IKAALISTEN SEURAKUNTA

Transkriptio

1 IKAALISTEN SEURAKUNTA VUOSIKERTOMUS YLEISKATSAUS Hallinnon ja työmuotojen kehittämisen vuosi Vuosi 2007 oli merkittävällä tavalla uuden tiimimallisen hallinnon käyttöönottovuosi. Prosessin taustalla on toiminut konsulttina ja ohjaajana Viinikan kirkkoherra Jussi Mäkinen. Lisäksi sekä hiippakuntatasolla että rovastikunnassa kirkkoherroja on ohjattu hallinnon uudistamiseen, jotta se vastaisi paremmin seurakuntien tosiasiallista toimintakulttuuria. Ikaalinen oli lähtenyt aikanaan jo liikkeelle ns. laatukäsikirja työskentelyllä vuosituhannen alkupuolella. Tuon työskentelyn loppuun saattaminen ja tuloksellisuus olisi vaatinut jo silloin tiimityömallia, joka nyt sitten toteutui. Työalat vaikuttavat uuteen malliin tyytyväisiltä ja haluavat edelleen kehittää sitä. Jo nyt työalojen keskinäinen yhteistoiminta on merkittävästi lisääntynyt, mitä on syytä tervehtiä ilolla. Työalojen toiminta ansaitseekin suuren kiitoksen. On ollut merkittävää, että seurakunta päätti ostaa 25 % osuuden Markku Ylipään kanttorityöstä Hämeenkyröstä ja näin pitää seurakunnan musiikillista tasoa ja moni-ilmeisyyttä erikoisen korkealla ja kokonaiskirkonkin tasolla. Näin seurakunnan musiikkielämä on ja pysyy jatkossakin yhtenä merkittävänä painopistealueena, joka rikastuttaa kaikkia työaloja. Lapsiluvun vähenemisestä huolimatta kirkkoneuvosto päätti vakinaistaa neljännen lastenohjaajan toimen, johon valittiin oppisopimuksella hyvin arvosanoin pätevöitynyt Tuija Kulmala. Päätöksen yhteydessä keskusteltiin lastenohjaajien mahdollisuudesta tukea äitejä ja perheiden kasvatustyötä. Tähän lastenohjaajat ilmaisivat halukkuutensa ja ensimmäinen äitiviikonloppu olikin jo Koivikossa. Muutenkin hallinnonuudistus on käynnistänyt työmuotojen sisällä uutta pohdintaa. Esim. nuorisotyön vastuuryhmään on saatu luotua verkostoa koulu- ja kasvatustyössä mukanaolevilta tahoilta. Näkemys nuorten todellisiin elämänkysymyksiin ja vointiin on näin vahvistunut. Samalla on luotu verkosto, joka tukee ammatillista kehitystä ja jaksamista. Diakonialle on kirkon piirissä heitetty haaste ennaltaehkäisevästä diakoniatyöstä. Kun nousevat ongelmat pystytään kohtaamaan jo alkuvaiheessa niihin voidaan vastata nopeammin ja mitoittaa toimenpiteet vastaamaan paremmin ohjauksen tarvetta. Näin diakonia täyttäisi sitä aukkoa, joka usein on jäänyt yhteiskunnan auttamistahoilta katveeseen. Tämä lienee lähitulevaisuudessa selvitettäviä haasteita. Aikuistyö, jossa on vain yksi työntekijä, on saanut arvokasta tukea myös muilta työmuodoilta. Loppuvuonna saimme viimein täytettyä myös suntion toimen Timo Keskisen tultua valituksi kiinteistötyöntekijäksi. Pitkään kesken ollut asia sai hyvän ratkaisun ja kaikki kirkossa ja kiinteistöpuolella työskentelevät ovat nyt syystä helpottuneita. Kaupunki kävi Parkanon kanssa kuntaliitosneuvotteluja, jotka kuitenkin kariutuivat viime metreillä. Kaupunkien yhdistyessä myös seurakunnat yhdistyvät. Nähtäväksi jää, miten jatkossa asioissa edetään. Toiminnallisesti tuskin merkittäviä muutoksia on odotettavissa kummassakaan seurakunnassa. Hallinnon uudistuksessa Ikaalisissa saavutetut tulokset ovat hiippakunnan linjaamia joten Parkanon liittyessä Ikaalisiin, se samalla tulisi osaksi Tampereen hiippakuntaa ja todennäköisesti joutuisi rukkaamaan hallintoaan Ikaalisten mallin mukaiseksi.

2 Loppuvuodesta alettiin myös kirkossa palkkausuudistus. Prosessi oli paikoin horjuva, mikä johtui osin aikataulujen pettämisestä ja siitä, että kyse oli kaikille uudesta asiasta. Talouspäällikölle prosessin vetäjänä kaatui melkoinen työmäärä. Pääsääntönä näyttää olleen, että pienet ja usein heikomman talouden seurakunnat ovat joutuneet asettamaan tiukemmin palkkakaton, jonka suhteen palkanasetanta on toteutettu. Vauraammat seurakunnat ovat voineet joustaa asetannassa ylöspäin entisestä tasosta. Tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä pienten seurakuntien työntekijöissä. Näin myös Ikaalisissa. Koko prosessin arvioiminen ei ole tässä vaiheessa mahdollista, olemmehan vasta kaksi vuotta kestävän marssimme alkutaipaleella. Toivoa sopii, että palkoista päästään sopuun ja voimme keskittyä niihin moniin haasteisiin, joita nykyinen elämäntapa seurakuntalaisille asettaa. Ikaalisten seurakunta on erilaisten ihmisten kohtaamispaikka. Vaalikaamme tätä monimuotoisuutta, unohtamatta keskinäisen yhteyden, hoivan ja tuen merkitystä työyhteisönä ja seurakuntana. Esko Mattila, kirkkoherra TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLIS- TEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI VÄESTÖMUUTOKSET Seurakunnan läsnä oleva jäsenmäärä kertomusvuoden 2007 lopussa oli 6532 henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -97 jäsentä. Väestömuutokset Kastetut Kuolleet Srk:aan muuttaneet Srk:sta muuttaneet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Siirto poissaoleviin Siirto poissaolevista Tulleet yhteensä Poistuneet yhteensä Läsnäoleva väestö Muutos

3 Läsnä olevan väestön vähennys 1999 vuodesta lähtien on yhteensä -516 seurakunnan jäsentä kahdeksassa vuodessa. Srk:n jäsenmäärä vuosittain Srk:n jäsenmäärä vuosittain SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Tilastotietoja (lukumäärä, osallistujia) lkm osall. lkm osall. lkm osall. lkm osall. Jumalanpalvelukset Ehtoollisen vietto Kasteita Vihkimisiä Hautauksia JULMALANPALVELUSELÄMÄ 210 Perustoiminta: Jumalanpalveluselämä oli melko tavalla edellisten vuosien kaltaista. Kävijämäärä vaihteli henkilön välillä. Pyhäinpäivän jumalanpalvelus siirrettiin klo illalla, mitä tervehdittiin ilolla. Jouluaaton iltakirkon ajankohta on vakiintumassa klo Tämän jumalanpalveluksen osalta vallitsee erilaisia odotuksia. Jotkut toivovat musiikkipitoista aattoillan hartautta, toiset näkevät ehtoollisen vieton tärkeänä osana aattoillan hiljentymistä. Pohdintaa siis riittää, mitä tarjoamme n. 300 henkiselle kirkkoväelle aattoiltana. Jumalanpalvelusten musiikki on saanut runsaasti kiitosta moni-ilmeisyydestään. Lähes jokaisessa jumalanpalveluksessa on ollut ulkopuolinen vierailija, kuoro, ryhmä, soittaja tai laulaja. Jumalankansan juhla on näin myös musiikkinsa puolesta juhlallinen. Kanttorin rooli virsien valinnassa on vahvistunut, mikä merkitsee musiikin sisältöön linjakkuutta. Edelleen kuitenkin pohdituttaa nuoremman väen vähäinen määrä tavallisissa jumalanpalveluksisissa. Päiväkerhojen jumalanpalvelukset ja vauvakirkot ovat helmiä, koska niissä näkee usein kokonaisia perheitä.

4 KIRKOLLISET TOIMITUKSET 212 Perustoiminta: Hautausten yhteydessä kukkien lasku ja muistolauseiden lukeminen on entistä useimmin toimituksen alussa. Käytäntö on muotoutunut melko nopeasti, n. 10-vuoden kuluessa tähän suuntaan. Kristillinen hautaan siunaaminen toimitetaan miltei 100 prosenttisesti kaikille ikaalilaisille. Uurnahautaus on melko nopeasti yleistymässä sitä mukaa kuin ihmiset tiedostavat tämän mahdollisuuden edut. Hautausta edeltävä toimituskeskustelu koetaan tärkeäksi sielunhoidollisesti. Yhteinen surun kantaminen yhdistää seurakuntalaisiin monella tavalla. Papiston pysyvyys viroissaan auttaa tällaisen luottamussuhteen vahvistumista. Kasteita on vuodessa. Ruotsin kaltaista tilannetta ei ole ilmennyt, että lapset jätettäisiin kastamatta. Kastekeskustelu on myös loistava tilanne sielunhoitoon ja erilaiseen vanhemmuuden tukemiseen. Siinä onkin suuri haaste tuleville vuosille. Avioliittoon vihkimiset ovat jonkin verran vähentyneet ja kirkollinen vihkiminen vaikuttaa joissakin tapauksissa hieman irralliselta. Painopiste näyttää olevan hääjuhlassa ja sen menoissa. Silti on nähtävä edelleen hienona mahdollisuus tukea sitoutumista ja keskinäisen palvelun ja anteeksiannon teemoja vihkitoimituksessa. Huoli kohdistuu enemmänkin nuoren avioliiton tukemiseen ja yhteiselon sujuvuuteen erilaisten ristipaineiden alla kamppailevassa nuoressa perheessä. Julkisuudessa pyörivä parinvaihtobuumi ei tue kristillisen avioliiton ihanteita, jossa painotetaan avioliittoa henkisenä kasvuprosessina. AIKUISTYÖ JA MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Aikuistyössä tavoitteena oli aktivoida nuoria aikuisia ottamaan vastuuta ohjelman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Vastuuryhmän nuorennusleikkaus oli varsin voimakas. Työssä olevat ovat tässä mielessä kaikkein haasteellisin ryhmä sekä tilaisuuksien toteuttajiksi että osallistujiksi. Mies ja naistyö: Miesten ja naisten toiminta on saavuttanut vakiintuneen kävijämäärän, miehiä on n 20/ miestenilta. Naistenkahvila kokoaa keskimäärin 50/ henkilöä tilaisuutta kohden. Viime keväänä pidettiin yhdessä kylpylän kanssa kolme Pappi vai lääkäri luentoa joihin osallistui henkilöä. Nämä korvasivat kevätkaudella miesten ja naisten iltoja. Arvio: Tämän kaltaiset luennot ehkä valikoivat teeman mukaan kuulijakuntansa. Oletusarvona olikin, että parhaimmillaan illoissa saattaisi olla kaksinkertainenkin määrä osallistujia. Silloin tällöin toteutettuna voi olla selkeyttämässä terveyden hoidon ja sielunhoidon alueita. Sana Kiertää tilaisuudet: Ensimmäistä kertaa maallikkovetoisesti, yhteiskristilliseltä pohjalta toteutettuja tilaisuuksia kyläkunnissa. Pääosin tilaisuudet saivat myönteistä palautetta. Yhteistoiminta etenkin helluntaiseurakunnan kanssa oli hyvää. Arvio: Tilaisuudet järjestettiin ensi kertaa tällä pohjalta ja kokemuksesta voidaan oppia lisää tulevaisuutta varten. Koordinointiin ja tiedotukseen on syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Seurakuntalaisten omalle uskontodistukselle ja julistukselle on myös oltava oma tilansa. Tilaisuuksiin osallistui seurakuntalaista. Juha Tapion päätöskonsertissa oli yli 200 osallistujaa. Monet nuoria aikuisia. Matka Halki Raamatun luentosarja: Raamattuluennoille lokakuussa 2007 osallistui arviolta 160 eri henkilöä viikonlopun aikana. Jonkin verran myös nuorempaa väkeä oli liikkeellä. Toki enemmistön muodosti jo seurakunnassa mukana oleva aktiivi joukko.

5 Arvio: Tilaisuudet eivät kuitenkaan keränneet niin paljon juuri nuoria aikuisia kuin olisimme olettaneet. Sen sijaan mukana olleet antoivat hyvin positiivisen palautteen opetuksen annista sekä kokivat saaneensa ravintoa omalle uskolleen. Kesäretki Kalelaan ja Virroille: Bussi oli viimeistä sijaa myöden täynnä. Tavoitteena oli tarjota yhteyden kokemus ja iloita kesän antamista mahdollisuuksista ja elämyksistä, mitä kotiseutu parhaimmillaan tarjoaa. Arvio: Eli yhden päivän kotiseutu- ja virkistysmatka koettiin kaikin puolin antoisaksi ja se onnistui yli odotusten. Nuorempia aikuisia olisi toivonut olevan enemmän matkassa. Muut toiminta: Kesäseurat vetivät melko runsaan osanottajajoukon eri kylille. Niiden merkitys on paikallinen. Usein keskeisintä on yhteyden hoitaminen. Näihin tilaisuuksiin on usein osallistunut myös entisiä ikaalilaisia ja kesämökkien asukkaita. Usko yhdistää monella tavalla. Arvio: Tilaisuudet ovat vahvistaneet kyläyhteisön yhteyttä ja niitä osataan odottaa ja niihin palataan usein syksyn ja talven aikana. MUSIIKKITYÖ 220 IKAALISTEN SRK:N MUSIIKKITYÖ V Musiikkityön toiminta-ajatuksena on evankeliumin levittäminen musiikin keinoin ja musiikillisten elämysten tarjoaminen seurakuntalaisille. Musiikki antaa seurakunnan jäsenelle mahdollisuuden osallistua jumalanpalveluselämään laulajana, soittajana ja kuulijana. Seurakunnan jäsen voi musiikin keinoin ilmaista sitä tunnemaailmaansa, joka koskettaa Jumalan pyhyyttä ja kristityn syvintä olemusta. Musiikkityö läpäisee seurakunnan eri työmuodot toimien kuitenkin täysin itsenäisenä työmuotona. Ikaalisten seurakunnan musiikkityö tekee runsaasti yhteistyötä myös paikkakunnan muiden musiikillisten tahojen kanssa. Musiikkityön keskeisimmät alueet ovat jumalanpalveluselämä ja toimitukset, konserttitoiminta, kuorotoiminta, musiikkikasvatus ja soitinten huolto. Ikaalisten seurakunnan musiikkityön viranhaltijoina v ovat toimineet kanttori Anna-Mari Yrjänä sekä kanttori Markku Ylipää osa-aikaisena. Jumalanpalvelukset ja toimitukset Jumalanpalvelusmusiikkia on elävöitetty siten, että lähes jokaisessa jumalanpalveluksessa on ollut vieraileva soitinsolisti, laulaja tai kuoro. Kanttorit ovat vastanneet jumalanpalvelusten musiikista itsenäisesti. Virsivalinnat on tehty yhteistyössä papiston kanssa. Uutta nuotistoa on hankittu jumalanpalvelus- ja toimituskäyttöön. Kaksi erityismessua järjestettiin päiväjumalanpalveluksen paikalla: Afrikkalainen gospelmessu helatorstaina ja Kansanlaulukirkko Ikaalinen-päivänä 1.7. Kirkollisten toimitusten musiikissa on huomioitu seurakuntalaisten toiveet ja niitä on pyritty mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Helatorstaina järjestettiin Häämusiikkikonsertti, jossa kirkkoherra Esko Mattila kertoi avioliittoon vihkimisen kaavasta ja kanttori Anna-Mari Yrjänä häämusiikista. Konsertissa esiintyivät myös Risto ja Marita Raikaslehto. Konserttitoiminta Konsertteja on järjestetty sekä kirkossa että srk-talolla seuraavasti: Konsertti srk-keskuksessa, trio Temppelimannit (Leena Kivi, Anna-Mari ja Rauli Yrjänä) 4.4. Hiljaisen viikon konsertti kirkossa; Emilia Karjunen, viulu, Tiina Kaukinen, alttoviulu, Anna-Mari Yrjänä, urut ja piano Kuorokonsertti kirkossa; Cantando ja Camena, avust. Tiina Kaukinen, Anna-Mari Yrjänä Afrikkalainen gospelmessu kirkossa; Messukuoro ja bändi, joht, Anna-Mari Yrjänä Häämusiikkikonsertti kirkossa; Marita ja Risto Raikaslehto, Anna-Mari Yrjänä

6 5.6. Toripäiväkonsertti kirkossa; Markku Ylipää Toripäiväkonsertti kirkossa; Marko Koskinen, urut Toripäiväkonsertti kirkossa; Anna-Mari Yrjänä, urut Sata-Häme Soi konsertti kirkossa; Baltic Accordion Quintet Sata-Häme Soi konsertti kirkossa; Tuija Tiitta-Ylipää, Markku Ylipää ja säestysyhtye 1.7. Kansanlaulukirkko; Satakunnan Pelimanniyhdistyksen pelimannit, joht. Risto Kupari, Messukuoro Konsertti kirkossa; Mikko Kilkkinen, tenori, Seppo, Korhonen, piano 9.9. Konsertti kirkossa; Kirsi-Maj Katajamäki, viulu, Anna-Mari Yrjänä, urut ja piano Kamarimusiikkikonsertti kirkossa; Aino Ojakoski, alttoviulu, Päivi Viitanen, harppu, Johanna Vänttinen, huilu Konsertti srk-keskuksessa; Jari Huhtasalo, laulu, Pekka Tyni, piano Antti Nissilän sävellyskonsertti kirkossa; eri esiintyjiä Isänpäiväkonsertti kirkossa; Juha Tapio, Markku Ylipää Isänmaallinen konsertti kirkossa; Ikaalisten Mieslaulajat ja Satakunnan Sotilassoittokunta, joht. Riku Huhtasalo, Anna-Mari Yrjänä Luhalahden kauneimmat joululaulut, Markku Ylipää, Esko Mattila (taltiointi tv7:lle) Kauneimmat joululaulut kirkossa; INO, joht. Antti Nissilä, Tiina Pitkänen, Juha Aila, Anna-Mari Yrjänä Kuorotoiminta Ikaalisten seurakunnassa toimi v kaksi kuoroa, Kirkkokuoro ja Messukuoro. Messukuoro toimi projektiluonteisesti ja esiintyi Afrikkalaisessa gospelmessussa ja Kansanlaulukirkossa 1.7. Kirkkokuoro on laulanut kuukausittain jumalanpalveluksissa ja toiminut muutenkin aktiivisesti. Kirkkokuoro jättää oman toimintakertomuksensa. Seurakunta toimii läheisessä yhteistyössä myös muiden paikkakunnan kuorojen kanssa, erityisesti kamarikuoro Cantandon. Cantando harjoittelee srk:n tiloissa ja vastineeksi esiintyy neljä kertaa vuodessa jumalanpalveluksissa tai konserteissa. Risto Viljakan johtama Olokset-kuoro harjoittelee niin ikään seurakunnan tiloissa ja avustaa jumalanpalveluksissa sekä muissa tilaisuuksissa. Ikaalisten Mieskuoro esiintyi itsenäisyypäivän jumalanpalveluksessa. Musiikkikasvatus Kanttorit ovat opettaneet virsiä ja antaneet kirkkomusiikin opetusta kinkereillä ja rippikoulussa. Useita koululuokkia on myös vieraillut urkuparvella kanttorin työstä kuulemassa ja urkuihin tutustumassa musiikin maisteri Pia Skibdahl piti Meditatiivisen laulun kurssin Ikaalisten kirkossa. Kurssille osallistui toistakymmentä laulajaa yli seurakuntarajojen. Soittimet Srk-keskuksen kahvion entinen pieni Hellas-piano myytiin keväällä Muut pianot on huollettu ja viritetty säännöllisesti Janne Anttilan toimesta. Ikaalisten kirkon uruille tehtiin viritys- ja puhdistushuolto (Kangasalan Urkumiehet Kalevi Raitia & Seppo Heikkilä). Toimenpide ei ollut odotetun kaltainen, joten remonttia jatketaan. Ennen puhdistusta urkujen moottorikaapin asbestivuoraus purettiin ja urkuparven lattia uusittiin. Luhalahden uruille tehtiin vuosihuolto. Anna-Mari Yrjänä, kanttori

7 PÄIVÄKERHOTYÖ 231 PERHEKERHOTYÖ 238 Tiimivastaava / tiimi / vastuuryhmä Lastenohjaaja Heli Leppänen / lapsityön tiimi ja -vastuuryhmä Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Kristillisen kasvatuksen antaminen alle kouluikäisille lapsille sekä perheiden tukeminen kasvatustyössä. Perhekerhossa ollaan yhdessä ja tehdään yhdessä. Tarkoitus on luoda perheille yhteinen paikka, jossa voi viettää aikaa myös muiden vanhempien kanssa ja kokea hiljentymistä yhdessä lapsen kanssa. TOIMINTA: 1. Päiväkerhoryhmät viikottain aikavälillä elokuu-toukokuu. Kerhoryhmät Riitiala, Tevaniemi, Luhalahti, Kovelahti, 2xKilvakkala sekä seurakuntakeskuksessa 3-,4- ja 5-vuotiaitten ryhmiä. Syyskaudella Kovelahti jäi pois, koska siellä ei ollut tarpeeksi ilmoittautuneita. Päiväkerholaisia oli 105. Lapsimäärä on pysynyt useamman vuoden vähän yli 100. Ryhmät ovat säilyneet muualla paitsi Kovelahdessa. Melkein kaikki Kovelahden kerholaisista pystyivät siirtymään Riitialan ryhmään. Kerhopaikat ovat melko hyviä, paitsi Kilvakkalan kerhotilat, jotka ovat melko ongelmalliset Siellä isojen ryhmällä on tilaa, mutta ei sisävessaa. Pienten ryhmä kokoontuu todella ahtaissa tiloissa, mutta syynä on se, että siellä on oma vessa. Riitialassa joudutaan käyttämään ryhmiksen vessaa. Kerho kokoontuu siellä eskaritiloissa. Tevaniemessä kokoonnumme myös eskaritiloissa. Luhalahdessa kerho on automaattisesti kirkolla, vaikka meitä toivottiin syksyllä kerhokuljetusten takia koululle. Mutta onneksi kyytiongelma ratkesi vanhempien järjestämään taksikyytiin. Avoin päiväkerho kokoontui kaksi kertaa viikossa, torstai- ja perjantaiaamuisin. Keväällä kerho alkoi 9.30, mutta vanhempien toiveesta, se muutettiin uuden lukukauden alussa alkamaan klo 9. Kerho kestää kolme tuntia. Molemmissa kerhoissa kävi henkeä/kerho. Avoimeen päiväkerhoon tuli jälleen uusia vanhempia yhdessä lasten kanssa. Mainostaminen mm. neuvolassa, kutsukirjeet vastasyntyneiden kotiin ja monipuolinen ohjelma ovat varmasti houkutelleet uusia kerholaisia. 2. Perhekirkot: Palmusunnuntaina perhekirkon jälkeen seurakuntakeskuksessa oli pääsiäiskahvila, jonka tuotto meni kummilapsen hyväksi. Kahvilassa kävi paljon väkeä. Mikkelinpäivänä oli myös 5-vuotiaitten kutsupyhä. Juhlissa mukana 70 henkeä. Eila ja Heikki Tenkanen olivat pystyttäneet raamattunukkenäyttelyn kirkkosaliin, johon myös 5-vuotiaat kävivät tutustumassa yhdessä perheiden kanssa. Raamattunukkenäyttelyä pystyimme hyödyntämään myös päiväkerhoryhmien kanssa. Päiväkodit kutsuimme näyttelyyn. Lastenohjaajat kertoivat raamatunkertomuksista ja laulattivat lapsia. Myös joitain koululuokkia kävi katsomassa näyttelyä omatoimisesti opettajan johdolla. Järjestimme myös kaksi avointa näyttelyiltaa, mutta niissä ei ollut paljon ihmistä. Eila ja Heikki olivat itse kertomassa näyttelystä. I adventtina oli iso adventtitapahtuma, jota oli toteuttamassa useimmat seurakunnan työmuodot ja työntekijät. Päiväkerholla oli adventtikahvila, jonka tuotto meni jälleen Tansanialaisen kummilapsen hyväksi. Lisäksi lastenohjaajat olivat laittamassa seurakuntakeskusta kuntoon tapahtumaa varten. Paikalla oli myös Nukketeatteri Rooma. Tapahtumassa kävi paljon väkeä. Päiväkerholaiset perheineen kutsuttiin jokaiseen perhekirkkoon. Lapset olivat mukana kulkueissa ja heillä oli omia lauluja. Lastenohjaajat olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa jumalanpalveluksia yhdessä pappien ja kanttorin kanssa.

8 Yhteisiin perhekirkkosuunnitteluihin täytyy panostaa vielä enemmän. ja pyrkiä siihen, että kaikki pääsevät mukaan suunnittelupalaveriin. Tähän asti kaikki lastenohjaajat ovat olleet perhekirkoissa töissä, mutta vast edes pyrimme siihen, että kaksi on vuorollaan mukana jumalanpalveluksissa. Starttikirkko ja illanvietto päiväkerhon pihassa. Paikalla 22 aikuista ja 27 lasta. Vauvakirkossa 44 henkilöä, 10 vauvaa. 3. Kevätjuhla Luhalahden kirkolla, jossa Luhalahden ja Tevaniemen kerholaiset. Paikalla 9 kerholaista. Väkeä yhteensä 30 aikuista ja 20 lasta. Juhla myös keskustan kirkossa väkeä yhteensä 59 aikuista ja 63 lasta. Kirkkojen jälkeen täytekakkutarjoilut. Joulujuhlat Luhalahden kauneimpien yhteydessä. Siellä olivat Tevaniemen ja Luhalahden päiväkerholaiset. Paikalla oli lähes kaikki kerholaiset. Keskustan kirkossa Lasten kauneimmat joululaulut, joiden yhteydessä kerholaisten joulujuhlat. Mukana Ikaalisten Mieslaulajista koostuva Tolkku Boys-lauluryhmä. Kirkossa paljon väkeä ja hyvä tunnelma. 4. Kyläkerholaisten retkipäivä keskustaan. Lapset haettiin bussilla. Mukana oli 50 lasta. 5-vuotiaitten teatterimatka Porin teatteriin. Mukana oli 25 lasta. Kerhoissa vietettiin kekkereitä. Olimme varanneet lapsille kaikenlaista pientä herkkua (hedelmiä, naksuja, mehua), joilla herkuttelimme kerhon aikana. Esiintymisiä: Keskustan päiväkerhoryhmien kanssa kävimme vierailulla Jyllin kodeilla. Kiersimme neljässä kodissa laulamassa. Lapset jaksoivat hienosti, vaikka viimeisessä kodissa hiukan lauluinto meinasi hyytyä. 5-vuotiaitten ryhmä kävi esiintymässä myös seurakuntakeskuksessa kokoontuneessa Kultaisen iän kerhossa ja 4-5-vuotiaat kävivät Olokololla eläkeläisten joulujuhlassa. 5. Yhteistyötä: Lastenohjaajien vierailu Hämeenkyrön lastenohjaajien kutsusta Särkijärven leirikeskukseen. Se oli hyvä tapaaminen ja ajatustenvaihtohetki, joka on pyritty pitämään joka vuosi. Kutsuimme neuvolan työntekijät yhteiseen tutustumispalaveriin. Perhepäivähoidonohjaaja kutsui lastenohjaajat päiväkoti Kakkospesälle, jossa oli ohjelmassa uusia ja tuttuja lauluja. Lastenohjaajat tekivät yhteistyötä myös oman seurakunnan diakonissojen kanssa. Kävimme porukalla Toivolansaaren vanhainkodilla laulamassa vanhuksille joululauluja. Kiersimme melkein jokaisessa huoneessa. 6. Kesäkerhot kesäkuulla keskustassa, Kovelahdessa, Luhalahdessa, Kilvakkalassa. ja Tevaniemessä. Kesäkerhoissa yhteensä 170 lasta. Kesällä myös avoimia kesäkerhoja. Paikalla keskimäärin 30 henkilöä/ avoin päiväkerho. Kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa lastenohjaajat pitivät pareittain kesäkerhoja. Kerhoissa on niin paljon 4-vuotiaita tai 5-12-vuotiaita, että parityöskentely on välttämätöntä. Kesäkuun puolessa välissä kahden lastenohjaajan työpanokseen kuuluu varhaisnuorten leirin suunnittelua ja leirit kesäkuun viimeisellä viikolla. Koska työnantaja velvoittaa, että päiväkerhossa on yksi lomautuskuukausi, oli ainut ratkaisu, että kaksi lastenohjaajaa jakoi kuukauden lomautuksen (15 ja 16 päivää). 7. Äitien omat saunaillat: Kevätlöylytyksessä 13 äitiä ja joulusaunassa 16 äitiä. Mukana oli Mervi Talvitie Doula-projektista. Doula päättyi vuoden 2007 loppuun ja samalla päättyi yhteistyö Kyröskosken Setlementin kanssa. Saunaillat ovat olleet suosittuja. Myös Mervin vetämät alustukset avoimessa päiväkerhossa ovat olleet kiinnostavia. Vanhempia on ollut paljon kuuntelemassa. Lapset ovat olleet sillä välin lastenohjaajien hoivissa. Doula-projekti loppui vuoden loppuun. Uuteen projektiin ei Raha-automaattiyhdistys myöntänyt rahaa, joten yhteistyö Kyröskosken Setlementin kanssa päättyi tällä erää. Saunaillat jatkunevat kuitenkin tulevina vuosina. Samoin aikuisille tarkoitettu ohjelma avoimessa päiväkerhossa. 8. Luennot: Vanhemmuudesta: Turhat ja tarpeelliset rajat ja parisuhteesta: Voiko miehen ja naisen erilaiset odotukset parisuhteesta yhdistää?

9 Perhe- ja seksuaaliterapeutti Sirkku Tukiainen piti kaksi luentoa. Ensimmäiseen luentoon osallistui 50 aikuista ja 27 lasta oli lastenhoidossa. Toiseen luentoon osallistui 60 aikuista ja 22 lasta oli lastenhoidossa. Luennot järjestettiin yhteistyössä Kyröskosken setlementin Doula-projektin kanssa. 9. Perheleiripäivä oli tarkoitus pitää elokuussa, mutta se ei toteutunut. Mainostamiseen pitää varmasti panostaa enemmän sekä varhaisempaan suunnitteluun. 10. Äiti-viikonloppu järjestettiin ensimmäistä kertaa. Toive siitä oli tullut äideiltä. Viikonloppu alkoi lauantai-iltana ja päättyi sunnuntaina iltapäivällä päätösmessuun. Mukana oli 9 äitiä. Viikonloppu toteutettiin yhdessä Doula-projektin kanssa. Viikonloppu oli äitien palautteesta päätellen erittäin hyvä ja se oli odotettu. Toiveita samantyyppisestä viikonlopusta tuli heti. Työntekijöinä koimme sen myös yhdeksi hyväksi tavaksi tehdä perhetyötä. Työ aikuisten kanssa on vastapainoa myös meille lapsityöntekijöille. On tervetullutta vaihtelua miettiä äideille hartauksia, askartelua, rentoutusta, musiikkia ym ohjelmaa. PYHÄKOULUTYÖ 232 Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Kasteopetuksen antaminen päiväkerhon rinnalla. Resurssit: Marketta Hannus/Timo Paattiniemi ja 6 vapaaehtoista pyhäkoulunopettajaa. Lastenohjaajat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa 5-vuotiaitten pyhää. Pyhäkoulupaikat: päiväkodit, eskari (koulussa), Hakumäen koulu, Hanna ja Eino Skytän koti, kirkon sakasti. Perustoiminta: Muut pyhäkoulut ovat kokoontuneet kevät- ja syyskaudella kerran kuukaudessa, kotipyhäkoulu viikoittain kevätkaudella; syksyllä kotipyhäkoulu loppui ja aloitettiin sakastipyhäkoulu jumalanpalvelusten aikana. 5-vuotiaitten synttärit (Messu ja tarjoilut) pidettiin Mikkelinpäivänä. Pääsiäis- ja adventtihartaudet sekä joulukirkko pidettiin päiväkotien ja päivähoidon väelle, myös kylien ryhmiksissä vierailtiin adventin aikaan. Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2007 ja niiden toteutuminen ja arviointi: 1. Tavoite: Niiden alle kouluikäisten lasten tavoittaminen, jotka eivät päivähoidon takia pääse päiväkerhoon. Toteutuminen: Pyhäkoulua on pidetty päiväkodeissa ( 2x2 ryhmää) ja eskarissa (1 ryhmä) sekä lisäksi Hakumäen koulussa ( 1 ryhmä). Opettajana Lahja Siukola. Pyhäkoululaisia näissä yhteensä 124. Arviointi: Päivähoidon pyhäkouluista on pidetty kovasti ja koettu ne tarpeellisiksi. 2. Tavoite: Koska resursseja varsinaiseen kehtoluokkatyöhön ei ole, muistamme 5 vuotta täyttäviä lapsia. Toteutuminen: Mikkelinpäivän perhemessu, johon lähetettiin henkilökohtaiset kutsut vuoden aikana 5 vuotta täyttäville.. Synttäritarjoilut seurakuntakeskuksessa, Lapsi on ilo -heijastimet päivänsankareille. Kutsua noudatti kaikkiaan 70 henkeä (lapset ja aikuiset yhdessä). Arviointi: Osallistujien määrä suhteellisen hyvä. Mietintään kannattaisi tietenkin pistää, pitäisikö sapluunaa jo vaihtaa ja juhlia jotenkin toisin. 3. Tavoite: Kirkkovuoden suurten juhlien huomioiminen päivähoitolasten parissa. Toteutuminen: Pääsiäishartaudet pidettiin seurakuntakeskuksessa ( lasten pienimuotoinen pääsiäistie) perhepäivähoidon ja päiväkotien sekä Nuppulan lapsille. Adventtihartaudet pidettiin päiväkodeissa ja ryhmiksissä kylillä, perhepäivähoidon väelle seurakuntakeskuksessa ja lasten joulukirkko päiväkotien ja perhepäivähoidon väelle kirkossa.

10 Arviointi: Työntekijänä olen kokenut nämä hetket tärkeiksi ja myönteistä palautetta on tullut myös päivähoidon henkilökunnalta. Ne koetaan tärkeiksi. Samalla työntekijät voivat hetkeksi kohdata ja vaihtaa kuulumisia. 4. Tavoite: Kirkon kristillisen kasvatuksen ajankohtaiset asiat ja vinkit tiedoksi päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Pyhäkoululehden/Pikkuväkilehden tilaaminen em. tahoille. Arviointi: En ole keskustellut asiasta päivähoidon henkilökunnan kanssa nyt juuri, mutta mikäli he vain ehtivät töiltään lehteen perehtymään, siitä on varmasti tukea hengellisen kasvatuksen antamiseen ja virikkeitä ja tukea myös omalle hengelliselle kasvulle. Tavoitteitten lisäksi toteutunut: Syksyllä aloitettiin lapsiperheitten tarpeesta ja toiveesta käsin sakastipyhäkoulu jumalanpalvelusten aikana. Lapset osallistuvat aluksi vanhempiensa kanssa jumalanpalveluksen alkuosaan ja siirtyvät sitten loppuajaksi sakastiin pyhäkouluun. Pyhäkoulunopettajina toimii viiden opettajan rinki: Anna Aila, Hanna ja Eino Skyttä, Mervi Talvitie ja Sonja Vuorela. Lapsia on ollut vaihdellen 0 8. Sakastipyhäkoulu on tarpeen, koska näin vanhemmat saavat olla hetken rauhassa jumalanpalveluksessa ja myös lapset saavat oman jumalanpalvelus- ja pyhäkouluhetkensä. Hienoa, että yksi pyhäkoulu on juuri sunnuntaina. Lapsetkin tottuvat ajatukseen, että sunnuntai on erilainen päivä kuin arki. VARHAISNUORISOTYÖ 233 Vastaava viranhaltija / vastuuryhmä / tiimi: Nuorisotyönohjaaja Hannu Järvensivu / nuorisotyön vastuuryhmä ja tiimi Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Varhaisnuorisotyö on tyttöjen ja poikien (7-14 v), sekä heidän perheidensä parissa tapahtuvaa kristillistä toimintaa. Se antaa heille myönteisiä kokemuksia ja auttaa niiden kautta sekä pohtimaan elämän- ja uskonkysymyksiä että kehittymään monipuolisesti ja kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Tavoite: Kasvattaa ja opettaa varhaisnuoria uskomaan ja luottamaan Jumalaan, sekä toimimaan elämässään rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti. PERUSTOIMINTA: Säännöllinen toiminta: 1. Ellun kerho kokoontui viikoittain Tevaniemen koululla. Toimijat: Elisa Niemi, Maaret Maaret Niemi, Heikki Sillanpää, Matti Rannikko ja Tiina Rannikko sekä srk:n nuorisotyöntyöntekijät. Kerholaisia oli kuluneena vuonna 29. Osallistujamäärä on pudonnut lähinnä siksi, että koulun oppilasmäärä on pienentynyt. 2. Syke-kerhot 6 kpl keskustan ala-asteella, joita ohjaavat Hannu Järvensivu ja Hanna Sippola. Kerhoihin kuului 19 poikaa ja 10 tyttöä. Kerhot kokoontuivat vuoden aikana yhteensä 60 kertaa. 3. Vierailut kyläkouluilla. Hannu kävi kouluilla vuoden aikana 8 kertaa (86 oppituntivierailua). Sami puolestaan teki 2 kierrosta (18 tuntivierailua) lähetystyön merkeissä. 4. Vierailut keskustan alakoulussa. Hannu vieraili kevät- ja syyslukukaudella luokissa (28 oppituntia). Koulutuntivierailut 2007 yhteensä 132 kpl. ( kpl) Vuosittaiset tapahtumat: 1. Kuutosten kurssi. Hannu ja Norppa osallistuivat kahden kurssipäivän toteuttamiseen. Kurssille osallistuivat kaikki 6-luokkalaiset ja tukioppilaat yhteishenkipäivät. Hannu, Norppa, Sami ja uusi kuraattori Minttu Haveri järjestivät kaikille 7- luokkalaisille yhteishenkipäivät olokolossa.

11 3. Varhaisnuorten leirit. Koivikon kesäleirien teemana oli Maa. Vetäjinä toimivat; Hannu Järvensivu, Riitta Jokihaara ja Heli Leppänen, sekä vierailevan luennoitsijana Kirsti Järvensivu. Osallistujia oli yhteensä 81, eli neljä henkilöä viimevuotista enemmän. 4.Täyskymppisynttärit järjestettiin tiistaina Osallistujia oli 43 eli 60 % kutsutuista (71). Erityismauste juhliin saatiin raamattunukkenäyttelystä. Toteuttajina olivat Hannu, Norppa ja tettiläinen Aku Äijö. Vuonna 2006 osallistujia oli hieman enemmän 54 eli 74 % kutsutuista (73). Muita tapahtumia: 1. Päivi Niemi vieraili keskustan alakoulussa ja yhteiskoulussa maaliskuussa 2007 puhumassa itsetunnosta ja valinnoista 5,6 ja 7 luokille. 2. Jokelan koulun tapahtumat koskettivat ikaalislaisia. Keskustan alakoulussa järjestettiin muistotilaisuus, jossa Hannu piti hartauspuheen ja kävi yhdessä luokassa keskustelemassa oppilaiden kanssa tapahtuneesta. Samaa aihetta käsiteltiin myös nuortenillassa. 3. kls.-yhtye piti hienon koulukonsertin keskustan alakoulussa josta saatiin runsaasti hyvää palautetta. 4. Kilvakkalan koulu oli hyvin aktiivinen yhteydenpidossaan seurakuntaan, he mm. kutsuivat mukaan koulun itsenäisyysjuhlaan ja toteuttivat koulun joulujuhlan Ikaalisten kirkossa. Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2007 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite/painopiste: Uudistetaan varhaisnuorten leirimalli sellaiseksi, joka palvelee paremmin leiriläisiä ja vetäjiä. Uusimuotoisuus näkyi leirien jakamisena edellisvuoden kahdesta leiristä kolmeen. 7-8 vuotiaiden leiri oli uusimuotoinen, eli päiväleiri. Tällä muutoksella haluttiin välttää pienten leiriläisten öistä kotiikävöintiä ja luoda leiristä turvallinen kokemus. Vanhemmille leiriläisille (9-10 v) ja (10-14 v) järjestetyt leirit olivat perinteistä yli yön kestäviä leirejä. Arviointi: Uusi leirimalli toimi hienosti. Vanhemmat ja leiriläiset ottivat sen hyvin vastaan. Leiri oli myös hieman kevyempi toteuttaa. 2. Tavoite/painopiste: Vahvistetaan lähetyskasvatusta varhaisnuorisotyössä. Teimme lähetyssihteeri Sami Haverin kanssa suunnitelman koulutyöstä. Sami toteutti kaksi vierailukierrosta kylien alakouluissa ja lisäksi piti tunteja keskustan luokissa. Arviointi: Kouluvierailut onnistuivat hyvin. Uuden toimintamallin suurin kysymys on lähetyssihteerin vähäinen työaika. 3. Tavoite/painopiste: Parannetaan syke-kerhotoiminnan suunnittelua yhteistyötahojen kanssa. Selvitettiin keväällä uudet alkavat ryhmät keskustan alakoulun opettajien ja rehtorin kanssa. Sykekerhojen tavoitteista keskusteltiin opettajien kanssa. Arviointi: Uudet kerhoryhmät saatiin selville kevään aikana. Se helpotti toiminnan käynnistämistä syksyllä. Millaisia odotuksia ja tavoitteita koululla oli kerhoilta; mukanaoloa oppilaiden arjessa, aikuisen mallina toimimista sekä yksilöllisen huomion antamista ryhmäläisille.

12 PARTIOTYÖ 234 PARTIOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2007/ IKAALISTEN KORPI-KOTKAT Ikaalisten Korpi-Kotkien toiminta vuonna 2007 keskittyi Partiokololla järjestettävän säännöllisen viikkotoiminnan järjestämiseen. Myös leirejä, retkiä ja tapahtumia järjestettiin, joskin aiempaa toimintaa hieman vähemmän. Toimintavuoden päätös toi myös muutoksia Kati Taivion lopettaessa ansiokkaasti hoitamansa lippukunnanjohtajan tehtävät vuodenvaihteeseen. Katin työtä jatkamaan valittiin yksimielisesti Olli Ekman. Apulaislippukunnanjohtajan tehtäviin valittiin Jukka Suvilampi. JÄSENISTÖ JA TOIMINTAYKSIKÖT Korpi-Kotkien jäsenistö koostui vuonna 2007 sudenpennuista (1 lauma), vartiolaisista (3 vartiota), vaeltajista ja johtajista, vanhempainvartiosta sekä kannatusjäsenistä. Jäseniä oli yhteensä 64 henkilöä. VASTUUHENKILÖT Lippukunnan vastuuhenkilöinä vuonna 2007 ovat toimineet seuraavat henkilöt: Lippukunnan johtajana Kati Taivio, rahastonhoitaja Mariliina Marjamäki, majan vastaavina Olli Ekman ja Teemu Jernfors, venevastaava Juha Lähteenmäki sekä partion varaston vastaavana Olli Ekman. Lippukunnan hallitukseen vuonna 2007 kuuluivat Hanna Saine, Harri Taivio, Tiina Härmä sekä lippukunnan johtaja (Kati Taivio). KOKOUSTOIMINTA Yksi laumaa ja kolme vartiota on kokoontunut syksyn ja kevään aikana viikoittain. Johtajaneuvosto on kokoontunut kuukausittain suunnittelemaan ja toteuttamaan partiotoimintaa. Johtajaneuvostoon kuuluu lippukunnan hallitus ja lisäksi muita johtajia. KOULUTUS Lippukunta järjesti oman vartiojohtajakoulutuksen, johon osallistui kahdeksan koulutettavaa. Lippukunnan omat johtajat toimivat kouluttajina. LEIRIT JA RETKET Maaliskuulla järjestettiin talvileiri Iso-Röyhiössä. Leirille osallistui 31 leiriläistä ja 8 johtajaa. Riihitys järjestettiin keväällä Äijänsaaressa. Laumat ja vartiot järjestivät omia retkiä. Johtajat tekivät elokuussa retken Tallinnaan. KERÄYKSET JA MYYJÄISET Osallistuttiin Iloitse Suomesta -varainhankintatempaukseen. Johtajat myivät joulukortteja ja vanhempainvartio myi ensiapulaukkuja. LIPPUKUNNAN MUU TOIMINTA Muistelemispäivä ja lippukunnankokous järjestettiin tuttuun tapaan helmikuussa, Yrjönpäiväjuhla sekä venetalkoot huhtikuussa, lippukunnankokous lokakuussa, partiomajan kunnostustalkoot lokakuussa sekä joulukuussa, partiokirkko marraskuussa sekä soihtukulkue ja itsenäisyyspäivän juhla joulukuussa. Kesällä järjestettiin veneretkiä halukkaille. Johtajien kiitospäivällinen pidettiin toukokuussa Luomahaaran korsulla. Pikkujoulut vietettiin Luomajärven hevoskievarissa. Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2007 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite/painopiste: Pyritään saamaan partion johtajat ottamaan enemmän vastuuta toiminnan järjestämisestä erityisesti seuraavissa lippukunnan yhteisissä tapahtumissa: Muistelemispäivä, Yrjönpäiväjuhla, riihitys, itsenäisyyspäivän juhla, retket ja leirit.

13 Järjestetään partion johtajien kesken kokous, jossa jaetaan vastuut kunkin tapahtuman järjestämisestä. Arviointi: Vastuun jakaminen onnistui yhteisten tapahtumien osalta hyvin. Johtajat ottivat ja hoitivat mallikkaasti vastuut yrjönpäivästä, talvileiristä, riihityksestä, itsenäisyyspäivän juhlasta sekä pikkujouluista. Kokousjärjestelyt (vj-kokoukset, yhteisistä kokouksista tiedottaminen) vaativat jatkossa terävämpää vastuunottoa, samoin partion Louhi-vene. 2. Tavoite/painopiste: Vj-koulutuksen (vartiojohtajakoulutus) järjestäminen kahdeksalle henkilölle. Kootaan johtajista 6-8 kouluttajan ryhmä. Järjestetään koulutusilta kerran viikossa 2-3 t jaksoissa, 5-6 viikon ajan. Lisäksi järjestetään yhden yön yli kestävä loppuretki. Arviointi: Tavoite onnistui hyvin, 8 henkilöä koulutettiin (suoritti kurssin) ja heistä 7 oli halukkaita jatkamaan vj:n tehtäviin. 3. Tavoite/painopiste: Pyritään lisäämään laumanjohtajien (sudenpentujen johtajat) lukumäärää 1-3 henkilöllä. Laaditaan lehti-ilmoitus, jota julkaistaan tarpeen mukaan. Partion jäsenille lähetetään kirje, jolla kutsutaan mukaan aktiivitoimintaan. Johtajat kyselevät ja innostavat ihmisiä mukaan. Arviointi: Tavoite ei onnistunut. Uusia laumanjohtajia ei ole saatu mukaan. Laumanjohtajia on yritetty kerätä henkilökohtaisesti kysymällä, mutta lehti-ilmoitusta tai kirjettä ei laadittu. Toisaalta, kysely on ollut kattavaa ja näin on tavoitettu suuri osa paikkakunnan vanhoista partiolaisista. Mielenkiintoa on osoitettu, mutta ei kuitenkaan olla oltu valmiita sitoutumaan juuri tällä hetkellä. Myös uuden lippukunnanjohtajan etsiminen vei huomiota tältä tavoitteelta. Sami Haveri, partiotyön vastaava RIPPIKOULUTYÖ 235 Vastaava viranhaltija / tiimi / vastuuryhmä: Rippikoulupappi Juha Aila / nuorisotyön tiimi ja vastuuryhmä Rippikoulutyön toiminta-ajatus Rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kastessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäisiin ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Perustoiminta Alkuinfo ja ilmoittautuminen: Lokakuussa 2006 nuorisotyöntiimi vieraili yhteiskoulun kaikilla 8. luokilla ja Hakumäen koulussa. Myös paikallislehdessä tiedotettiin ilmoittautumisesta. Ilmoittautuminen tapahtui rippikouluihin Omalla tuvalla järjestetyssä konsertissa joulukuun alussa. Esiintyjinä olivat kls ja nuorten pantomiimiryhmä. Ilmoittautuminen sujui hyvin. Rippikouluihin ilmoittautui 75 nuorta ja heidät jaettiin kolmeen ryhmään. Kevään kokoontumiset: Kaikille yhteiset: rippikoulupyhä tammikuussa: jumalanpalvelus ja opetusta gospel-konsertti Parkanossa maaliskuussa

14 ryhmäkohtaiset: itsenäisesti käytävät: lisäksi: lähetyspyhä toukokuussa: jumalanpalvelus ja opetusta Olokoloiltapäivä ja palvelujumalanpalvelus huhtikuussa nuortenilta kaksi jumalanpalvelusta, kolme nuorteniltaa, yksi vapaavalintainen raportoitava diakoninen palvelutehtävä Nuoret osallistuivat aktiivisesti kokoontumisiin kevään aikana ja nuortenilloissa monet kävivät enemmän kuin edellytettiin. Tästä johtuen nuortenilloissa oli kevään aikana useaan otteeseen nuorta. Molemmissa vanhempainilloissa oli paikalla yli 50 henkeä, mikä oli osoitus myös vanhempien kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta: ensimmäinen vanhempainilta oli aiheeltaan kasvatuksellinen ja vierailevana puhujana oli Päivi Niemi. Toisessa vanhempainillassa taas käsiteltiin leiriasioita. Leirit ja konfirmaatiot: Kaikki leirit onnistuivat hyvin. Oppimistavoitteet saavutettiin ja ilmapiiri oli positiivinen ja turvallinen. Leiri-isäntä, isosenisonen ja isoset hoitivat tehtävänsä hyvin ja myös kesäteologin työpanokseen oltiin tyytyväisiä. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin konfirmaation siirtämistä juhannuksen vuoksi kolmen viikon päähän leirin päättymisestä. Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2007 ja niiden käytännön toteutus 1.Tavoite/painopiste: Kehitetään rippileirien jumalanpalvelus- ja hartauselämää seuraavan kahden vuoden ajan. - Kiinnitetään erityistä huomiota isoskoulutuksessa hartauden suunnittelemiseen ja pitämiseen ja harjoitellaan sitä ohjatusti jo koulutuksen aikana. - Kerätään ja luodaan leirijumalanpalvelusten ja meditaatiohartauksien materiaaleja. - Kehitetään hartaustiloja, niin että ne kalustukseltaan ja sisustukseltaan tukisivat pyhyyden kokemista Arviointi: - Isoskoulutuksessa nuoria opastettiin hartauden tekoon. Suurin ongelma on ehkä se, että nuoret nostavat riman liian korkealle hartautta valmistaessaan. Jatkossa täytynee jo isoskoulutuksen aikana antaa nuorille henkilökohtaista ohjausta. Esim. keskiviikkoinen Jälkkäri (avoimet ovet Olokolossa) antaa hyvän mahdollisuuden työntekijöiden kohtaamiseen. - Päivittäisissä leirijumalanpalveluksissa käytettiin uutta monistetta, jonka myötä nuoria opetettiin laulamaan myös vuorotervehdys, Herra armahda ja Kunnia. Meditaatiohartauksia varten kerättiin sopivaa musiikkia. Niissä käytettävästä tekstimateriaalista vastasivat kunkin leirin ohjaajat itse. - Työntekijöiden rippikoulupäivässä toukokuussa järjesteltiin Valkoisen talon hartaustilaa paremmin tarkoitusta vastaavaksi. 2. Tavoite/painopiste: Kehitetään seurakuntaan tutustumis -jaksoa merkintöjen keräämisen kannalta yksinkertaisemmaksi ja selkeämmksi, niin että kaikki rippikoululaiset saisivat tehtyä kaikki tutustumiset. Tavoitteena on myös saada diakonisen palvelutehtävän lomakkeita enemmän takaisin kuin aikaisempina vuosina. Tehdään uusi selkeämpi rippikoulukortti ja asetetaan takaraja sen palauttamiselle. Kehitetään myös muiden lomakkeiden jakamista käyttäen apuna seurakunnan internetsivuja sekä suunnitellaan lomakkeiden palautus, niin että sitä voidaan paremmin kontrolloida. Arviointi: - Sekä rippikoulukortti että diakonisen palvelutehtävän raportointikortti uusittiin ja niiden palauttamiselle annettiin varhaisempi palauttamisajankohta. Rippikoulukortin täyttämisohjeisiin kiinnitettiin erityistä huomiota, kun rippikoululaisille lähetettiin kirje tammikuussa. Palvelutehtäväpaperin palauttaminen tapahtuikin edellisiä vuosia huomattavasti paremmin. Rippikoulukortin palauttamista täytyy aikaistaa, jotta ei kävisi niin, että joidenkin korteista puuttuu huomattava määrä merkintöjä.

15 3. Tavoite/painopiste: Uudistetaan ja kehitetään rippikoulujen opetusmateriaaleja ja ohjaajien materiaaleja kolmen seuraavan vuoden aikana. Käydään muiden rippikouluja pitävien työntekijöiden kanssa läpi vaihtoehdot uudeksi rippikoulukirjaksi ja tehdään keskustelujen pohjalta päätös rippikoulukirjan vaihtamisesta. Hankitaan monimuotoisia rippikouluohjaajien materiaaleja ja lisätään sisäistä tiedotusta niiden suhteen. Arviointi: - Papit ja nuorisotyönohjaajat tutustuivat eri kustantajien rippikoulukirjoihin, jonka jälkeen päätettiin tilata Timo Junkkaalan Tunnetko tien -rippikoulukirja rippikoululaisille jaettavaksi. Samassa yhteydessä hankittiin eri kustantajien opettajien rippikouluoppaita. NUORISOTYÖ 236 Vastaava viranhaltija / tiimi / vastuuryhmä: Nuorisotyönohjaaja Hanna Sippola / nuorisotyön tiimi ja vastuuryhmä Nuorisotyön toiminta-ajatus Tuetaan nuorten kristillistä uskoa ja identiteettiä opettamalla ja julistamalla Raamattua. Tuetaan nuorten kasvua kohti aikuisuutta. Ohjataan ja rohkaistaan nuoria vastuunkantamiseen, oma-aloitteisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen. Perustoiminta 1. Nuortenillat joka perjantai (ellei retkiä, leiriä tai konserttia) Kololla elokuun puolivälistä toukokuun lopulle. Vetäjinä olivat nuorisotiimin jäsenet. Vierailijoita kävi vuoden aikana kuusi. iltoja järjestettiin yhteensä 32 ja kävijöitä oli 974 (vuonna 2006 luvut olivat 28 ja 836). 2. Isoskoulutuksia oli sekä perus- että jatkokurssit. Yhteensä isoskoulutuskertoja oli 17 + leiri. Vuoden aikana koulutukseen osallistui 41 poikaa ja 54 tyttöä (muutama enemmän kuin vuonna 2006). Isoskoulutukset pidettiin Kololla ja niistä vastasivat nuorisotiimin jäsenet. 3. Leirejä oli perinteisesti kolme (isosleiri, jatkoripari ja syysleiri) Koivikossa. Vetäjinä nuorisotiimin jäsenet. Leiriläisiä oli yhteensä 91 (lähes saman verran kuin 2006). 4. Retkiä järjestettiin neljä (Uusi Alku, Parkano, Ristirock ja Maata Näkyvissä festarit). Vetäjinä olivat Hannu, Hanna ja Juha. Osallistujia oli yhteensä 74 (hieman enemmän kuin vuonna 2006). 5. Konsertteja toteutettiin vain yksi (koska keväällä vietiin nuoret Parkanoon konserttiin). Liikuntahallilla esiintyivät marraskuussa Punainen Lanka ja kls. Vastuussa oli nuorisotiimin jäsenet. Kuulijoita oli 230. (Vuonna 2006 oli 3 konsertti ja 405 kuulijaa.) 6. Koulupäivystys pyöri edelleen joka viikko kouluvuoden aikana yhteiskoulun tiloissa. Vastuussa oli Hanna. Kävijöitä oli noin 7 per kerta. 7. Raamis-lenttisiltoja suunniteltiin kesälle 2007 kymmenen, joista kuuteen tuli väkeä. Vetäjinä oli nuorisotiimin jäsenet ja pari vapaaehtoista vanhempaa nuorta. Väkeä oli yhteensä 32. (Kesällä 2006 luvut olivat 9 kertaa ja 95 nuorta.) Tämän toiminnon jatkoa mietitään. Uusia toimintoja 1. Kitarakursseja pidettiin Kololla Hannun johdolla vuoden 2007 aikana kaksi. Kurssi sisälsi kuusi kokoontumiskertaa. Osallistujia oli yhtensä 9. Paljon isompia ryhmiä ei voi ottaakaan tuollaiseen toimintaan. Tavoite on saada musiikkikulttuuria elvytettyä ja yhteislaulujen säestäjiä koulutettua. 2. Jälkkärit eli avoimet ovet aloitettiin syksyllä Nuorilla on joka keskiviikkoa mahdollisuus tulla koulun jälkeen kahdeksi tunniksi Kololle viettämään aikaa. Kitarakurssi on samassa yhteydessä. Jälkkäreitä oli 14 kertaa ja nuoria kävi yhteensä 88. Vetäjinä toimi nuorisotiimin jäsenet.

16 Muita juttuja 1. Terapia-maratooni talvilomalla rantasaunalla ja Leffaputki syyslomalla Kololla. Tarkoituksena oli palvella nuoria myös lomien aikaan. Osallistujamäärä oli vähäinen. Vetäjänä oli Hanna. 2. Maaliskuussa Päivi Niemi piti itsetunnosta oppitunnin kaikille 7-luokille. Lisäksi hän oli isoskoulutuksessa ja nuortenillassa mukana. 3. Maaliskuussa Hanna ja 10 nuorta keräsivät Yhteisvastuuta lipaskeräyksenä ruokakaupoissa. 4. Toukokuun lopulla tulevan kesän isoset siunattiin jumalanpalveluksen yhteydessä työhön. 5. Elokuussa Juha, Sami ja joukko nuoria teki 5-päiväisen aktiomatkan Viroon, Palamuseen. Retki järjestettiin yhteistyössä lähetystyön ja IGYn kanssa. 6. Elokuussa koko nuorisotyön tiimi jalkautui yhtenä päivänä yhteiskoulun käytäville nuorten pariin mainostamaan syksyn toimintaa ja erityisesti uutta Jälkkäriä. 7. Jokelan koulusurmien jälkeen Hanna vietti yhden päivän yhteiskoululla kuunnellen ja jutellen nuorten kanssa. Hannu hoiti ala-koulut. 8. Nuoret osallistuivat isoskoulutuksen puitteissa Matka halki Raamatun tapahtumaan marraskuulla Ikatalla. Nuoria oli paikalla perjantaina 23 sekä lauantaina ja sunnuntaina muutama. 9. Nuorten itse organisoima joululaulukiertue toteutui jälleen. Nyt paikkoja oli yhteensä 7 ja laulupäiviä tuli 3. Nuoria oli mukana noin 20. Vanhukset olivat kiitollisia ja kutsuivat taas ensi vuonna. 10. Nuorisotyössä oli jälleen harjoittelijoita: Eetu Ahola ja Aku Äijö yhteiskoululta tet-viikolla sekä Henri Välimäki nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajakoulutuksesta. 11. Sielunhoidollisia keskusteluja riitti vuonna 2007 runsaasti. Nuorten kanssa on jutellut ja heitä tukenut sekä kuunnellut pääasiassa Hanna. Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2007 ja niiden käytännön toteutus 1. Tavoite: Nuorten Raamattu-tuntemuksen lisääminen ja Piipelien osallistujamäärän kasvattaminen yli 10 hlöä / kokoontuminen Lisätään ja kehitetään nuorteniltojen Raamattuopetuksia. Järjestetään 6 kpl Piipeleitä vuodessa ja ohjataan nuoria kutsumaan sekä innostamaan mukaan uusia osallistujia. Järjestetään kesällä raamis-lenttisiltoja Arviointi: Raamattuopetuksia on pyritty lisäämään ja kehittämään niin nuorteniltojen kuin leirienkin suhteen, mutta työtä jatketaan edelleen vuonna Nuoret osallistuivat Matka halki Raamatun tapahtumaan Ikatalla ja saivat siellä tuhtia opetusta. Piipeleiden osalta tavoitteeseen ei päästy, sillä toiminta lakkautettiin kevään jälkeen vähäisen osallistuja määrän vuoksi. Raamis-lenttisiltoja järjestettiin kesällä Osanottajamäärät olivat tosin pienet. Toiminnan jatkoa on syytä miettiä. 2.Tavoite: Nuorten kasvattaminen vastuunottamiseen ja kantamiseen toimintamme kautta. Vanhempia nuoria ohjataan ottamaan vastuulleen nuortenillan erilaisia tehtäviä (esim. keittiötyöt, iltahartaus, leikit). Rohkaistaan nuoria omien projektien rakentamiseen (esim. joululaulukierrokset). Nuoret itse ylläpitävät keskustelufoorumia internetissä. Tehdään matka Palamuseen, jossa nuoret järjestävät hengellisen tapahtuman. Arviointi: Tähän tavoitteeseen on kiinnitetty huomiota erityisen paljon. Kaikki edellä mainitut toteutus-suunnitelma ovat tulleet eläviksi. Nuoret vaativat paljon rohkaisua, tukea ja kannustamista vastuuseen kasvamisessa. Tätä työtä on syytä jatkaa edelleen, jotta nuoret voisivat olla toimivia yksilöitä osana elävää seurakuntaa. 3.Tavoite: Parannetaan yhteistyötä koulutoimen, yhteiskoulun rehtorin ja opettajakunnan sekä kouluterveydenhoitajan kanssa.

17 Pidetään yhteyttä niin usein kuin on tarvetta, jotta yhteiskoulun työjärjestys ja nuorisotyön ohjelma voidaan sovittaa yhteen ilman päällekkäisyyksiä. Järjestetään hyvissä ajoin suunnittelupalavereja ainakin koulukirkkojen ja ryhmäytyspäivien tiimoilta. Pyritään saamaan yksi nuorisotyönohjaaja mukaan koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Arviointi: Yhteistyö yhteiskoulun suuntaan on saanut uutta pontta ja myönteistä virettä erityisesti koulukuraattori kautta. Hän on keskeinen henkilö koko kouluverkossa. Yhteistyö kouluterveyden kanssa on toiminut edelleen sujuvasti ja hyvässä hengessä. Yhteiskoulun opettajakuntaan, rehtoriin ja koulutoimeen on ollut vaikeampaa luoda luontevaa yhteyttä, joka olisi molemmin puolista. Ryhmäytyspäivien tiimoilta tieto on kulkenut hienosti apulaisrehtorin kautta luokanvalvojille ja opettajat ovat olleet mukavasti läsnä päivissä. Nuorisotyönohjaajan pääsy mukaan yhteiskoulun oppilashuoltoryhmän ns. moniammatillisiin suurkokouksiin on toteutunut vasta vuoden 2008 puolella. DIAKONIATYÖ 241 DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS 2007 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja johtokunta / tiimi: Seurakuntapastori Marketta Hannus ja kappalainentimo Paattiniemi, diakonissat Päivi-Riitta Koivisto ja Kaisa Komonen Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Olla apua tarvitsevan lähimmäisen vierelläkulkijana ja tukijana. Tuen ollessa niin hengellistä, henkistä kuin taloudellistakin apua tilanteen mukaan. Perustoiminta: Viikoittain diakoniavastaanotot ja kotikäynnit syntymäpäiväkäynnit satunnaisesti, kuukausittain pienkotija laitoskäynnit, kerho ja piirit sekä työsuunnittelupalaverit. Vuosittain leiripäivät, retket virkistyspäivät hoitohenkilökunnalle ja omaishoitajille, myyjäiset, joulujuhlat, jouluavustamiset ja YV-keräys. Perustoiminta on pysynyt esitetyn mukaisena. Vuoden aikana hiippakuntasihteeri Maria Pitkäranta piti diakonissojen kanssa kehityskeskusteluja joidenka tarkoituksena oli auttaa löytämään diakoniatyöhön selkeyttä ja rajoja. Työskentely vei aikaa, voimavaroja, mutta myös selkeytti asioita. Konkreettinen muutos oli syntymäpäiväkäynti käytännössä. 80 vuotta täyttävät päätettiin kutsua yhteisille syntymäpäiville. Kesä elokuun oli työntekijä vaihdos, kun Kaisa oli poissa, mutta onneksi saatiin pätevä sijainen Sonja Vuorela. Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2007 ja niiden käytännön toteutus: 1.Tavoite/painopiste: Kohdata ja löytää sellaisia vanhuksia, jotka eivät vielä ole seurakunnan toiminnassa mukana ja/tai joiden luona ei muutoin käydä. Tavoitteena on käydä vuoden aikana 30 tällaisen henkilön luona. 80-vuotiaiden syntymäpäiväkäynneillä kohdataan yleensä vanhuksia, jotka eivät ole vielä mukana srk:n toiminnassa. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kautta tulevat kotikäyntipyynnöt. Viime vuoden puolella 1927 vuonna syntyneitä eli 80vuotiaita oli yhteensä 59. Suurin piirtein jokaiseen otettiin yhteyttä puhelimitse, joten puhelimitse tavoitettiin ainakin 30 harvemmin seurakunnan yhteydessä ollutta seurakuntalaista tai uusia seurakuntalaisia. Reilu kolmannes vietti syntymäpäiviä. 2.Tavoite/painopiste: Tukea edelleen omaishoitajia ja järjestää heille virkistystoimintaa.