LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN TUKEMINEN JA PELKOJEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKIRURGIASSA VANHEMPIEN ARVIOIMANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN TUKEMINEN JA PELKOJEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKIRURGIASSA VANHEMPIEN ARVIOIMANA"

Transkriptio

1 LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN TUKEMINEN JA PELKOJEN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKIRURGIASSA VANHEMPIEN ARVIOIMANA Joensuu Helena & Karppi Sarita Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Joensuu, Helena & Karppi, Sarita. Leikki-ikäisen lapsen tukeminen ja pelkojen vähentäminen päiväkirurgiassa vanhempien arvioimana. Helsinki, kevät 2008, 77 s., 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus, Sairaanhoitaja (AMK) Tämän opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli selvittää leikki-ikäisen lapsen pelon kohteita ja ennakkotunteita päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevien lasten vanhempien kuvaamana. Toinen opinnäytetyön tarkoitus oli saada vanhemmilta tietoa miten heidän lastensa pelkoja voisi hoitohenkilökunnan toiminnalla tai toimenpiteillä vähentää. Kolmas tarkoitus oli selvittää millainen tieto auttaa vanhempaa lapsen tukemisessa. Selvitys kohdistui kurkku-, nenä- ja korvaerikoisalan päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tuleviin lasten vanhempiin. Selvityksen aineisto kerättiin syksyllä 2007 Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä. Hoitajat jakoivat kyselylomakkeita toimenpiteeseen tulevien 1 6-vuotiaiden lasten vanhemmille perheen saapuessa toimenpideyksikköön. Kyselylomake koostui taustakysymysten lisäksi yhdestä monivalintakysymyksestä sekä neljästä avoimesta kysymyksestä. Vastauksia saatiin yhteensä 21. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä keväällä Selvityksessä esiin tulleet yleisimmät vanhempien nimeämät 1 6-vuotiaiden lasten pelon kohteet olivat pistäminen, outo ja vieras ympäristö sekä ero vanhemmista. Yhdeksän vastaajaa ei ollut havainnut lapsellaan pelkoja. Yleisimmäksi ennakkotunteeksi oli nimetty jännitys. Muita nimettyjä ennakkotunteita olivat pelko, epävarmuus ja turvattomuus sekä positiivinen odotus. Selvityksen tulosten mukaan hoitajat voivat vähentää lapsen kokemia pelkoja luomalla ympäristöstä turvallisen, kohtaamalla lapsi ja tiedottamalla. Vanhemmat toivat esiin myös joitakin yksikön omiin käytäntöihin liittyviä seikkoja, kuten sairaalassaoloajan ja lapsen saattamisen leikkaussaliin. Vanhemmat kokivat tärkeäksi, että annettava tieto olisi konkreettista, realistista, selkeää ja yksityiskohtaista. Vastauksissa korostui päivän kulkuun liittyvä tiedontarve. Asiasanat: leikki-ikäiset, pelko, päiväkirurgia, perhekeskeisyys

3 ABSTRACT Joensuu, Helena and Karppi, Sarita Pre-school-children s fears of day- surgery from parents point of view. 77 p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Diaconal Nursing, Degree: Nurse. The objectives of this thesis were to explore the parents point of view on preschool-children s fears and feelings before day-surgery. We also studied the parents requirements on nursing and nurses in order to minimize children s fears and the kind of information parents needed at the day-surgery to support their children. This thesis was qualitative. Data was collected by using a questionnaire. The questionnaire was handed to the parents with a child in day-surgery. The questionnaire consisted of one multiple-choice question and four open-ended questions. The sample consisted of 21 parents with 1-6-year-old children. Data were collected in Kanta-Häme Central Hospital in the autumn The data was analyzed using the content analysis in the spring The results indicated that from parents perspective the most common fear among children involved injections, unusual environment and being separated from their parents. Nine of the parents had not noticed any fear in their child. According to parents, the most common feeling among children before surgery was anxiety. Other named feelings were fear, uncertainty, insecurity and positive waiting. The results showed that nurses could minimize children s fears in day-surgery by facing the children in specific ways, creating as safe and secure environment as possible and giving sufficient information to the family. Parents felt that the information should be clear, realistic, concrete and specific. The need for information on the day s events was highlighted in the answers. This suggests that parents need more support and information from the nursing staff on handling children s fears. Keywords: children, fear, day-surgery, family

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikkö Lapsen hoitopolku Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä Yhteistyökumppanuus OPINNÄYTETYÖN KESKEISET KÄSITTEET Leikki-ikäinen lapsi Perhe Pelko Sosiaalinen tukeminen LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN PELOT JA NIIDEN KEHITTYMINEN Lapsen ymmärrys pelkojen näkökulmasta Lapsen mielikuvitus pelkojen näkökulmasta Lapsen ajattelutapa pelkojen näkökulmasta Lapsen pelot päiväkirurgiassa LAPSEN JA PERHEEN HOITOTYÖ PÄIVÄKIRURGIASSA Lapsen hoitotyön periaatteet Perhekeskeisyys ja perhehoitotyö lapsen hoitotyössä Turvallisuus lapsen hoitotyössä Lapsi päiväkirurgisena potilaana Perheen osallistuminen lapsen hoitoon päiväkirurgiassa DIAKONIA Diakonian määritelmä Lapsidiakonia AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Pelkoihin liittyviä tutkimuksia Tiedontarpeeseen ja tukemiseen liittyviä tutkimuksia MENETELMÄN VALINNAN PERUSTEET AINEISTON HANKINTA Kohderyhmä...34

5 10.2 Kyselylomakkeen laatiminen Aineiston keruu AINEISTON ANALYSOINTI Sisällönanalyysi Analysointivaiheet TULOKSET Pelon kohteet Ennakkotunteet Hoitajien keinoja vähentää lapsen pelkoja Vanhemman tiedontarve lapsen tukemisessa Yhteenveto tuloksista LUOTETTAVUUS Kyselyn luotettavuus Sisällönanalyysin luotettavuus POHDINTA Tulosten pohdinta Eettinen pohdinta JOHTOPÄÄTÖKSET...62 LÄHTEET...64 LIITTEET Liite 1: Kyselylomake...68 Liite 2: Saatekirje vanhemmille...71 Liite 3: Hoitajien keinoja vähentää lapsen pelkoa Kaavio analysointivaiheista...72 Liite 5: Tutkimussuunnitelma...74

6 1 JOHDANTO Lasten erilaisten pelkojen huomioiminen ja ymmärtäminen on yksi hoitotyön haasteista. Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tuleva lapsi on yleensä perusterve eikä toimenpide liity vakavaan sairauteen. Aikuinen pystyy ymmärtämään syy-yhteyden tehtävään toimenpiteeseen ja myös sen hyötysuhteen. Leikkiikäisen lapsen ajattelutapa on kuitenkin vielä hyvin konkreettinen ja suoraviivainen (Toskala 1982, 50.) Hän ei välttämättä pysty käsittelemään hänelle tuntemattomia asioita tai käsitteitä oikein. Siksi on tärkeää osata tunnistaa lapsen pelon kohteet ja voimakkuus. On tärkeää osata kohdata lapsi lapsena. Ohjeiden antaminen ja toimenpiteestä kertominen tulee osata soveltaa lapsen kehityksen mukaisiksi. Valitsimme aiheemme siksi, että lasten pelot ovat haasteellinen alue päiväkirurgiassa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu lasten pelkoja lasten itsensä kuvaamana (mm. Pekkalin 2002) ja lasten kokemuksia päiväkirurgiassa (mm. Tepponen 1997) sekä lapsen valmistamista päiväkirurgiseen toimenpiteeseen vanhempien kokemana (mm. Finne & Holopainen 1991). Tutkittua tietoa kaivataan hoitohenkilökunnan ja perheiden välisestä toiminnasta sekä terveyttä että hyvinvointia edistävistä toimintatavoista (Lehto 2004, 13). Ajallisesti lyhyt päiväkirurginen hoitotapahtuma asettaa erityisvaatimuksia hoitohenkilökunnan osaamiselle kohdata lapsipotilas ja sen toiminnalle lapsen pelkojen vähentämiseksi. Lapsi saattaa pelätä mitä erilaisimpia asioita, jotka aikuiselle eivät tule mieleenkään. Pelon kohde voi olla muun muassa konkreettinen, tunnetasolla oleva tai epärealistinen, kuten pään leikkaaminen pois (Pekkalin 2002, 2). Keinot, joilla lasten pelkoja voitaisiin vähentää, ovat lähinnä hoitohenkilöstön omien kokemusten ja tuntojen varassa. Siksi haluamme tuoda hoitohenkilökunnalle tietoa lasten pelkojen minimoimiseksi päiväkirurgiassa. Vanhemmat ovat lastensa parhaita tuntijoita, ja siksi haluamme tuoda esille toimenpiteeseen tulevien lasten vanhempien näkökannan lastensa peloista ja

7 keinoista vähentää niitä. Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä lapsipotilas hoidetaan samassa yksikössä, kuin aikuispotilaat. Lapsipotilas aikuisten joukossa on aina hoitohenkilökunnalle haaste. Yksikössä, jossa lapsipotilaat hoidetaan aikuisten rinnalla, on haasteellista osata käyttää ja vaihtaa omaa käyttäytymismalliaan potilaiden vaihtuessa. Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä toteutetaan perhekeskeistä hoitotyötä osana lasten hoitotyötä, jonka he haluavat kehittyvän yhtenäisemmäksi.

8 8 2 OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS Tehtävämme oli selvittää vanhempien käsityksiä siitä: 1. Mitä pelkoja ja ennakkotunteita toimenpiteeseen tuleva lapsi kokee ennen toimenpidettä. 2. Miten lapsen kokemaa pelkoa voisi hoitajien toiminnalla vähentää. 3. Millaisella tiedonannolla he kokevat olevan merkitystä, jotta voisivat tukea lasta. Vanhempien näkökulmasta on tärkeää saada tietoa kehitettäessä lasten hoitotyötä laadukkaammaksi päiväkirurgiassa, sillä hoitosuhde lapsiin on varsin lyhytaikainen ja vanhemmat ovat lastensa kanssa tiiviisti lähes koko prosessin ajan lukuun ottamatta leikkausta. Opinnäytetyömme tavoitteet pohjautuvat omiin kiinnostuksen kohteisiimme, Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisesta yksiköstä nousseisiin tiedon tarpeisiin sekä aikaisemmista tutkimuksista esiin tuleviin lisäselvitystarpeisiin. Selvityksemme tarkoituksena on antaa etenkin päiväkirurgisen yksikön hoitohenkilökunnalle eväitä kohdata lapsipotilas. Tarkoituksena on kertoa keinoista, joilla vähentää lasten kokemaa pelkoa päiväkirurgista toimenpidettä kohtaan. Yhteistyötahomme, Kanta-Hämeen keskussairaalan päiväkirurginen yksikkö, voi halutessaan käyttää työmme tuloksia oman yksikkönsä kehitystehtävissä. Tarkoituksena on, että selvityksemme tuloksia voisi hyödyntää myös muualla päiväkirurgista hoitotyötä kehitettäessä. Lisäksi tulokset olisivat hyödynnettävissä myös hoitotyön koulutuksissa, erityisesti otettaessa huomioon lasten pelot ja niiden vähentäminen päiväkirurgisen toimenpideprosessin yhteydessä.

9 9 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaala on Kanta-Hämeen keskussairaala, jolla on kaksi toimintayksikköä: Hämeenlinnan yksikkö ja Riihimäen yksikkö. Hämeenlinnan yksikkö palvelee noin asukasta. Hämeenlinnan palvelualue on koko sairaanhoitopiiri. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluu kaikkiaan 16 kuntaa, joita ovat Hämeenlinna, Janakkala, Hausjärvi, Riihimäki, Loppi, Renko, Lammi, Tuulos, Hauho, Hattula, Kalvola, Tammela, Forssa, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Päiväkirurgisia leikkauksia tehdään Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin molemmissa yksikössä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Opinnäytetyömme selvitys tehtiin Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikössä. Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikössä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluvia toimenpiteitä ovat lasten kitarisaleikkaukset, korvien ilmastointiputkien asettamiset, nenän ja sivuonteloiden tähystysleikkaukset ja osa nielurisaleikkauksista. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Vuonna 2007 korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan liittyviä toimenpiteitä 1-6-vuotiaille lapsille tehtiin yhteensä 259. Näistä yleisimmät toimenpiteet olivat tympanostomiat eli korvien putkitukset (yhteensä 155) sekä kitarisaleikkaukset (yhteensä 91). Muita erikoisalan toimenpiteitä, kuten esimerkiksi tärykalvopoistoja, ilmastointiputkien poistoja tärykalvosta tai poskiontelon punktioita tehtiin vuoden 2007 aikana yksittäisiä. (Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikkö.) Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä korva-, nenä-, kurkkutautien erikoisalaan kuuluvat toimenpiteet lapsilla ovat keskitetty pääsääntöisesti perjantaipäiviin.

10 Lapsen hoitopolku Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä Päiväkirurgia eli PÄIKI on toimintaa, jossa potilas saapuu toimenpidepäivänä sairaalaan ja kotiutuu samana päivänä. Päiväkirurgia kuluu erikoissairaanhoidon piiriin, johon potilas ohjataan lähetteellä. Päiväkirurgiset leikkaukset ovat elektiivisiä eli suunniteltuja. Hämeenlinnassa yksikön henkilökunta huolehtii potilaan ajanvarauksesta, leikkaukseen kutsumisesta, haastattelusta, leikkaushoidosta, ohjauksesta ja kotiutumisesta. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Lasten kohdalla toimenpidekutsu lähetetään vanhemmille. Kutsun mukana vanhemmille annetaan soittoaika preoperatiivista puhelinhaastattelua varten. Puhelinhaastattelussa hoitaja kysyy esitiedot lapsesta. Puhelun aikana vanhemmalla on mahdollisuus kysellä lapsen hoitoon liittyvistä asioista. Mahdollisesti tarvittavat tutkimukset kuten laboratorio-, röntgentutkimukset tehdään ennen toimenpidettä anestesia- eli nukutus- ja leikkauskelpoisuuden varmistamiseksi. On suotavaa, että aikuinen on toimenpidepäivän ajan sairaalassa lapsen mukana. Päiväkirurgian yksikössä tarkistetaan ja varmistetaan vielä ennen toimenpidettä, että kaikki on kunnossa toimenpidettä varten. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.) Hämeenlinnan päiväkirurgian yksikössä lapsille on odotushuone, jossa on erilaisia leluja, pelejä, kirjoja ja mahdollisuus videoiden katseluun. Toimenpiteeseen hoitajat hakevat lapsen odotushuoneesta. Lapsen heräillessä anestesiasta hoitaja hakee vanhemman odotushuoneesta lapsen luokse heräämöön. Toimenpiteen jälkeen potilas toipuu päiväkirurgian yksikön heräämössä, jossa yksikön hoitajat valvovat potilasta. Lapsille on Hämeenlinnan yksikössä erillinen heräämö. Kotihoito-ohjeet annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Mikäli potilaan vointi ei ole riittävän hyvä kotiutumiseen toimenpidepäivän aikana, siirtyy potilas sairaalan vuodeosastolle hoitoon. (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.)

11 11 3.3Yhteistyökumppanuus Helmikuussa 2007 saimme opinnäytetyöllemme yhteistyökumppanin Kanta- Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan päiväkirurgisesta yksiköstä. Koska yksikössä potilasjakauma on lapsista ikäihmisiin, hoitajille tuottaa haasteita osata kohdata eri-ikäisiä potilaita. Maaliskuussa 2007 osallistuimme yksikön osastokokoukseen, jonka aiheena olivat leikki-ikäisen lapsen pelot ja valmistaminen päiväkirurgiaan. Olimme tuottaneet tuohon tapaamiseen power point -esityksen, johon olimme koonneet teoriatietoa lasten hoitotyön periaatteista sekä lasten kokemista peloista niin yleisesti kuin tutkimuksista ilmenneiden tuloksien perusteella myös päiväkirurgisiin toimenpiteisiin liittyvistä peloista. Esityksemme pohjalta syntyi kehittävää keskustelua lasten hoitotyön haasteista. Esityksen jälkeen nousseiden keskustelujen myötä suunnittelimme ottavamme näkökulmaksemme hoitajat yksikössä, heidän näkemyksensä ja kehittämisideansa. Näkökulmamme kuitenkin yhteistyötahomme toivomuksesta muuttui, ja esille nousi tarve saada tietoa aiheesta toimenpiteisiin tulevien lasten vanhempien näkökannalta. Koska näkökulma kohdistui aivan alkuperäisiin suunnitelmiimme, oli tähän muutokseen helppo mukautua.

12 12 4 OPINNÄYTETYÖN KESKEISET KÄSITTEET 4.1 Leikki-ikäinen lapsi Leikki-ikäiseksi kutsutaan 1-6-vuotiaita lapsia. Leikki-ikä voidaan jakaa varhaiseen ja myöhäiseen leikki-ikään. Tänä aikana lapsella on psyykkisessä kehityksessä kaksi vaihetta, anaalis-uretraalinen vaihe (18-36kk) ja fallinen vaihe (3-5- vuotiaat). (Tirkkonen 2002, ) Anaalis-uretraalisessa vaiheessa lapsen itsetunto kasvaa. Tässä vaiheessa lapsi on uhmaikäinen, johon liittyy itsepäisyys, omaehtoisuus, toisinaan käskevyys ja taistelunhalu sekä joskus alistuvuus. Fallisessa vaiheessa lapsi on kiinnostunut sukupuolisuuteen liittyvistä asioista. Kiinnostuksen aiheita ovat esimerkiksi tytön ja pojan erilaisuus, lapsen syntymä sekä vanhempien välinen suhde. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää perheen välisiä suhteita ja, että ei voi omistaa vanhempiaan. (Tirkkonen 2002, ) Ero vanhemmista voi pelottaa lasta. Tärkeää on vanhempien kannustus ja tuki lapsen epäonnistuessa sekä turvallisen ympäristön luominen. Näin lapsen positiivinen käsitys itsestä vahvistuu ja hän oppii toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Sadut auttavat lasta käsittelemään tunteita. (Tirkkonen 2002, 31.) 4.2 Perhe Perheen käsitteellinen määrittely on ongelmallista, koska sitä ei ole missään yksiselitteisesti määritelty. Sen määrittely on aika-, kulttuuri- ja oikeustilasidonnaista. Esimerkiksi erilaisissa Suomen lainsäädännöissä perheen käsite on erilainen. Tarkkaa määritelmää on mahdotonta luoda myös siksi, että perheen muodostaa kulloinkin ryhmä ihmisiä, jotka itse haluavat määritellä itsensä samaan perheeseen kuuluviksi. (Kallio 2005, 6; Lehto 2004, 15.)

13 13 Tilastoidessa perheeksi määritellään yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jommankumman vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia. Perheyhteisöön käsitetään kuuluvaksi perheenjäseniä, joita yhdistävät tunnesiteet. Tällä perusteella perhe-käsite on hyvin moniulotteinen, ja vanhemmuus on siihen vain yksi näkökulma. Perhe näyttää erilaiselta eri perheenjäsenten rooleista katsottuna ja perheen merkitys voi olla miehelle, naiselle ja lapselle hyvinkin erilainen. Perheellä on erittäin suuri merkitys lapsen ihmissuhteiden ja tunne-elämän kehittymiselle. (Kallio 2005, 6; Lehto 2004, 15.) Perheestä puhuttaessa sen perheenjäseniä voidaan pitää asiantuntijoina, sillä heidän omat kokemuksensa ja käsityksensä perheestä ovat tulleet tärkeiksi tietolähteiksi perhettä autettaessa tai ohjattaessa. Käsitys perheestä voi joissakin tilanteissa poiketa paljon virallisesta kannasta perhesiteitä koskien. Tärkeämpää kuin biologisesti määritelty sukulaisuus on yksilön oma kokemus perheestä ja sen jäsenistä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, ) Opinnäytetyössämme vanhempi yhdessä lapsen kanssa muodostaa perheen, vaikka lapsella olisi kotona sisaruksia ja toinen vanhempi, jotka eivät ole mukana. 4.3 Pelko Pelko tulee erottaa ahdistuksesta ja fobiasta. Ahdistus on pitkäkestoista ja yleistä, eikä sillä ole tiettyä objektia eli kohdetta. Ahdistus ilmenee kykenemättömyytenä sekä avuttomuutena, ja se syntyy alitajunnasta. Ahdistus on hankala ja painostava tunne, joka syntyy kun ihminen ei pysty käsittelemään omia sisäisiä tai ulkoisia uhkia. Pelko voi selvittämättömänä saada seurakseen ahdistuksen. (Kyyrönen ym. 1995, 30, 32; Wolman 1979, 28.) Fobia on kyseessä silloin, kun ihminen pelkää jotakin asiaa tiedostamatta pelkonsa syytä. Fobia voi johtaa pelottavan asian karttamiseen ja elämänpiirin rajoittumiseen. (Kyyrönen ym. 1995, 32.) Pelko on ihmisen peruskokemus, oman minän perustunne. Pelko toimii varoituksena tilanteissa, joissa yksilön turvallisuus on uhattuna. Pelon avuin ihminen

14 14 suojelee itseään. Pelko voi johtua ulkoisista seikoista, kuten kulman takaa tulevasta autosta tai sisäisistä seikoista, kuten ahtaassa paikassa olemisesta. (Wolman 1979, 19.) Myös Toskalan (1982, 40) mukaan pelko on todellisen vaaran tai koetun uhkan aiheuttamaa, joka laukaisee joko pakoreaktion tai puolustautumisen. Pelko voi olla rationaalista, niin sanottua normaalia pelkoa, kuten pimeän tai kuoleman pelko. Se voi olla myös järjenvastaista, irrationaalista pelkoa, kuten muurahaisten tai wc:n huuhtomisen pelko. Irrationaaliseen pelkoon ei liity todellista uhkaa, vaan vaara on kuviteltu. (Wolman 1979, 21.) Pelko voi ilmetä ihmisellä fysiologisena reaktiona, kuten sydämen sykkeen nopeutumisena, verenpaineen nousuna tai adrenaliinin ja noradrenaliinin erityksen lisääntymisenä. Tällöin liikkeiden nopeus ja fyysinen voima kasvavat. Odottamattomat pelkotilanteet voivat aiheuttaa myös negatiivisia fysiologisia reaktioita, kuten voimakasta hikoilua, vapinaa, pahoinvointia ja häiriöitä ruumiinliikkeiden hallinnassa. (Wolman 1979, 18, 22.) 4.4 Sosiaalinen tukeminen Suomen kielen perussanakirja (1994, osa 3, 128, 342) tarkoittaa sanalla sosiaalinen yhteisöllistä, yhteiskunnallista ja yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien auttamiseen tähtäävää. Tuki-sanalla tarkoitetaan antaa turvaa, pitää yllä, edistää, auttaa, kannustaa jotakin tai jotakuta. Käsitteenä sosiaalinen tuki on sisällöltään positiivinen, kuten terveys ja hyvinvointi (Kumpusalo 1991, 20). Casselin (1976, 108, 113, 121) mukaan sosiaalisella ympäristöllä on vaikutus siihen altistuuko ihminen erilaisille sairauksille. Varsinkin läheisimmiltä saatu sosiaalinen tuki suojaa ihmistä sairastumasta erilaisiin sairauksiin ja esimerkiksi vähentää altistumista stressaaville tekijöille. Norbeck (1988, 106) mukaan sosiaalinen tuki on sellaista vuorovaikutusta ihmisten välillä, mikä tuottaa emotionaalista tukea tai varsinaista apua ongelmissa. Tätä tukea antavat tavallisesti yksilön sosiaalisen verkoston jäsenet. Sosiaa-

15 15 lisen tuen antaminen ja vastaanottaminen verkostossa jakaantuu tasan. Sosiaalista tukea voivat antaa sekä maallikot että ammatti-auttajat. Cobb n (1979, 93 94, 102) määritelmä sosiaalisesta tuesta on tietoa siitä, että yksilöstä välitetään ja häntä arvostetaan. Sosiaalinen tuki on tietoa tärkeään sosiaaliseen verkostoon kuulumisesta. Yksilö on sosiaaliverkostossa yhtälailla tuen saaja kuin tuen antajakin. Sosiaalinen tuki voi toimia yksilölle palautteena, vahvistuksena, tietona ja tunteena siitä, että kykenee hallitsemaan erilaisia muutosvaatimuksia. House (1981, 24 25) määrittelee sosiaalisen tuen ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi. Sosiaalinen tuki voidaan jakaa emotionaaliseen, informatiiviseen ja instrumentaaliseen tukeen. Emotionaalinen tuki ilmenee muun muassa empatiana, rakkautena, kiintymyksenä, hyväksytyksi tulemisena, huolenpitona, kuuntelemisena ja luottamukseen osoittamisena. Informatiivinen eli tiedollinen tuki on neuvontaa, ohjaamista, opettamista, tiedottamista ja suositusten antamista. Instrumentaalinen eli aineellinen tuki voi olla esimerkiksi ajan antamista, puolesta tekemistä, aineellisen avun antamista ja auttamista, kuten ympäristön muovaamista asiakkaalle sopivaksi. Opinnäytetyömme tarkastelun kohteena on vanhemman tiedon eli informatiivisen tuen tarve.

16 16 5 LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN PELOT JA NIIDEN KEHITTYMINEN Sen millaisia pelkoja lapsilla esiintyy, on todettu olevan yhteydessä lapsen ikään. Pelkojen muuttumisen on todettu olevan yhteydessä lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kuitenkin iän vaikutuksesta lasten pelkoihin on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Useat tutkijat (Burnham ja Gullone 1997, Draber ja James 1985, Bauer 1976) ovat Kirmasen (2000) mukaan todenneet pienillä lapsilla olevan paitsi voimakkaampia pelkoja myös enemmän pelkoja verraten isompiin lapsiin. Päinvastaisiin tutkimustuloksiin päätyneet tutkijat (Savinen 1994, Bouldinin ja Bratt 1998) toteavat lasten pelkokokemusten lisääntyvän iän ja ymmärryksen myötä. (Kirmanen 2002, 41, 43; Savinen 1994, 70; Pekkalin 2002, 17.) Pelot ovat osa lapsen kasvua ja kehitystä. Wolmanin (1979, 28) mukaan lasten pelot voidaan jakaa kolmeen ryhmään, jotka ovat (1) synnynnäiset pelot, joita aiheuttavat muun muassa voimakkaat äänet, vieraat ihmiset sekä vieras ympäristö, (2) kehitykselliset pelot, jotka liittyvät lapsen eri kehitysvaiheisiin sekä (3) traumaattiset pelot, jotka juontuvat jostain lasta järkyttäneestä tilanteesta, järkyttävän tapahtuman näkemisestä tai kokemisesta. Keskeistä lapsen pyrkimyksissä hallita pelkoaan on ilmaisu näkyvän käyttäytymisen avulla ja lapsen sisäinen työskentely. Pelon hallinta käyttäytymisen avulla ilmenee äänen käyttönä, toimintana, kehollisena ilmaisuna ja turvautumisena vanhempiin tai hoitotyöntekijöihin. Sisäinen työskentely pelon hallinnassa ilmenee lapsilla vanhempien odottamisena ja miellyttävien asioiden ajattelemisena. (Ivanoff 1997, ) 5.1 Lapsen ymmärrys pelkojen näkökulmasta Samalla, kun lapsen tietoisuus omasta psyykkisestä itsestä lisääntyy, hän tulee myös entistä tietoisemmaksi fyysisestä olemuksestaan. Lapsi saattaa suuresti pelätä fyysisen koskemattomuuden rikkoutumista, johon liittyy sekä suoraa kivun pelkoa että laajempaa fyysisen tuhoutumisen uhkaa. Pieni lapsi pelkää

17 17 usein korostuneesti pientäkin haavaa. Hän saattaa käsittää oman kehonsa eräänlaiseksi säiliöksi, joka sisältää erilaisia nesteitä. Haava merkitsee kehon vuotamisen tai tyhjenemisen uhkaa. Laastari haavan päällä antaa lapselle heti tunteen siitä, että keho on eheä ja kokonainen. (Toskala 1982, 31.) Pienten lasten pelkoreaktiot sairaanhoitotilanteissa saattavat olla varsin ehdottomia. Vanhempien läsnäolo ja rauhoittava puhe ovat hyvin tärkeitä. Keskeisenä ongelmana on myös se, jos pieni lapsi ei pysty ymmärtämään hoitotoimien merkitystä tai hän ymmärtää ne väärin. Keskeistä on korostaa sitä, että vaikka jokin toimenpide tuntuu kivuliaalta, niin tarkoituksena on kuitenkin tehdä hyvää lapselle. (Toskala 1982, ) Selittämisessä voidaan käyttää apuna myös leikkiä, jossa lapselle annetaan aktiivinen toimijan rooli. Hän saa esimerkiksi pistää nallea, jolloin kuvitellaan yhdessä nallen reaktio. Lasten kohdalla on tärkeää myös miettiä hoitotoimenpiteen tarkoituksenmukaisuutta ja tarpeellisuutta sekä sitä mahdollisuutta, voidaanko ehkä jokin toimenpide suorittaa myöhemmin, jolloin lapsi voisi ymmärtää sen realistisesti. Esimerkiksi ahtaan esinahan leikkauksen merkitystä on vaikea selittää pikkupojalle. Hän saattaa esimerkiksi luulla, että häntä ehkä muutenkin paloitellaan. (Toskala 1982, ) 5.2 Lapsen mielikuvitus pelkojen näkökulmasta Leikki-ikäisellä lapsella mielikuvituksen lisääntyvä käyttö mahdollistaa mitä erilaisimpien asioiden kuvitteellisen käsittelyn. Se on tapa valloittaa ympäristöä, mutta siihen sisältyy myös mahdollisuus joutua mielikuvissa vastatusten suurta uhkaa tuottavien asioiden kanssa. Uhkaa aiheuttaa myös se, ettei lapsi aina pysty erottamaan toisistaan mielikuvia ja todellisuutta. Leikki-ikäiset lapset leikkivät paljon roolileikkejä. Samastumalla johonkin rooliin, lapsi valloittaa itselleen sellaisia ominaisuuksia, joita hän haluaisi. Roolileikit auttavat lasta myös käsittelemään pelottavia asioita. Niiden avulla hän pääsee aktiivisesti tutustumaan asioihin ja hallitsemaan sellaisiakin, joiden käsittelyyn hänellä ei ole vielä muuten reaalisia mahdollisuuksia. (Toskala 1982, )

18 18 Lapsi käyttää mielikuvitustaan paitsi muuttaakseen omaa olemustaan, myös muuttaakseen ulkoista todellisuutta vastaamaan hänen omia toiveitaan. Toisaalta se liittyy myös lapsen erilaisiin pelon kohteisiin. Lapsi, joka pelkää illalla nukkumaan mennessään, saattaa kuvitella ikkunan edessä heiluvan oksan kummitukseksi. Lapsi, joka kokee olonsa yleisesti turvattomaksi, voi nähdä hyvin herkästi erilaisissa yhteyksissä uhkaavia olentoja. Lapsen sisäinen tila määrää hänen havaintonsa, ja välittäjänä on mielikuvitus. (Toskala 1982, ) 5.3 Lapsen ajattelutapa pelkojen näkökulmasta Niin sanotun kyselyiän saavutettuaan lapsi alkaa suuntautua omien pohdintojensa avulla ympäristöön. Usein lapsen kysymykset koskevat alkuperää ja tähän läheisesti liittyvää kuolemaa. Kun lapselle tulee ensimmäinen tietoisuus kuolemasta, hän saattaa järkyttyä ankarasti. Lapsi saattaa kauhistua ajatusta ja pelätä, että hän itse tai hänen vanhemmat saattavat kuolla milloin tahansa. Lapsi saattaa olettaa, että hän voi omilla toiminnoillaan ja ajatuksillaan vaikuttaa erilaisiin asioihin. Hän saattaa ajatella, että tietyt toiminnat tai ajatukset ovat pahoja ja saavat aikaan onnettomuutta. Toiset toiminnat ja ajatukset taas ovat sellaisia, että niillä voi kontrolloida uhkaavia asioita. (Toskala 1982, ) Leikki-ikäisen lapsen ajattelutapa on vielä hyvin konkreettinen ja suoraviivainen, ja monimutkaiset selitykset lapsen kysymyksiin saattavat pikemminkin hämmentää kuin auttaa lasta ymmärtämään joitakin asioita. On tärkeää koettaa ymmärtää, miten lapsen oma päättely ja ajattelu rakentuvat, eläytyä tähän eikä suoraviivaisesti tarjota lapselle aikuisen maailmasta lähteviä ja aikuisen logiikkaan perustuvia selityksiä. Lapsen tulisi omista lähtökohdistaan rakentaa aktiivista suhdetta elämän ilmiöihin. (Toskala 1982, 50.)

19 Lapsen pelot päiväkirurgiassa Lapsen mielikuvitus on leikki-iässä hyvin vilkas. Lapset pelkäävät erityisesti vieraita asioita, fyysistä vahingoittumista ja hylätyksi tulemista. Pelon kokemukset liittyvät usein tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät ole mukana. Päiväkirurgisesti leikattavien lapsen ero vanhemmistaan jää lyhyeksi ja he kotiutuvat nopeasti toimenpiteen jälkeen, mitkä vähentävät lapsen pelkoa sairaalassaoloa kohtaan ja vanhemmista eroon joutumisen pelkoa. (Kallio 2005, 15.) Pekkalinin (2002) tutkimuksesta ilmeni, että lapset kokevat pelkoa kaikissa päiväkirurgisen hoitoprosessin vaiheissa, paitsi kotiin lähtiessä. Lapset mainitsivat 24 eri pelon kohdetta päiväkirurgisen prosessin eri vaiheissa. Pelon kohteista nukutus, toimenpide, tiedon puute, kipu, pistäminen ja nukutusmaski tulivat esiin useammassa hoitoprosessin vaiheessa. Lapset eivät aina ymmärrä leikkausten tarkoitusta ja saattavat korvata epätietoisuuttaan mielikuvituksellaan. Vieras ympäristö ja vieraat esineet saattavat aiheuttaa lapselle pelkoja. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee huomioida puheääni ja sanavalinnat. Lapselle tulee puhua rauhallisesti ja puheessaan välttää tiettyjä lapsen mielikuvitusta ja pelkoa lisääviä sanoja, kuten pistäminen, leikkaus tai nukutus. Lisäksi kannattaa välttää vierasperäisiä sanoja, koska lapsi ei välttämättä ymmärrä niitä. (Ivanoff 1997, ) Lapselle luonnollinen pelottavien asioiden käsittelytapa on leikkiminen. Leikki ja havainnollistaminen tulee aina muistaa lapsipotilaan kanssa toimiessa. Lapset pitävät huumorista, tilannekomiikasta ja hassuttelusta, joita on hyvä käyttää lasta hoidettaessa. Lapsen ohjaaminen nauramaan ja iloitsemaan vie hänen huomionsa pois ikävistä ja pelottavista asioista. (Salanterä, Hagelberg, Kauppila & Närhi 2006, 195.)

20 20 6 LAPSEN JA PERHEEN HOITOTYÖ PÄIVÄKIRURGIASSA 6.1 Lapsen hoitotyön periaatteet Lasten hoitotyön keskeisiä periaatteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, turvallisuus ja jatkuvuus. Lasten hoitotyön periaatteet ovat osittain päällekkäisiä. Keskeisin periaate on kuitenkin perhekeskeisyys, jonka lähtökohtana on ajatus, että lapsi on aina osana perhettä. (Finne & Holopainen 1991, ) Yksilöllisyyden lähtökohtana on lapsen ja perheen ainutlaatuisuus. Yksilöllisyys perustuu yksilöllisiin tarpeisiin ja siinä otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä, kehitystaso, käsityskyky ja mieltymykset sekä perheen voimavarat ja tiedon vastaanottokyky. (Finne & Holopainen 1991, 18.) Jatkuvuus perustuu siihen, että lapsen hoitotyön tulee olla yhtenäistä ja jatkuvaa. Tärkeää jatkuvuuden kannalta on, että hoito on järjestelmällisesti suunniteltua, tarkka dokumentointi toteutuu ja eri ammattiryhmien ja hoitoyksiköiden yhteistyö säilyy. (Finne & Holopainen 1991, 20.) Opinnäytetyössämme lasten hoitotyön periaatteista korostuvat perhekeskeisyys ja turvallisuus. Turvallisuus -periaatteessa keskitymme erityisesti tiedon ja ohjauksen merkitykseen Perhekeskeisyys ja perhehoitotyö lapsen hoitotyössä Hoitotyössä perhekeskeisyyttä on määritelty perheen ottamisella mukaan koko hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Perheen osuus hoidossa voi olla eriasteista. Perhe voi olla hoidettavan yksilön taustatuki tai kokonaisuudessaan hoitotyön kohde. Perheellä on suuri vaikutus omiin jäseniinsä ja heidän paranemiseen ja terveyden edistämiseen. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, )

21 21 Perhekeskeiseen hoitotyöhön kuuluu perheiden arvokas ja kunnioittava kohtelu, oikean tiedon välittäminen, kommunikointi ja yhteistyö. Perhe on lapsen hoitamisen kannalta valtava voimavara joka tulisi osata hyödyntää. Perheen voimavaroihin vaikuttavat vanhemmilla käytettävissä oleva tieto, itsetunto vanhempana, kyky säännellä voimien riittävyyttä omassa elämässä, perheen sosiaalinen tuki ja tulevaisuutta koskevat käsitykset. Perhehoitotyön yhtenä tavoitteena voidaan pitää perheen omien voimavarojen tukemista ja omatoimisuuden periaatetta. (Lehto 2004, ) Lapsen hoitotyön laatu voidaan paremmin varmistaa, kun perhe on lapsen hoidossa mukana. Perheeltä saatu tuki lisää lapsen hyvää oloa ja parantaa tämän terveydentilaansa. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 14.) Perheen kanssa työskenneltäessä edellytyksinä ovat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Vuorovaikutussuhteen onnistumiseen vaikuttavat lapsen, perheen ja hoitajan toiminta. Hoitajan persoonallisuudella on suuri merkitys vuorovaikutussuhteessa perheen kanssa. (Viljanen 1999, ) Lasten hoitotyössä on tärkeää auttaa lasta sekä hänen perhettään heidän tarpeensa huomioiden. On muistettava lapsen kiinteä yhteys hänen perheeseensä. (Ivanoff 1997, 274.) Perhehoitotyötä on kuvattu yksilön ja perheen sekä terveyden ja sairauden väliseksi yhteydeksi. Tämä tulee ottaa huomioon hoitotyönsuunnitelmaa laadittaessa ja hoitotyötä tarkasteltaessa. (Hakulinen, Koponen & Paunonen 1999, 27.) Turvallisuus lapsen hoitotyössä Turvallisuuden periaatteella tarkoitetaan, että lapsella ja perheellä on mahdollisuus kokea hoito turvalliseksi niin fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Ammattitaitoinen henkilökunta kykenee antamaan rehellistä, yhdenmukaista ja asiallista tietoa sekä ohjausta, jotka edistävät hoidossa olevan perheen turvallisuuden tunnetta. Turvallisuudella tarkoitetaan myös lapsen normaalin kasvun ja kehityksen tuntemista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden tiedostamista. (Finne & Holopainen 1991, 21.)

22 22 Ohjauksella ja tiedon saannilla on suuri merkitys lyhyen sairaalassa olon vuoksi. Vanhempien tulee saamansa ohjauksen perusteella kyetä huolehtimaan lapsen jälkihoidosta kotona. Vanhemmat ovat kokeneet tiedon puutetta niin tiedon laadussa kuin sen antotavassa. Lääketieteellisen kielen käyttöä ja tiedon epätarkoituksenmukaisuutta on kritisoitu. Sekä suullisen että kirjallisen tiedon saannin on koettu tarpeelliseksi. Lisäksi tietoa on haluttu myös puhelinkontaktin välityksellä ja yksilöllisesti sovellettuna. Riittävä tiedon saanti on koettu turvallisuuden tunnetta lisääväksi. (Kallio 2005, 18.) Vanhemmat kokevat lapsen valmistamisen tärkeäksi. Vanhemmat ovat kaivanneet enemmän tietoa sairaalasta, hoitoprosessista ja sen aiheuttamista tunteista. Lapsen valmistaminen toimenpiteeseen tulisi myös aloittaa riittävän ajoissa. (Finne & Holopainen 1997, 9.) 6.2 Lapsi päiväkirurgisena potilaana Lasten soveltuvuus päiväkirurgiaan on riippuvainen yleisten päiväkirurgiaan soveltuvuuskriteereiden lisäksi vanhempien kyvystä ottaa vastuu lapsen jälkihoidosta, kuten kivun hoidosta, infektioiden ehkäisystä ja perushoidosta. Vanhempien suostumus on myös yksi edellytys lapsen päiväkirurgiselle toimenpiteelle. Vasta-aiheita lapsen päiväkirurgiselle toimenpiteelle ovat alle vuoden ikä, synnynnäinen sydänvika, diabetes tai voimakas iho- tai hengitystieallergia. Päiväkirurgisessa lapsipotilaan hoidossa toimenpidettä edeltävä valmistautuminen ja toimenpiteen jälkeinen hoito tapahtuvat pitkälti vanhempien toimesta. Perhekeskeisyys tulee päiväkirurgisessa toiminnassa esiin erityisesti lapsipotilaiden hoidossa vanhempien vastatessa lapsensa valmistamisesta toimenpiteeseen ja sen jälkeisestä hoidosta. (Kallio 2005, 14, 18.) Yleisiä lasten päiväkirurgisia leikkauksia ovat nenä-, korva- ja kurkkutautien erikoisalaan liitettäviä toimenpiteitä, kuten korvien putkitus, jolla pyritään hoitamaan liimakorvatautia tai usein toistuvia välikorvatulehduksia sekä kitarisojen poistoleikkaus. Kooltaan suuri kitarisa saattaa ahtauttaa nenänielua ja näin häiritä pikkulapsille tärkeää nenähengitystä sekä pahentaa flunssan oireita. (Puhakka, Mäkelä ja Aho 1999.)

23 23 Päiväkirurgian toiminta asettaa haasteita tilojen käytölle ja toiminnan sujuvuudelle. Aikuis- ja lapsipotilaiden jakaminen osastolla eri tiloihin on koettu hyväksi, sillä sairaat aikuispotilaat saattavat pelottaa vanhempia tai lasta. Päiväkirurgian toimintaa on kuvattu liukuhihnamaiseksi toiminnaksi, josta yksilöllisyys on kaukana. Toisaalta toiminnan nopeutta on kiitelty, koska tällöin lapsi ei ole joutunut olemaan pitkiä aikoja ravinnotta eikä sairaalaan ole joutunut jäämään yöksi. (Kallio 2005, 16.) Hämeenlinnan päiväkirurgisessa yksikössä lapsipotilaille ja heidän vanhemmilleen ovat omat odotustilat ja heräämö. 6.3 Perheen osallistuminen lapsen hoitoon päiväkirurgiassa Perheen osallistumisen korostaminen lapsen hoidossa on selvästi lisääntynyt. Perheen mukaantulon lasten hoitotyöhön nähdään kehittäneen perheen ja hoitajan välisen suhteen avoimuutta ja tasavertaisuutta. Perhekeskeisessä hoitotyössä korostuu näkemys vanhempien asiantuntijuudesta lapsensa hoidossa ja hoitajien rooli neuvonantajina. Vanhemman mukanaolo leikki-ikäisen lapsen päiväkirurgiassa on tärkeää, koska leikki-iässä lapsi alkaa hahmottaa ympäristöään ja siihen liittyviä vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa hänelle myös monenlaisia pelkoja. (Kallio 2005, 15, 19.) Leikki-ikäinen saattaa myös tuntea syyllisyyttä sairaudestaan. Vanhempien kanssa yhdessä jaetut asiat selkiyttävät asioita ja vahvistavat lasta. Vanhemman läsnäoloa aina toimenpidetilaan siirtymiseen saakka ja heti heräämössä pidetään lapsen turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä. Vanhempien läsnäolosta lasta nukutettaessa on lasten kirurgiassa toisistaan poikkeavia tuloksia lapsen rauhoittumiselle. (Kallio 2005, 15, 19.) Varsinaisissa hoitotoimenpiteissä vanhemmat usein antavat hoitovastuun hoitajalle. Esimerkiksi puudutusvoidetta laitettaessa hoitaja selittää lapselle mitä tekee ja miksi. Toisaalta osa hoidosta tapahtuu perheiden kautta. Vaatteiden vaihdossa perheet yleensä auttavat lastaan ja hoitaja tuo vain sopivan kokoisen pyjaman. Mikäli vanhemmat kykenevät, yksi heidän tärkeä panoksensa on kiin-

24 24 nittää lapsen huomio muualle silloin kuin tapahtuu jotakin pelottavaa. (Tepponen 1997, 2.) Päiväkirurgiassa monet stressiä ja pelkoa aiheuttavat tekijät ovat vähäisempiä kuin perinteisessä elektiivisessä eli suunnitellussa kirurgiassa. Päiväkirurgian lapsipotilaat ovat lyhyen aikaa sairaalassa ja silloinkin perheidensä kanssa suurimman osan hereillä olo ajasta. Kuitenkin epätavalliset ja kivuliaat tapahtumat ja toimenpiteet saattavat olla hyvin stressaavia lapselle. Tämä korostuu etenkin pienillä lapsilla. Siksi vanhemman fyysinen läsnäolo on tärkeää. Myös sanallisella rohkaisulla, hyräilemällä, kuiskailemalla, rauhallisella puheella ja asioiden selvittämisellä lapselle tutulla tavalla on merkitystä lapselle. Vanhemmat saattavat esimerkiksi verrata tapahtumia heidän arkipäiväisiin tapahtumiinsa, jolloin lapsi kokee olonsa turvallisemmaksi. (Tepponen 1997, 2.)

25 25 7 DIAKONIA 7.1 Diakonian määritelmä Kristilliseen kielenkäyttöön sana diakonia on tullut Uuden testamentin kreikankielisestä sanasta palvella (Sollamo 1991, 25). Diakonia sisältyy koko Uuden testamentin sanomaan: Jeesuksen elämä, teot, puheet ja vertaukset olivat todistus diakoniasta. Jeesus on Vapahtaja ja Lunastaja, ristiinnaulittu ja ylösnoussut Herra. Jeesuksessa ilmestynyt pelastava rakkaus on diakonian motiivi. (Kansanaho & Hissa 1979, ) Diakonian sisältöä voidaan lyhyimmillään kuvata kultaisen säännön konkretisoitumiseksi; kristitty suostuu vapaaehtoisesti asettumaan lähimmäisensä asemaan ja tekemään hänelle sen, minkä toivoisi itselleen tehtävän vastaavassa tilanteessa. Diakonian lähtökohta on Jumalan kutsun kuulemisessa ja vapaaehtoisesti vastaanotetussa lähimmäisen rakastamisen käskyssä. Parhaimmillaan diakonia on luovaa, hallinnollisesti kevyt rakenteista toimintaa, jossa kysytään aina uudelleen: mikä on tällä hetkellä lähimmäisen tarve. (Laulaja 2002, 61, ) Diakonian perustehtävä on löytää, kuulla ja huomata sellainen hätä, johon muu apu ei ulotu (Tahvanainen 1988, 34). Diakonian ymmärretään kiteytyvän kristillisen ihmiskäsityksen ja arvomaailman mukaiseksi sekä professionaaliseksi että vapaaehtoistyöhön liittyväksi niin aineettoman kuin aineellisen avun ja palvelun tuottamiseksi. Tavoitteena kohdata toinen ihminen tasavertaisena Jumalan kuvana ja auttaa häntä sielullisena, hengellisenä, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena sekä iankaikkisena yksilönä. Diakonia ei vaadi autettavalta uskonnollista tai kristillistä vakaumusta. Diakonian auttamismenetelmiksi kuvataan vierellä kulkemista, sielunhoitoa, jumalanpalvelusta, rukousta ja rippiä (Myllylä 2004, 36)

26 Lapsidiakonia Lapsidiakoniassa on kyse yhdestä diakonian perustehtävästä: hädän etsiminen ja niiden auttaminen, jotka eivät tule muulla tavalla autetuiksi. Lapsidiakonian perusperiaatteita ovat lapsilähtöisyys, ennakoiminen, varhainen asioihin puuttuminen, turvallisen arjen keskeisyys ja matala kynnys. Lapsen hätään ja turvattomuuteen ei useinkaan reagoida ennen kuin se häiritsee aikuisia tai uhkaa yhteiskunnallista järjestystä. (Mattila 2003, 7,10 15.) Lapsidiakonia on ennaltaehkäisevää työtä. Lapsidiakonian tavoitteena on lievittää lapsen hätää näkemällä lapsi, vähentämällä turvattomuutta, lisäämällä huolenpitoa ja puolustamalla sekä vahvistamalla lapsen persoonaa. Lapsidiakoniassa on kysymys erityisesti seurakunnan toiminnasta, mutta myös muilla toimijoilla on samanlaiset mahdollisuudet omaksua lapsidiakonian näkökulmia ja periaatteita sekä toteuttaa lapsidiakoniaa työaloillaan. (Mattila 2003, 7,10.) Lapsidiakoniassa on kyse lapsen nähdyksi tulemisesta (Mattila 2003, 16). Lapsi on oman elämänsä asiantuntija. Hänellä on paljon sanottavaa elämästä, jos hän vain pystyy ja haluaa. Lapsella voi myös olla erilaista sanottavaa elämästään kuin hänen vanhemmillaan. (Sinko 2001, 139.) Lapsen pelot ovat todellisia ja voivat vaikuttaa lapsen elämään ja kehitykseen. Leikkaus voi aiheuttaa lapselle traumaattisia pelkoja. (Flinkman & Salanterä 2004, 122.) Lapsella sairaalassa esiintyvä tietämättömyys hoidosta ja sairaalassaolon kestosta sekä hylätyksi tulemisen tunteet aiheuttavat lapsessa toivottomuutta. Sairaalassa oleminen saattaa aiheuttaa lapselle kuolemanpelkoa, johon liittyy läheisesti miksi-kysymykset. (Ivanoff 1997, 278.) Lapsella esiintyy kuoleman- ja hylätyksi tulemisen pelkoa liittyen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen (Flinkman & Salanterä 2004, 123). Flinkman ja Salanterä (2004, 123) ovat todenneet lapsen joutuessa eroon vanhemmista, hänen kokevan tulleensa hylätyksi. Lindqvist (1999) on todennut hylätyksi tulemisessa olevan kysymys eräänlaisesta kuolemasta. Se onnistuu vain, jos ihminen on valmis luopumaan jostakin itseensä liittyvistä käsityksistä ja

27 27 uskomuksista. Jotakin kuolee, jotta uusi voi syntyä ja suru on tuon tapahtumasarjan kätilö. Lapsen piilotettu suru voi sulkeutua omaan koteloonsa vuosikymmeniksi ja purkautua vasta aikuisuudessa yllättävän vahvana ja vaativana. (Lindqvist 1999, 15 16, 135.) Menetyksen ja surun kohtaaminen sekä kuoleman teeman käsittely herättää lapsessa erilaisia kysymyksiä. Toisinaan kysymykset ovat konkreettisia, jolloin niihin vastaaminen on helpompaa. Lapsen kysymykset voivat myös olla hankalia ja liittyä lapsen mielikuviin asiasta, jolloin aikuisesta voi tuntua lähes mahdottomalta tavoittaa lapsen ajatusten johtolankaa. Tällöin on tärkeää, ettei lapsen kysymyksiä ohiteta, vaan pysähdytään hänen kanssaan miettimään asiaa. Kuitenkin on suostuttava siihen, ettei kaikkiin lapsen kysymyksiin ole vastauksia, jolloin on oltava rehellinen ja myönnettävä ettei vastausta ole. Lisäksi lapsen kanssa voidaan käsitellä kuolemaa ja surua lukemalla aihetta käsitteleviä kirjoja. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko) Lapset haluavat keskustelua, aitoa dialogia niin, että heitä kuunnellaan. Lapsia tulee sekä kuunnella että kuulla. (Bardy 1992, 203.) Lapsen tärkeimmät ihmiset ovat lapsen omat vanhemmat ja ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu heille. Lapseen kohdistuvan suoran avun tehtävänä on lapsen hädän näkeminen, lapsen persoonan vahvistaminen ja turvallisen aikuisen löytyminen lapsen lähelle, mikäli vanhemmalla ei ole voimavaroja tähän tehtävään. (Mattila 2003, 6, 12.)

28 28 8 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 8.1 Pelkoihin liittyviä tutkimuksia Laitinen (2003) selvitti hoitajien kokemuksia potilaiden leikkauspeloista ja preoperatiivisesta ahdistuksesta sekä leikkauspelkojen ja preoperatiivisen ahdistuksen tunnistamisesta ja lievittämisestä ennen leikkausta. Hoitajien mukaan potilailla esiintyi vähän anestesiaan eli nukutukseen liittyviä pelkoja. Hoitajat arvelivat myös hoitohenkilökunnan ja leikkaussaliympäristön olevan potilaalle vähän pelkoa aiheuttavia tekijöitä. Epävarmuus sairaudesta ja elämä leikkauksen jälkeen olivat hoitajien mukaan potilaille eniten ahdistusta tuovia seikkoja ennen leikkausta. Hoitajat pyrkivät lievittämään potilaan pelkoja ja ahdistusta antamalla useimmin tietoa toimenpiteestä, kuuntelemalla potilasta ja keskustelemalla pelon syistä. (Laitinen 2003, ) Ivanoffin (1997) mukaan leikki-ikäisen sairaalahoidon aikaisista pelon kokemuksista erottuvat pelon kohteet ja pyrkimykset pelon hallintaan. Leikki-ikäisille pelon kohteita sairaalassa ovat lapselle vieraat asiat kuten tutkimus-, hoito- ja valvontalaitteet sekä hoito- ja tutkimusvälineet. Lisäksi lapset pelkäsivät myös fyysistä vahingoittumista ja hylätyksi tulemista. Enemmistö lapsen pelon kokemuksista liittyi tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät olleet mukana. Vanhempien ollessa poissa lapset turvautuivat hoitohenkilökuntaan. Lapset pyrkivät hallitsemaan pelkoaan näkyvän käyttäytymisen avulla sekä sisäisellä työskentelyllä. (Ivanoff, 1997, ) Flinkmanin ja Salanterän mukaan (2004) mukaan lapset kokevat pelkoa leikkausten kaikissa hoitovaiheissa. Kotiin lähtiessä pelko ei ole yleistä, koska kotiin lähteminen on lapsista mukavaa ja vastassa on tuttu ympäristö. Muita lasten pelon kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat epätietoisuus, ikä, sukupuoli, asuinympäristö ja kulttuuri. Lapsilla todettuja pelon aiheita olivat pistäminen, kipu, ompeleiden laitto, outo ympäristö, lääkkeen ottaminen, nukutusmaski, ero vanhemmista sekä pahoinvointiin liittyvät seikat, uudelleen leikkaukseen joutumisen

29 29 pelkoa ja oman kontrollin tunteen menettämisen pelkoa. (Flikman & Salanterä 2004, , 130.) Gröhn-Rissanen (1999) on tutkimuksessaan käsitellyt paljon samoja asioita kuin Ivanoff (1997), mutta on tuonut enemmän esille pelkoja vanhempien näkökulmasta. Gröhn-Rissanen toteaa lapsen pelkojen liittyvän lapsen tietämättömyyteen ja rajalliseen kykyyn ymmärtää mitä sairaalassa tehdään ja aiheutuuko toimenpiteistä kipua. Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi lapsen sopeutumista sairaalamaailmaan. Vanhempien mukaan lapset sopeutuivat hyvin uusien ihmisten läsnäoloon (76 %) sekä vieraaseen ympäristöön (74 %). Lasten oli myös helppo sopeutua tilanteiden yllätyksellisyyteen (53 %) ja ystävistä erossa olemiseen (50 %). Vaikeinta lasten oli sopeutua vanhemmista erossa olemiseen (32 %). (Gröhn-Rissanen 1999, ) Lisäksi Gröhn-Rissanen (1999) on tutkimuksessaan nostanut esille vanhempien näkökulmasta sairaalahoidon kehittämistarpeita. Vanhempien mukaan lapsen iän ja kehitystason huomiointi on erittäin tärkeää sairaalahoidon aikana. Hoitohenkilökunnalta vanhemmat odottavat ammattitaitoa ja henkilökunnan riittävyyttä, jotta voivat jättää lapsensa hoitoon. Vanhemmat toivoivat myös, että samat ihmiset hoitaisivat lasta mahdollisimman paljon, jolloin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Lasten pelkoa lievitetään myös sallimalla vanhempien hoitoon osallistuminen ja heidän antaman tuen arvostaminen. Toimenpiteiden aiheuttaman kivun ennaltaehkäisy ja lievittäminen ennaltaehkäisevät pelkoa, jolloin saman toimenpiteen uudelleen suorittaminen on helpompaa. (Gröhn-Rissanen 1999, ) Kirmanen (2000) on tutkimuksessaan nostanut lasten peloista esille televisioohjelmiin liittyvät pelot, mutta pääosin pelot kuitenkin liittyivät pimeään ja öiseen aikaan, jolloin pimeys herätti lapsen omien mielikuvitusten tuottamat pelot kuvitelmiksi. Kirmasen mukaan 5 6-vuotiaan lapsen mielikuvitusmaailma on rikas, jonka avulla hän käsittelee ja jäsentää kokemuksiaan, joita hänen ympäristöstään välittyy. Lapset kertoivat pelkäävänsä kummituksia, mörköjä, hirviöitä ja muita mielikuvitusolioita. (Kirmanen 2000, )

30 30 Tutkimuksen mukaan lapset pelkäsivät myös erilaisia potentiaalisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Tällaisia olivat tulipalot, vahingon sattuminen leikissä, haavan leikkaaminen sormeen sekä auto-onnettomuudet ja ukkonen. Joillain lapsilla oli saattanut olla todellinen elämänkokemus jostain vaaratilanteesta, johon he olivat lisänneet vielä mielikuvitusta. (Kirmanen 2000, ) Tutkimuksen mukaan lapsilla oli myös toisiin ihmisiin liittyviä pelkoja. Lapset pelkäsivät aikuisten sekä toisten lasten käyttäytymistä, jonka he tulkitsivat uhkaavaksi. Tällaisia oli esimerkiksi toverin kiusaaminen, vanhempien keskinäiset riidat, vanhempien antamat rangaistukset sekä poikkeuksellisesti käyttäytyvät ihmiset, kuten humalaiset ihmiset. Ihmissuhteet olivat myös lapsille pelon lähde. Lapset pelkäsivät läheisten menettämistä, läheisistä eroon joutumista ja yksin olemista. Lasten pelko kohdistui uuteen ja outoon asiaan tai tilanteeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin kivun, uuden ja ennalta tuntemattoman tilanteen sekä vieraiden ihmisten pelkojen yhdistymistä. Tutkimuksen mukaan sairaalassa olemisen pelkoon voitiin myös olettaa liittyvän vanhemmista erossa olemisen ja hylätyksi tulemisen pelkoa. (Kirmanen 2000, ) Lehtonen ja Nybacka (1997) ovat käsitelleet tutkimuksessaan leikin merkitystä pelon lievityksessä. Tutkimuksen mukaan leikillä on parantava vaikutus, joka luo mielihyvää sekä rentouttaa ja laukaisee jännitystiloja. Leikki saa aikaan fyysisen hyvänolon, jolloin lapsen voimavarat kokonaisuudessaan lisääntyvät. Lehtonen ja Nybacka nostavat esille tutkimuksessaan roolileikkien merkityksen pelon hallinnan yhtenä keinona. Roolileikin avulla lapsi käy läpi tilanteita, jotka ovat uusia, ennen kokemattomia ja usein pelottaviakin. Sairaalaleikki asiaan kuuluvine välineineen on lasten keskuudessa suosittu ja yleinen roolileikki. Leikkiä on käytetty hoitoon valmistavana ja rohkaisevana tekijänä. Leikin myötä lapsi saa tietoa miksi on sairaalassa ja mitä siellä tehdään. Hyvänä havaintovälineenä voidaan käyttää esimerkiksi nukkea, jolloin nukke kokee toimenpiteet ennen lasta. Näin lapsi kykenee hallitsemaan toimenpiteen aiheuttamaa ennakkoluuloa pelosta.

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot