Selvitys nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnasta ja toimintaympäristöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnasta ja toimintaympäristöstä"

Transkriptio

1 Selvitys nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnasta ja toimintaympäristöstä Huhtikuu 2010 Anna Kaisa Kontinaho 1

2 Sisällys 1. Johdanto Verkkomaailman käsitteitä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Internetin edelläkävijä Toimintaympäristönä Malminkatu Tietoteemapajat ja Ansio kurssit Asuntoa vailla? Pulmakulma kysymyspalsta Alueellisen tieto ja neuvontatyön ulottuvuuksia Kompassi alueellisen työn voimavarana Vertaisneuvonta: esimerkkinä Tapulikaupungin Nuorten info nuorten neuvonta ja tiedotuspiste Kompassin kouluyhteistyö Porolahden peruskoululla Muita kehittämisehdotuksia: Kompassin ydintehtävää etsimässä? Verkon rajapinnat Kompassin näkökulmaa kehittämisehdotuksiin Kompassi osana toiminnallista nettiareenaa Tulkintoja ja pohdintaa Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden kansallinen kehittäminen Nuorten tieto ja neuvontatyön eurooppalaiset suuntaviivat Nuorten neuvontaa ja ohjausta Helsingissä Opiskelu ja uravalinta Terveys Sosiaaliviraston toimialasta Monikulttuurinen näkökulma nuorten tieto ja neuvontatyöhön Muita toimijoita: kaupunginkirjaston Kohtaamispaikka ja Unginfo Lopuksi Mahdollisia kehittämisehdotuksia ja työn arviointia Lähteet Liite: Kompassin tunnusluvut

3 1. Johdanto Tämän selvityksen tarkoitus on kuvata Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nykytilaa ja Helsingin kaupungin nuoria neuvovia ja ohjaavia palveluita. Selvitys on tehty helmi maaliskuun aikana keväällä Sen aineisto koostuu nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden ja esiteltyjen palveluiden edustajien haastatteluista, jotka on toteutettu puolistrukturoidulla menetelmällä. Osa haastatteluista on toteutettu kasvotusten, osa puhelimessa. Selvitys käynnistettiin tilanteessa, jossa Kompassin toimintaa haluttiin kuvata erityisesti suhteessa Helsingin kaupungin hallintokuntien palveluiden tarjontaan. Toisaalta taustalla oli muuttunut verkkoympäristö, jossa uusia portaaleja perustetaan jatkuvasti ja jossa sosiaalinen media vaikuttaa myös kunnallisten palvelujen verkkotyöhön. Johdantoluvussa luon pikaisen katsauksen työmuodon keskeisiin käsitteisiin sekä joihinkin erityispiirteisiin. Lisäksi luon katsauksen aineistonkeruuseen sekä menetelmällisiin ratkaisuihin. Haasteena prosessin aikana oli neuvonta ja tiedotuspalveluiden käsitteen monipuolisuus, sillä Kompassi on paitsi matalan kynnyksen asioimispiste, myös verkkosivustoa sekä Pulmakulmakysymyspalstaa ylläpitävä toimija. Kompassin työkenttä on varsin laaja alainen, ja keskenään erilaiset verkko ja reaalimaailman palvelut voivat periaatteessa leikata Kompassin toimintoja. Tämän vuoksi käytettyä yhtenäisemmän kysymysrungon asettaminen eri toimijoille nopeassa aikataulussa olisi ollut haastavaa, vaikkakin se olisi helpottunut materiaalin hallintaa. Korostankin, että selvityksen on tarkoitus olla alustava kartoitus ja keskustelunavaus. Tekstissä esiintyvät verkkomaailman käsitteet olen lisännyt johdantoluvun loppuun. Kompassin toteuttama työmuoto on osa nuorisoasiainkeskuksen toimintaa. Lisäksi työmuoto lepää eurooppalaisittain määritellyllä arvoperustalla. Kompassi lukeutuu Suomessa nuorten tieto ja neuvontapalvelujen kansalliseen verkostoon, jota opetusministeriön mandaatilla kehittää nuorten tieto ja neuvontapalvelujen kansallinen koordinaatio ja kehittämiskeskus Oulussa. Kun tässä selvityksessä mainitaan pelkästään koordinaatio ja kehittämiskeskus, tarkoitetaan kyseistä valtakunnallista toimijaa. Kansallinen koordinaatio ja kehittämiskeskus on vuosikertomuksessaan 2008 määritellyt työmuodon keskeisiä käsitteitä Jussi Onnismaan (2007) mukaisesti seuraavaan tapaan. Tiedotuksessa asiakkaalle eli tiedon vastaanottajalle annetaan tosiasioista koostuvia tietoja. Työntekijä huolehtii tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä; keskustelu rakentuu useimmiten asiakkaan kysymyksestä ja työntekijän vastauksesta. Ohjauksen tehtävä on edistää keskustelun keinoin ohjattavan kykyä parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla, jolloin asioiden tulkinnanvaraisuus ja useat toimintamahdollisuudet korostuvat, samoin kuin ohjattavan aktiivinen osallistuminen asioiden ratkaisemiseen. Keskustelu on yleensä monivaiheinen ja rakenteeltaan löyhä. Neuvonnassa puolestaan neuvotaan asiakkaalle sopivaa toimintatapaa, jolloin asiakas odottaa saavansa neuvojalta asiantuntijatietoa. Neuvoja tietää neuvottavaa enemmän kyseessä olevasta asiasta. Hänen tehtävänään on varmistaa, että neuvot ovat ymmärrettäviä. Nuorten tieto ja neuvontapalvelu on palvelumuoto, jossa annetaan nuorelle ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Yhtäältä nuorelle tarjotaan mahdollisuuksia ratkaista ongelmiaan erilaisten välineiden avulla, ja toisaalta nuorta pyritään ohjaamaan sekä neuvomaan henkilökohtaisesti. Nuorisotiedotus taas on informaation välittämistä, ja nuorille suunnattu yleisluontoinen tiedotustyö kattaa kaikki nuoria kiinnostavat 3

4 aiheet. Lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat vertaistiedottaminen ja neuvonta, jota selvityksessä lähestytään esittelemällä esimerkinomaisesti Tapulinkaupungin vertaisneuvontapisteen toimintaa. Yksi tapa hahmottaa nuorten tieto ja neuvontatyön ominaispiirteitä on tarkastella sen ammatillista etiikkaa, jota Milla Härmä (2003) on eritellyt suhteessa nuorisotiedotukselle läheisiin ammattikuntiin. Härmä on jaotellut nämä läheiset ammatit karkeasti kolmeen ryhmään: kasvattajiin (joita ovat muun muassa opettajat ja oppilaanohjaajat sekä jossakin määrin nuorisotyöntekijät), tukijoihin (joita ovat esimerkiksi hoitotyön ja sosiaalityön tekijät) sekä tiedottajiin (joihin kuuluvat toimittajat ja tiedottajat sekä Härmän luokituksessa myös kirjastotyöntekijät). (Mt ) Luokittelu konkretisoituu tässä selvityksessä, sillä kaikki selvitystä varten haastatellut toimijat edustavat tavalla tai toisella Härmän identifioimia ammattikuntia. Itse nuorisotiedottamisen olemassaolon oikeutusta voi Härmän mukaan perustella esimerkiksi sillä, että nuorisotiedotus tarjoaa tietoa monialaisesti kaikista mahdollisista yhteiskunnan palveluista, ei vain erikoistuneelta aihealueelta, sekä sillä, että jo olemassa olevat, kaikille ikäryhmille suunnatut palvelut jäävät nuorilta helposti käyttämättä. Koska nuorisotiedotustyöntekijä on suhteessa nuoreen asiantuntija asemassa, työntekijän vastuu annetun tiedon oikeellisuudesta on suuri. (Mt ; työmuodon oikeutuksesta Storlundin (1991) ja Fachén (1991) mukaan.) Lisäksi työmuotoa voidaan perustella useilla yleismaailmallisilla asiakirjoilla, mukaan lukien Euroopan unionin Valkoisella kirjalla, jossa painotetaan nuorten oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi. Lisäksi nuorisolaki ( /72) tunnustaa työmuodon kunnissa järjestettäväksi peruspalveluksi. Aiemmin käytössä ollut nuorisotiedotuksen käsite on toisinaan sekoitettu kuntien nuorisotoimen viestintäyksikön tekemään työhön. Nuorisotiedottaminen on tiedottamista nuorille kaikista nuorten elämään liittyvistä aihealueista, kun taas nuorisotoimen viestintäyksikön tehtävänä on tiedottaa kuntalaisille eli nuorille tarjonnastaan. Nykyisin nuorisotiedottaminen on vanhentunut käsite; nuorten tieto ja neuvontatyön katsotaan kuvaavan työmuodon sisältöä paremmin. (Kilappa ja Lautaniemi 2008.) Toisaalta nuorten tieto ja neuvontatyön sekä nuorisotoimen ulkoisen viestinnän tehtäväkentät limittyvät toisiinsa. Esimerkiksi Kompassi työstää kuukausitiedotteitaan yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen viestintäyksikön kanssa. Kenties yksi selkeimmistä tieto ja neuvontatyön sekä nuorisotoimen viestintäyksikön tehtäväkenttien leikkauspisteistä voisi liittyä nuorten tieto ja neuvontapalvelun tunnetuksi tekemiseen. Kilapan ja Lautaniemen (2008) mukaan nuorten tieto ja neuvontapalveluiden irrallisuus tunnetuista rakenteista haastaa työmuodon. Kirjaan tähän vielä yhden tiedotuksellisen työn ulottuvuuden. Kun kävin keskusteluja nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden kanssa, moni haastateltava totesi tiedottamisen laajimmillaan ymmärrettynä tarkoittavan jokaisen nuorisoasiainkeskuksen olemista välittömässä ympäristössään. Siis tietyllä tavalla jo vahtimestari on organisaation käyntikortti. Vastaavalla tavalla alueellisten yksiköiden johtajat voivat pitää nuorten ja nuorisotalojen asioita esillä alueen yhteistyöfoorumeilla ja julkaisuissa. Kuitenkin ilmeisimmin nuorten tieto ja neuvontatyön kaltaista työtä tekevät ne nuorisotyöntekijät, jotka ohjaavat ja neuvovat nuoria kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Toisinaan käytännössä toteutettu työ voi olla samansisältöistä kuin Kompassin tekemä työ ainoastaan työstä käytetyt käsitteet ovat toisenlaisia. Ei yksittäinen talotyöntekijä 4

5 ehkä tiedä noudattavansa nuorten tieto ja neuvontatyön ammatillisia ideaaleja, kun hän pyrkii yhdessä nuoren kanssa etsimään tietoa jostakin aihealueesta mahdollisimman monipuolisia ja puolueettomia kanavia hyödyntäen. Tämän vuoksi on perusteltua perehtyä Kompassin ja alueellisten talojen tekemän työn yhtymäkohtiin. Lopuksi esittelen selvitystä varten haastatellut, nuorille tiedotusta ja neuvontaa tarjoavat toimijat. Pieni katsaus keskeisiin käsitteisiin auttaa toivottavasti lukijaa hahmottamaan sitä, millaisista aineksista nuorten tieto ja neuvontatyö koostuu. Sen vuoksi ulkopuolisen selvittäjän olikin yllättävän haasteellista hypätä tarkastelemaan Helsingin kaupungin hallintokuntien tarjontaa Kompassin lähtökohdista käsin etenkin kun aikataulullisista syistä työssä perehdyttiin aluksi hallintokuntien tarjontaan. Tähän selvitykseen kootut toimijat on löydetty tutustumalla virastojen verkkosivuihin sekä ennen muuta ottamalla yhteyttä virastojen työntekijöihin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Kultakin aihealueelta on aina poimittu se asiantuntija, joka organisaation sisällä osaa vastata nimenomaista aihetta koskeviin kysymyksiin. Aineiston koontitapa on perustunut kokemustiedon kuunteluun, ennemmin kuin teorialähtöiseen ja järjestelmälliseen kartoitukseen. Tämä puoltaa selvityksen mieltämistä ennen kaikkea keskustelunavauksena ja alustavana hahmotelmana Kompassin nykytilalle ja tulevaisuudelle, joiden keskeisiä asiantuntijoita ovat Kompassin omat työntekijät. Selvitys ei siis pyrikään olemaan varsinainen laadullinen tutkimus. Esimerkiksi Tyttöjen talon nostamista selvitykseen voi perustella seuraavasti. Ensiksikin Helsingin kaupungin tuore Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma nostaa kaupungin erityishaasteeksi monikulttuuristen nuorten tukemisen. Toiseksi Kompassin verkkosivujen Pulmakulma palstalle jätetyistä viesteistä suuri osa liittyy kasvuun ja kehitykseen. Kun tiedostetaan se, että nuorten tieto ja neuvontapalvelutyötä tehdään monikulttuurisessa ympäristössä ja että monia nuoria askarruttavat murrosikään liittyvät kysymykset, voidaan perustellusti suunnata katse monikulttuurisuuden ja kasvun aihepiirien leikkauskohtaan. 1.1 Verkkomaailman käsitteitä Kilappa ja Lautaniemi (2008) pohtivat, pitäisikö verkko käsittää välineenä vai pikemminkin tilana tai kenttänä, jossa työtä tehdään. Virtuaalinen nuorisotalo Netari alkoi alun perin toteuttaa työtään siksi, että se halusi mennä sinne, missä nuoret ovat etsivän nuorisotyön periaatteen mukaisesti. Kuitenkin keväällä 2010 Netari arvioi kriittisesti sitä, millä verkkofoorumeilla sen tulisi näkyä ja miten. Toisin sanoen verkosta on todellakin muodostunut välineen sijaan tila, jossa työtä täytyy pohtia yhtä eritellysti kuin reaalimaailmassa. Salasuon (2007) mukaan nuorisotyön yhtenä tehtävänä voisi pitää korkean luottamusasteen verkkokanavien ylläpitoa ja sitä kautta yleisemmän luottamuksen levittämistä yhteiskunnassa. Sosiaalinen media asettaa omat haasteensa luotettavien tietopalvelujen kehittämiselle. Selvityksen kannalta haastavaa oli sosiaalisen median käsitteen ja sisältöjen epämääräisyys, joka suhteessa Kompassin monipuoliseen toimintakenttään olisi oman ja ennen kaikkea pidemmällä aikajänteellä toteutetun selvityksen paikka. Sosiaalisen median voisi määritellä viittaamalla sen sisältöön, joka on pääosin käyttäjien vertaistuotannon menetelmin tuottamaa. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, sillä sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Toisaalta sosiaaliselle medialle luonteenomaista on erittäin matala julkaisukynnys sekä julkaisun nopea ja hallitsematon leviäminen. (Wikipedia.) Erkkolan (2008) mukaan sosiaalisen median käsite viittaa ennemminkin abstraktiin ilmiöön kuin konkreettiseen asiaan. Matikaisen (2009) haastattelututkimuksen mukaan perinteisen ja sosiaalisen median käyttömotiiveja erottaa 5

6 karkeasti se, että perinteisen median verkkopalveluista käyttäjät haluavat nopeasti ja luotettavasti uutisia, kun taas sosiaalisessa mediassa he haluavat keskustella ja olla vuorovaikutuksessa. (Mt.) Kuitenkin täytyy muistaa, että sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös ammatilliseen tiedonvaihtoon, jossa nopea ja luotettava tiedonvälitys yhtyy vuorovaikutuksellisuuteen. Käytännössä sosiaalisen median palvelut voivat tarkoittaa muun muassa erilaisia blogeja eli verkossa yhden tai useamman kirjoittajan julkaisemia subjektiivisia, kommentointiin ja linkitykseen pohjautuvia verkkosivustoja, virtuaaliympäristöjä, yhteisöpalveluja, Youtuben kaltaisia vapaaseen sisällöntuotantoon nojaavia julkaisukanavia tai yhteisölliseen tiedontuotantoon perustuvia yhteistyösivustoja, jossa tietoa tuotetaan keskitetyn mallin sijaan verkostomaisesti. Sosiaalinen media tarkoittaa nuorisoasiainkeskuksen tekemässä työssä esimerkiksi Facebookin kaltaisten verkkoympäristöjen soveltamista nuorisotyöhön, jolloin Facebookin käyttöä suhteutetaan nuorisotyön ammatillisiin erityiskysymyksiin. Toisaalta se voi tarkoittaa pohdintoja sosiaalisen median hyödyntämisestä tapahtumien ja toimintojen tiedottamisessa. Sosiaaliseen mediaan liittyvä hallitsemattomuus voi tuoda organisaatiolle uusia haasteita julkisuuskuvansa hallinnassa yhden haastateltavani sanoin voi näyttää oudolta, jos miespuolisella nuorisotyöntekijällä on Facebook ystävänään lukuisia teini ikäisiä tyttöjä. Facebookissa keskeinen osa palvelun viehätystä on verkostoitua mahdollisimman monien yleensä reaalimaailmasta tuttujen ihmisten kanssa; jotta palvelun käyttäjät voivat olla ystäviä, palvelun käyttäjän täytyy lähettää toiselle hyväksyttäväksi niin sanottu ystäväpyyntö. Lisäksi virtuaalisen nuorisotalo Netarin toimintaympäristöt edustavat sosiaalista mediaa, ja toimintakeskus Happeen sijoitettu ESR rahoitteinen Myötätuulessa hanke pyrkii alueellisiin palveluihin nimettyjen verkko ja mediaohjaajien kanssa osallistamaan nuoria luomaan toiminnallista, sosiaalisen median periaatteella toimivaa verkkoareenaa koko nuorisoasiainkeskuksen käyttöön. Jäljempänä käsitellään Kompassin suhdetta Netariin ja Myötätuulessa hankkeeseen. Tässä selvityksessä mainitaan seuraavat verkkomaailman käsitteet: 1.Facebook, joka on sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu. Suomessa se saavutti suosiota erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa kesästä 2007 lähtien, myöhemmin käyttäjien keski ikä on noussut. Facebook oli suomalaisten toiseksi eniten käyttämä verkkosivusto (http://www.alexa.com/topsites/countries/fi). 2. Irc Galleria eli galtsu, joka on erityisesti nuorten suosiossa oleva sosiaalisen median palvelu. Käyttäjät voivat lisätä galleriaan valokuvia ja tietoja itsestään, ja rekisteröidyt käyttäjät voivat kommentoida toistensa kuvia. Irc Galleria sai alkunsa IRC:istä, josta tuli 1990 luvulla internetin käytetyin tekstipohjainen ja reaaliaikainen pikaviestintäpalvelu. Gallerian toimintaajatuksena oli mahdollistaa keskustelukumppanin näkeminen muutoin tekstipohjaisessa IRCkeskustelussa. 3. Habbo Hotel, joka on yli 10 vuotiaille suunnattu reaaliaikaiseen chattiin pohjautuva kolmiulotteinen virtuaaliyhteisö. Pelissä liikutaan omalla virtuaalihahmolla (avatarilla) ympäri pelimaailmana toimivaa hotellia ja keskustellaan muiden käyttäjien kanssa. Virtuaalisella nuorisotalo Netarilla on oma tilansa Habbo Hotellissa. 6

7 4. Messenger eli mese, erityisesti nuorten suosiossa oleva Microsoftin ylläpitämä pikaviestinohjelma. 5. Chat, joka on tietoverkossa käytävää reaaliaikaista ja tekstipohjaista keskustelua. 6. Twitter, joka on yhteisö ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. 7. Wiki tekniikka, joka viittaa nopeaan ja yhteisölliseen tiedontuotannon tapaan. (Saarikoski ym. 2009; Wikipedia.) Portaalilla (engl. Portal = portti, ovi) puolestaan tarkoitetaan useisiin muihin verkkopalveluihin johtavan verkkosivun muodostamaa palvelukokonaisuutta. Portaalit voivat olla joko linkittäviä tai kokoavia. Lisäksi jaottelua on tehty yleiskäyttöisiin ja laajalle käyttäjäryhmälle suunnattuihin horisontaalisiin palveluihin sekä rajattua aihealuetta käsitteleviin, tiettyä kohderyhmää tavoitteleviin vertikaalisiin portaaleihin. (Turtiainen 2009, 197.) 7

8 2. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Kompassia koskevat tiedot on koottu haastattelemalla Kompassin neljää nykyistä työntekijää ja Kompassin entistä toiminnanjohtajaa. Lisäksi materiaalina on käytetty kirjallisia lähteitä sekä Kompassin toimintakertomuksia. Haastatteluista on kirjoitettu muistiinpanot ja lisäksi ne on suurimmaksi osaksi litteroitu. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin perusajatuksena on tarjota matalan kynnyksen tieto ja neuvontapalvelu vuotiaille nuorille. Jotta perusajatusta voisi ymmärtää paremmin, luon aluksi pienen katsauksen Kompassin historiaan. Se on kerrottu kirjallisten lähteiden perusteella. Tausta toivottavasti auttaa lukijaa hahmottamaan Kompassin moneen suuntaan versovaa työnkuvaa. Kun tarkastellaan Kompassin syntyä, on syytä muistaa, että kaupungissa aloitti ensimmäinen nuorisoneuvoja jo 1950 luvun alussa. Hänen erikoisalaansa oli neuvoa nuorten opastustoimistossa nuoria, jotka olivat muuttaneet maalta kaupunkiin. Nämä nuoret olivat maaltamuuttajien keskiarvoon verrattuna selvästi nuorempia, vähemmän koulutettuja ja köyhemmistä oloista lähteneitä. Opastustoimisto lähetti opastustoiminnan esittelykortin ilman opiskelutarkoitusta maalta muuttaneille nuorille vuodesta 1955 vuoteen 1976 asti. Vaikka opastustoimiston tehtäväksi oli kaavailtu vapaa ajan toimintojen järjestäminen, pian huomattiin, että toimiston asiakkaille pitikin löytää asunto, työ ja opiskelupaikka. Vaikka nuori olisi hakeutunut toimistoon näennäisesti vapaa ajan mahdollisuuksista kyselläkseen, pintaa raaputtamalla paljastui muuta. (Ilves 1998, 38 45; Hirvonen 2003, 152) 1980 luvun alussa huomattiin, että rautatieaseman seudulla liikkui päivittäin jopa 100 nuoren joukko, jonka kokoontumista asemalle olisi millään keinolla ollut vaikeaa estää. Suurin ikäryhmä näistä nuorista olivat vuonna 1981 tehdyn katsauksen mukaan vuotiaat nuoret. (Ilves 1998, 120.) Tätä ennen nuorisoneuvojan virka oli jo lakkautettu vuonna 1977, minkä jälkeen nuorten neuvonnan ja opastuksen nähtiin olevan osa erityisnuorisotyötä. Myös nuorisotalojen ymmärrettiin toteuttavan samankaltaista työmuotoa. Vuonna 1983 nuorisotoimenjohtaja asetti työryhmän suunnittelemaan nuorten neuvonta ja tiedotuspistettä. Piste päätettiin sijoittaa sinne, missä nuoret luonnollisesti liikkuvat ja minne myös kaupunkia tuntemattomien on helppo löytää: rautatieaseman Kompassi tasanteelle. (Hirvonen 2003, ) 1980 luvulla Kompassin kävijöitä kiinnostivat harrastusmahdollisuudet, asuntoasiat ja työnsaanti, toisaalta asiakastyössä painottui monenlaisten vaikeuksien selvittely. Hirvosen siteeraamassa Kompassin ensimmäisen vuoden toimintaraportissa kuvataan tyypillinen asiakas. Hän oli yksin rautatieasemalle saapunut noin vuotias poika tai tyttö, jonka perheessä ja jolla itsellään oli päihdeongelmia. Nuori oli tarkkailuluokalla tai keskeyttänyt koulunsa ja ollut muutamassa oikeudenkäynnissä. Hän asioi Kompassissa useita kertoja viikossa. (Hirvonen 2003, 153.) Kompassi perustettiin nimenomaan helpottamaan tällaisten nuorten tilannetta, ja sen toimenkuva oli kaksijakoinen. Kompassin piti sekä toimia nuorten neuvonta ja tiedotuspisteenä että seurata aseman nuorten tilannetta erityisnuorisotyön näkökulmasta. Alkuaikoina nuoret koettelivat Kompassin työntekijöitä, eikä kontaktin saaminen ollut helppoa. Työntekijöille kerrottiin rikoksista ja päihteistä ja huhti toukokuun vaihteessa 1987 itsemurhauhkailijoita kävi 8

9 Kompassissa päivittäin. Kompassin käyttöaste oli 1980 luvulla korkea: esimerkiksi vuoden 1989 aikana palveltiin paikan päällä lähes asiakasta. (ks. Ilves 1998, ) Hirvosen (2003) pienen Kompassi historiikin ensimmäinen väliotsikko Tunnelista maan päälle kohti eurooppalaista yhteistyötä kuvaa Kompassin profiloitumista asematunnelin aikojen jälkeen. Kompassi muutti Lasipalatsille vuonna Asematunnelin Kompassin asiakkaat eivät löytäneet palveluun joitakin yksittäisiä nuoria lukuun ottamatta. Lasipalatsin ollessa remontissa Kompassi oli parin vuoden ajan evakossa Mikonkadulla Bristolelokuvateatterin aulassa ja muutti takaisin alkuperäiseen asuunsa entisöityihin Lasipalatsin tiloihin vuonna Siitä vuoteen 2007 asti Kompassi toimi Lasipalatsin katutasossa. Näinä vuosina Kompassi oli ehtinyt nuorisoasiainkeskuksen organisaatiossa vaihtaa paikkaansa kantakaupungin nuorisokeskuksesta nuorisoasiainkeskuksen hallinto osaston alaisuuteen vuonna Vuoden 2003 alusta Kompassi on sijoitettu keskitettyjen palvelujen osastolle kohdennetun nuorisotyön toimistoon. Sen paikka organisaatiossa on siis vaihtunut aikojen saatossa. Kompassin paluu Lasipalatsille vuonna 1998 ajoittui nuorisotoimenjohtaja Lauri Siuralan ja Kompassin toiminnanjohtaja Päivi Timosen (ent. Timonen Verman) aikakauteen. Kompassista haluttiin Timosen mukaan luoda kansanvälisesti aktiivinen ja internetiä hyödyntävä tiedotuskeskus. Timosen oma erikoistumisalue Kompassin toimintakentässä oli Maailmalleteema. Kompassi oli Lasipalatsille muutettuaan esillä televisiossa ja radiossa, ja EU rahoitteisen Urban Pilot projektin kautta Kompassiin hankittiin tietokoneet ja nopeat tietoverkkoyhteydet, jotka olivat asiakkaiden käytössä ilmaiseksi ja ilman ajanvarausta. Edistyksellisestä teknologiastaan huolimatta Kompassi oli jatkuvasti matalan kynnyksen palvelu. Timonen muistelee Lasipalatsin toimintaympäristöä lämmöllä, sillä Lasipalatsin toimijoiden välillä oli paljon näkymätöntä ja hiljaista yhteistyötä niin, että se toi laatua toimintaan. Lisäksi Timonen puoltaa sijaintia nojaamalla työmuodon eurooppalaisiin periaatteisiin, jotka ensimmäisen kerran laadittiin vuonna Niiden mukaan palveluiden tuli olla helposti nuorten saavutettavissa. Lasipalatsi toimintaympäristönä oli inspiroiva ja helppo siksi, että nuoret löysivät paikkaan. Kompassi pystyi hyödyntämään keskeistä sijaintiaan esimerkiksi tuottamalla materiaalia kuuteen näyteikkunaan. Kompassin välittömässä läheisyydessä työskentelivät SPR:n tiedotuspiste, Eurooppa tiedotus, Luckan, Terveyden edistämisen keskus, Ylen Aamu tv ja Kirjakaapeli. Osa Lasipalatsin yhteistyöstä tarkoitti yhdessä suunniteltuja tapahtumia, osa taas jonkun toimijan järjestämiä tapahtumia, joihin muut osallistuivat. Timonen teki tiivistä verkostoyhteistyötä Euroopan tason nuorisotiedotustyöntekijöiden kanssa. Kompassi toimi joinakin vuosina lähettävänä organisaationa helsinkiläisille nuorille, jotka olivat kiinnostuneita nuorisotiedotuksen ja neuvonnan parissa tehtävästä EVS vapaaehtoistyöstä, jota Suomessa koordinoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Kompassin toimintakertomuksen 2002 mukaan Kompassin suurin asiakasryhmä eli reilu viidennes kaikista kävijöistä kyseli jotakin maailmalle lähtemiseen liittyvää asiaa, mutta asumiseen liittyvät tiedontarpeet tulivat sen jälkeen hyvänä kakkosena noin 18 prosentin osuudella. Kompassin kävijöistä useat eivät olleet syntyperältään suomalaisia, ja heitä palveltiin englannin kielellä. Osa näistä kävijöistä oli muuttanut pysyvästi tai tilapäisesti Suomeen esimerkiksi vapaaehtoistyön tai au pair jakson vuoksi. 9

10 2.1 Internetin edelläkävijä Vuodesta 1988 asti Kompassissa oli jo käytetty apuna Kansalaiskasvatuksen keskuksen ylläpitämää Nuorisotietopankkia, jota nykyisin koordinoi Allianssi luvun lopulla internet oli uusi toimintaympäristö, ja ensimmäiset Kompassin verkkosivut luotiin vuonna 1998 nuorten toiveet kartoittavan selvityksen pohjalta. Kompassi oli verkkosivuineen edelläkävijä, sillä nuorille suunnattuja verkkopalveluja ei tuolloin ollut olemassa läheskään siinä määrin kuin nykyään. Nuoria osallistettiin kahtena kesänä sivujen tekemiseen, ja myöhemminkin nuoret ovat osallistuneet Kompassin verkkoviestintään. Harjoittelijat ovat päivittäneet verkkosivuja, ja myös Kompassin fanisivu Facebookissa sekä yhteisö ja profiili Irc Galleriassa ovat alun perin nuorten tekemiä. Kompassin alkuaikaa Lasipalatsilla voi olla mielekästä suhteuttaa pikaisesti internetin kulttuurisen omaksumisen prosessiin. Kulttuurisella omaksumisella tarkoitetaan ikään kuin sitä, millaisten vaiheiden kautta internetistä on tähän päivään mennessä tullut osa suomalaisten arkea. Omaksumisprosessiin liittyy useita eri tasoja teknisestä toteutuksesta markkinointiin ja uuden teknologian merkitystä arvioivaan keskusteluun. (Suominen 2009.) 1990 luvun lopun Suomessa internetistä käyty keskustelu liittyi olennaisesti tietoyhteiskuntakeskusteluihin, joissa teknologinen kehitys nähtiin Suomen strategisena valttina ja toisaalta mahdollisuutena saattaa kansalaiset tiedon valtateille luvulle tultaessa internetin käyttäjäprofiili on moninaistunut: internetissä kokoontuvat omina yhteisöinään eri alojen harrastajat, ja yhä laajempi joukko tuottaa itse sisältöjä verkkoon. Yhtäältä 2000 luvun suuntaus ja vaade on olla reaaliaikaisesti tavoitettavissa, toisaalta tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota informaatioteknologiaodotusten eriarvoistavaan vaikutukseen. (Östman 2009.) Kun Kompassin toimintoja vietiin verkkoon, sinne haluttiin Timosen mukaan samat palvelut kuin fyysiseen toimipisteeseen. Ajateltiin, että tasa arvoisuus toteutuu, kun nuori voi millä tahansa keinolla ottaa yhteyttä Kompassiin. Nettikompassin tietoalueita olivat aluksi opiskelu, työ, asuminen, vapaa aika, nuorten oikeudet ja nuorten ääni. Palvelua kehittäessä otettiin huomioon nimenomaan tieto ja neuvontatyön tarpeet, joiden ajateltiin poikkeavan nuorisotalotyön tarpeista. Kompassilla oli Pulmakulma palsta jo 1990 luvun lopulta alkaen, ennen vuonna 2006 avattua seudullista Pulmakulmaa. Kompassin verkkosivut uusittiin vuonna Silloin sivujen tekninen toteutus tilattiin Sininen Meteoriitti Oy:stä. Palvelualustan on tarkoitus palvella Kompassin työntekijöitä tiedonpäivityksessä ja tiedon helpossa löytämisessä. Periaatteessa julkaisujärjestelmä mahdollistaa sen, että tiedontuottajat Kompassin ulkopuolelta pystyvät lähettämään tietojaan ylläpidon kautta julkaistavaksi. Kompassin pitkään julkaisema Mistä apua opas on esimerkki internetin tiedonkeruujärjestelmän soveltamisesta valmiiksi tuotteeksi. Usein opasta tehtäessä täytyy kuitenkin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä tekstien tuottajiin. Nykyisin Kompassin verkkosivujen teema alueet ovat asuminen, töihin, opiskelu, nuori kansalaisena, Mistä apua opas, ihmissuhteet ja terveys, raha ja talous, maailmalle, vapaa aika ja tiedonhaku. Ilmoitustaululle Kompassi lisää saamiaan tiedotteita nuorisoasiainkeskuksen eri toimipaikoista ja talon ulkopuolelta. Pari vuotta nettiuudistuksen jälkeen Kompassin työntekijä Sonja Witting analysoi kahden asiakaskyselyn aineistoa raportissa, jonka tulokset koostuivat 28 Kompassin ilmoitustaulua 10

11 sekä Pulmakulmaa arvioineen ja 42 verkkosivuja arvioineen nuoren vastauksista. Ilmoitustauluja Pulmakulma kyselyihin vastanneet nuoret oli poimittu satunnaisotannalla palveluun rekisteröityneiden nuorten joukosta, verkkosivujen kyselyyn taas oli voinut vastata Kompassin asiakaspäätteiltä ja etusivun linkin kautta. Vaikutti siltä, että erityisesti murrosikäiset pitivät Pulmakulmaa tärkeänä. Sen sijaan vanhempien tiedontarve liittyi elämänhallintaan ja valintoihin. Witting huomauttaa, että koska Kompassiin oli esimerkiksi kesällä 2005 ohjattu useita asuntoa vailla olevia nuoria muun muassa sosiaalitoimistosta tai Helsingin opiskelijaasuntosäätiöltä, verkkokyselyt eivät kuvaa täydellisesti Kompassin asiakaskuntaa. Wittingin mukaan verkkosivujen kehittämiseltä täytyi jäädä riittävästi aikaa Kompassin ylläpitoon matalan kynnyksen palveluna. Kompassilla on vankka historia verkkomaailmassa ja verkkosivut, joiden kävijämäärät ovat suuret (noin käyntiä tammikuussa 2010). Kompassi haluaa olla ajan hermolla ja siksikin kartoittaa mahdollisuuksia yhä vuorovaikutteisempiin verkkopalveluihin. Kompassi myös tiedostaa hyvin, että nettisivut ovat lähtökohtaisesti aina muutoksen tilassa, eivät kerralla luotava kokonaisuus, joka olisi jotenkin valmis ja jonka voisi jättää lepäämään. Netin aika on hektistä ja tiedon ajantasaisuutta pitäisi jatkuvasti tarkistaa, linkkejä päivittää ja omaa osaamista eri tietoalueilla kehittää. Fyysisten toimitilojen vaihduttua viimeksi vuonna 2007 Kompassin kävijämäärät putosivat rajusti. Sonja Wittingin kesällä 2006 tekemän, 63 nuorta tavoittaneen asiakaskyselyn mukaan suurin osa kaikenikäisistä (13 25 vuotiaista tai vanhemmista) nuorista oli löytänyt Kompassiin kuultuaan siitä kaveriltaan eli viidakkorummun kautta. Yllättävän suuri osuus kaikista Kompassiin tulleista nuorista oli löytänyt palvelun yksinkertaisesti kävellessään sen ohi, minkä Witting epäili olevan Kompassille keskeinen haaste sen muuttaessa uusiin toimitiloihin. 2.2 Toimintaympäristönä Malminkatu 28 Lasipalatsin toimitilojen ongelma oli pienuus ja kalleus. Kompassin ei ollut mahdollista yhtä aikaa järjestää tapahtumaa ja neuvoa rauhassa asiakkaita. Neuvontatilanteet on jäsennelty nuorisotiedotuksen lähestymistapaan, jossa muodostetaan kontakti nuoreen, selvitetään nuoren tilanne ja pohditaan yhdessä vaihtoehtoja. Esimerkiksi vuonna 2002 pyrittiin tilajärjestelyillä luomaan henkilökohtaiselle neuvonnalle otollisempi ilmapiiri. Neuvontatiski siirrettiin pois ovensuusta, jotta nuorella olisi sisään tultuaan enemmän aikaa tutustua tilaan ja tunnelmaan. Kompassilaiset olivat viestittäneet toiveenaan sijaita kaupungissa keskeisellä paikalla, ja Kompassin oli alun perin tarkoitus muuttaa vuoden 2007 alussa Runeberginkadulle Svenska Ungdomsgårdenilta vapautuvaan tilaan. Suunnitelmat muuttuivat. Kompassi vietti avajaisia Malminkadun toimitiloissa syyskuussa Samoissa tiloissa Kompassin kanssa toimivat nuorisoasiainkeskuksen työllistämiskokonaisuus, monikulttuuristen nuorten kohtaamispaikka Asemanseudun olohuone sekä suunnitelmallisesti romanien koulunkäyntiä tukeva NevoDrom. Kompassin toimitiloissa on kahdeksan asiakaspäätettä, olohuonemainen esitenurkkaus teemoittain järjesteltynä ja neuvontatiski. Lisäksi käytössä on muiden Malminkadun toimijoiden kanssa yhteinen neuvotteluhuone kokousja ryhmätyökäyttöön soveltuvine välineistöineen. Kompassin muutettua uusiin toimitiloihinsa se laati yhdessä muiden Malminkadun toimijoiden kanssa Malminkatu 28 esitteen, joka oli suunniteltu aikakauslehtimäiseen muotoon yhdessä 11

12 nuorisoasiainkeskuksen viestintäyksikön kanssa. Kompassi hyödynsi esitteeseen tuottamassaan materiaalissa verkon kysymyspalstalla Pulmakulmassa esiin nousseita aiheita. Kompassi on avoinna Malminkadun toimitiloissa maanantaisin kello sekä tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello Keskiviikkoisin Kompassi palvelee kello Nuorten toimintakeskus Hapessa osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Nykyiset aukioloajat painottuvat päivän tunteihin siksi, että Kompassin yhä toimiessa Lasipalatsilla työntekijät huomasivat ihmisvirtojen ehtyvän viiden aikoihin iltapäivällä. Ajanvarausta ei ole haluttu ottaa käyttöön, kuten nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet suosittavat. Kompassin perusvahvuus on viisi työntekijää, tällä hetkellä työntekijöitä on neljä. Nykyisistä työntekijöistä osa tekee tämänhetkistä tehtäväänsä määräaikaisena, ja henkilöstövaihdoksia on tapahtunut viimeksi syksyllä ja vuodenvaihteessa. Vuonna 2005 Kompassin toimiessa Lasipalatsilla tunnuslukuihin kirjattiin käyntikertaa, kun vuonna 2008 vastaava luku on Sen jälkeen kävijämäärät ovat hienoisesti nousseet. Sijainnin vaihduttua Kompassi on kehittänyt työmuotoaan neuvonnan sijaan tiedottavaan suuntaan, millä tarkoitetaan Kompassin tekemää työtä nuorisoasiainkeskuksen toisten toimijoiden ja nuorten järjestämissä tilaisuuksissa, kuten kesätyöinfoissa, Reaktorissa ja Avoimissa foorumeissa. Näissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa kohdatut nuoret eivät näyt Kompassin käyntikertatilastoissa, mikä voi vaikuttaa Kompassille asetettujen käyntikertatavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiset tilat muiden toimijoiden kanssa ovat mahdollistaneet sen, että Kompassi pystyy joustavasti tarjoamaan palveluitaan muiden Malminkadun toimijoiden tavoittamille nuorille. Kompassi on esimerkiksi neuvonut kesätyöasioissa Asemanseudun nuoria. Lisäksi Kompassi pystyy neuvomaan nuoria työllistämiskokonaisuuden piiriin, ja vastaavasti työllistämiskokonaisuuden työntekijät voivat neuvoa nuoria Kompassin pisteelle. Tämänhetkisiä aukioloaikoja on soviteltu yhteen niin, että Kompassi pystyisi avoinna ollessaan toteuttamaan toiminta ajatustaan mahdollisimman täysipainoisesti. Koska Kompassi on matalan kynnyksen paikka ja tavoittelee ketä tahansa nuorta minkä tahansa asian kanssa, yhteisiin tiloihin muiden toimijoiden kanssa liittyy paitsi etuja, myös haasteita. Kompassin kannalta on mielekästä aika ajoin palvella niiden nuorten tarvetta, jotka tulevat muista syistä tiloihin. Kuitenkin avoimessa olohuonetoiminnassa ja Kompassin toiminnassa on piirteitä, jotka eivät välttämättä täysin vaivattomasti asetu samaan aikaan ja paikkaan. Kompassin tarjoama luottamuksellinen neuvontatilanne edellyttäisi jossakin määrin rauhallisuutta, kun taas musiikinkuuntelu ja pelaaminen ovat luonteva osa avointa olohuonetoimintaa. Yksittäisen, ehkä arankin nuoren voi olla haastavaa saapua kysymään neuvoa taloon, jossa on samaan aikaan paikalla vakiintunut ryhmä tietyn toiminnan yhteen kokoamia nuoria. Kompassi on lisäksi tuonut toimintojaan reilut puoli vuotta auki olleeseen toimintakeskus Happeen. Keskiviikkoiltapäivä oli Kompassin ja Hapen aikatauluihin ja tilankäyttöön sopiva ajankohta Kompassin tiedotuspisteelle Hapessa. Keskiviikko on Hapessa varattu avoimelle kahvilatoiminnalle, minkä ajateltiin tuovan Kompassiin mahdollisia asiakkaita. Televisiokuvaukset samassa tilassa joka keskiviikko tulivat Kompassille yllätyksenä: joka toinen viikko Hapen alakerrassa kuvataan Yleisradion ja Netarin yhteistä Netari tv:tä, joka toinen keskiviikko Yleisradion nuortenohjelma Summeria. Kompassin tarkoitus on kuluvana keväänä arvioida sitä, miten se kenties voisi olla molemmissa televisiolähetyksissä mukana, sillä nykyisellään Hapen tiedotuspisteessä on kehitettävää. 12

13 Paikalla ei ole juuri ollut potentiaalisia asiakkaita. Erityisesti Summerin kuvauksissa käyttämät sermit ovat piilottaneet Kompassin tiskin taakseen. Toisaalta Kompassin toiminta ajatus matalan kynnyksen palvelusta ei toteudu, jos tiedontarpeineen tiskiä lähestyvä nuori joutuu kulkemaan televisiokameroiden ohi. Kompassin toiminta Hapessa ei siis ole ollut sitä mitä aiottiin, mutta kuvaukset tarjoavat Kompassille yhteistyömahdollisuuden. 2.3 Tietoteemapajat ja Ansio kurssit Uusissa toimitiloissa nuorisotiedotuksellinen ote näkyi syksyllä 2008 aloitetuissa toiminnallisissa tietoteemaworkshopeissa, joita sittemmin alettiin kutsua tietoteemapajoiksi. Teemapajojen aiheita on maaliskuussa 2010 neljä: Työelämä, Maailmalle, Vapaa aika, harrastukset ja mistä rahoitus omille ideoille sekä Mistä apua? Kun omat vastaukset eivät riitä! Lisäksi kuluvan vuoden aikana on tarkoitus mallintaa aktiivisen kansalaisuuden tietoteemapaja. Pajoja markkinoidaan suoraan helsinkiläisten vuotiaiden nuorten ryhmien vetäjille, joita ovat koulujen opinto ohjaajat, työpajojen ohjaajat ja nuorisotalojen työntekijät. Kukin työpaja kestää 45 minuuttia. Tällä hetkellä teemoista suosituin on ollut työelämäaiheinen paja, jonka painopiste on etenkin kesätöiden hakemisessa. Pajassa keskitytään työnvälityspalveluihin, Helsingin lyhytaikaisiin työpaikkoihin ja kausiluonteisiin töihin ulkomailla. Osallistujat saavat tietoa työhakemuksen ja cv:n laatimisesta sekä työhaastatteluista. Kaikkia tietoteemapajoja oli yhteensä järjestetty keväällä 2010 (aikavälillä ) yhteensä 17 kappaletta. Ryhmien koot olivat vaihdelleet viidestä henkilöstä 35 henkilöön. Henkilöstövaihdosten vuoksi viime syksyn ja talven aikana Kompassi on perehdyttänyt kaksi uutta työntekijää pajojen vetämiseen. Pajojen sisältöä on myös kehitetty jatkuvasti. Uuden työntekijän täytyy itse omaksua tietosisällöt ja toiminnalliset keinot, joita tietoteemapajoissa käytetään nuorten kanssa työskenneltäessä. Pajojen vetämisestä sovitaan joustavasti siten, että vetovastuu jakaantuu tasaisesti kullekin työntekijälle. Työyhteisössä on pyritty siihen, että kukin työntekijä pystyy vetämään pajan mistä tahansa aiheesta. Alun perin pajat on kuitenkin kehitetty niin, että tietystä tietoalueesta vastaava työntekijä on ryhtynyt mallintamaan sitä vastaavaa tietoteemapajaa. Lisäksi Kompassin toimintaan on vuodesta 2006 alkaen kuulunut oma työelämän pelisääntöihin perehdyttävä kokonaisuutensa, Ansio kurssit. Ansio kurssit päätettiin aloittaa nuorisoasiainkeskuksen solmittua toiminnallisen yhteistyön mahdollistavan yritysyhteistyösopimuksen HOK Elannon kanssa. Kompassi päivittää Ansio kursseja koskevaa sisältöä yritysyhteistyön verkkosivuille ja huolehtii kurssin käytännön järjestelyistä. Kurssin jälkeen nuori saa kurssitodistuksen ja mahdollisuuden kesätyöhaastatteluun HOK Elannossa. Kurssi sisältää teoriatuntien lisäksi työharjoittelun joko HOK Elannon toimipaikassa tai nuorisoasiainkeskuksen toiminnoissa. Teoriaosuus keskittyy kesätyön hakemiseen ja toisaalta kaupan alan ja nuorisotyön erityispiirteisiin. Ansio kurssit ovat olleet hyvin suosittuja, ja niitä järjestetään vuoden 2010 aikana yhteensä viisi, kaksi keväällä ja kolme syksyllä. Kurssit tavoittavat vuosittain yhteensä noin sata nuorta ja niistä tiedotetaan pääasiallisesti nuorisoasiainkeskuksen ja HOK Elannon verkkosivuilla sekä muissa julkaisuissa. Lisäksi nuorten kanssa toimivat työntekijät ja nuorten vanhemmat ovat aktivoineet nuoria kurssille. Monimutkaista tiedotusstrategiaa ei ole tarvinnut miettiä, sillä kurssipaikat täyttyvät pian ilmoittautumisen käynnistyttyä Duunisauma sivustolla. 13

14 Vuoden 2009 aikana Kompassin työntekijät perehdyttivät myös Espoon nuorten tieto ja neuvontapalveluiden työntekijät sekä Vantaan nuorisopalveluiden työntekijän Ansio kursseihin. Kompassissa on koettu Ansio kurssien istuvan työnkuvaan hyvin juuri siksi, että ne ovat tavallaan jatkumoa Kompassin pitkään antamalle kesätyöneuvonnalle. Kompassin rooli kesätyöneuvonnassa on vuosien varrella vaihdellut. Kompassi hoiti kaupunginkanslian kesätyövälitystä 1990 luvun puolenvälin jälkeen muutaman vuoden ajan. Kun Kompassi sijaitsi tilapäisesti Mikonkadun Bristolissa vuonna 1998, parhaimpina päivinä kaupunginkanslian printtaamaa kesätyökoostetta jonottivat sadat nuoret. Kompassin työntekijät myös osallistuivat kaupunginkanslian järjestämille messuille yhdessä eri virastojen työhönottajien kanssa. Nykyisin kaupungin kesätöihin haetaan verkossa sivustolla. Kompassin työntekijät avustavat nuoria täyttämään kesätyöhakemuksia verkossa. Toisaalta Kompassi tukee nuoria järjestämällä kesätyöinfoja omissa toimitiloissaan sekä sen lisäksi muualla, viimeisimmäksi Kontulan, Viikin ja Tapulikaupungin nuorisotaloilla, Reaktorissa sekä Hapessa. Kompassin julkaisemassa kesätyöesitteessä kerrotaan nuoren työntekijän oikeuksista ja kannustetaan nuorta sitkeyteen. Esitteeseen on koottu linkit Helsingin kaupungin kesätyöhakuun, työ ja elinkeinotoimiston avoimiin työpaikkoihin ja työnvälityspalveluihin. Kääntöpuolella annetaan käytännön ohjeet hakuprosessiin ja vinkkejä siihen, mitä nuoren on syytä pohtia ennen työhaastatteluun menemistä ja miten työhaastattelussa kannattaa käyttäytyä. Kompassin rooli nuorten ohjauksessa työelämään on laaja alainen. Se ei rajoitu suunnitelmallisiin Ansio kursseihin, teemapajojen työteemaan tai kesätyöinfoihin. Monet paikan päällä asioivat nuoret haluavat usein keskustella kompassilaisten kanssa opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Työntekijälle saattaa jäädä keskustelutilanteen ja yhdessä nuoren kanssa verkkosivuihin tutustumisen jälkeen epämääräinenkin olo: osasinko varmasti antaa nuorelle sen, mitä hän etsi? Nuori kuitenkin saattaa kiittää vuolaasti työntekijää keskustelun jälkeen. Kyse on tilanteesta, jossa hän haluaa päästä peilaamaan tilannettaan ulkopuolisen kanssa. Tässä korostuu Kompassin ohjaava luonne ja painopiste nuoren yksilölliseen tukemiseen. Keskusteluissa kompassilaisten kanssa olikin toisinaan haasteellista hahmottaa tyypillisen asiakastilanteen kulkua, sillä Kompassin työntekijät usein sanoivat kaiken riippuvan täysin nuoren lähtökohdasta, asiasta ja valmiuksista toimintaan. Pidemmällä aikavälillä toteutettavassa selvityksessä havainnointi paikan päällä toisi olennaista konkretiaa Kompassin toiminnan kuvaukseen. 2.4 Asuntoa vailla? Työnhaun ohella asuntoneuvonta on ollut yksi Kompassin kysytyimmistä palveluista, ja senkin rooli Kompassin tarjonnassa on muuttunut vuosien varrella. Kompassi välitti kaupungin nuorisoasuntoja nuorille 1980 luvun loppupuolelta alkaen 2000 luvun alkuun asti yhteistyössä kaupungin asuntoasiaintoimiston kanssa. Nuoret jättivät asuntohakemuksensa suoraan Kompassiin, Kompassi sai tiedon vapautuvista asunnoista ja välitti asunnot nuorille. Asunnonvälityspalvelun loputtua Kompassi panosti verkkosivujensa asuntoteema alueeseen. Kompassissa on jaettu Nuorisoasuntoliiton julkaisemaa materiaalia kuten Nuorten asuntoopasta ja opastettu nuoria täyttämään asuntohakemuksia. 14

15 Edelleenkin moni Kompassissa asioiva nuori tarvitsee asunnon. Koko toimintansa ajan Kompassi on tarjonnut tietoa muistakin kuin itse välittämistään asunnoista, ja nyt tämä painopiste korostuu. Verkkosivujen asumisteemaa on koostettu yhdessä Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön kanssa siten, että yleisimmin nuoria askarruttavista asioista on kysytty suoraan näiden toimijoiden edustajilta. Vastaukset on koottu Kompassin verkkosivujen asumisosioon, ja asumisteemasta on tehty kuukausitiedote viimeksi toukokuussa Vastaavanlaista työskentelytapaa on suunniteltu kaikkien tietoalueiden laatimiseen, eli periaatteessa muitakin tietoalueita voisi päivittää entistä tiiviimmässä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Kompassi pystyy tarjoamaan nuorelle tukensa ja kannustuksensa lisäksi mahdollisuuden täyttää erilaisia asuntolomakkeita. Nuoret eivät yleensä ilmaise turhautumistaan, vaikka olisivatkin ehkä luulleet saavansa Kompassin kautta asunnon. Yksi työntekijöistä puki tilanteen muotoon: Kompassi ei voi muuttua siksi palveluksi, jota ei ole. Toisaalta päästäkseen asuntojonoon nuoren on täytettävä ensin verkossa asuntohakemus. Asetelma on hieman toisenlainen kuin silloin, kun nuori tulee Kompassiin pelkästään selvittämään ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan jopa ilman kysymyksiä. Etenkin tällaisessa tilanteessa nuori on tyytyväinen pelkkään keskusteluseuraan ilman selvää lopputulosta. Toisinaan Kompassiin saapuu asunnottomia nuoria, jotka esimerkiksi asuvat väliaikaisesti kaverinsa luona ja haluavat löytää oman asunnon. Työntekijöiden mukaan nopeaa ratkaisua asunnottoman nuoren tilanteeseen voi olla vaikeaa löytää. Esimerkiksi SPR:n Nuorten turvatalo on suunnattu alle 19 vuotiaille nuorille. Niin sanotun palveluohjauksen haaste on siinä, että nuoren lähdettyä Kompassista ei voi tietää, miten hän pystyi hyödyntämään saamaansa tietoa. Onhan kyse nimettömästä palvelusta. Nuorilta kysytään kuitenkin aina, saivatko he hakemansa tiedon. Internet on muuttanut ohjaamista niin, että nuoria ei ole mielekästä ohjata tahoille, jotka edellyttävät ennen asiakassuhdetta sähköisen hakemuksen täyttämistä. Nuorten kanssa täytetäänkin yhdessä hakemuksia. Maahanmuuttajanuorten kanssa erityishaasteet liittyvät sähköisten lomakkeiden automaattisuuteen. Ilman sosiaaliturvatunnusta hakemuksia ei voi täyttää, joten tunnukseton nuori täytyy ensimmäiseksi ohjata maistraattiin. 2.5 Pulmakulma kysymyspalsta Olennainen osa Kompassin työnkuvaa on Pulmakulma kysymyspalstalla nuorten kysymyksiin vastaaminen ja palstan ylläpito. Pulmakulma on perustettu Helsingin seutukunnallisen nuorisotiedotuksen kehittämishankkeena opetusministeriön hankerahoituksella vuosina Hankkeen tarkoituksena oli kehittää alueen nuorisotiedotusta koko seutukunnan alueella osana nuorisotyön peruspalveluita. Tarjottavan palvelun tuli olla laadullisesti ERYICA:n periaatteiden mukainen. Helsingin seutukuntaan kuuluu 13 kuntaa, Pulmakulma verkostossa on mukana myös Vihti. Palvelussa nuoren täytyy suunnata kysymyksensä jollekin kunnalle, joten jos nuori valitsee valikosta Keravan, Keravan vastaaja saa uudesta kysymyksestä sähköposti ilmoituksen. Vastaajat kirjautuvat ylläpitoon ja heidän vastauksensa erottuvat palstalla nuorten kysymyksistä ja vertaisvastaajien vastauksista. Palvelun pääkäyttäjinä toimivat Espoon, Helsingin ja Hyvinkään nuorisotoimet, joiden lisäksi palvelussa on moderaattoreita. Pääkäyttäjätiimi muun muassa järjestää Pulmakulmatapaamiset, kehittää palvelua, luo ja poistaa käyttäjätunnuksia sekä vastaa perehdyttämisestä. 15

16 Kysymystä jättäessään nuoren täytyy valita aihealue, jotka ovat vapaa aika, ihmissuhteet, hyvinvointi, asuminen, opiskelu, työ, nuori kansalaisena ja ympäristö. Lisäksi kysymyksen jättäjän täytyy otsikoida viestinsä sekä kertoa ikänsä ja kotikuntansa. Sen sijaan sukupuolelle ei ole olemassa omaa valikkoa. Selvästi suosituin aihealue on hyvinvointi. Reaalimaailman neuvontaan verrattuna Pulmakulmassa painottuvatkin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Usein Pulmakulma vastauksissa ohjataan nuoria eteenpäin Nuorten kriisipisteeseen, Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalle tai Tyttöjen talolle. Viime syksynä nuoret kysyivät Pulmakulmassa paljon syömishäiriöistä. Pulmakulman teknisestä toteutuksesta vastaa Kompassin palvelualustan tarjoava Sininen Meteoriitti Oy, joka on arvioinut Pulmakulman sivuston ylläpidon maksavan noin neljän kuukauden työpanosta vastaavan osan kaikkien palvelujen kustannuksista. Kompassi jakaa kustannukset Pulmakulma ylläpidon osalta muiden vastaajakuntien kesken. Pulmakulman vastaajaverkoston on tarkoitus tänä vuonna järjestää neljä vastaajatapaamista. Tapaamisiin on kutsuttu toisinaan ulkopuolisia asiantuntijoita, viimeisimmäksi syömishäiriöiden asiantuntija. Vastauskäytäntöjä on pohdittu yhdessä, ja niihin on kehitetty sekä pikatarkistuslista olennaisten asioiden varmistamiseksi että tarkemmat muodolliset ohjeet. Kompassi järjesti vuoden 2009 alussa Pulmakulman vertaisvastaajakurssin vuotiaille Helsingin seutukunnan nuorille. Seuraava kurssi on suunnitteilla kuluvanakin vuonna vastaajakuntien innokkuuden mukaan. Jälkiseurantaa vertaisvastaajien aktiivisuudesta ei ole tehty, mutta oletettavasti osa koulutuksen käyneistä vastaa Pulmakulman kysymyksiin. Pulmakulman vastausten hyödyntämistä verkkosivujen kehittämistyössä on pohdittu. Toistaiseksi Pulmakulmaa on integroitu verkkosivuihin linkittämällä Pulmakulma suoraan eri tietoteema alueiden yhteyteen. Työntekijöiden ajasta Pulmakulma voi viedä toisinaan monta tuntia, sillä yksi vastaus on oikeastaan vastaus useaan erilliseen kysymykseen. Vastaamiseen käytettyä aikaa on vaikeaa arvioida, sillä Pulmakulmaan vastataan yleensä muun työteon lomassa. Vastaaminen vaatii laaja alaista pohdintaa ja omien taustaolettamusten kriittistä tarkastelua. Työntekijöiden mielestä Pulmakulma vastaaminen ei koskaan voi olla automaattista, sillä nuori haluaa jakaa asiansa luotettavan aikuisen kanssa. Sanallinen kannustaminen on tärkeää. Lisäksi varsinaista kysymystä ole välttämättä helppoa tunnistaa. Koska Pulmakulmassa nuoren ei tarvitse kertoa sukupuoltaan, työntekijä ei voi tehdä olettamuksia myöskään nuoren sukupuolesta, ellei nuori ole sitä maininnut. Kuntien Pulmakulma vastaajat ovat verkostoituneet eri tavoin ja luoneet eri käytäntöjä konsultoidakseen muiden alojen ammattilaisia vastausta laatiessaan. Ohjeistuksessa vastaajaa kehotetaan ohjaamaan nuori eteenpäin, mikäli nuorisotyöntekijän ammattitaito ei riitä vastaamiseen. Vastaajatapaamisissa viime syksynä pohdittiin muun muassa sitä, miten haavoittuvaisimmat vastaajaringit eli ne kunnat, joissa Pulmakulma vastaajia on käytännössä vain yksi, voisivat saada tukea muulta vastaajaverkostolta. Tavoitteena on, että kysymyksiin pystytään vastaamaan viiden päivän sisällä. Helsingin vastaajille Pulmakulma viestejä tuli vuonna 2009 yhteensä 787 kappaletta, joihin kaikkiin vastattiin. Lukuun eivät sisälly näitä kysymyksiä kommentoivat nuorten tai miksei aikuistenkin lähettämät viestit. 16

17 3. Alueellisen tieto ja neuvontatyön ulottuvuuksia Selvitystä varten haastateltiin nuorisoasiainkeskuksesta Kompassin neljän työntekijän lisäksi alueellisten palveluiden osastopäällikköä, kahta alueellisen yksikön toiminnanjohtajaa, kohdennetun nuorisotyön toimistopäällikköä, viestintäpäällikköä sekä Hapen ja Netarin projektipäällikköjä. Lisäksi Tapulikaupungin nuorisotalolta haastateltiin työntekijää vertaistiedottamisesta. Netarin organisaatiosta haastateltiin myös verkkososiaalityöntekijää, verkkoterveydenhoitajia koskevat tiedot ovat suurimmaksi osaksi verkkoterveydenhoitajien esittäytymisestä Lasten ja nuorten verkkovaikuttamisen työseminaarissa, jonka nuorisoasiainkeskus järjesti helmikuussa Kehittämistoiveiden osalta etenemisjärjestys oli erikoinen. Ennen kuin olin tutustunut itse Kompassin toimintaan, olin jo kysellyt Kompassin ulkopuolisten toimijoiden toiveita Kompassille sekä nuorisoasiainkeskuksen ulkopuolelta että organisaation sisältä. Selvitykseni käynnistymisen ajankohta helmikuussa oli Kompassille hankala, joten vasta maaliskuussa pääsin pureutumaan Kompassin työntekijöiden näkemyksiin ryhmähaastattelussa sekä haastatteluissa ja keskusteluissa Kompassin nykyisen toiminnanjohtajan kanssa. Ennen haastattelujakson alkamista olin joidenkin tuntien ajan tutustumassa Kompassin työntekijöihin ja hankkimassa vaikutelmia Kompassista. Käsittelen tässä luvussa ensin keräämäni haastattelumateriaalin pohjalta ylipäätään alueellisen tiedotustyön mahdollisuuksia nuorisotalojen työssä. Sen osana esittelen Tapulikaupungissa toteutettua nuorten paikallista nuorten neuvonta ja tiedotuspistettä. Sen jälkeen esittelen muut yhteistyö ja kehittämistoiveet, jotka on kerätty eri haastateltavilta. Vasta tämän jälkeen peilaan kehittämistoiveita Kompassin kertomiin kokemuksiin. Koska aineisto on kerätty lyhyellä aikavälillä ja vailla jämäkkää teoriakehystä, on syytä suhtautua sen todistusvoimaan kriittisesti. Kompassin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lukea heitä koskevat keskeiset tekstiosuudet (luvut 2 5) raportin kirjoitusvaiheessa. Omat pohdintani säästän vasta myöhäisempään lukuun, joten tässä luvussa esittelen mahdollisimman suoraan haastatteluista nousevia asioita. Tietysti kirjoittaja tekee aina asioita sanallistaessaan jonkin verran subjektiivista tulkintaa. Alueellisten nuorisotalojen arkea osaisivat parhaiten kuvata nuorisotyöntekijät, mutta yksiköiden johtajat voivat antaa omaa näkemystään talotyön kytkeytymisestä nuorisotiedotukseen ja neuvontaan. 3.1 Kompassi alueellisen työn voimavarana Vaikuttaisi siltä, että Kompassi pystyisi ihannetapauksessa olemaan voimavara alueellisten työntekijöiden arjessa. On todettu, että nuorisotyöntekijöiden yhteiskunnallisessa osaamisessa on vajetta, joten Kompassi pystyisi ottamaan konsultaatioapua tarjoavan ja kouluttavan roolin suhteessa nuorisotyöntekijöihin. Kompassi voisi keskusteluttaa vuorotellen alueellisten yksiköiden työntekijöitä aiheista, jotka nuoria askarruttavat, ja toimia suunnannäyttäjänä nuorten tiedontarpeiden osalta. Kompassi voisi järjestää toimitiloissaan tai taloilla keskusteluiltoja nuorille ja henkilökunnalle eri teemoista, mitä se tavallaan jossakin muodossa tekeekin. 17

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa

Lisätiedot

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Mika Pietilä, suunnittelija, Oulu Monday, May 10, 2010 1 Kyselyn taustaa Kyselyllä pyrittiin selvittämään nuorten tieto ja neuvontapalveluiden nykytilaa

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Projektityöntekijä Timo Pulkkinen Move Monialainen verkkonuorisotyö 2011-2013 2 työntekijää 439200 Esr 60%, Oulun kaupunki 40% Hanke lisää nuorten parissa toimivien

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi TUUMASTA TOIMEEN pohjana aiemmat suunnitelmat ja esitykset aiemmilta vuosilta toimintasuun nitelmat Nak 2009-2011 aloite Tuija Pohjola 2010

Lisätiedot

Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin

Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin Nuorisotoimen toiminta-ajatus Nuorisotyöllä tuetaan vanhempien kasvatustyötä sekä nuorten tasapainoista kasvua. Toimintatapamme

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media 2.3.2011 1 Sosiaalinen media = yhteisöllinen media Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla www.epeli.fi Etelä-Pirkanmaa Hankkeen kohderyhmä Etelä-Pirkanmaa:» Kylmäkoski» Toijala» Valkeakoski» Viiala» Urjala Asukkaita Etelä-Pirkanmaalla n. 42000,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Tuula Hohenthal, LTO, KM projektitutkija/erikoissuunnittelija Reetta Leppälä, KT, lehtori Centria ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Hanke ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot