LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN TUKEMINEN JA PELKOJEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKIRURGIASSA VANHEMPIEN ARVIOIMANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN TUKEMINEN JA PELKOJEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKIRURGIASSA VANHEMPIEN ARVIOIMANA"

Transkriptio

1 LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN TUKEMINEN JA PELKOJEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKIRURGIASSA VANHEMPIEN ARVIOIMANA Joensuu Helena & Karppi Sarita Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Joensuu, Helena & Karppi, Sarita. Leikki-ikäisen lapsen tukeminen ja pelkojen vähentäminen päiväkirurgiassa vanhempien arvioimana. Helsinki, kevät 2008, 77 s., 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus, Sairaanhoitaja (AMK) Tämän opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli selvittää leikki-ikäisen lapsen pelon kohteita ja ennakkotunteita päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevien lasten vanhempien kuvaamana. Toinen opinnäytetyön tarkoitus oli saada vanhemmilta tietoa miten heidän lastensa pelkoja voisi hoitohenkilökunnan toiminnalla tai toimenpiteillä vähentää. Kolmas tarkoitus oli selvittää millainen tieto auttaa vanhempaa lapsen tukemisessa. Selvitys kohdistui kurkku-, nenä- ja korvaerikoisalan päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tuleviin lasten vanhempiin. Selvityksen aineisto kerättiin syksyllä 2007 Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä. Hoitajat jakoivat kyselylomakkeita toimenpiteeseen tulevien 1 6-vuotiaiden lasten vanhemmille perheen saapuessa toimenpideyksikköön. Kyselylomake koostui taustakysymysten lisäksi yhdestä monivalintakysymyksestä sekä neljästä avoimesta kysymyksestä. Vastauksia saatiin yhteensä 21. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä keväällä Selvityksessä esiin tulleet yleisimmät vanhempien nimeämät 1 6-vuotiaiden lasten pelon kohteet olivat pistäminen, outo ja vieras ympäristö sekä ero vanhemmista. Yhdeksän vastaajaa ei ollut havainnut lapsellaan pelkoja. Yleisimmäksi ennakkotunteeksi oli nimetty jännitys. Muita nimettyjä ennakkotunteita olivat pelko, epävarmuus ja turvattomuus sekä positiivinen odotus. Selvityksen tulosten mukaan hoitajat voivat vähentää lapsen kokemia pelkoja luomalla ympäristöstä turvallisen, kohtaamalla lapsi ja tiedottamalla. Vanhemmat toivat esiin myös joitakin yksikön omiin käytäntöihin liittyviä seikkoja, kuten sairaalassaoloajan ja lapsen saattamisen leikkaussaliin. Vanhemmat kokivat tärkeäksi, että annettava tieto olisi konkreettista, realistista, selkeää ja yksityiskohtaista. Vastauksissa korostui päivän kulkuun liittyvä tiedontarve. Asiasanat: leikki-ikäiset, pelko, päiväkirurgia, perhekeskeisyys

3 ABSTRACT Joensuu, Helena and Karppi, Sarita Pre-school-children s fears of day- surgery from parents point of view. 77 p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Diaconal Nursing, Degree: Nurse. The objectives of this thesis were to explore the parents point of view on preschool-children s fears and feelings before day-surgery. We also studied the parents requirements on nursing and nurses in order to minimize children s fears and the kind of information parents needed at the day-surgery to support their children. This thesis was qualitative. Data was collected by using a questionnaire. The questionnaire was handed to the parents with a child in day-surgery. The questionnaire consisted of one multiple-choice question and four open-ended questions. The sample consisted of 21 parents with 1-6-year-old children. Data were collected in Kanta-Häme Central Hospital in the autumn The data was analyzed using the content analysis in the spring The results indicated that from parents perspective the most common fear among children involved injections, unusual environment and being separated from their parents. Nine of the parents had not noticed any fear in their child. According to parents, the most common feeling among children before surgery was anxiety. Other named feelings were fear, uncertainty, insecurity and positive waiting. The results showed that nurses could minimize children s fears in day-surgery by facing the children in specific ways, creating as safe and secure environment as possible and giving sufficient information to the family. Parents felt that the information should be clear, realistic, concrete and specific. The need for information on the day s events was highlighted in the answers. This suggests that parents need more support and information from the nursing staff on handling children s fears. Keywords: children, fear, day-surgery, family

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikkö Lapsen hoitopolku Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä Yhteistyökumppanuus OPINNÄYTETYÖN KESKEISET KÄSITTEET Leikki-ikäinen lapsi Perhe Pelko Sosiaalinen tukeminen LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN PELOT JA NIIDEN KEHITTYMINEN Lapsen ymmärrys pelkojen näkökulmasta Lapsen mielikuvitus pelkojen näkökulmasta Lapsen ajattelutapa pelkojen näkökulmasta Lapsen pelot päiväkirurgiassa LAPSEN JA PERHEEN HOITOTYÖ PÄIVÄKIRURGIASSA Lapsen hoitotyön periaatteet Perhekeskeisyys ja perhehoitotyö lapsen hoitotyössä Turvallisuus lapsen hoitotyössä Lapsi päiväkirurgisena potilaana Perheen osallistuminen lapsen hoitoon päiväkirurgiassa DIAKONIA Diakonian määritelmä Lapsidiakonia AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Pelkoihin liittyviä tutkimuksia Tiedontarpeeseen ja tukemiseen liittyviä tutkimuksia MENETELMÄN VALINNAN PERUSTEET AINEISTON HANKINTA Kohderyhmä...34

5 10.2 Kyselylomakkeen laatiminen Aineiston keruu AINEISTON ANALYSOINTI Sisällönanalyysi Analysointivaiheet TULOKSET Pelon kohteet Ennakkotunteet Hoitajien keinoja vähentää lapsen pelkoja Vanhemman tiedontarve lapsen tukemisessa Yhteenveto tuloksista LUOTETTAVUUS Kyselyn luotettavuus Sisällönanalyysin luotettavuus POHDINTA Tulosten pohdinta Eettinen pohdinta JOHTOPÄÄTÖKSET...62 LÄHTEET...64 LIITTEET Liite 1: Kyselylomake...68 Liite 2: Saatekirje vanhemmille...71 Liite 3: Hoitajien keinoja vähentää lapsen pelkoa Kaavio analysointivaiheista...72 Liite 5: Tutkimussuunnitelma...74

6 1 JOHDANTO Lasten erilaisten pelkojen huomioiminen ja ymmärtäminen on yksi hoitotyön haasteista. Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tuleva lapsi on yleensä perusterve eikä toimenpide liity vakavaan sairauteen. Aikuinen pystyy ymmärtämään syy-yhteyden tehtävään toimenpiteeseen ja myös sen hyötysuhteen. Leikkiikäisen lapsen ajattelutapa on kuitenkin vielä hyvin konkreettinen ja suoraviivainen (Toskala 1982, 50.) Hän ei välttämättä pysty käsittelemään hänelle tuntemattomia asioita tai käsitteitä oikein. Siksi on tärkeää osata tunnistaa lapsen pelon kohteet ja voimakkuus. On tärkeää osata kohdata lapsi lapsena. Ohjeiden antaminen ja toimenpiteestä kertominen tulee osata soveltaa lapsen kehityksen mukaisiksi. Valitsimme aiheemme siksi, että lasten pelot ovat haasteellinen alue päiväkirurgiassa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu lasten pelkoja lasten itsensä kuvaamana (mm. Pekkalin 2002) ja lasten kokemuksia päiväkirurgiassa (mm. Tepponen 1997) sekä lapsen valmistamista päiväkirurgiseen toimenpiteeseen vanhempien kokemana (mm. Finne & Holopainen 1991). Tutkittua tietoa kaivataan hoitohenkilökunnan ja perheiden välisestä toiminnasta sekä terveyttä että hyvinvointia edistävistä toimintatavoista (Lehto 2004, 13). Ajallisesti lyhyt päiväkirurginen hoitotapahtuma asettaa erityisvaatimuksia hoitohenkilökunnan osaamiselle kohdata lapsipotilas ja sen toiminnalle lapsen pelkojen vähentämiseksi. Lapsi saattaa pelätä mitä erilaisimpia asioita, jotka aikuiselle eivät tule mieleenkään. Pelon kohde voi olla muun muassa konkreettinen, tunnetasolla oleva tai epärealistinen, kuten pään leikkaaminen pois (Pekkalin 2002, 2). Keinot, joilla lasten pelkoja voitaisiin vähentää, ovat lähinnä hoitohenkilöstön omien kokemusten ja tuntojen varassa. Siksi haluamme tuoda hoitohenkilökunnalle tietoa lasten pelkojen minimoimiseksi päiväkirurgiassa. Vanhemmat ovat lastensa parhaita tuntijoita, ja siksi haluamme tuoda esille toimenpiteeseen tulevien lasten vanhempien näkökannan lastensa peloista ja

7 keinoista vähentää niitä. Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä lapsipotilas hoidetaan samassa yksikössä, kuin aikuispotilaat. Lapsipotilas aikuisten joukossa on aina hoitohenkilökunnalle haaste. Yksikössä, jossa lapsipotilaat hoidetaan aikuisten rinnalla, on haasteellista osata käyttää ja vaihtaa omaa käyttäytymismalliaan potilaiden vaihtuessa. Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä toteutetaan perhekeskeistä hoitotyötä osana lasten hoitotyötä, jonka he haluavat kehittyvän yhtenäisemmäksi.

8 8 2 OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS Tehtävämme oli selvittää vanhempien käsityksiä siitä: 1. Mitä pelkoja ja ennakkotunteita toimenpiteeseen tuleva lapsi kokee ennen toimenpidettä. 2. Miten lapsen kokemaa pelkoa voisi hoitajien toiminnalla vähentää. 3. Millaisella tiedonannolla he kokevat olevan merkitystä, jotta voisivat tukea lasta. Vanhempien näkökulmasta on tärkeää saada tietoa kehitettäessä lasten hoitotyötä laadukkaammaksi päiväkirurgiassa, sillä hoitosuhde lapsiin on varsin lyhytaikainen ja vanhemmat ovat lastensa kanssa tiiviisti lähes koko prosessin ajan lukuun ottamatta leikkausta. Opinnäytetyömme tavoitteet pohjautuvat omiin kiinnostuksen kohteisiimme, Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisesta yksiköstä nousseisiin tiedon tarpeisiin sekä aikaisemmista tutkimuksista esiin tuleviin lisäselvitystarpeisiin. Selvityksemme tarkoituksena on antaa etenkin päiväkirurgisen yksikön hoitohenkilökunnalle eväitä kohdata lapsipotilas. Tarkoituksena on kertoa keinoista, joilla vähentää lasten kokemaa pelkoa päiväkirurgista toimenpidettä kohtaan. Yhteistyötahomme, Kanta-Hämeen keskussairaalan päiväkirurginen yksikkö, voi halutessaan käyttää työmme tuloksia oman yksikkönsä kehitystehtävissä. Tarkoituksena on, että selvityksemme tuloksia voisi hyödyntää myös muualla päiväkirurgista hoitotyötä kehitettäessä. Lisäksi tulokset olisivat hyödynnettävissä myös hoitotyön koulutuksissa, erityisesti otettaessa huomioon lasten pelot ja niiden vähentäminen päiväkirurgisen toimenpideprosessin yhteydessä.

9 9 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaala on Kanta-Hämeen keskussairaala, jolla on kaksi toimintayksikköä: Hämeenlinnan yksikkö ja Riihimäen yksikkö. Hämeenlinnan yksikkö palvelee noin asukasta. Hämeenlinnan palvelualue on koko sairaanhoitopiiri. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluu kaikkiaan 16 kuntaa, joita ovat Hämeenlinna, Janakkala, Hausjärvi, Riihimäki, Loppi, Renko, Lammi, Tuulos, Hauho, Hattula, Kalvola, Tammela, Forssa, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Päiväkirurgisia leikkauksia tehdään Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin molemmissa yksikössä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Opinnäytetyömme selvitys tehtiin Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikössä. Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikössä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluvia toimenpiteitä ovat lasten kitarisaleikkaukset, korvien ilmastointiputkien asettamiset, nenän ja sivuonteloiden tähystysleikkaukset ja osa nielurisaleikkauksista. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Vuonna 2007 korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan liittyviä toimenpiteitä 1-6-vuotiaille lapsille tehtiin yhteensä 259. Näistä yleisimmät toimenpiteet olivat tympanostomiat eli korvien putkitukset (yhteensä 155) sekä kitarisaleikkaukset (yhteensä 91). Muita erikoisalan toimenpiteitä, kuten esimerkiksi tärykalvopoistoja, ilmastointiputkien poistoja tärykalvosta tai poskiontelon punktioita tehtiin vuoden 2007 aikana yksittäisiä. (Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikkö.) Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä korva-, nenä-, kurkkutautien erikoisalaan kuuluvat toimenpiteet lapsilla ovat keskitetty pääsääntöisesti perjantaipäiviin.

10 Lapsen hoitopolku Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä Päiväkirurgia eli PÄIKI on toimintaa, jossa potilas saapuu toimenpidepäivänä sairaalaan ja kotiutuu samana päivänä. Päiväkirurgia kuluu erikoissairaanhoidon piiriin, johon potilas ohjataan lähetteellä. Päiväkirurgiset leikkaukset ovat elektiivisiä eli suunniteltuja. Hämeenlinnassa yksikön henkilökunta huolehtii potilaan ajanvarauksesta, leikkaukseen kutsumisesta, haastattelusta, leikkaushoidosta, ohjauksesta ja kotiutumisesta. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Lasten kohdalla toimenpidekutsu lähetetään vanhemmille. Kutsun mukana vanhemmille annetaan soittoaika preoperatiivista puhelinhaastattelua varten. Puhelinhaastattelussa hoitaja kysyy esitiedot lapsesta. Puhelun aikana vanhemmalla on mahdollisuus kysellä lapsen hoitoon liittyvistä asioista. Mahdollisesti tarvittavat tutkimukset kuten laboratorio-, röntgentutkimukset tehdään ennen toimenpidettä anestesia- eli nukutus- ja leikkauskelpoisuuden varmistamiseksi. On suotavaa, että aikuinen on toimenpidepäivän ajan sairaalassa lapsen mukana. Päiväkirurgian yksikössä tarkistetaan ja varmistetaan vielä ennen toimenpidettä, että kaikki on kunnossa toimenpidettä varten. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikössä lapsille on odotushuone, jossa on erilaisia leluja, pelejä, kirjoja ja mahdollisuus videoiden katseluun. Toimenpiteeseen hoitajat hakevat lapsen odotushuoneesta. Lapsen heräillessä anestesiasta hoitaja hakee vanhemman odotushuoneesta lapsen luokse heräämöön. Toimenpiteen jälkeen potilas toipuu päiväkirurgian yksikön heräämössä, jossa yksikön hoitajat valvovat potilasta. Lapsille on Hämeenlinnan yksikössä erillinen heräämö. Kotihoito-ohjeet annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Mikäli potilaan vointi ei ole riittävän hyvä kotiutumiseen toimenpidepäivän aikana, siirtyy potilas sairaalan vuodeosastolle hoitoon. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.)

11 11 3.3Yhteistyökumppanuus Helmikuussa 2007 saimme opinnäytetyöllemme yhteistyökumppanin Kanta- Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisesta yksiköstä. Koska yksikössä potilasjakauma on lapsista ikäihmisiin, hoitajille tuottaa haasteita osata kohdata eri-ikäisiä potilaita. Maaliskuussa 2007 osallistuimme yksikön osastokokoukseen, jonka aiheena olivat leikki-ikäisen lapsen pelot ja valmistaminen päiväkirurgiaan. Olimme tuottaneet tuohon tapaamiseen power point -esityksen, johon olimme koonneet teoriatietoa lasten hoitotyön periaatteista sekä lasten kokemista peloista niin yleisesti kuin tutkimuksista ilmenneiden tuloksien perusteella myös päiväkirurgisiin toimenpiteisiin liittyvistä peloista. Esityksemme pohjalta syntyi kehittävää keskustelua lasten hoitotyön haasteista. Esityksen jälkeen nousseiden keskustelujen myötä suunnittelimme ottavamme näkökulmaksemme hoitajat yksikössä, heidän näkemyksensä ja kehittämisideansa. Näkökulmamme kuitenkin yhteistyötahomme toivomuksesta muuttui, ja esille nousi tarve saada tietoa aiheesta toimenpiteisiin tulevien lasten vanhempien näkökannalta. Koska näkökulma kohdistui aivan alkuperäisiin suunnitelmiimme, oli tähän muutokseen helppo mukautua.

12 12 4 OPINNÄYTETYÖN KESKEISET KÄSITTEET 4.1 Leikki-ikäinen lapsi Leikki-ikäiseksi kutsutaan 1-6-vuotiaita lapsia. Leikki-ikä voidaan jakaa varhaiseen ja myöhäiseen leikki-ikään. Tänä aikana lapsella on psyykkisessä kehityksessä kaksi vaihetta, anaalis-uretraalinen vaihe (18-36kk) ja fallinen vaihe (3-5- vuotiaat). (Tirkkonen 2002, ) Anaalis-uretraalisessa vaiheessa lapsen itsetunto kasvaa. Tässä vaiheessa lapsi on uhmaikäinen, johon liittyy itsepäisyys, omaehtoisuus, toisinaan käskevyys ja taistelunhalu sekä joskus alistuvuus. Fallisessa vaiheessa lapsi on kiinnostunut sukupuolisuuteen liittyvistä asioista. Kiinnostuksen aiheita ovat esimerkiksi tytön ja pojan erilaisuus, lapsen syntymä sekä vanhempien välinen suhde. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää perheen välisiä suhteita ja, että ei voi omistaa vanhempiaan. (Tirkkonen 2002, ) Ero vanhemmista voi pelottaa lasta. Tärkeää on vanhempien kannustus ja tuki lapsen epäonnistuessa sekä turvallisen ympäristön luominen. Näin lapsen positiivinen käsitys itsestä vahvistuu ja hän oppii toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Sadut auttavat lasta käsittelemään tunteita. (Tirkkonen 2002, 31.) 4.2 Perhe Perheen käsitteellinen määrittely on ongelmallista, koska sitä ei ole missään yksiselitteisesti määritelty. Sen määrittely on aika-, kulttuuri- ja oikeustilasidonnaista. Esimerkiksi erilaisissa Suomen lainsäädännöissä perheen käsite on erilainen. Tarkkaa määritelmää on mahdotonta luoda myös siksi, että perheen muodostaa kulloinkin ryhmä ihmisiä, jotka itse haluavat määritellä itsensä samaan perheeseen kuuluviksi. (Kallio 2005, 6; Lehto 2004, 15.)

13 13 Tilastoidessa perheeksi määritellään yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jommankumman vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia. Perheyhteisöön käsitetään kuuluvaksi perheenjäseniä, joita yhdistävät tunnesiteet. Tällä perusteella perhe-käsite on hyvin moniulotteinen, ja vanhemmuus on siihen vain yksi näkökulma. Perhe näyttää erilaiselta eri perheenjäsenten rooleista katsottuna ja perheen merkitys voi olla miehelle, naiselle ja lapselle hyvinkin erilainen. Perheellä on erittäin suuri merkitys lapsen ihmissuhteiden ja tunne-elämän kehittymiselle. (Kallio 2005, 6; Lehto 2004, 15.) Perheestä puhuttaessa sen perheenjäseniä voidaan pitää asiantuntijoina, sillä heidän omat kokemuksensa ja käsityksensä perheestä ovat tulleet tärkeiksi tietolähteiksi perhettä autettaessa tai ohjattaessa. Käsitys perheestä voi joissakin tilanteissa poiketa paljon virallisesta kannasta perhesiteitä koskien. Tärkeämpää kuin biologisesti määritelty sukulaisuus on yksilön oma kokemus perheestä ja sen jäsenistä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, ) Opinnäytetyössämme vanhempi yhdessä lapsen kanssa muodostaa perheen, vaikka lapsella olisi kotona sisaruksia ja toinen vanhempi, jotka eivät ole mukana. 4.3 Pelko Pelko tulee erottaa ahdistuksesta ja fobiasta. Ahdistus on pitkäkestoista ja yleistä, eikä sillä ole tiettyä objektia eli kohdetta. Ahdistus ilmenee kykenemättömyytenä sekä avuttomuutena, ja se syntyy alitajunnasta. Ahdistus on hankala ja painostava tunne, joka syntyy kun ihminen ei pysty käsittelemään omia sisäisiä tai ulkoisia uhkia. Pelko voi selvittämättömänä saada seurakseen ahdistuksen. (Kyyrönen ym. 1995, 30, 32; Wolman 1979, 28.) Fobia on kyseessä silloin, kun ihminen pelkää jotakin asiaa tiedostamatta pelkonsa syytä. Fobia voi johtaa pelottavan asian karttamiseen ja elämänpiirin rajoittumiseen. (Kyyrönen ym. 1995, 32.) Pelko on ihmisen peruskokemus, oman minän perustunne. Pelko toimii varoituksena tilanteissa, joissa yksilön turvallisuus on uhattuna. Pelon avuin ihminen

14 14 suojelee itseään. Pelko voi johtua ulkoisista seikoista, kuten kulman takaa tulevasta autosta tai sisäisistä seikoista, kuten ahtaassa paikassa olemisesta. (Wolman 1979, 19.) Myös Toskalan (1982, 40) mukaan pelko on todellisen vaaran tai koetun uhkan aiheuttamaa, joka laukaisee joko pakoreaktion tai puolustautumisen. Pelko voi olla rationaalista, niin sanottua normaalia pelkoa, kuten pimeän tai kuoleman pelko. Se voi olla myös järjenvastaista, irrationaalista pelkoa, kuten muurahaisten tai wc:n huuhtomisen pelko. Irrationaaliseen pelkoon ei liity todellista uhkaa, vaan vaara on kuviteltu. (Wolman 1979, 21.) Pelko voi ilmetä ihmisellä fysiologisena reaktiona, kuten sydämen sykkeen nopeutumisena, verenpaineen nousuna tai adrenaliinin ja noradrenaliinin erityksen lisääntymisenä. Tällöin liikkeiden nopeus ja fyysinen voima kasvavat. Odottamattomat pelkotilanteet voivat aiheuttaa myös negatiivisia fysiologisia reaktioita, kuten voimakasta hikoilua, vapinaa, pahoinvointia ja häiriöitä ruumiinliikkeiden hallinnassa. (Wolman 1979, 18, 22.) 4.4 Sosiaalinen tukeminen Suomen kielen perussanakirja (1994, osa 3, 128, 342) tarkoittaa sanalla sosiaalinen yhteisöllistä, yhteiskunnallista ja yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien auttamiseen tähtäävää. Tuki-sanalla tarkoitetaan antaa turvaa, pitää yllä, edistää, auttaa, kannustaa jotakin tai jotakuta. Käsitteenä sosiaalinen tuki on sisällöltään positiivinen, kuten terveys ja hyvinvointi (Kumpusalo 1991, 20). Casselin (1976, 108, 113, 121) mukaan sosiaalisella ympäristöllä on vaikutus siihen altistuuko ihminen erilaisille sairauksille. Varsinkin läheisimmiltä saatu sosiaalinen tuki suojaa ihmistä sairastumasta erilaisiin sairauksiin ja esimerkiksi vähentää altistumista stressaaville tekijöille. Norbeck (1988, 106) mukaan sosiaalinen tuki on sellaista vuorovaikutusta ihmisten välillä, mikä tuottaa emotionaalista tukea tai varsinaista apua ongelmissa. Tätä tukea antavat tavallisesti yksilön sosiaalisen verkoston jäsenet. Sosiaa-

15 15 lisen tuen antaminen ja vastaanottaminen verkostossa jakaantuu tasan. Sosiaalista tukea voivat antaa sekä maallikot että ammatti-auttajat. Cobb n (1979, 93 94, 102) määritelmä sosiaalisesta tuesta on tietoa siitä, että yksilöstä välitetään ja häntä arvostetaan. Sosiaalinen tuki on tietoa tärkeään sosiaaliseen verkostoon kuulumisesta. Yksilö on sosiaaliverkostossa yhtälailla tuen saaja kuin tuen antajakin. Sosiaalinen tuki voi toimia yksilölle palautteena, vahvistuksena, tietona ja tunteena siitä, että kykenee hallitsemaan erilaisia muutosvaatimuksia. House (1981, 24 25) määrittelee sosiaalisen tuen ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi. Sosiaalinen tuki voidaan jakaa emotionaaliseen, informatiiviseen ja instrumentaaliseen tukeen. Emotionaalinen tuki ilmenee muun muassa empatiana, rakkautena, kiintymyksenä, hyväksytyksi tulemisena, huolenpitona, kuuntelemisena ja luottamukseen osoittamisena. Informatiivinen eli tiedollinen tuki on neuvontaa, ohjaamista, opettamista, tiedottamista ja suositusten antamista. Instrumentaalinen eli aineellinen tuki voi olla esimerkiksi ajan antamista, puolesta tekemistä, aineellisen avun antamista ja auttamista, kuten ympäristön muovaamista asiakkaalle sopivaksi. Opinnäytetyömme tarkastelun kohteena on vanhemman tiedon eli informatiivisen tuen tarve.

16 16 5 LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN PELOT JA NIIDEN KEHITTYMINEN Sen millaisia pelkoja lapsilla esiintyy, on todettu olevan yhteydessä lapsen ikään. Pelkojen muuttumisen on todettu olevan yhteydessä lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kuitenkin iän vaikutuksesta lasten pelkoihin on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Useat tutkijat (Burnham ja Gullone 1997, Draber ja James 1985, Bauer 1976) ovat Kirmasen (2000) mukaan todenneet pienillä lapsilla olevan paitsi voimakkaampia pelkoja myös enemmän pelkoja verraten isompiin lapsiin. Päinvastaisiin tutkimustuloksiin päätyneet tutkijat (Savinen 1994, Bouldinin ja Bratt 1998) toteavat lasten pelkokokemusten lisääntyvän iän ja ymmärryksen myötä. (Kirmanen 2002, 41, 43; Savinen 1994, 70; Pekkalin 2002, 17.) Pelot ovat osa lapsen kasvua ja kehitystä. Wolmanin (1979, 28) mukaan lasten pelot voidaan jakaa kolmeen ryhmään, jotka ovat (1) synnynnäiset pelot, joita aiheuttavat muun muassa voimakkaat äänet, vieraat ihmiset sekä vieras ympäristö, (2) kehitykselliset pelot, jotka liittyvät lapsen eri kehitysvaiheisiin sekä (3) traumaattiset pelot, jotka juontuvat jostain lasta järkyttäneestä tilanteesta, järkyttävän tapahtuman näkemisestä tai kokemisesta. Keskeistä lapsen pyrkimyksissä hallita pelkoaan on ilmaisu näkyvän käyttäytymisen avulla ja lapsen sisäinen työskentely. Pelon hallinta käyttäytymisen avulla ilmenee äänen käyttönä, toimintana, kehollisena ilmaisuna ja turvautumisena vanhempiin tai hoitotyöntekijöihin. Sisäinen työskentely pelon hallinnassa ilmenee lapsilla vanhempien odottamisena ja miellyttävien asioiden ajattelemisena. (Ivanoff 1997, ) 5.1 Lapsen ymmärrys pelkojen näkökulmasta Samalla, kun lapsen tietoisuus omasta psyykkisestä itsestä lisääntyy, hän tulee myös entistä tietoisemmaksi fyysisestä olemuksestaan. Lapsi saattaa suuresti pelätä fyysisen koskemattomuuden rikkoutumista, johon liittyy sekä suoraa kivun pelkoa että laajempaa fyysisen tuhoutumisen uhkaa. Pieni lapsi pelkää

17 17 usein korostuneesti pientäkin haavaa. Hän saattaa käsittää oman kehonsa eräänlaiseksi säiliöksi, joka sisältää erilaisia nesteitä. Haava merkitsee kehon vuotamisen tai tyhjenemisen uhkaa. Laastari haavan päällä antaa lapselle heti tunteen siitä, että keho on eheä ja kokonainen. (Toskala 1982, 31.) Pienten lasten pelkoreaktiot sairaanhoitotilanteissa saattavat olla varsin ehdottomia. Vanhempien läsnäolo ja rauhoittava puhe ovat hyvin tärkeitä. Keskeisenä ongelmana on myös se, jos pieni lapsi ei pysty ymmärtämään hoitotoimien merkitystä tai hän ymmärtää ne väärin. Keskeistä on korostaa sitä, että vaikka jokin toimenpide tuntuu kivuliaalta, niin tarkoituksena on kuitenkin tehdä hyvää lapselle. (Toskala 1982, ) Selittämisessä voidaan käyttää apuna myös leikkiä, jossa lapselle annetaan aktiivinen toimijan rooli. Hän saa esimerkiksi pistää nallea, jolloin kuvitellaan yhdessä nallen reaktio. Lasten kohdalla on tärkeää myös miettiä hoitotoimenpiteen tarkoituksenmukaisuutta ja tarpeellisuutta sekä sitä mahdollisuutta, voidaanko ehkä jokin toimenpide suorittaa myöhemmin, jolloin lapsi voisi ymmärtää sen realistisesti. Esimerkiksi ahtaan esinahan leikkauksen merkitystä on vaikea selittää pikkupojalle. Hän saattaa esimerkiksi luulla, että häntä ehkä muutenkin paloitellaan. (Toskala 1982, ) 5.2 Lapsen mielikuvitus pelkojen näkökulmasta Leikki-ikäisellä lapsella mielikuvituksen lisääntyvä käyttö mahdollistaa mitä erilaisimpien asioiden kuvitteellisen käsittelyn. Se on tapa valloittaa ympäristöä, mutta siihen sisältyy myös mahdollisuus joutua mielikuvissa vastatusten suurta uhkaa tuottavien asioiden kanssa. Uhkaa aiheuttaa myös se, ettei lapsi aina pysty erottamaan toisistaan mielikuvia ja todellisuutta. Leikki-ikäiset lapset leikkivät paljon roolileikkejä. Samastumalla johonkin rooliin, lapsi valloittaa itselleen sellaisia ominaisuuksia, joita hän haluaisi. Roolileikit auttavat lasta myös käsittelemään pelottavia asioita. Niiden avulla hän pääsee aktiivisesti tutustumaan asioihin ja hallitsemaan sellaisiakin, joiden käsittelyyn hänellä ei ole vielä muuten reaalisia mahdollisuuksia. (Toskala 1982, )

18 18 Lapsi käyttää mielikuvitustaan paitsi muuttaakseen omaa olemustaan, myös muuttaakseen ulkoista todellisuutta vastaamaan hänen omia toiveitaan. Toisaalta se liittyy myös lapsen erilaisiin pelon kohteisiin. Lapsi, joka pelkää illalla nukkumaan mennessään, saattaa kuvitella ikkunan edessä heiluvan oksan kummitukseksi. Lapsi, joka kokee olonsa yleisesti turvattomaksi, voi nähdä hyvin herkästi erilaisissa yhteyksissä uhkaavia olentoja. Lapsen sisäinen tila määrää hänen havaintonsa, ja välittäjänä on mielikuvitus. (Toskala 1982, ) 5.3 Lapsen ajattelutapa pelkojen näkökulmasta Niin sanotun kyselyiän saavutettuaan lapsi alkaa suuntautua omien pohdintojensa avulla ympäristöön. Usein lapsen kysymykset koskevat alkuperää ja tähän läheisesti liittyvää kuolemaa. Kun lapselle tulee ensimmäinen tietoisuus kuolemasta, hän saattaa järkyttyä ankarasti. Lapsi saattaa kauhistua ajatusta ja pelätä, että hän itse tai hänen vanhemmat saattavat kuolla milloin tahansa. Lapsi saattaa olettaa, että hän voi omilla toiminnoillaan ja ajatuksillaan vaikuttaa erilaisiin asioihin. Hän saattaa ajatella, että tietyt toiminnat tai ajatukset ovat pahoja ja saavat aikaan onnettomuutta. Toiset toiminnat ja ajatukset taas ovat sellaisia, että niillä voi kontrolloida uhkaavia asioita. (Toskala 1982, ) Leikki-ikäisen lapsen ajattelutapa on vielä hyvin konkreettinen ja suoraviivainen, ja monimutkaiset selitykset lapsen kysymyksiin saattavat pikemminkin hämmentää kuin auttaa lasta ymmärtämään joitakin asioita. On tärkeää koettaa ymmärtää, miten lapsen oma päättely ja ajattelu rakentuvat, eläytyä tähän eikä suoraviivaisesti tarjota lapselle aikuisen maailmasta lähteviä ja aikuisen logiikkaan perustuvia selityksiä. Lapsen tulisi omista lähtökohdistaan rakentaa aktiivista suhdetta elämän ilmiöihin. (Toskala 1982, 50.)

19 Lapsen pelot päiväkirurgiassa Lapsen mielikuvitus on leikki-iässä hyvin vilkas. Lapset pelkäävät erityisesti vieraita asioita, fyysistä vahingoittumista ja hylätyksi tulemista. Pelon kokemukset liittyvät usein tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät ole mukana. Päiväkirurgisesti leikattavien lapsen ero vanhemmistaan jää lyhyeksi ja he kotiutuvat nopeasti toimenpiteen jälkeen, mitkä vähentävät lapsen pelkoa sairaalassaoloa kohtaan ja vanhemmista eroon joutumisen pelkoa. (Kallio 2005, 15.) Pekkalinin (2002) tutkimuksesta ilmeni, että lapset kokevat pelkoa kaikissa päiväkirurgisen hoitoprosessin vaiheissa, paitsi kotiin lähtiessä. Lapset mainitsivat 24 eri pelon kohdetta päiväkirurgisen prosessin eri vaiheissa. Pelon kohteista nukutus, toimenpide, tiedon puute, kipu, pistäminen ja nukutusmaski tulivat esiin useammassa hoitoprosessin vaiheessa. Lapset eivät aina ymmärrä leikkausten tarkoitusta ja saattavat korvata epätietoisuuttaan mielikuvituksellaan. Vieras ympäristö ja vieraat esineet saattavat aiheuttaa lapselle pelkoja. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee huomioida puheääni ja sanavalinnat. Lapselle tulee puhua rauhallisesti ja puheessaan välttää tiettyjä lapsen mielikuvitusta ja pelkoa lisääviä sanoja, kuten pistäminen, leikkaus tai nukutus. Lisäksi kannattaa välttää vierasperäisiä sanoja, koska lapsi ei välttämättä ymmärrä niitä. (Ivanoff 1997, ) Lapselle luonnollinen pelottavien asioiden käsittelytapa on leikkiminen. Leikki ja havainnollistaminen tulee aina muistaa lapsipotilaan kanssa toimiessa. Lapset pitävät huumorista, tilannekomiikasta ja hassuttelusta, joita on hyvä käyttää lasta hoidettaessa. Lapsen ohjaaminen nauramaan ja iloitsemaan vie hänen huomionsa pois ikävistä ja pelottavista asioista. (Salanterä, Hagelberg, Kauppila & Närhi 2006, 195.)

20 20 6 LAPSEN JA PERHEEN HOITOTYÖ PÄIVÄKIRURGIASSA 6.1 Lapsen hoitotyön periaatteet Lasten hoitotyön keskeisiä periaatteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, turvallisuus ja jatkuvuus. Lasten hoitotyön periaatteet ovat osittain päällekkäisiä. Keskeisin periaate on kuitenkin perhekeskeisyys, jonka lähtökohtana on ajatus, että lapsi on aina osana perhettä. (Finne & Holopainen 1991, ) Yksilöllisyyden lähtökohtana on lapsen ja perheen ainutlaatuisuus. Yksilöllisyys perustuu yksilöllisiin tarpeisiin ja siinä otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä, kehitystaso, käsityskyky ja mieltymykset sekä perheen voimavarat ja tiedon vastaanottokyky. (Finne & Holopainen 1991, 18.) Jatkuvuus perustuu siihen, että lapsen hoitotyön tulee olla yhtenäistä ja jatkuvaa. Tärkeää jatkuvuuden kannalta on, että hoito on järjestelmällisesti suunniteltua, tarkka dokumentointi toteutuu ja eri ammattiryhmien ja hoitoyksiköiden yhteistyö säilyy. (Finne & Holopainen 1991, 20.) Opinnäytetyössämme lasten hoitotyön periaatteista korostuvat perhekeskeisyys ja turvallisuus. Turvallisuus -periaatteessa keskitymme erityisesti tiedon ja ohjauksen merkitykseen Perhekeskeisyys ja perhehoitotyö lapsen hoitotyössä Hoitotyössä perhekeskeisyyttä on määritelty perheen ottamisella mukaan koko hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Perheen osuus hoidossa voi olla eriasteista. Perhe voi olla hoidettavan yksilön taustatuki tai kokonaisuudessaan hoitotyön kohde. Perheellä on suuri vaikutus omiin jäseniinsä ja heidän paranemiseen ja terveyden edistämiseen. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, )

21 21 Perhekeskeiseen hoitotyöhön kuuluu perheiden arvokas ja kunnioittava kohtelu, oikean tiedon välittäminen, kommunikointi ja yhteistyö. Perhe on lapsen hoitamisen kannalta valtava voimavara joka tulisi osata hyödyntää. Perheen voimavaroihin vaikuttavat vanhemmilla käytettävissä oleva tieto, itsetunto vanhempana, kyky säännellä voimien riittävyyttä omassa elämässä, perheen sosiaalinen tuki ja tulevaisuutta koskevat käsitykset. Perhehoitotyön yhtenä tavoitteena voidaan pitää perheen omien voimavarojen tukemista ja omatoimisuuden periaatetta. (Lehto 2004, ) Lapsen hoitotyön laatu voidaan paremmin varmistaa, kun perhe on lapsen hoidossa mukana. Perheeltä saatu tuki lisää lapsen hyvää oloa ja parantaa tämän terveydentilaansa. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 14.) Perheen kanssa työskenneltäessä edellytyksinä ovat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Vuorovaikutussuhteen onnistumiseen vaikuttavat lapsen, perheen ja hoitajan toiminta. Hoitajan persoonallisuudella on suuri merkitys vuorovaikutussuhteessa perheen kanssa. (Viljanen 1999, ) Lasten hoitotyössä on tärkeää auttaa lasta sekä hänen perhettään heidän tarpeensa huomioiden. On muistettava lapsen kiinteä yhteys hänen perheeseensä. (Ivanoff 1997, 274.) Perhehoitotyötä on kuvattu yksilön ja perheen sekä terveyden ja sairauden väliseksi yhteydeksi. Tämä tulee ottaa huomioon hoitotyönsuunnitelmaa laadittaessa ja hoitotyötä tarkasteltaessa. (Hakulinen, Koponen & Paunonen 1999, 27.) Turvallisuus lapsen hoitotyössä Turvallisuuden periaatteella tarkoitetaan, että lapsella ja perheellä on mahdollisuus kokea hoito turvalliseksi niin fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Ammattitaitoinen henkilökunta kykenee antamaan rehellistä, yhdenmukaista ja asiallista tietoa sekä ohjausta, jotka edistävät hoidossa olevan perheen turvallisuuden tunnetta. Turvallisuudella tarkoitetaan myös lapsen normaalin kasvun ja kehityksen tuntemista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden tiedostamista. (Finne & Holopainen 1991, 21.)

22 22 Ohjauksella ja tiedon saannilla on suuri merkitys lyhyen sairaalassa olon vuoksi. Vanhempien tulee saamansa ohjauksen perusteella kyetä huolehtimaan lapsen jälkihoidosta kotona. Vanhemmat ovat kokeneet tiedon puutetta niin tiedon laadussa kuin sen antotavassa. Lääketieteellisen kielen käyttöä ja tiedon epätarkoituksenmukaisuutta on kritisoitu. Sekä suullisen että kirjallisen tiedon saannin on koettu tarpeelliseksi. Lisäksi tietoa on haluttu myös puhelinkontaktin välityksellä ja yksilöllisesti sovellettuna. Riittävä tiedon saanti on koettu turvallisuuden tunnetta lisääväksi. (Kallio 2005, 18.) Vanhemmat kokevat lapsen valmistamisen tärkeäksi. Vanhemmat ovat kaivanneet enemmän tietoa sairaalasta, hoitoprosessista ja sen aiheuttamista tunteista. Lapsen valmistaminen toimenpiteeseen tulisi myös aloittaa riittävän ajoissa. (Finne & Holopainen 1997, 9.) 6.2 Lapsi päiväkirurgisena potilaana Lasten soveltuvuus päiväkirurgiaan on riippuvainen yleisten päiväkirurgiaan soveltuvuuskriteereiden lisäksi vanhempien kyvystä ottaa vastuu lapsen jälkihoidosta, kuten kivun hoidosta, infektioiden ehkäisystä ja perushoidosta. Vanhempien suostumus on myös yksi edellytys lapsen päiväkirurgiselle toimenpiteelle. Vasta-aiheita lapsen päiväkirurgiselle toimenpiteelle ovat alle vuoden ikä, synnynnäinen sydänvika, diabetes tai voimakas iho- tai hengitystieallergia. Päiväkirurgisessa lapsipotilaan hoidossa toimenpidettä edeltävä valmistautuminen ja toimenpiteen jälkeinen hoito tapahtuvat pitkälti vanhempien toimesta. Perhekeskeisyys tulee päiväkirurgisessa toiminnassa esiin erityisesti lapsipotilaiden hoidossa vanhempien vastatessa lapsensa valmistamisesta toimenpiteeseen ja sen jälkeisestä hoidosta. (Kallio 2005, 14, 18.) Yleisiä lasten päiväkirurgisia leikkauksia ovat nenä-, korva- ja kurkkutautien erikoisalaan liitettäviä toimenpiteitä, kuten korvien putkitus, jolla pyritään hoitamaan liimakorvatautia tai usein toistuvia välikorvatulehduksia sekä kitarisojen poistoleikkaus. Kooltaan suuri kitarisa saattaa ahtauttaa nenänielua ja näin häiritä pikkulapsille tärkeää nenähengitystä sekä pahentaa flunssan oireita. (Puhakka, Mäkelä ja Aho 1999.)

23 23 Päiväkirurgian toiminta asettaa haasteita tilojen käytölle ja toiminnan sujuvuudelle. Aikuis- ja lapsipotilaiden jakaminen osastolla eri tiloihin on koettu hyväksi, sillä sairaat aikuispotilaat saattavat pelottaa vanhempia tai lasta. Päiväkirurgian toimintaa on kuvattu liukuhihnamaiseksi toiminnaksi, josta yksilöllisyys on kaukana. Toisaalta toiminnan nopeutta on kiitelty, koska tällöin lapsi ei ole joutunut olemaan pitkiä aikoja ravinnotta eikä sairaalaan ole joutunut jäämään yöksi. (Kallio 2005, 16.) Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä lapsipotilaille ja heidän vanhemmilleen ovat omat odotustilat ja heräämö. 6.3 Perheen osallistuminen lapsen hoitoon päiväkirurgiassa Perheen osallistumisen korostaminen lapsen hoidossa on selvästi lisääntynyt. Perheen mukaantulon lasten hoitotyöhön nähdään kehittäneen perheen ja hoitajan välisen suhteen avoimuutta ja tasavertaisuutta. Perhekeskeisessä hoitotyössä korostuu näkemys vanhempien asiantuntijuudesta lapsensa hoidossa ja hoitajien rooli neuvonantajina. Vanhemman mukanaolo leikki-ikäisen lapsen päiväkirurgiassa on tärkeää, koska leikki-iässä lapsi alkaa hahmottaa ympäristöään ja siihen liittyviä vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa hänelle myös monenlaisia pelkoja. (Kallio 2005, 15, 19.) Leikki-ikäinen saattaa myös tuntea syyllisyyttä sairaudestaan. Vanhempien kanssa yhdessä jaetut asiat selkiyttävät asioita ja vahvistavat lasta. Vanhemman läsnäoloa aina toimenpidetilaan siirtymiseen saakka ja heti heräämössä pidetään lapsen turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä. Vanhempien läsnäolosta lasta nukutettaessa on lasten kirurgiassa toisistaan poikkeavia tuloksia lapsen rauhoittumiselle. (Kallio 2005, 15, 19.) Varsinaisissa hoitotoimenpiteissä vanhemmat usein antavat hoitovastuun hoitajalle. Esimerkiksi puudutusvoidetta laitettaessa hoitaja selittää lapselle mitä tekee ja miksi. Toisaalta osa hoidosta tapahtuu perheiden kautta. Vaatteiden vaihdossa perheet yleensä auttavat lastaan ja hoitaja tuo vain sopivan kokoisen pyjaman. Mikäli vanhemmat kykenevät, yksi heidän tärkeä panoksensa on kiin-

24 24 nittää lapsen huomio muualle silloin kuin tapahtuu jotakin pelottavaa. (Tepponen 1997, 2.) Päiväkirurgiassa monet stressiä ja pelkoa aiheuttavat tekijät ovat vähäisempiä kuin perinteisessä elektiivisessä eli suunnitellussa kirurgiassa. Päiväkirurgian lapsipotilaat ovat lyhyen aikaa sairaalassa ja silloinkin perheidensä kanssa suurimman osan hereillä olo ajasta. Kuitenkin epätavalliset ja kivuliaat tapahtumat ja toimenpiteet saattavat olla hyvin stressaavia lapselle. Tämä korostuu etenkin pienillä lapsilla. Siksi vanhemman fyysinen läsnäolo on tärkeää. Myös sanallisella rohkaisulla, hyräilemällä, kuiskailemalla, rauhallisella puheella ja asioiden selvittämisellä lapselle tutulla tavalla on merkitystä lapselle. Vanhemmat saattavat esimerkiksi verrata tapahtumia heidän arkipäiväisiin tapahtumiinsa, jolloin lapsi kokee olonsa turvallisemmaksi. (Tepponen 1997, 2.)

25 25 7 DIAKONIA 7.1 Diakonian määritelmä Kristilliseen kielenkäyttöön sana diakonia on tullut Uuden testamentin kreikankielisestä sanasta palvella (Sollamo 1991, 25). Diakonia sisältyy koko Uuden testamentin sanomaan: Jeesuksen elämä, teot, puheet ja vertaukset olivat todistus diakoniasta. Jeesus on Vapahtaja ja Lunastaja, ristiinnaulittu ja ylösnoussut Herra. Jeesuksessa ilmestynyt pelastava rakkaus on diakonian motiivi. (Kansanaho & Hissa 1979, ) Diakonian sisältöä voidaan lyhyimmillään kuvata kultaisen säännön konkretisoitumiseksi; kristitty suostuu vapaaehtoisesti asettumaan lähimmäisensä asemaan ja tekemään hänelle sen, minkä toivoisi itselleen tehtävän vastaavassa tilanteessa. Diakonian lähtökohta on Jumalan kutsun kuulemisessa ja vapaaehtoisesti vastaanotetussa lähimmäisen rakastamisen käskyssä. Parhaimmillaan diakonia on luovaa, hallinnollisesti kevyt rakenteista toimintaa, jossa kysytään aina uudelleen: mikä on tällä hetkellä lähimmäisen tarve. (Laulaja 2002, 61, ) Diakonian perustehtävä on löytää, kuulla ja huomata sellainen hätä, johon muu apu ei ulotu (Tahvanainen 1988, 34). Diakonian ymmärretään kiteytyvän kristillisen ihmiskäsityksen ja arvomaailman mukaiseksi sekä professionaaliseksi että vapaaehtoistyöhön liittyväksi niin aineettoman kuin aineellisen avun ja palvelun tuottamiseksi. Tavoitteena kohdata toinen ihminen tasavertaisena Jumalan kuvana ja auttaa häntä sielullisena, hengellisenä, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena sekä iankaikkisena yksilönä. Diakonia ei vaadi autettavalta uskonnollista tai kristillistä vakaumusta. Diakonian auttamismenetelmiksi kuvataan vierellä kulkemista, sielunhoitoa, jumalanpalvelusta, rukousta ja rippiä (Myllylä 2004, 36)

26 Lapsidiakonia Lapsidiakoniassa on kyse yhdestä diakonian perustehtävästä: hädän etsiminen ja niiden auttaminen, jotka eivät tule muulla tavalla autetuiksi. Lapsidiakonian perusperiaatteita ovat lapsilähtöisyys, ennakoiminen, varhainen asioihin puuttuminen, turvallisen arjen keskeisyys ja matala kynnys. Lapsen hätään ja turvattomuuteen ei useinkaan reagoida ennen kuin se häiritsee aikuisia tai uhkaa yhteiskunnallista järjestystä. (Mattila 2003, 7,10 15.) Lapsidiakonia on ennaltaehkäisevää työtä. Lapsidiakonian tavoitteena on lievittää lapsen hätää näkemällä lapsi, vähentämällä turvattomuutta, lisäämällä huolenpitoa ja puolustamalla sekä vahvistamalla lapsen persoonaa. Lapsidiakoniassa on kysymys erityisesti seurakunnan toiminnasta, mutta myös muilla toimijoilla on samanlaiset mahdollisuudet omaksua lapsidiakonian näkökulmia ja periaatteita sekä toteuttaa lapsidiakoniaa työaloillaan. (Mattila 2003, 7,10.) Lapsidiakoniassa on kyse lapsen nähdyksi tulemisesta (Mattila 2003, 16). Lapsi on oman elämänsä asiantuntija. Hänellä on paljon sanottavaa elämästä, jos hän vain pystyy ja haluaa. Lapsella voi myös olla erilaista sanottavaa elämästään kuin hänen vanhemmillaan. (Sinko 2001, 139.) Lapsen pelot ovat todellisia ja voivat vaikuttaa lapsen elämään ja kehitykseen. Leikkaus voi aiheuttaa lapselle traumaattisia pelkoja. (Flinkman & Salanterä 2004, 122.) Lapsella sairaalassa esiintyvä tietämättömyys hoidosta ja sairaalassaolon kestosta sekä hylätyksi tulemisen tunteet aiheuttavat lapsessa toivottomuutta. Sairaalassa oleminen saattaa aiheuttaa lapselle kuolemanpelkoa, johon liittyy läheisesti miksi-kysymykset. (Ivanoff 1997, 278.) Lapsella esiintyy kuoleman- ja hylätyksi tulemisen pelkoa liittyen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen (Flinkman & Salanterä 2004, 123). Flinkman ja Salanterä (2004, 123) ovat todenneet lapsen joutuessa eroon vanhemmista, hänen kokevan tulleensa hylätyksi. Lindqvist (1999) on todennut hylätyksi tulemisessa olevan kysymys eräänlaisesta kuolemasta. Se onnistuu vain, jos ihminen on valmis luopumaan jostakin itseensä liittyvistä käsityksistä ja

27 27 uskomuksista. Jotakin kuolee, jotta uusi voi syntyä ja suru on tuon tapahtumasarjan kätilö. Lapsen piilotettu suru voi sulkeutua omaan koteloonsa vuosikymmeniksi ja purkautua vasta aikuisuudessa yllättävän vahvana ja vaativana. (Lindqvist 1999, 15 16, 135.) Menetyksen ja surun kohtaaminen sekä kuoleman teeman käsittely herättää lapsessa erilaisia kysymyksiä. Toisinaan kysymykset ovat konkreettisia, jolloin niihin vastaaminen on helpompaa. Lapsen kysymykset voivat myös olla hankalia ja liittyä lapsen mielikuviin asiasta, jolloin aikuisesta voi tuntua lähes mahdottomalta tavoittaa lapsen ajatusten johtolankaa. Tällöin on tärkeää, ettei lapsen kysymyksiä ohiteta, vaan pysähdytään hänen kanssaan miettimään asiaa. Kuitenkin on suostuttava siihen, ettei kaikkiin lapsen kysymyksiin ole vastauksia, jolloin on oltava rehellinen ja myönnettävä ettei vastausta ole. Lisäksi lapsen kanssa voidaan käsitellä kuolemaa ja surua lukemalla aihetta käsitteleviä kirjoja. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko) Lapset haluavat keskustelua, aitoa dialogia niin, että heitä kuunnellaan. Lapsia tulee sekä kuunnella että kuulla. (Bardy 1992, 203.) Lapsen tärkeimmät ihmiset ovat lapsen omat vanhemmat ja ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu heille. Lapseen kohdistuvan suoran avun tehtävänä on lapsen hädän näkeminen, lapsen persoonan vahvistaminen ja turvallisen aikuisen löytyminen lapsen lähelle, mikäli vanhemmalla ei ole voimavaroja tähän tehtävään. (Mattila 2003, 6, 12.)

28 28 8 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 8.1 Pelkoihin liittyviä tutkimuksia Laitinen (2003) selvitti hoitajien kokemuksia potilaiden leikkauspeloista ja preoperatiivisesta ahdistuksesta sekä leikkauspelkojen ja preoperatiivisen ahdistuksen tunnistamisesta ja lievittämisestä ennen leikkausta. Hoitajien mukaan potilailla esiintyi vähän anestesiaan eli nukutukseen liittyviä pelkoja. Hoitajat arvelivat myös hoitohenkilökunnan ja leikkaussaliympäristön olevan potilaalle vähän pelkoa aiheuttavia tekijöitä. Epävarmuus sairaudesta ja elämä leikkauksen jälkeen olivat hoitajien mukaan potilaille eniten ahdistusta tuovia seikkoja ennen leikkausta. Hoitajat pyrkivät lievittämään potilaan pelkoja ja ahdistusta antamalla useimmin tietoa toimenpiteestä, kuuntelemalla potilasta ja keskustelemalla pelon syistä. (Laitinen 2003, ) Ivanoffin (1997) mukaan leikki-ikäisen sairaalahoidon aikaisista pelon kokemuksista erottuvat pelon kohteet ja pyrkimykset pelon hallintaan. Leikki-ikäisille pelon kohteita sairaalassa ovat lapselle vieraat asiat kuten tutkimus-, hoito- ja valvontalaitteet sekä hoito- ja tutkimusvälineet. Lisäksi lapset pelkäsivät myös fyysistä vahingoittumista ja hylätyksi tulemista. Enemmistö lapsen pelon kokemuksista liittyi tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät olleet mukana. Vanhempien ollessa poissa lapset turvautuivat hoitohenkilökuntaan. Lapset pyrkivät hallitsemaan pelkoaan näkyvän käyttäytymisen avulla sekä sisäisellä työskentelyllä. (Ivanoff, 1997, ) Flinkmanin ja Salanterän mukaan (2004) mukaan lapset kokevat pelkoa leikkausten kaikissa hoitovaiheissa. Kotiin lähtiessä pelko ei ole yleistä, koska kotiin lähteminen on lapsista mukavaa ja vastassa on tuttu ympäristö. Muita lasten pelon kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat epätietoisuus, ikä, sukupuoli, asuinympäristö ja kulttuuri. Lapsilla todettuja pelon aiheita olivat pistäminen, kipu, ompeleiden laitto, outo ympäristö, lääkkeen ottaminen, nukutusmaski, ero vanhemmista sekä pahoinvointiin liittyvät seikat, uudelleen leikkaukseen joutumisen

29 29 pelkoa ja oman kontrollin tunteen menettämisen pelkoa. (Flikman & Salanterä 2004, , 130.) Gröhn-Rissanen (1999) on tutkimuksessaan käsitellyt paljon samoja asioita kuin Ivanoff (1997), mutta on tuonut enemmän esille pelkoja vanhempien näkökulmasta. Gröhn-Rissanen toteaa lapsen pelkojen liittyvän lapsen tietämättömyyteen ja rajalliseen kykyyn ymmärtää mitä sairaalassa tehdään ja aiheutuuko toimenpiteistä kipua. Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi lapsen sopeutumista sairaalamaailmaan. Vanhempien mukaan lapset sopeutuivat hyvin uusien ihmisten läsnäoloon (76 %) sekä vieraaseen ympäristöön (74 %). Lasten oli myös helppo sopeutua tilanteiden yllätyksellisyyteen (53 %) ja ystävistä erossa olemiseen (50 %). Vaikeinta lasten oli sopeutua vanhemmista erossa olemiseen (32 %). (Gröhn-Rissanen 1999, ) Lisäksi Gröhn-Rissanen (1999) on tutkimuksessaan nostanut esille vanhempien näkökulmasta sairaalahoidon kehittämistarpeita. Vanhempien mukaan lapsen iän ja kehitystason huomiointi on erittäin tärkeää sairaalahoidon aikana. Hoitohenkilökunnalta vanhemmat odottavat ammattitaitoa ja henkilökunnan riittävyyttä, jotta voivat jättää lapsensa hoitoon. Vanhemmat toivoivat myös, että samat ihmiset hoitaisivat lasta mahdollisimman paljon, jolloin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Lasten pelkoa lievitetään myös sallimalla vanhempien hoitoon osallistuminen ja heidän antaman tuen arvostaminen. Toimenpiteiden aiheuttaman kivun ennaltaehkäisy ja lievittäminen ennaltaehkäisevät pelkoa, jolloin saman toimenpiteen uudelleen suorittaminen on helpompaa. (Gröhn-Rissanen 1999, ) Kirmanen (2000) on tutkimuksessaan nostanut lasten peloista esille televisioohjelmiin liittyvät pelot, mutta pääosin pelot kuitenkin liittyivät pimeään ja öiseen aikaan, jolloin pimeys herätti lapsen omien mielikuvitusten tuottamat pelot kuvitelmiksi. Kirmasen mukaan 5 6-vuotiaan lapsen mielikuvitusmaailma on rikas, jonka avulla hän käsittelee ja jäsentää kokemuksiaan, joita hänen ympäristöstään välittyy. Lapset kertoivat pelkäävänsä kummituksia, mörköjä, hirviöitä ja muita mielikuvitusolioita. (Kirmanen 2000, )

30 30 Tutkimuksen mukaan lapset pelkäsivät myös erilaisia potentiaalisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Tällaisia olivat tulipalot, vahingon sattuminen leikissä, haavan leikkaaminen sormeen sekä auto-onnettomuudet ja ukkonen. Joillain lapsilla oli saattanut olla todellinen elämänkokemus jostain vaaratilanteesta, johon he olivat lisänneet vielä mielikuvitusta. (Kirmanen 2000, ) Tutkimuksen mukaan lapsilla oli myös toisiin ihmisiin liittyviä pelkoja. Lapset pelkäsivät aikuisten sekä toisten lasten käyttäytymistä, jonka he tulkitsivat uhkaavaksi. Tällaisia oli esimerkiksi toverin kiusaaminen, vanhempien keskinäiset riidat, vanhempien antamat rangaistukset sekä poikkeuksellisesti käyttäytyvät ihmiset, kuten humalaiset ihmiset. Ihmissuhteet olivat myös lapsille pelon lähde. Lapset pelkäsivät läheisten menettämistä, läheisistä eroon joutumista ja yksin olemista. Lasten pelko kohdistui uuteen ja outoon asiaan tai tilanteeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin kivun, uuden ja ennalta tuntemattoman tilanteen sekä vieraiden ihmisten pelkojen yhdistymistä. Tutkimuksen mukaan sairaalassa olemisen pelkoon voitiin myös olettaa liittyvän vanhemmista erossa olemisen ja hylätyksi tulemisen pelkoa. (Kirmanen 2000, ) Lehtonen ja Nybacka (1997) ovat käsitelleet tutkimuksessaan leikin merkitystä pelon lievityksessä. Tutkimuksen mukaan leikillä on parantava vaikutus, joka luo mielihyvää sekä rentouttaa ja laukaisee jännitystiloja. Leikki saa aikaan fyysisen hyvänolon, jolloin lapsen voimavarat kokonaisuudessaan lisääntyvät. Lehtonen ja Nybacka nostavat esille tutkimuksessaan roolileikkien merkityksen pelon hallinnan yhtenä keinona. Roolileikin avulla lapsi käy läpi tilanteita, jotka ovat uusia, ennen kokemattomia ja usein pelottaviakin. Sairaalaleikki asiaan kuuluvine välineineen on lasten keskuudessa suosittu ja yleinen roolileikki. Leikkiä on käytetty hoitoon valmistavana ja rohkaisevana tekijänä. Leikin myötä lapsi saa tietoa miksi on sairaalassa ja mitä siellä tehdään. Hyvänä havaintovälineenä voidaan käyttää esimerkiksi nukkea, jolloin nukke kokee toimenpiteet ennen lasta. Näin lapsi kykenee hallitsemaan toimenpiteen aiheuttamaa ennakkoluuloa pelosta.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.-13.11.2014 Selviytyjät-tiimi Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot