötä ohjelmaan vahvaksi sisällöksi. Tarkastelussa todettiin, että hyvinvointiyhteiskunta siirtää vastuuta terveyden ylläpidosta kansalaiselle pois julkisin varoin ylläpidetyn terveydenhuoltojärjestelmän vastuulta. Täten yhteiskunnan rooliksi tulee tukea, informoida ja antaa apua sairauksien hoidossa ja hallinnassa. Vas- 4

12 tuu omasta hyvinvoinnista siirtyy yhä enemmän kansalaiselle itselleen. Ohjelman valmisteluvaiheessa todettiin, että tämä trendi johtaa erikoissairaanhoidon yhä suurempaan erikoistumiseen, perusterveydenhuollon ja kotihoidon vahvistumiseen ja kansalaisen aseman korostumiseen. Teknologisina ratkaisuina trendin nähtiin edistävän etäkonsultaatioratkaisujen, organisaatioiden välisten tietojärjestelmien ja järjestelmäintegraation kehittämistä. Perusterveydenhuollon roolin vahvistumisen puolestaan nähtiin johtavan ammattilaisia ja kansalaisia linkittävän tekniikan sekä itsenäistä suoriutumista ja kotihoitoa tukevien ratkaisujen kehittymiseen. Terveydenhuollon murroksessa tunnistettiin myös tapahtuvan sisällöllistä laajentumista. Ennaltaehkäisevä toiminta, terveyden ylläpito ja sen edistäminen tulevat entistä keskeisempään asemaan. Tietotekniikan mahdollistama tiedon saatavuus muuttaa myös kansalaisen entistä tietoisemmaksi omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä kysymyksistä. Tämä kansalaisten tiedon lisääntyminen ja heidän aktiivisuutensa kasvamisen myötä tapahtuva voimaantuminen johtaa tarpeeseen saada tuotteita, jotka tukeva omaehtoista terveydestä huolehtimista. Se johtaa myös lisääntyvään yhteydenpitotarpeeseen terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten välillä. Ohjelman käynnistyessä asetettiin tavoitteeksi myös tukea kotimarkkinoiden kehittymistä. Julkisen sektorin dominoiva rooli palvelujen tuotannossa nähtiin esteeksi uusien innovaatioiden syntymiselle. Ohjelman toivottiin yhdessä muiden toimialan vaikuttajien kanssa edistävän yksityisen palvelutuotannon kehittymistä ja siten synnyttävän tarvetta ja referenssialustoja uusille tuotteille ja palveluinnovaatioille. Valmistelun aikana nojauduttiin erityisesti ns. hyvinvointiklusteriin ja makropilotin mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Väestörakenteen muutos tunnistettiin ohjelman kannalta merkittäväksi tulevaisuutta muuttavaksi tekijäksi. Yhtenä tarkastelun lähtökohtana käytettiin ihmisen ns. neljän iän viitekehystä: 1. ikä: lapsuus, sosiaalistuminen, koulutus 2. ikä: kypsyminen, aktiivi työikä, urakehitys 3. ikä: itsenäisyys ja itsensä toteuttaminen, aktiivi senioriteetti 4. ikä: riippuvaisuus palveluista ja kuolema. Ohjelman kannalta erityisen mielenkiintoisiksi kohteiksi nähtiin toisen ja kolmannen iän aikainen terveyden ylläpito ja sairauksien ehkäisy. Myös kolmannen ikävaiheen kuluttajissa tulevaisuudessa tapahtuva muutos aktiiveiksi senioreiksi luo potentiaalia uusille, terveyden ylläpitoa ja itsenäistä suoriutumista tukeville tuotteille. Ohjelman tavoitteiden asettelussa otettiin keskeiseksi kansalaisen näkökulma. Painopisteeksi muodostui myös tähän ikäkausitarkasteluun nojautuen omaehtoiseen terveyden ylläpitoon ja seurantaan liittyvät sovellukset sekä itsenäisen elämisen ja itsenäisen suoriutumisen tukemisen sovellukset ja kotihoito. Keskipisteessä on kansalainen ja se, miten hän voi huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä suoriutua itsenäisesti teknologia- ja palvelutuotteita hyödyntäen. Omaehtoinen terveyden ylläpito ja seuranta. Kohderyhmänä ovat työelämässä olevat ja työelämästä eläkkeelle siirtyneet kansalaiset, jotka panostavat oman terveytensä ylläpitoon ja seurantaan. Tavoitteena on tukea kansalaisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koko elinkaaren ajan. Tuote- ja palvelukonsepteja ovat mm. kuntoilu, lifestyles, fitness, omien terveystietojen seuranta ja henkilökohtaiset terveyspalvelut (ehealth). 5

13 Langattomat ratkaisut tukevat liikkuvaa kansalaista (mhealth) ja työelämän hyvinvointiin tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota (corporate wellness). Seurattavia terveyden mittareita ovat mm. syke, kalorinkulutus, paino, verenpaine, kolesteroli, sydämen toiminta ja lihaskunto. Itsenäinen eläminen, joka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kroonisten sairauksien (mm. diabetes, astma) hallinta, hoidon välineet ja palvelut. Tavoitteena on sairauden omatoiminen hoito, mikä sallii täysipainoisen elämän. Kansalaiset kustantavat palvelut pääasiassa itse, mutta yhteiskunta tulee tulevaisuudessa osallistumaan korvauksiin. Pitkäaikaisten sairauksien hallinta tuo yhteiskunnalle huomattavat terveydenhuollon säästöt. Tuote- ja palvelukonsepteja ovat mm. monitorointilaitteet ja -palvelut, sähköinen asiointi ja henkilökohtaiset virtuaaliset terveyspalvelut. Ikääntymisen tai vammaisuuden mukanaan tuomien rajoitusten kompensointi. Tavoitteena itsenäinen ja turvallinen elämä omassa kodissa laitoshoidon sijaan. Itsenäistä asumista tukee myös rakennettu ympäristö ja sen suunnittelu, kuten esteettömyys, valaistus, tunnistimet, turvallisuus ja kodin apuvälineet. Tuoteja palvelukonsepteja ovat mm. langattomat monitorointi-, viestintä- ja multimedialaitteet sekä erilaiset kotiin tarjottavat palvelut. Suorituskyvyn palauttaminen niissä tapauksissa, joissa sairauden tai vamman vuoksi suorituskyky on alentunut. Tavoitteena nopea kuntoutuminen ja palautuminen työelämään tai omaan asuinympäristöön. Kotihoito. Kuntoutus ja sairauden hoitaminen kotioloissa. Laitoshoitoaikojen lyhentäminen järjestämällä laadukas ja turvallinen hoitoympäristö kotiolosuhteissa. Kaikki palvelut kohdistuvat kansalaiseen ja kotiin, unohtamatta vapaa-aikaa ja työympäristöä. Palveluita ja teknologiaa ei tule kuitenkaan nähdä alistetun, yksinkertaisen kansalaisen näkökulmasta, vaan omaehtoisen, itsenäisen yksilön näkökulmasta. Kehitettävien tuotteiden ja palveluiden tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä niin, että saamme aikaan kustannussäästöjä sekä yhteiskunnalle että kansalaiselle itselleen. 6

14 3 Ohjelmalle asetetut tavoitteet Strategisena tavoitteena oli erityisesti kasvuedellytysten kehittäminen panostamalla seuraaviin osa-alueisiin: 1. Vientikykyisten teknologia- ja palvelutuotteiden kehittämisprojektit ja yhteistyöverkostojen kehittäminen kansainvälistymisen tueksi valituilla painopistealueilla 2. Suomen teknologisten vahvuuksien hyödyntäminen 3. Kotimarkkinoiden kehittäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon murroksen hyödyntäminen. Vientikykyisten teknologia- ja palvelutuotteiden kehittäminen Tavoitteeksi asetettiin yhteistyöverkostojen ja -mallien kehittäminen kansainvälistymisen tueksi ja toimintamallien löytäminen koko innovaatioketjun kattamiseksi ideasta kansainväliseksi tuotteeksi. Liiketoimintaa ja projekteja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kaikki liiketoiminnan keskeiset osat, kuten asiakassegmentti, tuotteet, markkinointi ja kansainvälistyminen, on otettu huomioon. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa löytää projekteja, joissa voidaan rakentaa liiketoimintakokonaisuutta. Mukaan tulevia yhteistyötahoiksi olivat mm.: Sitra/yritysrahoitus Veturiyritykset: operaattorit ja isot toimialan kansainvälistyneet toimijat Finpro: Kansainvälistymispalvelut. Suomen teknologisten vahvuuksien hyödyntäminen Tavoitteena ohjelmalle asetettiin Suomen teknologisten vahvuuksien hyödyntäminen ja tähän nojaavien sovellusten kehittäminen. Tavoitteena oli aktivoida sellaisten tuotteiden syntymistä, jotka ovat edelläkävijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Olemassa oleviksi hyödynnettäviksi teknologioiksi ja osaamisalueiksi tunnistettiin mm.: Langaton tiedonsiirto (IR, RF, BlueTooth) Sähköinen asiointi ja Internet-palvelutuotteet (virtuaaliklinikat, ehealth) Tulevaisuuden matkapuhelimet (WAP, UMTS, langaton Internet) Tietosuoja ja tietoturva Käytettävyys. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin: Jo kehitettyjen tai kehitteillä olevien teknologiste ratkaisujen hyödyntäminen tuotekokonaisuuksien ja palveluiden luomisessa. Kotimarkkinoiden kehittäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon murroksen hyödyntäminen Tavoitteena oli yhteistyössä eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa kehittää kotimarkkinoita niin, että uuden liiketoiminnan syntyminen tulee mahdolliseksi. Palvelutuotannon rakenteesta ohjelmaa valmisteltaessa todettiin: Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat itse valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka lain mukaisesti niillä ei ole tätä velvoitetta. Palveluiden ulkoistaminen ja palveluiden ostaminen yksityissektorilta on ollut pienimuotoista. Satakunnan Makropilotin käynnistäminen on osoitus, että tähän ongelmaan ollaan kiinnittämässä huomiota ja toiminnan muutoksiin tullaan panostamaan. Ohjelman yhteydet hyvinvointiklusterin toimijoihin ovat keskeisellä sijalla. Hyvinvointiklusteritoiminnan tarkoituksena on verkottaa alan toimijoita ja luoda uusia yhteyksiä ja synergiaa toimi- 7

15 joiden välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukyvyn kehittäminen. Toimivat kotimarkkinat nähtiin yritystoiminnan kannalta perusedellytykseksi. Ratkaisut on helpointa kehittää, testata ja pilotoida yhdessä suomalaisten käyttäjien kanssa. Kotimarkkinoilla referenssit nähtiin kansainvälistymisen mahdollistajaksi. Ohjelman valmistelussa todettiin tärkeäksi tukea yhteistyömallien syntymistä yritysten, palveluntuottajien ja viranomaisten välille. STM ja kunnat nähtiin tässä yhteistyössä keskeisiksi toimijoiksi. PUHEENVUORO Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, kauppa- ja teollisuusministeriö AUTOKATSASTUKSESTA OPPIA Hyvinvointialan teknologiayritysten piirissä tunnetaan kipeänä se tosiasia, että julkinen terveydenhuolto on hidas uudistumaan ja muuttamaan käytäntöjään. Se tarkoittaa, että myös alan teknologisten innovaatioiden käyttöönotto on hidasta. Vaikka Suomi yleisesti ottaen on yksi teknologian käytön edelläkävijämaita, terveydenhuollon teknologioiden hyödyntämisessä olemme 5 10 vuotta jäljessä maita, joiden kanssa muuten olemme teknologisesti vähintään tasavertaisia. Kyse ei ole siitä, että alan tuotekehitykseen ei panostettaisi. Esimerkiksi ehealthia on kyllä kehitetty, mutta tuotteita ja yritystoimintaa syntyy panostukseen nähden aivan liian vähän. Yksi syy tilanteeseen on kilpailun puuttuminen. Terveydenhuoltoa on kyllä viime vuosina yritetty avata kilpailulle, mutta asia on edennyt hitaasti. Toimialan kannalta se on tavallaan ymmärrettävää, sillä terveyspalveluiden tuotanto on ollut laadultaan hyvää. Kun mitään suurempaa kriisiä ei ole ollut, miksi lähteä pohtimaan jotakin kilpailuttamista, joka selvästi on monimutkainen asia? Sanotaan, että tulevaisuutta ei voi tietää, mutta vuoden 2030 tilanteen tiedämme riittävän tarkasti. Kun eläkeläisiä nyt on 0,8 miljoona, heidän määränsä nousee muutamassa vuosikymmenessä 1,4 miljoonaan. Jos sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tehdä mitään rakenteellisia uudistuksia, tarvitsemme vuonna 2030 alalle niin paljon työntekijöitä, että meidän pitäisi lakkauttaa noin viisi Suomen Nokian kokoista yritystä ja siirtää niiden koko henkilökunta hoitoalalle. Muuten emme voi tuottaa lakisääteisiä palveluita. Jos pysymme nykyisten rakenteiden varassa, terveydenhuollon palvelujärjestelmämme ajautuu kriisiin. Jotta niin ei kävisi, tarvitaan uusia toimintatapoja ja teknologiaa hyödyntäviä vaihtoehtoisia palveluiden tuotantomalleja. Markkinavoimien hyödyntäminen kilpailuttamisen avulla on yksi tapa uudistaa järjestelmää ja tehostaa toimintaa. Kilpailu ei siis ole itseisarvo tai yhteiskunnallinen muoti-ilmiö vaan välttämättömyys. Kun palveluita tuotteistetaan ja kilpailutetaan, opitaan kiinnittämään huomio olennaiseen ja siihen, mitä saadaan aikaan ja mitä se maksaa. Selvitysten mukaan terveys- ja hyvinvointialalla korostuu tulevaisuudessa yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys. Kilpailu korostaa juuri näitä samoja arvoja, koska kilpailutilanteessa asiakas voi äänestää jaloillaan, jos palvelu ei tyydytä ja vaihtoehtoja on. Loistava esimerkki kilpailuttamisen tervehdyttävästä vaikutuksesta on autokatsastus. Ennen menimme katsastukseen nöyrinä ja tulimme pois nöyryytettyinä. Nyt menemme sinne asiakkaina. Sama voidaan saada aikaan myös muilla yhteiskunnan lohkoilla aidon kilpailun kautta. Terveys- ja hoitoalan kilpailuttamisen yhteydessä nousee usein esiin kysymys laadusta. Sanotaan, että palveluita ei voi kilpailuttaa, koska nii- 8

16 den laadusta ei voida olla varmoja. Väite on omituinen. Mihin perustuu sellainen olettamus, että yksityinen toimija tuottaa huonompaa laatua kuin julkinen? Eikö pikemminkin yksityisen ole pakko tuottaa hyvää laatua. Muutenhan se ei menesty kilpailussa eikä saa asiakkaita. Väite pitää sisällään myös sellaisen ajatuksen, että terveyspalveluita voivat toteuttaa hyvin vain virkamiehet. Ikään kuin virkasuhde olisi laadun tae. Kilpailuttaminen ei ole synonyymi yksityistämiselle. Vielä vähemmän se on synonyymi jollekin amerikkalaistyylisen vakuutusjärjestelmän käyttöönotolle. Terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja rahoitus on edelleen syytä pitää pääosin julkisen sektorin vastuulla. Mutta kaikkea, mikä julkisen sektorin on pakko järjestää sen ei ole pakko itse tuottaa. Palveluita voidaan myös ostaa silloin, kun se on tehokkaampaa. 9

17 4 Teknologiaohjelman toteutus Ohjelma käynnistyi keväällä Ohjelman budjetiksi arvioitiin 42 miljoonaa euroa. Sisäisesti Tekes rahoitusta allokoitiin tieto- ja viestintätekniikan, rakentamisen sekä tuotteet ja materiaalit teknologia-alueilta. Selkeä painopiste oli tietotekniikan alueella, josta tuli myös Tekeskoordinaattori. Ohjelman tueksi perustettiin johtoryhmä ja ohjelmalle valittiin ulkoinen ohjelmapäällikkö. Ohjelmapäällikkönä toimi koko ohjelman ajan Kalevi Virta, Navicre Oy:stä. Johtoryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Ilkka Heikkilä, Polar Electro Oy Jäsenet Ralf Ekebom, STM Hannu Hanhijärvi, Sitra, (varajäsen Ilmo Parvinen, Sitra ) Jukka Hanni, Well-Being Solutions Oy Kristiina Hautakangas, Engel Hoivapalvelut Oy Markku Jokela, Tekes Hannu Hämäläinen, Stakes Matti Myllymäki, IST Securities International Oy Niilo Saranummi, VTT Tietotekniikka Eero Silvennoinen, Tekes Tekes-ohjelmakoordinaattorit Antti Hovi Harri Puurunen Outi Aalto-Wahlsted Pentti Nummi Johtoryhmän sihteeri Ohjelmapäällikkö Kalevi Virta, Navicre Oy Johtoryhmä kokoontui keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Se linjasi ohjelman toimintaa antamalla Tekes-käsittelyyn lausunnot tutkimushankkeiden soveltuvuudesta ohjelmaan sekä ohjaamalla ohjelman painopisteiden aktiviteetteja. Johtoryhmällä oli keskeinen rooli erityisesti ohjelmapäällikön toiminnan tukemisessa ja ohjaamisessa. PUHEENVUORO Johtoryhmän jäsen, Projektipäällikkö Ralf Ekebom, STM VIRHEISTÄ OPIKSI Kokonaisvaltaisen tietotekniikka-arkkitehtuurin käyttöönotto on ollut terveydenhuollossa tavoitteena jo kymmenisen vuotta, mutta tie suunnitelmista käyttöönottoon on ollut huomattavasti luultua vaivalloisempi. Kriittisimmät sanovat, että Suomessa on ideologista vastarintaa tai muuten vain haluttomuutta vanhojen toimintamallien muuttamista kohtaan. Kritiikille kieltämättä on sijaa, mutta haluttomuuden tai vastustuksen syyksi tilannetta ei pidä panna. Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan keskuudessa tehdyt kyselyt kertovat selvästi, että myyttinen käsitys vastarinnasta tekniikkaa kohtaan ei pidä paikkaansa. Uusia toimintatapoja ei vastusteta, jos ne helpottavat työtä. Sitä kuitenkin pelätään, että uusi tekniikka ei helpotakaan nykyisten tehtävien suorittamista, vaan tuo mukanaan uusia rasitteita. Se on ihan terve asenne. Myös lähihistoria osoittaa, että tekniikkaa ei pelätä. Kun katsotaan sairaalatoimintaa runsas vuosikymmen taaksepäin, moni asia on muuttunut radikaalisti nimen omaan uuden tekniikan ja uusien toimintatapojen ansioista. Esimerkiksi lyhytjälkihoitoinen kirurgia on lyhentänyt potilaan sairaalassaoloaikaa merkittävästi ja sisätautien diagnostiikan laatua on parannettu ottamalla käyttöön videotekniikka tähystyksissä. 10

18 Tekniikkaa sinänsä ei siis hyljeksitä. Mutta järjestelmän rakenteiden ja toimintamallien muuttaminen tietotekniikan avulla on todella monimutkainen asia, jossa tarvitaan paitsi terveydenhuollon henkilökuntaa ja insinöörejä, myös hallintohenkilökuntaa ja juristeja. Tuloksiin pääseminen ottaa aikansa. Hätäisimmät sanovat, että teknologia on olemassa, se pitäisi nyt vain ottaa käyttöön ja integroida työprosesseihin. Mutta teknologia on olemassa vain osajärjestelminä ja osatoteutuksina. Kokonaisjärjestelmää ei vielä ole. Sitä ei kukaan myy eikä sitä vielä ole kukaan osannut panna kokoon. Hanketta hidastaa sekin, että järjestelmä täytyisi rakentaa kansallisesti yhteensopivalla tavalla ja lainsäädäntöä kunnioittaen. Asia koskettaa monia tahoja, muun muassa perinteisesti hyvin itsenäisiä kuntia, joiden talous muutenkin on tiukoilla. Vanha ei muutu uudeksi, vaan uusi tekniikka otetaan käyttöön vanhassa järjestelmässä. Vaikka odotusarvo on, että toimintatavat muuttuvat ja tehostuvat, on kohtuutonta odottaa, että vanha muuttuu saman tien, kun uusi tekniikka tulee. Palvelujärjestelmä ja tekniikka vaikuttavat toisiinsa ja palvelut tehostuvat asteittain. Jossakin vaiheessa ollaan sitten siinä tilanteessa, että teknologia on järjestelmässä kokonaisvaltaisesti ja järjestelmä on rakennettu uuteen asentoon. Mutta se kestää vielä vähintään muutaman vuoden. En kuitenkaan usko, että olisimme kehityksessä muita maita jäljessä. Kyllä Suomi myös terveydenhuollon puolella tulee olemaan ensimmäisiä maita, joissa päästään tietojärjestelmäarkkitehtuureissa kokonaisvaltaisiin kansallisiin toteutuksiin. Kuten jo totesin, terveydenhuoltojärjestelmään kohdistetulle kritiikillekin on perusteita. Mutta arvostella voidaan myös tekniikkaa kehittäviä yrityksiä. Ne eivät ole aina olleet kovin herkkäkorvaisia sille, mitä strategisia kehittämislinjauksia on tehty järjestelmien yhtenäistämiseksi. On ehkä ollut helpompi strategia pitää kiinni omista reviireistään ja järjestelmistään jo saatujen asiakkuuksien suojaamiseksi. Aikaa ja resursseja on varmasti tuhlattu sillä, että palvelujärjestelmä, tekniikkaa kehittävät yritykset ja eri hallinnonalojen viranomaiset eivät ole keskustelleet riittävästi keskenään. Mutta menneistä virheistä on myös otettu opiksi. Tulevaisuudessa yhteistyö on tiiviimpää ja yksi sen foorumi on iwell-ohjelman perustalta ponnistava uusi FinnWell-ohjelma. 11

19 5 Painopistealueet Ohjelmalle määriteltiin sen käynnistyessä kaksi selkeää painopistealuetta: oman terveyden seuranta ja ylläpito sekä itsenäinen eläminen ja asuminen. Ohjelman edetessä painopistealueet tarkentuivat seuraaviksi viideksi ohjelman aihe-alueeksi: 1 Kotipalvelut ja -hoito, ehealth, terveyden seuranta 2 Rakennettu ja älykäs ympäristö, kotiautomaatio 3 Työhyvinvointi, henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen 4 Liikunta ja fitness 5 Teknologian hyödyntäminen, teemahankkeet ja ohjeistukset. Kotipalvelut ja -hoito, ehealth, terveyden edistäminen Tämä aihealue oli ohjelman laajin. Se kattoi ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukemiseen tarkoitetut teknologiset apuvälineet, kotisairaanhoidon, sähköiset terveyteen liittyvät ratkaisut, terveyteen liittyvät informaatiopalvelut sekä kodin ja terveydenhoidon yksiköiden väliset tiedonsiirtoon ja kommunikaatioon liittyvät ratkaisut. Tunnusomaisia yrityshankkeita olivat esimerkiksi: Hoiva-alan etätyöjärjestelmä, Handwise Oy Care kotisairaanhoidon järjestelmä, Mawell Oy Mobivo ajonhallintajärjestelmä, Etelä-Suomen Autotalo Oy Integroitu sähköinen resepti, Duodecim Oy. Tunnusomaisia tutkimushankkeita olivat: Kotiautomaatiota hyödyntävä kotana selviytymisen etätukijärjestelmä, TKK, Automaatiotekniikan laboratorio Älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille, Oulun yliopisto, Tietokonetekniikan laboratorio Virkistystä ja palveluja ikäihmiset kohtaavat netissä, TKK, Tietoliikennelaboratorio. PUHEENVUORO Toimitusjohtaja Arvo Laitinen, Audio Riders Oy KOVA JUTTU Teknologinen tuote ei välttämättä synny teknisestä innovaatiosta. Me Audio Ridersissa esimerkiksi ryhdyimme suunnittelemaan äänipalvelu Sävelsirkkua, koska olimme aikaisemmassa liiketoiminnassa perehtyneet äänen käyttöön, sen digitaaliseen käsittelyyn ja siihen, miten ääni vaikuttaa ihmisiin. Siitä tietämyksestä syntyi sitten uusi tuote. Aikaisemmassa yritystoiminnassa olimme myös oppineet sen, mitä yrittämisen kujanjuoksu on. Siitä huolimatta lähdimme soitellen sotaan ja ajattelimme, että kun tuote on näin hieno, niin se menestyy varmasti. Ei pitänyt aivan paikkaansa! Uuden teknologisen tuotteemme teknologiakaan ei lopulta ollut niin hyvä kuin luulimme. Laboratoriossa kaikki toimi kyllä hyvin, mutta kenttäoloissa tuli häiriöitä, joita aiheuttivat muun muassa palvelutalojen hissit. Aluksi olimme tietenkin innoissamme uudesta tuotteesta ja innokkuus heijastui myyntityöhön. Mutta toimialan tuntemusta olisi pitänyt olla enemmän. Menimme asiakkaan luo liikaa tekniikka edellä ja siitä seurasi jonkinasteinen toimintakulttuurien yhteentörmäys. Tekniikka on kuitenkin vain apuväline. Asiakkaalle on tärkeämpää, miten se vaikuttaa hänen toimintaansa. Se olisi pitänyt osata perustella paremmin, eikä siinä onnistu, jos ei tiedä, miten asiakkaan yksikkö toimii, miten sen arki muotoutuu ja miten siellä päätöksiä tehdään. Tuote meni siis uusiksi. Nyt se on entistä paljon parempi ja luotettavampi. Viimeisimmässä versiossa tietokone on häivytetty käyttäjän silmistä 12

20 kokonaan pois, kaiuttimen sisälle, ja sisältöä voidaan tuottaa ja säätää langattomasti. Ja kaiken tämän teimme ensimmäisiä versioita paljon pienemmillä kustannuksilla. Olemme myös oppineet ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja toimialan ehtoja paremmin. Nyt me alamme olla hyväksytty toimija, osa hoitoalaa. Huomaa myös selvästi, että meitä kuunnellaan. Nyt osaamme enemmän asiakkaamme liiketoiminnasta ja voimme aidosti olla esimerkiksi hoitajan ja hänen asiakkaansa kumppani. Nämä kokemukset ovat rikastuttaneet elämää. Matkan varrella on siis opittu paljon muutakin kuin tekniikkaa ja taloutta. Suurin tyydytys hyvinvointiteknologia-alan yrittäjyydestä ei tule niinkään siitä, että taseet olisivat paljon paremmat. Eivät ne onneksi punaisella ole, mutta eivät myöskään niin hyvät kuin voisivat olla jossakin konservatiivisemmassa bisneksessä. Suurin tyydytys on tullut siitä, kun on oppinut ymmärtämään ihmistä. Se on kova juttu. Moderni tietoyhteiskunta arvostaa tietoa ja tekniikkaa, vähemmän tunnetta, kulttuuria ja filosofiaa. Hyvinvoinnin synnyttäminen edellyttää kuitenkin laajempaa, kokonaisvaltaista näkemystä. Erityisesti juuri hyvinvointiteknologiaa suunnittelevien ja tuotteistavien pitäisi nähdä ja ymmärtää ihmistä, ei pelkästään tekniikkaa. Saksassa pienikin yritys voi menestyä hyvin tekemällä kotimarkkinoille pientä teknistä nippeliä. Täällä se ei onnistu, markkinat ovat liian pienet. Meidän täytyy tehdä tulosta arvoketjuilla. Täällä asiakas haluaa ostaa tuotteen tai palvelun, joka toimii kokonaisuutena, ratkaisee jonkin ongelman tai tyydyttää jonkin tarpeen. Asiakas ei osta osaratkaisua, koska hän ei hyödy siitä. Esimerkiksi meidän kohdallamme se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy myydä osaamispalvelu, joka hyödyntää musiikkia ja ääniohjelmia. Pelkkä laite, jolla kuunteleminen on mahdollista, ei riitä. Ei vaikka se olisikin teknisesti innovatiivinen älykäs kaiutin. Täytyy olla myös sisältöä ja ratkaisuja, jotka muodostavat kokonaiskonseptin. Markkinoiden ja yritysten pienuus saattaa koitua meille pitkässä juoksussa eduksi, sillä se pakottaa tekemään suuria. Kokonaisratkaisut kiinnostavat myös kansainvälisesti. Parhaassa tapauksessa opimme tekemään arvoketjuja, joista syntyy kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita. Sekin on kova juttu. Rakennettu- ja älykäs ympäristö, kotiautomaatio Rakennetun ympäristön osalta ohjelman mielenkiinto kohdistui esteettömyyteen, senioriasumisen erityistarpeisiin sekä sosiaali- ja terveyssektorin toimintojen rakennuksille asettamiin erityisvaatimuksiin. Älykkään ympäristön osalta kotiympäristöä tutkittiin läheisesti tähän painopistealueeseen liittyen myös kentässä kotipalvelut ja -hoito. Tunnusomaisia yrityshankkeita olivat: ART-tukikaiteet, Väinö Korpinen Oy KJ-Seniorikoti tuotteen kehittäminen, KJ-Case Oy. Tunnusomaisia tutkimushankkeita olivat: ARVI asuntojen tutkimusmenetelmä, TKK, SOTERA Tulevaisuuden senioriasuminen, tutkimushankekokonaisuus, Oulun yliopisto, VTT, TKK-TAI. PUHEENVUORO Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, Ristijärvi VOI SEN AJATELLA TOISINKIN Tuoreiden lehtitietojen mukaan Suomen kunnat suhtautuvat varauksellisesti iäkkäisiin kuntaan muuttajiin. Kun omakin väestö ikääntyy nopeasti, uusia seniorikansalaisia ei kaivata, koska heidän hoitamisensa on niin suuri kustannusrasite. Mutta voi sen ajatella toisinkin! Ristijärven strategiaksi on valittu houkutella kuntaan uusia senioriasukkaita, ja Kajaanin seutukuntastrategiaan on kirjattu tavoite olla ylivoimainen senioriosaamisen alue vuonna Hulluja on monenlaisia? 13

21 Ristijärven valtuusto pohti vuoden verran, uskaltaako tällaiselle polulle lähteä. Pelättiin, että joudutaan naurunalaiseksi, kun muutenkin ikääntyvään kuntaan halutaan vielä lisää ikääntyviä. Esiselvityksiä tehtiin toinen vuosi, ja laskukone kävi kuumana. Numerot asettuivat vallan toisenlaiseen jonoon kuin mitä kunnissa yleisesti pelätään. Kuusikymppisenä kuntaan muuttavilla on edessään yleensä 10 15, jopa 20 vuotta aktiivisen elämän ja kuluttamisen aikaa. Se luo kysyntää ja taloudellista toimeliaisuutta elinkeinoelämän puolelle. Lisäksi seniorit tuovat kuntaan mukanaan verotuloja ja valtionosuuksia. Kaikkien ikääntyneiden hoidon ja hoivan tarve kasvaa voimakkaasti viimeisinä elinvuosina. Selvitysten mukaan kuitenkin vain noin 30 prosenttia heistä joutuu raskaan hoidon piiriin. Kun lasketaan yhteen vuoden taloudellinen hyöty ja vähennetään siitä viimeisten elinvuosien kustannukset, tulos on positiivinen. Hoito, raskaskaan, ei ole pelkästään kulu. Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on nimittäin palkkoja. Siis työtä, josta täällä Kainuussa on puutetta. Kun hoidon tarve kasvaa, ikääntyneet siis tuovat alueelle myös uusia hoitoalan työpaikkoja. Ja koska he käyttävät myös muita palveluita, he tuovat työpaikkoja elinkeinoelämän puolelle. Työpaikat tuovat kuntiin nuorempaa väkeä, joten senioriosaamisen strategia on itse asiassa myös keino monipuolistaa Kainuun ikärakennetta. Kuntien välinen kilpailu yrityksistä ja työpaikoista on kovaa. Miten Ristijärven tapainen pieni Kainuun kunta voisi pärjätä siinä kovilla teollisuuden ja huipputeknologian aloilla? Ei juuri mitenkään. Ei meillä ole tarjota mitään erityisen painavia syitä sille, että jonkin yrityksen kannattaisi ehdottomasti sijoittua Ristijärvelle. Eikä omalla paikkakunnalla synny mainittavasti uutta teollista toimintaa. Tässä valossa senioriosaaminen ei näytä ollenkaan huonolta ajatukselta. Emme ole luomassa ikääntyneiden nukkumalähiötä eikä senioriosaaminen tarkoita pelkästään ikääntyville suunnattuja palveluita. Tavoitteemme on, että saamme Kainuuseen myös senioreille suunnattavien tuotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaa ja aikaa myöten myös tuotantoa. Kun siis ei ole mitään syytä, miksi teollisuuden kannattaisi sijoittua Kainuuseen, olemme valinneet strategiaksi tehdä jotakin aivan muuta, jonka seurauksena syntyy syitä sijoittaa teollisuutta Kainuuseen. Näin me olemme sen ajatelleet, vähän toisin. Näitä ajatuksia on pyöritelty myös Tekesin kanssa. Olemme esimerkiksi mukana Tulevaisuuden senioriasuminen -hankkeessa, jossa haetaan uusia toimintamalleja ikääntyvien asumiselle kotonaan mahdollisimman pitkään. Työhyvinvointi, henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen Aihealue oli hyvin ajankohtainen yhteiskunnan toipuessa laman jättämistä jäljistä. Työhyvinvoinnin koettiin Suomessa olevan myös hyvin laaja-alainen, koska se kattaa niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin. Työntekijöiden ikääntyessä koettiin myös tärkeäksi työkykyä ylläpitävä toiminta. Erilaiset mittaamiseen ja kerätyn tiedon analysointiin liittyvät sovellukset olivat tyypillisiä tälle aihealueelle. Tyypillisiä yrityshankkeita olivat esimerkiksi: Mittaus- ja laatuauditointikonseptin teknologian ja infrastruktuurin kehittäminen selkä- ja niskakuntoutusta varten, DBC International Oy Personnel Balance -hankekokonaisuus, BPM Group Oy, OTM-keskus, Lyhytterapiainstituutti Oy, Työnäkö Pekka Palmu Oy Virtuaalinen terveysagentti, Firstbeat Technologies Oy. Tyypillisiä tutkimushankkeita olivat esimerkiksi: Työhyvinvointi ja tiedonhallinta yrityksissä, Työterveyslaitos, Työterveyshuolto-osasto Työuupumuksen itseseuranta ja stressinhallinta sykemittauksen avulla, Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. 14

22 PUHEENVUORO Toimitusjohtaja Tapani Tohka, BPM-Group Oy MINUSTA TUNTUU, ETTÄ TÄMÄ MENEE OHI KUUKAUDESSA EHKÄ Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat suurin syy työpoissaoloihin, mutta vaivojen arviointi ja mittaaminen on vaikeaa, samoin hoitojen vaikuttavuuden mittaaminen. Kun 1980-luvun lopulla kävit viiden eri lääkärin tai terapeutin vastaanotolla, sait viisi erilaista diagnoosia. Fysioterapiapalveluita tarjoavalle yritykselle jollainen oma yrityksemme alunperin oli tilanne oli tietenkin ikävä. Olisi tarvittu mittareita, ja kun sellaisia ei ollut, perustimme vanhan rinnalle uuden yrityksen, ryhdyimme kehittämään mittausjärjestelmiä, suunnittelemaan niihin liittyviä ohjelmistoja ja hankkimaan mittalaitteita. Teknologisen osaamisen hankimme ja kehitimme verkostumisen avulla. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, verkostossamme on teknologiatoimittajia, palveluntuottajia sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksia. Varsinainen vallankumous on kuitenkin ollut Internet ja tietoverkot. Kun ohjelmistot ovat palvelimella, mittausjärjestelmät tulevat paljon laajempaan käyttöön, kun tietoa voidaan kerätä ja jakaa vaikka maailmanlaajuisesti. Ja mitä olemme saaneet aikaan? Kun tänään käyt viiden eri lääkärin vastaanotolla selkävaivojen takia, saat edelleen viisi erilaista diagnoosia! Mikä siis mättää? Ainakin se, että terveydenhuollon toimintamalli on vanhakantainen, autoritäärinen ja byrokraattinen. Teknologian hyödyntämiselle on kyllä viime vuosina asetettu suuria odotuksia, mutta tulokset ovat olleet huonoja. Muun muassa mittausjärjestelmien käyttöönotto etenee hitaasti. Yksi hidastava tekijä on se, että ansaintalogiikka on terveydenhuollossa jokseenkin tuntematon käsite. Tekniikan käyttöönotto säästäisi henkilöstökuluja, mutta erityisesti julkisen sektorin kustannuslaskenta poikkeaa yritysmaailman periaatteista. Näin tekniikka ei tietenkään näytä säästävän yhtään mitään, vaan tuovan pelkästään kustannuksia. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen kohdalla on rasitteena vielä se, että niiden tutkiminen ja hoitaminen on vaikea laji. Jos potilaalla on maha sekaisin tai ottaa pumpusta, ammattilaiset kyllä tietävät, mitä pitää tutkia ja tilanne selvitetään perinpohjin. Mutta jos selkä oikkuilee, ryhti on huono, lääkkeet tuovat tilapäistä apua, niin mitäpä tuosta! Koulutuksessakaan näiden ongelmien tutkimiseen ja hoitoon ei anneta riittävästi valmiuksia. Tilanne näyttää kyllä olevan muuttumassa siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskunta ja maksajat alkavat vaatia näyttöjä. Kun tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat vain lisääntymässä vähentyvän hyötyliikunnan ja istumatyön myötä, vakuutusyhtiöille ja KELA:lle ei enää riitä, että minusta tuntuu, että tämä menee ohi kuukaudessa ehkä. Pitää tietää! Maksajan kannalta erityisen tärkeää tietojärjestelmien kehittämisessä on se, että niiden avulla sairauksia pystytään ennustamaan ja niihin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Yrityksemme on kehittämässä yhdessä VTT:n kanssa maailman innovaationa hermoverkko-ohjelmistoa, joka yhdistää tietoverkkoon kerättyjä potilastietoja sairauksien hoitamisesta kerättyyn tietoon. Niiden perusteella verkko pystyy ennustamaan, kuinka todennäköistä sairastuminen johonkin tiettyyn sairauteen on. Kehittämistyö on tehty muun muassa iwellohjelman rahoittamana ja se kattaa tulevaisuudessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisäksi paljon muutakin, muun muassa vireyteen ja työkykyyn liittyvää tietoa ja ennusteita. Osa terveydenhuollon ammattilaisista ei näe tällaisessa kehittämistyössä mitään järkeä. Toivovat vain, että se menee ohi muutamassa vuodessa ehkä. Osa taas on suorastaan innoissaan. Se on hyvä merkki. Ehkä. 15

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni Taltioni Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi #Taltioni Painopiste Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen Potilastiedot Ennaltaehkäisy Akuutti hoito Jälkihoito Jotta yksilö voisi ottaa vastuuta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

-------- --~,.// ----...

-------- --~,.// ----... Digitaalisen viestinnän panostusalueet ~--- ( ' KAMU \ EP Kansallinen, Elektroninen multimedlaohjelma ) painoviestintä ~ ~ -------- --~,.// ----....~:::::::::::=::===--::--... Multimedian Terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset ovat erilaisia Yritys tarvitsee maksavia asiakkaita heti tai keskipitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot