Hevostalviteiden. hoitokalustosta. Kalle Putkislo: E i sum ujsille työmaille ja eri tietyypeille soveltuva kalusto. METSÄTEHO TIEDOITUKSIA n :o 32

Transkriptio

1

2 Kalle Putkislo: METSÄTEHO TIEDOITUKSIA n :o 3 Hevostalviteiden Ka hden viimeksi kuluneen hankintakauden aikana on i\ietsätehon toimesta suoritettu vertailevia tienhoitokalustotutkimuksia Saarijärvellä EnsoGutzeit Osakeyhtiön työmaalla ja ma initun yhtiön suosiollisella avus luksella. Puuttuma tta lä hemmin siihen suuria rvoi een työhön, jota a ikoinaan metsätyönjohtaja Ailloniemi ekä myöhemmin m etsiinhoitajat Oula ja Jlildt>n ovat suorittaneet tienhoitokalustomme kehittämiseksi, on edelli en lisäksi ma inittava A. Ahlström Osakeyhtiön met ii nhoitaja J. E. Arnkilin ja Kajaani Oy:n omilla 'llueillaan parina talvena järjestäm ä t kalustokokeilut Viimeksi mainittuihin on m yös Metsätehon edustajall a ollut tila isuus tutustua. Näiden tutkimusten ja kokeilujen tarkoituk ena on ollut eri tyypin he\'osta lviteille parhaiten soveltuvan tienhoitokaluston löytäminen ja kehittäminen. Talven anta mia kokemuksia on selostellu Metsätehon julkaisussa n:o 5 ). Seuraa\'assa on lä hinnii tarkoituksena e itellä nykyisen käsityk en mukaan suositeltavia tienhoitovälineitä ja laitteita. Viimeisten tutkimusten antamia tuloksia sella isenaan sivutaan vain osittain. E i sum ujsille työmaille ja eri tietyypeille soveltuva kalusto. Suurille ajotyömaille, joilla pyritään korkealuokkaiiin teihin, on luonteenoma ista monipuoli en kalu ton tarve. Kun kalu toa, varsinkin raidehöylää ja \'esilaatikkoa, joudutaan ajoradan kunnossa pitämisck i käyttämään usein, on tärkeintä, että hy, ä jälki saadaan ma hdollisimman pienin käyllökuslanm!ksin Toisin a noen laitteide n hankinta hinta ei ole ratkaise, a, vaan on tärkeätä, että niitä voidaan käylläii mahdollisimma n pienellä mies ja hevostyö, oima lla. Pienlen työmc;iden ka luston sen ijaan on olla, a halpaa, koska han oin käytettyjen Iailleiden korkeat hankinta ja kuoletuskuslannuksel väh i.i i ille puumäärille jaettuina li siiisivä t kohtuuttomasti tie ja kokonai ku tannuksia..jo entuude taan on käytettävissä korkealuokkaisia \uva. Åmse/ehöylä alkuperäises ä muodossaan. hoitokalustosta Kuva. Amselehöylästä kehitelly uusi malli, joka sove/luu käytettäväksi auraamiseen ja höyläämiseen pienillä työmailla ja lumiteillä sekä raiteiden puhdistukseen,iääteillä. teitä varten hankittua kalustoa, voidaan itä tietysti käyttää m yös pienillä työm a illa. Var inkin Länsi ja EteläSuom en pääasia llisesti ajomie Ien hoidossa olevilla teillä kaivataan kuitenkin yksinkerta isia ja halpahinta isia laitteita. Runsaslumisi/la alueilla, kuten Kainuussa, Pohjois Suomessa sekä PohjoisKarjalassa, asettaa lumipeitteen syvyys a urauskalustolle erikoisvaatimuk ia. On käytettävä joko kahta tai kolmea eri kokoi ta auraa, joilla a uka isuauraus suoritetaan portaittain, taikka erikoislaitteila, joilla liian korkeiksi muodostuneet aurau valli! saadaan madalletuiksi. Riittävän suurilla siivillä varustettuun. yhteen auraan turvautuminen on kannattamatonta, ellei ky ymykse sä ole telaketjutraktorilla tapahtuv>j, työ, sillä vetohevosia tarvitaan liian monta. Vähälumisi/la a lueilla tiet luonnolli e ti aukeavat run aslumisten a lueiden laitteilla multa tyydyttävä. ti tullaan toimeen vaatimatlomammallakin kalustolla. Erityisesti auroisla ja aurahöyläyhdi telmi lä on huomattava, että suunnilleen va laana n tehoon ja käyttöku tannuksiin voidaan pää tä erilaisilla rakenneratkaisuilla. Kun kuitenkin kalu ton kirjavuude ta on monia haittoja, on euraava a rajoituttu vain muutamiin vaihtoehtoihin. :\fm. hyväk i o oitlautunut ruotsala inen uusi B kalu to (Bröderna iel on Mek. Verk tad. Lycksele) jätetään kä itlelem ättä, ko ka kotima inen Arnkilin välineistö py tyy täy in kilpailemaan sen kan sa. ) He, osvarsiteiden h oitokalu Ios ta ja hoido ta. Met ä tehon julkaisu n :o 5. Helsinki 948.

3 Pienille työmaille ja lumiteille voidaa n s uositella seuraavia lai tteita:. Ruotsalaises ta Åm se/ehöylästä (aura höyläyhdistelmä ) k ehitetty uusi malli. Vähälumisilla a lueilla Yoidaan käyttää myös Åmselehöylää alkuperäisessä muodossa taikka Eikkaauraa (hiema n nykyi.;estä malli~ta muutettuna). J os lunta on huomattava n paljon. on syytä turya utua Arnkilin aurah öyläy hdi st ei mäiin.. Runsaslumisilla alueilla lisäksi Amkilin vallinleikkaa ja. 3. Yksi ta i kak il eräinen lana (sekä a jor a dan rakennukseen että hoitoon). Suurille työmaille ja jääteille soveltuvat: l. Arnkilin aurahöyläyhdistelmä (uusi malli).. Run aslumisilla alueilla lisäk si Arnkilin vallinleikkaaja. 3. Kolme, k aksi ta i yksiterä inen lan a (ajoradan rakennusvaiheessa). 4. Raiteiden puhdistukseen m se/ehöylä (muutettuna Arnkilin a urah öyläyhdistelmän muodostamaa tieprofiilia vas taavaksi); se ei kuitenkaan ole vä lttä mä tön. 5. Parirekeen sijoitettu lämminvesilaatikko tai kylmävesilaatikko. mselehöylä (ku va ) osoittautui yksinkerta isesta rakenteestaa n huolima tta sangen tehokkaaksi laitteek si. Sen käyttöä kokeiltiin liikenteen k oyettamalla, kuoppaisella lumitiellii, jää tiellä sekä järven jäällä. Laite kiinnitetää n etureen pankkoon ja takar eki n ostetaan painoksi. Auraus ja höyläyskulmaa voidaan säii tää siten, että h öylän ve totango n kiinnityskorkeutta r ek een nä hden muutetaan. Ajon a ikana ei säätöä kuitenkaan Kuva 3 Maanviljelijä Tykän suunnil/elema Eikkaaurn. Nykyisessä muodossaun se soveltuu ain oastaan 55 c m raid evälisille teille aukaisu ja hoiloaurauksun vähälumisilln alu eilla. J'~_ (,. t 'LFrc ~ _.::::p.,,..::;,... J J(uva. Arnkilin aurahöyläylulislelmä, joka on huomattavasti k ehillynyl aikaisemmasta Arnkilin mallista. Laite on lähinnä tarkoilellu suurille ly ömaille ja k orkealuokkaisille teille. voida s uorittaa. Höylän terät on kiinnitetty pulteilla kiinteästi siipien eteen. Siitä huolimatta ne kunnollisesti teroitettuina pystyvä t uurtamaan suhteellisen h yvät raiteet. Vetoh evosia tarvitaa n. Matalien siipien vuok i a ura u ta voidaan suorittaa Yain n. 3 cm lumen yvyyteen asti. Syvä sä ja r askaassa lumessa laite py rkii kalli tumaan ja sitä on vaikea h a llita. m selehöylästä k ehitetty uu i malli (kuva ) er oaa edellisestä siten, että sen siivet ovat hieman suurem m a t ja koverat. Käy ttötapa ja Yetohevo Ien ta rve on vastaa\'a. Aurausta voidaan suorittaa 5 6 cm lumen syyyyteen asti. :\Iikä li lunta on a uka isuaurauksen ta pahtuessa runsaammin ta i sitä sataa ajokauden aikan a huom a tta, asti lisää. on käytettä vä apuna Yallinleikkaajaa. :\Iolemma t edellä m a initut la itteet ovat siks i ke, yitii että n e voidaan h elposti kuljettaa kuorman piiällä tien alapää hä n ja suori ttaa khyehkö h oitoauraus ta i höyliiys p a la ttaessa tyhjänä takai in ajopals ta lle. :\!a inittakoon. että m yö lumiteiden rai teet saadaan hiiyliiii käyttäen h yvään kuntoon. Eikkaaura nykyises ä muodo aan (kuva 3) on tarkoitettu käytettäväk i vähii lumisilla a lueilla aukaisuja hoi toa urauk een teillä. joiden raide, ä li on 55 em (auran jalasten etä isyys toi i taan 5 i cm). Sama lla periaatt eella on kuitenkin m ahdolli ta rakentaa aura norm:j.aliraideyä lille (6 cm mitattuna jalas ten a re unas ta sisäreunaa n). Lunta vyöryitä vä t iivet on valmis tettu rau la (e, yistä. l\'e on kiinnitetty akselilla p otkurin jalaksia mui luttaviin jalak iin siten, että njomie. voi kahdesta käde n ija ta n o ta m alla ta i Ia kemalln muuttaa h elposti aurau kulmaa työn a ikana. Vetohevosia taryi taan l. Veto tapa htuu k akkujaa isoja kiiyttiien. Veiopi teen ' korkeu voidaan muuttaa. Suurin a uraussy, )') s on. 6 cm. Lai tteen on uunnitellut maa nviljelijä :\. Tykkä (:\Iy llyko ki, Met äkulm u). Arnkilin aurahöyläyhdistelmä (kuva 4) nykyises. ä muodo saan pohjau tuu aikai empiin kotimai iin aura höyläy hdi telmiin. Rakennetta on kui tenkin huomattavas ti muutettu ja kehitetty. Olennai immat paran nukset ovat euraavat : Veiopi teen k orkeus on vaihdettavi a, minkä johdosta sy, ä ä lume a aukai ua urauk e sa k errallaa n poistettava lum imäärä aadaan äädety k i h evo Ien vetokykyä va taava k i. Veto tapah tuu y hde tä pi tee tii. kakkula ai oja käyttäen. Tämii vä hentää vetova tu ta. averikkove

4 T aulukko. Aurojen ja aurah öyläyhdistelm ien päämitat " ;; :;. La itt ee n n imi, ~;~ a ;:::.'"' ~ ~ ~ ~ P ää mi ta t, cm R "d I P oh '~~Iie j an S K~l~ ~:rm k o~~ Jev. v. e ' :. :.. ' Åm sele höylä,dl= '""~ : = <> <> _? :~ 4 Kuva 5. Arnkilin vallinl eikkaa ja. Se on tarko it ettu käyt ettäväksi runsaslumisil/a alu eilla kork eiksi kohonneiden aura~svallien kaatami&een. toon ve rra ttun a, jossa aisoje n a la pä iden ja a uran s ii pien väliin ka saantuu lunta. Käs itykset, että yh des tä pis tees tä vedetty aura ei kulki i riitt ihiin s uoraan, ovat osoittautuneet vääriksi. Siivet on valm istettu m etallil e, yi slä lunta vyöryttäviksi siten, elä lunta nostavan osan ja lunta luovuttava n o a n suhde on parempi kuin aikaisemmissa lunta vyöry ttä vis ä auroissa. T äs tä johtu en lumi ei kiilaannu siipien ja aurausva Hien vä liin. va a n k ohoaa ylös. Kärkiaura ja levityssih et voidaa n n opea ti p oistaa esim. raiteitten hö ylää mi sen a ja k i ja a se tt aa uudelleen paikoilleen. Kä rki a ura voidaan k o rn ta matala mm alla a u ralla ja levit yssiivet pienillä siivekk eillä k evyen h oitoaurauksen ja hö ylä yk sen ajak i. Levity iipien etä isyys toi i taan o n iiä dettä vi ssä lieaukon leveyden muk aa n, minkä an sios ta huo nos ti raivatuilla tielinjoilla auran sä rk y mis, aa ra pi enen ee. Levityssiipien ni.akasuoran osan k o rkeutta jalaksen pohjaan nähd en voida a n muuttaa, jo ten ne sa a daan soveltuvik i eri r a ide yvyy k ille. Hö yhin terien kallis luskulm a o n k okeil em a ll a määrätty sellai eksi, että veto\ as lus h öy lä ys työ si on mahdollisimman pi eni. Höyl ä nle rä l ova t helpo ti va ihdetta d ssa, joten samaa laite tta kohden voidaan käy ttää e im. teräparia, joista loiset ovat leroitettadna illä a ik aa kun loisia käytetään. Höylänterien leikkaava osa ei ole kohtis uora a ajosuuntaa va len, vaan vino a, minkä johda ta rai tee ta irtoava jää hile paremmin kulke utuu. yrjään T eri en ulkosy rj ää n o n kii n nite tty suoj uslcvy l. jotka r tävä t jäähil etlä vi erimä tä ta ka i in ra ilec cen. :\iiitii s uoju levyjä vas ten n ojaa va t v ~~ l apa in ojc n avulla a jora dan pi_laa pyy hkh ä t levyt, ju tk : kulj ett a, a t jäii hil ee n n. cm pää hä n ra it een ulkosy rjä tä. Vaikeimmi a kin auk a i ua ura u lc ht äv i ä ta rdtaan kork eintaan 4 ve to he, o ta. Tava llise ti tullaan toim een kahd r ll a ja jopa y hdell ä kin hevo elia. Ed ellä m a inittujen la itteiden pää mit a t o n es itett y euraa, a sa ta uluko sa. ) Kärkiaura n le, eys...., Am selehyö lii s tä k ehitetty uu si m a lli,eikkaa ura, _, Arnkilin aura h öy läy hdi sclm ä.... ~ (4 ) ) 5 Arnkilin vallinleikkaa ja (ku va 5) o n lä hinnä ta rk oitettu käy leltädks i yhd essä Arnkilin a ura h öyläyhdi stelmän kan ssa. Sitä voidaan h yvä llä m enestyk eiei k äy ttiiä myös muiden auramalli en täydenn yk enä illoin, kun aurau svallit muodos tu va t niin ko rk eik i, etteivä t a ura n siivet pys ty enää n os ta maa n a jo radall e sa la nutta lunta niiden yli. Sen ansiosta on aura hö yläy hdistelmää voitu k eventää ja levityssiipiä lyh entää. La ite kiinnit etää n kuorma n p ää ll e ka rhukeliin gin ja a nkkurikiila n avulla (kuva 6). Työ ntölevyn etä isyys ku o rmasta on säiideltä vi ssä ja ka llev uu skulmaa voidaa n muuttaa. J os ti eaukko on rai, attu niin k a pea k i, että on p elä ttä vissä Ieikkaajan vaurioiluvan lii a n lä h ell ä tietä o l e vi s ~ a puissa, voidaa n levyä sivu suunnassa pa ikoillaa n pitä, ien terä s okkien s ijas ta k äy ttää puula ppeja. Liian luj a n va stuk sen sattuessa n e k a tkea va t ja vo idaa n nop easti uusia, kun vaa rallinen kohta on sivuutettu. Levy n pituu s on 5 c m ja ko rkeus 55 cm. Yk sinkerta isesta rakenteesta hu olim a tta se on oso itta utunut sa ngen tehokkaak si. Vetoh evosia ta rvitaa n ainoastaa n yk si. Ma inittakoon, että eräässä m etsänhoitaj a Hilde nin suunnittelema ssa pui sessa a urassa on kä ytetty hiem a n samanlapa i ta li sii lait elta.!anoja (:'\letsä te hon piirustu s n :o 8 ) on m aassa m m e käy tetty toi s tai se ks i san gen vä hä n h evosta lvit eiden hoitoon. Kokeilut o, at kuitenkin osoittaneet niiden sovellu, an erin om a isen hyvin a jorada n ta a ukseen niin lumi kuin jääteillä kin ra kennusvaiheen a iklln a..jos lumitie käy kuoppa iseksi ~ ;o ka ud en a ikana, ta ikka jää ti en ajora ta pettää pitk äa ik..tisten u oja ilmojen vai \uva IJ. Arnki fin vallinleikk aajnn käyt töpedaate. l.aite kiinnitetään so pivnlfe ko rke udelle kuorman päälle. Ty öntö fevyn etäisyys ja k o/t evu uskulma ovat säådrttrivi så. Levit y s iipien kä rki en ulk o yrjien elä isyys Loi islaan voi va ihd ella 636 cm väl illä. :i.

5 Taulukko. Um pilumen aurauksessa saatuja vetovaslusarvoja. E c:.= cti :oo E c..u Lai tteen nimi E ;;;"' <:J > >_! <:J c: ~ CJl» E "' rj'jc 5;;..~E ::l o... ;:l..c...l:.::; ~...::&:: et) ~.,~ E ~,.....,E c,) >. :: t)...l:>~d» ~ ::l»...,..j Vetovastus..:.: " c.....: ;: ~ ~~ ~.::, ~ E ~== i ö~ keskim. ka " keskim. kg/ dm ' Lumen sy, yys 9 cm. Lumen laatu: hieman kovettunut pakkaslumi. msclehöylä Arnk ilin a urahöyliiyhdistelmä S Lumen syvyys 4 cm. Lumen laa tu : pehmeä tä pakkasiunta msele höylii.. Eikkaa ura Lumen syvyy 9 cm. Lumen laa tu: alla 4 cm a ivan kovaa, päällä 5 <.m pehmeä tä pakka lunta.8 J Eikkaa ura Arnkilin aurahöyliiyhdi telmä Taulukon a rvoja ta rkas teltaessa on huomattava, että Åmselehöylä (a lku peräinen ma lli) teki 9 cm lume sa amalla jäähän cm syvyiset raitteet (po.isti jäätä 7 dm 3/jm), 4 rm lumessa alla olevaan kovaan lumeen ~ cm syvyiset raiteet sekä jäähän.5 cm syvyiset raitteet {poisti ko, aa lunta ja jäätä yht. 7 dm 3/ jm) ja 9 cm lumessa alla olevaan kovaa n lumeen 5 cm syvyiset ra itteet sekä po isti sama lla jää tä.5 cm syvy elellä (poisti raiteesta lunta ja jää tä yht. dms/ jm). Toisek i kokeiltu Arnkilin aura höyläyhdistelmä ei ollut uusinta ma llia. kutuksesta, saadaan va urio t nopeimmin korjatuiksi lanaama II a. Yks inkertainen Ja na voidaa n hätätilassa valmistaa työm aa lla. Ke hy k sen pääosan muodostaa kaksi. raidevä liä vastaavalla etäisyyd ellä toisis ta an o levaa, 3 m pituis ta puuta (esim. 3" X 5" parrua tai pyöreä tä puuta ). Niihin kiinnite tää n 3 joko kulmara udalla taikk a vanhan maan tiejanan te rä llä vahvis tettua pa lkkia iten, että la itteen koko naisleveydeksi tulee m. Veto, oidaan järjestää joko saverik o is ta taikka k a kkulaaioja käyttäen. Veto hevosia ta rvitaan tavallisesti yksi, poikkeustapauksissa kaks i. Eri vesilaalikkonwlleja on aikaisemmin seloste ttu ~[etsätehon julkais uissa ja tiedoituksissa, joten lä!.sii yh teydessä ei lien e aiheellis ta niihin en ää' puultua. ~I a inittakoo n kuilenkiri, e ttä.a lkuper ä is ten mittojen mukaa n rakenne tut Lass bylämminvesilaatikot ovat osoittautuneet m o nessa tapau k essa liian ra k a iksi. Vedenottopaikat ovat näet useasti m elko pahojen n o uujen takana. op iva ve itila nm lien ee. 7.) m 3. Ve ilaa tikko on a ina syytä sij oittaa parireen pää lle, ja mikäli k äy tetåä n lä mmintä vettä, on takareen jala k set levite ttävä nhden ulko yrjään naula tuilla ja peltilevy illä vahvis te tuilla listo illa n. " tiellä k äy te ttävien rekien jalasleveyttä uure mmiks i. Kun ves ireiä t on!.ijoi tettu hoi tove itystä,a rten e tu ja taka reen vä liin. ilittävät takareen levennety t j a lak et lä mpimä n veden p ehmittämät raiteet sa ngen h y vik i. Jos lä mmityk een käyte tään kahta kaminaa, on niiden vä liin jä tettä vä vesitila. sillä muuto in kuminoide n vä linen einä palaa puhki. Tienhoitokaluston vedossa käytettävä hevosten jonovaljastus. Jonovaljakon, e tokykyyn vaikuttaa huomattavasti valjas tus tapa. Jos h e, oset kytke tää n yhteen s itoma lla veto k öydet r a hke iden ja e tureen ta ikka pelkästään eturekien väliin. kuten yleen ä.on to tuttu tekem ää n. muo dostuu jono niin pitkäksi, etteivä t h evoset voi k äy ttää vo imiin täyd ellä teh olla. T ä mä ilmenee vars inkin k aartei sa, mutta m yös muulloin. Tiukan vastuksen sattuessa p y rkivä t h evosten vä li sä o levat r eet näet nou em aa n ilmaan. Jotta valja kko aataisiin lyhyemmä k s i sek ä y hten ä i emmä ksi ja työ voitais iin suorittaa m a hdo llisimman pien e llä h evo määrällä, on ens iarvoisen tä rkeä tä k äyttää joko tykkivaljaita taik ka erity isesti tä tä työ tä va rt en va lmi telluja v etoliin ojci. Lähinnä, edeltävää laitetta olevalla h evosella käytetään :3 m pi tuis ia a i oja. Seuraava h evon en valjastetaa n 5 m pitui illa vetoliinoilla, jotka averikkok iinni tys tä k äy tettäessä s ido taari a verikkoihin ja kakkulll a isavedossa ka kkul a lautaan. ~Iikä li k äy tetää n u. eam pia h evo ia, tarvitaan niitä varten 3 m pitniset vetoliinal ja liinojen luokkh a lja i iin liittä mi tä varten erikoiset aisakkeet. Ly h yet vetoliinat voidaan kiinnittä H joko takana olevan Ie, o en a i a kke i iin (ai akkeiden päässä k o ukut) ta ikka m etäisyydelle a isakkeislll lask ien veto liinoihin s ijoitettuihin renkaisiin. Viimek si mainitu sa tapauk e a, joka on parempi. on lyh yempien ve to liinojen pituu 5. 6 m. ja a i akkeet o \ a t samanlai e t kuin m aa talo u lö i ä käytettäv i ä köy iaisois a (Met ä tehon piirustuk et n:ot 9 ja ) Yk i ajomies p y tyy vedettä vä tä laitteesta kä in o h jaa m aa n kahta edellä e itety llä ta va lla valja telluu h e, osta. J os h evo ia on en emmä n. on k o lma nnen j n e. h evo e n ajajan o Jta, a rat ai lla ta ikka hiihdett ävä vie r essä, Kirjoituk e a m a inittuja piiru tuk ia aa Metsäteholta, o. H ei inki, nionink. 4 B. llclsinki 95. Kirja paino Oy. S A : A tila ta