Suomi, joka ensimmäisten romanien saapuessa tänne, oli osa
|
|
- Joonas Ari-Matti Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 26 Romanien historiaa Romanien historiaa 27 tulokkaista ei ole kysymys. Ahvenanmaalla sijaitsevan Kastelholman linnan papereista löytyy maininta romaneista jo vuodelta Tuohon aikaan Suomi oli Ruotsin vallan alla ja Suomen käskynhaltijana toimi herttua Juhana. Hän lähetti hiukan aikaisemmin Kastelholman linnaan kirjeen, jossa voutia kehotettiin estämään mustalaisten sopimatonta menoa ja heitä siitä vankeuteen panna. Tukholmassa romaneja, joita usein kutsuttiin myös nimellä tattarit, oli tavattu jo vuosisadan alussa. Ei kulunut montakaan vuotta, kun kuningas Kustaa Vaasa jo päätti karkottaa heidät koko valtakuntansa alueelta. Hyödyttömät ulkomaalaiset Suomi ja romanit Suomi, joka ensimmäisten romanien saapuessa tänne, oli osa Ruotsin valtakuntaa, otti heidät vastaan hyvin saman kaavan mukaan kuin muukin Eurooppa. Alusta asti romanit nähtiin ongelmallisina ja vieraina ja valtiovalta yritti erilaisilla toimenpiteillä päästä heistä eroon, joko karkottamalla tai sulauttamalla heidät maassa vallitsevaan elämäntapaan. Kirkko, jolla muutama sata vuotta sitten oli yhteiskunnassa huomattavasti suurempi merkitys kuin nykyään, ei suhtautunut heihin yhtään sen paremmin. Totta on sekin, että kirkko ja valtio muutenkin kulkivat ikään kuin käsi kädessä, joten ei ole ihme, että kanta muodostui kummallekin samankaltaiseksi. On myös huomattava se asia, että varsinainen päätäntävalta oli lahden toisella puolella, joten kovin itsenäiset ja erilaiset kannanotot olivat käytännössä mahdottomia. Kirkon kanta oli myös jyrkän kielteinen, arkkipiispa Laurentius Petri lausui, että romanit olivat pelkkä kansainvälinen irtolaisjoukko. Hänen mukaansa kirkon ei pitänyt olla heidän kanssaan missään tekemisissä, koska romanit ovat haluttomia ottamaan vastaan kristinoppia. Syytöksissä mainittiin valehtelu, huijaaminen, varastelu, rosvous, laiskuus, irtolaisuus ja ylipäätään laiton elämäntapa. Vuonna 1594 Linköpingin pappiskokous vahvisti kiellon, jonka mukaan romaneille ei saanut antaa kirkon palveluja. Tätä kieltoa vastaan rikkonut kirkkoherra jopa erotettiin virastaan. Kirkon mielestä romaneita ei saanut päästää livahtamaan yhteiskuntaan seurakunnan kautta, olivathan he virallisen kannan mukaan hyödyttömiä ulkomaalaisia. Näin vain kävi, että kaikista toimenpiteistä huolimatta romanit olivat tulleet jäädäkseen. Herttua Juhanan kirje Romanit ovat vaikuttaneet Suomessa jo 500 vuoden ajan, joten mistään uusista Kuva: Romano Missio ry.
2 28 Romanien historiaa Romanien historiaa 29 Hirttolaki Pääosin romanit saapuivat maahan Ruotsin kautta, mutta osan uskotaan tulleen myös Venäjältä. Vastaanotto ei ollut kovinkaan suopea, siitä kertoo vuonna 1673 Ruotsi-Suomessa voimaan tullut kuninkaallinen määräys, jonka mukaan romanit piti karkottaa. Aikaa lähtöön annettiin vuosi ja yksi päivä. Sen jälkeen valtakunnan alueelta löytyneet miehet voitiin ilman oikeudenkäyntiä hirttää. Naiset ja lapset piti ajaa valtakunnan rajan yli. Jos joku suojelisi romaneita, heitä sakotettaisiin ankarasti. Tämä äärimmäinen laki oli voimassa aina vuoteen Aikakirjoista ei tosin ole löytynyt yhtään merkintää siitä, että tätä ns. hirttolakia olisi koskaan pantu toimeen sen koko ankaruudessaan. Sekä papisto että muut viranomaiset toimivat sen suhteen kuin eivät olisi huomanneet koko lain antamista. Laki oli siinäkin mielessä erikoinen, että ajatus kuolemanrangaistuksen toimeenpanemisesta ilman oikeudenkäyntiä oli Ruotsissa täysin vieras. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa kohdeltiin romaneja paremmin kuin Ruotsissa. Tätä ajatusta on perusteltu sillä asialla, että valtiovallan otteen kiristyessä romaneja pakeni Ruotsista Suomeen. Tämä liikehdintä toki saattoi johtua siitäkin, että metsäisenä ja harvaan asuttuna maana Suomessa oli paremmin piilopaikkoja. seudulla sodan takia autioituneille maatiloille asukkaita ja samalla sotilaita itärajan puolustautumiseen. Tähän tarpeeseen vastasivat maassa kiertelevät romaniseurueet ja niin yli sata romania siirtyi näille tiloille. Elämä Kajaanin seuduilla ei ollut helppoa, maa oli kokeneellekin viljelijälle kitsas antamaan elantoa, joten ei ihme, että romaneja kohtasi katovuosi. Kaiken lisäksi heidän käyttöönsä annetut työkalut olivat onnettoman huonot. He kestivät näitä uusia olosuhteita kolmisen vuotta, jonka jälkeen he lähtivät uudelleen kiertämään. Pietari Brahe ei tästä pitänyt ja hän kirjoittikin tiukkasanaisen kirjeen, jonka mukaan romanien oli syytä palata takaisin tiloille, tai muutoin heidät karkotettaisiin ja hävitettäisiin maasta kokonaan. Eletyt vuodet maanviljelijöinä olivat kuitenkin opettaneet romaneja kovalla kädellä, ja kun pettuleivän syönti ei houkuttanut, tie kutsui kulkijaa. Yleinen mielipide ei juuri ottanut huomioon vaikeita olosuhteita, vaan tuli siihen tulokseen, että romanit olivat kykenemättömiä maanviljelykseen. Nähtävästi paikasta toiseen kulkeviin romaniseurueihin totuttiin, eikä varsinaisia vainoja juuri esiintynyt, vaikka toisaalta suhtautuminen oli torjuvaa. Kirkon kantakaan ei ollut mitenkään myönteinen, koska pappeja oli kielletty olemasta heidän kanssaan missään tekemisissä. Lain suoja Kajaanin autiotilat luvulla Suomen kuvernöörinä toimi Pietari Brahe, joka halusi Pielisjärven Irtolaisen asema oli siis vaarallinen ja siksi romanit alkoivat pyrkiä virallista asemaa kohti. Vaikka kiertäminen paikasta toiseen jatkuikin, osalla oli mukanaan jonkun kaupungin porvariskirja, jonka mukaan he olivat siellä jonkun laillisen käsityöläisammatin harjoittajia. Nyt olikin jo kysymys kattilanpaikkaajista, lasikauppiaista, neulakauppiaista ja tietysti hevoskauppiaista. Sanonta, jonka mukaan hevonen on mustalaisen pelto alkoi yleistyä. Romanit olivat löytäneet perinteisille ammatinharjoittamisilleen laillisia muotoja ja pääväestö alkoi hiljalleen tottua heihin. Jos porvariskirja antoikin jonkinlaisen suojan, vielä mahtavampi turvan antaja oli armeija. Rauhan aikana armeijan miesvahvuuteen kuuluminen takasi sen, että siviiliyhteiskunnalla ei ollut paljonkaan sanomista kyseisen ihmisen toimintaan. Hevosten käsittelytaitonsa takia romanit olivat armeijaan, jolla muutenkin oli puute miehistä, erittäin tervetulleita. Ainakin Suomen puolella esiintyi myös romanitaustaisia torppareita, joilla ei välttämättä ollut minkäänlaisia niittyjä tai peltoja viljeltävinä. Särkijärven kylässä asusti porvoolaisen raatimies Schöderin torppareina ryhmä romaneja, jotka elivät lähinnä hevoskaupalla. Miksi raatimies oli tähän järjestelyyn ryhtynyt, siitä ei ole tietoja. Romaneille tilanne oli paljon yksinkertaisempi, heillä ei siinä tilanteessa ollut pelkoa joutua armeijan leipiin tai Viaporin linnoitustöihin. Toisin sanoen romanit alkoivat löytää keinoja, joilla selvitä yhteiskunnassa.
3 30 Romanien historiaa Romanien historiaa 31 Pääväestöä ärsytti se, että romanit eivät käyttäytyneet niin kuin heidän asemansa olisi edellyttänyt. Asenteet käyvät hyvin ilmi A. Parkkosen vuonna 1863 Suomettareen lähettämästä kirjoituksesta, jossa romaneja syytetään mm. epärehellisyydellä hankitusta omaisuudesta. Ja milläs jos ei tämmöisillä keinoilla woisiwatkaan he itsellen ostella hyviä hevosia? ja miten muuten he muissakin kohdissa woisiwat niin komeasti elää, miehet juoda wiinaa ja waimot kahvia, tätä wielä monet kerrat päiwässä? Moni Mustolainen, niinhywin mies kuin waimo, käypi myös ihan parassa wallaswäen waatteessa, ja jokainen sen tietää, ettei Mustolaisilla ole halua ollenkaan työntekoon eikä siis mitään rehellistä rahan pyyntöä, joka heille antaisi tilaisuuden niin reimasti elää. Nähtävästi vallasväen vaatteissa kulkeminen osoitti, että romanit eivät omanneet kristillistä nöyryyttä ja vaatimattomuutta, joita suomalainen yhteiskunta niin kunnioitti. Kuva: Maaseudulla elämän perusta oli kaikilla maatalousyhteiskunta, mutta koska romaneilla ei ollut omaa maapaikkaa eikä edes vakituista asuinpaikkaa, se ohjasi ikään kuin ulkokehälle. Tehtiin kauppaa hevosilla, autettiin niiden hoitamisessa, myytiin käsitöitä ja tehtiin pieniä palveluja. Joskus oltiin töissä hetki maataloissa ja ennustaminenkin toi lisätuloja. Venäjän suurruhtinaskunta Kun Suomi irtaantui Ruotsin vallan alta 1809, vanhat säännökset jäivät suurimmaksi osaksi voimaan annettiin vielä lisäsäädös. Sen mukaan vialliset kiertelevät tattarilaiset ja mustalaiset sekä muut pahantapaiset irtolaiset henkilöt, joista ei ole yleiseen työhön. Romanimiehille se saattoi tietää matkaa Viaporin työlaitokseen ja naisille turkulaisiin kehruuhuoneisiin. Oltiin jo ajassa, jolloin alettiin tehdä määrätietoisia yrityksiä sulauttaa romanit ns. normaaliin yhteiskuntaan ja joka tapauksessa valvoa heidän elämäänsä yhä tehokkaammin. Heidän elinolojensa parantamiseen ei vielä riittänyt mielenkiintoa. Wallaswäen waatteessa Mustalaiskysymys odottaa ratkaisua Samoihin aikoihin Suomettaressa olleen kirjoituksen kanssa alettiin maassa käydä keskustelua mustalaiskysymyksestä. Esiin nostettiin niin romanien sosiaalinen, uskonnollinen kuin poliittinenkin asema. Asiaan otettiin kantaa niin valtiopäivillä kuin lehdistössä, romanien mielipiteistä ei niinkään oltu kiinnostuneita. Jo liikkeelle lähtö kertoi jonkin tason ennakkoluuloista, sillä romaneja ja heidän elämäntapaansa pidettiin ongelmana, joka oli ratkaistava. Yleisen mielipiteen mukaan romanit olivat lähinnä irtolaisia, kerjäläisiä ja rikollisia. Mietintöjä julkaistiin ja lausuntoja annettiin, mutta mitään todellisia parannuksia romanien asemaan ei juuri saatu. Kiertäminen loppuu Kun vielä 50-luvulla kiertelevät romanit olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, asiat alkoivat hiljalleen muuttua seuraavilla vuosikymmenillä. Hevoset vaihtuivat autoihin, rattaanpyörät eivät enää nostattaneet maantien pölyä ja suurin osa romaneista oli asettunut paikoilleen. Elinolosuhteet olivat edelleen huonot ja vasta 70-luvulla romanien asuntoasiaan alettiin valtiovallan taholta kiinnittää niin paljon huomiota, että se johti jopa toimenpiteisiin. Kiertäminen oli tullut tiensä päähän jo senkin takia, että Suomi alkoi käydä 1900-luvun puolivälissä lävitse rajua elinkeinorakenteen muutosta. Maatalousvaltainen yhteiskunta vaihtui nopealla tahdilla teollisuusvaltioksi ja maaltapako kaupunkeihin alkoi. Romanien perinteiset elinkeinot eivät sopineet uuteen yhteiskuntarakenteeseen. Hevoset hävisivät, käsityöt eivät pystyneet kilpailemaan tehdastuotannon kanssa, povarit väistyivät lehtien horoskooppien tieltä, ja koneet
4 32 Romanien historiaa Romanien historiaa 33 korvasivat ihmistyövoiman maatiloilla. Romanit eivät sopineet tähän uudenlaiseen ja teolliseen yhteiskuntaan. Uudet työt olisivat vaatineet koulutusta ja ammattitaitoa, joita romaneilla ei ollut. Koulutuksen tarve Suomen romanit ovat asuneet paikoillaan vasta 40 vuotta ja vain puolet tästä ajasta kunnollisissa asunnoissa, joten ajatus lasten kouluttamisesta oli asia, jota ei juuri mietitty. Poikkeuksiakin oli, mutta useimmiten romanit eivät juuri panostaneet koulunkäyntiin. Vanhemman väen oli vaikea, jopa mahdoton, muuttaa ajattelutapaa tarpeeksi nopeasti. Hevosrattailla paikasta toiseen kiertäminen ei ollut mahdollistanut koulunkäyntiä, eikä sitä muutenkaan ollut pidetty tarpeellisena. Äidit opettivat tyttäriään ja isät poikiaan, näin oli menty vuosisadasta toiseen. Viranomaisiin ja yhteiskuntaan ei juuri luotettu, niihin suhtauduttiin torjuvasti. Tämä oli ymmärrettävää, sillä menneinä vuosina ja vuosisatoina viranomaiset olivat aina tienneet vaikeuksia. Romaneilla oli myös hyvin muistissa suomalaisen yhteiskunnan yritykset sulauttaa heidät pääväestön ajattelutapaan keinolla millä hyvänsä. Ei ollut kaukana aika, jolloin romanilapsia oli viety lastenkoteihin, jotta heidät saataisiin eroon vanhempien romanien turmelevasta vaikutuksesta. Taustalla oli myös ajatus, että koulutus tapahtui pääväestön arvomaailmasta käsin, eikä sen sisältö välttämättä ottanut huomioon romanien arvomaailmaa. Vasta nyt on tultu aikaan, jolloin yleisemmin tajutaan, että nykyinen yhteiskunta vaatii koulutusta. Jos sitä ei ole, vaara syrjäytymiseen on todellinen. Kaikki ongelmat eivät ole poistuneet koulunkäynnin myötä, sen on moni päästötodistuksen saanut romani joutunut kokemaan. Opiskeluissa opettajat ovat kannustaneet ja koulutoverit ovat hyväksyneet, mutta kun on pitänyt hakeutua työmarkkinoille, seinä on ollut vastassa. Ennakkoluulot ovat syvällä, eivätkä ne poistu hetkessä. Vaikka hakija olisi kuinka pätevä ja sopiva työhön, löytyy vielä paljon työnantajia, jotka eivät halua mustalaisia palvelukseensa. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa ja virallisella tasolla on menty eteenpäin suhteellisen pitkin harppauksin. Romanipolitiikka alkoi muuttua jo 80-luvulla, enää ei päätavoite ollut romanien sulauttaminen yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Ensimmäisen kerran romaneja alettiin myös ottaa tosissaan mukaan päätöksiin, jotka koskivat heitä itseään. Romanikieli hyväksyttiin kouluopetukseen vuosikymmenen lopulla ja kouluihin tuli romanikielen opettajia. Kun Euroopan neuvoston vähemmistökieliä koskeva peruskirja ratifioitiin, Suomi nimesi yhdeksi vähemmistökielekseen romanikielen. Yli viisisataa vuotta ovat romanit olleet osa suomalaista yhteiskuntaa, osallistuneet Suomen käymiin sotiin siinä kuin muutkin kansalaiset ja kokeneet olevansa identiteetiltään ennen kaikkea suomalaisia Turkulainen Voitto Friman valmistujaisjuhlassaan 2007 (Diploma in Ministry, Global University/Iso Kirja -opisto) Kuva: Jukka Mäkinen
5 34 Romanien historiaa Romanien historiaa 35 Toisen maailmansodan jälkeen Vaikka Euroopan romanit eivät olekaan samanlaisia kaikissa maissa, joitain yhteisiä piirteitä on toki säilynyt. Yksi yhdistävä tekijä on ollut, että he ovat joutuneet kaikkialla enemmän tai vähemmän huonon kohtelun kohteeksi. Erityisesti Itä-Euroopan alueella he ovat joutuneet elämän järjestäytyneen väkivallan ja ihmisoikeusrikkomuksien uhan alla. Valitettavasti tässä kohtaa ei voi puhua vain menneistä ajoista, sillä tilanne on tänä päivänä monin paikoin pahempi kuin ennen. Yksittäiset romanit ovat antaneet ymmärtää entisissä kommunistimaissa, että olot olivat paremmat ennen vallan vaihtumista. Suurin osa romaneista on ollut kiertolaisia, elanto on hankittu tavalla tai toisella siirtymällä aina paikkakunnalta toiselle. Vasta muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana yhteiskunnat ja olosuhteet ovat muuttuneet niin paljon, että nykyään valtaosa romaneista on asettunut paikalleen asumaan. Kiertolaisajat ovat jättäneet jälkensä romanien nykyiseenkin kulttuuriin. Koska ei ole ollut mahdollista tukeutua yhteiskuntaan, on perhe ja suku ollut erittäin tärkeä ja arvostettu asia. Yhdistävinä tekijöinä voidaan nähdä myös vanhempien ihmisten kunnioittaminen ja miksi ei myös suhde hevosiin ja musiikkiin. Vaikka tänä päivänä eri Euroopan maiden romanit eivät vaivatta pystykään keskustelemaan romanikielellä, jollain tavalla kuitenkin tullaan toimeen. Perussanasto on säilynyt suurin piirtein ennallaan kaikkialla. Toinen asia sitten on, että esimerkiksi Suomessa varsinkaan nuorempi romanipolvi ei enää välttämättä hallitse kieltä. Lähteet: Pulma, Panu 2006: Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan. Historiallisia tutkimuksia 230. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viita, Armas 1967: Mustalaisväestön hyväksi: Mustalaislähetystyö Suomessa v Helsinki: Mustalaislähetys ry. Ollikainen, Marketta 1995: Vankkurikansan perilliset: Romanit, Euroopan unohdettu vähemmistö. Helsinki: Yliopistopaino Mustalaisasiain neuvottelukunta 1981: Mustalaiset vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Mustalaisasiain neuvottelukunta Pulma, Panu (toim.) 2012: Suomen romanien historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia Helsinki: SKS Koivisto, Viljo 1984: Mustalaiset. Viljo Koivisto kertoo heimonsa menneisyydestä ja nykypäivästä. Helsinki: RV-kustannus
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA
ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotSUOMEN ROMANIYHDISTYS RY
Romanit ja asuminen, Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistys ry SUOMEN ROMANIYHDISTYS RY Sitoutumaton, valtakunnallinen, perustettu 1967 Baȟtalo phuuriba- vanhustyön projekti RAY Au mensa IV -nuorisotyön
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotSUOMEN ROMANIYHDISTYS RY
Suomen Romaniyhdistys ry SUOMEN ROMANIYHDISTYS RY Sitoutumaton, valtakunnallinen, perustettu 1967 Baȟtalo phuuriba- vanhustyön projekti RAY Au mensa IV -nuorisotyön projekti OKM Toimisto sijaitsee Pasilassa:
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotMuutto Ruotsiin 1960-luvulla
Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY
ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotLaki. kansalaisuuslain muuttamisesta
Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotUSKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ
USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotLaatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014
Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit
LisätiedotDIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotSetlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotSuomen suurlähetystö Astana
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotUuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle
7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
Lisätiedot7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä
7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö
LisätiedotKaveritoimintaa on montaa erilaista!
Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotEntisajan vaatteissa. Tehtävät koululle
Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotGideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotNehemia rakentaa muurin
Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotHanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!
Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa
Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotJUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää
Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa
Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,
LisätiedotVertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa
Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotSUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA (ROMPO 2)
SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA (ROMPO 2) 2018-2022 ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA 1 JA 2 Suomen ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma (1 ROMPO) tehtiin vuosille 2010 2017 ROMPO 2 on tehty vuosille 2018-2022
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotIslannin Matkaraportti
Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotNumerologiaa yksinkertaisille
1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
Lisätiedot