KOULUTUSRAKENTEEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 SUOMEN PALLOLIITTO Suomen Palloliitto Toimintakonsepti KOULUTUSRAKENTEEN KEHITTÄMINEN 1 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

2 Sisältö 3 Johdanto 5 Koulutusrakenteen kehityksen menestystekijät 6 Lajiprosessi ja UEFA 7 Kohderyhmälähtöinen koulutusrakenne 10 Koulutusfilosofia ja olosuhteet 10 Koulutusmenetelmät 12 Kansalliset koulutusohjelmat Suomen Palloliitto SUOMEN PALLOLIITTO 2 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

3 Johdanto Koulutusrakenteen uudistamisen perustana toimii Suomen Palloliiton syksyllä 2009 luoma toimintastrategia. Valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen koskettaa sekä Huippujalkapallon että Grassroots-toiminnan viiden valinnan osaaluetta. Valmennnuksen kehittäminen osana osaamisen kehittämistä huippujalkapallon puolella sekä nuorisotoiminnan, piiriyhteistyön ja seurakehityksen vieminen eteenpäin Grassroots-puolella. VISIO 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Jatkuva seuranta Sidosryhmädialogi Strategia(t) Positiointi Operatiivinen toiminta ja talous Tuloskortit, mittarit ASIAKKUUDET Pelaajat Harrastajat Toimijat Yleisö Yritykset Julkinen sektori Järjestöt Raportit Missio, arvot, eettiset periaatteet 3 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

4 4 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

5 KOULUTUSRAKENTEEN KEHITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT KOULUTUSRAKENTEEN KEHITYKSEN VIISI MENESTYSTEKIJÄÄ 5. Kouluttajien koulutus ja jatkuva täydennyskoulutus, valmentajien, toimihenkilöiden ja tukihenkilöiden koulutustasot ja henkilökohtaiset ohjelmat 4. Nykyaikaiset opetusmenetelmät ja -ympäristöt menestystekijänä. Osaamisen yleinen kehittäminen ja sähköisten oppiympäristöjen rakentaminen. 3. Koulututtaminen seuraympäristössä todellisuutta vastaavissa olosuhteissa ja tilanteissa. Kansalliset periaatteiden mukaiset paikalliset olosuhteet. 2. Yksinkertainen, yhteneväinen ja yleispätevä kohderyhmälähtöinen kansainvälisten vaatimusten mukainen rakenne. 1. Suomalaisen jalkapallon yksilökeskeisen strategian ja valmennusfilosofian lähtökohtien huomioiminen, toimintamallit ja menetelmien jalkauttaminen. 5 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

6 1. LAJIPROSESSI JA UEFA Meneillään oleva lajiprosessi käynnistää koulutussisällön ja toimintatapojen osalta jalkapallon valmentajakoulutuksen kehityksen suhteen toimenpiteitä. Yksilökeskeinen valmennusfilosofia, peli-identiteteetti eli suomalainen tapa pelata, suomalainen palaajamalli ja laji-analyysin kautta viimeisin tutkimustieto jalkautuvat erityisesti koulutustoiminnon kautta suomalaiseen jalkapallovalmennukseen. UEFA asettaa minimivaatimukset B-, A- ja Pro-tason koulutusmäärille ja sisällöille sekä koulutusolosuhteille. B-tason alapuolella olevan koulutuksen tavoitteena on valmistaa aloittelevat ohjaajat ja valmentajat lasten, nuorten ja aikuisten valmentamiseen. Harkinnan mukaan osaaminen voidaan varmistaa C-tason kurssin jälkeen järjestettävällä näytöllä. JOHTOPÄÄTÖKSET Suomalainen pelitapa ja valmennusmalli jalkautetaan myös valmentajakoulutuksen kautta. Lajiprosessin määritelmän mukaisesti tulee suomalainen pelitapa olla huomioitu valmennuskoulutuksessa. UEFA:n asettamat minimivaatimukset tulee täyttyä. Strategian ja lajiprosessin mukaiset painopistealueet tulee sisällyttää suomalaiseen jalkapallon valmennuskoulutukseen. Jatkuva kansainvälinen vertailu ja yhteistyö ovat merkityksellisiä, jotta saadaan lisää impulsseja valmentajakoulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Lajianalyysi Suomalainen pelitapa ja tapa valmentaa Kansainväliset parhaat toimintatavat SUOMALAINEN VALMENTAJA- KOULUTUS Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Näyttöperusteinen pätevöityminen 6 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

7 2. KOHDERYHMÄLÄHTÖINEN KOULUTUS- RAKENNE Yksilökeskeinen valmennusfilosofia tarkoittaa valmentajakoulutuksen uudistamisen kannalta myös yksilökeskeisempää valmennuskoulutusrakennetta. Rakenteen uudistamisen suhteen on olennaista minkä ikäisten pelaajien kanssa valmentaja toimii. Lasten ja nuorten valmentajiksi tähtääville tulee tarjota valmennettavien iän huomioonottavaa kasvatuksellista sekä eri herkkyyskausiin sopivien harjoitteiden mukaista sisältöä. Taustojen huomioon ottaminen tarkoittaa koulutettavan henkilökohtaisten tarpeiden huomioimista koulutusta järjestettäessä. Alemmilla tasoilla koulutukseen tulemisen pitää olla helppoa ja siellä keskitytään olennaisiin asioihin. Huipputason valmentajien suhteen tulee luoda prosessi, jolla tuetaan valmentajan ympärivuotista toimintaa. Koulutusrakenteen tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Kun koulutus päättyy, tulee koulutettavalle kertoa, miten hän voi jatkaa kouluttautumista (koulutuspolku). Valmentajien erikoistuminen on elinehto syvemmän ja asiantuntevamman valmennuksen toteutumiseen osana pelaajavalmennusta. Erikoisvalmennusta tulee tarjota UEFA:n suositusten mukaisissa osa-alueissa: - Fyysinen valmennus - Maalivahtivalmennus - Futsal -valmennus - Nuorten valmennus Erityistä huomiota osana valmentajan peruskoulutusta tulee kiinnittää jo alusta asti myös henkiseen valmennukseen. Palautteen mukaan vastuut ja roolit jakaantuvat luontevasti siten, että E-tason koulutus tapahtuu seuroissa piirin valtuuttaman kouluttajan toimesta. Piiri huolehtii D- ja C-tason koulutusten koordinoinnista ja järjestämisestä. Palloliiton vastuulla on koulutusmateriaalit ja osaamistavoitteet. B-tasosta ylöspäin on vastuu koulutustoiminnasta liitolla. B-tason koulutus voidaan organisoida alueellisesti. JOHTOPÄÄTÖKSET Kohderyhmälähtöinen koulutusrakenne ottaa huomioon koulutettavan taustat ja tavoitteet. Erityisesti lasten valmentajakoulutuksen sisältöön tulee panostaa. Rakenteen tulee olla yksinkertainen ja jatko-opintoihin kannustava. Erikoistuminen on kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeistä. 7 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

8 8 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

9 KOHDERYHMÄKOULUTUS 9 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

10 10 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

11 3. KOULUTUSFILOSOFIA JA OLOSUHTEET Tuoreen lajitiedon keräämiseen, analysoimiseen sekä tapaan jakaa piireille ja seuroille täytyy löytää voimavaroja. Kaikilla tulee olla sama viitekehys puhuttaessa suomalaisesta jalkapallosta ja suomalaisesta valmennusmallista. Liiton asiantuntijarooli kasvaa ja analysoidun tiedon kulkua pitää kehittää nykyisestä. Tutorointi tulisi ottaa osaksi koulutusohjelmaa myös mahdollisuuksien mukaan alemmilla tasoilla ja yksittäisenä voimavarana Fortum -tutor toimintaa tulisi kohdistaa koulutustoiminnan tukemiseen (pitäen kuitenkin mielessä että ollaan rakentamassa kestäviä rakenteita, jolloin ei voida olla yhden erikseen rahoitetun hankkeen varassa). Koulutettaville tulee myös tarjota mahdollisuus päästä seuraamaan muiden valmentajien työtä. Koulutusympäristön pitää vastata tulevaa toimintaympäristöä eli seuraa. Elinehto alempien tasojen koulutusten toteutumiseen on avoimen seurayhteistyön myötä syntyvä resurssien suhteen joustava koulutusmalli. JOHTOPÄÄTÖKSET Jalkapallon tietotaidon taso täytyy olla kansainvälistä huippuluokkaa ja sen soveltaminen ja jakaminen osana valmentajakoulutusta on suomalaisen jalkapallon osaamisen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Koulutustoiminto on luonteva tapa jakaa tietoa, mutta vaatii koulutusmateriaalin ja muun koulutusta tukevan tiedon jatkuvaa päivitystä. 4. KOULUTUSMENETELMÄT Kouluttautumisen tulisi olla ratkaisukeskeistä ja sen sijaan, että opetetaan, johdatetaan oppimaan. Vertaisoppiminen, jossa palautetta saadaan muilta koulutettavilta ja uutta tietoa rakennetaan yhdessä, aktivoi koulutettavia ja tekee koulutustapahtumasta positiivisen kokemuksen. Sähköinen oppimisympäristö on suuri mahdollisuus etenkin tehokkaan tiedon jakamisen näkökulmasta. Sen käyttöönotto mahdollistaa alkuvaiheessa tehokkaan tavan jakaa kurssisisältöä sekä muuta syventävää materiaalia osa-alueittain, jonka Palloliiton koulutusorganisaatio katsoo tukevan jatkuvaa kouluttautumista. Seuraavassa vaiheessa tulisi mahdollistaa avoimen harjoite- ja videopankin syntyminen. Materiaalipankkien sisältöä tulee hallita siten että materiaali on valikoitua ja tukee suomalaisen valmentajakoulutuksen tavoitteita. Sähköinen oppimisympäristö luo mahdollisuuden tarjota sisältöä itse koulutustilanteen ulkopuolelle. Kurssin ennakkotehtävät löytyvät sieltä, sitä kautta tuetaan kurssin eri koulutustapahtumien välisiä aktiviteetteja sekä mahdollistetaan jälkiseuranta ja jatkokoulutusmahdollisuuksien markkinointi. Valmentajapankki syntyy luontevasti osana sähköistä oppimisympäristöä, kunhan jokaiselle luodaan järjestelmään oma tili ja jokainen käyty kurssi kirjataan profiiliin. Lähitulevaisuudessa sähköiseen ympäristöön voidaan lisätä keskustelualueita sekä mahdollisuus kirjata omia havaintoja ja oivalluksia. 11 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

12 JOHTOPÄÄTÖKSET Modernit koulutusmenetelmät tulee ottaa käyttöön myös jalkapallon valmentajakoulutuksessa. Vertaisoppiminen ja aktiivinen osallistuminen koulutustapahtumaan ovat tärkeitä elementtejä positiivisen kokemuksen rakentamisessa. Täydennyskoulutuksen, jatkuvan oppimisen mallin sekä informaation jakamisen tueksi pitää rakentaa suomalaisen jalkapallon valmentajakoulutuksen hallintaa varten sähköinen oppimisympäristö. Samalla luodaan tietokanta suomalaisesta valmennusosaamisesta. SÄHKÖINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Harjoitepankki Videopankki Kurssimateriaalit Syventävä tieto Koulutettavan tili Kurssien ennakkotehtävät ja jälkiseuranta Keskustelualueet, verkkokurssit ja muut ominaisuudet 12 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

13 5. KANSALLISET KOULUTUSOHJELMAT Jatkuvan täydennyskoulutuksen malli on korkeammilla tasoilla edellytys lisenssin säilymiselle. Myös alemmilla tasoilla on syytä tarjota aktiivisesti täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Selkeiden vaihtoehtojen tarjoaminen ja helppous auttaa pitämään alemman tason valmentajat pidempään lajin parissa. Vuosittaisella kouluttajakoulutuksella tulee varmistaa kouluttajien riittävä määrä ja laatu alueellisesti. Seurojen valmennuspäälliköiden toimenkuvaan kuuluu erityisesti valmennuksen laadun seuraaminen sekä valmennuslinjan kehittäminen. Tällä hetkellä valmennuspäällikön toimenkuva on huomattavasti pirstaleisempi. Usein toimenkuva muistuttaa enemmän toiminnanjohtajaa kuin valmennuspäällikköä. Usein valmennuspäällikkö toimii vain osa-aikaisena. Juniori- ja nuorisopäälliköillä tärkeimmät tehtävät liittyvät kenttävalmennukseen sekä pelaajien tarkkailuun, ohjaukseen ja tukemiseen. Myös heidän kohdallaan auttaisi, jos toimenkuva seurassa saataisiin selkiytettyä ja toisaalta saataisiin seuraan lisää hallinnollisia resursseja. Koulutusohjelmiin tulee lisätä sisältöä, joka on suunnattu erityisesti seurojen valmennus- ja nuorisopäälliköiden tarpeisiin. Myös seurojen päävalmentajille tarvitaan koulutusta siitä miten johdetaan apuvalmentajia. JOHTOPÄÄTÖKSET Jatkuvan täydennyskoulutuksen mahdollistava malli tukee valmentajan jatkuvaa osaamisen kehittymistä. Erityinen tarve on seurojen valmennuspäälliköillä sekä junioripäälliköillä, joiden tehtävien suorittamiseen on luotava oikeantyyppistä koulutussisältöä. He tarvitsevat myös tukea tehtävänkuviensa selkiyttämisessä. Kouluttajien kouluttamisella varmistetaan laadukas kouluttaminen. 13 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen

14 VOITTOJA JOKA PÄIVÄ SUOMEN PALLOLIITTO RY FINLANDS BOLLFÖRBUND RF FOOTBALL ASSOCIATION OF FINLAND Finnair Stadium, Urheilukatu 5, Helsinki, Box 191, FI Helsinki, tel , fax , 14 Suomen Palloliitto, Koulutusrakenteen kehittäminen