Sipoon kunnan Vanhustyö Arvokas Vanhuus sujuvilla palveluprosesseilla vuosina TYKES- hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sipoon kunnan Vanhustyö Arvokas Vanhuus sujuvilla palveluprosesseilla vuosina 2007-20092009 TYKES- hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 Sipoon kunta Net Effect Oy Sipoon kunnan Vanhustyö Arvokas Vanhuus sujuvilla palveluprosesseilla vuosina TYKES- hankkeen loppuraportti Net Effect Oy Johtaja, Sari Gustafsson Sipoon kunta Vanhustyön päällikkö, Helena Räsänen

2 Sisältö 1. Tiivistelmä Sipoon kunnan Vanhustyön lähtötilanne muutoshankkeeseen Arvokas vanhuus sujuvilla palveluprosesseilla Kuvaus tavoiteltavasta konkreettisesta toimintatavan muutoksesta Sipoon kunnan vanhustyössä Kehittämisprosessi Sipoon kunnan vanhustyössä Projektin tulokset Toiminnan ja tulosten arviointi caf Henkilöstötulokset Asiakastulokset Yhteiskunnalliset tulokset Prosessien kuvaus ja tuotos prosessikarttana Projektin arviointi Kehittämisehdotukset...31 Liitteet 1. Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2. Arvokysely 3. Kuntalaiskysely 4. Ikääntyneiden prosessikartta 5. CAF- toiminnan ja tulosten arviointi 6. Ikäihmisten palveluopas 7. Päätösseminaarin esitykset esimiehet ja vanhustyön päällikkö 8. Lehtiartikkelit: Vanhustyö-lehti, Sydän-lehti, Nykypäivä, ET-lehti ja BBL 1

3 1. Tiivistelmä Sipoon kunta elää muutoksen aikaa jo senkin takia, että kunta on varautunut uuden asukkaan muuttamiseen kuntaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä jo sinällään tuo haasteita tulevaisuuden vanhuspalvelujen järjestämiselle, henkilöstön osaamisen sekä jaksamisen huomioimiselle muutoksessa. Sipoon kunnan uudistuneessa kuntastrategiassa korostuu toimivien peruspalvelujen tuottaminen, joiden arvoina ovat palveluhenkisyys ja tuloksellisuus. Tämä Tykes -hanke lähti liikkeelle ajallisesti erinomaiseen aikaan eli samanaikaisesti, kun uusi kuntastrategia hyväksyttiin (2007). Vanhustyön päällikkö Helena Räsänen aloitti työssään kesällä 2006 ja samaan aikaan heti alkuun hän näki tuorein silmin Sipoon vanhustyön kehittämishaasteet ja mahdollisuudet. Kehittämiskumppanuuden kilpailutuksen seurauksena päädyttiin suuren kehittämisponnistelun edessä hakea tukirahaa yhdessä valitun kumppanin Net Effect Oy:n johtaja Sari Gustafssonin kanssa. Prosessiajattelussa tuntui olevan paljon hyviä mahdollisuuksia, siitä oli Net Effectillä hyvät kokemukset ja työkalut ja vastaavasti koko Sipoon vanhustyöllä muutosjohtamisen taitoa ja intoa. Helena Räsänen toimi projektipäällikkönä Sipoon puolelta hankkeessa luotsaten laivaa määrätietoisesti ja hänen vastuuparinaan oli Net Effectin puolelta projektipäällikkönä Sari Gustafsson ja valmentajana Janne Marniemi. Hyvän yhteistyön merkitystä ei voi väheksyä näinkin isossa hankkeessa ja tämä hanke toimii erinomaisena esimerkkinä todelliselle, toimivalle kehittämiskumppanuudelle. Menetelminä hankkeen valmennuksissa on käytetty asiantuntija-alustuksia, toiminnallisia työpajoja, parikeskusteluja ja ongelmanratkaisutehtäviä. Käytetyt menetelmät ovat osoittautuneet toiminnallisiksi ja osallistaviksi ja ne ovat osaltaan lisänneet vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisöjen toimintatapoihin. Henkilöstön mielestä he ovat päässeet mukaan tekemään sipoolaista muutosta ja saaneet tietoa ja näkemystä tulevaisuudesta Hankkeessa tarkasteltiin koko ajan sosiaali- ja terveystoimea rinnakkain vanhustyön kanssa, jotta havaitaan ja kuvataan yli hallintorajojen meneviä palveluprosesseja. Näin päästiin lähelle aitoon asiakastarpeeseen ja ikääntyneen kokonaisvaltaiseen hyvän elämän tukemiseen. Hankkeen viimeisenä vuonna myös muut kunnan osastot tulivat mukaan kuvaamaan ikääntyneiden palvelujen ydinprosesseja. Hankkeen ensimmäisenä tuotoksena päivittyi kunnan vanhuspoliittinen ohjelma. Pelkkä ohjelman päivitys ei kuitenkaan anna mahdollisuutta tarkastella vanhustenhoitoa kokonaisuutena muuttuvassa toimintaympäristössä ja tehdä sen perusteella strategisia linjauksia. Myöskään pelkkä ohjelman päivitys ei sitouta henkilöstöä, vaan hankkeen aikana henkilökunta oli aktiivisesti mukana muuttamassa strategisia linjauksia käytännön toiminnaksi. Tämän hankkeen aikana avasimme ja arvioimme vanhustyön ydinprosessit. Ikääntyneiden saamien palvelujen sujuvuus ja kokonaisuuksien hallinta on tällä hetkellä iso haaste koko Suomessa. Prosessien kuvauksen myötä arvokas ja välttämätön hoitotyö nousi esille ja näin myös yksittäisten työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä kasvoi. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen näkökulmasta keskeisiä tekijöitä. Työyhteisön hyvä maine lisää puolestaan halukkuutta hakeutua töihin toimialalle. Hoitohenkilökunnan rekrytointi on yksi tulevaisuuden isoja kysymyksiä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. 2

4 Projekti toteutui suunnittelussa aikataulussa hyvin ja suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet kiitettävästi. Toimintaa ja tuloksia arvioitiin vanhustyön tulosyksikössä tekemällä joulukuussa 2009 ensimmäistä kertaa CAF-arviointi (Common Assesment Framework). Työhyvinvointi on kohentunut vanhustyön tulosyksikössä merkittävästi. Fiilis- työhyvinvointikyselyn tulokset vanhustyön tulosyksiköissä paranivat miltei kaikilla osa-alueilla verrattuna vuoteen Kysely on tehty 2007 ja 2009 koko kunnan henkilöstölle. Henkilökunta kokee voivansa nyt vaikuttaa enemmän työnsä sisältöön kuin aiemmin ja he näkevät työtehtävänsä osana suurempaa kokonaisuutta ja organisaation tavoitteita. Erityisesti työssä kehittymistä tuetaan nyt paremmin kuin ennen sekä henkilökunta kokee nyt saavansa tietoa oman ammattinsa koulutusmahdollisuuksista enemmän kuin ennen. Myös omien voimavarojen ja työkyvyn osalla oli tapahtunut merkittävää parannusta. Vanhustyön tulosyksikössä sairauspoissaolot ovat vähentyneet hankkeen aikana merkittävästi. Asiakastyytyväisyyttä Sipoossa on mitattu TAK arvioinnilla. Muistiyksiköissä tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Kehittämiskohteeksi on noussut erilaisten yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen omaisten kanssa sekä asiakkaiden harrastus- ja viriketoiminnan kehittäminen entistä yksilöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi systemaattinen kehittäminen (omaistenillat, taideterapia, terapeuttinen puutarha) Kotihoidossa kehittämiskohteiksi asiakstyytyväisyyskyselyn perusteella on nostettu omaisten aktiivisempi mukaan ottaminen hoidon suunnitteluun ja omaiselle tiedottaminen läheisen voinnissa tapahtuvista muutoksista sekä sosiaalisten kontaktien vahvistaminen (ystäväpiiri alkanut, seurakunnat, Sipoon työttömät, kauppakassi) Hoidon laatua mitataan Sipoon vanhustyön pitkäaikaisyksiköissä kansainvälisellä vanhustenhoitoon kehitetyllä hoidon seurantajärjestelmä RAI:lla (Resident Assessment Instrument). Seurattaviksi kohteiksi vuonna 2008 valitsimme ne hoidon laadun alueet, joissa Sipoon vanhustyöllä oli maan keskiarvoa heikommat tulokset. Määrätietoinen kehittämistyö on tuottanut tulosta, koska tulokset valituissa kehittämiskohteissa nyt jo paremmat kuin maassa keskimäärin. Yhteiskunnallisesti vanhustyön tulosyksikkö on esimerkillisesti vaikuttanut vanhusten hoitoon liittyviin asioihin olemalla esillä lukuisissa tiedotusvälineissä sekä usea tulosyksikön työntekijä toimii aktiivisesti alan eri yhdistyksissä ja asiantuntijaryhmissä. Aivan hankkeen lopuksi NetEffect Oy teki hankkeeseen osallistuneille webropol-kyselyn eli projektin arvioinnin. Kyselyn tulosten perusteella projekti on saavuttanut tavoitteensa erinomaisesti ja sen toimenpiteitä ja tuloksia pidettiin onnistuneina. 90 % prosenttia vastaajista piti projektia jokseenkin tai todella tarpeellisena. 88% vastaajista koko, että projekti vastasi melko hyvin tai hyvin Sipoon kehittämistarpeisiin. Likertin asteikollla (1-5) tavoitteiden saavuttamisen osalta keskiarvot liikuivat 3,8-4,0 väilillä, projektin toteuttamisen osalta 4,1, -4,6 välillä, toimenpiteiden osalta keskiarvot liikkuivat 4,4-4,8 välillä. CAF-arviointi toimenpiteenä (ka 4,8) antoi kaikkein eniten sitä yhdessä työstäneille ja sen luoma hyöty organisaation kokonaisnäkemyksen syntymiseen oli merkittävä tehdyn CAFarvioinnin perusteella vanhustyön tulosyksikkö valitsi lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiskohteensa. Projektin onnistumista kokonaisuutena voidaan pitää erinomaisena. 3

5 2. Sipoon kunnan Vanhustyön lähtötilanne muutoshankkeeseen Arvokas vanhuus sujuvilla palveluprosesseilla Sipoon kunta eli ja elää muutoksen aikaa. Tulevat muutokset ovat suuria haasteita tulevaisuuden vanhuspalvelujen järjestämiselle, henkilöstön osaamisen sekä jaksamisen huomioimiselle muutoksessa. Sipoon kunnan uudistuneessa kuntastrategiassa (Sipoo 2025, kunnanhallitus ) korostuu toimivien peruspalvelujen tuottaminen, joiden arvoina ovat palveluhenkisyys ja tuloksellisuus. Tuleva hanke toiminnallistaa erinomaisesti strategian painopisteet. Sipoossa kriittisiä menestystekijöitä ovat palvelutuotannon ja prosessien uudistaminen asiakaslähtöisesti ja vastaavasti osaava sekä motivoitunut palvelu- ja uudistumishaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. STM:n joulukuussa 2006 luovuttama Hyvinvointi 2015-ohjelman painopiste on vanhustenhoidossa siirtyä perinteisistä laitosratkaisuista kohti vanhusten oikeutta hyvään elämänlaatuun sekä vanhusten hoidon laadun entistä monipuolisempaa tarkasteluun. Lisäksi STM:ssä valmisteilla olevissa ikäihmisten hoidon ja palvelun laatusuosituksissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelujen eettisiin periaatteisiin, toimintakykyä edistäviin toimiin sekä henkilöstökysymyksiin ja johtamiseen. Tarkoituksenmukaista Sipoossa on käsitellä koko sosiaali- ja terveystoimea rinnakkain vanhustyön kanssa, jotta havaitaan ja kuvataan yli hallintorajojen meneviä palveluprosesseja. Prosessiajattelulla pureudutaan aitoon asiakastarpeeseen ja kokonaisvaltaiseen hyvän elämän tukemiseen. Sipoossa vanhuspoliittinen ohjelma vuodelta 2001 ja sen päivittäminen on yksi tämän hankkeen keskeisiä asiakirjoja. Pelkkä ohjelman päivitys ei mahdollista vanhustenhoidon tarkastelua kokonaisuutena muuttuvassa toimintaympäristössä eikä strategisia linjauksia. Tämän hankkeen kanssa Sipoon kunnan atk-yksikössä on samanaikaisesti valmisteilla myös e-sipoo-hanke. Siinä tavoitteena on helpottaa ja parantaa kuntalaisen asiointia kunnan palveluissa. Atk- tukiprosessin toimivuuden takaamiseksi kunnan omat ydinpalveluprosessit on kuvattava. Kuvaus mukana olevista työpaikoista sekä niiden nykyisistä toimintavoista ja kehittämistarpeista Sipoon sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut. Vanhuspalvelut on ollut oma tulosalueensa Sipoossa kesäkuusta 2006 lähtien. Vanhuspalveluihin kuuluvat: kotihoito päiväkeskus dementiayksikkö Suvirinne asumispalvelut (=asumispalveluyksikkö Suvikuja) vammaisten palveluasumisyksikkö Saga pesula Myös terveyskeskuksen sairaala ja Sateenkaaren vanhainkoti ovat hankkeessa mukana, vaikka organisatorisesti ne sijoittuvatkin terveyspalveluihin. Vanhuspalveluja tarkastellaan osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta sekä osana koko kunnan palvelurakennetta. Hank- 4

6 keessa on mukana jatkuvasti sekä ylempää johtoa ja väliportaan johtoa kunnanhallinnosta että sidosryhmäkumppaneita muilta toimialoilta. Kotihoidossa hoidetaan tällä hetkellä entistä sairaampia potilaita, jotka ovat suurimmaksi osaksi vanhuksia. Tässä tilanteessa korostuu sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen osaamisen tarve. Henkilöstöä on kotihoidossa 49, joista kaksi on kotihoidon ohjaajia, kolme sairaanhoitajaa ja 44 lähihoitajia ja kodinhoitajia. Kotihoito toimii Sipoossa joka päivä vuorokauden ympäri. Kotihoidon kehittämistarpeena on henkilökunnan osaamisen ja sitoutumisen vahvistamisen. Myös omaishoitoa kotihoidon tukipalveluna tarkastellaan tässä hankkeessa erityisesti. Hankkeen onnistumisen kannalta on olennaista, että Sipoon kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta sitoutuu kotihoidon ensisijaisuuden periaatteeseen vanhustyössä. Päiväkeskus on noin paikkainen kotona asuvien vanhusten päivätoimintamuoto. Päiväkeskus palvelee erityisesti omaishoitajien hoidossa olevia hoidettavia (omaishoitajan lepo) sekä yksinäisiä kotona asuvia vanhuksia. Henkilökuntaa on 1,5 (lähihoitaja ja sosiaalikasvattaja). Päiväkeskuksen kehittämistarve on toiminnan ja palvelun tavoitteellisuuden kirkastaminen sekä yksilöllisten palvelumahdollisuuksien edistäminen. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikille asiakkaille suunnitellaan (yhdessä asiakkaan kanssa) henkilökohtainen kuntoutusohjelma. Kuntoutusohjelman pohjalta harjoitetaan taitoja, jotka ovat juuri tämän henkilön kohdalla kotona elämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Suvirinteen dementiayksikkö on 20-paikkainen pitkäaikaishoitopaikka keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastaville. Henkilökuntaa on 13 sekä osastonhoitaja. Suvikujan asumispalveluyksikkö on 11-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastaville. Henkilökuntaa on 6,5. Tämän yksikön keskeinen kehittämiskohde on yksikön mahdollinen yhdistäminen toiseen yksikköön. Yksikkö on toiminnallisesti vaikeassa asemassa, sillä sen resurssit ovat pienet. Saga-vammaispalveluyksikkö on vammaisten tuettu asumispalvelumuoto. Paikkoja siellä on intervallipaikka. Henkilökunta muodostuu kolmesta lähihoitajasta. Yksikössä ei ole öisin henkilökuntaa. Yksikkö on toiminnallisesti vaikeassa asemassa, sillä se on kooltaan pieni ja tässä hankkeessa tulee tarkastella myös tämän yksikön toimintamahdollisuuksia tässä muodossa. Pesula palvelee kaikki vanhuspalveluiden yksiköitä ja myös kotona asuvia vanhuksia. Pesulassa työskentelee kaksi henkilöä. Pesulan asema osana kunnan palveluja ja prosesseja arvioidaan hankkeen aikana. Tässä hankkeessa tulee miettiä myös pesulan jatkaminen kunnan omana toimintana. Terveyspalveluihin kuuluva terveyskeskussairaalassa on 18 pitkäaikaispaikkaa ja 20 lyhytaikaista kuntoutuspaikkaa sairaalahoidon jälkeen jatkokuntoutusta vaativille potilaille. Terveyskeskuksen yhteydessä sijaitseva vanhainkotiosasto kuuluu myös terveyspalveluihin ja siellä on 36 pitkäaikaispaikkaa potilaille, jotka ovat pääosin vuodepotilaita. Organisatorisesti nämä kaksi kuuluvat terveyspalveluihin eivätkä vanhuspalveluihin. 5

7 3. Kuvaus tavoiteltavasta konkreettisesta toimintatavan muutoksesta Sipoon kunnan vanhustyössä Sipoon kunta on kesästä 2006 lähtien ollut kovan hallinnollisen ja yhteiskunnallisen turbulenssin keskellä, johtuen osaltaan Helsingin suunnitelmista liittää osa Sipoosta Helsinkiin. Samaan aikaan kunnassa on tehty periaatepäätös siitä, että kunnan väestömäärä nostetaan tämän hetken noin asukkaasta miltei asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kunnan väestön kasvu on niin merkittävä, että nykyisiä toiminta- ja palveluprosesseja on kehitettävä vastaamaan seuraavien vuosien haasteita ja kasvavaa työmäärää. Tämä asettaa suuret haasteet tulevien vuosien aikana vanhuspalvelujen järjestämiselle sekä henkilöstön osaamisen ja jaksamisen huomioimiselle muutoksessa. Sipoon kunnan uudistuneessa kuntastrategiassa (Sipoo 2025, kunnanhallitus ) korostuu toimivien peruspalvelujen tuottaminen ja keskeisinä arvoina strategiassa on palveluhenkisyys ja tuloksellisuus. Palveluhenkisyydessä painottuu asiakaslähtöinen palvelukulttuuri. Tuloksellisuudessa huomio on palveluiden joustavuuden ja nopeuden turvaaminen sekä hyvä laatu. Hankeessa, Arvokas vanhuus Sipoossa sujuvilla palveluprosesseilla, toiminnallistaa tehokkaasti ja kohdistetusti strategiassa määritellyt painopisteet. Sipoossa kriittisiksi menestystekijöiksi tunnistettiin palvelutuotannon ja prosessien uudistaminen asiakaslähtöisesti ja tämän lisäksi osaava sekä motivoitunut palvelu- ja uudistumishaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Sipoon kunnan atk-yksikössä on tällä hetkellä valmisteilla esipoo-hanke. esipoo-hankkeen tavoitteena on edistää kunnan palvelutarjonnan saatavuutta asiakkaille eli kuntalaisille. esipoohankkeen tavoitteena on myös lisätä kuntalaisten palveluasioinnin tehokkuutta. Tämä mahdollistuu siten, että kuntalaiset, jotka haluavat hoitaa asioitaan verkossa, tarvitsevat tunnistautumistavan. Tämän takia Sipoossa tullaan ottamaan käyttöön elektroninen palvelukortti. Atk- tukiprosessin toimivuuden edellytyksiä on, että kunnan omat ydinpalveluprosessit on kuvattu. esipoo on tarkoitus ottaa käyttöön jo syksyllä Atk-toiminnot ovat kiinteä osa prosesseja ja ne mahdollistavat prosessien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen hallinnan. Kehittämistyön on tärkeää kulkea rinnakkain käyttäjien tarpeiden kanssa. STM:n joulukuussa 2006 luovutetussa Hyvinvointi ohjelmassa painotetaan selkeästi vanhusten oikeutta hyvään elämänlaatuun sekä vanhusten hoidon laadun entistä monipuolisempaa tarkastelua. Vanhustenhoidossa painotuksen tulisi olla perinteisten laitosratkaisujen vähentämisessä. Lisäksi STM:ssä valmisteilla olevissa ikäihmisten hoidon ja palvelun uusissa laatusuosituksissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelujen eettisiin periaatteisiin, toimintakykyä edistäviin toimiin sekä henkilöstökysymyksiin ja johtamiseen. Tämä luonnos on nyt lähetetty laajalle lausuntokierrokselle ja seuraava hallitus päättää sen hyväksymisestä. Tämän takia on tarkoituksenmukaista Sipoossa käsitellä koko sosiaali- ja terveystoimea rinnakkain vanhustyön kanssa, jotta havaitaan ja kuvataan yli hallinnon rajojen kulkevat palveluprosessit. Prosessiajattelulla pureudutaan aitoon asiakastarpeeseen ja kokonaisvaltaiseen hyvän elämän tukemiseen. 6

8 Sipoossa on tehty vanhuspoliittinen ohjelma vuonna Tämän ohjelma-asiakirjan päivittäminen on yksi tämän hankkeen keskeisiä tuotoksia. Pelkkä ohjelman päivitys ei kuitenkaan anna mahdollisuutta tarkastella vanhustenhoitoa kokonaisuutena muuttuvassa toimintaympäristössä ja tehdä sen perusteella strategisia linjauksia (kuva 1. APESTE-analyysi). Myöskään pelkkä ohjelman päivitys ei sitouta henkilöstöä sillä tavoin, kuin tämän kolme vuotta kestävän hankkeen tarkoitus on tehdä. Tavoitteena on, että tässä hankkeessa vanhuspalvelujen strategiatyö tehdään rinnakkain johtoryhmä- ja työntekijätyöryhmätyöskentelynä. Sipoon sosiaaali- ja terveystoimi muutosprosessi APESTE-analyysi (johtoryhmä ) Asiakkaiden muutos Poliittiset muutokset Taloudelliset muutokset Sosiaaliset muutokset Teknologiset muutokset Ekologiset muutokset Asiakkkaiden valmiudet käyttää sähköisiä palveluita kehittyvät. Asiakkaiden varallisuuden kavu, toisaalta varallisuus myös polarisoituu. Palveluvalikomalta toivotaan laajuutta sekä yksilöllisyyttä (elämyksiä ja kokemuksia, retkiä, elokuvia). Asiakkaiden vaatimukset asumisolosuhteisiin kasvavat, halutaan omaa rauhaa ja tilaa. Kunnallispolitiikkaa on poliitikoille väylä valtakunnan politiikkaan siirtymiselle, joten poliitikoille profiloituminen tärkeää. Arvojen koventuminen sekä virkamiesten ja poliitikkojen välisten roolien epäselvyys. Taloudellisuus- ja tehokkuusajattelun korostuminen tulevaisuudessa politiikassa. Kuntatalouden kasvavien tulojen ja menojen hallinta. Jakopeusteiden mahdolliset muutokset ja päätöksentekovastuun jakautuminen. Tuloerojen kasvaminen asiakkaiden keskuudessa. Palvelujen tuottaminen suuremmalle joukolle edullisempaa? Toisaalta haasteena toiveet yksilöllisemmästä palvelusta. Yksinäisyys, juurettomus, erilaiset kulttuuriset taustat, sosiaalisten valmiuksien kaventuminen, asumisen yksilöllisyyden tarve, väestöryhmien erilaisuus ja polarisoituminen, erilaiset mahdollisuudet ja taidot käyttää palveluita, väestöryhmillä erilaiset mahdollisuudet saada ja vastaanottaa tukea. Tiedon levittäminen palveluista helpottuu sähköisten menetelmien ja taitojen lisääntyessä, osaamisen tarve korostuu. Tiedottamisessa tulee huomioida myös ne, jotka eivät hallitse sähköisiä tiedotuvälineitä. Kuljetukset ja liikkuminen muuttuu ja niihin liittyvä kysyntä sekä tarjonta kasvaa. Kaupungistuminen, jätteiden määrä kasvaa, saastumisriskit, ilmaston muutoksen huomioiminen, lisääntyvä yksityis- ja julkisliikenne, pienentyvät kylvöalueet, vapaaajan viettämiseen suunnattujen alueiden säiltyttäminen. 13/11/2006 Net Effect 2 Kuva 1. APESTE-analyysi Sipoon sosiaali- ja terveystoimen muutosprosessista Tämän hankkeen aikana avaamme ja arvioimme vanhustyön ydinprosessimme. Vanhuksien saamien palvelujen sujuvuus ja kokonaisuuksien hallinta on tällä hetkellä iso haaste koko Suomessa. Hankkeessa vanhusväestön palvelutarve ja asiointi eri toimialueilla tullaan kuvaamaan yhtenä kokonaisuutena niin, että jatkossa voimme prosessikartoituksen ja arvioinnin perusteella luoda entistä sujuvammat ja asiakas-ystävällisemmät palvelut Sipooseen. Vanhoja ihmisiä ei tule "juoksuttaa" palveluyksiköstä toiseen, vaan on mietittävä uusia ja erilaisia vaihtoehtoja vanhuspalveluiden tarjoamiseen ja tuottamiseen (mobiiliratkaisut, kylien moniammatilliset "talkoopäivät" muun muassa). Prosessien kuvauksen myötä arvokas ja välttämätön hoitotyö nousee esille ja näin myös yksittäisten työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä kasvaa. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen näkökulmasta keskeisiä teki- 7

9 jöitä. Työyhteisön hyvä maine lisää puolestaan halukkuutta hakeutua töihin toimialalle. Hoitohenkilökunnan rekrytointi on yksi tulevaisuuden isoja kysymyksiä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Keskeiset tavoitteet hankkeelle määriteltiin seuraavasti: 1. Asiakkuuksien ja asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen 2. Houkuttelevan työyhteisön rakentaminen a) toimialan kokonaisuuden hahmottaminen ja johtajuuden edellytysten parantaminen b) jokaisen työntekijän työnkuvan kirkastaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen 3. Mielekkään ja kustannustehokkaan palvelun tuottaminen sekä poikkihallinnollisen verkostoyhteistyön syventäminen Näiden tavoitteiden toteutusta arvioitiin osana vanhustyön toiminnan CAF -arviointia ja ne todettiin hyvin ja erinomaisesti toteutuneiksi. Hankkeessa tehdyssä loppuarvioinnissa tavoitteiden toteutumista arvioitiin omana kokonaisuutenaan luvussa 5. Aloitteentekijät ja heidän roolinsa projektia käynnistettäessä Vanhustyön uusi päällikkö Helena Räsänen aloitti työssään kesällä 2006 ja samaan aikaan heti alkuun hän näki tuorein silmin Sipoon vanhustyön kehittämishaasteet ja mahdollisuudet. Kehittämiskumppanuuden kilpailutuksen seurauksena päädyttiin suuren kehittämisponnistelun edessä hakea tukirahaa yhdessä valitun kumppanin Net Effect Oy:n johtaja Sari Gustafssonin kanssa. Prosessiajattelussa tuntui olevan paljon hyviä mahdollisuuksia, siitä oli Net Effectillä hyvät kokemukset ja työkalut ja vastaavasti koko Sipoon vanhustyöllä muutosjohtamisen taitoa ja intoa. Helena Räsänen toimi projektipäällikkönä Sipoon puolelta hankkeessa luotsaten laivaa määrätietoisesti ja hänen vastuuparinaan oli Net Effectin puolelta projektipäällikkönä Sari Gustafsson. He veivät yhteistyöparina koko hanketta eteenpäin käytännön toimenpitein myös kunnan sote- puolelle ja ylimpään johtoon. Prosessiajattelua ja mallinnuksia on sittemmin hyödynnetty koko Sipoon kunnan muutosohjelmassa ja uudessa organisaatiomallissa vanhustyön toimiessa keihäänkärkenä ja pioneerina. Net Effectin rooli oli antaa johdon tukea ja vastaavasti hyviä, koeteltuja työkaluja, työkirjapohjia valmennuksiin ja auttaa järjestämään innostavia tilaisuuksia kaikkien toimenpiteiden edistämiseen. Net Effectin edustajat toimivat myös aktiivisena osapuolena kuntajohtoon päin ja koko prosessi-ajattelun tien avaajana Sipooseen julkispuolen toiminnan tuntijana ja useiden selvitysten tekijänä. Projektiin saatiin TYKESiltä tukea, joka oli käytettävä asiantuntijatukeen. Sipoon oma vastuu oli hankkeessa laskennallista ja se toteutui tehtynä työnä ja osallistumisena. Joidenkin tilaisuuksien kahvitus maksettiin Sipoon kunnan puolelta. Sipoon kunnan vanhustyön kehittämisprosessi aloitettiin ylimmän ja keskijohdon (ml. Sotejory) sitouttamisella sekä muutosviestinnällä yksiköihin ja mediaan päin (lehdistötilaisuus, lehtijutut ja radiohaastattelut). Kun toiminta oli saanut johdon siunauksen ja suuntaviivat otettiin kehittämistyöhön tiiviisti mukaan vanhustyön jory (esimiehet 5 kpl). Hankkeelle tehtiin esittelydiat ja vanhustyön päällikkö esitteli hanketta monelle kohdeyleisölle eri tilaisuuksissa. 8

10 4. Kehittämisprosessi Sipoon kunnan vanhustyössä Projektiin osallistui koko vanhustyön nykyinen henkilöstö esimiehineen (5 pv x 88 hlöä) eli yhteensä 440 htpv. Muita sidosryhmiä osallistui noin 400 henkilöä. Yhteistyö eri ryhmien ja toimijoiden välillä sujui erinomaisesti ja hankkeen verkottuminen edisti koko kunnan muuta yhteistyötä. Johto oli erinomaisesti sitoutunutta ja kumppanuus asiantuntijoiden ja kunnan välillä toimi ihanteellisesti. Avustavaa työvoimaa ei ollut Sipoon puolella tarpeeksi käytössä hankkeen aikana, joten ylempikin johto toimi oman toimensa ohessa koordinointitehtävissä. Päätoimijoiden osaaminen täydensi hyvin toisiaan ja monipuolinen osaaminen edisti projektin tavoitteiden toteutumista. Hankeen toteutukseen valittiin käyttöön monipuolisia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä seuraavasti: 1) Toimintaympäristöanalyysin laatiminen (APESTE) 2) Toiminnallisten lähtökohtien kirkastaminen, tarpeiden arviointi 3)Uudistuneen strategian käynnistäminen ja vanhuspoliittisen ohjelman työstö yhteistoiminnallisesti 4a) Ydin- ja tukiprosessien tunnistaminen, nimeäminen ja määrittely, prosessipajat (Prosessikartat ja prosessianalyysit) 4b) Työyhteisöjen toiminnallistaminen ja yhteissuunnittelu; toimintataulukkotaso 5a) Muutosvalmennukset ja muutosjohtaminen, työyhteisövalmennukset 5b) Johtamisvalmennus/Joryn yhteissuunnittelut Käytettävät kehittämis- ja analyysimenetelmät: 1. Kyselyt (arvokysely ja kuntalaiskysely = yhteensä yli 400 hlöä vastaajina) 2. Työryhmätyöskentely 3. Ryhmävalmennukset johdolle sekä valituille työyhteisöille (2 joryä ja 5 yksikköä) 4. Yksilötehtävät 5. Seminaarit ja muutosviestintä (Kuntalais-ilta, valtuuston iltakoulu ja päätösseminaari noin 130 hlöä) 6. Vanhustyön pilotti 7. Arviointi (vanhustyön toiminnan ja tulosten CAF- arviointi ja itse hankkeen arviointi) Hankkeen alussa toteutettiin sähköiset kuntalaiskysely (N =222) ja arvokysely (N= 112) koko kunnan henkilöstölle, joilla kerättiin tietoja kuntalaisten näkemyksistä ja henkilökunnan mielipiteistä vanhuspalveluista Sipoossa. Arvokyselyllä haluttiin myös avata ja toiminnallistaa Sipoon päästrategiassa valittuja arvoja (hyväksytty 05/2007). Kyselyistä pidettiin myös tiedotus- ja lehdistötilaisuus, jossa kerrottiin hankkeesta, sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Hankkeesta syntyi 3 lehtikirjoitusta kpl sekä yksi radiohaastattelu. Kyselyjen lisäksi pidettiin syyskuussa 2007 kuntalaisilta Sipoon Nikkilässä. Kuntalaisiltaan osallistui noin 30 henkilöä, pääosin ikääntyneitä ja sidosryhmäkumppaneita sekä henkilöstöä. Lisäksi vanhuspoliittista ohjelmaa ennakoivana työnä toteutettiin laaja toimintaympäristöanalyysi (APESTE) ohjausryhmätyönä. Ohjausryhmässä on edustus toimialan johtoryhmästä ja henkilöstön edustus sekä vanhusneuvostosta Bengt Pihlström ja lautakunnasta Claes-Håkan 9

11 Nyman (tapaamisia 4 kpl). Kyselyillä ja muilla toimenpiteillä pohjustettiin seuraavaksi tehtävää vanhuspoliittista ohjelmaa, joka hyväksyttiin sosiaali- ja terveystoimen lautakunnassa 05 /2008 ja asiakirja on menossa valtuustokäsittelyyn sitovana asiakirjana kesän 2008 jälkeen. Vanhuspoliittisesta ohjelmaluonnoksesta pyydettiin laajasti lausunnot eri toimialoilta ja sidosryhmäkumppaneilta (mm. seurakunnat, eläkeläisjärjestöt, kunnan yksityiset palvelutuottajat). Saatuja kommentteja lisättiin ja hyödynnettiin ohjelman viimeistelyssä. Lausuntoihin vastaajat olivat tyytyväisiä saadessaan ottaa kantaa ohjelmaan jo tekovaiheessa. Kaikille yhteisöille ja sidosryhmille (mm. henkilöstöseminaari, vanhusneuvosto, lautakunnalle, lehdistölle) esiteltiin kyselyjen tulokset sekä itse hanke. Yhteistyö on sujunut kaikkien tahojen kesken erinomaisesti ja täsmennettyjä toimintasuunnitelmia noudattaen. Keväällä 2008 (huhtikuu- kesäkuu 2008) aloitettiin vanhustyön toiminnan rakenteiden ja prosessien pohdinta ensin johtoryhmätyönä (2 kpl) koko toimialan osalta ja sen jälkeen lähiesimiestasolla (1kpl) ja lopuksi henkilöstövalmennuksin (3 kpl). Näissä käsiteltiin seuraavia teemoja: 1. Muutoksen hallinta 2. Prosessiajattelun perusteet 3. Toiminnan rakenteet Menetelminä hankkeen valmennuksissa on käytetty asiantuntija-alustuksia, toiminnallisia työpajoja, parikeskusteluja ja ongelmanratkaisutehtäviä. Käytetyt menetelmät ovat osoittautuneet toiminnallisiksi ja osallistaviksi ja ne ovat osaltaan lisänneet vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisöjen toimintatapoihin. Henkilöstön mielestä he ovat päässeet mukaan tekemään sipoolaista muutosta ja saaneet tietoa ja näkemystä tulevaisuudesta. Vuonna 2009 keskityttiin edelleen työyhteisövalmennuksiin ja vanhustyön prosessikartan viimeistelyyn ennen syksyn pilotointia. Syksyn 2009 pilottiin sidottiin muut sektorit (osastot) ja myös terveyskeskuksen puolelta osastot 1 ja 2. Pilotista tehtiin valiokuntatason päätös. Pilotissa hiottiin alustava prosessikartta edelleen yhteistä näkemystä vastaavaksi ja sen tulkintaan ja toteutukseen käytettiin aikaa mm. keskustilaisuuksissa. Kevään 2010 aikana on jo tehty esitys vanhustyön organisaation uudistuksesta osana Sipoon kokonaisuutta. Toiminta on aidosti uusi kokonaisuus, jossa koko prosessista vastaa prosessiomistajana (Ikääntyneiden palvelujohtaja) ja hänelle tulee alleen ydinprosesseihin vetäjät/omistajat (palvelupäälliköt 3-4 kpl). Hallituksen päätös on nimityksineen odotettavissa keväät 2010 aikana. Hankkeen toimenpiteet ovat edenneet päätöksentekoon asti. 10

12 5. Projektin tulokset Hankkeen tuloksena saatiin useita osa-alueita todennettua. Alla kuvattu tavoiteltu toimintatavan muutos ajattelussa: Uusi prosessimainen tapa ajatella SUURI MAHDOLLISUUS JA HAASTE Organisaatiokeskeisestä Ongelma ihmisten asenteissa Arvioidaan työntekijöitä Löytyy parempia työntekijöitä Teen omat työni Osaan oman työni Korostetaan yksilösuoritusta Valvotaan työntekijöitä Kuka teki virheen? Korjataan virheitä Asiantuntijat määräävät laadun Prosessikeskeiseen toimintaan Ongelma (työ)prosesseissa Arvioidaan prosessin sujuvuutta Prosessia voi parantaa Hoidetaan työt yhdessä Ymmärrän osuuteni prosessissa Koko tiimillä vastuu työstä Kehitetään osaamista Mikä mahdollisti virheen? Poistetaan virhelähteet Asiakas määrää laadun Projekti toteutui suunnittelussa aikataulussa hyvin ja suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet kiitettävästi. 5.1 Toiminnan ja tulosten arviointi CAF Vanhustyön tulosyksikössä tehtiin joulukuussa ensimmäistä kertaa CAF-arviointi (Common Assesment Framework). CAF on Euroopan Unionin toiminnan kehittämisen yhteinen arviointimalli. Yhteinen arviointimalli (CAF) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Se sisältää vaikutteita Euroopan laatupalkintomallista (EFQM) ja apuna on käytetty myös Saksan hallintokorkeakoulun luomasta Speyer-mallista saatuja kokemuksia. Malli on ollut yleisemmin käytössä vuodesta CAF-mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation toimintatapoja, 11

13 joilla mahdollistetaan hyvien tulosten syntyminen. CAF muodostuu yhteensä yhdeksästä arvioitavasta toiminnan ja tulosten osasta. Alla muutaman osion tuloksia joulukuulta Henkilöstötulokset Työhyvinvointi Osaamisen kasvun vahvistaminen uutta kuntastrategiaa tukevaksi sekä johtamispotentiaalin selkeä nostaminen on ollut vanhustyön tulosyksikössä systemaattista. Kaikilla esimiehillä on johtamiskoulutus. Vanhustyön yksi työyksikkö palkittiin strategisesta taitavuudesta hankkeen aikana koko kunnan tasolla vuoden työyksikkönä joulukuussa Työhyvinvointiin panostaminen on ollut meille tärkeää. Fiilis- työhyvinvointikyselyn tulokset vanhustyön tulosyksiköissä paranivat miltei kaikilla osa-alueilla verrattuna vuoteen Kysely on tehty 2007 ja 2009 koko kunnan henkilöstölle. Parannusta tapahtui erityisesti työyhteisön toimivuuden osiossa. Henkilökunta kokee voivansa nyt vaikuttaa enemmän työnsä sisältöön kuin aiemmin ja he näkevät työtehtävänsä osana suurempaa kokonaisuutta ja organisaation tavoitteita. Työoloissa henkilökunta koki myös parannusta. Erityisesti työssä kehittymistä tuetaan nyt paremmin kuin ennen sekä henkilökunta kokee nyt saavansa tietoa oman ammattinsa koulutusmahdollisuuksista enemmän kuin ennen. Myös omien voimavarojen ja työkyvyn osalla oli tapahtunut merkittävää parannusta. Kehityskeskustelut käydään 100%:sti kaikissa yksiköissä vuosittain. Sairauspoissaolot Vanhustyö sairauspoissaolot pv / vuosi pv yhteensä 1-2 päivää 1-5 päivää >5 päivää Vanhustyön tulosyksikön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vertailtaessa kahteen edelliseen vuoteen merkittävästi. 12

14 Strateginen osaamisen vahvistaminen 600 Henkilöstön koulutuspäivät Henkilöstön osaamista uuden strategian mukaisesti on vahvistettu. Jotta kotihoidossa pystymään vastaamaan entistä sairaampien asiakkaiden sairauksiin ja haasteisiiin, niin henkilökunnalla nnalla tulee olla riittävä osaaminen niin fyysisiin ja psyykkisiin sairuakssin kuin myös sosiaalisiin ongelmiin. Sekä kotihoidossa että pitkäaikaishoidon ykisköissä on panostettu erityisesti muistisairauksien hoitoon, saattohoitoon sekä sosiaaliseen kuntoutukseen utukseen (erilaiset taideryhmät, ystäväpiiri, hyvinvointi-tv, muun muassa) Muistihoitajat saattohoitokoulutus Lääkehoidon täydennyskoulutus Muuntokoulutus lähihoitajasta sairaanhoitajaksi Oppisopimuksella lähihoitajaksi JET (johtamistaidon erikoistutkinto) Gerontologian perusopinnot Sosiaali- ja terveysjohtamisen jatkotutkinto STYJ yliopistossa Kunnan sisäinen esimieskoulutus Tykes-koulutuspäivät 13

15 Erityisosaamisella varaudumme tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin: muistihoitajia haavanhoitaja kivun hoidon erikoisammattitutkinto uroterapeutti seksuaaliterapeutti diabeteshoitaja vanhustyön erikoisammattitutkinto toimintaterapeutti hygieniahoitaja Asiakastulokset TAK arvioinnit v.2007 (tutki-arvioi-kehitä) Muistiyksiköissä tulokset erittäin hyviä Kehittämiskohde on erilaisten yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen omaisten kanssa sekä asiakkaiden harrastus- ja viriketoiminnan kehittäminen entistä yksilöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi systemaattinen kehittäminen (omaistenillat, taideterapia, terapeuttinen puutarha ) Kotihoito omaisten mukaan ottaminen hoidon suunnitteluun (verkostokokoukset), omaisten informoiminen voinnissa tapahtuvista muutoksista, sosiaaliset kontaktit ystäväpiiri alkanut, seurakunnat, Sipoon työttömät, kauppakassi (aikaa ulkoiluttaa asiakkaita) Keväällä 2010 tehdään koko kunnan tasolla asiakstyytyväisyyskysely webropol-pohjalla. Hoidon laatu vanhustyön pitkäaikaisyksiköissä Vanhustyön tulosyksikössä on käytössä kansainvälinen vanhustenhoitoon kehitetty hoidon seurantajärjestelmä nimeltään RAI (Resident Assessment Instrument). Seurattaviksi kohteiksi vuonna 2008 valitsimme ne hoidon laadun alueet, joissa Sipoon vanhustyöllä oli maan keskiarvoa heikommat tulokset. Huomattavaa on, että Sipoossa esimerkiksi ikääntyneiden kivun ja masennuksen hoito on laadukkaampaa kuin maassa keskimäärin. RAI-järjestelmän lisäksi vanhustyön tulosyksikössä mietitään käyttöön otettavaksi 15D-elämänlaatumittaria. 14

16 /2006 1/2007 2/2007 1/2008 2/2008 1/2009 2/2009 Vähint. 9 lääkettä, % Suvikuja Suvirinne Yksi valittavista hoidon laadun osa-alueista oli lääkkeiden määrä/asukas. Vuoden 2009 tulokten määrä on laskenut molemmissa yksiköissä ja olemme jo alle maan keskitason (46,3 %) set osoittavat, että lääkitysten Toinen seurattava laadun osa-alue alue pitkäaikaisyksiköissä oli rauhoittavien ja unilääkkeiden käyt- tö. Systemaattisen työn tuloksena sekä rauhoittavien että unilääkkeiden käyttö on vähentynyt molemmissa yksiköissä ja on alle maan kesitason (44,8 %) /2006 1/2007 2/2007 1/2008 2/2008 1/2009 2/2009 Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö, % Suvikuja Suvirinne Kolmas seurattava osa-alue alue on pelkästään unilääkkeiden käyttö. Unilääkkeiden turhasta käytös- tä erityisesti muistisairailla la tiedetään, että ne saattavat lisätä kaatumisia ja passivoida ihmistä päiväsaikaan. Unilääkkeiden käytössä tapahtui merkittävä lasku Suvikujalla jo vuonna 2007 ja Suvirinteellä seuraavana vuonna. Pääperiaatteemme on, että unilääkkeitä ei pääsääntöisesti meillä käytetä ja näin ollen hetkellinen nousu Suvikujalla keväällä 2009 onkin ollut esimerkiksi uusi potilas, joka on tullut ja hänellä on ollut unilääke silloin ja vuoden loppuun mennessä lää- 15

17 kitys on purettu. Maassa vastaavissa hoitoyksiköissä iköissä unilääkkeitä käyttää keskimäärin 23 % asukkaista Suvikuja Suvirinne 1/2006 2/2006 1/2007 2/2007 1/2008 2/2008 1/2009 2/2009 Säännöllinen unilääkkeiden käyttö, % Hoidon laatu kotihoidossa Kotihoidossa valittiin myös kehityskohteiksi ne laadun osa-alueet, alueet, missä Sipoon kotihoidossa tulokset olivat alle maan keskitason. Asiakkaan lääkityksen tarkistaminen oli yksi niistä. Lääkityksen tarkistamisessa olemme nyt jo selvästi yli maan keskiarvon (16,1 %) Series1 2/2007 1/2008 2/2008 1/2009 2/2009 Lääkäri ei tarkistanut lääkitystä (e), % Toinen seurattava laadun osa-alue alue kotihoidossa on asiakkaiden määrä joille on annettu in- fluenssarokotus. Selvästi Sipoossa yhä suurempi osa kotihoidon asiakkaista on nykyisin saanut influenssarokotteen, teen, mutta olemme edelleen alle maan keskitason (38,3 %). 16

18 /2007 1/2008 2/2008 1/2009 2/2009 Ei influenssarokotusta (e), % Series Yhteiskunnalliset tulokset Vanhustyön tulosyksikön yhteiskunnallinen vaikuttaminen valtakunnallisesti ja yhteiskunnallisesti Vanhustyö-lehti tammikuu 2009 Helsingin Sanomat kaksi artikkelia keväällä ja kesällä 2009 Super-lehti kevät 2009 Sydän-lehti syyskuu 2009 Nykypäivä syyskuu 2009 ET-lehti lokakuu 2009 Sairaanhoitaja-lehti, vanhustyön päällikkö, kuukauden henkilö tammikuu 2010 Valtakunnalliseen lähihoitajakoulutukseen pilotoidaan Sipoon mallia Yhteistyö Sipoon taiteilijayhdistyksen ja Sibelius Akatemian kanssa Suomen gerontologisen asiantuntijaverkoston jäsen Suomen palliatiivisen hoidon yhdistyksen hallituksen jäsen THL:n RAI johtoryhmän jäsen Valtakunnallisten gerontologisten päivien puheenjohtajuus Yhteiskunnallinen vaikuttaminen paikallisesti Yhteistyökomitean jäsen Yhteistyöryhmän jäsen Hygieniatoimikunnan puheenjohtaja Vanhusneuvoston jäsen ja sihteeri Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry:n sihteeri lehtiartikkelit paikallislehdissä 17

19 Kunnan sisäinen yhteistyö ja kuntalaisyhteistyö Ikääntyneiden päiväkotiruokailu yhteistyössä ruokapalvelujen ja päivähoidon kanssa Ikääntyneiden ravitsemustutkimus pitkäaikaisyksiköt ja ruokapalvelut Liukkaan kelin varoitus-hanke yhteistyössä teknisen osaston kanssa Kuntalaisillat Kuntalaiskysely Arvokyselyt Omaistenillat Vanhustenviikko Yhteistyö oppilaitosten kanssa, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa 5.3 Prosessien kuvaus ja tuotos prosessikarttana Prosessit ja toimintatavat ovat uudistuneet vanhustyössä. Omaisten kanssa tehtävä yhteistyö sai selkeämmät linjaukset ja yhteistyö tiivistyi hankkeen aikana. Kumppanuudet kolmannen sektorin kanssa selkiytyivät ja sisältöalueista päästiin paremmin yhteisymmärrykseen. Asiakastyötä varten työstettiin ikääntyneiden palveluopas (liite). Hankkeen tuloksena kuvattiin vanhustyön prosessit. Koko kunnan tasolla syntyi samanaikaisesti uusi organisaatiomalli ja toimintatapa, johtamisjärjestelmä Sipoon vanhustyöhön. Vanhustyön laatimat ikääntyneiden kuntalaisten neljä ydinprosessia ovat olleet esimerkkinä ja esillä koko kunnan valmistautuessa prosesseittain järjestäytyneeseen elinkaarimalliorganisaatioon. SG Ikääntyneiden palveluiden kuvatut pääasiakasprosessit 18

20 Pääasiakasprosessien kuvaaminen aloitettiin syksyllä 2008 henkilökunnalle järjestetyissä työpajoissa. Osa työpajoista oli järjestetty niin, että vain työntekijät ilman esimiehiä olivat paikalla ja toinen osa sisällöltään sellaisia, missä esimiehet myös olivat paikalla. Tilaisuudet järjestettiin niin, että samansisältöisiä tilaisuuksia oli 2-3, jotta kaikki työntekijät vuorollaan voisivat osallistua ja olla mukana vaikuttamassa pääasiakasprosessien kuvaamiseen. Tilaisuuksien aluksi yhteistyökumppani Net Effect Oy:n asiantuntija-avulla henkilökunta sai teoreettista tietoa prosessiajattelusta ja keskeisistä käsitteistä. Tilaisuudet olivat hyvin vuorovaikutteisia. Loppusyksyn 2008 ja talven 2009 aikana ensimmäinen versio vanhuspalveluiden ydinprosesseista eli pääasiakasprosesseita oli muodostunut. Tämän jälkeen tehdyt prosessikuvaukset vietiin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmään ja sieltä saimme arvokasta palautetta, jonka perusteella mietimme olisiko syytä siirtyä alkuperäisestä kolmesta pääasiakasprosessista nykyiseen yllä olevaan neljään pääasiakasprosessiin. Kunnan johtoryhmässä päätettiin, että kunnan eri osastojen johtoryhmät vielä yhdessä työstäisivät tehtyjä vanhustyön ydinprosesseja ja kunnan moniammatillisena tuloksena loppusyksyllä 2009 muotoutuivat nykyiset yllä olevan kuvan prosessit. Merkittävää on, että muiden osastojen tultua mukaan miettimään pääasiakasprosessien nimiä, ne muotoutuivat enemmän laajakirjoista ihmisen elämää kuvaavaksi (eivät siis enää niin sosiaali- ja terveysosaston termistön mukaisesti). Neljä pääasiakasprosessia muotoutuivat ajatellen ikääntyneen ihmisen avuntarvetta. Ensimmäiseen pääasiakasprosessiin kuuluvat terveet, aktiiviset, itsenäiset ikäihmiset. Heitä on ikäihmisistä suuri osa ja he ovat suuri voimavara yhteiskunnassa. Heidän hyvinvointinsa tukeminen ja kannustaminen on koko kunnan asia. Myös vuonna 2008 valmistuneet Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevat laatusuositukset (STM) sekä Kaste-ohjelma korostavat painopisteen siirtämistä ja vahvaa panostamista kunnissa ikäihmisten ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten liikunta, kulttuuripalvelut ym. Toinen pääasiakasprosessi on myös kotona asuvien jonkin verran apua tarvitsevien ikääntyneiden prosessi. Prosessin nimi toimintakykyä kotona asumiseen viittaa siihen, että kotiin annettava kotihoidon tulee olla kuntouttavaa ja toimintakykyä kohentavaa tai ylläpitävää. Tavoitteena on, että ikääntynyt kuntalainen saisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä vaatii yhteistyötä yli kunnan eri sektoreiden. Tähän prosessiin kuuluu perinteinen kotihoito, kotihoitoa tukeva päiväkeskus sekä erilaiset tukipalvelut ja sosiaaliset etuudet. Kolmas pääasiakasprosessi sisältää pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen. Ikäihmisten laatusuositusten mukaan (STM 2008) pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa yli 75-vuotiaista tulisi olla vain 8 % kuntalaisista. Aina tulee kuitenkin tilanteita, jolloin kotona asuminen ei enää onnistu. Tällöin kunnassa tarvitaan sellaisia asumismuotoja (laitoshoito, tehostettu palveluasuminen) ikääntyneille, missä he voivat elää täyttä elämää loppuun saakka. Pitkäaikaishoidossa tulee täten enenevässä määrin panostaa myös kulttuuri- ja liikuntapalveluihin eri muodossaan. Neljäs pääasiakasprosessi on lyhytaikainen, tilapäinen ja kuntouttava hoito terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen osaston ei tulisi olla kenenkään viimeinen koti, vaan siellä käydään sairaalajakson jälkeen tai tullaan kotoa tilapäisesti yleiskunnon laskettua selvittelyyn mistä kunnon lasku johtuu, kuntoutetaan ja kaikin keinoin tavoitteena on kotiutuminen. 19

21 Kaikkien yllä avattujen prosessien välinen yhteistyö on se juttu eli sujuvat palveluprosessit. Kaikkien edellä lueteltujen prosessien läpi pystysuoraan toimii kunnan vanhuspalvelujen palveluohjaaja, jonka tontti on joka prosessissa. Hän varmistaa toiminnallaan prosessien sujuvuuden ja tiedon kulun. Tiedottaminen hankkeesta Tykes-hankkeesta on tiedotettu sähköpostitse useaan kertaan henkilöstön edustajille sekä kunnan internet -sivujen kautta. Tämä raportti sijoitetaan ja vanhuspoliittinen ohjelma sijoitettiin myös kesän 2008 aikana kunnan intranet- ja internet -sivulle. Toiminnan ja tulosten arvioinnin loppukeskusteluna saatiin esiin Sipoon vanhustyön kehittämisen painopisteet. Arviointiin osallistuivat kaikki vanhustyötä tekevät esimiehet yli rajojen ja SOTE- johtoryhmä. Kehittämiskohteet projektisoidaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan toimeenpanon helpottamiseksi. Alla kuvana kehittämisen painopisteet jaoteltuna pitkälle ja lyhyelle aikavälille. Kehittämiskohteiden valinta Lyhyen aikavälin kehittämiskohteet 1-3 Pitkän aikavälin kehittämiskohteet 1-3 Motivoiva ja perusteleva henkilöstöjohtaminen yksikköstrategioiden elävöittäminen, kehityskeskustelujen yhtenäistäminen (uusi lomake) ja parempi hyödyntäminen, harjoittelijoiden parempi hyödyntäminen, strateginen palkitseminen Tiedon ja talouden johtaminen tietojen keruu ja vertailu, budjetinseurantakokoukset, tiedonjohtamisen kokonaisuus, raportointi ja arviointi, turvallisuus ja ennakoivuus Omaisten vertaistuki ja tiedottaminen omaisillat ja kuntalaisillat, kriisityön osaaminen/koulutus henkilöstölle Kriteeristöjen ajantasaistaminen Työhyvinvointiin edelleen panostaminen niin, että tulosyksikön sairaspoissaolopäivät vähenevät päivään/vuosi. Henkilökunnan osaamiskartoitus intranetiin 22 Taloudellisuus ja vaikuttavuus mittarit, taloudellinen vastuuttaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen joka tasolla, Yhteiset hankinnat, ennaltaehkäisevä työ, logistiikka, ekologisuus ja kestävä kehitys Laaja yli rajojen menevä yhteistyö sisäiset kumppanit (sinetti ja tekninen osasto, kuljetukset ), 3-sektorin aktivointi, Muutosta johtamassa-pilottia jatkettava, yhteistyö koulujen kanssa (ulkoiluttaminen) Osaamisen kehittäminen gerontologiset koulutukset, osaamisstrategia, systemaattinen koulutussuunnitelma 20

22 5.4 Projektin arviointi Projektin päättyessä hankkeesta tehtiin vaikutus- ja vaikuttavuusarviointi (arviointikysely). Ra- portti valmistui kuukauden kuluttua hankkeen päättymisestä helmikuussa 2010 ja se noudattaa Tykes-ohjelman ohjeistusta. Ensisijaisesti edustettu taho (voi valita useamman kuin yhden vaihtoehdon) Vastaajien määrä: 41 Muu, mikä: - valiokunta Sipoon kunnan vanhustyön prosessien kehittämisprojektin (TYKES) tavoitteiden tunteminen Vastaajien määrä: 41 21

23 Sipoon kunnan vanhustyön prosessien kehittämisprojektin (TYKES) tarpeellisuus oman työn kannalta Vastaajien määrä: 40 Sipoon vanhustyön kehittämisprojektin vastaaminen aminen Sipoon kunnan kehittämistarpeisiin Vastaajien määrä: 41 22

24 Asteikolla 1-5 (kun 1= täysin eri mieltä ja 5= täysin samaa mieltä) on arvioitu seuraavia projektin toteutuksen onnistuneisuutta koskevia väittämiä Vastaajien määrä: 39 Projektin tavoitteiden asettamisessa onnistuttiin hyvin, ka 4,5 7,7 % 43,6 % 43,6 % 5,1 % Projektin tavoitteet olivat realistiset, ka 4,5 Projektin toteutus oli onnistunutta, ka 4,4 5,1 % 5,1 % 41,0 % 46,2 % 48,7 % 43,6 % 5,1 % 2,6 % 1=Täysin eri mieltä Projektin toimenpiteet ajoitettiin onnistuneesti (ryhmävalmennukset, seminaarit, kyselyt jne), ka 4,5 7,7 % 38,5 % 38,5 % 12,8 % 2=Jokseenkin eri mieltä Projektille kohdennetut voimavarat olivat riittävät (aika-, henkilö- ja talousresurssit), ka 4,3 Kunnan johto oli sitoutunutta projektin toteuttamiseen, ka 4,6 Osallistuin itse projektin eri vaiheisiin riittävästi, ka 4,1 5,1 % 10,3 % 5,1 % 38,5 % 46,2 % 7,7 % 12,8 % 12,8 % 12,8 % 23,1 % 35,9 % 41,0 % 15,4 % 17,9 % 12,8 % 3=Ei eri eikä samaa mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä Sain riittävästi tietoa projektin etenemisestä ja sen tavoitteista, ka 4,2 Projektin toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioitiin projektin aikana/toiminnassa hyvin, ka 4,4 Yhteistyö sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa oli aktiivista, ka 4,3 15,4 % 5,1 % 23,1 % 5,3 % 7,9 % 5,1 % 12,8 % 42,1 % 41,0 % 48,7 % 26,3 % 28,2 % 5,1 % 18,4 % 12,8 % 5=Täysin samaa mieltä En osaa sanoa/ei tietoa Projektin viestintä oli tehokasta, ka 4,4 7,9 % 47,4 % 34,2 % 7,9 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Edellisien kysymyksien vastauksia on perusteltu seuraavasti: - Projektin käytännön tavoitteet ja tulokset jäivät kaukaisiksi - Ei ole paljoa kokemusta projektista - Projektia ei hyödynnetty riittävästi sos. terv. osaston hallinnossa - Varit ett mycket givande projekt - Bra arbetsredskap för att kunna planera för framtiden inom äldreomsorgen 23

25 Tekijät, jotka ovat erityisesti edistäneet ja vahvistaneet projektin toteutusta - Hyvä, aktiivinen, innostunut ja asiansa osaava henkilöstö, 3 kpl - Esimiesten positiivinen asenne, 3 kpl - Tietoa on ollut saatavilla runsaasti, 2 kpl - Tiedonkulku, 2 kpl - Ryhmätyöt - Tavoitteet realistiset - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa - Ulkopuolinen vetäjä - Henkilökunnan työn arvostus nostettu hyvällä ja innostavalla johtamisella - Vanhustyön päällikön henkilökohtaiset ominaisuudet - Hyvä virkahenkilö johto - Työntekijät sisäistäneet paremmin kunnan uudet tavoitteet projektin pohjalta - Tarmokkaat vetäjät - Esimiesten sitouttaminen - Hela personalen fick skolning - Kustannustehokkuus - Höja välbefinnande hos de anställda - Utveckling i rätt riktning som följer hela Sibbos stretegi har redan aktivt påbörjats Tekijät, jotka ovat erityisesti hidastaneet tai haitanneet projektin toteutusta - Tiedotus ja viestinnän tehottomuus, 2 kpl - Terveyskeskuksen sairaalan osuus projektissa jäi epäselväksi/osallistuminen vähäistä, 2kpl - Oma mahdollisuus vaikuttaa - Aikataulujen yhteen sovittaminen aikapulassa - Terveyskeskuksen sairaalalla samanaikaisesti moniammatillinen kuntouttava ikäihmisten hoito Sipoossa projekti, projektien välinen suhde olisi voitu arvioida ja hyödyntää - Projektin esittelyssä syntyi turhaan negatiivinen kuva terveyskeskuksen sairaalan toiminnasta - Työntekijät jotka eivät näe uusissa tavoitteissa hyvää, eivätkä ole avoimia uusille asioille - Kaikki osapuolet eivät osallistuneet kokouksiin/koulutuksiin - Näkemyseroja/näkemyksiä ei tiedusteltu lainkaan osallistujilta - Kehitysvaiheessa myös tarveryhmien huomiointi - Tycker att tidtabellen hållit 24

26 Asteikolla 1-5 (kun 1= erittäin huonosti ja 5= erittäin hyvin) on arvioitu seuraavia projektin keskeisten tavoitteiden toteutumista Vastaajien määrä: 39 Asiakkuuksien ja asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen, ka 4,0 23,1 % 53,8 % 23,1 % Houkuttelevan työyhteisön rakentaminen, ka 3,9 23,1 % 59,0 % 17,9 % erittäin huonosti Toimialan kokonaisuuden hahmottaminen ja johtajuuden edellytysten parantaminen, ka 4,0 17,9 % 64,1 % 17,9 % melko huonosti ei hyvin eikä huonosti Jokaisen työntekijän työnkuvan kirkastaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen, ka 4,0 Mielekkään ja kustannustehokkaan palvelun tuottaminen sekä poikkihallinnollisen verkostoyhteistyön syventäminen, ka 3,8 28,2 % 2,6 % 33,3 % 41,0 % 43,6 % 30,8 % 20,5 % melko hyvin erittäin hyvin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 25

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot