SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA KUNTATALOUS"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sisällä: 1 s Vanhustyö/Hoivapalvelut s Koulut/Hankkeet s Lastensuojelu s Mielenterveys/Päihdetyö s Muut palvelut s Turvallisuus Etelä- ja Länsi-Suomen lääni Osoitteellinen jakelu Toukokuu 3/2011 Hesote on Suomen suurin ja monialaisin sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävä oppilaitos. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta nuorille sekä näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ja lisäkoulutusta aikuisille. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto > Lähihoitaja Hammastekniikan perustutkinto > Hammaslaborantti Lääkealan perustutkinto > Farmanomi / Lääketeknikko Lisätiedot: puh (vaihde) Graafinen suunnittelu Rhinoceros Oy, kuvat futureimage.com

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS POHJOLAN SENIORIKODIT Ratkaisuja varttuneille ilman kunnan investointia. Väestön nopea ikääntyminen ja kuntien palvelurakenne. Kotona asumisen tukeminen. Nämä ovat ongelmallisia asioita. Ratkaisu on Pohjolan Seniorikodit. Sen asukkaat ovat virkeitä, aktiivisia senioreja. Asunnot ovat senioriasuntoja ja kevyitä palveluasuntoja (tarpeen mukaan myös tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja), ja ne voivat olla omistus- tai vuokra-asuntoja. Asuntojen lisäksi Pohjolan Seniorikoteihin kuuluu liike- ja toimitiloja: itsestään selvästi päivittäispalvelut ja laaja valikoima hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Pohjolan Seniorikotien hyödyt Asukkaalle esteetön ja turvallinen ympäristö sekä monipuoliset palvelut. Asunnot muunneltavissa elämäntilanteen muutoksiin. Kunnalle yksityisrahoitteinen ratkaisu ikääntyvien asumisongelmiin sekä kotona asumisen aikaa pidentäviä ennaltaehkäiseviä palveluita. Palveluyrityksille helposti ja keskitetysti tavoitettava riittävän suuri asiakaskunta. Itsenäisyydenkatu 17 A, PL Tampere Puh Pohjola_SenKod_A4_2010_ei_osastoa.indd

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Virtuaaliset epalvelut asiakkaiden arjen tukena - Turvallinen Koti -hanke Taustaa HyvinvointiTV on Laurea-ammattikorkeakoulun, yritysten ja kuntien yhteisen tutkimus- ja kehitystyön tulos. Palvelukonsepti perustuu virtuaalisiin, hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja palveluihin, jotka tuotetaan asiakkaille vuorovaikutteisen kuvayhteyden avulla. HyvinvointiTV mahdollistaa virtuaalisen yhteyden asiakkaiden, asiantuntijoiden ja vertaisryhmien välillä. HyvinvointiTV:n tutkiminen ja kehittäminen on alkanut Laurean, Espoon kaupungin ja TDC Songin (nykyisin Videra Oy) yhteistyönä vuonna Sitä on kehitetty kolmessa eri kehittämishankkeessa. Meneillään olevan EAKR:n rahoittaman Turvallinen Koti hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää e-hyvinvointipalveluja eri asiakasryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä kuntoutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Laurean ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Osallistujat: kotona tai palvelutalossa asuvat ikääntyneet omaishoitajat kehitysvammaiset henkilöt mielenterveyskuntoutujat lastensuojelun piirissä olevat nuoret Yrityskumppanit: Videra Oy Medixine Oy Everon Oy ArctiCare Oy Helsingin Lääkärikeskus FysioSporttis Hanke perustuu toimintatutkimukseen. Eri toimijat ovat aktiivisia osallistujia kehittämisprosessissa ja ovat mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tuloksia hankkeessa kehitetyistä epalveluista sekä uudenlaisen toimintatavan kustannusvaikutuksista saadaan kesällä Interaktiivinen ohjelma-alusta HyvinvointiTV:n teknologiaratkaisuna käytetään videoneuvottelutekniikkaa. Kodissa olevan television yhteyteen liitetään helppokäyttöinen kosketusnäyttö, pieni kamera ja mikrofooni, joiden avulla asiakas käyttää HyvinvointiTV:n palveluita. Asiantuntijat ja omaiset voivat käyttää HyvinvointiTV:tä omalta tietokoneeltaan. Reaaliaikainen yhteys muodostetaan kaksisuuntaisen laajakaistayhteyden avulla. Ohjelma-alusta mahdollistaa yhteyden vuorovaikutteisiin ohjelmalähetyksiin, asiantuntijoihin tai toisiin HyvinvointiTV:n käyttäjiin ja omaisiin. Kehitystyö yhdessä asiakkaiden kanssa HyvinvointiTV:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa asiakasvetoisuus tarkoittaa eri toimijoiden osallisuutta, osallistumista ja aitoa kumppanuutta. Asiakas on sekä käyttäjän että palvelujen kehittäjän roolissa. Asiakkaat ovat usein yhteydessä toisiinsa myös ohjelmalähetysten jälkeen ja kokoontuvat yhteiseen virtuaaliseen kahvitupaan sovittuna aikana viikonloppuisin. HyvinvointiTV:n ohjelmatuotanto Ohjelmatarjonta koostuu mm. ohjatuista toimintatuokioista, interaktiivisista keskusteluohjelmista ja asiantuntijatapaamisista. epalveluina on mm. lääkärin ja fysioterapeutin konsultaatiota, kirjaston palveluja sekä seniorineuvontaa ja erilaista kerhotoimintaa. Virtuaalinen vastaanotto uusi epalvelu esairaanhoitajan vastaanoton tarkoituksena on ohjata ja tukea kotona-asuvaa terveydentilan ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Asiakas ottaa yhteyden esairaanhoitajaan kosketusnäytön kautta kerran viikossa. Asiakas mittaa itse kotona verenpaineen ja painon sekä arvioi oman kokonaisvointinsa käyttämällä kipu- ja hyvinvointijanaa. Tiedot siirtyvät langattomasti HyvinvointiTV:n Medixine Oy:n tuottamalle palvelutorille, josta esairaanhoitaja ja elääkäri tarkastelevat tuloksia. evastaanottoja on pilotoitu keväästä 2010 lähtien. Kotona-asumisen turvallisuusratkaisuina on hankkeessa testattu Everon Oy:n GPSpohjaista Vega turvaranneketta. Vega mahdollistaa myös paikannuksen kodin ulkopuolella. Hankkeessa saatiin arvokas kokemus kehitysvammaisen henkilön itsenäisen asumisen mahdollistumisesta HyvinvointiTV:n ja Vega turvarannekkeen avulla. Uutena virtuaalivastaanottona hankkeessa testattiin lastensuojelunuoren ja sosiaalityöntekijän tapaamisia HyvinvointiTV:n mobiiliversion välityksellä. Ratkaisu mahdollistaa säännölliset tapaamiset ja keskustelut nuoren kanssa esimerkiksi tilanteessa, jossa välimatkat ovat pitkät. Virtuaalivastaanotosta laadittiin hankkeessa prosessikuvaus ja kustannuslaskelma. Se säästää aikaa ja on kustannustehokas verrattuna perinteiseen käytäntöön, jolloin työntekijä matkustaa nuoren luokse. Julkinen hyvinvointipalveluprosessi tarvitsee uusia ratkaisuja Interaktiivisen ohjelmatarjonnan ja ehyvinvointipalvelujen siirrettävyys edellyttää yhteistyötä kuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. HyvinvointiTV -konseptin jalkauttamista edistää myös sen kaupallistaminen. Asiakaslähtöinen toiminta edistää hyvinvointiinnovaatiota. Muutos siirryttäessä palvelujärjestelmävetoisesta ajattelusta asiakaslähtöiseen toimintaan edellyttää eri toimijoiden sitoutumista ja rohkeutta ottaa uusia menetelmiä käyttöön. epalvelujen ja niihin liittyvien tuotteiden ja sisältöjen kehittäminen on suuri haaste. Tärkeää on turvata palvelujen laatu, taloudellisuus ja niiden sopivuus yksilön elämäntilanteeseen. Paula Lehto, TtT, yliopettaja esairaanhoitajan vastaanotto Johanna Leskelä, TtM, projektipäällikkö Lisätietoja www. turvallinenkotihanke.fi, Turvallinen Koti -hanke esiintyy TERVE-SOS tapahtumassa Espoon Otahallissa osastolla 16.5 Osallistujia HyvinvointiTV:ssä Ohjelmateemat Turvallinen Koti -hankkeessa.

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Koskenrinne jatkaa vahvoja perinteitä vanhustenhuollon saralla Kotkassa Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry viettää jo 66. toimintavuottaan kotkalaisen vanhustenhuollon parissa toteuttaen edelleen perustehtäväänsä, vanhusten hyvinvoinnin, terveyden, virkeyden ja omatoimisuuden edistämistä sekä asumisolosuhteiden kehittämistä. Yhdistys perustettiin jo 1945 keräämään rahaa vanhainkodin rakentamiseksi. Ensimmäinen rakennus valmistuikin 1955 ja varsinainen hoivatyö alkoi. Nykyisin Palvelutaloyhdistyksellä on kolme kotia eri puolilla kaupunkia, Koskenrinteen Koti, Kotka-Koti ja Karhula-Koti, joissa asukkaat voivat asua vuokra-asunnoissa tai palveluasunnoissa. Lisäksi ikäihmisille tarjolla on ympärivuorokautista hoitoa ja päiväkeskustoimintaa kahdessa eri toimipisteessä. Sapokan vesipuiston läheisyyteen valmistui muutama vuosi sitten 2-rakennuksinen senioritalo, jossa asuminen on itsenäistä, mutta yhteisöllistä. -Vanhusten ja vanhustyön eteen on tehtävissä niin paljon. Tosin se vaatii rohkeutta ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin eri toimijoiden laajassa kentässä. Minulla onkin ollut käytössä Seitsemän vuoden metodi. Siinä ajassa uusi ajatus on yleensä saatu vietyä toiminnaksi asti, nauraa yhdistyksen johtaja Eeva-Liisä Säisä ja jatkaa Meillä on jatkuvasti useampi kehittämisprojekti työn alla. Näitä viedään eteenpäin taustalla, perustehtävämme on tietenkin mummojemme ja pappojemme hyvä hoiva. Ryhmäkodit Koskenrinteen ryhmäkodeissa asuu muistihäiriöisiä tai muutoin paljon apua tarvitsevia ikäihmisiä, joille palvelut annetaan ympärivuorokautisena tehostettuna kotihoitona. -Panostamme erityisesti kuntouttavaan hoitotyöhön, jossa asukkaamme otetaan mukaan tekemään niitä tuttuja arkipäivän asioita, mihin voimat ja halu riittävät. Toimintatavalla on tutkitusti vaikutusta asukkaidemme elämänlaadun kohentumiseen, kertoo Säisä ja lisää Olemme rekrytoineet hoitohenkilöstöä lisää viime talvena ja rakentaneet oman koulutusohjelmamme sellaiseksi, että jokaisella hoitotyöhön osallistuvalla on tarvittava erikoisosaaminen dementia-, ravitsemus- ja saattohoitotyöhön. Ryhmäkoteja on Koskenrinteellä 45 kappaletta ja Karhulakodissa 28 kpl. Kauneudenhoitoa Kotka-Kodin päiväkeskuksessa Vappu Karhunkulmassa Päiväkeskustoiminta Päiväkeskuspalveluja tuotetaan Karhunkulman Kohtaa- mispaikassa ja Kotka-Kodissa. Päiväkeskukset ovat avoinna arkisin kello , minä aikana asiakkaille tarjotaan aamupala, lounas ja päiväkahvi. Ohjelmistoon kuuluu erilaisia peli-, laulu- ja lukutuokioita sekä viikoittaiset leivontapäivät. Lisäksi asiakkaiden kanssa kehitetään tasapainoa ja lihaskuntoa päivittäin erilaisten harjoitteiden avulla. Jalkahoitoja kampaamopalveluita järjestetään tarvittaessa. -Viime vuonna kävimme asiakkaidemme kanssa kaksi kertaa teatterissa ja kesällä risteiltiin Kotkan saaristossa tuurimoottilla. Meidän porukka on hyvin aktiivista lähtemään mukaan tällaisiin järjestettyihin retkiin ja mukavaa on ollut joka kerta, kotihoitaja Pirjo Penttilä Karhunkulman Kohtaamispaikasta kertoo: Maahanmuuttajavanhukset projekti ( ) Vuonna 2010 päättynyt Maa- hanmuuttajavanhukset projekti oli ikääntyviin maahanmuuttajiin kohdistuva projekti, jonka toiminnan rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Projektin päätavoite, monikulttuurisuuden merkitys vanhustenhuollossa toteutui pääosaltaan, minkä lisäksi syntyi myös uusia tavoitteita ja kehitysideoita. Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa palveluja maahanmuuttajille ja vastaaville erityisryhmille. Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen osaksi vanhustyötä hanke (2010) -Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustusta hankkeeseen, jolla vahvistettiin taiteen, kulttuurin ja luovien alojen sekä kolmannen sektorin yhteistyötä vanhusten sosiokulttuurisen elämän edistämisessä ja työllistettiin nuoria alan osaajia. Hanke toteutettiin yhteistyössä ELY-keskuksen, työvoimatoimiston, alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen, kulttuuri- ja taidejärjestöjen sekä yhdistyksessämme toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Hankkeen hyödyiksi koettiin tarjottavien palvelujen monipuolistaminen pidemmällä aikajaksolla, hoitohenkilökunnan resurssien vahvistaminen sekä vanhustyön järjestöjen verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen, Eeva-Liisa Säisä toteaa. Lisä-/Yhteystiedot: Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry, Närhintie 2A, Kotka Johtaja Eeva-Liisa Säisä Puh tai Henkilöstö odottaa esiintymisvuoroaan kesäjuhlilla-2010 Koskenrinteen oma kuoro esiintyy

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Lauttasaaren vanhustentalo Luotettavia ja laadukkaita palveluja ikääntyville helsinkiläisille merellisessä ympäristössä Väestön ikääntyessä etsitään jatkuvasti uusia keinoja parantaa vanhusten hyvinvointia ja samalla vähentää terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta. Terveyttä ja toimintakykyä tukeva elinympäristö on saanut viime aikoina yhä enemmän huomiota hyvinvoinnin lähteenä. Lauttasaaren vanhustentalo on tarjonnut palveluasumista ikääntyneille helsinkiläisille jo vuodesta 1975 lähtien. Palvelutaloa hallinnoi yksityinen Lauttasaaren vanhustentalosäätiö, johon kuuluvat Lauttasaaren Rotaryklubi, Lauttasaaren säätiö, Lauttasaariseura, Lauttasaaren Perhesäätiö, Lauttasaaren Lions Club, Lauttasaaren Martat ja Lauttasaaren VPK. Lauttasaaren vanhustentalossa asuu reilut sata keski-iältään yli 80 -vuotiasta asukasta. Talossa voi asua myös lyhytaikaisesti esimerkiksi putkiremontin ajan. Lauttasaaren vanhustentalossa on 111 vuokra-asuntoa (22-47 m²), joista kuudessa kaksiossa on parveke. Asukkaat kalustavat asuntonsa omilla huonekaluillaan. Talo sijaitsee kauniissa merellisessä ympäristössä, josta on helppo liikkua asioille Lauttasaareen tai keskustaan. Kodinomaista asumista Lauttasaaren vanhustentalossa on kolme asuinkerrosta ja pohjakerros, jossa sijaitsevat mm. ruokasali, saunat, pesutupa, voimistelusali ja kampaamo. Kaikissa asuinkerroksissa on kerroskeittiö, oleskelutila ja suuri lasitettu päätyparveke, josta on kaunis näköala merelle. Myös televisio- ja kerhohuone sekä voimistelusali laitteineen ovat asukkaiden vapaasti käytettävissä. Jokaisella asukkaalla on käytössään asukastelevisio, josta he voivat seurata päivittäin talon tapahtumista. Lauttasaaren vanhustentalossa kuntouttava näkökulma on hyvin vahvaa Toiminnan tavoitteena on tukea, ylläpitää ja edistää asukkaiden voimavaroja ja omatoimisuuden säilymistä sekä itsenäistä kotona asumista tarpeen mukaisten palvelujen avulla. Keskeiset toimintaamme ohjaavat arvot ovat ihmisen kunnioittaminen, luotettavuus ja asiakaskeskeisyys. Toimintaamme arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asukkaiden muuttuvia tarpeita, Tarja Piironen luonnehtii Lauttasaaren vanhustentalon toimintaa. Keskeistä vanhusväestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä on ennaltaehkäisevä, omatoimisuuteen kannustava ja kuntouttava työote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Hyvä ravinto ja mahdollisuus liikkumiseen ryhmässä tai yksin, sosiaalinen kanssakäyminen sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet auttavat ylläpitämään ikääntyvän fyysistä ja henkistä vireyttä. Lauttasaaren Vanhustentalon henkilökunta on ollut mukana Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella -työelämän kehittämishankkeessa, joka alkoi 2009 ja päättyy nyt toukokuussa. Toimintaa on kehitetty hankkeen myötä: muun muassa omahoitajajärjestelmä on saanut paikkansa arjessamme entistä paremmin. Hankkeen myötä yhteistyö henkilökunnan, vanhusten ja omaisten kesken on parantunut. Omaisten kanssa vietämme yhteistä omaisten päivää nyt toukokuussa, Piironen kertoi. Monipuolinen palvelupaketti tukee vanhuksen arkipäivää Kaikilla asukkailla on palvelupaketti, jonka lisäksi he voivat tilata yksilöllisen tarpeensa mukaan mm. hygienia-, hoiva-, lääkkeenjako- ja asiointiapua talon hoitohenkilökunnalta. Ammattitaitoinen henkilökunta on apuna terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa ja lääkäripalvelut samoin kuin kampaajan, jalkahoitajan ja hierojan ovat käytettävissä viikoittain. Palvelupaketti, joka sisältää ateriat, jotka valmistaa talon oma keittiöhenkilökunta. Kaikille asukkaille kuuluva palvelupaketti sisältää arkipäivisin kolme ja viikonloppuisin kaksi ateriaa päivässä. Pakettiin kuuluvat turvapalvelu, viikkosiivous, liinavaatteiden pesu ja saunan lisäksi kuntohoitajan ja geronomin palvelut. Nämä turvaavat hyvän ravitsemuksen, vapauttavat raskaista kotitöistä ja antavat turvallisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja monipuolista tukea arkeen. Päivittäin on tarjolla runsaasti erilaista virkistystoimintaa. Erikoislääkäri käy kerran viikossa ratkomassa vanhusten ongelmia ja sairaanhoitajan vastaanotto, joka sisältää neuvontaa ja ohjausta lääkitys- ja terveydentilaa koskevissa asioissa, on 1-2 kertaa viikossa. Asukkaille järjestetään verenpaineenmittaus kuukausittain, jonka lisäksi heillä on mahdollisuus mitata verenpaineensa itse talon kerhohuoneessa olevalla, asukkaiden käyttöön tarkoitetulla mittarilla. Turvaa ympäri vuorokauden Asukas saa apua talon hoitajalta klo välisenä aikana ja yöllä Esperi Oy:n turva-auttajalta. Lisäksi turvapalveluun kuuluu hoitajan tarkistuskäynti kotona, jos asukas ei ole ilmoittanut lounaalta poissa olostaan. kun kotona asuminen tuntuu turvattomalta. Kotona yksin asuvalla vanhuksella saattaa olla vaikeuksia kaupassa käynnissä tai ruuan valmistuksessa, eikä yksin aterioidessa ruoka aina maistu riittävän hyvin. Myös sairaudet, lääkkeet, liikuntaongelmat ja mieliala voivat vaikuttaa ruokahaluun ja sitä kautta ravitsemustilaan, Lauttasaaren vanhustentalon toiminnanjohtaja Tarja Piironen totesi. Ravitsemusongelmat ennaltaehkäistävä Ravitsemusongelmien ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää, sillä vanhuksen ravitsemustilan korjaaminen on haasteellista. Kokonaisvaltainen tilanteen kartoitus mahdollisimman varhain ravitsemusongelmien ilmaantuessa tukee vanhuksen toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Meillä muun muassa kannustetaan vanhusta valitsemaan ruokansa linjastosta itse eikä istumaan valmiiseen pöytään, Piironen korosti. Kulttuuri tärkeä osa kokonaisuutta Kulttuuritilaisuudet ovat sisältäneet kirjallisuutta, runoja, teatterikäyntejä, ooppera- ja musiikkiesityksiä. Näitä tilaisuuksia järjestävät henkilökunta, vapaaehtoiset ja ulkopuoliset. Hengellisiä tilaisuuksia (iltahartaudet, musiikkihetket, diakoniatyöntekijän käynnit ja raamattupiiri) järjestävät Lauttasaaren seurakunta, Norra svenska församlingen ja henkilökunta. Vanhustentalosäätiön Kannatus ry:n naistoimikunnan järjestäminä illanvietot, kevätretki ja joulumyyjäiset, Lauttasaaren Lions Clubin järjestämä jouluajelu, henkilökunnan järjestämät englannin kerho, kahvila, käsityö- ja maalausryhmä, ulkoilutapahtumat, levyraati, tietovisat ovat olleet varsin suosittuja. Olemme myös lisänneet luentoja, joissa asiantuntijat kertovat liikunnan ja ravinnon merkityksestä ikääntyvän hyvinvointiin. Asukkaiden välinen yhteinen toiminta on aktiivista, Tarja Piironen totesi. Asukkaat järjestävät yhteistä säännöllistä toimintaa, kuten tietovisoja, sisä- ja ulkopelejä sekä senioritanssihetkiä sekä makkaran grillausta kesälauantaisin. Asukkaiden ja henkilökunnan toimittama lehti ilmestyi viime vuonna kaksi kertaa ja sama linja jatkuu tänäkin vuonna. 35 vuotta tuli täyteen viime lokakuussa Talon toiminnan 35-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma, jossa vieraili runsaasti kiinnostuneita kävijöitä, talon asukkaille järjestettiin kahvitilaisuus ja henkilökunnalle järjestetyssä iltajuhlassa palkittiin talon pitkäaikaisia työntekijöitä. Yhteystiedot: Lauttasaaren vanhustentalo Pohjoiskaari 1-3, Helsinki puh. (09) Avun tarve määritellään tulovaiheessa Asukkaan yksilöllinen avun tarve määritellään tulovaiheessa kuntoutus- ja palvelusuunnitelmassa, joka päivitetään tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Kotiutumista tuetaan perehdyttämällä asukas talon toimintaan ja tiloihin muuton jälkeen. Hyvän toimintakyvyn ylläpito vaatii vanhuksen elämäntilanteen kartoitusta Ikääntyessä toimintakyvyn säilyminen on hyvinvoinnin perusta. Palvelutaloon hakeudutaan usein siinä vaiheessa,

6 6 Nykypäivänä ikääntyvät ihmiset haluavat asua kodeissaan. Kodit ovat hyvin varustettuja ja niissä asuminen korkeaan ikään, tietysti terveyden niin salliessa, on mahdollista. Täten vanhustenhuollon toimintavaatimukset ja tavat kunnissa muuttuvat. Toisten tarjoamaa hoivaa ja huolenpitoa tarvitaan yhä vanhempana ja huonokuntoisempana. Tämä asettaa muuttuvia vaatimuksia vanhusten huollon henkilökuntarakenteeseen sekä myöskin niille fyysisille tiloille, joissa näitä palveluja tarjotaan ja ylläpidetään. Mielenkiinto ikääntyvän ihmisten palvelutarjontaan on lisääntynyt mutta edelleen rajoittunut asutuskeskuksiin. Saarnikodin perustaja Eero Lehtinen halusi perustaa vuonna 2005 palvelukotinsa maaseudun rauhaan, sillä 80 % ikääntyvistä ihmisistä on kotoisin maaseutuoloista. Lehtinen ihmetteleekin miksi suurin osa hoivakodeista perustetaan kaupungin vilinään. Lammin Iso-Evon koulukiinteistöt muuttuivat perus- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Saarnikoti tarjoaa esteettömän kodin ikääntyneille Sivina Hoivapalvelut rakentuu kolmesta eri palvelukokonaisuudesta, jotka yhdessä tarjoavat ikääntyvälle ihmiselle mahdollisuuden elää hyvää, elämänmakuista arkea mahdollisimman pitkään omassa kodissa: Kodinhoitopalveluun kuuluu kotisiivousta, ruoanlaittoa, vaatehuoltoa, ulkoilussa ja asioilla käynnissä avustamista sekä haluttaessa myös seurustelua ja yhdessäoloa. Työtä tehdään kuntouttavalla työotteella, jotta asiakkaan toiminta- ja selviytymiskykyä omassa kodissa saataisiin säilytettyä ja edistettyä. Sivina Hoiva kotona -palvelu tuo ammattitaitoisen lähihoitajan kotiin ikääntyneen tai sairaan vanhuksen avuksi ja turvaksi, tarvittaessa vaikka päivittäin. Palvelu sisältää asi- korjauksen myötä Saarnikodiksi. Kaksi rakennusta mahdollista erilaisten palvelutarjonnan kokoamisen ja siten saadaan mahdollisimman hyvä palvelutarjonta Sydän- Hämeeseen. Matkaa kertyy Lammin keskustaan 14 km, Tuulosesta 10km, Hämeenlinnaan 40 km. Pihat ja liikkumisympäristö ovat toimivia myös liikuntarajoitteisille. Koti tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua henkilöille, jotka eivät tule toimeen yksin kotona, ja jotka tarvitsevat luotettavaa sekä turvallista huolenpitoa ja lisääntyvää hoivaa -Ikä ei ole este vaan mahdollisuus, voisi olla motto tänä päivänä. Mahdollisuus auttaa erilai- sia ihmisiä selviämään iän tuomien vaivojen kanssa, loi haasteen perustaa kodin ikääntyvälle ihmiselle, Eero Lehtinen määrittelee Saarnikodin toimintaa. -Yksilölliset tarpeet kohdentuvat palvelusopimuksessa jokaiselle sopivaksi. Palvelukodin palvelutarjonta on kiinni kysynnästä ja pyrimme yhteistyössä erilaisten ammatinharjoittajien kanssa luomaan hyvän palvelukokonaisuuden jokaiselle. Esimerkiksi ruoka valmistetaan paikan päällä yksilölliset ruokavaliot huomioiden, Lehtinen selvittää. - Henkilökunta on ympärivuorokau- den paikalla auttamassa ja turvaamassa asumista. Ikäihmisen laadukkaaseen, kokonaisvaltaiseen hoitoon ja huolenpitoon päästään jatkuvan oman työn sitoutumisen, kehittämisen ja arvioimisen kautta yhdessä asiakkaan, omaisen sekä muun palveluverkoston kanssa. Meillä työntekijät tekevät työtään, ammattitaidolla ja sydämellä ikäihmisten, vanhusten parissa. Meillä halutaan järjestää arki sellaiseksi, että elämä on arvokasta, mukavaa yhdessäoloa, jossa kukaan ei tunne olevansa yksin, Lehtinen toteaa. Eero Lehtinen on ammatiltaan sairaanhoitaja, erikoistumisia on useita mm. sisätautikirurginen, psykiatrinen hoitotyö ja työnjohtaminen. Lehtinen on myös erikoistason perheterapeutti, työnohjaaja ja seksuaaliterapeutti. -Olen työskennellyt pääosin psykiatriassa erilaisilla osastoilla yli 30 vuotta. Päätyöni ohessa olen viimeiset vuodet ollut yrittäjänä, jolloin perheterapia ja työnohjaus sekä koulutus ja konsultaatiot ovat antaneet työtehtäviä. Yrittäjänä palvelen jokaista mahdollisimman hyvin, asiakkaan tarpeet luovat pohjan jolta ratkaisut löytyy, johtamismenetelmä on dialoginen johtaminen, Lehtinen määrittelee. Lehtinen on hakenut yrityskumppania jakamaan Saarnikodin liiketoimintaa. -Olen pyrkinyt laajentamaan toimintaa ja edelleen saamaan toinen kiinteistöstä remonttiin ja siinä ohessa hakenut vastuunkantajaa ja osarahoittajaa kumppaniksi. Yrityskumppani voisi olla ravintopuolelta tai hoitopuolelta. Olen myös kehittämässä muuta toimintaa eli mahdollisesti ostamassa pientä rivitaloa, jossa olisi ryhmäkodin tilat 5-6 asukkaalle. Kaikki toiminta olisi samassa pihapiirissä ja siten huoltotoiminta, mm. ruoka, pyykinpesu ja sairaanhoitajan palvelut olisi keskitetty kaikkien kolmen yksikön yhteisesti. Myös henkilökunta olisi helpommin sijoitettu eri yksiköihin. Luon- Sivina Oy Yksilöllistä ja laadukasta kodinhoitoa ja hoivaa omassa kodissaan asuville ikääntyville Sivina Oy tarjoaa kodinhoitoa kotona asumisen tueksi. Hoivaa tarjotaan toimintakyvyltään heikentyneelle tai muistisairaalle seniorille sekä lomituspalveluita hänen omaishoitajalleen. Tarjolla on myös tilapäistä sairaanhoitoa ja kuntoutusta seniorille esim. sairaalajakson jälkeen. akkaan avustamista peseytymisessä, ruokailussa, kotona liikkumisessa sekä lääkkeiden otossa sekä tarvittaessa pieniä hoidollisia toimenpiteitä. Sivina Sairaanhoito ja kuntoutus -palvelut on tarkoitettu puolestaan ikäihmisille, joiden pitkäaikaissairaus vaatii sairaanhoidon ammattilaisen tekemää seurantaa ja hoitoa kotona tai esim. fysioterapiaa ja kuntoutusta lonkkamurtuman jälkeen. Kotisairaanhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa. Myös kunnan työntekijä voi tarvittaessa osallistua hoitosuunnitelman tekoon. Toimintakykyä tukevaa hoitoa -Olemme aloittaneet hoivapalveluiden tarjoamisen loppuvuodesta 2010 ja toimintakonsepti pitää sisällään vanhuksen kodinhoidon ja lähihoitajalähtöisen hoivan sekä kotisairaanhoidon. Kuntouttava arki ja toimintakyvyn tukeminen ovat meille tärkeitä, kertoo hoivapalvelupäällikkö Sari Högström. Muistisairaita on Högströmin mukaan koko ajan kasvava määrä, jonka vuoksi Sivinan hoitajat pyritään valikoimaan niin, että työntekijöillä olisi osaamista ja ammattitaitoa muistisairauksiin liittyen. Kyseessä on oma erikoisalueensa. -Yksin asuville muistisairaille vanhuksille tarjoamamme palvelu on lähes välttämätön apu, koska muutoin he tarvitsisivat hoitopaikan. Kun henkilö menettää toimintakykynsä ja siihen lisätään vielä yksinäisyys, se voi aiheuttaa ihmiselle suurtakin kärsimystä, Högström toteaa. Omaishoitajienkin on saatava välillä omaa aikaa, jolloin Sivinan tarjoamaa palvelua on mahdollista käyttää lomitustarkoitukseen. -Kunnat ostavat näitä palveluita jonkin verran maksusitoumuksin tai palvelusetelein. Olemme tehneet kuntien kanssa sellaisen sopimuksen, että nämä voivat suositella meitä asiakkailleeen. ALV 0% ja kotitalousvähennys? Jos asiakkaan toimintakyky on selkeästi alentunut ja voidaan katsoa ettei tämän arki suju normaalisti ilman apua, kun fyysinen tai psyykkinen toimintakyky on alentunut, on tällainen asiakas oikeutettu alv 0 % palveluun. Kaikki Sivina Oy:n palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. -Vanhuspuolelta meillä löytyy tällä hetkellä lähihoitajia, sairaanhoitajia, sosionomeja sekä alan opiskelijoita. Yritämme löytää asiakkaallemme oikeanlaisen, tämän tarpeisiin ja toiveisiin sopivan hoitajan, Högström lupaa. Palvelu on rakennettu asiakasta ajatellen -Olemme rakentaneet palvelumme ajatellen asiakasta, joka taas perustuu osaamiseemme. Kaiken toiminnan taustalla on vahvaa osaamista terveydenhuollon alueelta niin hallinnossa kuin suunnittelussakin. Kaupungeilta saatu palaute on ollut todella rohkaisevaa. Vanhusten kotihoidon tarve on Höströmin mukaan kasvavaa ja sen laatuun on panostettava, jotta se olisi riittävän yksilöllistä ja ihmisille olisi nollisesti kaikissa yksiköissä olisi vakituinen henkilökunta mutta henkilökunta voisi tarvittaessa työskennellä myös eri yksiköissä, Lehtinen selvittää. Uusia haasteita hoitotyöhön -Yksityispuolen ja kuntien on syytä tiivistää yhteistyötä, koska tulevaisuudessa on taattava hyvä ja asiakasystävällinen hoito kasvavalle ikääntyvälle väestölle. Mielestäni ilman yksityispuolen tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa emme pysty takamaan hyvää hoitoa vanhuksille kustannustehokkaasti. Vanhat toimintatavat on muutettava ja katsottava uusiin haasteisiin positiivisessa hengessä. Paljon on vielä yksityispuolella ja myös kunnilla myös opittavaa uusien haasteiden hoitamisessa. Hyvällä yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa saamme varmasti asiat hoidettua, Lehtinen vakuuttaa. -Hyvinvointiyhteiskunta ja vanhuspalvelut ovat voimissaan myös tulevaisuudessakin. Tehtävämme palvelukodilla on haastava, toisaalta se on myös palkitseva. Voimmehan olla osaltamme antamassa hyvän ja turvallisen asuinympäristön, Eero Lehtinen korostaa. Yhteystiedot: Saarnikoti Oy Eero Lehtinen puh oikeasti aikaa. Kotikäyntejä voidaan tehdä huomattavan suuri määrä, jos kustannuksia peilataan pitkäaikaishoitopaikan hintaan. -Asiakkaamme voivat haluta hoitoa kaksi tuntia päivässä, tai vaihtoehtoisesti hoitoa voidaan haluta kerran viikossa kahdeksan tuntia. Palvelu rakennetaan aina asiakkaan tarpeista. Altzheimer-tautia sairastavilla toimintakyky voi kadota nopeasti tai huomattavasti hitaammin, riippuen siitä kuinka paljon asiakas aktivoi itseään. -Ennen ajateltiin, että esim. Alzheimer-potilaan puolesta tulee tehdä kaikki, jonka seurauksena henkilön toimintakyky romahti parissa vuodessa. Nyt tähän on saatu kuntoutusajatus, jonka puitteissa varsinkin Alzheimerpotilaiden tulisi tehdä paljon sosiaalisia asioita. Ihmisten pitäisi saada liikuntaa, harrastaa ulkoilua ja kaikin tavoin tulisi tukea elämän jatkumista, Högström painottaa. Hoivapalvelupäällikkö Sari Högström p Asiakaspalvelu (ma to 8 16, pe )

7 Ihmisen elinkaaren pidentyessä yhä useampi ikäihminen tarvitsee tukea ja apua turvalliseen ja aktiiviseen asumiseen omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. Vanhusväestölle tarkoitettujen palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa suomalaisten ikärakenteen muuttuessa, ja samalla syntyy tilaa vaihtoehtoiselle palvelutuotannolle. Asuminen palvelutalossa omassa kodissa on usein elämisen laadun kannalta parhain ratkaisu iän karttuessa. -Kaarikeskussäätiö on vuonna 1986 yksityishenkilöiden perustama yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoitus on edistää eläkeläisten asumisolojen parantamista ja vanhenevan väestönosan vireyden ja omatoimisuuden säilyttämistä ja tukea heidän mahdollisuuksiaan asua omassa kodissaan turvallisesti korkeaan ikään asti, toiminnanjohtaja Riitta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen on yksi tämän vuosituhannen ensimmäisten vuosikymmenten suurista haasteista. Viime vuosina on maassamme lisätty vanhusten palveluja ja parannettu niiden laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Vielä on kuitenkin paljon puutteita vanhusten oikeudessa riittävään ja laadukkaaseen hoitoon ja palveluihin. Erityinen haaste on ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen erilaistuminen ja yksilöistyminen Ikäihmisten elämäntyylien erilaistuminen ja yksilöllistyminen aiheuttaa sen, että perinteiselle vanhuskuvalle rakennetut massapalvelut eivät enää kykene vastaamaan tulevaisuuden vanhusten palvelutarpeisiin. Palveluseteli tulee olemaan yksi keino parantaa ikäihmisen mahdollisuuksia valita itselleen sopivia palveluita. Ikäihmisten yksilöllisyyden huomioiminen edellyttää muutosta niin hoitokäytännöissä kuin palvelura- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Kaarikeskus Yhteisöllisyys luo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta Rahko kertoo. Tänä päivänä säätiö on monipuolinen ikäihmisten ja vammaisten tuki- ja palvelukeskus, joka tarjoaa kodinomaista palveluasumista ja monipuolista virkistystoimintaa alueen asukkaille. Kaarikeskukseen kuuluu säätiön omat palvelutalot Kaarikallio ja Kaarihovi sekä asunto-osakeyhtiö Kaarikoti. Eri kokoisia vuokra-asuntoja on yhteensä 46. Edellisten lisäksi Kaarikeskussäätiö tarjoaa muistisairaille asumispalvelua, Nummelassa Araliakoti on kuuden asukkaan koti ja Hiidenrannassa sijaitsevassa Luontolakodissa asuu 23 muistisairasta ikäihmistä. Luontolakodissa on myös yksi intervalliasumispaikka. Vanhusten palveluissa tulee tavoitteena olla kokonaisvaltainen, eri sektorit ylittävä moderni näkemys ikäihmispolitiikasta Palvelut tuovat turvallisuutta -Tarjoamme asiakkaillemme turvallisia ja tarkoituksenmukaisia asumiseen, henkilökohtaiseen perushoitoon, ympärivuorokautiseen kotisairaanhoitoon ja kodinhoitoon liittyviä palveluja ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Asukkaidemme käytössä on turvajärjestelmä, jonka avulla he saavat yhteyden hoitavaan henkilökuntaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Säätiön palveluksessa on hoitoalan ammattilaista, osaava keittiöhenkilökunta sekä toiminnanjohtaja, talouspäällikkö ja toimistonhoitaja, yhteensä meitä on jo yli 50. Tavoitteenamme elää laadukasta elämää yhdessä -Hoivakodissamme aikaa riittää kaikille kiireettömän elämänrytmin, joustavien aikataulujen ja sopivan henkilökuntamitoituksen avulla, Rahko kuvailee. Runsas sosiaalinen toiminta sekä ihanat vapaaehtoiset tuovat osaltaan viihtyisyyttä ja mielekkyyttä asukkaidemme päivittäiseen elämään. Ammatillinen osaaminen on toimintamme perusta. Teemme työtämme tiimeissä ja kuntouttavan työtavan mukaisesti ja kehitämme hoito- ja hoivatyöskentelyämme jatkuvasti. Laatua ylläpitää jokainen henkilökuntaan kuuluva omalla työllään, Rahko korostaa. -Jokaisella asiakkaalla on oma vastuuhoitaja ja toteutamme hoitoa yksilöllisen hoitotyön suunnitelman mukaisesti. kenteissa. Laadukkaan hoidon turvaamiseksi tulee varmistaa riittävä henkilöstömäärä. Vain riittävällä määrällä käsipareja saamme turvattua inhimillisen, eettisesti ja ammatillisesti parhaan hoitotuloksen. -Inhimillisintä ja tuloksekkainta vanhuspolitiikkaa on panostaminen ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen kaikissa palveluissa ja hoidoissa Riihimäellä on suuri etu se, että täällä kunnallisten palvelujen lisäksi on Kotokartanosäätiön palvelutalot, toteaa toiminnanjohtaja Raija Sinimaa Kotokartanosäätiö on perustettu vuonna 1963 tavoitteenaan rakentaa ja ylläpitää vanhusten palvelutaloja ja muullakin tavoin edistää vanhusten hyvinvointia Riihimäellä. Perustajina ovat olleet Riihimäen Diakoniayhdistys ja Rotaryklubi. Kotokartanosäätiö on toimintaperiaatteiltaan yleishyödyllinen yhteisö. Säätiön perustamisesta alkaen lukuisat järjestöt ja yhdistykset ovat tehneet merkittävää työtä sen toiminnan tukemiseksi. -Toiminta-ajatuksenamme on tarjota asukkaillemme turvallinen koti ja viihtyisä elinympäristö joustavine palveluineen. Monipuolisilla, asukkaan tarpeista lähtevillä palveluilla luomme vanhusväestölle mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen. Yhteistyömme Riihimäen perusturvatoimen ja terveystoimen kanssa on toimivaa. Tavoitteenamme on yhdessä kaupungin kanssa kehittää palveluitamme riihimäkeläisten ikäihmisten parhaaksi, Sinimaa mainitsee. Sairaanhoitajan palveluita on saatavilla arkipäivisin ja lääkäri on käytettävissä kerran viikossa. Kaarikeskuksessa on saatavana mm. fysioterapeuttien, jalkahoitajan ja parturi-kampaajan palveluita. Tarjoamme kotipalveluja myös Kaarikeskuksen ulkopuolella asuville vanhuksille ja vammaisille sekä tukipalveluja omaishoitajille. Oma ravintola on auki joka päivä ja tarjoaa maukasta kotiruokaa -Kaariravintolamme valmistaa kaikki päivän ateriat aamupalasta myöhäisiltapalaan. Ammattitaitoinen keittiöhenkilökuntamme huolehtii, että ruokalista on monipuolinen ja raaka-aineet korkealaatuisia. Ateriapalveluista voidaan sopia yksilöllisesti asukkaan tarpeiden mukaan, myös erityisruokavaliot huomioiden, Rahko sanoo. Palveluasuminen on nykyajan haluttu asumismuoto palvelutarpeen kasvaessa -Kotokartanosäätiöllä on neljä palvelutaloa, joissa asuu tällä hetkellä 138 asukasta. Vanhin palvelutalo sijaitsee ydinkeskustassa ja muut talot aivan keskustan tuntumassa. Talot ovat puitteiltaan erilaisia. Kun tiedämme asuntoa hakevan henkilön palvelutarpeen, osaamme ohjata häntä hakeutumaan siihen taloon, mikä parhaiten palvelee hakijaa hänen elämäntilanteessaan, Sinimaa kertoo. -Palveluasunnot on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia selvitä yksityisessä kodissa. Asukkaamme ovat pääosin ikäihmisiä, mutta asukkaina voivat olla myös vammaisaikuisasiakkaita. Palvelutalotoiminnan tavoitteena on luoda asukkaalle turvallinen koti, missä jokainen voi elää omaa itsenäistä elämää ja käyttää talon palveluita omien tarpeittensa mukaisesti. Palveluasunnot eivät ole pelkkiä vuokra-asuntoja, asukkailla täytyy olla palvelutarvetta ja ateriapalvelu on peruspalvelu, minkä piirissä kaikki ovat. Asukkaan kanssa tehdään vuokrasopimus sekä sopimus tuki- ja hoitopalveluista. Palvelutarve arvioidaan yhteisessä hoito- ja palvelusuunnitelmatilaisuudessa. Hoitopalveluiden piirissä on 2/3 asukkaista, Sinimaa selvittää. Kotihoitopalveluilla tuetaan asukkaan selviytymistä päivittäisessä elämässä omassa palveluasunnossaan Kotihoitoon kuuluu hoitotyön- kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työtehtävät. Asukkaan palvelutarve määrittää hoitotyön käyntien määrän. -Omien voimien vähentyessä erilaisten kotiin saatavien palvelujen merkitys kasvaa. Kotipalvelun toiminta-ajatuksena on taata yhdessä asiakkaiden, heidän omaisten ja yhteistyöta- Yhdessä eri toimijoiden kanssa monipuolista virkistystoimintaa - Yhteisöllisyyttä sekä virikkeitä tarjoaa yhteisissä tiloissa tapahtuva sosiaalinen toiminta. Asukkaita avustetaan ulkoilussa yms. arjen toiminnoissa. Näistä pienistä mutta tärkeistä asioista syntyy hyvä olo ja turvallisuuden tunne, Rahko muistuttaa. -Kaikille avointen esitysten lisäksi oma virikekerho ja liikuntaryhmät kokoontuvat säännöllisesti, paikalliset koululuokat ja päiväkotiryhmät käyvät esiintymässä. Vanhojen tanssiesityksellä helmikuussa ja keväisellä piknikillä kirsikkapuistossa toukokuussa on jo pitkät perinteet, Rahko mainitsee. Kaarikeskuksen väki juhlistaa perinteisesti myös uutta vuotta, vappua, juhannusta ja joulua. Niiden välillä juhlan aiheeksi riittää lettukestit tai vaikkapa leikkimieliset olympialaiset. Muita toimijoita Kaarikeskuksessa on mm. Kaariklubi, vihtiläisten ikäihmisten oma aktiivinen klubi, SPR:n ystävänpalvelu, Sydänyhdistyksen Sydänkahvio, Hiiden opiston Ikäihmisten yliopisto Vihdin Vanhusten Tuki. puh hojen kanssa turvallinen selviytyminen elämän eri tilanteissa. Raija Sinimaa arvioi kotipalveluiden tulevaisuudessa tarpeen vain kasvavan. -Vanhusten määrä lisääntyy vuosi vuodelta, ja ikäihmiset haluaisivat riittävien apujen turvin asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, laadukkaasti ja turvallisesti. Viriketoiminta on merkittävä osa palvelutalomme toimintaa Palvelutaloissamme toimii säännöllisesti erilaisia kerhoja, joihin asukkaat osallistuvat oman mielenkiinnon mukaan. Järjestämme myös erilaisia yhteisiä tilaisuuksia, tapahtumia ja retkiä. Virkistystoiminta on oiva tapa tavata muita ihmisiä sekä edistää ja ylläpitää omaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Talon yhteisiin juhlatilaisuuksiin ovat lämpimästi tervetulleita niin asukkaat kuin asukkaiden omaiset ja ystävät. Raija Sinimaa sanoo. Yhteystiedot: Kotokartanosäätiö Uudenmaankatu RIIHIMÄKI Toimisto www. kotokartanosaatio.fi

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan vanhuuteen Tutkimusten mukaan 7 % eläkeikäisistä naisista ja 2,5 % miehistä on kokenut väkivaltaa tai hyväksikäyttöä eläkeiässään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman eurooppalaisen tutkimuksen "Prevalence study of violence and abuse against oldern women (AVOW)" mukaan joka neljäs yli 60-vuotias kotona asuva nainen on kokenut kaltoinkohtelua tai väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Kuitenkin Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta ja muunlainen kaltoinkohtelu jää yleensä viranomaisilta tilastoimatta ja usein epäilyn asteelle. Ikä ei suojaa kaltoinkohtelulta tai väkivallalta Välit puolisoiden tai muiden perheen jäsenten kesken saattavat kiristyä monesta eri syystä. Iäkkään oma tai hänen läheisensä sairaus, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö tai omaishoitajan uupuminen voivat johtaa vaikeisiin ja ahdistaviin tilanteisiin. Myös aikuiset lapset, lastenlapset tai muut iäkkään lähipiiriin kuuluvat ihmiset voivat tarkoituksettomasti tai jopa tarkoituksella syyllistyä painostamiseen, uhkailuun tai kiristykseen hyötyäkseen taloudellisesti ikääntyneestä läheisestään. Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. Yleensä kaltoinkohtelulla tarkoitetaan yli 65 -vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muun laista oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista ja ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua Suomen vanhusten turvakotiyhdistys Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry valtakunnallisesti toimiva asiantuntijayhdistys, jonka tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan esille tuominen, aiheesta tiedottaminen ja asian näkyväksi tekeminen. Yhdistys ry kerää ja jakaa tietoa, järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, antaa asiantuntija- ja neuvonta-apua sekä ylläpitää auttavaa puhelinpalvelua. Yhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton jäsenjärjestö. Yhdistyksen kokemusten mukaan ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu näyttäytyy pääasiassa kolmella tasolla. Ikääntyvien oikeuksia saatetaan loukata yhteiskunnan palvelujärjestelmässä esimerkiksi tiukentamalla ikääntyvälle väestölle tarkoitettujen palveluiden kriteerejä, asettamalla erilaisia ikärajoja etuuksien saannille tai heikentämällä lähipalveluita ja hoivapalveluiden resursseja. Kaltoinkohteluun saattaa syyllistyä myös ammattihenkilö, joka asemansa tai ammattinsa nähden käyttää väärin valtaansa tai kohtelee ikääntynyttä asiakasta tai potilasta loukkaavasti tai alentavasti. Myös muut ulkopuoliset tai ennestään tuntemattomat henkilöt voivat syyllistyä ikääntyneen oikeuksien loukkaamiseen tai jopa rikollisiin tekoihin käyttämällä esimerkiksi muistisairaan alentunutta arviointikykyä hyväkseen. Usein kuitenkin Suomen vanhusten turvakotiyhdistykseen otetaan yhteyttä tilanteissa, joissa läheiset ihmissuhteet ovat ajautuneet syystä tai toisesta pahoihin hankaluuksiin. Kyse on monesti pitkään jatkuneista ristiriitatilanteista yhdistettynä muihin olosuhteiden vaikeuksiin. Näitä voivat olla hoitovastuussa olevan läheisen äärimmäinen uupuminen, muisti- tai muihin sairauksiin liittyvä aggressiivinen käyttäytyminen tai pelko- ja ahdistuskohtaukset, ongelmallinen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö tai riitaisat omaisuus- ja raha-asiat. Puuttuminen ei ole helppoa, mutta se kannattaa Yhdistyksen Vankka verkko ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy moniammatillisen verkostotyön ja vertaistuen avulla projektista ( ) saatujen kokemusten mukaan kunnissa ja eri organisaatioissa ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan rohkea ja asiallinen puheeksi ottaminen, näkyväksi tekeminen ja yhteinen tahtotila mahdollistavat hyvät edellytykset puuttumiselle ja ennaltaehkäisevälle työlle. Ikääntyneiden elämässä kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta herättävät aina suuria tunteita kaikissa osapuolissa. Samanaikaisesti on läsnä häpeä, syyllisyys ja pelko, mutta myös huoli ja rakkaus läheistä kohtaan. Työntekijät tarvitsevat työnsä tueksi asiallista tietoa ja osaamista, mutta myös konkreettisia rakenteita ja työvälineitä. Yhteisiä toimintamalleja, työkäytäntöjä ja kokemusten jakamista tarvitaan, jotta hankaliin ja monisyisiin tilanteisiin pystytään saamaan todellista vaikuttavuutta. Kaltoinkohtelun ja väkivallan taustalla on usein jotain muuta, joihin vaikuttamalla pystytään puuttumaan kaltoinkohtelun ja väkivallan syihin ja katkaisemaan kierre. Läheisen hoitoon ohjaus, omaishoitajan tukeminen, edunvalvojan hakeminen tai asumisjärjestelyihin puuttuminen voivat rahoittaa tilanteen. Kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneet tai sen uhan alla elävät ikääntyneet tarvitsevat apua ja tukea myös omaan selviytymisprosessiinsa ja omaan elämäänsä liittyvien ratkaisujen tekemiseen. Vankka verkko -projektin aikana saatiin hyvä tuloksia tukihenkilötoiminnasta ja vertaistuen ryhmätoiminnasta. Muutos omaan elämään lähtee pienistä varovaisista askelista, mutta niiden merkitykset voivat olla hyvin suuria ikääntyneen elämässä ja oman elämän haltuunotossa. Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan seurauksena inhimilliset kärsimykset, mutta myös taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kiistattomat. Kaltoinkohtelun ja väkivallan seurauksena ikääntyneen ihmisen hoivan ja avun tarve kasvaa sitä enemmän, mitä pidemmälle tilanteiden annetaan mennä ennen kuin asioihin puututaan. Jokaisella ikääntyneellä on oltava oikeus turvalliseen, väkivallattomaan ja ihmisarvoiseen elämään. Kätketyt äänet kampanjapäivä antaa äänen vaietuille asioille Suomessa vietetään Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kansainvälistä kampanjapäivää. Kampanjapäivänä järjestetään Oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan vanhuuteen -seminaari Tampereella yhteistyössä poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Kampanjapäivän tapahtuman muina yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kirkkohallitus, Kotilinnasäätiö, Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry, Rikosuhripäivystys ry, Sisäasiainministeriön poliisiosasto, Suomen perus- ja lähihoitajien liitto SuPer ry, Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry, Svenska pensionärsförbundet rf, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampereen kaupunki, Tampereen seurakunnan Mummonkammari-toiminta, Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry ja Vanhustyön keskusliitto ry. Suomen vanhusten turvakotiyhdistys toimii tapahtuman pääkoordinaattorina. Kampanjapäivän tapahtumaa tukee Raha-automaattiyhdistys ry. Lisätietoa Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen toiminnasta ja Kätket äänet kampanjapäivästä KätKetyt äänet Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaisen kampanjapäivän seminaari klo Tampereella. Poliisiammattikorkeakoulu, Vaajakatu 2, Tampere. Ilmoittautuminen: Lisätietoa: Hoitokoti Päiväkumpu Oy Laadukkaiden hoivapalveluiden puolestapuhuja Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Päiväkummun viihtyisät ryhmäkodit on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitseville asukkaille. Kaikille Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yhdeksälle ryhmäkodille myönnettiin muutama viikko sitten ISO sertifikaatti, joka on varsin laaja - se käsittää kaikki toiminnan ydin- ja tukiprosessit. Yrityksessä määriteltyjä ydinprosesseja ovat asiakassuhteenhallinta, hoitopalvelut, asumispalvelut, ateriapalvelut ja ryhmäkotitoiminta. Tukiprosesseista sertifikaatti kattaa talouden- ja henkilöstön ohjauksen sekä operatiivisen ja strategisen ohjauksen. -Merkityksellistä tästä toi- minnanohjauksesta tekee mm. se, että tätä kautta kaikki toiminnot tulevat hyvin tarkasti dokumentoitua, mikä taas auttaa meitä toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. Jatkuvan palautteen mekanismi auttaa myös toiminnan kehittämisessä. Kyseessä on monipuolinen ja toimiva johtamisjärjestelmä, Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Väätäinen kiittelee. Hoitokoti Päiväkummulle tietyt toiminnan ja laadun periaatteet ovat olleet keskeisessä roolissa aivan toiminnan alusta lähtien. -Tärkein ohjenuoramme on toimintamme koko kymmenvuotistaipaleen ajan ollut Elämänilon hoitofilosofia, Väätäinen toteaa. Elämänilon hoitofilosofia Elämänilon hoitofilosofian mukaisesti Hoitokoti Päiväkummussa etsitään arkeen ja juhlaan sellaisia mieltä ilahduttavia kokemuksia, jotka varmistavat asukkaille sisätörikkaan elämän. Elämänilon hoitofilosofian perustana on asukkaita kunnioittava arvomaailma ja kantavina pilareina toimivat moniammatillinen yhteistyö sekä omais- ja vapaaehtoistyö. Elämänilon etsintään kuuluu se, että jokaiselle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka perustuu omahoitajan tekemään huolelliseen tarpeiden ja toiveiden kartoitukseen. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelma laaditaan, arvioidaan ja päivitetään yhdessä asukkaan ja omaisen/edunvalvojan kanssa. Suunnitelman mukainen hoito toteutetaan ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan avulla. Kokonaisval- JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Villa Benita tarjoaa hemmottelua ja hyvää oloa Villa Benita on pohjoismaissa ainutlaatuinen konsepti. Tallinnan lähellä sijaitseva Villa Benita on korkeatasoinen ja ainutlaatuinen kunto- ja lomakeskus. Kuntokeskuksessa yhdistyy luksustason asuminen kuntoutuspalveluihin sekä erilaisiin vapaa-ajanvietto mahdollisuuksiin. Kuntoutuskeskuksessa voi omaa terveyttään kohentaa yhdessä itselleen rakkaiden ihmisten kanssa heidän terveydentilastaan riippumatta. Villa Benita tarjoaa turvallisen ja esteettömän ympäristön, johon tullaan viihtymään..ammattilaisten tarjoamat laadukkaat ja luotettavat palvelut takaavat sen, että asiakas on osaavissa käsissä koko hoitojakson ajan. Villa Benitassa vietetyn loman aikana voi rentoutua ja virkistäytyä fysikaalisissa hoidoissa, kohentaa terveyttä ja kuntoa. Rentouttava ympäristö ja positiivinen tunnelma luovat elämyksen -Valtteinamme ovat vankka kokemus, moniammatilliset työryhmät, monipuoliset tilat ja kaunis ympäristö, asiakaspalvelupäällikkö Karin Jantson-Viljanen kuvailee. Villa Benitan rauhallisessa maalaisympäristössä on hyvät puitteet lomailuun sekä monipuolisiin hoitoihin Kaikkialla talossa sekä talomme ympäristössä voi kulkea esteettömästi pyörätuolilla ja muiden apuvälineiden turvin. Vihreän puistomaisen mäntymetsän keskellä sijaitseva Villa Benita tarjoaa avarat yhden ja kahden hengen huoneet, omalla terassilla varustettuna. Huoneissa on televisio, puhelin sekä langaton internet -yhteys, Jantson-Viljanen kertoo. Tunnemme kehon ja mielen Kuntoutuksessa huomioimme asiakkaat kokonaisuutena. Kuntoutujan työ- ja toimintakykyä tuetaan antamalla tietoa sairauksista ja kannustamalla itsehoitoon ja terveellisiin elintapoihin, Jantson-Viljanen toteaa. -Omaishoitajille Villa Benita suo mahdollisuuden viettää toivotun ja usein tarpeellisen hengähdystauon. Omaishoitaja viettää lomaa läheisensä kanssa, vaikka samassa huoneessa asuen ilman päivittäistä hoitovastuuta Täällä on mahdollista levätä ja nauttia laatuajasta sekä yhdessä että erikseen. Niin hoidettavalle kuin hänen omaishoitajalleen tai läheiselleen laaditaan yhteinen, vieraan terveydentilan asettamien vaatimusten mukainen hoito- ja lomasuunnitelma molempien yksilölliset tarpeet huomioiden. Hoitoa ja hoivaa Villa Benitassa -Villa Benita tarjoaa korkeatasoista hoitoa ja vieraidemme apuna ja käytössä ovat ammattitaitoiset hoitoalan asiantuntijat, jotka ovat keskittyneet tarjoamaan laadukkainta mahdollista terveyspalvelua ajatuksella lisää elämää iloa ja vuosiin, Jantson-Viljanen korostaa. -Hoitoideologiamme kulmakivinä ovat turvallisuuden tunteen luominen, arvostuksen osoittaminen ja ajallisen panostuksen tärkeyden ymmärtäminen. Aikaa riittää kaikille kiireettömän elämänrytmin, joustavien aikataulujen ja sopivan henkilökuntamitoituksen avulla, Jantson-Viljanen määrittelee Villa Benitan toimintaa. - Suomea puhuvaan hoitohenkilökuntaan kuuluvat lääkärit, kuntoutuslääkärit, sairaanhoitajat, psykologi ja toimintaterapeutit sekä tarvittaessa myös erikoislääkärit. Lääketieteellisiä hoito- ja kuntoutusohjelmia voi täydentää myös monilla virkistävillä ja hemmottelevilla lisämausteilla, kuten monipuolisilla liikunta- ja hyvinvointipalveluilla ja Villa Benitan ensiluokkaisilla kauneus-, kampaamo- ja käsihoitopalveluilla. Villa Benitassa kuntoutujaa ja lomalaista odottavat suussa sulavat herkut - Villa Benita on tullut tutuksi ammattitaitoisesta keittiöstään, jolle kaikki ruokavaliot ja dieetit ovat osa jokapäiväistä arkea. Kolmasti päivässä valmistavat kokkimme ateriat tuoreista raaka-aineista, Karin Jantson-Viljanen kertoo. - Villa Benita on ideaali kaikenikäisille ihmisille jotka haluavat matkustaa ja kokea jotain uutta. Helsingistä Tallinnaan kestävän noin kahden tunnin laivamatkan lisäksi on edessä vain 25 minuutin autokuljetus Tallinnan vieressä sijaitsevaan Villa Benitaan. Kuljetuspalvelumme takaavat turvallisen ja joutuisan matkan satamasta sekä takaisin satamaan. Villa Benitassa lomaillessa voi samalla tutustua Pohjois-Viron moniin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin, idylliseen maalaismaisemaan, ainutlaatuiseen kartanoympäristöön ja maaseutuun sekä perinteiseen ja aitoon virolaiseen elämänmenoon, Karin Jantson-Viljanen kertoo. Tarjous ryhmänkeräjille Kerää noin 15 ihmisen ryhmä ja keräjälle ilmainen matka kunto- ja lomakeskukseen Villa Benitaan! Paketti sisältää: Majoitus 5 yötä/ 6 päivä kahden hengen huoneissa. Täysihoito (kolme kerta päivässä seisova pöytä) Erikoislääkärin vastaanotto tullessaan 4 x ryhmävoimistelu aamuisin ja 4 x ryhmävoimistelu iltapäivisin liikuntaohjaajan kanssa Aamusauna Hoivapalvelut 24/7 tarvittaessa Kuljetukset satamasta ja satamaan Tutustumismatka lähiympäristössä noin 3 tuntia Hoidot: Klassinen hieronta 50 min. Intialainen päähieronta 40 min. Jalkahoito 1,5 tuntia Tutustumishinta 480 / paketti/ hlö (vuoden 2011 loppuun asti) Lisämaksusta: Lisätoetoja: Ovelta ovelle kuljetus Erilaiset kauneuspalvelut- ja hoidot puh hengen huone ja sviitti taisessa hoidossa on mukana myös muita ammattiryhmiä, kuten lääkäri, fysioterapeutti, jalkahoitaja sekä kampaaja. Hoitokoti Päiväkummussa halutaan, että tyytyväisen asukkaan lisäksi tyytyväisiä olisivat myös omaiset ja työntekijät. -Pelkkä tyytyväisyys ei kuitenkaan riitä, vaan haluamme tarjota asiakkaillemme hetkittäin enemmän kuin he osaavat odottaa. Nämä tuntemuksethan ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat asiakaskohtaisesti. Jollekin se voi olla kimppu valkovuokkoja, toiselle yhteinen konserttimatka, Väätäinen toteaa. Hoitokoti Päiväkummulla on myös oma lehti, Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. Lehdessä esitellään mm. hoitokodin monipuolista viriketoimintaa. -Teemme retkiä ja järjestämme erilaisia tapahtumia - meillä käy esimerkiksi erilaisia esiintyjiä. Ryhmäkotien viikko-ohjelmiin kuuluu muun muassa tuolijumppaa, lukupiirejä, asukaskokouksia sekä kuvataideryhmiä. Pyrimme siihen, että jokaiselle löytyisi omien mieltymysten mukaista viriketoimintaa. Profiloidut ryhmäkodit Hoitokoti Päiväkummun toiminnan ytimen muodostavat hyvin selkeästi profiloituneet ryhmäkodit. -Meillä on hyvin eri tyyppisiä asiakasryhmiä: yleisgeriatrisia asukkaita, muistisairaita ja liikuntarajoitteisia ikäihmisiä sekä nuorempia, neurologisista syistä liikunta- ja toimintarajoitteisia alle 65-vuotiaita. Meillä on maan ensimmäinen työikäisten muistisairaiden ryhmäkoti, jonka olemme kehittäneet yhteistyössä Muistiliiton ja Helsingin kaupungin kanssa. Malmilla meillä on kehitysvammaisten Ryhmäkoti Kotipolku, Väätäinen esittelee. Ryhmäkotien profiloituminen mahdollistaa henkilökunnan täsmäkoulutuksen, jolloin henkilökunta pystyy paremmin erikoistumaan asukkaiden asioihin. Tämä on asukkaidenkin kannalta hyvä, koska näin he pystyvät helpommin samaistumaan ryhmään, joka taas edesauttaa yhteisöhoidon kehittymistä. -Muihin hoitokoteihin verrattuna meillä on vanhuspuolella suuri määrä itsemaksavia yksityisasiakkaita. Olemme jo pitkään olleet Helsingin kaupungin johtava palvelusetelipalveluntuottaja. Vanhusasiakkaamme tulevat käytännössä itse maksaen tai palvelusetelillä. Työikäiset ja kehitysvammaiset ovat meillä kunnan maksusitoumuksella, Väätäinen kertoo. Hoitokoti Päiväkummun ruokahuollosta vastaa yrityksen oma Keittiö Karpalo, jossa ammattitaitoiset keittäjät ja kokit valmistavat hyvän ja monipuolisen ruuan. -Keittiömme on hyvin tiiviisti mukana arjessa ja juhlassa, esim. pääsiäisateriat tarjoiltiin viinien kanssa, ja teemaviikkoihin ja kalenterijuhliin panostetaan todella vahvasti. Oma keittiö on selkeä vahvuutemme, Väätäinen toteaa. Hellä Hoiva -allianssi Hoitokoti Päiväkumpu on ollut perustamassa Hellä Hoiva -allianssia. Hellä Hoiva -allianssi on perustettu alan yritysten toiminnan tukemista varten. Siihen kuuluu Päiväkummun lisäksi Hoitokoti Apilaniitty, Hoiva Karoliina, Hellä Hoiva Seniorineuvonta ja Unita. Lisätietoja löytyy osoitteesta: www. hellähoiva.fi. Kilpailu hoiva-alalla on Väätäisen mukaan muuttunut ja koventunut, jonka seurauksena monet yrittäjät myyvät oman toimintansa isoille yrityksille. -Olen henkilökohtaisesti huolissani alan yrittäjyyden säilymisestä. Alan yritysten konkurssien määrä on nousussa ja se liittyy juuri kovaan hintakilpailuun, kilpailuttamismenetelmiin ja muihin tämän tyyppisiin asioihin, Väätäinen kertoo. Hellä Hoiva -allianssin kautta Hoitokoti Päiväkumpu on ollut mukana allianssin jäsenyrityksissä vähemmistöosakkaana ja on kehittänyt yhteistyössä yritysten kanssa kaikkien allianssin jäsenyritysten toimintaa. - Allianssin kautta pienikin hoitokoti voi saada isomman toimijan hyödyt, mm. hankintojen suhteen. Ajatuksena allianssissa on ollut se, että kun olemme omistajina mukana, hallinnollamme on aito intressi kehittää allianssin hoitokoteja. Pystymme tätä kautta myös helpommin investoimaan erilaisiin järjestelmiin ja kehittämiseen. Allianssiin haetaan sellaisia yrityksiä, jotka pystyvät jakamaan samanlaisen arvopohjan ja näkemyksen hyvästä hoidosta. Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Anne Väätäinen p

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kodissa yhteisöllisyys on voimissaan ja hoitohenkilökunta elää asukkaiden ehdoilla niin pitkälle kuin mahdollista. Tyrvään kartanon dementiahoivakodin tilat valmistuivat keväällä 2008 Sastamalan Tyrväänkylään. Hankkeen puuhamiehinä olivat veljekset Pentti ja Ariel Mäki-Soini, jotka remontoivat kotitilansa uusiin tarpeisiin. Ajatus dementiakodin perustamisesta Tyrvään kartanoon syntyi talossa koko lapsuutensa asuneen Pentti Mäki-Soinin oman isän sairastuttua. Alkoi olla selvää, että isä ei pärjää ilman hoivaa. - Aloimme veljeni kanssa Haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden hoitokoti Tyrvään Kartano ei sido eikä pakota. selvittää asiaa, ja huomasimme, että dementiakodin perustaminen olisi mahdollista. Päätimme, että hoidetaan isä itse, ja hoidetaan samalla muutama muukin yhtä hyvin, Pentti Mäki-Soini kertoo. Veljesten teesi kuului: Vähän lääkkeitä ja paljon liikkeitä. Hoivakodissa on tilat kuudelletoista asukkaalle. Asuinpintaalaa on 600 neliömetriä ja terassitiloja on 150 neliömetriä. Lisäksi kartanossa on puolen hehtaarin aidattu puisto, jossa asukkaat liikkuvat päiväittäin. Vaihtoehto lääkityksen lisäämiselle ja sitomiselle Asiakkaat tulevat psykiatrisista sairaaloista tai muista hoitokodeista laajalta alueelta. Suurin osa asukkaista on jouduttu sitomaan aikaisemmissa hoitopaikoissa. Tyrvään Kartano vastaa haasteeseen 0.8 hoitajamitoituksella ja luomallaan hoitomallilla. Dementiakodin johtaja Irmeli Vähämäki kertoo, että inhimillisyys ja asukkaiden oma rytmi ovat Tyrvään kartanossa lähtökohtina kaikelle hoitotyölle ja tekemiselle. Yöhoitajan pitää kestää kulkevaa vanhusta ja tarvittaessa meillä tarjoillaan lämmin kaakao ja leipä yöllä klo Irmeli Vähämäen lisäksi hoivakodissa työskentelee henkilökunta, joilla on muistihäiriö- ja dementiatyön osaamista ja kiinnostusta uudentyyppisen toiminnan kehittämiseen. Vähämäki korostaa myös, että hoitohenkilökunnalla on riittävät ajankohtaiset tiedot dementoivista sairauksista ja niiden vaikutuksista toimintakykyyn sekä kyky reflektoida omaa toimintatapaansa, arvioida ja kehittää sitä yhdessä. Oikea lääkitys kullekin haetaan geriatri Urpo Hautalan johdolla. Kodinomainen hoitopaikka -Noudatamme kuntouttavaa työotetta, jossa hyödynnämme hoitohenkilökunnan erityisosaamisen asukkaan tukemisessa. Huomioimme jokaisen asukkaan yksilölliset erityistarpeet. Dementoituneen henkilön kuntoutus on hänen mukaansa Tyrvään Kartano OY johtaja Irmeli Vähämäki toimitusjohtaja Pentti Mäki-Soini Sarkiantie Sastamala voimavarakeskeistä. Tuemme asioita, joihin hän kykenee, ja kiinnitämme huomion onnistumisen kokemuksiin, Vähämäki korostaa. -Lähtökohtana on dementoituneen henkilön yksilöllisyyden tunnustaminen ja sen kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden ja toimintakyvyn tukeminen. - Täällä saa esimerkiksi herätä kun haluaa. Osa herää jo aamulla ani varhain ja viimeiset herätellään lounasaikaan mennessä, Vähämäki sanoo. Kahvia ja aamupuuroa keitetään siinä tahdissa kun asukkaat heräilevät, ja hoitajilla on enemmän aikaa jutella ja puuhastella vanhusten kanssa. - Asukkaat ovat aikuisia ihmisiä, joiden tarpeita pyritään noudattamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Mitään ei tehdä vastoin asukkaan tahtoa, Vähämäki toteaa. Luonto on ihmisen luontainen ympäristö, siihen sisältyy sukupolvien muisti -Dementoitunut ihminen reagoi vahvasti luontoon. Luonnon vaikutukset ovat myös mitattavissa. Sen hyväätekevyys perustuu myös fyysisen työn iloon ja mukana on muistoja ruokkivia eheyttäviä elementtejä. Kartanon puistossa asukkaat viettävät paljon aikaa. Puutarhassa voi toteuttaa hoivaamisen tarvetta, joku kerää marjoja tai omenia, joku vain nauttii katselemalla, Irmeli Vähämäki kuvailee.

11 Toimintansa vuonna 1995 aloittanut Rautlehto Oy on yksi Kanta-Hämeen vanhimmista hoitokodeista. Yrityksellä on kolme erillistä yksikköä, jotka tarjovat palveluita erilaisille kohderyhmille. Ympärivuorokautista valvottua asumispalvelua tarjotaan mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille sekä muille sitä tarvitseville. Rautlehto Oy:n kautta saa myös tukiasumisen, kuntouttavan työtoiminnan sekä viriketoiminnan palvelut. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään hoitokodin omassa Suvituulipesulassa, jonka pesulapalveluita myydään yrityksille ja yksityisille asiakkaille. Seniori-talo ja Juniori-talo sijaitsevat Janakkalan kunnassa, Turengin taajaman palveluiden välittömässä läheisyydessä. Onnela puolestaan sijaitsee Lammilla rauhallisessa maalaismaisemassa. -Tuotamme kaikki palvelumme asiakaslähtöisesti, ammattitaidolla ja kokemuksella. Jokaisella asukkaallamme on omahoitaja, joka auttaa asukasta kuntoutuksessa ja elämänhallinnan parantamisessa. Hoitokotimme kaikkien yksiköiden arjessa ja asukkaiden ohjauksessa on käytössä kuntouttava ja terapeuttinen työote, kertoo kodin johtaja Sari Kallioinen-Rautava. Erityisesti Junioritalossa molemmat työotteet ovat erittäin tarpeellisia jotta nuorta voidaan kuntouttaa ja tukea Verkonkutoja- hankkeessa (ESR) on onnistuttu luomaan käyttökelpoinen työmenetelmä yritysten toiminnan kehittämiseen ja seurantaan. Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa ( ) on nyt kaksi vuotta toimintaa takana ja kaikki osapuolet katsovat saa- tulevaisuudessa itsenäiseen elämään. Nuorille pyritään samaan opiskelu tai työpaikka hoitokodin avustuksella. Kodin koko palveluketju on tuotteistettu 2009 päämääränä tukea tarvittaessa asukkaan koko elinkaarta yhdessä ja samassa kodissa. -Erikoisosaamisemme näkyy asukkaan hyvinvoinnissa, tavoitteiden suunnittelussa ja päämäärissä, joihin työllämme pyrimme. Hoitokodin palveluksessa työskentelee 14 vakituista hoitajaa kolmivuorotöissä. Kaikki hoitajat ovat alan ammattilaisia ja heidän työsuhteensa hoitokotiin ovat pitkät. Yksityinen lääkäri vastaa asiakkaiden lääkehoidosta, jolloin lääkäri on aina tietoinen asiakkaan lääkityksestä. Terveyskeskuksen palveluita käytetään tarvittaessa. -Hoitokotimme ulkopuolisille asiakkaille tarjoamme työnohjauksen palveluita sekä samoja terapiapalveluita, joita tarjoamme hoitokodin asukkaille, Rautava toteaa. Kuntouttavaa työtoimintaa Asukkaalle laaditaan henkilökohtainen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä omaisten ja muun verkoston kanssa. Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka auttaa asukasta kuntoutuksessa ja elämänhallinnan parantamisessa sekä arvioi asiakkaan kuntoutumista. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Rautlehto Oy -Ylläpidämme ja tuemme asukkaidemme omatoimisuutta ja avustamme heitä niissä toimissa joissa apua tarvitaan. Asiakkaaksi tullaan yleensä sairaalasta tai avohoidon kautta, jolloin asiakkaat tarvitsevat kunnan maksusitoumuksen. Asiakkaalla on oikeus hakea Kelan asumis- ja hoitotukea, Kallioinen-Rautava huomauttaa. Hintaan sisältyy kuntouttavan työotteen lisäksi asumispalvelut ja viriketoiminnan palvelut sekä ateriat, siivous ja pyykkihuolto. Vuorokausihinnat ovat Kalloinen-Rautavan mukaan kilpailukykyisiä sisältäen sähkön, tv-luvat ja sanomalehdet. -Viriketoiminnan ohjaajamme vastaavat niiden asiakkaiden mielekkäästä toiminnasta, jotka eivät osallistu kuntouttavaan työtoimintaan pesulassa. Työtoiminnan palvelut räätälöidään ja sovitaan yksilöllisesti asukkaan sekä hänen kotikuntansa kanssa. Asiakkaan lääkkeet, henkilökohtaiset menot, erikoislääkärin palvelut sekä terapiapalvelut eivät sisälly hintaan. Hoitokodilla käy säännöllisesti jalkojenhoitaja sekä parturi. -Tarjoamme myös työnohjauksen palveluita Kanta- Hämeen alueella toimiville sosiaali- ja terveysalan työyksiköille. Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien asioiden ja tunteiden käsittelyä. Työnohjauksen palveluita voi ostaa yksilö-, ryhmä- tai yhteisöohjauksena. Työnohjaajamme on koulutettu suggestoterapeutti ja hän on suorittanut myös NLP-masterkoulutuksen, Kallioinen-Rautava esittelee. Kodinomaiset ja virikkeelliset tilat Hoitokodin Turengin toimipaikan muodostavat yhdellä tontilla sijaitsevat kaksi omakotitaloa, joiden yhteispinta-ala on 570 m2. Huoneita on yhteensä 15, joista kolme on kahden hengen huoneita. Molemmissa taloissa on yhteisinä tiloina olohuone, keittiö, saniteettitilat ja saunat. Toisessa talossa on huoneita kolmessa tasossa ja talo sopiikin parhaiten käveleville asiakkaille. Toinen talo on yksitasoinen, joten siellä ei liikuntarajoitteisuus ole este. -Kodin suunnittelussa olemme ottaneet huomioon asukkaiden turvallisuuden kiinnittämällä huomiota arjen toimintoihin ja kodin varustukseen. Asiakas saa halutessaan kalustaa huoneensa omilla huonekaluillaan. Talojen läheisyys mahdollistaa asukkaiden monipuolisen sosiaalisen verkoston arjessa. Asukkailla on pääsääntöisesti oma huone. Hoitokodilla on kolme omaa tukiasuntoa hoitokodin välittömässä läheisyydessä, jonne asiakkaalle räätälöidään häntä parhaiten palvelevat palvelut. Palvelut ostetaan hoitokodilta. Tukiasunnon asukkaalla on myös mahdollisuus osallistua Pesula Suvituulen kuntouttavaan työtoimintaan. ONNELA tarjoaa yhdeksälle kehitysvammaiselle tai runsaasti apua tarvitseville asiakkaille ympärivuorokauden valvottua asumispalvelua maaseudulla. Lammin keskustaan on matkaa 3,5 km Kuten kaikki Rautlehdon kodit, on Onnela kodinomainen ja tarjoaa asukkailleen virikkeellisen elinympäristön. Laatuun panostetaan vahvasti -Laatu on meille tärkeä asia, jonka eteen olemme tehneet ja tulemme tekemään töitä. Hiljattain olemme tutustuneet mm. sveitsiläisten ja hollantilaisten hoitokotien toimintatapoihin, joista olemme ottaneet vaikutteita omiin toimintamalleihimme. Haluamme taata asiakkaillemme mielekkään elämän, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Jokaisella asiakkaallamme on oma elämänhistoriansa, asiakasta kunnioitetaan arvokkaana ja ainutlaatuisena yksilönä. Hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat kuten kodin siisteys, puhtaus ja hyvä ruoka. Ateriapalvelu sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen ja iltapalan. Ruoka valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan tuoreena, mikä takaa sen korkean laadun. Ruokalistamme ovat vaihtuvia ja Toimiva työväline hyvinvointialan yritysten ja kuntien käyttöön vansa itselleen hyötyä Asiakasraati-toimintamallin tuloksena. Verkonkutoja-mittaristo on kehitelty kunkin sektorin asiantuntijaryhmissä tutkitun ja luotettavan kansainvälisen SERVQUAL- mittarin pohjalta. Työväline on saatavilla mielenterveyskuntoutujien, asumispalveluyksiköissä asuvien vanhusten, lastensuojeluyksiköissä asuvien lasten ja päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa/ omaistensa käyttöön. Asiakasraati varmistaa laatua asiakaslähtöisesti Mittausten tulokset käsitellään asiakasraadeissa, joissa on mukana yrityksen johto ja henkilökunnan edustus sekä yrityksen asiakkaat eli asukas/asiakas ja hänen omaisensa/vanhemmat ja kunta. Yrityskohtaiset tulokset käydään läpi kuudelta osa-alueelta (toimintaympäristö, luotettavuus, vastaavuus, yksilöllisyys, henkilökunnan ammattitaito, hoitotyö) ja muistioon kirjataan mahdolliset Yrityksen kehittämistoimintaa pohtivat yhdessä vas. projektisihteeri Raija Reunanen Turun AMK:sta, palvelutalon johtaja Merja Viitanen Vire Koti Hajalasta ja Verkonkutoja-hankkeen projektipäällikkö Arja Kulmala Turun AMK:sta. kehittämisehdotukset seuraavaa toimintakautta varten. Muistiot ovat yrityksen ja palveluja ostavan kunnan käytössä. Yritykset voivat käsitellä tuloksia henkilökuntakokouksissa ja asukas- ja omaistenilloissa. Kunta saa faktatietoa ostopalvelujensa seurantaan. Tuloksista tehdään helppolukuinen kooste, josta nähdään yrityksen tulosten keskiarvot aikaisemmilta vuosilta ja halutessa kunta voi saada koosteen, missä on esitetty rinnakkain kaikkien niiden yritysten tulokset, joista ko. kunta ostaa palveluja. Tulevaisuudessa, jos niin sovitaan, tulokset voisivat olla myös lupaviranomaisten käytössä. Nopean toiminnan sekä pitkäjänteisen kehittämisen apuväline Sidosryhmäseminaareissa on todettu, että tämä systemaattiseen palautteen keruuseen pohjautuva Asiakasraati-toimintamalli sopii koko hyvinvointialan käyttöön. Se auttaa yritystä kehittämään toimintaansa ja henkilöstön osaamista ja henkilöstörekrytointia asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja on avoimuutta ja läpinäkyvyyttä korostava seurantaväline myös viranomaisille. Hankkeen toisella pilottikierroksella mittaus- monipuolisia. -Turvallisuudesta emme tingi. Asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen turvallisuus on meille tärkeää. Hoitokodissa on yhteisesti sovitut säännöt, joihin asiakas sitoutuu, päiväjärjestys, tutut arkirutiinit ja omahoitajajärjestelmä luovat osaltaan turvallisuuden tunnetta. Terapiapalvelut Hoitokoti Rautlehto tarjoaa realiteettiterapian, suggestoterapian ja ratkaisukeskeisen psykoterapian palveluita. Henkilökuntaan kuuluu koulutettu palveluohjaaja, joka yhdessä asiakkaan kanssa rakentaa tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden sekä huolehtii siitä, että asiakkaan käytettävissä ovat kaikki mahdolliset kuntoutumista tukevat verkostot. -Rentoutusopastajamme opastavat ja ohjaavat asiakkaita löytämään itselleen hyvän rentoutumistilan, joka palvelee asiakasta jokapäiväisessä elämässä. Rentoutumistaito vähentää huomattavasti stressiä ja on voimavara arjessa jaksamiseen. Kaikkia terapiapalveluitamme voivat ostaa myös hoitokodin ulkopuoliset asiakkaat, Kallioinen-Rautava muistuttaa loppuun. Yhteystiedot: Hoitokoti Rautlehto Oy Lukiotie 2, Turenki p. (03) / Sidosryhmäseminaarissa pohditaan Verkonkutojahankkeen tuloksia ja suunnitellaan toiminnan kehittämistä niiden pohjalta. Kuvassa mukana toimijoita mielenterveys-, vanhustyö-, lastensuojelu- ja päivähoitosektoreilta. Edessä Hannu Pirilä ja Samuli Koskinen edustavat mielenterveystyötä. ten tulokset olivat parantuneet kaikilla kuudella osa-alueella. Hankkeen toimesta tehdään vielä yksi palautteen keruuja käsittelykierros syksyllä Sitä ennen kerätään uutena osiona palautteet myös henkilökunnalta. Hankkeen puitteissa on kehitelty myös muistisairaiden asukkaiden hoidon laadun arviointia havainnointimenetelmällä. Tätä osiota testataan lisää myös seuraavalla kierroksella. Mukana pilottivaiheessa on 11 yritystä ja kaksi kuntaa. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat ja yritykset ovat vakuuttuneita mallin käyttökelpoisuudesta sote- yritysten toiminnan arvioinnissa ja pitkäjänteisessä kehittämistyössä. He näkevät, että Asiakasraatitoimintamalli pitäisi saada valtakunnallisesti jalkautetuksi malliksi ja sen pitäisi olla asumisyksiköiltä kilpailutuksessa vaadittava minimivaatimus. Hankkeeseen mukaan tulosta tai mallin käyttöönotosta kiinnostuneet yritykset voivat olla lisätietojen saamiseksi yhteydessä projektipäällikköön. Hankevaiheen toimintaperiaatteesta voit lukea myös internetistä. Arja Kulmala Projektipäällikkö arja.kulmala(at)turkuamk.fi

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Suomen Kosmetologikoulu kouluttaa itsenäisiä ja monitaitoisia kauneudenhoitoalan ammattilaisia Kauneudenhoitoalan perustutkinnon suoritettuaan opiskelija valmistuu kosmetologiksi, joka on ihonhoidon ja ihonhoidon ohjauksen, hieronnan ja ehostuksen asiantuntija. Kosmetologin työn tarkoitus on edistää ja ylläpitää kauneutta, terveyttä ja hyvinvointia. Tänä päivänä opetuksessa korostetaan kosmetologin työn kokonaisvaltaista hoidollisuutta. Opiskelussa on tärkeää käden taitojen harjaantuminen. Taitavan ammattilaisen on hallittava alan teoreettisten tietojen ja käden taitojen lisäksi myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja. Suomen Kosmetologikoulu on moderni, aikuisopetukseen hyvin vahvasti suuntautunut, korkeatasoiseen ammattipätevyyteen tähtäävien kosmetologien opinahjo. Koulu on perustettu jo vuonna 1965 ja on yksi alan uranuurtajista. Kirjoilla on tällä hetkellä 110 opiskelijaa. Oppilaitoksen opetusohjelmassa on huomioitu kosmetologin ammatilliseen perustutkintoon tarvittavat tiedot ja taidot. Tutkinto on välttämätön jatkokoulutusta suunnitteleville ja antaa paremmat mahdollisuudet työhön sijoittumisessa. Suomen Kosmetologikoulussa voi suorittaa kauneudenhoitoalan perustutkinnon, kosmetologi, jalkojenhoidon ammattitutkinnon sekä kansainvälisen CIDESCO-tutkinnon. Arvostettu CIDESCO -tutkinto CIDESCO (Comité International D esthetique et Cosmétologie) on arvostettu kosmetologialan kansainvälinen järjestö, jonka jäsenenä toimii yli 100 koulua, noin 30 maassa. Suomen Kosmetologikoulu on toiminut CIDESCO -kouluna jo vuodesta 1978 lähtien, joten oppilaidemme opinnot huipentuvat kansainvälisen delegaatin valvomaan CIDESCO -tutkintoon. CIDESCO-tutkinnon läpäisseiden määrä on perinteisesti ollut koulussamme korkea, ja Suomen Kosmetologikoulusta valmistuukin vuosittain kymmeniä kansainvälisen diplomin haltijoita. Heidän työnsaantimahdollisuutensa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ovat ALKAVAT KURSSIT hyvät. CIDESCO-diplomi on korkean ammattitaidon tae. Itse tutkinto koostuu kahdesta osasta, joista toinen on teoriakoe ja toinen laaja-alainen käytännön työnäyte. Suomi on alan koulutuksen edelläkävijöitä - Perustietotaidon lisäksi kosmetologin on kyettävä myymään ja markkinoimaan KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKURSSI, KOSMETOLOGI PÄIVÄLINJA, aloitus (120 ov) Hakuaika päättyy AIKUISLINJA, aloitus (120 ov) Toteutetaan monimuoto-opiskeluna tiistai-iltana ja lauantaina. Tämä linja soveltuu niille, jotka haluavat vaihtaa ammattia ja ovat iältään noin vuotiaita; poikkeamia kumpaankin suuntaan hyväksytään. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Kurssimaksut määräytyvät valittujen moduulien mukaan (erillinen hinnasto). Hakuaika päättyy JALKOJENHOIDON AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Aloitus (40 ov) Toteutetaan iltaopiskeluna kahtena iltana viikossa. Hakuaika päättyy SUOMEN KOSMETOLOGIKOULU Hietaniemenkatu 7 A, 4. krs., HELSINKI Puh. (09) , fax (09) palvelujaan. Koveneva kilpailu, kansainvälistyminen ja yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten tuomat arvot ovat luoneet uudet tarpeet, mutta myös mahdollisuudet kosmetologisten palvelujen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen niin ammatti-ihmisten kuin asiakkaidenkin kannalta, Suomen Kosmetologikoulun johtaja Tuija Piekkala toteaa. -Ala on sellainen, että uusia ulottuvuuksia tulee koko ajan laajentaa ja kehittää kokemuksen myötä. Asiakaspalvelun kehykset ovat myös vuosien saatossa kirkastuneet. Nykypäivänä asiakas osaa ja saa vaatia. Vaativan asiakkaan tarpeiden ja tarjotun palvelun kohtaaminen on haaste, joka on otettava vastaan, Piekkala muistuttaa. -Tulevaisuuden kosmetologin on tärkeää löytää omat vahvuutensa ja säilyttää aito kiinnostus asiakkaaseen ja omien kykyjen kehittämiseen. Kosmetologin ammatti-imagon käsite on tänä päivänä onneksi monimuotoinen, joten mitään ulkoisia kriteereitä ei ole. Tärkeintä ehkä kuitenkin on halua kehittyä ja avoimuus vastaanottaa uutta tietoa, Piekkala vakuuttaa. Monipuolisia taitoja hallitseva ammattilainen - Kosmetologit ohjautuvat valmistumisen jälkeen suoraan työelämään, esimerkiksi hoitotyöhön, myyntitehtäviin, tuotekouluttajaksi tai jatkavat opintojaan. Itsenäisiksi yrittäjiksi ryhtyvät sijoittuvat usein erilaisten yhteisöjen tukipalveluiksi, kuten kylpylöiden, palvelutalojen ja kuntokeskusten yhteyteen, tai toimivat vaikkapa kampaamoissa itsenäisesti omissa tiloissa. Tavallisia ovat myös erilaiset yhdistelmäammatit esimerkiksi kampaajakosmetologi, maskeeraajakosmetologi tai terveysalalla työskentelevä kosmetologi. Kauneudenhoitopalveluita viedään myös suoraan asiakkaan kotiin, koulun vararehtori Arja Luoto selvittää. Kauneudenhoitoalan yritykset monipuolistuvat entisestään - Luovuuden ja positiivisten ajattelumallien suosiminen ei ole kadonnut mihinkään. Kun näitä taitoja hallitsevalla on vielä taskussa sekä kansainvälinen, korkealle arvostettu CIDESCO-tutkinto, että valtion ammattitutkinto, on vastavalmistuneella kosmetologilla entistäkin paremmat mahdollisuudet vastaanottaa yhdentyvän Euroopan tuomat muutokset, Luoto uskoo. Jalkojenhoidon ammattitutkintoon valmistava koulutus -Suomessa jalkojenhoitajanimikkeellä kulkeva koulutus on lopetettu 90-luvulla. Jalkojenhoidon tarve ei kuitenkaan ole 2000-luvulla vähentynyt, vaan asiantuntevia hoitajia tarvitaan edelleen. Ikääntymisen myötä hoidon tarve kasvaa ja ennalta ehkäisevän hoidon merkitys nousee keskiöön, Tuija Piekkala korostaa. - Ainoastaan ammattikorkeakoulussa koulutetaan jalkaterapeutteja ja määrä joka sieltä valmistuu, ei riitä kattamaan jalkojenhoidon tarvetta. Siispä on kehitetty uusi tutkinto, Jalkojenhoidon ammattitutkintoon valmistava koulutus. Suomen Kosmetologikoulun järjestämä Jalkojenhoidon ammattitutkintoon valmistava koulutus (40 ov) 12 kk tapahtuu iltaopiskeluna. Lähiopetusillat ovat ma-ke ja opetusaika Päiväopiskelu yhtenä/ kahtena päivänä viikossa. Jalkojenhoidon ammattitutkintoon valmistavan koulutukseen pääsyvaatimuksena on sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinto tai aiempi sosiaali- tai terveysalan koulutason tutkinto tai kauneudenhoitoalan perustutkinto tai aiempi kosmetologin tutkinto. Jos opiskelijalla ei ole kyseisiä tutkintoja, hänen täytyy suorittaa lisäopintoina anatomian ja fysiologian, ihotautiopin, tautiopin ja mikrobiologian kurssit. -Tutkinto on vaativa ja kehittyy koko ajan, Arja Luoto toteaa. -Koulutuksen saanut ammattitutkinnon suorittanut jalkojenhoitaja on jalkojenhoidon ammattilainen, jonka erikoisosaamista ei ole ainoastaan jalkaongelmien hoito, vaan myös ennaltaehkäisevä ja jalkojen toimintaa ylläpitävä hoito. Asiantunteva jalkojenhoito on tärkeää, kun estetään mm. diabeetikoiden tunto- ja verisuonivaurioiden aiheuttamia jalkahaavoja, tulehduksia ja amputaatioita. Jalkojenhoitajan koulutus antaa valmiudet hoitaa erityisryhmien jalkaongelmia, Arja Luoto määrittelee.

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Oppisopimuskoulutuksella osaajia sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle Helsingin oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena sosiaali- ja terveydenhuoltoalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lisäkoulutusta. Koulutus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen työsuhteeseen. Oppisopimuskoulutuksessa voi suorittaa mm. sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja), perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon sekä päihdetyön ammattitutkinnon. Oppisopimuksella on mahdollisuus opiskella myös lääketeknikoksi ja farmanomiksi. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaja voi suuntautua esimerkiksi päivähoitoon, vanhustenhuoltoon, vammaishuoltoon, mielenterveys- ja päihdehoitoon ja hammashoitajaksi. Lisäksi oppisopimuksella voi suorittaa esimerkiksi psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon, vanhustyön erikoisammattitutkinnon ja kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinnon, kertoo koulutustarkastaja Liisa Rantalainen Helsingin oppisopimustoimistosta. Opiskelija hankkii itse oppisopimuspaikan ottamalla yhteyttä työnantajaan. Oppisopimustoimisto hankkii tietopuolisen opiskelun opiskelupaikan ja tekee oppisopimuksiin liittyvät järjestelytyöt. Oppisopimuskoulutuksen suosio kasvaa sosiaali- ja terveysalalla jatkuvasti. Meillä nyt voimassa noin 650 oppisopimusta. Tärkeimmät asiakkaamme ovat Helsingin sosiaalivirasto ja Helsingin kaupungin terveyskeskus, joiden kanssa meillä on prosenttia sopimuksistamme. Yhteistyötä tehdään Rantalaisen mukaan kaikkiaan noin 140 eri työnantajan kanssa. Joukossa on niin suuria vanhusten huollon laitoksia kuin pieniä hoivakotejakin sekä isoja liittoja, kuten MS-liitto, Invalidiliitto ja CP-liitto. Suurin osa oppisopimuskoulutuksissa olevista opiskelijoista suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Joukossa on myös erikoisammattitutkintojen suorittajia. Järjestämme jonkin verran myös ei-tutkintoon johtavia koulutuksia. Kyseessä ovat pitkät, työyhteisöjen tarpeisiin räätälöidyt koulutukset, jotka poikkeavat tavanomaisista täydennyskoulutuksista, Rantalainen selvittää. Työpaikkakouluttajien tukemiseen panostetaan Oppisopimuskoulutuksessa teoriaosuutta on vain noin 20 prosenttia opinnoista, joten työssä oppimisella suurin merkitys. Työpaikkakouluttajat tarvitsevatkin tukea tehtäviinsä. Oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole sellaista kokonaisvaltaista oppisopimusosaamista, jota on oppisopimustoimistossa. Siksi olemmekin järjestäneet työpaikkakouluttajien koulutusta ja panostamme asiaan jatkossakin. Rantalaisen mukaan työpaikkakouluttamisessa keskeisiä asioita ovat perehdytys, suunnittelu, ohjaus ja arviointi. Olemme yrittäneet levittää tästä tietoutta, ja olen erittäin iloinen siitä, että edistystä on tapahtunut. Työssä oppimisen arviointeja lukiessa ilmenee, että työpaikkakouluttajien oppisopimuspedagoginen osaaminen on selvästi lisääntynyt. Meillä onkin jo todella upeita työpaikkakouluttajia. Tästä hyvä esimerkki on se, että viime vuoden Helsingin opetusviraston Next Gate -messuilla valittiin ensimmäistä kertaa vuoden oppisopimusopiskelijaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittava oppisopimusopiskelija, mikä oli tavattoman upeaa. Opinnoissa menestyminen vaatii vastuunottoa Liisa Rantalainen muistuttaa, että oppisopimuskoulutus on opiskelijalle vaativaa. Perustutkinnon suorittaminen kestää kaksi ja puoli, maksimissaan jopa kolme vuotta. Opiskelijan kannattaa miettiä resurssejaan jo aivan ajallisestikin. Menestyminen edellyttää kypsän aikuisen vastuunottoa omista opinnoista. Ei siis ole aina niin, että jos ei pärjää koulussa, voi mennä oppisopimuskoulutukseen. Neljän kuukauden koeajan jälkeen jotkut opiskelijat lopettavatkin opinnot huomattuaan, ettei ratkaisu ollut heille oikea. Toisaalta taas monille oppisopimuskoulutus on juuri oikea tapa päästä elämässä eteenpäin. Helsingin Seniorisäätiöllä hyviä kokemuksia lähihoitajien oppisopimuskoulutuksesta Yksi Helsingin oppisopimustoimiston vakioasiakkaista on Helsingin Seniorisäätiö, jolla on neljä vanhainkotia: Antinkoti, Kannelkoti, Mariankoti ja Pakilakoti. Olemme tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaa. Meillä on ollut pääsääntöisesti lähihoitajan tutkintoon tähtääviä opiskelijoita. Nytkin meillä on reilu parikymmentä oppisopimusopiskelijaa, kertoo Helsingin Seniorisäätiön toiminnanjohtaja Taina Mäensivu. Oppisopimuskoulutukseen on tullut monen ikäisiä ihmisiä. Joukossa on ollut ammatinvaihtajia, joten myös ammatilliset taustat ovat vaihdelleet. Tämä erilaisuus on iso rikkaus. Oppisopimuskoulutus sopii Mäensivun mukaan erittäin hyvin ammatinvaihtajille. He ovat yleensä tarkoin ajatelleet, että haluavat juuri vanhusten hoidon tehtäviin. He ovat motivoituneita opiskelijoita, jotka pitävät työstään. Erinomainen rekrytointitapa Oppisopimuskoulutuksesta onkin saatu hyviä kokemuksia. Etenkin siitä olemme iloisia, että olemme oppisopimuskoulutuksen kautta saaneet sitoutunutta henkilökuntaa. Moni on jäänyt valmistuttuaan meille pysyvästi töihin, Mäensivu kiittelee. Mäensivu pitää oppisopimuskoulutuksen parhaana puolena sitä, että sen avulla työnantaja saa juuri omiin tarpeisiinsa sopivia tekijöitä. Oppisopimusopiskelija pääsee heti alusta lähtien perehtymään työnantajan arvoihin ja toimintakulttuuriin, mikä on iso etu. Mäensivu huomauttaa, että oppisopimuskoulutus on opiskelijalle taloudellisesti edullinen tapa suorittaa tutkinto. Meille oppisopimusopiskelijat palkataan heti alussa vakituiselle vakanssille. Helsingin Seniorisäätiöön aiotaan kouluttaa henkilöstöä oppisopimuskoulutuksella vastaisuudessakin. Oppisopimuskoulutus on erinomainen rekrytointitapa. Sellainen toivomus meillä on oppilaitosten suuntaan, että opettajia näkyisi enemmän täällä työpaikalla. Yhteistyö voisi olla vielä nykyistä tiiviimpää, jotta voisimme entistä paremmin kehittää yhtenäistä näkemystä, Taina Mäensivu sanoo. Nyt haku erityistason ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutukseen Hakuaika päättyy Koulutus täyttää Valviran vaatimukset. Tarkemmat tiedot koulutuksesta Kansainvälisesti tunnustettua ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutusta vuodesta Ratkaisukeskeisyys kohtaa restoratiivisen oikeuden Lorenn Walker, USA Hawaii juristi, organisaatiokonsultti ja sovittelija Lorenn Walkerin kehittämiin menetelmiin kuuluu ns. restoratiivinen piiri. Hänen erikoisosaamista ovat vankien ja henkirikosten tekijöiden auttaminen uuden ja paremman elämän alkuun. Lisätietoa koulutuksesta saat internetsivuiltamme soittamalla toimistollemme tai ottamalla yhteyttä sähköpostitse Varmista tulos, kehitä nyt henkilöstösi osaamista! Oppisopimuskoulutuksella voit kouluttaa uusia työntekijöitä kehittää nykyisen henkilöstön osaamista kouluttaa työntekijöitä uusiin tehtäviin yrittäjänä voit käyttää oppisopimusta itsesi ja yrityksesi kehittämiseen. Ota yhteyttä alueesi oppisopimustoimistoon ja kysy lisää!

14 14 Meillä on aikaa kuunnella sinua ja perhettäsi. Haluamme keskustella syvällisesti sinulle tärkeistä asioista ja olla tukenasi myönteisten muutosten tiellä. Meille lapsi on tärkeä asiakas. Lapsi voi kertoa itsestään, ajatuksistaan ja tunteistaan juuri hänelle sopivalla tavalla. MLL:.n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö tarjoaa kuntoutuspalveluja vaikeavammaisille lapsille ja nuorille perheineen sekä lastensuojelullisen tuen tarpeessa oleville perheille. Säätiö tarjoaa koulutus- ja työnohjauspalveluja sosiaali-, terveydenhuolto- ja opetusalan ammattihenkilöille, ja kehittää uusia kuntoutuspalveluja ja käytäntöjä. Kuntoutusmenetelmien ja uusien työmuotojen kehittäminen on tärkeä osa toimintaa -Toiminnassamme korostuvat lapsen ja perheen näkökulma sekä myönteinen ja tulevai- Lähihoitajakoulutus on laaja-alainen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorisoasteen koulutuksessa) kolmivuotisten opintojen viimeinen vuosi on varattu erikoistumiseen. Kontinkankaalta voi valmistua esim. lasten- ja nuorten -ja vanhustyön koulutusohjelmasta, tarjolla on kaikki lähihoitajakoulutuksen koulutusohjelmat. Suurimmaksi osaksi koulutamme nuorisoasteen lähihoitajia, mutta lisäksi tarjoamme myös aikuisille lähihoitajakoulutusta näyttötutkintona ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lähihoitajakoulutus voidaan suorittaa näyttötutkintona jopa kahdessa vuodessa. Aikuisillakin viimeinen vuosi sisältää eri osaamisaloja, samaan tapaan kuin ammatillises- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö (Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus) Yhdessä lapsen parhaaksi suuteen suuntautunut ajattelu. Kuntoutus on kokonaisvaltaista ja sisältää yhteistyön perheen muiden viranomaistahojen kanssa. Kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista ja se voidaan toteuttaa laitos- tai avomuotoisena, MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön psykologi Mari Saarinen kertoo. -Palveluja tuotetaan yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen, kuntien, vakuutusyhtiöiden ja järjestöjen kanssa. Kuntoutus on perheelle maksutonta. Kehittämistyötä toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Säätiö tarjoaa täydennyskoulutusta sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutusalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuntoutustarve lasten neuropsykiatrisissa oirekokonaisuuksissa Vuosina säätiössä on meneillään Raha-automaattiyhdistyksen tukema hanke Neuropsykiatrisen kuntoutusosaamisen juurruttaminen lasten ja nuorten palveluihin -Lasten ja nuorten neuropsykiatristen oirekokonaisuuksien hoito ja kuntoutus vaativat laajaa erityisosaamista ja eri Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö Mitä lähihoitajan ammattiin kuuluu vuonna 2020 sa peruskoulutuksessa. Meillä on mahdollista valita yhdeksän eri osaamisalaa, lehtori Sirpa Tahvanainen kertoo. Lapsi- ja vanhustyön osaajille kysyntää Tahvanaisen mukaan kentällä tarvitaan tällä hetkellä eniten vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuneita tai vanhustyöhön valmistuneita. Vanhustyöhön tarvitaan jatkuvasti uutta työvoimaa. Oulun seudulla tarvitaan runsaasti myös lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen ihmisiä. -Olemme lapsirikasta aluetta. Lähihoitajia ei kouluteta työttömyyskortistoon, eli lähihoitajille riittää töitä. Viimeisenä opiskeluvuotenaan opiskelijat ovat usein jo työelämässsä ja opiskelevat siinä samalla. Aiempi osaaminen voidaan hyväksilukea -Jos henkilöllä on jo jokin aikaisempi tutkinto taustalla, voidaan näyttötutkinnon kautta tunnustaa osaksi opintoja ihmisen aikaisempaa osaamista, Tahvanainen toteaa. Aiempi osaaminen voi olla hyvin eri tyyppistä ja osaamisen tunnustamiset tehdään aina yksilöllisesti. Taustalla voi olla esim. ATK- tai ravitsemusosaamista. Osaaminen voi olla myös vapaa-ajan harrastuksen kautta hankittua. - Ammatillisessa peruskoulutuksessa lähihoitajakoulutukset alkavat pääsääntöisesti syksyllä. Opintoihin haetaan yhteishaun kautta. Aikuiskoulutuksista ilmoittelemme erikseen, mutta niistä saa tarkempia tietoja myös opinto-ohjaajiltamme ja kotisivuiltamme. Lähihoitajan osaamistaso vuonna Olemme tehneet selvitystä Opetushallitukselle siitä, mikä on lähihoitajalta vaadittava osaamistaso vuonna Saimme selvityksen valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä ja toteutimme sen Tampereen ammattiopiston kanssa, Tahvanainen toteaa. Selvityksen mukaan lähihoitajan tärkeimpänä tehtävänä säilyy asiakkaan päivittäisissä toimissa tukeminen. Tulevaisuudessa näyttää siltä, että lähihoitajan pitäisi panostaa entistä enemmän suunnitelmalliseen ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Eli lähihoitajan tulisi tukea ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Haasteita tulevaisuudessa tulee mm. uuden teknologian myötä. toimijoiden välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä osaaminen keskittyy lähinnä yliopistosairaaloiden neuropsykiatrisiin työryhmiin, joiden resurssit ovat rajalliset. Vain pieni osa lapsista tai nuorista, joilla on neuropsykiatrisia oirekokonaisuuksia, on oikeutettuja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Kuitenkin monet neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret tarvitsevat oikeaaikaista ja kokonaisvaltaista tukea monissa kehitysvaiheissa. Tarvitaan lasten ja nuorten neuro psykiatrisen kuntoutuksen osaamisen lisääntymistä alueellisissa perusterveydenhuollon työryhmissä sekä kustannustehokkaita interventioita, jotta useampi lapsi tai nuori perheineen saisi tarvitsemaansa tukea, Saarinen toteaa. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöllä on pitkä kokemus Oiva Ronkainen, hoitaja Susanna Kaurala ja Alli Pikkarainen. Kuva: Mikeva Fregatissa. lasten ja nuorten neuropsykiatristen oirekokonaisuuksien kuntoutuksesta ja palvelujen kehittämisestä. Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksesta ja Moniongelmaisten vammaisten ja sairaiden lasten kuntoutus -hankkeesta (MOV) vuosina saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että perheet hyötyvät ryhmämuotoisesta perhekuntoutusprosessista. MOV- hankkeessa kehitettyjä ryhmämuotoisia neuropsykiatrisia kuntoutusmalleja juurrutetaan osaksi alueellista palveluntarjontaa lisäämällä työntekijöiden neuropsykiatrista osaamista ja vahvistamalla yhteistyökäytäntöjä. Näin mahdollistetaan rajallisten resurssien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas käyttö, Saarinen sanoo. - Uuden projektin päämääränä on, että lapset ja nuoret, joilla on neuropsykiatrisia oirekokonaisuuksia, saavat vaikuttavia kuntoutuspalveluja oikea-aikaisesti. Tämä mahdollistuu, kun perheiden kanssa työskentelevät ammattihenkilöt osaavat arvioida lapsen ja perheen tuen tarpeen kokonaisvaltaisesti ja ohjata perheet kuntoutuspalveluihin. -Projektin aikana perustetut alueelliset, organisaatioiden rajat ylittävät työntekijäverkostot, jatkavat toimintaansa projektin päättymisen jälkeen. Näin mahdollistetaan palvelujen tuottaminen siten, etteivät minkään yksittäisen tahon resurssit kuormitu kohtuuttomasti, Mari Saarinen mnäärittelee -Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joilla on kehityksellinen tai syntymän jälkeinen neuropsykiatrinen oirekokonaisuus sekä heidän perheensä. Tavoitteena on että kuntoutusmallit vakiintuvat osaksi alueellisia palvelu rakenteita ja palveluja tuotetaan alueellisena yhteistyönä.juurruttamistyön kohderyhmänä ovat perus- ja erityispalveluiden sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattihenkilöt, jotka vastaavat neuropsykiatristen kuntoutus- ja tukipalveluiden järjestämisestä, Saarinen kertoo. Lisätietoja Psykologi Mari Saarinen p MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Valasrannantie Yläne (02) Koska ihmisiä pyritään auttamaan koko ajan enenevissä määrin kotona, nousee lähihoitajien ammattietiikka yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi. Vanhusten määrä lisääntyy ja asiakkaina on entistä enemmän "haavoituvia" ihmisiä, jolloin ammattieettinen osaaminen painottuu entisestään. Myöskin vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä, koska asiakaskunnassa on maahanmuuttotaustaisia ja muistisairaita asiakkaita, joten lähihoitajalla tulee olla tähän liittyvää osaamista, hyvät sosiaaliset taidot eivät yksistään riitä. Tahvanainen kertoo, että projektin puitteissa pyritään kiertämään kaikki Suomessa lähihoitajakoulutusta järjestävät oppilaitokset ja kertoa siellä selvityksen tuloksista. -Koulutuspäivillämme mietitään näiden asioiden oppimiseen ja opettamiseen liittyvää problematiikkaa. Opettajat miettivät näitä asioita keskenään ja yrittävät löytää ratkaisuita haasteisiin. Näyttäisi siltä, että näitä taitoja opitaan jatkossa erilaisten toiminnallisten menetelmien kautta. Selvitys toteutettiin vuoden 2009 aikana Delfoi-menetelmällä, haastattelemalla 22 asiantuntijaa, joiden ajatuksia kerättiin lähihoitajan tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyen. -Järjestimme myös tulevaisuuspajoja Oulussa ja Tampereella, yhteensä neljä kappaletta. Tulevaisuuspajoihin kutsuttiin opiskelijoita ja ihmisiä työelämästä. Tulevaisuuspajojenkin kautta pyrittiin selvittämään tulevaisuuden toimintaympäristöä ja sitä, millaista osaamista toimintaympäristön muutos vaatii lähihoitajilta. Edellä mainittujen lisäksi selvitykseen kuuluivat ns. focusryhmähaastattelut, jonka puitteissa haastateltiin mm. kokemuskouluttajia. -Kokemuskouluttajilla on voinut olla tai on jokin pitkäaikaissairaus. Hän on voinut saada tietotaidon oman tai omaisen sairauden kautta. Kokemuskouluttajilla oli kokemusta avunsaajan roolista, Tahvanainen toteaa. Eri ryhmien välillä oli Tahvanaisen mukaan yllättävän paljon yhteneväisiä ajatuksia tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden osalta. -Olemme kartoittaneet lähihoitajakoulutusta järjestävät oppilaitokset Suomessa ja pyrkineet ottamaan yhteyttä kaikkiin kouluihin, jotta voisimme sopia koulutustilaisuuksista. Teemme työtä opetushallituksen rahoituksella ja menemme mielellämme kaikille kouluille ja myös työpaikoille joissa lähihoitajat työssäopiskelevat. Lisätietoja saa projektin wikisivuilta:

15 Kaupunkilähetystoimintaa on ollut Tampereella jo 130 vuotta, ja toiminnan vähitellen vakiinnuttua yhdistys voitiin virallisesti perustaa vuonna Tampereen Kaupunkilähetys ry:ssä puolustamme inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Palvelut käsittävät lukuisia ikäihmisille suunnattuja toimintoja, kuten kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä ja ikäihmisten palvelukeskuksen. Tampereen Kaupunkilähetyksellä on myös monipuoliset kehitysvammaisten palvelut. Kehitys-vammaisten palveluja ovat mm. asumispalvelut, ryhmäkodit ja kaksi päivätoimintakeskusta, joista toinen on ikääntyville kehitysvammaisille. Lisäksi meillä on ikääntyville kehitysvammaisille omia pieniä ryhmäkoteja sekä erilaisia kehittämisprojekteja kehitysvammaisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyen. Kolmas tärkeä toimintamme osa-alue on kehittämis- ja vapaaehtoistyö sekä ennen kaikkea koulutustoiminnan TunteVa -toimintamalli", koulutussuunnittelija Aija Korhonen esittelee. Mistä TunteVa toimintamallissa on kysymys? Kyseessä on muistisairaiden kohtaamiseen tarkoitettu vuorovaikutusmalli, joka pohjaa amerikkalaiseen validaatiomenetelmään. Validaatio tarkoittaa teoriaa iäkkäistä, muistihäiriöisistä ihmisistä ja menetelmää, jonka avulla voidaan ylläpitää yhteyttä dementoituvaan ihmiseen. Se sisältää myös kommunikaatiotekniikoita, joiden avulla on mahdollista auttaa heitä palauttamaan arvokkuutensa. "Suomeen validaatio rantautui 1990-luvun alkupuolella. Tampereen Kaupunkilähetyk- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 TunteVa -toimintamalli muistisairaan ihmisen arvokkaaseen kohtaamiseen sen työntekijät kiinnostuivat tuolloin siitä. Yhteistyössä Sopimusvuoren kanssa olemme olleet alusta saakka organisaatio, joka on ollut mukana mallin kehittämisessä meillä Suomessa. Olemme olleet myös jäsenenä Validaatioinstituutissa. Joitakin vuosia sitten haluttiin löytää Suomen oloihin ja hoitokäytäntöihin sopiva toimintamalli, jonka pohjalta menetelmää alettiin kehittää ", Korhonen kertoo. TunteVa -toimintamallissa validaatioon on yhdistetty myös terapeuttisen yhteisöhoidon näkökulmaa, ja sitä on muutenkin muokattu suomalaiseen hoitokäytäntöön soveltuva kokonaisuus. TunteVa -toimintamalli on rekisteröity Tampereen Kaupunkilähetykselle. Se valvoo toiminnan laatua ja kehittämistä sekä kouluttaa ihmisiä. Tunteva toimintamallin tavoitteet "Mallissa on kysymys dementoituvan ihmisen arvostavasta kuuntelemisesta ja kohtaamisesta. Se auttaa hoitajaa tai omaista saamaan yhteyttä muistisairaaseen ihmiseen. Siinä seurataan muistisairaan ajatusten kulkua sen sijaan, että sairastuneen on mukauduttava toisen ihmisen todellisuuteen. TunteVa -toimintamallissa peruslähtökohtana on, että tunteet eivät ole hyviä tai pahoja, vaan että ne kuuluvat ihmisyyteen. Dementian myötä tunteet eivät katoa. TunteVassa pyritään välttämään muistisairaan palauttamista realiteetteihin, jotka entisestään ruokkivat hänen ahdistustaan. Empaattinen kuuleminen, sairastuneen tunteen todesta ottaminen ja sen sanoittaminen sekä taustalla olevien tarpeiden oivaltaminen ovat TunteVa -toiminnan peruslähtökohtia. Esimerkkinä toimii hyvin tilanne, jossa vanhus kertoo ikävöivänsä äitiään, joka on jo kuollut vuosikymmeniä sitten. Muistin heikkeneminen johtaa minuuden haurastumiseen, ja kotia tai äitiä etsiessään vanhus hakee minuuttaan. Tällaista kommenttia ei pyörretä kommentilla: "äitisihän on kuollut jo aikoja sitten", vaan pyritään kuuntelemaan taustalla oleva tunne ja otetaan se todesta. Voidaan vaikka kysellä äidin kaipuusta ja vanhuksen suhteesta äitiinsä. Kun dementoituva ihminen saa kertoa ja kerrata mielessään olevia asioita ajasta, jota hän elää uudestaan, saa hän tehdä mielessään tietynlaista kokemusten ja tunteiden tilinpäätöstä", Korhonen selventää. Monenlaisiin tarpeisiin TunteVa -toimintamalli antaa hoitajalle välineitä muistisairaan kohtaamiseen, jolloin hän osaa auttaa ja helpottaa sairastuneen oloa. Mallin omaksuminen antaa sisältöä työhön, kun vuorovaikutustaidot paranevat ja itsetuntemus lisääntyy. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mikään temppukokoelma, vaan lähinnä erilaiset vuorovaikutusmenetelmät. TunteVa soveltuukin loistavasti vanhain- ja dementiakoteihin, mutta myös kotona asuvien ikäihmisten kanssa työskentelyyn. "Omaisetkin oppivat ymmärtämään dementoituvan maailmaa paremmin tämän menetelmän kautta, ja välttyvät tätä kautta esimerkiksi turhalta väittelyltä, mikä saattaa käydä pidemmän päälle hyvin raskaaksi. TunteVa soveltuu kaikille ihmisille toisten kohtaamiseen ja onpa sitä käytetty esimerkiksi kehitysvammaisten kanssa työskentelyyn." Liisa Kämäräisen (YTM, TunteVa -kouluttaja) tekemä TunteVa -omaistenopas Miten ymmärtää muistisairasta ihmistä? vuodelta 2009 on selkeä ja helppolukuinen opas sekä omaisten että hoitohenkilökunnan käyttöön. Opasta voi tilata osoitteesta tamperecitymisson.fi. Oppaan hinta on 10 + postikulut. Se on saatavilla nyt myös ruotsinkielisenä. Koulutusta hoitoyhteisöille TunteVa -toimintamalliin voi perehtyä työyhteisöille järjestettävien räätälöityjen koulutusten kautta. TunteVa -hoi- Sosiaali ja Kuntatalous vko 20/2011 Tampereen Kaupunkilähetys ry järjestää eri puolilla Suomea TunteVa koulutuksia. Suomalainen TunteVa toimintamalli on kehitetty validaation sekä terapeuttisen yhteisöhoidon pohjalta. Tunteva -toiminnassa on kyse dementoituvan henkilön arvostavasta kuuntelemisesta ja kohtaamisesta. Menetelmä auttaa hoitajaa saamaan ja ylläpitämään yhteyttä muistisairaaseen ihmiseen. Tampereen Kaupunkilähetys ry toimii TunteVa -toimintamallia ja - koulutusta kehittävänä ja toteuttavana organisaationa. TunteVa -hoitajakoulutus antaa pätevyyden yksilötyöskentelyyn dementoituvan henkilön kanssa. Pohjakoulutusvaatimuksena on lähihoitaja tai muu sosiaali- tai terveysalan perustutkinto. Koulutuksia järjestetään eri puolella maata. Alkavia koulutuksia: - Turussa 9.8. Tiedustelut puh Tampereella Tiedustelut puh Lappeenrannassa Tiedustelut puh Oulussa syksyn aikana. TunteVa -ryhmänohjaajakoulutus antaa valmiudet ohjata muistihäiriöisten ryhmiä validointimenetelmän mukaisesti. Edellytyksenä on TunteVa-hoitajan pätevyys. Seuraava koulutus alkaa Tampereella TunteVa omaistenopas soveltuu omaisille ja hoitajille. TunteVa -toimintamallin käsikirjaksi. Oppaan hinta on 10 + postikulut. Opasta käännetty nyt myös ruotsiksi. TunteVa -DVD myynnissä, hinta 40 + postikulut. Järjestämme myös 30 tunnin kestoisia TunteVa peruskursseja sekä räätälöityjä lyhyempiä koulutuksia työyhteisöille kysy lisää! Koulutustiedustelut ja tilaukset: Aija Korhonen (03) tajakoulutus antaa pätevyyden kohdata muistisairas ihminen suomalaisen validaatiomenetelmän mukaisesti. Pohjakoulutusvaatimuksena on lähihoitaja tai muu sosiaali- tai terveysalan perustutkinto. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka rakentuu kuudesta kahden päivän tapaamisesta ja välitehtävistä. Väliajoilla opiskelijat tekevät pieniä tehtäviä ja harjoituksia. He myös harjoittelevat menetelmää käytännössä. Opiskelijat tekevät käytännön harjoitteistaan työvideon, joita sitten katsotaan yhdessä ja analysoidaan. Kurssin käyneellä on pätevyys yksilövalidaatioon. TunteVa-hoitaja voi jatkossa kouluttautua joko muistisairaiden TunteVa-ryhmänohjaajaksi tai omaisryhmien TunteVa-ohjaajaksi. Ryhmäkodeissamme työskentelevä henkilökunta on koulutettu ja kouluttautuu TunteVa -toimintamallin käyttöön. Järjestämme TunteVa kouluttajakoulutusta yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. TunteVa-kouluttajat saavat tällöin pätevyyden kouluttaa TunteVa-kurssilaisia. Uusia TunteVa -kouluttajia opiskelee parhaillaan Tampereen ammattikorkeakoulussa. Dementiahoito TunteVaksi -projekti Dementiahoito TunteVaksi projektin tavoitteena on TunteVa -toimintamallin tunnetuksi tekeminen eri puolilla Suomea. Se on toinen malliin liittyvä projekti. Ensimmäisen projektin osalta tätä mallia on viety dementoituvien omaisille. Nyt on vuorossa valtakunnallistamisvaihe, jonka puitteissa tuomme koulutusta saataville koko Suomen alueella", Korhonen toteaa. Koulutustoiminnalla Tampereen Kaupunkilähetys ry levittää sekä uusinta tietoa että ihmistä palvelevia toimintamalleja. Se tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin, oppilaitosten, yhdistysten ja muiden verkostokumppaneittemme kanssa. Yhteystiedot: Aija Korhonen koulutussuunnittelija Tampereen Kaupunkilähetys ry Dementiahoito TunteVaksi -projekti puh. (03) , gsm

16 16 - Kankaanpään opiston muistihoitajakoulutus on suunniteltu muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja siinä on otettu huomioon Muistiliiton edellyttämä asiakaslähtöisen hyvän hoitamisen kriteerit. Tämä työelämää palveleva ammatillinen lisäkoulutus painottuu muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja keskeisinä sisätöinä siinä on erilaiset muistisairauden tunnistamiseen liittyvät testit, muistisairauksien hoito ja hoitopolkuajattelu sekä muistihoitajan tehtäväkenttä. Koulutuspaikkakuntina toimivat Kankaanpään opiston toimipiste Tampereen Pinninkadulla sekä muilla paikkakunnilla tarpeen mukaan. Muistineuvojakoulutus on kehitetty kuntien tarpeisiin koordinoida kotona asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa palvelujen tarvetta, antamaan tukea, ohjausta ja SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kankaanpään Opisto Muistihoitaja- ja Muistineuvojakoulutus neuvontaa sekä toimia ennakoiden varmistamassa palveluiden oikea-aikaista kohdentamista asiakkaille. Koulutuksen lähiopetusjaksot toteutetaan Tampereella Kankaanpään opiston tiloissa ja jokaiseen lähijaksoon liittyy työelämässä tehtävä etätehtävä sekä omaan työhön sovellettava kehittämistehtävä. Opiskelijoilla on käytössään Moodle-oppimisalusta, kuten myös Muistihoitajakoulutuksessa olevilla. Vanhustyön erikoisammattitutkinto Kankaanpään opisto tarjoaa pitkäkestoista, vanhustyön erikoisosaamiseen valmistavaa koulutusta. Vanhustyön erikoisammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta ja yhdestä valinnaisesta tutkinnonosasta. Yhteiset tutkinnon osat ovat: Vastuuhenkilönä vanhustyössä Toiminta asiakaspalveluverkostossa Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Valinnaiset tutkinnonosat ovat: Sairaan ikääntyneen hoitaminen Muistioireisen ikääntyneen hoitaminen eri toimintaympäristöissä tai Yrittäjän vanhustyössä. Kaikissa tutkinnon osissa läpäisevinä periaatteina ovat ammattietiikka, hoivakumppanuus, laatuajattelu, toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote, verkosto-osaaminen, vanhuksen toimijuus ja osallisuus, kestävä kehitys sekä oman työn arviointi ja kehittäminen. Koulutus toteutetaan osittain verkko-opintoina syksyllä Muita vanhustyön lyhytkoulutuksia Taiteita hyödyntävä muistikuntoutusmenetelmä (The TTAP-method ) Linda Levine Madorin kehittämän Therapeutic Thematic Arts Programming menetelmän (TTAP-menetelmä) kautta tarjotaan ikääntyneille toimintaa, jossa käsitellään eri teemoja taiteellisen ilmaisun, kuten musiikin, tanssin, runouden, kuvanveiston ja valokuvauksen avulla. Stimuloimalla aivotoiminnan useita alueita TTAP-menetelmässä edistetään luovuutta ja rohkaistaan osallistujia käyttämään jäljellä olevia taitojaan ja vahvuuksiaan. Kyseessä on rekisteröity tavaramerkki, jonka puitteissa järjestämme koulutuksia. Olen itse saanut Madorilta sertifiointikoulutuksen, joka oikeuttaa kouluttamaan tämän menetelmän käyttöön. Ihmisten aivopuoliskoja autetaan kommunikoimaan keskenään erilaisin menetelmin, jolloin muistia saadaan pidettyä yllä ja sitä kautta myös parantamaan sitä. Kyseessä on täysin lääkkeetön menetelmä, kertoo kouluttaja Kaarina Ketola. Ketolan näkemyksen mukaan menetelmä on todella hyvä ja se soveltuu esim. muistisairaiden päivätoimintaan. Menetelmässä tehdään aika paljon käsillä ja siihen yhdistyy taide- ja musiikkiterapian menetelmiä. Teema pysyy samana, mutta eri kerroilla lähestytään asiaa erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Tähän yhdistyy itseilmaisu sekä luovuus ja sisältö rakentuu ohjaajan omista valinnoista. Kyseessä on hyvin joustava ja monipuolisesti hyödynnettävä menetelmä, jolla saadaan iloa vanhusten elämään. Menetelmää on mahdollista opiskella kenen tahansa ja se soveltuukin erinomaisesti esimerkiksi muistisairaiden omaisille, mutta myös hoitotyön ammattilaisille. Menetelmän oppiminen tapahtuu käytännön ryhmätilanteissa, jossa menetelmää sovelletaan. Oppimista tukee sähköinen oppimisalusta, jonka kautta voi kysyä ja saada vastauksia niin menetelmän ohjaajalta kuin vertaisryhmältä. Kinestetiikka tuo hoitohenkilökunnalle lisäkäsiä -Kinestitiikassa opetetaan liikkeen ja liikkumisen kautta menetelmä, jonka avustamana pystytään henkilöä siirtämään yhden ihmisen avustamana, kun normaalisti siihen olisi tarvittaisiin kaksi henkilöä. Tämän tarkoituksena on vähentää psyykkistä ja fyysistä kuormittavuutta. Tässä toimii kouluttajana Suomen Kinestetiikka yhdistyksen kouluttaja, Virpi Hantikainen, Ketola esittelee. Kinestetiikan kautta ihmisen omat voimavarat otetaan paremmin käyttöön. Siinä pyritään vähentämään tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta ja saamaan henkilön voimavaroja kohdistettua liikkumiseen. Tämän kautta vapautetaan henkilökunnan voimavaroja muunlaiseen toimintaan. Seuraava peruskurssi alkaa ensi vuoden tammikuussa ja kinestetiikan jatkokurssi syksyllä 2011 Kankaanpään opistolla. -Koulutukset voidaan toteuttaa oppisopimuksella tai omaehtoisena koulutuksena. Kaikkeen koulutustarjontaamme voit tutustua Kankaanpään opiston nettisivuilla osoitteessa LAADUKASTA KOULUTUSTA SINUA VARTEN MUISTINEUVOJAKOULUTUS muistikoordinoinnin tehtäviin - koulutus toteutetaan Tamperella koulutus on monimuotoista ja moniammatillista lisäkoulutusta joka koostuu lähiopetuksesta ja verkkotehtävistä, joka voidaan tehdä oman vanhustyön ohessa - hakuaika saakka VANHUSTYÖN ERIKOISAMMMATTITUTKINTO uudistuneilla tutkinnon perusteilla alkamassa syksyllä 2011 Tamperella - koulutus toteutetaan osittain verkkototeutuksena monimuotokoulutuksena ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa Monipuolista koulutusta, projekti- ja hanketukea sekä työnohjausta sosiaalija terveyspalveluihin. Lisätiedot koulutuksista opiston sivuilta, sähköpostitse tai Lisätietoja

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 HESOTE Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävä oppilaitos HESOTEn perustutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lääkealan perustutkinto ja hammastekniikan perustutkinto. Oppilaitoksessa voi opiskella myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. HESOTEssa on lisäksi valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille sekä nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti). Oppilaitos järjestää myös täydennyskoulutusta ja konsultaatiopalveluja yksittäisille henkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Hesotessa monipuolinen lähihoitajakoulutus Lähihoitaja työskentelee hoito- ja huolenpitotehtävissä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa. Näitä voivat olla esimerkiksi päiväkoti, palvelutalo, sairaala, terveyskeskus, vanhainkoti, kehitysvammalaitos tai asiakkaan koti. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Lähihoitajien työllisyystilanne on hyvä. Hesotessa järjestetään lähihoitajakoulutusta sekä nuorille että aikuisille. Nuorille suunnattuun koulutukseen opiskelijat valitaan pääosin yhteisvalinnan kautta. Peruskoulupohjaisessa koulutuksessa opintojen kesto on noin kolme vuotta ja ylioppilaspohjaisessa noin kaksi vuotta. Nuorille suunnatut ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelija- arviointia ja ne suoritetaan sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Hesotessa voi myös opiskella lukion oppiaineita ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Aikuisille suunnattuun näyttötutkintoperustaiseen lähihoitajakoulutukseen on jatkuva haku. Soveltuvuuskokeita järjestetään keväisin ja syksyisin vaikka valmistava koulutus alkaa pääosin tammi- tai elokuussa. Hakumenettelystä tiedotetaan kotisivuillamme www. hesote.fi. Tutkintoa voi hakeutua suorittamaan joko päivä- tai iltaopiskelijana. Opintoihin sisältyy lähi- ja etäopiskelua sekä työssä oppimista sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa. Tutkintotilaisuudet järjestetään tutkinnon suorittajan kanssa laadittavan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti työpaikoilla. Hesote kouluttaa lääkealan osaajia Lääketeknikoilta ja farmanomeilta vaaditaan tarkkuutta, täsmällisyyttä, luotettavuutta ja kykyä työskennellä moniammatillisessa työympäristössä vastuullisissa tehtävissä. Myös tietotekninen osaaminen on hyvin tärkeää. Apteekeissa erityisesti logistinen osaaminen on lääketeknikoiden päävastuulla. Lääkealan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. Lähes kaikissa Suomen apteekeissa työskentelee lääkealan perustutkinnon suorittaneita. Apteekkien lisäksi farmanomeja työskentelee lääketeollisuudessa, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa ja lääketukkukaupoissa. Lääketeknikko on tutkintonimike niille opiskelijoille, jotka suorittavat viimeisenä vuonna apteekkityön syventävät opinnot. Farmanomiksi valmistuu sairaala-apteekkityön, lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan opinnoista. Hammastekniikan ammattilainen, hammaslaborantti - Hesote on maamme ainoa hammaslaboranttien kouluttaja. Työssä ja opiskelussa korostuu perinteinen käsityö ja alan teknologian hallinta. Alan käytännön työprosesseissa toimiminen edellyttää hyviä käden hienomotorisia taitoja, hyvää hahmotuskykyä ja värien erottelukykyä. Hammaslaborantti valmistaa suuhun sijoitettavia lääkinnällisiä laitteita, joita ovat esimerkiksi erityyppiset hammasproteesit ja purentakiskot. Tutkinnon osien monipuolinen valinnaisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuden lisäksi syventää osaamistaan hammasprotetiikan eri osa-alueilla. Hammaslaborantin työn tavoitteena on kuntouttaa asiakkaan purentaelimen toimintaa ja palauttaa suun ja kasvojen luonnollinen ja esteettinen ulkonäkö. Hammastekniikan ammattilainen, hammaslaborantti, työskentelee suun terveydenhuollossa yleensä yksityisen työnantajan palveluksessa hammaslaboratoriossa. Hammaslaborantti voi työskennellä myös myynti- ja konsultointitehtävissä esimerkiksi hammastarvikeliikkeissä. Hesotessa voit suorittaa ammatti- ja erikoisammattitukintoja sekä päivittää osaamistasi Koulutuksessa tai työssä hankittua osaamista voi täydentää tai pätevöityä uusiin työtehtäviin suorittamalla ammattitai erikoisammattitutkinnon. Näyttötutkintoon voi tulla myös suoraan työelämästä, mikäli osaaminen vastaa tutkinnon vaatimuksia. Hesotessa voi suorittaa mm. hierojan ja välinehuoltajan ammattitutkinnon sekä puhevammaisten tulkin ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutus toteutetaan pääsääntöisesti päivisin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista saat lisätietoa kotisivuiltamme Järjestämme myös täydennyskoulutusta ja konsultaatiopalveluja yksittäisille henkilöille, yrityksille ja työyhteisöille. Kouluttajina ja asiantuntijoina toimivat sekä Hesoten omat opettajat että tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat. Koulutus suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, ja se voidaan toteuttaa joko oppilaitoksen tiloissa tai asiakkaan toivomuksen mukaisesti muualla. Vahvoja osaamisalueitamme ovat mm. lääkehoito, suun terveydenhoito, ensiapu ja hieronta. Lisätietoja Hesotesta: (09) / opinto-ohjaajat

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa -projekti (Koulutuksella Palkkatyöhön) pyrkii vaikuttamaan myönteisesti osatyökykyisten, vajaakuntoisten sekä muuten vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistymiseen sekä työhön paluuseen. Projekti toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella vuosina , joista vuosi 2011 on itsenäinen osa hanketta. Projektin päätavoitteena on liittää avointen työmarkkinoiden työtehtävät sekä motivoituneet työntekijät toistensa luokse, synnyttää pysyviä työsuhteita sekä tarjota mahdollisuutta kouluttautua ammattiin työn ohessa. Viimeisimmät tutkimustulokset osatyökykyisten halusta palata takaisin työelämään ovat tukeneet projektin lähtökohtia. Avaintyökaluja projektin asiakastyössä ovat erilaiset työhönvalmennukselliset menetelmät, joiden lisäksi olennaista on projektin asiakkaiden oma motivaatio, voimavarat, sekä sitoutuminen yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Projektissa halutaan aktiivisesti kehittää myös työyhteisöjen monimuotoisuutta ja lisätä nii- Teksti Sirpa Paukkeri-Reyes ja Kristiina Leinonen Osaamisen, työllistymishalun ja vahvuuksien avulla kohti työelämää! den kykyjä kohdata erilaisuutta työelämässä. Työharjoittelu- ja kokeilujaksoja työpaikoilla tukevat projektin kouluttamat työpaikkavalmentajat. Heidän roolinsa on toimia perehdyttäjänä työyhteisössään ja suunnannäyttäjänä kohti monimuotoisempaa työelämää. Projekti keskittyy toimimaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla ja kumppanuudessa asumispalveluja tuottavien työnantajien kanssa. Projektin työnantajakumppaneiden mukanaolo on mahdollistanut projektin toteutumisen sekä onnistuneet työllistymisen tarinat (vuosina ). Työnantajakumppaneina vuonna 2011 ovat Lilinkotisäätiö, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Gaius-säätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Vantaan sanataidekouluyhdistys ry, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas, Suomen CPliitto ry sekä ASPA Palvelut Oy. Projektin tukiprosesseista tuotteistettiin vuosina Työn tuki-malli, josta toivotaan olevan hyötyä työllistämiskentän eri toimijoille. Mallin avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti mm. osatyökykyisten ihmisten työllistymiseen ja sen tarjoaa mahdollisuuksia sekä työntekijälle, työnantajalle että työyhteisölle. Työn tuki-mallissa keskiössä on kaksi näkökulmaa; Tukikoordinaattorin antama tuki ja valmennus sekä Tästä kaikki alkoi. työllistyvälle että työyhteisölle (ulkopuolinen tuki) Työpaikkavalmentajan ja koko työyhteisön tarjoama tuki työllistyvälle (sisäpuolinen tuki) Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana KoPa -projekti on kantanut hedelmää onnistuneiden työkokeilu- ja harjoittelujaksojen sekä vakituisten työsuhteiden muodossa. Projekti on näyttänyt suuntaa kohti monimuotoisempaa työelämää ja rakentanut siltoja työnantajien ja työhön palaajien välille. Vuonna 2011 projektin tavoitteena on saada neljätoista työhönpalaajaa työharjoittelu- tai kokeilujaksoille asumispalveluiden piiriin. Heillä kaikilla on koulutustaustaa ja työkokemusta sosiaali- ja terveysalalta. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vain ole onnistunut. KoPa-projektissa ja Työn tuki- mallissa halutaan korostaa työelämäkulttuuria, jossa työntekijöitä ei määritellä työssään taustojen perusteella, vaan henkilökohtaisen osaamisen, työllistymishalun ja vahvuuksien kautta! Lisätietoja asti projektipäällikkö Sirpa Paukkeri-Reyes, p ja Kristiina Leinonen, p , Väli-Suomessa on käynnistetty Potilas kuljettajan paikalle (Potku) -hanke, jonka tavoitteena on kehittää suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyjä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Toimiva terveyskeskus -ohjelman mukainen Potku on saanut sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahaa viisi miljoonaa euroa vuosille Siihen osallistuu 61 kunnan terveyskeskukset joten kokemuksia mallin käytöstä pitäisi tulla. Malli systematisoi pitkäaikaissairaiden hoidon Pitkäaikaissairaiden systemaattinen hoito ei ole vain isojen toimijoiden mahdollisuus, vaan se sopii pienillekin paikkakunnille. Terveyshyötymalli perustuu Chronic care modeliin (CCM), jonka kehittäjä on amerikkalainen Edward H. Wagner kumppaneineen. CCM:n kehittämisen sysäyksenä olivat havainnot siitä, että perusterveydenhuolto ei enää pysty vastaamaan kroonisten sairauksien lisääntymisen luomaan haasteeseen. Puolella pitkäaikaissairaista on useampia tauteja/tiloja, joka asettaa terveydenhuoltojärjestelmälle erityishaasteen. Tutkittuaan pitkäaikaissairauksien hoidon järjestämistä, CCM:n kehittäjät huomasivat tiettyjä puutteita; kiireiset ammattilaiset eivät kykene ottamaan käyttöön hoitosuosituksia, hoidon koordinointi ei toimi, hoidon seuranta, joka on laadun varmistamisen peruste, ei toteudu ja potilaat eivät saa riittävästi tukea omahoitoonsa. Ammattilaiset ja hoitojärjestelmä kärsivät "akuutin tyranniasta", Pitkäaikaissairauksienkin hoito toteutuu akuutin hoitomallin mukaisesti, jossa toiminta on sairaus- ja lääkärikeskeistä, reaktiivista ja vuorovaikutuksessa tärkeintä on diagnostisen informaation antaminen. Tutkittuaan pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämisohjelmia, CCM:n kehittäjät päätyivät kuuteen elementtiin, joista keskeisiksi tunnistettiin neljä osa-aluetta: omahoidon tuki, palveluvalikoima, päätöksentuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Näiden lisäksi on huomioitava palvelutuottajan johdon sitoutuminen ja muiden yhteisöjen linjaukset ja voimavarat. Kun kehittämisinterventioiden vaikuttavuutta hoitoprosesseihin ja -tuloksiin tutkittiin, huomattiin, että vaikuttavuus on parempi, mitä useampaan CCM:n komponenttiin interventio yhtäaikaisesti kohdistui. Terveyshyötymalli ei ole POTKUlla terveyshyötyä perinteinen jalkautettava hoitomalli vaan viitekehys ja kehittämisen ajattelumalli, joka tarjoaa puitteet hoidon hallitulle järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman ja näyttöön perustuvan näkökulman perusterveydenhuollon kehittämiseen. Terveyshyötymallin mukaisesti kehitetyssä organisaatiossa toiminta on potilas- ja tiimikeskeistä, proaktiivista ja vuorovaikutus on potilasta voimaannuttavaa. Potilaalle on tarjottavissa palveluvalikossa monimuotoisia omahoidon tukikeinoja ja hoitotiimillä käytössä ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle ja voimavarat korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. Voimaantuvan potilaan ja valmistautuneen, proaktiivisen hoitotiimin välinen yhteistyö tuottaa potilaalle mitattavaa terveyshyötyä. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia kaikilla Terveyshyötymallin kuudella alueella. -POTKU hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa Terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Keskeisenä konkreettisena tekemisenä ja kehittämisen kohteena on pitkäaikaissairaan potilaan hoitosuunnitelma, joka tehdään yhdessä potilaan, lääkärin ja hoitajan kanssa. POTKUssa hoitosuunnitelmia on tehty jo useita satoja. Alkuun hankelääkärit ja hankehoitajat tekevät hoitosuunnitelmia, mutta hankkeen aikana myös muut terveyskeskuksen lääkärit ja hoitajat alkavat tehdä hoitosuunnitelmia samojen periaatteiden mukaisesti, Väli- Suomen POTKU-hankkeen hankejohtaja Erja Oksman kertoo. -POTKU-hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeessa on mukana 61 kuntaa ja väestöpohja on asukasta, Oksman selvittää. Ikaalisten kaupunki POTKU-hankkeessa mukana Potkussa mukana olevan Ikaalisten kaupungin vs. tkl Riikka Lilja sanoo, että toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeen mukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja hoi- don toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Hanketyöpari on innostuneella asenteella toteuttamassa hanketta "Ikaalisten mallin" mukaan Ikaalisten kaupunki päätti alkuvuodesta 2010, että Ikaalinen menee mukaan POT- KU-hankkeeseen. Hanke alkoi käytännössä syksyllä 2010, kun sairaanhoitaja Miia Määttä aloitti hankehoitajana. Riikka Lilja aloitti hankelääkärinä tämän vuoden alusta. Molemmat hanketyöntekijät jatkavat koko hankkeen ajan eli vuoden 2012 loppuun. -Tähän mennessä alkaen on tehty 37 hoitosuunnitelmaa, hanketyöparin tavoitteena on vuodelle 2011 tehdä 80 hoitosuunnitelmaa ja tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että tavoitteessa pysytään, Riikka Lilja uskoo. Riikka Liljan mukaan potilaat vaikuttavat olevan hoitosuunnitelmiin tyytyväisiä. Tosin aktiivisesti emme ole palautetta kyselleet, mutta tyytyväisiltä vaikuttavat, Riika Lilja vakuuttaa. Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU-hanke Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painopiste halutaan siirtää ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja avohoitoon Nuoruus on pitkä prosessi, jonka aikana nuori irrottautuu perheestään ja muodostaa elämänsä tärkeimmät ihmissuhteet omiin ikätovereihin. Nuoruuden lopputuloksena tulisi olla riittävän itsenäinen, tasapainoinen ja ehjä aikuinen ei valmis, mutta kykenevä elämän tuomiin haasteisiin sekä jatkuvaan muutokseen ja kasvuun. Nuoruuden normaali kehitys ei ole ongelmatonta nuorelle eikä vanhemmille. Varhaisten merkkien tunnistaminen lapsen tai nuoren hyvinvointia ja kehitystä uhkaavissa tilanteissa on tärkeää ennalta ehkäisevää työtä, jolloin ongelmat eivät kasaudu ja apua saadaan oikea-aikaisesti ja nopeasti. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on todettu kunnan koosta riippumaton kehityssuunta: kustannukset kasvavat ja palvelut painottuvat liiaksi kalliisiin erityispalveluihin. - Kasvatus- ja perheneuvola on ruuhkautunut ja palveluja ei ole pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti. Tästä syystä asiakkaita on ohjattu epätarkoituksenmukaisesti yksityisiin palveluihin sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon silloinkin, kun se ei olisi ollut välttämätöntä. Tämä on aiheuttanut kunnille huomattavan suuria kustannuksia verrattuna siihen, että kunnan omissa peruspalveluissa olisi pystytty hoitamaan pulmat silloin, kun ne ovat vielä pieniä tai käyttämään palveluketjun seuraavaa, asiakkaalle tarkoituksenmukaisinta ja kunnalle taloudellista palvelua, Rajan lapset ja nuoret -hankkeen vastuuhenkilö, perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen toteaa. Konsultaatiotyöryhmän psykologi, sairaanhoitaja ja lääkäri lähdössä. Rajan lapset ja nuoret -hanke edustaa Lapsen ääni -kehittämisohjelman varhaisen tuen toimintalinjaa Rajan lapset ja nuoret on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hanke, jolle on saatu rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelman Lapsen ääni -teemakokonaisuudesta. Kehittämisohjelmaa toteutetaan koko Etelä-Suomessa alueellisin painotuksin. Toiminnan tavoitteita ovat laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen lähipalveluissa, ammattilaisten osaamisen lisääntyminen, asiakkaiden osallisuuden edistäminen sekä lasten psykososiaalisen avun palveluvalikoiman kehittäminen. -Rajan lapset ja nuoret hankkeella pyritään parantamaan lasten, nuorten ja perheiden auttamisen laatua psykososiaalisissa ongelmissa. Varhaista apua mahdollistetaan ja tehostetaan kehittämällä organisaatiota lähipalvelujen suuntaan ottamalla käyttöön uusi konsultaatiotyömalli. Tällä pyritään oikea-aikaiseen ja tarkoituksenmukaisesti mitoitettuun avunsaantiin. Lisäksi pilotissa pyritään katkaisemaan nuorten syrjäytymiskierrettä kehittämällä kuntoutuksen toimintamalleja, hankkeen projektipäällikkö Paula Ylönen selvittää. -Hankepilottiin sisältyy neljä tarkastelunäkökulmaa: asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma, henkilöstönäkökulma ja talousnäkökulma. Hankkeessa on tarkoitus luoda toimivat yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluiden ja erityispalvelujen välille sekä laajentaa toimintamallia käytettäväksi myös nuoruusikäisten palveluissa. Samalla etsitään alueelle uusia keinoja varhaiseen tukeen lähipalveluissa huomioiden myös kolmannen sektorin toimijat. Hankkeen laajoja tavoitteita toteutetaan kaudella Tavoitteena on jatkaa hankkeen toteutusta vuosina pysyvämpien muutosten ja pitkän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi, Ylönen määrittelee hanketta. -Rajan lapset osahankkeen tavoitteena on, että nykytilannetta selvästi useampi lapsi ja perhe saa ongelmatilanteisiinsa apua lähipalveluista ja lähipalveluiden käytössä olevasta keinovalikoimasta. Varhaisen puuttumisen rinnalle kehitetään varhaisia hoitoja, jotka ovat ensisijaisesti ryhmämuotoisia ja vertaistukeen nojaavia ja estävät yksilöllistä leimautumista ongelmalapseksi, Rajan lapset ja nuoret -hankkeen vastuuhenkilö, perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen kertoo. Onnistuakseen vaikuttava lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämis työ vaatii vahvoja yhteistyömuotoja ja verkostoja -Rajan lasten ohjeistamassa lapsen ja perheen tilanteen yksilöllisessä kartoituksessa kiinnitetään huomiota lapsen ja perheen voimavaroihin. Ongelmatilanteiden varhainen puheeksi otto ja ratkaiseminen on tärkeää ennalta ehkäisevää toimintaa häiriötilanteiden pitkittymisen ja toimintakyvyn menetyksen torjumisessa, Henttonen sanoo. Rajan lapset osahanke ohjeistaa lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä aina keräämään lapsen ja perheen ympärille lähipalvelutiimin. Tärkeää on se, että lapsi ja perhe ovat aina mukana kun heidän asioitaan käsitellään. Tavallisimpia lähipalvelutiimin kokoonpanoja ovat esim. neuvolan terveydenhoitaja, päiväkodin lastentarhanopettaja ja neuvolan perhetyöntekijä tai opettaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. - Sekä neuvola-, päivähoito- että kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä asioita selviteltäessä muodostetaan lähipalvelutiimejä. Lähipalvelutiimin on mahdollista saada hankkeesta tiimiohjausta. Lastenpsykiatrian poliklinikan yhteyteen on hankkeen ajaksi perustettu konsultaatiotyöryhmä, jonka lähipalvelutiimi voi kutsua paikkakunnalle keskustelemaan perheen ja lähipalvelutiimin kanssa, Henttonen kertoo. Kehitysvammaisten työvalmennustoiminnan kehittäminen Valmennus ja voimaantuminen - Oivallus ja onnistuminen Hieman yli kolmasosalla vammaisista on erittäin hyvä tai hyvä työkyky. Lähes puolet vammaisista on halukkaita ja kykeneviä tekemään työtä, ja heistä noin puolet haluaisi säännöllisen kokoaikaisen työn. Työhalukkuudesta huolimatta vammaiset eivät ole kovinkaan aktiivisia työnhakijoita. Erityisesti nuoret vammaiset ovat hyvin kouluttautuneita, mutta monet heistä kokevat työnhaun erittäin haasteelliseksi. Näin todetaan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen Erityisryhmien työkyky - työttömät ja vammaiset -tutkimuksessa. Kehitysvammaisten tekemää työtä ja heidän oikeuttaan palkkaan tehdään tunnetuksi Kaakkois-Suomessa. Ray:n avustuksella ja yhteistyössä Haminan kaupungin kanssa toimiva Yhdessä olemme enemmän -kehittämishanke on mukana edistämässä haminalaisten ikääntyvien ja kehitysvammaisten nuorten sekä aikuisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänhallintaa. Kehitysvammaiset haluavat tehdä töitä samoista syistä kuin me muutkin ihmiset. He haluavat saada palkkaa ja tehdä sitä työtä mihin moni heistä on saanut koulutuksen, toteaa Ravimäkiyhdistys ry:n hallinnoiman kehittämishankkeen Soile Järvinen. Järvisen mukaan työnantajat eivät esimerkiksi välttämättä tiedä, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ihminen saa ansaita tietyn määrän palkkatuloja kuukaudessa, tai mitä tukia työnantajan on mahdollista saada osatyökykyisen henkilön palkkaamisen avuksi. - Toinen asia mikä vaikuttaa taustalla, on avotyötoiminnan pitkä perinne. Kehitysvammaiset ovat perinteisesti tehneet töitä yrityksissä ja organisaatioissa, mutta eivät ole olleet työsuhteessa eivätkä saaneet palkkaa, vaan niin sanottua työosuusrahaa, kertoo Järvinen. - Oikean työn tekemisen muodon ja määrän hakeminen on tärkeää: jollekin työtoiminta voi olla oikein hyvä vaihtoehto kuntoutumisen ja elämänhallinnan tukena, mutta kehitysvammaisuus määritteenä ei saisi poissulkea työllistymistä palkkatyöhön, silloin kun työn laatu ja teho riittävät täyttämään sille asetetut kriteerit. Työnkuvan räätälöinti, tehtävien pilkkominen ja tahtotila erilaisuuden ymmärtämiseen voimavarana myös työyhteisölle ovat tärkeitä näkökulmia asiassa. Yhdessä olemme enemmänkehittämishanke Tuetun työtoiminnan ja työvalmennuksen avulla olemme mukana kehittämässä kehitysvammaisen valmentautujan mahdollisuuksia osallistua toimintaan, joka on tarpeellista, hyödyllistä sekä valmentautujan toiminta- ja työkykyä tukevaa ja kehittävää. Haluamme korostaa meidän jokaisen oikeutta tehdä tuottavaa työtä oikeissa työpaikoissa, erilaisten kykyjemme ja osaamisemme mukaan, Järvinen sanoo. Voima-pajat tarjoavat nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille työvalmentautujille mahdollisuuden kehittää työkykyään ja työ- sekä työelämätaitojaan ja tukea työhyvinvointiaan yksilöllisten tarpeiden, toimintakyvyn ja toiveiden mukaisilla tavoilla. Yhteisössä toimiminen, hyödyllisen työn tekeminen ja omien voimavarojen löytäminen tukevat valmentautujan itseluottamusta, osallisuuden kokemusta ja oman elämän hallintaa. -Työllistymis- ja tuetun työtoiminnan mahdollisuuksien kartoittaminen on osa perustehtäväämme. Tavoitteenamme on lisätä valmentautujan mahdollisuuksia sijoittua avoimille työpaikoille tuettuun työhön tai työtoimintaan työvalmentajan tuella. -Tehtävämme on myös tiedottaa kehitysvammaisen ihmisen oikeuksista ja mahdollisuuksista tehdä hyödyllistä ja tuottavaa työtä ja samalla vaikuttaa näihin asioihin. Teemme yhteistyötä Ravimäkiyhdistys ry:n eri toimintayksiköiden, Haminan vammaispalvelujen, ammatillisten oppilaitosten, alueen yritysten, kaupungin eri organisaatioiden ja yksityisten henkilöiden kanssa, Järvinen selvittää. -Kehitämme työvalmennukseen laadukkaan ja toimivan mallin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyön tueksi keräämme arviointitietoa valmentautujilta ja yhteistyökumppaneilta. Pyrimme löytämään jokaiselle valmentautujalle omaan työkykyyn ja osaamiseen soveltuvat työtehtävät. -Hyvä projekti jää pysyväksi toiminnaksi edistämään ihmisten hyvinvointia ja vahvistamaan heidän osallisuuttaan ympäröivään yhteiskuntaan. Kun työvalmennus-hanke vuonna 2012 loppuu, niin pyrkimyksenämme on, että meillä olisi silloin valmis tuote myyntiin lähialueiden kunnille, Järvinen mainitsee. Keittiöpaja, palvelupaja ja ulkotyöpaja tarjoavat erilaisia palveluitaan eri asiakkaiden ja toimintaympäristöjen tarpeiden mukaan. Pajojen toiminnasta vastaavat työvalmentajat ja palvelua kehitetään yhteistyössä mm. Haminan vammaispalvelujen kanssa. Palveluja tarjotaan myös yksityishenkilöille, yrityksille ja yleishyödyllisille yhteisöille, kokemukset näistä yhteistyön muodoista ovat olleet positiivisia. Ulkotyöpaja on tehnyt asiakastöinä mm. huonekalujen kunnostusta ja lumitöitä. Alueen yritykset ja muut palveluntuottajat ovat myös alkaneet huomata toiminnan ja yhteistyötä yrittäjien suuntaan kehitetään kaiken aikaa, Soile Järvinen kertoo. Ravimäkiyhdistys ry on haminalainen sosiaalipalveluja tuottaja yhdistys, joka tarjoaa asumispalveluja, rivitalosumista, ateriapalvelua sekä vapaa -ajanpalveluja vanhuksille ja kehitysvammaisille. Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Minna Rosenback p

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Pohjoiskarjalaisilla hyvinvointialan yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa ja edelleen kehittää ja kasvattaa yritystoimintaa. Yritystoiminnan pohjatyöt on tehty hyvin, alalla on pitkät perinteet, yritykset toimivat valtakunnallisestikin arvioiden laadukkaasti ja kasvava toimiala tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Yrityksillä on myös kykyä ja tahtoa kehittää toimintaansa edelleen. Kasvupotentiaalia on, kunhan jatkossakin huolehditaan pitkäjänteisestä kehitystyöstä, toteavat ohjelmapäällikkö Minna Koskimies JOSEK Oy:stä ja hankevastaava Minna Tolonen ProAgria Pohjois- Karjala ry:stä. Koskimies toimii JOSEK:n hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma HYRRÄ:n ohjelmapäällikkönä ja Tolonen johtaa Hyvää yhdessä-hanketta. Pohjoiskarjalaista hyvinvointiyrittäjyyttä kehitetään yhteistyöllä vointialan yrittäjyyden kasvuohjelma HYRRÄ (EAKR) ja ProAgria Pohjois-Karjala ry:n Hyvää yhdessä-hanke kehittävät molemmat pohjoiskarjalaista hyvinvointiyrittäjyyttä. Hankkeet toimivat yhteistyössä ja olemme yhdistäneet voimavarojamme. Meillä on erilaiset toimintatavat, mutta suurelta osin yhteinen kohderyhmä eli hyvinvointialan palveluita tuottavat yritykset, järjestöt ja julkiset organisaatiot ja yhteinen tavoite: hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa, kertovat Koskimies ja Tolonen. Tällaiset ohjelmat ja hankkeet toimivat yritysten tukena niiden omassa kehittämistyössä ja yritykset ovat osallistuneet niihin aktiivisesti. Yhteistyön kautta voidaan saavuttaa tuloksia, joihin yritysten yksinään on vaikea päästä. Hyvinvointiala on maakunnan suurin työllistäjä Hyvinvointiala on Pohjois- Karjalan maakunnan suurin työllistäjä. Alalla työskentelee yli henkilöä, joista yksityisellä sektorilla ja järjestöissä noin Yksityisten hoivaalan yritysten määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Paikalliset hoivayritykset työllistävät noin 1600 henkilöä ja alan yrittäjyydellä on tärkeä maakunnan elinvoimaisuutta ja työllisyyttä vahvistava merkitys. JOSEK Oy:n, ProAgria Pohjois-Karjala ry:n Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustajat laativat tänä keväänä kirjelmän, jossa todettiin, että sosiaali- ja terveysalan palvelurakenne on maakunnassa vielä monipuolinen ja on kaikkien etu, että se myös sellaisena pysyy. Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä hoiva-alan yritysten, kuntien ja kaupunkien ja kehitysorganisaatioiden välillä. Maakunnalla on hyvä maine yhteistyön kehittäjänä ja hyvinvointialan yritysten laatutyössä Pohjois-Karjala on Suomen ykkösmaakuntia. Kaikkien hyvinvointialan toimijoiden yhteistyö on sujunut Pohjois-Karjalassa erittäin hyvin, toteaa Minna Koskimies. Hyvinvointiyrittäjyyttä kehitetään hanketoiminnalla Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n hyvin- HYRRÄ saavuttanut hyviä tuloksia HYRRÄ on toimiva EAKR-rahoitteinen kasvuohjelma, jonka tavoitteena on kehittää pohjoiskarjalaisten hyvinvointialan yritysten liiketoimintaa ja liiketoimintaosaamista. JOSEK toteuttaa ohjelmaan yhteistyössä Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI:n sekä Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus OY PIKES:in kanssa. HYRRÄ tekee konkreettista yritysten kehittämistyötä. Yritykset saavat ohjelman kautta käytännön työkaluja liiketoimintaosaamisen ja yritystoiminnan eteenpäin viemiseen omien tavoitteidensa mukaisesti. Mukana on noin 90 kasvukykyistä hyvinvointialan yritystä ja järjestöä, jotka toimivat sosiaali- ja terveysalan, arjessa selviämisen, vapaa-ajan tai työhyvinvoinnin palvelujen, hyvinvointimatkailun tai hyvinvointialan välinetai varustetuotannon parissa. Kasvuohjelmaan liityttäessä yrityksen liiketoiminta on analysoitu kaikilta osa-alueiltaan ja sen jälkeen laadittu konkreettiset kehittämisohjelmat. Näin yritykset ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Erityiskysymyksiin on tarvittaessa hankittu erikoisasiantuntemusta, kertoo Minna Koskimies. HYRRÄ:n päämääränä on ollut yritysten kasvu ja kasvuohjelma on onnistunut tavoitteissaan erittäin hyvin. Kun kasvuyrityksen tunnusmerkkinä on 10 prosentin kasvu liikevaihdossa kolmen vuoden sisällä, niin tämäkin tavoite on Pohjoiskarjalaisilla hyvinvointialan yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa, toteavat ohjelmapäällikkö Minna Koskimies JOSEK Oy:stä ja hankevastaava Minna Tolonen ProAgria Pohjois-Karjala ry:stä. toteutunut hyvin. HYRRÄ:n toiminnasta tehtiin yritysten parissa vaikuttavuusarviointi, jossa todettiin, että ohjelmalla on vuosienkin päästä vaikutusta yritysten liiketoiminnan kasvuun ja liiketoimintaosaamisen kehittymiseen. Hankkeen katsottiin myös vaikuttaneen myönteisesti yritysten väliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Erityisesti Joensuun seudulla kuntien ja yritysten yhteistyön kehittymiseen oltiin tyytyväisiä. Joensuun seudulla on kehitetty palveluseteliin liittyviä käytäntöjä yhdessä kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yritysten toimialatieto ja alan kehittämisen vaikuttamismahdollisuudet olivat ohjelman aikana lisääntyneet merkittävästi sekä JOSEK:in yritysneuvonnan että ohjelman kumppaniorganisaatioiden kuten ProAgrian, ELY-keskuksen, TE-toimistojen, Uusyrityskeskuksen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja ISAK:n kautta. Hyvää yhdessähanke järjestää laatukoulutuksia, markkinoi ja kampanjoi Vuonna 2008 aloitettu Hyvää yhdessä-hanke on avoin kaikille hyvinvointipalvelualan yrityksille Pohjois-Karjalassa. Kohderyhmään kuuluu mm. hoitokoteja, koti- ja ateriapalveluyrityksiä, elintarvikealan yrityksiä, kuljetuspalveluyrityksiä sekä virkistyspalveluita ja hyvinvointimatkailupalveluja järjestäviä yrityksiä. Minna Tolonen kertoo, että Hyvää yhdessä-hankkeella on kaksi painopistealuetta: yrityksille suunnatut laatukoulutukset sekä hyvinvointipalvelualan yritysten yhteismarkkinointi tekemällä tunnetuksi Hyvää yhdessä brändiä sekä järjestämällä yhteisiä markkinointitapahtumia, tempauksia ja kampanjoita. Hanke kehittää myös koko toimialan yhteistyötä. Laatukoulutukset ovat keskeinen osa hankkeen toimintaa. Tavoitteena on kehittää hyvinvointialan yrityksille yhtenäinen laatujärjestelmä, jonka avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa entistä kilpailukykyisemmäksi. Laatukoulutuksen muokkaaminen myös pienyritysten tarpeisiin on tärkeä tehtävä tulevaisuudessa. Olemme järjestäneet yhteismarkkinointitapahtumia kuten ympäri Pohjois-Karjalaa järjestettävät Hyvinvointitoritapahtumat, joissa on kehitelty palveluja pyörien päälle - ajattelua nimenomaan syrjäseutujen tarpeita ajatellen tai seitsemättä kertaa järjestettävä valtakunnallisesti suosittu Pyhä Koli Hyvä Olo-tapahtuma, joka kokoaa yhteen lähinnä luontaishoitoalan yrityksiä. Tänä keväänä Hyvää yhdessähankkeessa on käynnistetty päättäjille suunnattu postikorttikampanja, jossa painotetaan paikallisten hyvinvointialan yritysten palvelujen käyttöä. Hankkeessa yritykset ovat löytäneet toisensa ja todenneet, että tällaiset hankkeet tuovat alalle yhteisvoimaa sekä vertaistukea, energiaa ja ideoita yritystoimintaan, kertoo Minna Tolonen. Hyvinvointiyrittäjyys murrosvaiheessa Minna Koskimies ja Minna Tolonen arvioivat, että Pohjois- Karjalassakin hyvinvointialan yritykset ovat suurten haasteiden edessä. Koko ala on murroksessa ja tilanne muuttuu nopeasti. Kuntien hankintamenettelyillä on suuri merkitys pienten paikallisten toimijoiden menestymiseen kilpailutuksissa. Keskeistä on, kuinka voidaan turvata pohjoiskarjalaisten yritysten resurssit vastaamaan alan kasvuhaasteisiin. On myönteistä, että Pohjois- Karjalassa yritykset ovat pystyneet näkemään muutokset mahdollisuuksina ja reagoineet niihin nopeasti, sanoo Minna Tolonen. Olemme keskustelleet siitä, kuinka voimme vaikuttaa innovatiivisesti julkisiin hankintaprosesseihin. Yksityisten ja julkisten palveluiden välille on pystyttävä rakentamaan aitoa yhteistyötä ja kumppanuutta palveluiden turvaamiseksi, kertoo Minna Koskimies. Hyvinvointialan kehitystä on tarkasteltava laajemmin. JOSEK pyrkii elinkeinoyhtiönä edistämään alan yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä ja viemään mm. projektien avulla asioita eteenpäin. Tavoitteena on aito yhteistyö ja yhteinen tahtotila toimialan ja palvelujen kehittämiseksi. Niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on paljon osaamista ja asiantuntemusta. Kun ne saadaan tehokkaaseen käyttöön, voi syntyä uudenlaisia tapoja järjestää palveluja alueen asukkaille. Iloista hoivaosaamista Pohjois- Karjalasta HYRRÄ-kehittämisohjelma ja Hyvää yhdessä hanke esittelevät toimintaansa Espoon Dipolissa järjestettävässä sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtumassa TERVE-SOS 2011 Pääteemamme messuilla on Iloista hoivaosaamista Pohjois-Karjalasta. Tuomme esille että maakunnassa toimii erittäin hyviä hyvinvointialan yrityksiä, joista jotkut ovat kehittäneet valtakunnallisestikin ainutlaatuisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Pohjois-Karjalassa yhteistyö alan yritysten, julkisen hallinnon organisaatioiden, kehittämisyhtiöiden ja yleensä kaikkien toimijoiden välillä on sujunut poikkeuksellisen jouhevasti ja hyvässä hengessä. Näistäkin kokemuksista haluamme messuvieraille kertoa, toteavat Minna Tolonen ja Minna Koskimies. Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Toni Valha puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Ani Tiirikainen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo PALVELUASUNTOHAKEMUS Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo Tarvittavat liitteet Lääkärintodistus

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tervetuloa 4 Lauttasaaren senioritalon taustaa 5 Asukkaat kertovat 6 - Anna-Liisa Laine - Anneli ja Veikko Porola Omainen kertoo 10

Tervetuloa 4 Lauttasaaren senioritalon taustaa 5 Asukkaat kertovat 6 - Anna-Liisa Laine - Anneli ja Veikko Porola Omainen kertoo 10 Sisällysluettelo Tervetuloa 4 Lauttasaaren senioritalon taustaa 5 Asukkaat kertovat 6 - Anna-Liisa Laine - Anneli ja Veikko Porola Omainen kertoo 10 - Juha Virtavuori Henkilökunnalta 11 - Marjo Koskela

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Ketään ei jätetä yksin TK Palveluneuvonta Olemme läsnä ja saavutettavissa. Kotihoidon palvelut Lyhytaikainen hoiva ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 23.1.2015

Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 23.1.2015 Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 23.1. Heinola Heinola - Palveluasuminen Attendo Oy Hoivakoti Tähtiniemi / Lauttaranta 5 18100 Heinola 044 494 4247 anne.vilkman@attendo.fi w w w.attendo.fi

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kouvolan palvelusetelituottajat

Kouvolan palvelusetelituottajat Kouvolan palvelusetelituottajat Kouvolan kaupungin myöntämä palveluseteli käy maksuksi vain tässä luettelossa oleville yrittäjille. Palvelusetelituottajaksi on hyväksytty yritykset, joissa työntekijällä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Ainutlaatuinen Edistyksellinen Kotimainen Eettinen Vastaa tarpeeseen Kehittyvä Ajankohtainen Pitkä kokemus Jalmari Jyllin Säätiö on toiminut

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

2 (, C c. Ylä-Savon SOTE. TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a. Saapui 3 Ö / i 20. DAG: a. Hakija Hoivakymppi Oy. T h;3väluokka.

2 (, C c. Ylä-Savon SOTE. TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a. Saapui 3 Ö / i 20. DAG: a. Hakija Hoivakymppi Oy. T h;3väluokka. a rahoitusja kehittämiskeskus raasumisen 1. TIETOJA HAKIJASTA Hakija Hoivakymppi Oy Kohteen nimi Kiinteistö Oy ET-Hoiva-asunnot I/Muut vammaiset, Iisalmi Ylä-Savon SOTE TARVESELVITYS / HANKEESlti, M a

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kouvolan palvelusetelituottajat

Kouvolan palvelusetelituottajat Kouvolan palvelusetelituottajat Kouvolan kaupungin myöntämä palveluseteli käy maksuksi vain tässä luettelossa oleville yrittäjille. Palvelusetelituottajaksi on hyväksytty yritykset, joissa työntekijällä

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot