Vauhkot ja vapaat. Analyysi luontodokumenttien tavasta esittää hevosia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauhkot ja vapaat. Analyysi luontodokumenttien tavasta esittää hevosia"

Transkriptio

1 Vauhkot ja vapaat Analyysi luontodokumenttien tavasta esittää hevosia Johdanto Monesti mielikuvamme erilaisista villieläimistä ja ylipäätään luonnosta ovat vahvasti median muovaamia. Olemme katsoneet luontodokumentteja pienestä pitäen, selanneet eläinkirjoja ja nähneet toinen toistaan upeampia mainoskuvia jylhistä vuoristoista sekä kohisevista vesiputouksista. Saatamme pitää erilaisista mediakuvastoista ammennettua käsitystä luonnosta niin itsestään selvänä, että unohdamme, ettei inhimillisen toiminnan kautta rakennettu kuva ole välttämättä sitä, mitä ensi näkemältä voisi luulla. Olen ollut hevosten kanssa tekemisissä lähes 20 vuotta ja valokuvannut niitä aktiivisesti. Muistan istuneeni laitumen nurkassa tuntikausia odottamassa, että jotain tapahtuisi ja joku hevosista nostaisi edes päänsä vihreästä ruohikosta. Missä ovat kaikki ne luontoelokuvien vauhdikkaat eläimet, jotka näyttävät olevan koko ajan liikkeessä? Luontodokumentti on yksi dokumenttielokuvan lajityyppi, jossa villi luonto eläimineen näyttelee pääosaa ja paljastaa mystiset salaisuutensa katsojalle. Luontodokumentit on koottu upeista maisemista, kirkkaasta värimaailmasta, nopeista leikkauksista, lähikuvista ja tunnelmallisesta musiikista. Rauhallinen kertojaääni kuljettaa katsojan läpi ihmeellisen tarinan, joka kertoo elämänkiertokulusta, syntymän ihmeestä ja selviytymisen raakuudesta. Urbanisoituneelle ihmiselle luonto on ihmeellinen, dramaattinen ja arvaamaton. Luonteikkaat ja näyttävät eläimet, kuten leijonat, tiikerit ja norsut, ovat usein luontodokumentin keskipisteenä. Ne vetoavat helposti katsojiin ja ovat hyvin liikkuvaisia, tai niin luontodokumentit ainakin antavat ymmärtää. (Deogracias & Mateos-Pérez 2013, 573, ) Sielukkaana ja kauniin virtaviivaisena eläimenä hevonen on otollinen päähenkilö luontodokumentin kertomukselle. Dokumenttien avauskohtauksissa hevoslauma nelistää harjat hulmuten läpi aron, ja korskuvat oriit mahtailevat toisilleen terävien hirnahdusten kaikuessa ilmassa. Tämä vauhdikas meno ei kuitenkaan vastaa sitä mielikuvaa, jonka olen itse hevosista vuosien kuluessa rakentanut. Jokainen hevonen pyrkii toteuttamaan sille lajityypillistä käyttäytymistä riippumatta siitä, elääkö se vapaana vai ihmisen valvovan silmän alla (Kaimio 2012, 11). Tässä esseessä perehdyn siihen, miten hevosen käyttäytymistä esitetään luontodokumenteissa ja miten tämä esitystapa eroaa tutkimustiedosta, jota on vuosikymmenien aikana kerätty muun muassa havainnoimalla villihevoslaumoja. Lisäksi pohdin, miksi dokumenteissa käytetään juuri tietynlaista kuvamateriaa- 1

2 lia. Analysoin esseessä neljää hevosiin keskittyvää luontoelokuvaa. Esseetä varten olen tutustunut hevosen käyttäytymistä koskevaan kirjallisuuteen, ja peilaan aihetta myös omien kokemusteni kautta. Havainnoimani luontoelokuvat on listattu ja numeroitu lähdeluetteloon. Viittaan esseessä tiettyyn elokuvaan yläindeksinumeroin 1, 2, 3, 4. Analysoimani luontodokumentit käsittelevät australialaisia, amerikkalaisia ja mongolialaisia villihevosia. Jokaisessa dokumentissa on seurattu tiettyä villihevoslaumaa ja käsitelty myös ihmisen toiminnan vaikutuksia villihevoskantoihin. Luontodokumentti vetoaa katsojaansa Luontodokumenttien tuottamiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin muihin elokuva- ja televisiotuotantoihinkin, eli niiden on oltava tuotantoyhtiölleen kannattavia. Luontodokumentin tekemisen tulee siis nojata taloudellisuuteen, vakiintuneisiin tuotantotapoihin ja yleisön odotuksiin. Tällöin tiede ja autenttiselta tuntuva luonnonläheisyys jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle. (Bousé 2000, 1.) Barbas, Paraskevopoulos ja Stamou (2009, 63, 67) ovat tutkineet hyönteisistä kertovien luontodokumenttien vaikuttavuutta 12-vuotiaisiin lapsiin. Tutkimus osoitti, että dokumentit lisäsivät lasten kykyä havainnoida ympäristöä, mutta niiden tarjoama tieto ei ylittänyt dokumenttien affektiivisuutta. Jotta luontodokumentti saisi mahdollisimman paljon katsojia, tulee sen vedota vahvasti ihmisten emootioihin. Kuiva ja analyyttinen lähestymistapa todellisuuteen ei kiinnosta viihdehakuista yleisöä, joten luontodokumentin kuvaama maailma on suunniteltava yhtä tarkasti kuin fiktiivisessä elokuvassa. Nykyisessä medioituneessa maailmassa katsojilta vaaditaan yhä enemmän medianlukutaitoa ja ymmärrystä siitä, että mikään kuva ei ole täysin objektiivinen esitys todellisuudesta. Useimmille ihmisille esimerkiksi metsässä kävely merkitsee hiljaisuutta ja tietynlaista pysähtyneisyyttä. Pieni tuulenvire havisuttaa puita, ja linnut laulavat. Tämä kaikki on kyllä mediateknologioiden tallennettavissa, mutta luonnon hiljainen eleettömyys on ristiriidassa mediatuotannon sosiaalisen ja taloudellisen puolen kanssa. Televisio-ohjelmien ja elokuvien lähtökohtana ovat toiminnallisuus ja draama, joilla kiinnitetään yleisö ruudun ääreen. Hitaasti etenevän luonnon on sellaisenaan vaikea tarjota vastaavaa, joten sen draamallisen kaaren on vastattava sekä tuottajien että yleisön tarpeisiin. Muiden elokuvalajityyppien tavoin myös luontodokumenttien tulee antaa katsojilleen tarttumapintoja, joilla he voivat peilata omia kokemuksiaan ja samaistua elokuvan tarinaan. (Bousé 2000, 4 5.) Luontodokumenteissa draaman kaarta rakentavat esimerkiksi hevoslaumojen kuvaaminen perheinä, eläinten nimeäminen ja niiden seuraaminen syntymästä aikuisuuteen tai kuolemaan saakka. Seuraavaksi käsittelen lähemmin hevosen lajityypillistä käyttäytymistä tutki- 2

3 mustiedon valossa ja sen rinnastumista havainnoimieni luontodokumenttien tapaan esittää hevosia. Hevosen elämää Evoluutio on muovannut hevosesta nopean saaliseläimen, jonka on oltava valmis pyrähtämään pakoon minä hetkenä hyvänsä. Hevosen elimistön on siis oltava valmiustilassa petojen varalta, mutta samalla sen on säästettävä mahdollisimman paljon energiaa, jotta pakeneminen myös onnistuu (Kaimio 2012, 84). Duncan ja Boy (Rees 1993, 105) havainnoivat vapaana elävien camarguenhevosten päivärytmiä ja laskivat, että hevonen käyttää noin 60 prosenttia ajasta syömiseen, yli 20 prosenttia lepäämiseen joko seisaallaan tai makuulla ja noin 10 prosenttia kävelemiseen. Loppuaika, eli noin 10 prosenttia päivästä, kului valppaana seisomiseen, juoksemiseen ja piehtaroimiseen. Ajankäyttö erosi jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Cherry Hill (2011, 9) on tehnyt samantapaisen havainnon seuraamalla amerikkalaisia mustangeja. Hänen mukaansa hevonen käyttää vuorokaudessa 16 tuntia syömiseen, viisi tuntia paikallaan seisomiseen, tunnin makaamiseen ja kaksi tuntia seurusteluun. Talvisin ja karuissa elinympäristöissä hevoset käyttävät jopa 85 prosenttia päivästä syömiseen (Rees 1993, 105). Tarkastelemieni luontodokumenttien, jotka on numeroitu lähdeluetteloon ja joihin viittaan esseen edetessä yläindeksinumeroin, kuvamateriaalin perusteella leijonanosan hevosten päivärytmistä vie muiden kanssa seurustelu, kinastelu ja juoksupyrähdykset 1, 3, 4. Oriit ottavat rajusti yhteen, mahtailevat toisilleen ja kilpailevat tammoista 1, 2, 4. Eläintutkijoiden mukaan konfliktit ovat kuitenkin villihevosilla varsin harvinaista, ja yhteenotot pyritään välttämään joko antamalla toiselle hevoselle tilaa tai uhkailemalla ilman varsinaista fyysistä kontaktia. Hevosten vihamielisestä käytöksestä suurin osa on nimenomaan uhkailua. Ahtaammissa oloissa, kuten pienissä tarhoissa, pidetyt kesyhevoset saattavat tapella enemmän, koska niillä ei ole tarpeeksi tilaa väistää muita, mikä voi johtaa tilanteiden eskaloitumiseen. (Rees 1993, 135; Budiansky 1997, 89; Kaimio 2012, 26, 41.) Kaikki havainnoimani luontodokumentit näyttävät keskittyvän lisääntymiskäyttäytymiseen, ravinnonhankintaan ja laumahierarkiaan, jotka ovat hyviä dramatiikan lähteitä. Esimerkiksi australialaisista villihevosista, eli brumbyista, kertovassa dokumentissa 4 hevosten juomapaikka on hyvin keskeisessä osassa, koska kuivuudesta kärsivässä Australiassa vedestä on todellinen pula. Tavallisesti toisensa kauempaa kiertävät hevoslaumat joutuvat siis vesiresurssien vähyyden takia kohtamaan juomapaikalla, jonne dokumentissa saapuu samaan aikaan kaksi laumaa. Toisessa on yksi ori tam- 3

4 mojensa ja pienten varsojensa kanssa. Toinen lauma koostuu nuorista oriista, jotka eivät ole vielä löytäneet tammoja rinnalleen. On kevät, ja nuoret oriit innostuvat tammojen tuoksuista. Ne keimailevat tammoille ja kinastelevat keskenään samalla, kun tammojen johtajaori yrittää suojella laumaansa. Kamera tarkentaa oriiden arpiin ja haavoihin, joita ne ovat saaneet tammoista taistellessaan. Hevosten on kuitenkin todettu valitsevan itse kumppaninsa, joten dokumentissa mainittu tammojen varastaminen on jokseenkin harhaanjohtavaa. Budianskyn (1997, 83) mukaan molemminpuolinen vetovoiva auttaa hevoslaumaa pysymään koossa, aivan kuten ihmistenkin parisuhteissa. Lisäksi nuorten oriiden elämään kuuluu leikkiminen, mikä voi olla välillä niin rajua, ettei ruhjeilta voi välttyä. Nuoret tammat myös luontaisesti parittelevat useimmiten nuorten oriiden kanssa, jotta vältytään sukusiittoisuudelta. Johtajaoriilla on laumassaan aikuisia, yli nelivuotiaita tammoja, jotka eivät ole kiinnostuneita nuoremmista oriista. Ne yleensä ajavat nuoret oriit pois laumansa läheltä. (Kaimio 2012, 94, 96.) Australialainen dokumentti 4 oli tehnyt juomapaikkakohtauksesta hyvin toiminnallisen ja vauhdikkaan paletin, jota oli vielä väritetty entisestään lisäämällä joukkoon muutama otos hevosten tutustumisrituaalista, jossa hevoset haistelevat toistensa sieraimia, saattavat huitaista toista etujalalla ja vingahtaa terävästi. Tutustuminen voi päättyä esimerkiksi leikkiin, rauhalliseen siirtymiseen eri suuntiin, toisen potkaisemiseen tai toinen hevonen ajetaan vihamielisin elein kauemmaksi (Rees 1993, ). Havainnoimassani australialaisessa dokumentissa kaikki tutustumiset puolestaan johtivat joko riitaantumiseen tai takaa-ajoon. Kuva 1: Kuvasarja näyttää miten hevosten tutustuminen voi johtaa myös ystävyyteen. Tutustuminen aloitetaan rauhallisesti nuuhkimalla vieraan hevosen sieraimia. Tämän jälkeen yleensä toinen hevosista lyö etujalallaan ilmaa, mistä voi seurata yhteenotto, takaa-ajo, rauhallinen siirtyminen eri suuntiin tai, kuten tässä tapauksessa, ystävystyminen ja sen osoittaminen rapsuttamalla uutta tuttavuutta. (Lehto 2006). 4

5 Cloud-nimiseen villihevoseen keskittyvässä dokumentissa 1 hevoslaumaa kuvataan perheenä ja lauman hierarkkisia suhteita käsitellään hyvin vähän. Amerikkalaisista mustangeista kertova dokumentti 3 taas ei käsittele lainakaan hevoslauman dynamiikkaa. Kahdessa muussa tarkastelemissani luontodokumenteissa hevoslauman hierarkkisuus on kuitenkin esitetty hyvin yksiselitteisesti 2, 4. Laumassa on oma nokkimisjärjestyksensä ja sitä johtaa yksi ori ja yksi matriarkkatamma, jotka suojelevat laumaa ja ohjailevat sen kulkusuuntaa 2, 4. Todellisuudessa lauman dynamiikka on paljon monimutkaisempi. Lisäksi dominoivaa, eli määräilevää, käyttäytymistä esiintyy useimmiten olosuhteissa, joissa resursseja on rajoitettu. Esimerkiksi Suomessa monissa talleissa päiväheinät viedään hevosille ulos tarhoihin jokaiselle omaan kasaansa. Tällöin oman ruoan puolustaminen ja muiden heinäkasoilla kuokkiminen ja sitä kautta sekä alistuva että dominoiva käytös yleistyvät. (Rees 1993, 56.) Hevoslaumassa yksilöiden tehtävät voivat vaihtua tilanteen mukaan ja arvojärjestys ei ole aina selkeästi hahmotettavissa. Esimerkiksi muutkin lauman jäsenet kuin johtajaori tai - tamma, voivat tehdä päätöksiä lauman kulkusuunnasta. (Kaimio 2012, 36 37). Kuva 2: Vanha ponitamma ohjaa nuoremman tamman kauemmaksi. Vanhan tamman korvat ovat tiukasti kiinni niskassa, se kohdistaa liikkeensä toisen hevosen takaosaan päin ja huiskaisee hännällään. Nuori hevonen siirtyy ilman mielenosoituksia kauemmaksi. (Lehto 2006). Kuva 3: Kuvan 2 nuori tamma paimentaa kahta vanhaa ponitammaa, joista oikean puoleinen on sama kuin viereisessä kuvassa. Kumpikaan vanhoista tammoista ei vastusta nuoren hevosen eleitä. Nämä kaksi kuvaa osoittavat hevoslauman hierarkkisuuden häilyväisyyden. (Lehto 2006). Tutkimani luontodokumentit maalaavat väistämättä kuvaa oriista lauman vahvana ja usein myös aggressiivisena johtohahmona 2, 4. Tutkimusten mukaan oriinkin paikka laumassa voi vaihdella ja sen vihamieliseltä vaikuttava käytös ei aina ole sitä. Oriilla on voimakas taipumus paimentaa laumaansa. Tällöin ori laskee päänsä alas, luimistaa korvansa, huiskii hännällään ja voi heiluttaa päätään puolelta toiselle. Maallikon silmään tämä saattaa näyttää erittäin aggressiiviselta, mutta tarkoituksena on vain saada muut hevoset liikkeelle ja siirtymään toiseen paikkaan oriille lajityypillisen käyttäytymisen mukaisesti. Oriiden lisäksi myös muilla lauman hevosilla voi esiintyä paimennuskäyttäytymistä. (Ros 2014; Rees 1993, 141; Kaimio 2012, 37.) 5

6 Luontodokumentti hyvässä ja pahassa Tarkastelemissani luontodokumenteissa hevosten raisu, arvaamaton olemus tarjoaa katsojalle jännittäviä hetkiä ja vapauden kaipuuta, joita dokumentin rakentamisen keinot ruokkivat 1, 3, 4. Toisaalta kuvissa näkyy myös hevosen pehmeys ja uteliaisuus 3, mutta pääosassa ovat silti tannerta tömistävät ja ilmaa huitovat kaviot. He, jotka eivät osaa tulkita hevosen käyttäytymistä saattavat näiden kuvien perusteella ajatella, että hevoset ovat jopa vaarallisia ja taipuvaisia hyökkäämään pienestäkin ärsykkeestä. Totuus on kuitenkin toinen. Kun hevosella on riittävästi tilaa, ravintoa ja seuraa, se välttelee yhteenottoja parhaansa mukaan, myös ihmisen kanssa. Hevonen on voimakas eläin, jota ihminen on pyrkinyt hallitsemaan jo vuosisatojen ajan muun muassa kuolainten ja kannusten turvin. Ihmisen kanssa elävää hevosta ei taltuteta erilaisilla välineillä tai tiukkaan johtajuuteen nojaavalla koulutuksella. Hevoslaumassa vaalitaan kumppanuutta ja ystävyyttä, joita myös ihmisen tulisi hevoselleen tarjota. Vaikka tarkasteluni kohteissa olleissa luontodokumenteissa hevosten lajityypillisen käyttäytymisen esittäminen jää yksipuoliseksi ja antaa siitä paikoin harhaanjohtavia käsityksiä, ihmisen ja hevosen ristiriitainen suhde on mielestäni tavoitettu elokuvissa hyvin. Ihminen on kuvattu sekä hevosten tarkkailijaksi että suojelijaksi, mutta samalla myös niiden viholliseksi. Villihevospopulaatioita pyritään kontrolloimaan steriloimalla hevosia sekä niiden kiinniottamisella ja huutokauppaamisella, jota Yhdysvalloissa kutsutaan adoptoimiseksi, sillä hevoset kuuluvat käytännössä edelleen valtiolle. Joskus hevoset päätyvät hyviin käsiin, mutta toisinaan ne joutuvat rodeohevosiksi tai teuraskuljetuksiin Eurooppaan 1, 3, 4. Pohjois-Amerikassa on kuitenkin paljon järjestöjä, jotka pyrkivät ajamaan villihevosten oikeuksia ja tarjoamaan apua villin mustangin adoptoineille ihmisille. Kaksi katsomistani luontodokumenteista sijoittuivat juuri Pohjois-Amerikkaan ja niissä herätettiin kantaaottavasti keskustelua villihevosten kohtelusta 1, 3. Toisaalta elokuvissa ei kerrottu, että villihevosia on paikoin jo liian paljon alueen kantokykyyn nähden ja että villihevoslaumat voivat aiheuttaa todellista vaaraa liikenteelle sekä tuhoja asuinalueilla (Ginsburg 2001). Dokumenteilla oli kuitenkin eettinen tavoite, joten villihevoslaumoja vastustavat näkemykset ja hevosista koituvien ongelmien käsittely jätettiin elokuvista kokonaan pois. Luontodokumenttien analysointiprosessi herätti myös itseni reflektoimaan omia hevosvalokuvaukseen liittyviä käytänteitäni, joiden kautta dokumentoin hevosia tietyistä lähtökohdista. Hevosen tulisi näyttää kuvassa ryhdikkäältä ja eloisalta, jotta visuaalisessa mielessä eläimen parhaimmat puolet nousisivat esiin. Tällaiset tilanteet vaativat usein hevosten kuvaajalta jonkinasteista lavas- 6

7 tamista. Itse olen esimerkiksi rapisutellut paperinpalaa taskussa, pyytänyt avustajaa juoksemaan laitumen aidanviertä, heitellyt kiviä maahan tai tehnyt jotain muuta, mikä herättäisi hevosen kiinnostuksen. Yleensä hevonen reagoikin ääneen tai liikkeeseen ja saattaa valpastua, mutta valppaus kestää usein vain muutamia sekunteja, ja kiinnostusta voi olla vaikea herättää uudestaan. Visuaaliseen estetiikkaan nojaava esitystapa on nähtävissä myös yhden maailman tunnetuimman hevosvalokuvaajan Bob Langrishin otoksissa. Lähes kaikissa hänen internetsivustollaan olevissa kuvissa hevonen joko liikkuu tai sen olemus on ryhdikäs ja se osoittaa kiinnostusta johonkin kohteeseen silmät suurina ja korvat eteenpäin suunnattuina. (Bob Langrish MBE.) Vastaavanlaisen representoinnoin tavan voi huomata myös monissa muissa hevosiin liittyvissä kuvastoissa, sillä hevonen edustaa useille ihmisille voimaa, vapautta ja kauneutta, jotka kytkeytyvät vahvasti ihmisten identifikaatioiden ja fantasioiden lähteisiin. Valokuvat luovat väistämättä omaa todellisuuttaan aivan kuten luontodokumentitkin, joten olen myös itse ruokkinut niitä merkityksiä, joita tietynlaiset hevosrepresentaatiot synnyttävät. En ole edes ajatellut, kuinka lavastettuja osa kuvistani todella ovat. Autenttisen vaikutelman antavan esityksen konstruoiminen sekä valokuvan että elokuvan keinoin on monimutkainen prosessi. Mediaesityksen rakentajalle tärkein kysymys kuitenkin on, mitä esityksellä yritetään saavuttaa ja palveleeko esitys näitä tarkoitusperiä. Luontodokumentit ovat tärkeitä mediatuotteita, sillä ne herättävät ihmisten tietoisuutta luonnosta, vaikka niiden muodostama todellisuus onkin hyvin harkittu kokonaisuus ja ne esittävät aihettaan usein vain tietystä näkökulmasta. On kuitenkin olennaisinta, että tiedostamme maapallon kuuluvan myös muille. Luontodokumentit muuttavat hevosen usein rauhallisesta laiduntajasta raisuksi villivarsaksi. Hevonen ei ehkä ole oikeasti niin raju eläin, kuin dokumentit antavat ymmärtää, mutta ainakin dokumenttien draamankaari voi herkistää meidät ajattelemaan myös hevosen oikeutta vapauteen ja lajityypillisen käyttäytymisensä toteuttamiseen. 7

8 LÄHTEET Barbas, T., Paraskevopoulos, S. & Stamou, A The effect of nature documentaries on students environmental sensitivity: a case study. Learning, Media and Technology 34:1, 63, 67. Viitattu Bousé, D., Wildlife Films. Philadelphia: University of Pennsylvania Press. Bob Langrish MBE. Galleries. Viitattu Budiansky, S The Nature of Horses. Exploring Equine Evolution, Intelligence, and Behavior. New York: The Free Press. Deogracias, J. & Mateos-Pérez, J Thinking about television audiences: Entertainment and reconstruction in nature documentaries. European Journal of Communication 28 (5), 573, Viitattu Ginsburg, J National Geographic. National Geographic News. Daily News. U.S. Wild Horses: Too Many Survivors on Too Little Land? Viitattu Hill, C Ymmärrä hevostasi. Hevosen kasvatus ja koulutus luonnonmukaisella tavalla. Hämeenlinna: Karisto Oy. Kaimio, T Hevosen kanssa. Hevosen käyttäytyminen. Uudistettu laitos kolmessa osassa, osa I. Helsinki: WSOY. Lehto, A Henkilökohtainen kuva-arkisto. Pueo, V Ethology & Horses. Herding Behavior. Viitattu Rees, L The Horse s Mind. 7. painos. London: Stanley Paul. Havainnoimani dokumenttielokuvat 1. Clarke, J., Garcia M. H., Jacobson P. (tuottajat) & Kathrens, G. (ohjaaja) Cloud's Legacy: The Wild Stallion Returns. Nature [tv-sarja]. Yhdysvallat: Public Broadcasting Service. 2. Copeman, C. (tuottaja, ohjaaja) Wild Horses: Return to China. On The Brink: Preserving Endangered Species. Uusi-Seelanti: Natural History New Zealand. 3. Johnson, L. (tuottaja, ohjaaja) Last of the Spanish Mustangs. Yhdysvallat: Len Johnson Productions. 4. Steer, G. (tuottaja, ohjaaja) Brumby: Horse Run Wild - Horses Down Under. Australia: Sky Visuals. 8

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Mediakulttuurit University of TAMPERE Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS

PIENI HEVOSTAITO-OPAS PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

KÜR-KOULUTUS. Anne-Mari Pekonen

KÜR-KOULUTUS. Anne-Mari Pekonen KÜR-KOULUTUS Anne-Mari Pekonen KÜR HISTORIAA Hevosen koulutuksen eteneminen TEKNINEN SUORITUS - Pisteet määräytyvät ainoastaan suoritettujen pakollisten liikkeiden teknisten suoritusten laadusta. - Tuomari

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ESS oppiminen ja sen simulointi

ESS oppiminen ja sen simulointi ESS oppiminen ja sen simulointi 8.10.2008 Suhteellinen palkkiosumma, RPS = = = = + + = = n i t i t i t i t i i n i i i i P m r P m r t f r r f 1 1 1 1 1 1 1 1 ) ( ) ( ) ( (1) τ τ τ τ τ τ Harleyn (1981)

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan. Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen?

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Assosiatiivinen oppiminen Eläin muodostaa assosiaation kahden tai useamman asian välille Oppimista tapahtuu koko ajan, ei voi kytkeä pois

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS 36 Hevoset ja kunta rajapintoja 4 HEVOSEN HYVINVOINTI Seppo Hyyppä Tallipaikka hevoselle voi löytyä ammattilaisen pitämästä valmennus- tai hoitotallista, mutta myös oman kotitallin

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Mistä löytyy eläinkirjoja? Marjatta Lehtonen projektityöntekijä

Mistä löytyy eläinkirjoja? Marjatta Lehtonen projektityöntekijä Mistä löytyy eläinkirjoja? Marjatta Lehtonen projektityöntekijä Tavoitteet ja lähtökohdat Etsiminen pyritään tekemään asiakkaalle helpoksi Hyllytys saa vaikeutua jonkin verran Kirjoihin ei tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

DIA 1: KANNUS VirtuaaliKYLÄ osana opetusta

DIA 1: KANNUS VirtuaaliKYLÄ osana opetusta DIA 1: KANNUS VirtuaaliKYLÄ osana opetusta Virtuaalikylä seminaari, Tervola 23.9.2010 Dia 2: Virtuaaliseen oppimisympäristöön perehtyminen, tutustuminen ja työn aloittaminen Dia 2: Virtuaalikylä vastaavat

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot