Vauhkot ja vapaat. Analyysi luontodokumenttien tavasta esittää hevosia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauhkot ja vapaat. Analyysi luontodokumenttien tavasta esittää hevosia"

Transkriptio

1 Vauhkot ja vapaat Analyysi luontodokumenttien tavasta esittää hevosia Johdanto Monesti mielikuvamme erilaisista villieläimistä ja ylipäätään luonnosta ovat vahvasti median muovaamia. Olemme katsoneet luontodokumentteja pienestä pitäen, selanneet eläinkirjoja ja nähneet toinen toistaan upeampia mainoskuvia jylhistä vuoristoista sekä kohisevista vesiputouksista. Saatamme pitää erilaisista mediakuvastoista ammennettua käsitystä luonnosta niin itsestään selvänä, että unohdamme, ettei inhimillisen toiminnan kautta rakennettu kuva ole välttämättä sitä, mitä ensi näkemältä voisi luulla. Olen ollut hevosten kanssa tekemisissä lähes 20 vuotta ja valokuvannut niitä aktiivisesti. Muistan istuneeni laitumen nurkassa tuntikausia odottamassa, että jotain tapahtuisi ja joku hevosista nostaisi edes päänsä vihreästä ruohikosta. Missä ovat kaikki ne luontoelokuvien vauhdikkaat eläimet, jotka näyttävät olevan koko ajan liikkeessä? Luontodokumentti on yksi dokumenttielokuvan lajityyppi, jossa villi luonto eläimineen näyttelee pääosaa ja paljastaa mystiset salaisuutensa katsojalle. Luontodokumentit on koottu upeista maisemista, kirkkaasta värimaailmasta, nopeista leikkauksista, lähikuvista ja tunnelmallisesta musiikista. Rauhallinen kertojaääni kuljettaa katsojan läpi ihmeellisen tarinan, joka kertoo elämänkiertokulusta, syntymän ihmeestä ja selviytymisen raakuudesta. Urbanisoituneelle ihmiselle luonto on ihmeellinen, dramaattinen ja arvaamaton. Luonteikkaat ja näyttävät eläimet, kuten leijonat, tiikerit ja norsut, ovat usein luontodokumentin keskipisteenä. Ne vetoavat helposti katsojiin ja ovat hyvin liikkuvaisia, tai niin luontodokumentit ainakin antavat ymmärtää. (Deogracias & Mateos-Pérez 2013, 573, ) Sielukkaana ja kauniin virtaviivaisena eläimenä hevonen on otollinen päähenkilö luontodokumentin kertomukselle. Dokumenttien avauskohtauksissa hevoslauma nelistää harjat hulmuten läpi aron, ja korskuvat oriit mahtailevat toisilleen terävien hirnahdusten kaikuessa ilmassa. Tämä vauhdikas meno ei kuitenkaan vastaa sitä mielikuvaa, jonka olen itse hevosista vuosien kuluessa rakentanut. Jokainen hevonen pyrkii toteuttamaan sille lajityypillistä käyttäytymistä riippumatta siitä, elääkö se vapaana vai ihmisen valvovan silmän alla (Kaimio 2012, 11). Tässä esseessä perehdyn siihen, miten hevosen käyttäytymistä esitetään luontodokumenteissa ja miten tämä esitystapa eroaa tutkimustiedosta, jota on vuosikymmenien aikana kerätty muun muassa havainnoimalla villihevoslaumoja. Lisäksi pohdin, miksi dokumenteissa käytetään juuri tietynlaista kuvamateriaa- 1

2 lia. Analysoin esseessä neljää hevosiin keskittyvää luontoelokuvaa. Esseetä varten olen tutustunut hevosen käyttäytymistä koskevaan kirjallisuuteen, ja peilaan aihetta myös omien kokemusteni kautta. Havainnoimani luontoelokuvat on listattu ja numeroitu lähdeluetteloon. Viittaan esseessä tiettyyn elokuvaan yläindeksinumeroin 1, 2, 3, 4. Analysoimani luontodokumentit käsittelevät australialaisia, amerikkalaisia ja mongolialaisia villihevosia. Jokaisessa dokumentissa on seurattu tiettyä villihevoslaumaa ja käsitelty myös ihmisen toiminnan vaikutuksia villihevoskantoihin. Luontodokumentti vetoaa katsojaansa Luontodokumenttien tuottamiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin muihin elokuva- ja televisiotuotantoihinkin, eli niiden on oltava tuotantoyhtiölleen kannattavia. Luontodokumentin tekemisen tulee siis nojata taloudellisuuteen, vakiintuneisiin tuotantotapoihin ja yleisön odotuksiin. Tällöin tiede ja autenttiselta tuntuva luonnonläheisyys jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle. (Bousé 2000, 1.) Barbas, Paraskevopoulos ja Stamou (2009, 63, 67) ovat tutkineet hyönteisistä kertovien luontodokumenttien vaikuttavuutta 12-vuotiaisiin lapsiin. Tutkimus osoitti, että dokumentit lisäsivät lasten kykyä havainnoida ympäristöä, mutta niiden tarjoama tieto ei ylittänyt dokumenttien affektiivisuutta. Jotta luontodokumentti saisi mahdollisimman paljon katsojia, tulee sen vedota vahvasti ihmisten emootioihin. Kuiva ja analyyttinen lähestymistapa todellisuuteen ei kiinnosta viihdehakuista yleisöä, joten luontodokumentin kuvaama maailma on suunniteltava yhtä tarkasti kuin fiktiivisessä elokuvassa. Nykyisessä medioituneessa maailmassa katsojilta vaaditaan yhä enemmän medianlukutaitoa ja ymmärrystä siitä, että mikään kuva ei ole täysin objektiivinen esitys todellisuudesta. Useimmille ihmisille esimerkiksi metsässä kävely merkitsee hiljaisuutta ja tietynlaista pysähtyneisyyttä. Pieni tuulenvire havisuttaa puita, ja linnut laulavat. Tämä kaikki on kyllä mediateknologioiden tallennettavissa, mutta luonnon hiljainen eleettömyys on ristiriidassa mediatuotannon sosiaalisen ja taloudellisen puolen kanssa. Televisio-ohjelmien ja elokuvien lähtökohtana ovat toiminnallisuus ja draama, joilla kiinnitetään yleisö ruudun ääreen. Hitaasti etenevän luonnon on sellaisenaan vaikea tarjota vastaavaa, joten sen draamallisen kaaren on vastattava sekä tuottajien että yleisön tarpeisiin. Muiden elokuvalajityyppien tavoin myös luontodokumenttien tulee antaa katsojilleen tarttumapintoja, joilla he voivat peilata omia kokemuksiaan ja samaistua elokuvan tarinaan. (Bousé 2000, 4 5.) Luontodokumenteissa draaman kaarta rakentavat esimerkiksi hevoslaumojen kuvaaminen perheinä, eläinten nimeäminen ja niiden seuraaminen syntymästä aikuisuuteen tai kuolemaan saakka. Seuraavaksi käsittelen lähemmin hevosen lajityypillistä käyttäytymistä tutki- 2

3 mustiedon valossa ja sen rinnastumista havainnoimieni luontodokumenttien tapaan esittää hevosia. Hevosen elämää Evoluutio on muovannut hevosesta nopean saaliseläimen, jonka on oltava valmis pyrähtämään pakoon minä hetkenä hyvänsä. Hevosen elimistön on siis oltava valmiustilassa petojen varalta, mutta samalla sen on säästettävä mahdollisimman paljon energiaa, jotta pakeneminen myös onnistuu (Kaimio 2012, 84). Duncan ja Boy (Rees 1993, 105) havainnoivat vapaana elävien camarguenhevosten päivärytmiä ja laskivat, että hevonen käyttää noin 60 prosenttia ajasta syömiseen, yli 20 prosenttia lepäämiseen joko seisaallaan tai makuulla ja noin 10 prosenttia kävelemiseen. Loppuaika, eli noin 10 prosenttia päivästä, kului valppaana seisomiseen, juoksemiseen ja piehtaroimiseen. Ajankäyttö erosi jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Cherry Hill (2011, 9) on tehnyt samantapaisen havainnon seuraamalla amerikkalaisia mustangeja. Hänen mukaansa hevonen käyttää vuorokaudessa 16 tuntia syömiseen, viisi tuntia paikallaan seisomiseen, tunnin makaamiseen ja kaksi tuntia seurusteluun. Talvisin ja karuissa elinympäristöissä hevoset käyttävät jopa 85 prosenttia päivästä syömiseen (Rees 1993, 105). Tarkastelemieni luontodokumenttien, jotka on numeroitu lähdeluetteloon ja joihin viittaan esseen edetessä yläindeksinumeroin, kuvamateriaalin perusteella leijonanosan hevosten päivärytmistä vie muiden kanssa seurustelu, kinastelu ja juoksupyrähdykset 1, 3, 4. Oriit ottavat rajusti yhteen, mahtailevat toisilleen ja kilpailevat tammoista 1, 2, 4. Eläintutkijoiden mukaan konfliktit ovat kuitenkin villihevosilla varsin harvinaista, ja yhteenotot pyritään välttämään joko antamalla toiselle hevoselle tilaa tai uhkailemalla ilman varsinaista fyysistä kontaktia. Hevosten vihamielisestä käytöksestä suurin osa on nimenomaan uhkailua. Ahtaammissa oloissa, kuten pienissä tarhoissa, pidetyt kesyhevoset saattavat tapella enemmän, koska niillä ei ole tarpeeksi tilaa väistää muita, mikä voi johtaa tilanteiden eskaloitumiseen. (Rees 1993, 135; Budiansky 1997, 89; Kaimio 2012, 26, 41.) Kaikki havainnoimani luontodokumentit näyttävät keskittyvän lisääntymiskäyttäytymiseen, ravinnonhankintaan ja laumahierarkiaan, jotka ovat hyviä dramatiikan lähteitä. Esimerkiksi australialaisista villihevosista, eli brumbyista, kertovassa dokumentissa 4 hevosten juomapaikka on hyvin keskeisessä osassa, koska kuivuudesta kärsivässä Australiassa vedestä on todellinen pula. Tavallisesti toisensa kauempaa kiertävät hevoslaumat joutuvat siis vesiresurssien vähyyden takia kohtamaan juomapaikalla, jonne dokumentissa saapuu samaan aikaan kaksi laumaa. Toisessa on yksi ori tam- 3

4 mojensa ja pienten varsojensa kanssa. Toinen lauma koostuu nuorista oriista, jotka eivät ole vielä löytäneet tammoja rinnalleen. On kevät, ja nuoret oriit innostuvat tammojen tuoksuista. Ne keimailevat tammoille ja kinastelevat keskenään samalla, kun tammojen johtajaori yrittää suojella laumaansa. Kamera tarkentaa oriiden arpiin ja haavoihin, joita ne ovat saaneet tammoista taistellessaan. Hevosten on kuitenkin todettu valitsevan itse kumppaninsa, joten dokumentissa mainittu tammojen varastaminen on jokseenkin harhaanjohtavaa. Budianskyn (1997, 83) mukaan molemminpuolinen vetovoiva auttaa hevoslaumaa pysymään koossa, aivan kuten ihmistenkin parisuhteissa. Lisäksi nuorten oriiden elämään kuuluu leikkiminen, mikä voi olla välillä niin rajua, ettei ruhjeilta voi välttyä. Nuoret tammat myös luontaisesti parittelevat useimmiten nuorten oriiden kanssa, jotta vältytään sukusiittoisuudelta. Johtajaoriilla on laumassaan aikuisia, yli nelivuotiaita tammoja, jotka eivät ole kiinnostuneita nuoremmista oriista. Ne yleensä ajavat nuoret oriit pois laumansa läheltä. (Kaimio 2012, 94, 96.) Australialainen dokumentti 4 oli tehnyt juomapaikkakohtauksesta hyvin toiminnallisen ja vauhdikkaan paletin, jota oli vielä väritetty entisestään lisäämällä joukkoon muutama otos hevosten tutustumisrituaalista, jossa hevoset haistelevat toistensa sieraimia, saattavat huitaista toista etujalalla ja vingahtaa terävästi. Tutustuminen voi päättyä esimerkiksi leikkiin, rauhalliseen siirtymiseen eri suuntiin, toisen potkaisemiseen tai toinen hevonen ajetaan vihamielisin elein kauemmaksi (Rees 1993, ). Havainnoimassani australialaisessa dokumentissa kaikki tutustumiset puolestaan johtivat joko riitaantumiseen tai takaa-ajoon. Kuva 1: Kuvasarja näyttää miten hevosten tutustuminen voi johtaa myös ystävyyteen. Tutustuminen aloitetaan rauhallisesti nuuhkimalla vieraan hevosen sieraimia. Tämän jälkeen yleensä toinen hevosista lyö etujalallaan ilmaa, mistä voi seurata yhteenotto, takaa-ajo, rauhallinen siirtyminen eri suuntiin tai, kuten tässä tapauksessa, ystävystyminen ja sen osoittaminen rapsuttamalla uutta tuttavuutta. (Lehto 2006). 4

5 Cloud-nimiseen villihevoseen keskittyvässä dokumentissa 1 hevoslaumaa kuvataan perheenä ja lauman hierarkkisia suhteita käsitellään hyvin vähän. Amerikkalaisista mustangeista kertova dokumentti 3 taas ei käsittele lainakaan hevoslauman dynamiikkaa. Kahdessa muussa tarkastelemissani luontodokumenteissa hevoslauman hierarkkisuus on kuitenkin esitetty hyvin yksiselitteisesti 2, 4. Laumassa on oma nokkimisjärjestyksensä ja sitä johtaa yksi ori ja yksi matriarkkatamma, jotka suojelevat laumaa ja ohjailevat sen kulkusuuntaa 2, 4. Todellisuudessa lauman dynamiikka on paljon monimutkaisempi. Lisäksi dominoivaa, eli määräilevää, käyttäytymistä esiintyy useimmiten olosuhteissa, joissa resursseja on rajoitettu. Esimerkiksi Suomessa monissa talleissa päiväheinät viedään hevosille ulos tarhoihin jokaiselle omaan kasaansa. Tällöin oman ruoan puolustaminen ja muiden heinäkasoilla kuokkiminen ja sitä kautta sekä alistuva että dominoiva käytös yleistyvät. (Rees 1993, 56.) Hevoslaumassa yksilöiden tehtävät voivat vaihtua tilanteen mukaan ja arvojärjestys ei ole aina selkeästi hahmotettavissa. Esimerkiksi muutkin lauman jäsenet kuin johtajaori tai - tamma, voivat tehdä päätöksiä lauman kulkusuunnasta. (Kaimio 2012, 36 37). Kuva 2: Vanha ponitamma ohjaa nuoremman tamman kauemmaksi. Vanhan tamman korvat ovat tiukasti kiinni niskassa, se kohdistaa liikkeensä toisen hevosen takaosaan päin ja huiskaisee hännällään. Nuori hevonen siirtyy ilman mielenosoituksia kauemmaksi. (Lehto 2006). Kuva 3: Kuvan 2 nuori tamma paimentaa kahta vanhaa ponitammaa, joista oikean puoleinen on sama kuin viereisessä kuvassa. Kumpikaan vanhoista tammoista ei vastusta nuoren hevosen eleitä. Nämä kaksi kuvaa osoittavat hevoslauman hierarkkisuuden häilyväisyyden. (Lehto 2006). Tutkimani luontodokumentit maalaavat väistämättä kuvaa oriista lauman vahvana ja usein myös aggressiivisena johtohahmona 2, 4. Tutkimusten mukaan oriinkin paikka laumassa voi vaihdella ja sen vihamieliseltä vaikuttava käytös ei aina ole sitä. Oriilla on voimakas taipumus paimentaa laumaansa. Tällöin ori laskee päänsä alas, luimistaa korvansa, huiskii hännällään ja voi heiluttaa päätään puolelta toiselle. Maallikon silmään tämä saattaa näyttää erittäin aggressiiviselta, mutta tarkoituksena on vain saada muut hevoset liikkeelle ja siirtymään toiseen paikkaan oriille lajityypillisen käyttäytymisen mukaisesti. Oriiden lisäksi myös muilla lauman hevosilla voi esiintyä paimennuskäyttäytymistä. (Ros 2014; Rees 1993, 141; Kaimio 2012, 37.) 5

6 Luontodokumentti hyvässä ja pahassa Tarkastelemissani luontodokumenteissa hevosten raisu, arvaamaton olemus tarjoaa katsojalle jännittäviä hetkiä ja vapauden kaipuuta, joita dokumentin rakentamisen keinot ruokkivat 1, 3, 4. Toisaalta kuvissa näkyy myös hevosen pehmeys ja uteliaisuus 3, mutta pääosassa ovat silti tannerta tömistävät ja ilmaa huitovat kaviot. He, jotka eivät osaa tulkita hevosen käyttäytymistä saattavat näiden kuvien perusteella ajatella, että hevoset ovat jopa vaarallisia ja taipuvaisia hyökkäämään pienestäkin ärsykkeestä. Totuus on kuitenkin toinen. Kun hevosella on riittävästi tilaa, ravintoa ja seuraa, se välttelee yhteenottoja parhaansa mukaan, myös ihmisen kanssa. Hevonen on voimakas eläin, jota ihminen on pyrkinyt hallitsemaan jo vuosisatojen ajan muun muassa kuolainten ja kannusten turvin. Ihmisen kanssa elävää hevosta ei taltuteta erilaisilla välineillä tai tiukkaan johtajuuteen nojaavalla koulutuksella. Hevoslaumassa vaalitaan kumppanuutta ja ystävyyttä, joita myös ihmisen tulisi hevoselleen tarjota. Vaikka tarkasteluni kohteissa olleissa luontodokumenteissa hevosten lajityypillisen käyttäytymisen esittäminen jää yksipuoliseksi ja antaa siitä paikoin harhaanjohtavia käsityksiä, ihmisen ja hevosen ristiriitainen suhde on mielestäni tavoitettu elokuvissa hyvin. Ihminen on kuvattu sekä hevosten tarkkailijaksi että suojelijaksi, mutta samalla myös niiden viholliseksi. Villihevospopulaatioita pyritään kontrolloimaan steriloimalla hevosia sekä niiden kiinniottamisella ja huutokauppaamisella, jota Yhdysvalloissa kutsutaan adoptoimiseksi, sillä hevoset kuuluvat käytännössä edelleen valtiolle. Joskus hevoset päätyvät hyviin käsiin, mutta toisinaan ne joutuvat rodeohevosiksi tai teuraskuljetuksiin Eurooppaan 1, 3, 4. Pohjois-Amerikassa on kuitenkin paljon järjestöjä, jotka pyrkivät ajamaan villihevosten oikeuksia ja tarjoamaan apua villin mustangin adoptoineille ihmisille. Kaksi katsomistani luontodokumenteista sijoittuivat juuri Pohjois-Amerikkaan ja niissä herätettiin kantaaottavasti keskustelua villihevosten kohtelusta 1, 3. Toisaalta elokuvissa ei kerrottu, että villihevosia on paikoin jo liian paljon alueen kantokykyyn nähden ja että villihevoslaumat voivat aiheuttaa todellista vaaraa liikenteelle sekä tuhoja asuinalueilla (Ginsburg 2001). Dokumenteilla oli kuitenkin eettinen tavoite, joten villihevoslaumoja vastustavat näkemykset ja hevosista koituvien ongelmien käsittely jätettiin elokuvista kokonaan pois. Luontodokumenttien analysointiprosessi herätti myös itseni reflektoimaan omia hevosvalokuvaukseen liittyviä käytänteitäni, joiden kautta dokumentoin hevosia tietyistä lähtökohdista. Hevosen tulisi näyttää kuvassa ryhdikkäältä ja eloisalta, jotta visuaalisessa mielessä eläimen parhaimmat puolet nousisivat esiin. Tällaiset tilanteet vaativat usein hevosten kuvaajalta jonkinasteista lavas- 6

7 tamista. Itse olen esimerkiksi rapisutellut paperinpalaa taskussa, pyytänyt avustajaa juoksemaan laitumen aidanviertä, heitellyt kiviä maahan tai tehnyt jotain muuta, mikä herättäisi hevosen kiinnostuksen. Yleensä hevonen reagoikin ääneen tai liikkeeseen ja saattaa valpastua, mutta valppaus kestää usein vain muutamia sekunteja, ja kiinnostusta voi olla vaikea herättää uudestaan. Visuaaliseen estetiikkaan nojaava esitystapa on nähtävissä myös yhden maailman tunnetuimman hevosvalokuvaajan Bob Langrishin otoksissa. Lähes kaikissa hänen internetsivustollaan olevissa kuvissa hevonen joko liikkuu tai sen olemus on ryhdikäs ja se osoittaa kiinnostusta johonkin kohteeseen silmät suurina ja korvat eteenpäin suunnattuina. (Bob Langrish MBE.) Vastaavanlaisen representoinnoin tavan voi huomata myös monissa muissa hevosiin liittyvissä kuvastoissa, sillä hevonen edustaa useille ihmisille voimaa, vapautta ja kauneutta, jotka kytkeytyvät vahvasti ihmisten identifikaatioiden ja fantasioiden lähteisiin. Valokuvat luovat väistämättä omaa todellisuuttaan aivan kuten luontodokumentitkin, joten olen myös itse ruokkinut niitä merkityksiä, joita tietynlaiset hevosrepresentaatiot synnyttävät. En ole edes ajatellut, kuinka lavastettuja osa kuvistani todella ovat. Autenttisen vaikutelman antavan esityksen konstruoiminen sekä valokuvan että elokuvan keinoin on monimutkainen prosessi. Mediaesityksen rakentajalle tärkein kysymys kuitenkin on, mitä esityksellä yritetään saavuttaa ja palveleeko esitys näitä tarkoitusperiä. Luontodokumentit ovat tärkeitä mediatuotteita, sillä ne herättävät ihmisten tietoisuutta luonnosta, vaikka niiden muodostama todellisuus onkin hyvin harkittu kokonaisuus ja ne esittävät aihettaan usein vain tietystä näkökulmasta. On kuitenkin olennaisinta, että tiedostamme maapallon kuuluvan myös muille. Luontodokumentit muuttavat hevosen usein rauhallisesta laiduntajasta raisuksi villivarsaksi. Hevonen ei ehkä ole oikeasti niin raju eläin, kuin dokumentit antavat ymmärtää, mutta ainakin dokumenttien draamankaari voi herkistää meidät ajattelemaan myös hevosen oikeutta vapauteen ja lajityypillisen käyttäytymisensä toteuttamiseen. 7

8 LÄHTEET Barbas, T., Paraskevopoulos, S. & Stamou, A The effect of nature documentaries on students environmental sensitivity: a case study. Learning, Media and Technology 34:1, 63, Viitattu Bousé, D., Wildlife Films. Philadelphia: University of Pennsylvania Press. Bob Langrish MBE. Galleries. Viitattu Budiansky, S The Nature of Horses. Exploring Equine Evolution, Intelligence, and Behavior. New York: The Free Press. Deogracias, J. & Mateos-Pérez, J Thinking about television audiences: Entertainment and reconstruction in nature documentaries. European Journal of Communication 28 (5), 573, Viitattu Ginsburg, J National Geographic. National Geographic News. Daily News. U.S. Wild Horses: Too Many Survivors on Too Little Land? Viitattu Hill, C Ymmärrä hevostasi. Hevosen kasvatus ja koulutus luonnonmukaisella tavalla. Hämeenlinna: Karisto Oy. Kaimio, T Hevosen kanssa. Hevosen käyttäytyminen. Uudistettu laitos kolmessa osassa, osa I. Helsinki: WSOY. Lehto, A Henkilökohtainen kuva-arkisto. Pueo, V Ethology & Horses. Herding Behavior. Viitattu Rees, L The Horse s Mind. 7. painos. London: Stanley Paul. Havainnoimani dokumenttielokuvat 1. Clarke, J., Garcia M. H., Jacobson P. (tuottajat) & Kathrens, G. (ohjaaja) Cloud's Legacy: The Wild Stallion Returns. Nature [tv-sarja]. Yhdysvallat: Public Broadcasting Service. 2. Copeman, C. (tuottaja, ohjaaja) Wild Horses: Return to China. On The Brink: Preserving Endangered Species. Uusi-Seelanti: Natural History New Zealand. 3. Johnson, L. (tuottaja, ohjaaja) Last of the Spanish Mustangs. Yhdysvallat: Len Johnson Productions. 4. Steer, G. (tuottaja, ohjaaja) Brumby: Horse Run Wild - Horses Down Under. Australia: Sky Visuals. 8

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)? vastaajia vastaamattomia? 4% Kysely - Toukokuu 214 - Performanssitaidetta tekeviltä kysyttiin hdän käytännöistään ja näkemyksistään dokumentaatiosta, tekijänoikeuksista ja arkistoinnista, jakaminen jaetun

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo. Heli Lepo

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo. Heli Lepo Keinoemopalvelu Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo Heli Lepo 1 - Ympärivuorokautinen keinoemovälitys vuodesta 2000 alkaen - Opintomatkoja: USA, Ranska, Australia - Keinoemo-opas, 3. päivitys

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS

PIENI HEVOSTAITO-OPAS PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Systemointiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Systemointiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Systemointiosamäärä SQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämät Valtakunnalliset Hevostaitomestaruuskilpailut Aitoossa 18.5.2013 TEORIAKOE SARJA I kilpailija numero: nimi: seura: kokonaispisteet:

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Mediakulttuurit University of TAMPERE Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster )

TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) Suuren hevoslauman hoitajalta vaaditaan Kokemusta ja taitoa ennakoida Hevosen tarpeiden ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

Kiusaamisväkivaltakysely

Kiusaamisväkivaltakysely Kiusaamisväkivaltakysely Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nimi: Ikä: Koulu ja luokka-aste: Päiväkoti, esikoulu ja ala-aste Osa 1: Ikävuodet 4-12 vuotta 1. Koitko fyysistä kiusaamista mm. lyömistä, potkimista,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää

YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää Meikäläinen Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS 36 Hevoset ja kunta rajapintoja 4 HEVOSEN HYVINVOINTI Seppo Hyyppä Tallipaikka hevoselle voi löytyä ammattilaisen pitämästä valmennus- tai hoitotallista, mutta myös oman kotitallin

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema

Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema enorssin TutKoKe-symposium Turku 29.8.2018 MuT Olli-Taavetti Kankkunen Tampereen yliopiston normaalikoulu tnolka@staff.uta.fi 1 Puhe Musiikki Äänimaisema (semanttinen

Lisätiedot

Toimintamalli-kortit

Toimintamalli-kortit Toimintamalli-kortit Nämä toimintamalli-kortit on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -tutkinnon opinnäytetyönä yhteistyössä Green Care GREEN KARELIA -hankkeen kanssa. Yhteyshenkilönä

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot