Kevät alkaa Kempeleestä. Floralia näyttelyn kukkaloistoa.

Transkriptio

1 Kulttuuriohjelma

2 Kempeleen kunnan kuva-arkisto. Kevät alkaa Kempeleestä. Floralia näyttelyn kukkaloistoa. Kannen kuva: Museon aitat. Kuvaaja; Kristiina Myllyoja. 2 Kulttuuriohjelma

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Kulttuurin resurssit 2.2 Avustukset 2.3 Tilat ja tapahtumat 2.4 Kotiseutumuseo 2.5 Kotiseutuarkisto 2.6 Kulttuuriympäristöohjelma 2.7 Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö 3. Kulttuurin toimenpide- ja kehittämisohjelma Pohdintaa Liite Kulttuuriohjelma 3

4 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta teki helmikuussa 2012 valtuustoaloitteen kulttuuristrategian laatimisesta. Kulttuuriohjelmaa on valmistellut työryhmä, jossa on ollut mukana kunnan viranhaltijoita poikkihallinnollisesti eri prosesseista. Lisäksi työryhmässä on ollut edustaja Kempele- Seurasta. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) määrittelee, että kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuriohjelman keskeisen sisällön muodostavat nykytilan kuvaus sekä toimenpideohjelma. Tässä ohjelmassa kulttuuri halutaan nähdä laaja-alaisena, kaikkia kuntalaisia koskettavana, jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin vaikuttavana asiana, unohtamatta rakennettua ympäristöä. Lisäksi kulttuuriohjelmassa pohditaan kunnan roolia kulttuuritoiminnan ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan perustehtävistä ja näin myös kulttuuri on osa kunnallista hyvinvointipolitiikkaa. Vaikka Kempele-sopimuksessa ei ole erikseen määritelty tavoitteita kulttuuritoiminnalle, ovat strategisissa päämäärissä mainitut yhteisöllisyys ja aktiivinen osallisuus sekä kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut myös kulttuuritoiminnan keskeisiä päämääriä. Tähän kulttuuriohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä pyritään siis edistämään kuntalaisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä laadukkaiden kulttuuripalvelujen kautta saatavaa hyvinvointia. Kulttuuriohjelma päivitetään valtuustokausittain. 4 Kulttuuriohjelma

5 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Kulttuurin resurssit Kulttuuripalvelujen koordinoinnista ja tuottamisesta vastaa kulttuurituotantopäällikkö, joka toimii myös kansalaisopiston rehtorina. Lisäksi käyttömenoissa on varattu palkkaraha museonhoitajan kokoaikaiseen palkkaamiseen kesäkuukausiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa vähintään yhtä päätoimista yleisen kulttuuritoimen työntekijää asukasta kohti. Käytännössä kulttuuritoiminnan tehtävien hoitaminen edellyttää myös pienemmissä, alle asukkaan kunnissa vähintään 0,5 1,0 henkilötyövuotta. Kulttuuria kartalla (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:32) selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla yleiseen kulttuuritoimeen kohdistui pääsääntöisesti vähiten henkilötyövuosia asukasluvultaan maakunnan pienimmissä kunnissa. Kuitenkin myös asukasluvultaan viidenneksi suurimmassa Kempeleessä yleiseen kulttuuritoimeen kohdistui 0,1 henkilötyövuotta. Vertailukohtana mainittakoon 4500 asukkaan Taivalkoski, jossa selvityksen tekohetkellä toimi kaksi päätoimista yleisen kulttuuritoimen työntekijää. Kulttuuritoimen menoihin on vuonna 2014 varattu Tästä kulttuuritapahtumien tuottamiseen on varattu , mistä katetaan myös kaikki kotiseutumuseon tapahtumat ja tilaisuudet. Museon toimintaan on vuosittain mahdollisuus hakea harkinnanvaraista valtionavustusta. Museovirasto on kahtena vuotena myöntänyt avustusta kotiseutumuseon esineiden luettelointiin sähköiseen muotoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan v Kempeleessä kulttuuritoimen nettokustannukset, yhdessä Alavieskan, Haukiputaan, Kiimingin ja Lumijoen kuntien kanssa, olivat maakunnan matalimmat, kussakin 3 /asukas. Kulttuuriohjelma 5

6 2.2. Avustukset Kempeleen kunnan toimintasäännön 6 :n 22 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää yhteisöjen avustuksista sekä yksilöiden palkitsemisesta kuultuaan yhteisöllisyysvaliokuntaa. Avustuksen saajan tulee olla kempeleläinen yhteisö tai yhdistys ja henkilökohtaisen avustuksen saajan tulee olla kempeleläinen. Kulttuuriavustus on tarkoitettu kempeleläisten kulttuuriyhteisöjen ja yksilöiden avustamiseen. Avustuksen hakijan tulee esittää projektisuunnitelma mihin tarkoitukseen avustusta haetaan. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu avustuksiin (sis. urheiluseurojen ja yhteisöjen toiminta-avustukset sekä Kempele-palkinnot) kaikkiaan , josta vuonna 2014 yhteisöjen avustuksiin on käytetty Tilat ja tapahtumat Kunnassa ei ole omaa, konsertteihin tai teatteriesityksiin tarkoitettua tilaa, vaan kulttuuritapahtumien pitopaikkana toimivat ensisijaisesti koulujen liikuntasalit, joista kulttuuritoimen järjestämissä tuotannoissa ei peritä vuokraa. Muita mahdollisia, vuokrattavia tapahtumapaikkoja ovat Nuorisoseuran talo, Kokkokankaan seurakuntakeskus sekä Oulun seudun ammattiopiston tiloissa sijaitseva Piriläsali. Ulkoilmatapahtumiin käytetään niin ikään ammattiopiston alueella sijaitsevaa Pirilän lavaa. Kuntalaiset, sekä kempeleläiset yhteisöt ja järjestöt voivat käyttää lavaa korvauksetta omiin tapahtumiinsa. Kulttuuritoimi tuottaa Kempeleessä yhdessä seurakunnan kanssa itsenäisyyspäivän juhlan sekä Kansallisen veteraanipäivän juhlan. Lisäksi kulttuuritoimi tuottaa erilaisia konsertteja ja tapahtumia itsenäisesti sekä yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Tästä esimerk- 6 Kulttuuriohjelma

7 kinä Äkkinäiset lauluryhmän ja Hanuripartion kesäsunnuntaisin Pirilän lavalla tahdittamat lauluillat, jotka kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Myös kansalaisopiston järjestämät oppilaskonsertit ovat osa kulttuuritapahtumien tarjotinta Kotiseutumuseo Museotoiminta nykyisellä paikalla on aloitettu vuonna Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Museo on yleisölle avoinna kesäisin kahden kuukauden ajan. Museon ollessa suljettuna voidaan pyynnöstä järjestää museon esittelyä mm. koululaisille sekä muille ryhmille. Asiakasmäärä on vakiintunut reiluun tuhanteen kävijään vuosittain. Museon esineistöä (n. 5000) ollaan parhaillaan siirtämässä sähköiseen muotoon näyttelytoiminnan helpottamiseksi. Esineiden suuren määrän ja asianmukaisen varastointitilan puutteen vuoksi lahjoituksia otetaan vastaan ainoastaan, mikäli niiden katsotaan sopivan kotiseutumuseon olemassa olevaan kokoelmaan tai mikäli ne muutoin ovat arvokkaita paikallisen kulttuuriperinteen säilyttämiseksi. Kempeleen kunnan kuva-arkisto. Kesäteatteriesitys museolla. Kulttuuriohjelma 7

8 2.5. Kotiseutuarkisto Kotiseutuarkiston tehtävänä on tallentaa paikallinen yksityisluonteinen arkistoaines sekä paikkakunnan henkinen perinne, saada se säilymään ja saattaa käytettäväksi siten, että se palvelee sekä yleisen että paikallisen tutkimuksen, opetuksen, harrastustoiminnan ja käytännön tarpeita. Kunnanhallitus on toukokuussa 1985 päättänyt kotiseutuarkiston toiminnan aloittamisesta vuoden 1986 alussa. Toiminta on päätetty hoitaa kulttuurilautakunnan alaisuudessa ja tämän lisäksi arkisto on päätetty sijoittaa kunnanviraston arkiston yhteyteen. Kotiseutuarkisto sijaitsee tällä hetkellä Tiilitorilla sosiaalitoimiston arkiston yhteydessä. Arkisto tulisi pikimmiten siirtää paikkaan, joka olisi mahdollisimman monen ulottuvilla ja palvelisi tehtävänsä mukaisesti paikallisen tutkimuksen, opetuksen, harrastustoiminnan ja käytännön tarpeita. Kotiseutuarkistoon lahjoitettuja ja luetteloituja kokoelmia ollaan tällä hetkellä Kempele-Seuran vapaaehtoistyövoimin siirtämässä sähköiseen ARVI-tietokantaan Kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä. Käsite voidaan ymmärtää myös kulttuuri-ilmapiirinä tai asenteina. Kempeleen kulttuuriympäristölle ominaisia ovat avarat peltomaisemat, muutamat hyvin säilyneet tilakeskukset, kirkonmäen muodostama arvokas kokonaisuus, puutarhaoppilaitoksen vuosikymmenien aikana kasvatettu puistomainen miljöö sekä kirkonkylän raitin ympäristöön kasvanut kaupunkimainen taajama. Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina Kempeleen kunnan kulttuuriympäristöohjelma on ilmestynyt vuonna Se kokoaa tämänhetkisen tiedon arvokkaiksi todetuista kulttuuriympäristöistä ja linjaa eri tahojen vastuuta niiden säilyttämiseksi. Toimenpideosuudessa an- 8 Kulttuuriohjelma

9 netaan suuntaviivoja suunnittelulle ja päätöksenteolle, jotta arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -kohteet säilyisivät ja antaisivat värinsä kuntalaisten jokapäiväiselle elämälle tulevaisuudessakin. Kulttuuriympäristöohjelman painetun version ohella se on luettavissa myös kunnan verkkosivuilla Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö Kulttuuritoimi on järjestänyt yhteistuotantoja mm. Kempele-Seuran, sekä Äkkinäiset lauluryhmän kanssa. Pirilän lavalla kesäsunnuntaisin pidettävät lauluillat perustuvat lauluryhmä Äkkinäisten kanssa tehtyyn palvelusopimukseen. Sopimuksessa määritellään sekä palvelun hinta että palvelun tilaajan (kunta) ja palvelun tuottajan (Äkkinäiset) vastuut. Yhteistyössä Kempele-Seuran kanssa kulttuuritoimi on aloittanut konserttisarjatuotannon. Molemmat osapuolet sijoittavat tuotantoon taloudellista resurssia ja tuotot jaetaan suhteessa panostettuihin euroihin. Lisäksi Kempele-Seuran kanssa on tehty yhteistyötä mm. museolla kesäisin järjestettävien perinnepäivien muodossa. Molempien yhteistyötahojen ja muotojen etuna on, että yhteisöt pääsevät tuottamaan tapahtumia omilla vahvuusalueillaan. Toisaalta yhteistuotantojen etuna on myös se, että taloudellista riskiä voidaan jakaa. Kuvaaja; Lasse Nissilä. Lasse Nissilän veistoksia ja maalauksia kunnantalon näyttelytilassa helmikuussa Etualalla Riitta Helevän pronssiveistos Taivaanmiekka (1988). Kulttuuriohjelma 9

10 3.Kulttuurin toimenpide- ja kehittämisohjelma A. Kulttuuritoimen henkilöstöresurssin vahvistaminen Ryhdytään valmistelutyöhön kulttuurituottajan kokoaikaisen työsuhteen perustamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa vähintään yhtä päätoimista yleisen kulttuuritoimen työntekijää asukasta kohti. Kulttuurituottaja toimii kolmannen sektorin yhteyshenkilönä kunnassa sekä organisoi yhteistyötä eri tahojen kanssa. Muita kulttuurituottajan tehtäviä olisivat mm. tapahtumien organisointi ja tuottaminen, kotiseutuarkiston toiminnasta vastaaminen, museon työntekijän perehdyttäminen, museon vaihtuvien näyttelyiden suunnitteleminen ja toteuttaminen, taidenäyttelyiden organisointi sekä alueteatterineuvottelukunnan jäsenyys. B. Työryhmän perustaminen organisoimaan kulttuuripalveluja Organisoidaan työryhmä, joka suunnittelee vuosittaiset kulttuurituotannot. Ryhmään voidaan kutsua asiantuntijajäseniä esim. Kempele- Seurasta. C. Kulttuuriympäristöohjelman toimintaohjelman toteuttaminen ja päivittäminen Kulttuuriympäristöohjelman toimintaohjelma on jaettu neljään eri osioon ja se osoittaa käytännön toimenpiteet paikallistasolla sekä keskeiset toimijat. Jatketaan jo aloitettua toimintaohjelmaa ja seurataan ohjelman toteutumista kutsumalla kokoon seurantaryhmä. D. Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin kanssa Lisätään yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa järjestämällä säännöllisiä yhteisiä tapaamisia (esim. yhteistyöilta). Kehitetään yhteistyössä jo toimivia tapahtumia (esim. lauluillat) sekä luodaan uusia kaikki kohderyhmät ja eri toimijoiden vahvuudet huomioiden. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa mainitaan myös yhtenä paino- 10 Kulttuuriohjelma

11 pistealueena ja kehittämiskohteena Kempeleen kunnan hyvinvointisuunnitelmassa. E. Kulttuurikasvatussuunnitelman sisällyttäminen paikalliseen opetussuunnitelmaan Uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan (astuu voimaan ) on kirjattu kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun osalta luokka-asteesta riippuen seuraavaa: Tutustutaan kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen. Kulttuuriperintöön tutustutaan monipuolisesti ja osallistutaan sen ylläpitoon ja uusintamiseen. Toimimalla yhteistyössä muiden tahojen kanssa koulu tarjoaa oppilailleen monenlaisia tilaisuuksia ilmaista kulttuurista osaamistaan ja vaikuttaa esimerkiksi taiteen keinoin. F. Kerätyn perinneaineiston tallentaminen sähköiseen muotoon Tehdään suunnitelma kerätyn perinneaineiston tallentamisesta sähköiseen muotoon, kokoamisesta yhteiseen käyttöportaaliin sekä siitä, miten perinneaineistoa tulevaisuudessa kerätään ja säilytetään. G. Kempele-Seuran järjestämät kulttuurikierrokset Kempele-Seura tarjoutuu järjestämään kunnan johtaville viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille kulttuurikierroksen kunnan kulttuuriperinteen näkökulmasta merkittävillä paikoilla. Kulttuuriohjelma 11

12 Kuvaaja; Kristiina Myllyoja. Perinnemaisemaa Alakylästä. 4. Pohdintaa Kansallinen linjaus Luovuudesta kasvua ja uudistumista korostaa luovan talouden ja luovien alojen yrittäjyyden kehittämistä. Tämä edellyttää Kempeleen kunnalta suunnitelmallista sitoutumista myös näiden alojen yrittäjyyden tukemiseen. Kunnan tulee myös varmistaa, että luovien alojen yrittäjät saavat tarvitsemansa tuen yritystoiminnan aloittamiseen kunnan elinkeino- ja yrityspalveluista. Tähän pitäisi kunnassa olla jo historian valossa erinomaiset edellytykset, valittiinhan Kempeleen kunta vuonna 2006 Suomen luovimmaksi kunnaksi. Kunta vaikuttaa merkittävästi kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla turvalliseen, toimivaan ja inspiroivaan ympäristöön sekä arkkitehtuuriin, jotka edistävät hyvän elinympäristön, kulttuurimaiseman 12 Kulttuuriohjelma

13 ja ympäristön muodostumista ja näin myös kuntalaisten hyvinvointia. Tulevissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa tulisi huomioida myös kulttuuripalvelujen tarpeet. Koulujen liikuntasalit, joissa tapahtumia nykyisin järjestetään, on suunniteltu pääsääntöisesti liikunnan tarpeita ajatellen, eikä niissä ole mahdollisuutta järjestää esimerkiksi suurempaa näyttämötilaa vaativia teatterituotantoja. Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakentamisen kustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Taide herättää havainnoimaan elinympäristöä, se tuo hyvää oloa ja auttaa jaksamaan. Suuri enemmistö suomalaisista haluaa taidetta arkeensa eli asuinalueelleen, työpaikalleen ja kouluunsa. Tämä käy ilmi Prosenttiperiaatteen edistämishankkeen teettämästä kyselystä. Prosenttiperiaatetta tulisikin toteuttaa kaikissa kunnan tulevissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa. Kulttuuri ja taide heijastavat paikallisia arvoja ja tuntoja. Oman ja paikallisen kulttuuriperinnön ja ympäristön vaaliminen ovat osa kotiseudusta ja identiteetistä huolehtimista. Kempeleläisiksi siis juurrutaan ja kempeleläisyyteen kasvetaan. Tässä kolmannella sektorin toimijoilla, kuten Kempele-Seuralla ja kyläyhdistyksillä, on merkittävä rooli. Kulttuuriohjelma 13

14 Liite 1 KEMPELE-SEURA KANNANOTTO LUONNOS KEMPELEEN KUNNAN KULTTUURIOHJELMAKSI Kempele-Seura on jo pitkään pannut merkille Kempeleen kunnan vaatimattoman kulttuuritoiminnan panostuksen ja yleensä kulttuuritoiminnan näkökohtien laiminlyönnin kuntalaisten hyvinvointia, kunnan elinkeinoelämän kehittämistä ja julkisrahoitteisten rakennusten suunnittelua koskevissa keskusteluissa ja päätöksissä. Kempele-Seura pitääkin valmisteilla olevaa kunnan kulttuuriohjelmaa uutena alkuna Kempeleen kulttuuripalvelujen ja kotiseututyön lakisääteiselle järjestämiselle. Kulttuuriohjelman luonnoksesta selviää Kempeleen kulttuuritoimen karu resurssitilanne. Kempele-Seura on vastikään tehnyt kunnanhallitukselle aloitteen kulttuurisihteerin/kulttuurituottajan toimen perustamisesta. Seura näkee toimen perustamisen välttämättömäksi, jos kunta haluaa (1) tuottaa kuntalaisilleen kulttuuripalveluja ja (2) järjestää kulttuuripalveluita yhteistyössä elinkeinonharjoittajien ja järjestöjen kanssa. Kunnan lisäpanostus ei ole ristiriidassa kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön korostamisen kanssa. Nykytilanteessa, jossa edes hankerahoituksen etsimiseen ei ole riittäviä voimavaroja, lisäpanostus on päinvastoin nähtävä yhteistyön kehittämisen edellytyksenä. Ohjelmaluonnoksen Pohdintaa-luvussa mainitaan luovien alojen yrittäjyyden tukeminen. Kempele-Seuran mielestä tämä yrittäjyyden muoto on yrittäjämyönteisen Kempeleen kulttuuriohjelmassa syytä nostaa yhteistyökumppaniksi kolmannen sektorin rinnalle. Kunnan kannattaisi kiinnittää entistä enemmän huomioita myös luovien alojen yrittäjiä houkutteleviin palveluihin ja yhteistyömahdollisuuksiin. 14 Kulttuuriohjelma

15 Esimerkiksi Kempeleen museoalueen tarjoamat mahdollisuudet ovat lähes kokonaan hyödyntämättä. Kempele-Seura yhtyy ohjelmaluonnoksen näkemykseen, että tulevissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa tulee huomioida myös kulttuuripalvelujen tarpeet. Lisäksi Seura haluaa kiinnittää huomiota kunnan omistamien arvokohteiden kulttuurikäytön kehittämiseen. Esimerkkinä voidaan mainita entisen Kempeleen-Salon meijerin rakennus. Samoin Kempele-Seura kannattaa ns. prosenttiperiaatteen suunnitelmallista toteuttamista uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa. Tässä yhteydessä Seura haluaa nostaa esiin kunnan pienyrittäjyyden perinnettä kuvastavan luutapatsaan rakentamisen. Julkinen taideteos olisi mahdollista toteuttaa prosenttiperiaatteen mukaisesti esimerkiksi nelostien ramppien tai uuden juna-aseman rakentamisen yhteydessä. Ohjelmaluonnoksessa kotiseutu- ja perinnetyötä ei käsitellä omana kokonaisuutenaan vaan kotiseutumuseota ja -arkistoa käsittelevien lukujen yhteydessä. Kempele-Seura katsoo, että kotiseutu- ja perinnetyö on kokonaisuus, jota kulttuuritoimen tulisi johtaa ja koordinoida ja johon myös kirjasto ja sen ylläpitämä kotiseutukokoelma kuuluvat mukaan. Sähköisessä toimintaympäristössä yhteistyö kotiseutu- ja perinnetyön saralla korostuu entisestään. Tavoitteeksi tulisi asettaa suunnitelma (1) kerätyn perinneaineiston tallentamisesta sähköiseen muotoon, (2) kokoamisesta yhteiseen käyttöportaaliin ja (3) keräämisestä ja säilyttämisestä jatkossa. Lopuksi Kempele-Seura tarjoutuu järjestämään kunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille kulttuurikierroksen kunnan kulttuuriperinteen näkökulmasta merkittävillä paikoilla. Kempele-Seuran johtokunta Kulttuuriohjelma 15

16 Kempeleen kunta Asemantie 1 PL 12, Kempele puh. (08) faksi (08)