Selvitys nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnasta ja toimintaympäristöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnasta ja toimintaympäristöstä"

Transkriptio

1 Selvitys nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnasta ja toimintaympäristöstä Huhtikuu 2010 Anna Kaisa Kontinaho 1

2 Sisällys 1. Johdanto Verkkomaailman käsitteitä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Internetin edelläkävijä Toimintaympäristönä Malminkatu Tietoteemapajat ja Ansio kurssit Asuntoa vailla? Pulmakulma kysymyspalsta Alueellisen tieto ja neuvontatyön ulottuvuuksia Kompassi alueellisen työn voimavarana Vertaisneuvonta: esimerkkinä Tapulikaupungin Nuorten info nuorten neuvonta ja tiedotuspiste Kompassin kouluyhteistyö Porolahden peruskoululla Muita kehittämisehdotuksia: Kompassin ydintehtävää etsimässä? Verkon rajapinnat Kompassin näkökulmaa kehittämisehdotuksiin Kompassi osana toiminnallista nettiareenaa Tulkintoja ja pohdintaa Nuorten tieto ja neuvontapalveluiden kansallinen kehittäminen Nuorten tieto ja neuvontatyön eurooppalaiset suuntaviivat Nuorten neuvontaa ja ohjausta Helsingissä Opiskelu ja uravalinta Terveys Sosiaaliviraston toimialasta Monikulttuurinen näkökulma nuorten tieto ja neuvontatyöhön Muita toimijoita: kaupunginkirjaston Kohtaamispaikka ja Unginfo Lopuksi Mahdollisia kehittämisehdotuksia ja työn arviointia Lähteet Liite: Kompassin tunnusluvut

3 1. Johdanto Tämän selvityksen tarkoitus on kuvata Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nykytilaa ja Helsingin kaupungin nuoria neuvovia ja ohjaavia palveluita. Selvitys on tehty helmi maaliskuun aikana keväällä Sen aineisto koostuu nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden ja esiteltyjen palveluiden edustajien haastatteluista, jotka on toteutettu puolistrukturoidulla menetelmällä. Osa haastatteluista on toteutettu kasvotusten, osa puhelimessa. Selvitys käynnistettiin tilanteessa, jossa Kompassin toimintaa haluttiin kuvata erityisesti suhteessa Helsingin kaupungin hallintokuntien palveluiden tarjontaan. Toisaalta taustalla oli muuttunut verkkoympäristö, jossa uusia portaaleja perustetaan jatkuvasti ja jossa sosiaalinen media vaikuttaa myös kunnallisten palvelujen verkkotyöhön. Johdantoluvussa luon pikaisen katsauksen työmuodon keskeisiin käsitteisiin sekä joihinkin erityispiirteisiin. Lisäksi luon katsauksen aineistonkeruuseen sekä menetelmällisiin ratkaisuihin. Haasteena prosessin aikana oli neuvonta ja tiedotuspalveluiden käsitteen monipuolisuus, sillä Kompassi on paitsi matalan kynnyksen asioimispiste, myös verkkosivustoa sekä Pulmakulmakysymyspalstaa ylläpitävä toimija. Kompassin työkenttä on varsin laaja alainen, ja keskenään erilaiset verkko ja reaalimaailman palvelut voivat periaatteessa leikata Kompassin toimintoja. Tämän vuoksi käytettyä yhtenäisemmän kysymysrungon asettaminen eri toimijoille nopeassa aikataulussa olisi ollut haastavaa, vaikkakin se olisi helpottunut materiaalin hallintaa. Korostankin, että selvityksen on tarkoitus olla alustava kartoitus ja keskustelunavaus. Tekstissä esiintyvät verkkomaailman käsitteet olen lisännyt johdantoluvun loppuun. Kompassin toteuttama työmuoto on osa nuorisoasiainkeskuksen toimintaa. Lisäksi työmuoto lepää eurooppalaisittain määritellyllä arvoperustalla. Kompassi lukeutuu Suomessa nuorten tieto ja neuvontapalvelujen kansalliseen verkostoon, jota opetusministeriön mandaatilla kehittää nuorten tieto ja neuvontapalvelujen kansallinen koordinaatio ja kehittämiskeskus Oulussa. Kun tässä selvityksessä mainitaan pelkästään koordinaatio ja kehittämiskeskus, tarkoitetaan kyseistä valtakunnallista toimijaa. Kansallinen koordinaatio ja kehittämiskeskus on vuosikertomuksessaan 2008 määritellyt työmuodon keskeisiä käsitteitä Jussi Onnismaan (2007) mukaisesti seuraavaan tapaan. Tiedotuksessa asiakkaalle eli tiedon vastaanottajalle annetaan tosiasioista koostuvia tietoja. Työntekijä huolehtii tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä; keskustelu rakentuu useimmiten asiakkaan kysymyksestä ja työntekijän vastauksesta. Ohjauksen tehtävä on edistää keskustelun keinoin ohjattavan kykyä parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla, jolloin asioiden tulkinnanvaraisuus ja useat toimintamahdollisuudet korostuvat, samoin kuin ohjattavan aktiivinen osallistuminen asioiden ratkaisemiseen. Keskustelu on yleensä monivaiheinen ja rakenteeltaan löyhä. Neuvonnassa puolestaan neuvotaan asiakkaalle sopivaa toimintatapaa, jolloin asiakas odottaa saavansa neuvojalta asiantuntijatietoa. Neuvoja tietää neuvottavaa enemmän kyseessä olevasta asiasta. Hänen tehtävänään on varmistaa, että neuvot ovat ymmärrettäviä. Nuorten tieto ja neuvontapalvelu on palvelumuoto, jossa annetaan nuorelle ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Yhtäältä nuorelle tarjotaan mahdollisuuksia ratkaista ongelmiaan erilaisten välineiden avulla, ja toisaalta nuorta pyritään ohjaamaan sekä neuvomaan henkilökohtaisesti. Nuorisotiedotus taas on informaation välittämistä, ja nuorille suunnattu yleisluontoinen tiedotustyö kattaa kaikki nuoria kiinnostavat 3

4 aiheet. Lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat vertaistiedottaminen ja neuvonta, jota selvityksessä lähestytään esittelemällä esimerkinomaisesti Tapulinkaupungin vertaisneuvontapisteen toimintaa. Yksi tapa hahmottaa nuorten tieto ja neuvontatyön ominaispiirteitä on tarkastella sen ammatillista etiikkaa, jota Milla Härmä (2003) on eritellyt suhteessa nuorisotiedotukselle läheisiin ammattikuntiin. Härmä on jaotellut nämä läheiset ammatit karkeasti kolmeen ryhmään: kasvattajiin (joita ovat muun muassa opettajat ja oppilaanohjaajat sekä jossakin määrin nuorisotyöntekijät), tukijoihin (joita ovat esimerkiksi hoitotyön ja sosiaalityön tekijät) sekä tiedottajiin (joihin kuuluvat toimittajat ja tiedottajat sekä Härmän luokituksessa myös kirjastotyöntekijät). (Mt ) Luokittelu konkretisoituu tässä selvityksessä, sillä kaikki selvitystä varten haastatellut toimijat edustavat tavalla tai toisella Härmän identifioimia ammattikuntia. Itse nuorisotiedottamisen olemassaolon oikeutusta voi Härmän mukaan perustella esimerkiksi sillä, että nuorisotiedotus tarjoaa tietoa monialaisesti kaikista mahdollisista yhteiskunnan palveluista, ei vain erikoistuneelta aihealueelta, sekä sillä, että jo olemassa olevat, kaikille ikäryhmille suunnatut palvelut jäävät nuorilta helposti käyttämättä. Koska nuorisotiedotustyöntekijä on suhteessa nuoreen asiantuntija asemassa, työntekijän vastuu annetun tiedon oikeellisuudesta on suuri. (Mt ; työmuodon oikeutuksesta Storlundin (1991) ja Fachén (1991) mukaan.) Lisäksi työmuotoa voidaan perustella useilla yleismaailmallisilla asiakirjoilla, mukaan lukien Euroopan unionin Valkoisella kirjalla, jossa painotetaan nuorten oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi. Lisäksi nuorisolaki ( /72) tunnustaa työmuodon kunnissa järjestettäväksi peruspalveluksi. Aiemmin käytössä ollut nuorisotiedotuksen käsite on toisinaan sekoitettu kuntien nuorisotoimen viestintäyksikön tekemään työhön. Nuorisotiedottaminen on tiedottamista nuorille kaikista nuorten elämään liittyvistä aihealueista, kun taas nuorisotoimen viestintäyksikön tehtävänä on tiedottaa kuntalaisille eli nuorille tarjonnastaan. Nykyisin nuorisotiedottaminen on vanhentunut käsite; nuorten tieto ja neuvontatyön katsotaan kuvaavan työmuodon sisältöä paremmin. (Kilappa ja Lautaniemi 2008.) Toisaalta nuorten tieto ja neuvontatyön sekä nuorisotoimen ulkoisen viestinnän tehtäväkentät limittyvät toisiinsa. Esimerkiksi Kompassi työstää kuukausitiedotteitaan yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen viestintäyksikön kanssa. Kenties yksi selkeimmistä tieto ja neuvontatyön sekä nuorisotoimen viestintäyksikön tehtäväkenttien leikkauspisteistä voisi liittyä nuorten tieto ja neuvontapalvelun tunnetuksi tekemiseen. Kilapan ja Lautaniemen (2008) mukaan nuorten tieto ja neuvontapalveluiden irrallisuus tunnetuista rakenteista haastaa työmuodon. Kirjaan tähän vielä yhden tiedotuksellisen työn ulottuvuuden. Kun kävin keskusteluja nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden kanssa, moni haastateltava totesi tiedottamisen laajimmillaan ymmärrettynä tarkoittavan jokaisen nuorisoasiainkeskuksen olemista välittömässä ympäristössään. Siis tietyllä tavalla jo vahtimestari on organisaation käyntikortti. Vastaavalla tavalla alueellisten yksiköiden johtajat voivat pitää nuorten ja nuorisotalojen asioita esillä alueen yhteistyöfoorumeilla ja julkaisuissa. Kuitenkin ilmeisimmin nuorten tieto ja neuvontatyön kaltaista työtä tekevät ne nuorisotyöntekijät, jotka ohjaavat ja neuvovat nuoria kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Toisinaan käytännössä toteutettu työ voi olla samansisältöistä kuin Kompassin tekemä työ ainoastaan työstä käytetyt käsitteet ovat toisenlaisia. Ei yksittäinen talotyöntekijä 4

5 ehkä tiedä noudattavansa nuorten tieto ja neuvontatyön ammatillisia ideaaleja, kun hän pyrkii yhdessä nuoren kanssa etsimään tietoa jostakin aihealueesta mahdollisimman monipuolisia ja puolueettomia kanavia hyödyntäen. Tämän vuoksi on perusteltua perehtyä Kompassin ja alueellisten talojen tekemän työn yhtymäkohtiin. Lopuksi esittelen selvitystä varten haastatellut, nuorille tiedotusta ja neuvontaa tarjoavat toimijat. Pieni katsaus keskeisiin käsitteisiin auttaa toivottavasti lukijaa hahmottamaan sitä, millaisista aineksista nuorten tieto ja neuvontatyö koostuu. Sen vuoksi ulkopuolisen selvittäjän olikin yllättävän haasteellista hypätä tarkastelemaan Helsingin kaupungin hallintokuntien tarjontaa Kompassin lähtökohdista käsin etenkin kun aikataulullisista syistä työssä perehdyttiin aluksi hallintokuntien tarjontaan. Tähän selvitykseen kootut toimijat on löydetty tutustumalla virastojen verkkosivuihin sekä ennen muuta ottamalla yhteyttä virastojen työntekijöihin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Kultakin aihealueelta on aina poimittu se asiantuntija, joka organisaation sisällä osaa vastata nimenomaista aihetta koskeviin kysymyksiin. Aineiston koontitapa on perustunut kokemustiedon kuunteluun, ennemmin kuin teorialähtöiseen ja järjestelmälliseen kartoitukseen. Tämä puoltaa selvityksen mieltämistä ennen kaikkea keskustelunavauksena ja alustavana hahmotelmana Kompassin nykytilalle ja tulevaisuudelle, joiden keskeisiä asiantuntijoita ovat Kompassin omat työntekijät. Selvitys ei siis pyrikään olemaan varsinainen laadullinen tutkimus. Esimerkiksi Tyttöjen talon nostamista selvitykseen voi perustella seuraavasti. Ensiksikin Helsingin kaupungin tuore Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma nostaa kaupungin erityishaasteeksi monikulttuuristen nuorten tukemisen. Toiseksi Kompassin verkkosivujen Pulmakulma palstalle jätetyistä viesteistä suuri osa liittyy kasvuun ja kehitykseen. Kun tiedostetaan se, että nuorten tieto ja neuvontapalvelutyötä tehdään monikulttuurisessa ympäristössä ja että monia nuoria askarruttavat murrosikään liittyvät kysymykset, voidaan perustellusti suunnata katse monikulttuurisuuden ja kasvun aihepiirien leikkauskohtaan. 1.1 Verkkomaailman käsitteitä Kilappa ja Lautaniemi (2008) pohtivat, pitäisikö verkko käsittää välineenä vai pikemminkin tilana tai kenttänä, jossa työtä tehdään. Virtuaalinen nuorisotalo Netari alkoi alun perin toteuttaa työtään siksi, että se halusi mennä sinne, missä nuoret ovat etsivän nuorisotyön periaatteen mukaisesti. Kuitenkin keväällä 2010 Netari arvioi kriittisesti sitä, millä verkkofoorumeilla sen tulisi näkyä ja miten. Toisin sanoen verkosta on todellakin muodostunut välineen sijaan tila, jossa työtä täytyy pohtia yhtä eritellysti kuin reaalimaailmassa. Salasuon (2007) mukaan nuorisotyön yhtenä tehtävänä voisi pitää korkean luottamusasteen verkkokanavien ylläpitoa ja sitä kautta yleisemmän luottamuksen levittämistä yhteiskunnassa. Sosiaalinen media asettaa omat haasteensa luotettavien tietopalvelujen kehittämiselle. Selvityksen kannalta haastavaa oli sosiaalisen median käsitteen ja sisältöjen epämääräisyys, joka suhteessa Kompassin monipuoliseen toimintakenttään olisi oman ja ennen kaikkea pidemmällä aikajänteellä toteutetun selvityksen paikka. Sosiaalisen median voisi määritellä viittaamalla sen sisältöön, joka on pääosin käyttäjien vertaistuotannon menetelmin tuottamaa. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, sillä sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Toisaalta sosiaaliselle medialle luonteenomaista on erittäin matala julkaisukynnys sekä julkaisun nopea ja hallitsematon leviäminen. (Wikipedia.) Erkkolan (2008) mukaan sosiaalisen median käsite viittaa ennemminkin abstraktiin ilmiöön kuin konkreettiseen asiaan. Matikaisen (2009) haastattelututkimuksen mukaan perinteisen ja sosiaalisen median käyttömotiiveja erottaa 5

6 karkeasti se, että perinteisen median verkkopalveluista käyttäjät haluavat nopeasti ja luotettavasti uutisia, kun taas sosiaalisessa mediassa he haluavat keskustella ja olla vuorovaikutuksessa. (Mt.) Kuitenkin täytyy muistaa, että sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös ammatilliseen tiedonvaihtoon, jossa nopea ja luotettava tiedonvälitys yhtyy vuorovaikutuksellisuuteen. Käytännössä sosiaalisen median palvelut voivat tarkoittaa muun muassa erilaisia blogeja eli verkossa yhden tai useamman kirjoittajan julkaisemia subjektiivisia, kommentointiin ja linkitykseen pohjautuvia verkkosivustoja, virtuaaliympäristöjä, yhteisöpalveluja, Youtuben kaltaisia vapaaseen sisällöntuotantoon nojaavia julkaisukanavia tai yhteisölliseen tiedontuotantoon perustuvia yhteistyösivustoja, jossa tietoa tuotetaan keskitetyn mallin sijaan verkostomaisesti. Sosiaalinen media tarkoittaa nuorisoasiainkeskuksen tekemässä työssä esimerkiksi Facebookin kaltaisten verkkoympäristöjen soveltamista nuorisotyöhön, jolloin Facebookin käyttöä suhteutetaan nuorisotyön ammatillisiin erityiskysymyksiin. Toisaalta se voi tarkoittaa pohdintoja sosiaalisen median hyödyntämisestä tapahtumien ja toimintojen tiedottamisessa. Sosiaaliseen mediaan liittyvä hallitsemattomuus voi tuoda organisaatiolle uusia haasteita julkisuuskuvansa hallinnassa yhden haastateltavani sanoin voi näyttää oudolta, jos miespuolisella nuorisotyöntekijällä on Facebook ystävänään lukuisia teini ikäisiä tyttöjä. Facebookissa keskeinen osa palvelun viehätystä on verkostoitua mahdollisimman monien yleensä reaalimaailmasta tuttujen ihmisten kanssa; jotta palvelun käyttäjät voivat olla ystäviä, palvelun käyttäjän täytyy lähettää toiselle hyväksyttäväksi niin sanottu ystäväpyyntö. Lisäksi virtuaalisen nuorisotalo Netarin toimintaympäristöt edustavat sosiaalista mediaa, ja toimintakeskus Happeen sijoitettu ESR rahoitteinen Myötätuulessa hanke pyrkii alueellisiin palveluihin nimettyjen verkko ja mediaohjaajien kanssa osallistamaan nuoria luomaan toiminnallista, sosiaalisen median periaatteella toimivaa verkkoareenaa koko nuorisoasiainkeskuksen käyttöön. Jäljempänä käsitellään Kompassin suhdetta Netariin ja Myötätuulessa hankkeeseen. Tässä selvityksessä mainitaan seuraavat verkkomaailman käsitteet: 1.Facebook, joka on sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu. Suomessa se saavutti suosiota erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa kesästä 2007 lähtien, myöhemmin käyttäjien keski ikä on noussut. Facebook oli suomalaisten toiseksi eniten käyttämä verkkosivusto (http://www.alexa.com/topsites/countries/fi). 2. Irc Galleria eli galtsu, joka on erityisesti nuorten suosiossa oleva sosiaalisen median palvelu. Käyttäjät voivat lisätä galleriaan valokuvia ja tietoja itsestään, ja rekisteröidyt käyttäjät voivat kommentoida toistensa kuvia. Irc Galleria sai alkunsa IRC:istä, josta tuli 1990 luvulla internetin käytetyin tekstipohjainen ja reaaliaikainen pikaviestintäpalvelu. Gallerian toimintaajatuksena oli mahdollistaa keskustelukumppanin näkeminen muutoin tekstipohjaisessa IRCkeskustelussa. 3. Habbo Hotel, joka on yli 10 vuotiaille suunnattu reaaliaikaiseen chattiin pohjautuva kolmiulotteinen virtuaaliyhteisö. Pelissä liikutaan omalla virtuaalihahmolla (avatarilla) ympäri pelimaailmana toimivaa hotellia ja keskustellaan muiden käyttäjien kanssa. Virtuaalisella nuorisotalo Netarilla on oma tilansa Habbo Hotellissa. 6

7 4. Messenger eli mese, erityisesti nuorten suosiossa oleva Microsoftin ylläpitämä pikaviestinohjelma. 5. Chat, joka on tietoverkossa käytävää reaaliaikaista ja tekstipohjaista keskustelua. 6. Twitter, joka on yhteisö ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. 7. Wiki tekniikka, joka viittaa nopeaan ja yhteisölliseen tiedontuotannon tapaan. (Saarikoski ym. 2009; Wikipedia.) Portaalilla (engl. Portal = portti, ovi) puolestaan tarkoitetaan useisiin muihin verkkopalveluihin johtavan verkkosivun muodostamaa palvelukokonaisuutta. Portaalit voivat olla joko linkittäviä tai kokoavia. Lisäksi jaottelua on tehty yleiskäyttöisiin ja laajalle käyttäjäryhmälle suunnattuihin horisontaalisiin palveluihin sekä rajattua aihealuetta käsitteleviin, tiettyä kohderyhmää tavoitteleviin vertikaalisiin portaaleihin. (Turtiainen 2009, 197.) 7

8 2. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Kompassia koskevat tiedot on koottu haastattelemalla Kompassin neljää nykyistä työntekijää ja Kompassin entistä toiminnanjohtajaa. Lisäksi materiaalina on käytetty kirjallisia lähteitä sekä Kompassin toimintakertomuksia. Haastatteluista on kirjoitettu muistiinpanot ja lisäksi ne on suurimmaksi osaksi litteroitu. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin perusajatuksena on tarjota matalan kynnyksen tieto ja neuvontapalvelu vuotiaille nuorille. Jotta perusajatusta voisi ymmärtää paremmin, luon aluksi pienen katsauksen Kompassin historiaan. Se on kerrottu kirjallisten lähteiden perusteella. Tausta toivottavasti auttaa lukijaa hahmottamaan Kompassin moneen suuntaan versovaa työnkuvaa. Kun tarkastellaan Kompassin syntyä, on syytä muistaa, että kaupungissa aloitti ensimmäinen nuorisoneuvoja jo 1950 luvun alussa. Hänen erikoisalaansa oli neuvoa nuorten opastustoimistossa nuoria, jotka olivat muuttaneet maalta kaupunkiin. Nämä nuoret olivat maaltamuuttajien keskiarvoon verrattuna selvästi nuorempia, vähemmän koulutettuja ja köyhemmistä oloista lähteneitä. Opastustoimisto lähetti opastustoiminnan esittelykortin ilman opiskelutarkoitusta maalta muuttaneille nuorille vuodesta 1955 vuoteen 1976 asti. Vaikka opastustoimiston tehtäväksi oli kaavailtu vapaa ajan toimintojen järjestäminen, pian huomattiin, että toimiston asiakkaille pitikin löytää asunto, työ ja opiskelupaikka. Vaikka nuori olisi hakeutunut toimistoon näennäisesti vapaa ajan mahdollisuuksista kyselläkseen, pintaa raaputtamalla paljastui muuta. (Ilves 1998, 38 45; Hirvonen 2003, 152) 1980 luvun alussa huomattiin, että rautatieaseman seudulla liikkui päivittäin jopa 100 nuoren joukko, jonka kokoontumista asemalle olisi millään keinolla ollut vaikeaa estää. Suurin ikäryhmä näistä nuorista olivat vuonna 1981 tehdyn katsauksen mukaan vuotiaat nuoret. (Ilves 1998, 120.) Tätä ennen nuorisoneuvojan virka oli jo lakkautettu vuonna 1977, minkä jälkeen nuorten neuvonnan ja opastuksen nähtiin olevan osa erityisnuorisotyötä. Myös nuorisotalojen ymmärrettiin toteuttavan samankaltaista työmuotoa. Vuonna 1983 nuorisotoimenjohtaja asetti työryhmän suunnittelemaan nuorten neuvonta ja tiedotuspistettä. Piste päätettiin sijoittaa sinne, missä nuoret luonnollisesti liikkuvat ja minne myös kaupunkia tuntemattomien on helppo löytää: rautatieaseman Kompassi tasanteelle. (Hirvonen 2003, ) 1980 luvulla Kompassin kävijöitä kiinnostivat harrastusmahdollisuudet, asuntoasiat ja työnsaanti, toisaalta asiakastyössä painottui monenlaisten vaikeuksien selvittely. Hirvosen siteeraamassa Kompassin ensimmäisen vuoden toimintaraportissa kuvataan tyypillinen asiakas. Hän oli yksin rautatieasemalle saapunut noin vuotias poika tai tyttö, jonka perheessä ja jolla itsellään oli päihdeongelmia. Nuori oli tarkkailuluokalla tai keskeyttänyt koulunsa ja ollut muutamassa oikeudenkäynnissä. Hän asioi Kompassissa useita kertoja viikossa. (Hirvonen 2003, 153.) Kompassi perustettiin nimenomaan helpottamaan tällaisten nuorten tilannetta, ja sen toimenkuva oli kaksijakoinen. Kompassin piti sekä toimia nuorten neuvonta ja tiedotuspisteenä että seurata aseman nuorten tilannetta erityisnuorisotyön näkökulmasta. Alkuaikoina nuoret koettelivat Kompassin työntekijöitä, eikä kontaktin saaminen ollut helppoa. Työntekijöille kerrottiin rikoksista ja päihteistä ja huhti toukokuun vaihteessa 1987 itsemurhauhkailijoita kävi 8

9 Kompassissa päivittäin. Kompassin käyttöaste oli 1980 luvulla korkea: esimerkiksi vuoden 1989 aikana palveltiin paikan päällä lähes asiakasta. (ks. Ilves 1998, ) Hirvosen (2003) pienen Kompassi historiikin ensimmäinen väliotsikko Tunnelista maan päälle kohti eurooppalaista yhteistyötä kuvaa Kompassin profiloitumista asematunnelin aikojen jälkeen. Kompassi muutti Lasipalatsille vuonna Asematunnelin Kompassin asiakkaat eivät löytäneet palveluun joitakin yksittäisiä nuoria lukuun ottamatta. Lasipalatsin ollessa remontissa Kompassi oli parin vuoden ajan evakossa Mikonkadulla Bristolelokuvateatterin aulassa ja muutti takaisin alkuperäiseen asuunsa entisöityihin Lasipalatsin tiloihin vuonna Siitä vuoteen 2007 asti Kompassi toimi Lasipalatsin katutasossa. Näinä vuosina Kompassi oli ehtinyt nuorisoasiainkeskuksen organisaatiossa vaihtaa paikkaansa kantakaupungin nuorisokeskuksesta nuorisoasiainkeskuksen hallinto osaston alaisuuteen vuonna Vuoden 2003 alusta Kompassi on sijoitettu keskitettyjen palvelujen osastolle kohdennetun nuorisotyön toimistoon. Sen paikka organisaatiossa on siis vaihtunut aikojen saatossa. Kompassin paluu Lasipalatsille vuonna 1998 ajoittui nuorisotoimenjohtaja Lauri Siuralan ja Kompassin toiminnanjohtaja Päivi Timosen (ent. Timonen Verman) aikakauteen. Kompassista haluttiin Timosen mukaan luoda kansanvälisesti aktiivinen ja internetiä hyödyntävä tiedotuskeskus. Timosen oma erikoistumisalue Kompassin toimintakentässä oli Maailmalleteema. Kompassi oli Lasipalatsille muutettuaan esillä televisiossa ja radiossa, ja EU rahoitteisen Urban Pilot projektin kautta Kompassiin hankittiin tietokoneet ja nopeat tietoverkkoyhteydet, jotka olivat asiakkaiden käytössä ilmaiseksi ja ilman ajanvarausta. Edistyksellisestä teknologiastaan huolimatta Kompassi oli jatkuvasti matalan kynnyksen palvelu. Timonen muistelee Lasipalatsin toimintaympäristöä lämmöllä, sillä Lasipalatsin toimijoiden välillä oli paljon näkymätöntä ja hiljaista yhteistyötä niin, että se toi laatua toimintaan. Lisäksi Timonen puoltaa sijaintia nojaamalla työmuodon eurooppalaisiin periaatteisiin, jotka ensimmäisen kerran laadittiin vuonna Niiden mukaan palveluiden tuli olla helposti nuorten saavutettavissa. Lasipalatsi toimintaympäristönä oli inspiroiva ja helppo siksi, että nuoret löysivät paikkaan. Kompassi pystyi hyödyntämään keskeistä sijaintiaan esimerkiksi tuottamalla materiaalia kuuteen näyteikkunaan. Kompassin välittömässä läheisyydessä työskentelivät SPR:n tiedotuspiste, Eurooppa tiedotus, Luckan, Terveyden edistämisen keskus, Ylen Aamu tv ja Kirjakaapeli. Osa Lasipalatsin yhteistyöstä tarkoitti yhdessä suunniteltuja tapahtumia, osa taas jonkun toimijan järjestämiä tapahtumia, joihin muut osallistuivat. Timonen teki tiivistä verkostoyhteistyötä Euroopan tason nuorisotiedotustyöntekijöiden kanssa. Kompassi toimi joinakin vuosina lähettävänä organisaationa helsinkiläisille nuorille, jotka olivat kiinnostuneita nuorisotiedotuksen ja neuvonnan parissa tehtävästä EVS vapaaehtoistyöstä, jota Suomessa koordinoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Kompassin toimintakertomuksen 2002 mukaan Kompassin suurin asiakasryhmä eli reilu viidennes kaikista kävijöistä kyseli jotakin maailmalle lähtemiseen liittyvää asiaa, mutta asumiseen liittyvät tiedontarpeet tulivat sen jälkeen hyvänä kakkosena noin 18 prosentin osuudella. Kompassin kävijöistä useat eivät olleet syntyperältään suomalaisia, ja heitä palveltiin englannin kielellä. Osa näistä kävijöistä oli muuttanut pysyvästi tai tilapäisesti Suomeen esimerkiksi vapaaehtoistyön tai au pair jakson vuoksi. 9

10 2.1 Internetin edelläkävijä Vuodesta 1988 asti Kompassissa oli jo käytetty apuna Kansalaiskasvatuksen keskuksen ylläpitämää Nuorisotietopankkia, jota nykyisin koordinoi Allianssi luvun lopulla internet oli uusi toimintaympäristö, ja ensimmäiset Kompassin verkkosivut luotiin vuonna 1998 nuorten toiveet kartoittavan selvityksen pohjalta. Kompassi oli verkkosivuineen edelläkävijä, sillä nuorille suunnattuja verkkopalveluja ei tuolloin ollut olemassa läheskään siinä määrin kuin nykyään. Nuoria osallistettiin kahtena kesänä sivujen tekemiseen, ja myöhemminkin nuoret ovat osallistuneet Kompassin verkkoviestintään. Harjoittelijat ovat päivittäneet verkkosivuja, ja myös Kompassin fanisivu Facebookissa sekä yhteisö ja profiili Irc Galleriassa ovat alun perin nuorten tekemiä. Kompassin alkuaikaa Lasipalatsilla voi olla mielekästä suhteuttaa pikaisesti internetin kulttuurisen omaksumisen prosessiin. Kulttuurisella omaksumisella tarkoitetaan ikään kuin sitä, millaisten vaiheiden kautta internetistä on tähän päivään mennessä tullut osa suomalaisten arkea. Omaksumisprosessiin liittyy useita eri tasoja teknisestä toteutuksesta markkinointiin ja uuden teknologian merkitystä arvioivaan keskusteluun. (Suominen 2009.) 1990 luvun lopun Suomessa internetistä käyty keskustelu liittyi olennaisesti tietoyhteiskuntakeskusteluihin, joissa teknologinen kehitys nähtiin Suomen strategisena valttina ja toisaalta mahdollisuutena saattaa kansalaiset tiedon valtateille luvulle tultaessa internetin käyttäjäprofiili on moninaistunut: internetissä kokoontuvat omina yhteisöinään eri alojen harrastajat, ja yhä laajempi joukko tuottaa itse sisältöjä verkkoon. Yhtäältä 2000 luvun suuntaus ja vaade on olla reaaliaikaisesti tavoitettavissa, toisaalta tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota informaatioteknologiaodotusten eriarvoistavaan vaikutukseen. (Östman 2009.) Kun Kompassin toimintoja vietiin verkkoon, sinne haluttiin Timosen mukaan samat palvelut kuin fyysiseen toimipisteeseen. Ajateltiin, että tasa arvoisuus toteutuu, kun nuori voi millä tahansa keinolla ottaa yhteyttä Kompassiin. Nettikompassin tietoalueita olivat aluksi opiskelu, työ, asuminen, vapaa aika, nuorten oikeudet ja nuorten ääni. Palvelua kehittäessä otettiin huomioon nimenomaan tieto ja neuvontatyön tarpeet, joiden ajateltiin poikkeavan nuorisotalotyön tarpeista. Kompassilla oli Pulmakulma palsta jo 1990 luvun lopulta alkaen, ennen vuonna 2006 avattua seudullista Pulmakulmaa. Kompassin verkkosivut uusittiin vuonna Silloin sivujen tekninen toteutus tilattiin Sininen Meteoriitti Oy:stä. Palvelualustan on tarkoitus palvella Kompassin työntekijöitä tiedonpäivityksessä ja tiedon helpossa löytämisessä. Periaatteessa julkaisujärjestelmä mahdollistaa sen, että tiedontuottajat Kompassin ulkopuolelta pystyvät lähettämään tietojaan ylläpidon kautta julkaistavaksi. Kompassin pitkään julkaisema Mistä apua opas on esimerkki internetin tiedonkeruujärjestelmän soveltamisesta valmiiksi tuotteeksi. Usein opasta tehtäessä täytyy kuitenkin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä tekstien tuottajiin. Nykyisin Kompassin verkkosivujen teema alueet ovat asuminen, töihin, opiskelu, nuori kansalaisena, Mistä apua opas, ihmissuhteet ja terveys, raha ja talous, maailmalle, vapaa aika ja tiedonhaku. Ilmoitustaululle Kompassi lisää saamiaan tiedotteita nuorisoasiainkeskuksen eri toimipaikoista ja talon ulkopuolelta. Pari vuotta nettiuudistuksen jälkeen Kompassin työntekijä Sonja Witting analysoi kahden asiakaskyselyn aineistoa raportissa, jonka tulokset koostuivat 28 Kompassin ilmoitustaulua 10

11 sekä Pulmakulmaa arvioineen ja 42 verkkosivuja arvioineen nuoren vastauksista. Ilmoitustauluja Pulmakulma kyselyihin vastanneet nuoret oli poimittu satunnaisotannalla palveluun rekisteröityneiden nuorten joukosta, verkkosivujen kyselyyn taas oli voinut vastata Kompassin asiakaspäätteiltä ja etusivun linkin kautta. Vaikutti siltä, että erityisesti murrosikäiset pitivät Pulmakulmaa tärkeänä. Sen sijaan vanhempien tiedontarve liittyi elämänhallintaan ja valintoihin. Witting huomauttaa, että koska Kompassiin oli esimerkiksi kesällä 2005 ohjattu useita asuntoa vailla olevia nuoria muun muassa sosiaalitoimistosta tai Helsingin opiskelijaasuntosäätiöltä, verkkokyselyt eivät kuvaa täydellisesti Kompassin asiakaskuntaa. Wittingin mukaan verkkosivujen kehittämiseltä täytyi jäädä riittävästi aikaa Kompassin ylläpitoon matalan kynnyksen palveluna. Kompassilla on vankka historia verkkomaailmassa ja verkkosivut, joiden kävijämäärät ovat suuret (noin käyntiä tammikuussa 2010). Kompassi haluaa olla ajan hermolla ja siksikin kartoittaa mahdollisuuksia yhä vuorovaikutteisempiin verkkopalveluihin. Kompassi myös tiedostaa hyvin, että nettisivut ovat lähtökohtaisesti aina muutoksen tilassa, eivät kerralla luotava kokonaisuus, joka olisi jotenkin valmis ja jonka voisi jättää lepäämään. Netin aika on hektistä ja tiedon ajantasaisuutta pitäisi jatkuvasti tarkistaa, linkkejä päivittää ja omaa osaamista eri tietoalueilla kehittää. Fyysisten toimitilojen vaihduttua viimeksi vuonna 2007 Kompassin kävijämäärät putosivat rajusti. Sonja Wittingin kesällä 2006 tekemän, 63 nuorta tavoittaneen asiakaskyselyn mukaan suurin osa kaikenikäisistä (13 25 vuotiaista tai vanhemmista) nuorista oli löytänyt Kompassiin kuultuaan siitä kaveriltaan eli viidakkorummun kautta. Yllättävän suuri osuus kaikista Kompassiin tulleista nuorista oli löytänyt palvelun yksinkertaisesti kävellessään sen ohi, minkä Witting epäili olevan Kompassille keskeinen haaste sen muuttaessa uusiin toimitiloihin. 2.2 Toimintaympäristönä Malminkatu 28 Lasipalatsin toimitilojen ongelma oli pienuus ja kalleus. Kompassin ei ollut mahdollista yhtä aikaa järjestää tapahtumaa ja neuvoa rauhassa asiakkaita. Neuvontatilanteet on jäsennelty nuorisotiedotuksen lähestymistapaan, jossa muodostetaan kontakti nuoreen, selvitetään nuoren tilanne ja pohditaan yhdessä vaihtoehtoja. Esimerkiksi vuonna 2002 pyrittiin tilajärjestelyillä luomaan henkilökohtaiselle neuvonnalle otollisempi ilmapiiri. Neuvontatiski siirrettiin pois ovensuusta, jotta nuorella olisi sisään tultuaan enemmän aikaa tutustua tilaan ja tunnelmaan. Kompassilaiset olivat viestittäneet toiveenaan sijaita kaupungissa keskeisellä paikalla, ja Kompassin oli alun perin tarkoitus muuttaa vuoden 2007 alussa Runeberginkadulle Svenska Ungdomsgårdenilta vapautuvaan tilaan. Suunnitelmat muuttuivat. Kompassi vietti avajaisia Malminkadun toimitiloissa syyskuussa Samoissa tiloissa Kompassin kanssa toimivat nuorisoasiainkeskuksen työllistämiskokonaisuus, monikulttuuristen nuorten kohtaamispaikka Asemanseudun olohuone sekä suunnitelmallisesti romanien koulunkäyntiä tukeva NevoDrom. Kompassin toimitiloissa on kahdeksan asiakaspäätettä, olohuonemainen esitenurkkaus teemoittain järjesteltynä ja neuvontatiski. Lisäksi käytössä on muiden Malminkadun toimijoiden kanssa yhteinen neuvotteluhuone kokousja ryhmätyökäyttöön soveltuvine välineistöineen. Kompassin muutettua uusiin toimitiloihinsa se laati yhdessä muiden Malminkadun toimijoiden kanssa Malminkatu 28 esitteen, joka oli suunniteltu aikakauslehtimäiseen muotoon yhdessä 11

12 nuorisoasiainkeskuksen viestintäyksikön kanssa. Kompassi hyödynsi esitteeseen tuottamassaan materiaalissa verkon kysymyspalstalla Pulmakulmassa esiin nousseita aiheita. Kompassi on avoinna Malminkadun toimitiloissa maanantaisin kello sekä tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello Keskiviikkoisin Kompassi palvelee kello Nuorten toimintakeskus Hapessa osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Nykyiset aukioloajat painottuvat päivän tunteihin siksi, että Kompassin yhä toimiessa Lasipalatsilla työntekijät huomasivat ihmisvirtojen ehtyvän viiden aikoihin iltapäivällä. Ajanvarausta ei ole haluttu ottaa käyttöön, kuten nuorten tieto ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet suosittavat. Kompassin perusvahvuus on viisi työntekijää, tällä hetkellä työntekijöitä on neljä. Nykyisistä työntekijöistä osa tekee tämänhetkistä tehtäväänsä määräaikaisena, ja henkilöstövaihdoksia on tapahtunut viimeksi syksyllä ja vuodenvaihteessa. Vuonna 2005 Kompassin toimiessa Lasipalatsilla tunnuslukuihin kirjattiin käyntikertaa, kun vuonna 2008 vastaava luku on Sen jälkeen kävijämäärät ovat hienoisesti nousseet. Sijainnin vaihduttua Kompassi on kehittänyt työmuotoaan neuvonnan sijaan tiedottavaan suuntaan, millä tarkoitetaan Kompassin tekemää työtä nuorisoasiainkeskuksen toisten toimijoiden ja nuorten järjestämissä tilaisuuksissa, kuten kesätyöinfoissa, Reaktorissa ja Avoimissa foorumeissa. Näissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa kohdatut nuoret eivät näyt Kompassin käyntikertatilastoissa, mikä voi vaikuttaa Kompassille asetettujen käyntikertatavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiset tilat muiden toimijoiden kanssa ovat mahdollistaneet sen, että Kompassi pystyy joustavasti tarjoamaan palveluitaan muiden Malminkadun toimijoiden tavoittamille nuorille. Kompassi on esimerkiksi neuvonut kesätyöasioissa Asemanseudun nuoria. Lisäksi Kompassi pystyy neuvomaan nuoria työllistämiskokonaisuuden piiriin, ja vastaavasti työllistämiskokonaisuuden työntekijät voivat neuvoa nuoria Kompassin pisteelle. Tämänhetkisiä aukioloaikoja on soviteltu yhteen niin, että Kompassi pystyisi avoinna ollessaan toteuttamaan toiminta ajatustaan mahdollisimman täysipainoisesti. Koska Kompassi on matalan kynnyksen paikka ja tavoittelee ketä tahansa nuorta minkä tahansa asian kanssa, yhteisiin tiloihin muiden toimijoiden kanssa liittyy paitsi etuja, myös haasteita. Kompassin kannalta on mielekästä aika ajoin palvella niiden nuorten tarvetta, jotka tulevat muista syistä tiloihin. Kuitenkin avoimessa olohuonetoiminnassa ja Kompassin toiminnassa on piirteitä, jotka eivät välttämättä täysin vaivattomasti asetu samaan aikaan ja paikkaan. Kompassin tarjoama luottamuksellinen neuvontatilanne edellyttäisi jossakin määrin rauhallisuutta, kun taas musiikinkuuntelu ja pelaaminen ovat luonteva osa avointa olohuonetoimintaa. Yksittäisen, ehkä arankin nuoren voi olla haastavaa saapua kysymään neuvoa taloon, jossa on samaan aikaan paikalla vakiintunut ryhmä tietyn toiminnan yhteen kokoamia nuoria. Kompassi on lisäksi tuonut toimintojaan reilut puoli vuotta auki olleeseen toimintakeskus Happeen. Keskiviikkoiltapäivä oli Kompassin ja Hapen aikatauluihin ja tilankäyttöön sopiva ajankohta Kompassin tiedotuspisteelle Hapessa. Keskiviikko on Hapessa varattu avoimelle kahvilatoiminnalle, minkä ajateltiin tuovan Kompassiin mahdollisia asiakkaita. Televisiokuvaukset samassa tilassa joka keskiviikko tulivat Kompassille yllätyksenä: joka toinen viikko Hapen alakerrassa kuvataan Yleisradion ja Netarin yhteistä Netari tv:tä, joka toinen keskiviikko Yleisradion nuortenohjelma Summeria. Kompassin tarkoitus on kuluvana keväänä arvioida sitä, miten se kenties voisi olla molemmissa televisiolähetyksissä mukana, sillä nykyisellään Hapen tiedotuspisteessä on kehitettävää. 12

13 Paikalla ei ole juuri ollut potentiaalisia asiakkaita. Erityisesti Summerin kuvauksissa käyttämät sermit ovat piilottaneet Kompassin tiskin taakseen. Toisaalta Kompassin toiminta ajatus matalan kynnyksen palvelusta ei toteudu, jos tiedontarpeineen tiskiä lähestyvä nuori joutuu kulkemaan televisiokameroiden ohi. Kompassin toiminta Hapessa ei siis ole ollut sitä mitä aiottiin, mutta kuvaukset tarjoavat Kompassille yhteistyömahdollisuuden. 2.3 Tietoteemapajat ja Ansio kurssit Uusissa toimitiloissa nuorisotiedotuksellinen ote näkyi syksyllä 2008 aloitetuissa toiminnallisissa tietoteemaworkshopeissa, joita sittemmin alettiin kutsua tietoteemapajoiksi. Teemapajojen aiheita on maaliskuussa 2010 neljä: Työelämä, Maailmalle, Vapaa aika, harrastukset ja mistä rahoitus omille ideoille sekä Mistä apua? Kun omat vastaukset eivät riitä! Lisäksi kuluvan vuoden aikana on tarkoitus mallintaa aktiivisen kansalaisuuden tietoteemapaja. Pajoja markkinoidaan suoraan helsinkiläisten vuotiaiden nuorten ryhmien vetäjille, joita ovat koulujen opinto ohjaajat, työpajojen ohjaajat ja nuorisotalojen työntekijät. Kukin työpaja kestää 45 minuuttia. Tällä hetkellä teemoista suosituin on ollut työelämäaiheinen paja, jonka painopiste on etenkin kesätöiden hakemisessa. Pajassa keskitytään työnvälityspalveluihin, Helsingin lyhytaikaisiin työpaikkoihin ja kausiluonteisiin töihin ulkomailla. Osallistujat saavat tietoa työhakemuksen ja cv:n laatimisesta sekä työhaastatteluista. Kaikkia tietoteemapajoja oli yhteensä järjestetty keväällä 2010 (aikavälillä ) yhteensä 17 kappaletta. Ryhmien koot olivat vaihdelleet viidestä henkilöstä 35 henkilöön. Henkilöstövaihdosten vuoksi viime syksyn ja talven aikana Kompassi on perehdyttänyt kaksi uutta työntekijää pajojen vetämiseen. Pajojen sisältöä on myös kehitetty jatkuvasti. Uuden työntekijän täytyy itse omaksua tietosisällöt ja toiminnalliset keinot, joita tietoteemapajoissa käytetään nuorten kanssa työskenneltäessä. Pajojen vetämisestä sovitaan joustavasti siten, että vetovastuu jakaantuu tasaisesti kullekin työntekijälle. Työyhteisössä on pyritty siihen, että kukin työntekijä pystyy vetämään pajan mistä tahansa aiheesta. Alun perin pajat on kuitenkin kehitetty niin, että tietystä tietoalueesta vastaava työntekijä on ryhtynyt mallintamaan sitä vastaavaa tietoteemapajaa. Lisäksi Kompassin toimintaan on vuodesta 2006 alkaen kuulunut oma työelämän pelisääntöihin perehdyttävä kokonaisuutensa, Ansio kurssit. Ansio kurssit päätettiin aloittaa nuorisoasiainkeskuksen solmittua toiminnallisen yhteistyön mahdollistavan yritysyhteistyösopimuksen HOK Elannon kanssa. Kompassi päivittää Ansio kursseja koskevaa sisältöä yritysyhteistyön verkkosivuille ja huolehtii kurssin käytännön järjestelyistä. Kurssin jälkeen nuori saa kurssitodistuksen ja mahdollisuuden kesätyöhaastatteluun HOK Elannossa. Kurssi sisältää teoriatuntien lisäksi työharjoittelun joko HOK Elannon toimipaikassa tai nuorisoasiainkeskuksen toiminnoissa. Teoriaosuus keskittyy kesätyön hakemiseen ja toisaalta kaupan alan ja nuorisotyön erityispiirteisiin. Ansio kurssit ovat olleet hyvin suosittuja, ja niitä järjestetään vuoden 2010 aikana yhteensä viisi, kaksi keväällä ja kolme syksyllä. Kurssit tavoittavat vuosittain yhteensä noin sata nuorta ja niistä tiedotetaan pääasiallisesti nuorisoasiainkeskuksen ja HOK Elannon verkkosivuilla sekä muissa julkaisuissa. Lisäksi nuorten kanssa toimivat työntekijät ja nuorten vanhemmat ovat aktivoineet nuoria kurssille. Monimutkaista tiedotusstrategiaa ei ole tarvinnut miettiä, sillä kurssipaikat täyttyvät pian ilmoittautumisen käynnistyttyä Duunisauma sivustolla. 13

14 Vuoden 2009 aikana Kompassin työntekijät perehdyttivät myös Espoon nuorten tieto ja neuvontapalveluiden työntekijät sekä Vantaan nuorisopalveluiden työntekijän Ansio kursseihin. Kompassissa on koettu Ansio kurssien istuvan työnkuvaan hyvin juuri siksi, että ne ovat tavallaan jatkumoa Kompassin pitkään antamalle kesätyöneuvonnalle. Kompassin rooli kesätyöneuvonnassa on vuosien varrella vaihdellut. Kompassi hoiti kaupunginkanslian kesätyövälitystä 1990 luvun puolenvälin jälkeen muutaman vuoden ajan. Kun Kompassi sijaitsi tilapäisesti Mikonkadun Bristolissa vuonna 1998, parhaimpina päivinä kaupunginkanslian printtaamaa kesätyökoostetta jonottivat sadat nuoret. Kompassin työntekijät myös osallistuivat kaupunginkanslian järjestämille messuille yhdessä eri virastojen työhönottajien kanssa. Nykyisin kaupungin kesätöihin haetaan verkossa sivustolla. Kompassin työntekijät avustavat nuoria täyttämään kesätyöhakemuksia verkossa. Toisaalta Kompassi tukee nuoria järjestämällä kesätyöinfoja omissa toimitiloissaan sekä sen lisäksi muualla, viimeisimmäksi Kontulan, Viikin ja Tapulikaupungin nuorisotaloilla, Reaktorissa sekä Hapessa. Kompassin julkaisemassa kesätyöesitteessä kerrotaan nuoren työntekijän oikeuksista ja kannustetaan nuorta sitkeyteen. Esitteeseen on koottu linkit Helsingin kaupungin kesätyöhakuun, työ ja elinkeinotoimiston avoimiin työpaikkoihin ja työnvälityspalveluihin. Kääntöpuolella annetaan käytännön ohjeet hakuprosessiin ja vinkkejä siihen, mitä nuoren on syytä pohtia ennen työhaastatteluun menemistä ja miten työhaastattelussa kannattaa käyttäytyä. Kompassin rooli nuorten ohjauksessa työelämään on laaja alainen. Se ei rajoitu suunnitelmallisiin Ansio kursseihin, teemapajojen työteemaan tai kesätyöinfoihin. Monet paikan päällä asioivat nuoret haluavat usein keskustella kompassilaisten kanssa opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Työntekijälle saattaa jäädä keskustelutilanteen ja yhdessä nuoren kanssa verkkosivuihin tutustumisen jälkeen epämääräinenkin olo: osasinko varmasti antaa nuorelle sen, mitä hän etsi? Nuori kuitenkin saattaa kiittää vuolaasti työntekijää keskustelun jälkeen. Kyse on tilanteesta, jossa hän haluaa päästä peilaamaan tilannettaan ulkopuolisen kanssa. Tässä korostuu Kompassin ohjaava luonne ja painopiste nuoren yksilölliseen tukemiseen. Keskusteluissa kompassilaisten kanssa olikin toisinaan haasteellista hahmottaa tyypillisen asiakastilanteen kulkua, sillä Kompassin työntekijät usein sanoivat kaiken riippuvan täysin nuoren lähtökohdasta, asiasta ja valmiuksista toimintaan. Pidemmällä aikavälillä toteutettavassa selvityksessä havainnointi paikan päällä toisi olennaista konkretiaa Kompassin toiminnan kuvaukseen. 2.4 Asuntoa vailla? Työnhaun ohella asuntoneuvonta on ollut yksi Kompassin kysytyimmistä palveluista, ja senkin rooli Kompassin tarjonnassa on muuttunut vuosien varrella. Kompassi välitti kaupungin nuorisoasuntoja nuorille 1980 luvun loppupuolelta alkaen 2000 luvun alkuun asti yhteistyössä kaupungin asuntoasiaintoimiston kanssa. Nuoret jättivät asuntohakemuksensa suoraan Kompassiin, Kompassi sai tiedon vapautuvista asunnoista ja välitti asunnot nuorille. Asunnonvälityspalvelun loputtua Kompassi panosti verkkosivujensa asuntoteema alueeseen. Kompassissa on jaettu Nuorisoasuntoliiton julkaisemaa materiaalia kuten Nuorten asuntoopasta ja opastettu nuoria täyttämään asuntohakemuksia. 14

15 Edelleenkin moni Kompassissa asioiva nuori tarvitsee asunnon. Koko toimintansa ajan Kompassi on tarjonnut tietoa muistakin kuin itse välittämistään asunnoista, ja nyt tämä painopiste korostuu. Verkkosivujen asumisteemaa on koostettu yhdessä Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön kanssa siten, että yleisimmin nuoria askarruttavista asioista on kysytty suoraan näiden toimijoiden edustajilta. Vastaukset on koottu Kompassin verkkosivujen asumisosioon, ja asumisteemasta on tehty kuukausitiedote viimeksi toukokuussa Vastaavanlaista työskentelytapaa on suunniteltu kaikkien tietoalueiden laatimiseen, eli periaatteessa muitakin tietoalueita voisi päivittää entistä tiiviimmässä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Kompassi pystyy tarjoamaan nuorelle tukensa ja kannustuksensa lisäksi mahdollisuuden täyttää erilaisia asuntolomakkeita. Nuoret eivät yleensä ilmaise turhautumistaan, vaikka olisivatkin ehkä luulleet saavansa Kompassin kautta asunnon. Yksi työntekijöistä puki tilanteen muotoon: Kompassi ei voi muuttua siksi palveluksi, jota ei ole. Toisaalta päästäkseen asuntojonoon nuoren on täytettävä ensin verkossa asuntohakemus. Asetelma on hieman toisenlainen kuin silloin, kun nuori tulee Kompassiin pelkästään selvittämään ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan jopa ilman kysymyksiä. Etenkin tällaisessa tilanteessa nuori on tyytyväinen pelkkään keskusteluseuraan ilman selvää lopputulosta. Toisinaan Kompassiin saapuu asunnottomia nuoria, jotka esimerkiksi asuvat väliaikaisesti kaverinsa luona ja haluavat löytää oman asunnon. Työntekijöiden mukaan nopeaa ratkaisua asunnottoman nuoren tilanteeseen voi olla vaikeaa löytää. Esimerkiksi SPR:n Nuorten turvatalo on suunnattu alle 19 vuotiaille nuorille. Niin sanotun palveluohjauksen haaste on siinä, että nuoren lähdettyä Kompassista ei voi tietää, miten hän pystyi hyödyntämään saamaansa tietoa. Onhan kyse nimettömästä palvelusta. Nuorilta kysytään kuitenkin aina, saivatko he hakemansa tiedon. Internet on muuttanut ohjaamista niin, että nuoria ei ole mielekästä ohjata tahoille, jotka edellyttävät ennen asiakassuhdetta sähköisen hakemuksen täyttämistä. Nuorten kanssa täytetäänkin yhdessä hakemuksia. Maahanmuuttajanuorten kanssa erityishaasteet liittyvät sähköisten lomakkeiden automaattisuuteen. Ilman sosiaaliturvatunnusta hakemuksia ei voi täyttää, joten tunnukseton nuori täytyy ensimmäiseksi ohjata maistraattiin. 2.5 Pulmakulma kysymyspalsta Olennainen osa Kompassin työnkuvaa on Pulmakulma kysymyspalstalla nuorten kysymyksiin vastaaminen ja palstan ylläpito. Pulmakulma on perustettu Helsingin seutukunnallisen nuorisotiedotuksen kehittämishankkeena opetusministeriön hankerahoituksella vuosina Hankkeen tarkoituksena oli kehittää alueen nuorisotiedotusta koko seutukunnan alueella osana nuorisotyön peruspalveluita. Tarjottavan palvelun tuli olla laadullisesti ERYICA:n periaatteiden mukainen. Helsingin seutukuntaan kuuluu 13 kuntaa, Pulmakulma verkostossa on mukana myös Vihti. Palvelussa nuoren täytyy suunnata kysymyksensä jollekin kunnalle, joten jos nuori valitsee valikosta Keravan, Keravan vastaaja saa uudesta kysymyksestä sähköposti ilmoituksen. Vastaajat kirjautuvat ylläpitoon ja heidän vastauksensa erottuvat palstalla nuorten kysymyksistä ja vertaisvastaajien vastauksista. Palvelun pääkäyttäjinä toimivat Espoon, Helsingin ja Hyvinkään nuorisotoimet, joiden lisäksi palvelussa on moderaattoreita. Pääkäyttäjätiimi muun muassa järjestää Pulmakulmatapaamiset, kehittää palvelua, luo ja poistaa käyttäjätunnuksia sekä vastaa perehdyttämisestä. 15

16 Kysymystä jättäessään nuoren täytyy valita aihealue, jotka ovat vapaa aika, ihmissuhteet, hyvinvointi, asuminen, opiskelu, työ, nuori kansalaisena ja ympäristö. Lisäksi kysymyksen jättäjän täytyy otsikoida viestinsä sekä kertoa ikänsä ja kotikuntansa. Sen sijaan sukupuolelle ei ole olemassa omaa valikkoa. Selvästi suosituin aihealue on hyvinvointi. Reaalimaailman neuvontaan verrattuna Pulmakulmassa painottuvatkin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Usein Pulmakulma vastauksissa ohjataan nuoria eteenpäin Nuorten kriisipisteeseen, Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalle tai Tyttöjen talolle. Viime syksynä nuoret kysyivät Pulmakulmassa paljon syömishäiriöistä. Pulmakulman teknisestä toteutuksesta vastaa Kompassin palvelualustan tarjoava Sininen Meteoriitti Oy, joka on arvioinut Pulmakulman sivuston ylläpidon maksavan noin neljän kuukauden työpanosta vastaavan osan kaikkien palvelujen kustannuksista. Kompassi jakaa kustannukset Pulmakulma ylläpidon osalta muiden vastaajakuntien kesken. Pulmakulman vastaajaverkoston on tarkoitus tänä vuonna järjestää neljä vastaajatapaamista. Tapaamisiin on kutsuttu toisinaan ulkopuolisia asiantuntijoita, viimeisimmäksi syömishäiriöiden asiantuntija. Vastauskäytäntöjä on pohdittu yhdessä, ja niihin on kehitetty sekä pikatarkistuslista olennaisten asioiden varmistamiseksi että tarkemmat muodolliset ohjeet. Kompassi järjesti vuoden 2009 alussa Pulmakulman vertaisvastaajakurssin vuotiaille Helsingin seutukunnan nuorille. Seuraava kurssi on suunnitteilla kuluvanakin vuonna vastaajakuntien innokkuuden mukaan. Jälkiseurantaa vertaisvastaajien aktiivisuudesta ei ole tehty, mutta oletettavasti osa koulutuksen käyneistä vastaa Pulmakulman kysymyksiin. Pulmakulman vastausten hyödyntämistä verkkosivujen kehittämistyössä on pohdittu. Toistaiseksi Pulmakulmaa on integroitu verkkosivuihin linkittämällä Pulmakulma suoraan eri tietoteema alueiden yhteyteen. Työntekijöiden ajasta Pulmakulma voi viedä toisinaan monta tuntia, sillä yksi vastaus on oikeastaan vastaus useaan erilliseen kysymykseen. Vastaamiseen käytettyä aikaa on vaikeaa arvioida, sillä Pulmakulmaan vastataan yleensä muun työteon lomassa. Vastaaminen vaatii laaja alaista pohdintaa ja omien taustaolettamusten kriittistä tarkastelua. Työntekijöiden mielestä Pulmakulma vastaaminen ei koskaan voi olla automaattista, sillä nuori haluaa jakaa asiansa luotettavan aikuisen kanssa. Sanallinen kannustaminen on tärkeää. Lisäksi varsinaista kysymystä ole välttämättä helppoa tunnistaa. Koska Pulmakulmassa nuoren ei tarvitse kertoa sukupuoltaan, työntekijä ei voi tehdä olettamuksia myöskään nuoren sukupuolesta, ellei nuori ole sitä maininnut. Kuntien Pulmakulma vastaajat ovat verkostoituneet eri tavoin ja luoneet eri käytäntöjä konsultoidakseen muiden alojen ammattilaisia vastausta laatiessaan. Ohjeistuksessa vastaajaa kehotetaan ohjaamaan nuori eteenpäin, mikäli nuorisotyöntekijän ammattitaito ei riitä vastaamiseen. Vastaajatapaamisissa viime syksynä pohdittiin muun muassa sitä, miten haavoittuvaisimmat vastaajaringit eli ne kunnat, joissa Pulmakulma vastaajia on käytännössä vain yksi, voisivat saada tukea muulta vastaajaverkostolta. Tavoitteena on, että kysymyksiin pystytään vastaamaan viiden päivän sisällä. Helsingin vastaajille Pulmakulma viestejä tuli vuonna 2009 yhteensä 787 kappaletta, joihin kaikkiin vastattiin. Lukuun eivät sisälly näitä kysymyksiä kommentoivat nuorten tai miksei aikuistenkin lähettämät viestit. 16

17 3. Alueellisen tieto ja neuvontatyön ulottuvuuksia Selvitystä varten haastateltiin nuorisoasiainkeskuksesta Kompassin neljän työntekijän lisäksi alueellisten palveluiden osastopäällikköä, kahta alueellisen yksikön toiminnanjohtajaa, kohdennetun nuorisotyön toimistopäällikköä, viestintäpäällikköä sekä Hapen ja Netarin projektipäällikköjä. Lisäksi Tapulikaupungin nuorisotalolta haastateltiin työntekijää vertaistiedottamisesta. Netarin organisaatiosta haastateltiin myös verkkososiaalityöntekijää, verkkoterveydenhoitajia koskevat tiedot ovat suurimmaksi osaksi verkkoterveydenhoitajien esittäytymisestä Lasten ja nuorten verkkovaikuttamisen työseminaarissa, jonka nuorisoasiainkeskus järjesti helmikuussa Kehittämistoiveiden osalta etenemisjärjestys oli erikoinen. Ennen kuin olin tutustunut itse Kompassin toimintaan, olin jo kysellyt Kompassin ulkopuolisten toimijoiden toiveita Kompassille sekä nuorisoasiainkeskuksen ulkopuolelta että organisaation sisältä. Selvitykseni käynnistymisen ajankohta helmikuussa oli Kompassille hankala, joten vasta maaliskuussa pääsin pureutumaan Kompassin työntekijöiden näkemyksiin ryhmähaastattelussa sekä haastatteluissa ja keskusteluissa Kompassin nykyisen toiminnanjohtajan kanssa. Ennen haastattelujakson alkamista olin joidenkin tuntien ajan tutustumassa Kompassin työntekijöihin ja hankkimassa vaikutelmia Kompassista. Käsittelen tässä luvussa ensin keräämäni haastattelumateriaalin pohjalta ylipäätään alueellisen tiedotustyön mahdollisuuksia nuorisotalojen työssä. Sen osana esittelen Tapulikaupungissa toteutettua nuorten paikallista nuorten neuvonta ja tiedotuspistettä. Sen jälkeen esittelen muut yhteistyö ja kehittämistoiveet, jotka on kerätty eri haastateltavilta. Vasta tämän jälkeen peilaan kehittämistoiveita Kompassin kertomiin kokemuksiin. Koska aineisto on kerätty lyhyellä aikavälillä ja vailla jämäkkää teoriakehystä, on syytä suhtautua sen todistusvoimaan kriittisesti. Kompassin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lukea heitä koskevat keskeiset tekstiosuudet (luvut 2 5) raportin kirjoitusvaiheessa. Omat pohdintani säästän vasta myöhäisempään lukuun, joten tässä luvussa esittelen mahdollisimman suoraan haastatteluista nousevia asioita. Tietysti kirjoittaja tekee aina asioita sanallistaessaan jonkin verran subjektiivista tulkintaa. Alueellisten nuorisotalojen arkea osaisivat parhaiten kuvata nuorisotyöntekijät, mutta yksiköiden johtajat voivat antaa omaa näkemystään talotyön kytkeytymisestä nuorisotiedotukseen ja neuvontaan. 3.1 Kompassi alueellisen työn voimavarana Vaikuttaisi siltä, että Kompassi pystyisi ihannetapauksessa olemaan voimavara alueellisten työntekijöiden arjessa. On todettu, että nuorisotyöntekijöiden yhteiskunnallisessa osaamisessa on vajetta, joten Kompassi pystyisi ottamaan konsultaatioapua tarjoavan ja kouluttavan roolin suhteessa nuorisotyöntekijöihin. Kompassi voisi keskusteluttaa vuorotellen alueellisten yksiköiden työntekijöitä aiheista, jotka nuoria askarruttavat, ja toimia suunnannäyttäjänä nuorten tiedontarpeiden osalta. Kompassi voisi järjestää toimitiloissaan tai taloilla keskusteluiltoja nuorille ja henkilökunnalle eri teemoista, mitä se tavallaan jossakin muodossa tekeekin. 17

18 Nuorisotalojen jokapäiväisessä elämässä Kompassi ei välttämättä näy mitenkään. Kompassi toimittaa julkaisujaan, kuten Mistä Apua opasta nuorisotaloille ja julkaisee kuukausitiedotetta, joka joissakin toimipaikoissa laitetaan nuorisotalon seinälle. Taloilla Kompassin tarjoama materiaali on vaihtelevalla tavalla esillä. Jokaisella nuorisotalolla voisi periaatteessa olla oma ja ajanmukainen, Kompassin organisoima hyllystö. Käytännössä Kompassi keräisi ja lähettäisi materiaalit talolle. Yksittäisessä haastattelussa sekä kiiteltiin Mistä apua opasta että kritisoitiin sen jakelua: se oli tullut hyvään tarpeeseen, mutta oppaita oli tullut talon käyttöön liian vähän, ilmeisesti vain yksi. Todennäköisesti monikaan nuorisotyöntekijä ei käytä Kompassia pohtiessaan esimerkiksi sitä, mistä nuorelle voisi löytää asunnon. Jos nuorisotaloille järjestettäisiin vuosittain yleinen esittelypäivä nuorisotiedottamisesta, tämäkin vaihtoehto voisi tulla työntekijän mieleen. Talojen työntekijöitä ei toistaiseksi ole järjestelmällisesti koulutettu nuorten neuvontatyöhön. Vaikka nuoren voisi periaatteessa ohjata nuorisotalolta selvittelemään asiaansa Kompassiin, välimatka ei tee asiaa houkuttelevaksi. Nuoret ovat vahvasti paikkaan sitoutuneita. Toisaalta monet nuoren tarvitsemat tukipalvelut saattavat olla nimenomaan lähipalveluita, esimerkiksi sosiaaliviraston nuorisoasemia. Isoja tapahtumia markkinoidaan yhdessä viestintäyksikön kanssa, mutta päivittäinen tiedonkulku voisi järjestelmällisemmin kulkea paikallisten väylien kautta. Tällä hetkellä koulujen kautta saatu näkyvyys on kirjavaa, ja joillakin alueilla ylipäätään yhteistyö opetustoimen kanssa voi olla ohutta, toisilla vankempaa. Nuorisotyöntekijä voisi seurata alueensa tapahtumia esimerkiksi kaupunginosayhdistyksen sivuilta ja soveltaa saamaansa näkökulmaa talotyöhön. Ihannetapauksessa nuorisotalon sivut kokoaisivat yhteen alueen nuorille suunnatut palvelut oman alueen kuraattoreista ja koulujen vanhempainyhdistyksistä alkaen. Jotta toiminnasta voi tiedottaa ajoissa, itse toiminta täytyy suunnitella kunnolla. Tähän liittyy nuorisotyön ominaispiirteestä kumpuava haaste nuorisotyön on lähdettävä nuorten tarpeista, mutta nuoret eivät välttämättä suunnittele toimintaansa puolta vuotta eteenpäin. Puskaradio toimii tehokkaasti. Nuorten osallistaminen tiedotuksen edellyttäisi innostunutta työntekijää ja nuorten työnkuvan miettimistä kunnolla etukäteen. Parhaassa tapauksessa nuoret voivat tuoda näkökulmansa alueen asioista muille paikallisille tahoille. Kouluyhteistyötä voitaisiin tiivistää luontevasti etenkin koulun yhteydessä toimivilla nuorisotaloilla. Hyvä esimerkki löytyy samassa rakennuksessa sijaitsevista Torpparinmäen peruskoulusta ja alueen nuorisotalolta, jonka työntekijä koosti koko talon kuukausitiedotteen. Kompassin toimintaa kuvatessani kerron lyhyesti Kompassin tällä hetkellä tekemästä kouluyhteistyöstä Porolahden peruskoululla. Tuttu nuorisotyöntekijä on se, jolle nuoret kertovat asioistaan, toisinaan hyvinkin luottamuksellisesti etenkin, jos suhde nuorisotyöntekijään on kestänyt useiden vuosien ajan. Nuorisotyöntekijän olisi tärkeää osata myös tarvittaessa ohjata nuori sille taholle, joka voi auttaa nuorta suunnittelemaan tulevaisuuttaan tai ratkaisemaan ongelmiaan. Joistakin nuorta kiinnostavista aiheista voisi yhtä hyvin kertoa tuttu talotyöntekijä kuin Kompassin työntekijä tai korkeammalla organisaation hierarkiassa oleva johtaja. Nuorisotalot ovat olleet aktiivisia Facebookissa ja Irc Galleriassa. Alueellisten yksiköiden verkko ja mediaohjaajien työrooliin kuuluu keskeisesti sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotalotyössä. Netarin, Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelujen ja Porin kaupungin 18

19 nuorisotyöyksikön yhteistyössä laatima sosiaalisen median ohjeistus ilmestyi maaliskuussa Opas antaa yleistiedon lisäksi käytännön vinkkejä sosiaalisen median käytöstä, Facebookin profiilin luomisesta alkaen.1 Se ei kuitenkaan edusta nuorisoasiainkeskuksen virallista linjaa; yhteisistä sosiaalisen median ohjeistuksista keskustellaan parhaillaan organisaation eri tasoilla. Vertaisneuvonta on niin sanotusti pinnalla oleva ilmiö. Sitä voitaisiin ehkä kehittää yksiköiden tasolla, toisaalta nuoret toimivat usein varsin paikallisesti. Palvelisiko Pasilan vertaisneuvontapiste myös viikkiläisiä nuoria? 3.2 Vertaisneuvonta: esimerkkinä Tapulikaupungin Nuorten info nuorten neuvonta ja tiedotuspiste Tapulikaupungin nuorisotalolle vuonna 2006 avattu Nuorten info nuorten neuvonta ja tiedotuspiste perustettiin noin kymmenen, tuolloin vuotiaan nuoren kanssa. Ryhmän erityinen rikkaus oli se, että nuoret pystyivät antamaan neuvontaa yhteensä kahdeksalla eri kielellä. Perustamisvaiheen yhteistyökumppani oli Päivi Timonen. Nuoret osallistettiin alusta asti kokonaisuuden suunnitteluun, tiedontarpeiden kartoitukseen ja tietojen keräämiseen sekä ulkoiseen tiedotukseen. Piste sai opetusministeriön myöntämää tukea, jota haettiin Etelä Suomen lääninhallitukselta. Neuvonta ja tiedotuspiste sijaitsee Tapulikaupungin nuorisotalolla selvästi erillään avoimesta nuorisotilasta, ja nuoret tuntevat pisteen vernehuoneena. Kun pistettä perustettiin, lähtökohtana oli tietoa kaipaavan nuoren asema. On huomattu, että lähiössä asuvat nuoret eivät juuri liiku paikasta toiseen. Tila on kokonaisuudessaan ohjaajien ja nuorten yhdessä sisustama ja kalustama. Huoneessa on piano ja kaksi tietokonetta, erilaisia esitteitä ja pari sohvaa. Tiiliseinät on nuorten toiveesta maalattu vaaleansinisiksi. Vaikutelma on kodinomainen ja rauhallinen. Jokaisella projektiin osallistuneella nuorella oli oma aihealue, josta hän keräsi materiaalia. Yksi saattoi syventyä jatko opintoihin, toinen ihmissuhteisiin ja kolmas harrastuksiin. Aluksi ajatuksena oli, että nuoret neuvovat nuoria. Tämä toteutuikin ainakin vuoden ajan. Vernenuorilla oli omat t paidat, joista heidät tunsi ja joissa oli itse suunniteltu logo. Myöhemmin on todettu, että nuoret eivät voi sitoutua useampana iltana viikossa odottamaan asiakkaita: joskus päivystys oli pelkkää istumista. Työntekijähaastattelun mukaan nuoret ovat itsenäisiä, mutta tarvitsevat materiaalin ja tilan, jossa rauhassa keskittyä asioihin. Kaikki talon kävijät tietävät, että vernehuoneessa on hiljaista. Jotkut vetäytyvätkin välillä tilaan lepäämään. Tapulikaupungin nuorisotalolla saatujen kokemusten perusteella nuoret kysyvät toisiltaan erityisesti jatko opiskelusta, kesätöistä, TET paikoista ja harrastuksista. Yläkouluaan päättävät kysyvät paljon lukioista ja ammattikouluista konkreettisia asioita, jotka heitä vanhemmilla nuorilla ovat tuoreessa muistissa. He myös osaavat kertoa asiat eteenpäin nuorten kielellä. Sen sijaan ohjaajilta etenkin vanhimmat tytöt kysyvät seurusteluun, ihmissuhteisiin ja terveyteen 1 Ohjeistus tullee tarpeeseen, tosin haastattelumateriaalin perusteella vaikuttaisi siltä, että osalle etenkin vanhemmista nuorisotyöntekijöistä verkossa tehtävä työ on lähtökohtaisesti vastentahtoista. Haastatellun sanoin: hyvä kun saavat sähköpostit luettua. 19

20 liittyviä asioita. Pojat kyselevät ohjaajilta ihmissuhdeasioita, mutta eivät erityisen syväluotaavasti. Ohjaajien omia kokemuksia kuunnellaan tarkasti. Ohjaajilta henkilökohtaisten asioiden kysyminen edellyttää luottamuksellista ja tiivistä kontaktia, usein useamman vuoden suhdetta. Nuoret osaavat periaatteessa etsiä tietoa hyvin netistä, mutta apua he tarvitsevat esimerkiksi työhakemusten tekemisessä ja viranomaisten kanssa asioimisessa. Nuorten sanavarasto ei riitä viranomaisten kielen ymmärtämiseen tai lauseita ei ymmärretä. Kompassi veti vuonna 2004 vertaisneuvonnan kurssin, jonka pohjalta laadittiin vertaisneuvonnan opaskirja. Kurssi ja opas olivat osa Euroopan yhteisön tuella rahoitettua vertaisneuvontahanketta. Siinä haluttiin tuottaa nuorisoalan ammattilaisille käytännöllistä ja testattua tietoa. Kompassin yhteistyökumppaneita olivat Fenix mahdollisuuksien talon toimijat. Pulmakulman seutukunnallinen vastaajaverkosto ja Tapulikaupungin Nuorten info järjestivät vuonna 2009 Pulmakulman vertaisvastaajakurssin. Vertaisneuvontahankkeen käynnistänyt Tapulikaupungin nuorisotalon työntekijä toteaa, että tulevaisuudessa vertaisneuvonta siirtyy yhä tiukemmin verkkoon. 3.3 Kompassin kouluyhteistyö Porolahden peruskoululla Viime vuodesta alkaen yksi Kompassin nykyisistä työntekijöistä on soveltanut Kompassin tiedotustyötä nuorisotalon koulupäivystyksessä Porolahden peruskoululla. Työntekijä oli tutustunut koulupäivystykseen työskennellessään paikallisella nuorisotalolla. Hän huomasi keväällä 2009 nuorten kaipaavan tietoa kesätöistä. Kompassista työntekijä ajatteli saavansa tietoa aiheesta. Pieni kesätyöinfo tuona keväänä sai oppilaiden ja opettajien suosion. Syksyllä 2009 yhteistyötä kehitettiin syksyllä niin, että joka kuukausi nostettiin esiin jokin nuorisotiedotuksellinen teema. Esimerkiksi opiskeluasioista keskusteltaessa on oltu yhteydessä koulun opinto ohjaajiin, jotta nuorille annettu tieto täydentäisin heidän koulusta saamaansa tietoa. Syksyllä 2010 koulupäivystystä on tarkoitus arvioida Kompassin toiminnanjohtajan kanssa. Arviointikeskusteluun kutsutaan myös kaakkoisen nuorisotyöyksikön edustaja, jotta toiminta ei kulminoituisi vain yhteen Kompassin työntekijään. Lisäksi koulun opinto ohjaajiin ollaan yhteydessä. Toistaiseksi teematilaisuudet koululla ovat tavoittaneet noin nuorta kerrallaan pitkällä ruokavälitunnilla. Nuoret ovat innostuneita, ja aika ja esitteet loppuvat kesken. Moni haluaa lisätietoa. Koululla on keväällä puhuttu nuorten rakkausjutuista, joten seuraava teematilaisuus huhtikuussa käsittelee luultavasti ihmissuhteita. Reagointivalmius ja tiedontarpeiden kuuntelu on siis tärkeää. Koulupäivystyksen hyvä puoli on se, että pitkällä välitunnilla tavoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä käy nuorisotalolla. Samalla voidaan mainostaa nuorisotalon toimintaa. 20

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT. Anne Leppänen

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT. Anne Leppänen TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT Anne Leppänen 21.4.2010 1 1. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden -kehittämisohjelma 2. TNO-palvelut 3. Kohderyhmät SISÄLLYS 4. Valtakunnalliset ja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi Kanuuna-ajot 31.10.2012 Marika Westman Nuorisotalojen verkkotyö Helsingissä Verkkonuorisotyö alueellisilla nuorisotaloilla: Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Lasse Toimi, Nuorisosäätiö, Helsinki 2015 Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Talous- ja

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA 2. OSIO Facebook ja Whatsapp fokuksessa Facebook-tehtävän purku ja harjoitteita Whatsapp-ryhmä EduBerry Miten Whatsapp-ryhmää

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot