LSV-TIEDOTE PUHEENJOHTAJALTA. Tässä numerossa:

Transkriptio

1 LSV-TIEDOTE sosiaalinen ISSN X Vol 22, n:o 2 huhtikuu 2003 Julkaisija: Lääkärin vastuu ry PUHEENJOHTAJALTA Hyvää kevättä kaikille. Takatalven jälkeen ainakin täällä Etelä-Suomessa näyttää kevät jälleen päässeen hyvään vauhtiin. Maailmantilanne ei kyllä näytä kovin optimistiselta, mutta tästä en tällä kertaa ajatellut puhua enempää. Arvioita Irakin sodan pitkäaikaisista vaikutuksista on toistaiseksi mahdotonta tehdä. Sen sijaan pieni mutta pippurinen järjestömme LSV näyttää minusta viime aikoina selvästi vauhdittaneen toimintaansa. Järjestön sisällä tapahtuu paljon, olemme olleet hyvin näkyvissä ja innostuneita toimijoita on runsaasti. Syksyllä pidetyn strategiaviikonlopun jälkeen on LSV:n kehitysyhteistyöjaosto työskennellyt aktiivisesti. Ratkaisevaa on, että mukana on ollut sekä vanhoja kehykonkareitamme, että uusia innokkaita toimijoita, joilla on myös ideoita ja halua konkreettiseen hanketyöhön. LSV:n kehitysyhteistyö onkin nyt kiinnostavassa murrosvaiheessa. Monivuotiset isot asiantuntijaprojektimme ovat päättyneet (ainakin LSV:n hankkeina). Lisäksi Turkkiin suunnittelemamme projekti on vaikeuksissa, sillä ensin Ulkoministeriö jäädytti hanketukemme (kun erityistilintarkastus oli kesken), ja nyt kun rahat olisivat käytössä, on maailman tilanne sellainen, ettei tälle projektille oikein ole mahdollisuuksia. Myös Peru-hankkeiden rahoitus on päättynyt, joten tänä vuonna LSV:llä ei ole yhtään kehitysyhteistyöhanketta meneillään. Yhden mahdollisen uuden hankkeen arviointimatka Sambiaan on kyllä tulossa. Tässä numerossa: Tavallaan olemme siis samassa tilanteessa kun LSV:tä perustettaessa. Nyt meillä on mahdollisuus todella miettiä mihin voimavarojamme suuntaamme. Osallistuminen kehityspoliittiseen keskusteluun onkin ollut tänä vuonna tosi aktiivista, ja kehitysmaakoulutuksen kehittäminen (Global Health -kurssien pohjalta) on ollut yksi tärkeimpiä painopistealueitamme. Rauhantyön osalta on maailman tilanne toki vaikuttanut LSV:n sisäistä aktiivisuutta enemmän siihen, että tämä teema on ollut todella voimakkaasti esillä. LSV:n Ydinklubi on toiminut ahkerasti. Irakin sodan kysymyksessä olemme toimineet vanhan hyvän periaatteemme pohjalta levittämällä tietoa asiasta. Suomentamamme IPPNW:n ja brittiläisen sisarjärjestömme MedActin julkisema kirjanen sodan mahdollisista tuhoista (oheistuhoista) sai paljon julkisuutta. Siihen voimme toki olla vain tyytyväisiä, että toistaiseksi todelliset tuhot näyttävät jääneen ennakoitua pienemmiksi. Myös muuten näyttää LSV:n toimintakulttuurissa olevan alkuvuosien talkoohenki taas kunniassa. Tämä onkin tarpeen, sillä suurten kehitysyhteistyöhankkeiden myötä olemme menettäneet myös osan hallinnon rahoituksesta. Tältä osin suhtaudun erittäin luottavaisesti LSV:n tulevaisuuteen. Meillä on paljon uusia, nuoria jäseniä, joilla on näkemystä ja asiantuntemusta liittyen LSV:n tärkeisiin tavoitteisiin. Ja innostusta ja jaksamista näiden toteuttamiseen. On tämä vaan aikamoinen järjestö. Kati Juva Puheenjohtajalta... 1 LSV:n kommentti ns. Holkerin työryhmän väliaikaraporttiin (HVR) Suomen kehitysyhteistyön tulevaisuudesta... 2 LSV - Helsingin opiskelijat... 4 Keskustelua hedelmöityshoidoista ja niiden etiikasta Kuopiossa... 5 Seminaariviikonloppu ydinaseista... 6 LSV ja Kehitysyhteistyöjaosto... 7 Kepan koulutusta ja tulevia tapahtumia

2 LSV:N KOMMENTTI NS. HOLKERIN TYÖRYHMÄN VÄLIAIKARAPORTTIIN (HVR) SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN TULEVAISUUDESTA HVR: Tällä raportilla kutsumme kaikkia suomalaisia mukaan keskusteluun Suomen kansainvälisestä kehityspolitiikasta LSV: Kiitos ansiokkaasta raportista. Otamme kutsun kiitollisina vastaan ja esitämme 920 jäsenisen järjestömme < mandaatilla ehdotuksia hallituksen ja työryhmän kehityspoliittiseen työhön. Olemme poimineet raportista työryhmän lausumat, joihin LSV:llä on erityisesti annettavaa. HVR: Kaiken työn on oltava laadukasta ja tehokasta sekä keskityttävä tärkeimpien päämäärien saavuttamiseen. LSV: Periaatteessa olemme tästä samaa mieltä. Nykyiset käytännöt ovat kuitenkin usein osoittautuneet ongelmallisiksi laadun ja tehokkuuden yksipuolisen määrittelyn vuoksi. Tällä hetkellä kehitysyhteistyön laatua vaaditaan ennen kaikkea projektien taloushallintoon ja huomio varsinaiseen sisältöön jää usein vähemmälle. Raportti toteaa kehityksen vaativan hyvien hallintotapojen juurtumista. Länsimaisen tehokkuusajattelun yksipuolinen vieminen kehitysmaihin ei useinkaan edistä tätä prosessia, vaan paikallisesta kontekstista irrallinen hallintotapa jää vieraaksi. Väliraportti ei sisällä mitään viitettä siitä, mitä tärkeimpien päämäärien saavuttamiseksi on tehtävä. LSV haluaa korostaa terveyden ja kaikkien tasojen koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä yhteiskuntien omaehtoiselle kehitykselle. HVR: Kehitysyhteistyön lisämäärärahoja on mielekästä kohdentaa vuoteen 2007 asti painottuneesti monenkeskiseen yhteistyöhön, koska Suomen tuki YK:lle, sen ohjelmille ja järjestöille sekä kehitysrahoituslaitoksille on tällä hetkellä alhaisella tasolla.. Suomen on myös tehostettava monenkeskisen avun seurantaansa ja oltava vaikuttamassa monenkeskisen avun sisältöön, laatuun ja tehokkuuteen lisääntyvää panostustaan vastaavasti. LSV: Monenkeskisen kehitysyhteistyön tekeminen ei saa olla passiivista rahan antamista.lsv kehottaa Suomea analysoimaan tarkemmin YK:n vahvuuksia ja heikkouksia ja tuomaan YK-prosessiin oman vahvan pohjoismaalaisen panoksensa 1) kohdennettujen kehitysrahojen korvamerkkausta käyttäen ja 2) omia teknisiä asiantuntijoitaan virka-avuksi YK-järjestöihin lähettäen. Näitä samoja toimintamuotoja tulisi suosia myöskin EU:n kautta kohdennetussa kehitysyhteistyössä. LSV muistuttaa myös, että kansainvälisen kehitysyhteistyön kentällä on myös uusia toimijoita, joita tulisi arvioida kriittisesti, mutta tasa- puolisesti nykyisin rahoitettavien organisaatioiden kanssa. HVR: Tulevan hallituksen ohjelmaan tulee sisällyttää aikataulu, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan. LSV: Aikataulu antaa hyvää ryhtiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelkkä aikataulu ei kuitenkaan riitä. Suomen on myös panostettava kansainväliseen työhön kykenevien ammattilaisten kouluttamiseen niillä kehitysyhteistyön painopistealueilla, jotka hallituksessa on sovittu. Tällä hetkellä ulkoministeriö ei OECD:n ODA-säänöksiin nojaten tue sellaista suomalaisten ammatillista perus- eikä jatkokoulutusta, joka tähtää kansainvälisten valmiuksien saavuttamiseen. Opetusministeriössä suunnitelmia ollaan vasta laatimassa. LSV:n mielestän ministeriöiden yhteistyötä ja kansallista työnjakoa ja resursointia on nopeasti vahvistettava. HVR: Asiantuntijat ennustavat, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten humanitaarisen avun tarve kasvaa. LSV: Katastrofiapua on suomessa perinteisesti antanut SPR, YK:n eri organisaatiot kuten UNHCR, WFP, UNICEF sekä rauhanturvajoukot. Avun tarpeen ja auttamisen resurssien lisääntyessä kehotamme tarkastelemaan uusiakin mahdollisuuksia avun kanavoimiseen. Erityisesti haluaisimme kiinnittää huomiota ihmisten tai luonnon aiheuttamien katastrofien jälkihoitoon eli usein vuosia kestävään yhteiskunnan infrastruktuurin ja palveluiden jälleenrakennukseen, jossa kansalaisjärjestöjen toiminnalla voisi olla merkittävä rooli. Järjestöllämme on kokemusta eri toimintatavoista ja olemme mielellämme mukana keskustelussa katastrofiavun spektrin laajentamisesta sekä kansalaisjärjestöjen osallistumisesta kriisihallintaan ja jälleenrakennustyöhön.. HVR: Toimintansa vakiinnuttaneilla kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli kehitysyhteistyössä. Niiden osaamisella on paljon annettavaa myös hallitusten väliselle yhteistyölle. Lisäksi järjestöt voivat toimia vaihtoehtoisina kanavina maissa, jotka eivät täytä hallitusten välisen yhteistyön vaatimuksia. Järjestöjen työ etelässä lisää suomalaisten suoraa kosketuspintaa kehitysmaihin. Näillä perusteilla kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön valtionapua tulee lisätä järjestöjen omien voimavarojen kasvun myötä. Tulevaisuudessa kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyön määrärahoista voidaan nostaa 15 prosenttiin. Toiminnan laajetessa järjestöjen osallistumismuotoja on tarpeen monipuolistaa. 2

3 LSV: Kansalaisjärjestömme vahvuus on sen jäsenkunnan substanssiosaamisessa kaikilla lääketieteen ja terveydenhuollon aloilla. Pullonkauloiksi aatteelliselle järjestöllemme ovat viime vuosina osoittautuneet - omavastuuosuuden kerääminen - oman työn rahallisen arvon laskemisen periaate (i.e. 1/3 nettopalkasta) - vaatimukset kansalaisjärjestöprojektien kirjanpidon suomikeskeisistä järjestämisestä Suuri kehitysyhteistyön asiantuntemus tulisi nähdä järjestön voimavarana. Pidämme tärkeänä, että järjestöt edelleen keräävät rahallista omavastuuta. Mielestämme sen prosentuaalisen osuuden pitäisi kuitenkin olla neuvottelunvaraista ja riippua siitä kuinka paljon ja minkälaista ammatillista osaamista kussakin projektissa tarvitaan. Nykymuotoinen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusmalli ei huomio järjestöjä, joilla on niin paljon asiantuntijuutta ja kokemusta kehitysyhteistyöstä, että pääosa toiminnasta tapahtuu kohdemaissa. Mikäli halutaan tehdä pitkäjänteistä ja muutakin kuin pienimuotoista työtä, jossa kehitysyhteistyöhön erikoistuneiden järjestöjen voimavarat voidaan sitoa pikemminkin ammatilliseen osaamiseen kuin varainkeruuseen, omavastuuosuus voisi olla hyvinkin nimellinen. Järjestömme on myös huolissaan siitä ammatillisen työn aliarvostuksesta, mihin ulkoministeriön nykyinen laskennallinen sääntö kansainlaisjärjestöjen vapaaehtoistyön arvottamisesta eli 1/3 nettopalkasta on johtanut. Ymmärrämme, että kansalaisjärjestöjen työn oletetaan olevan kutsumuksesta tehtyä, mutta jos kansalaisjärjestötyöstä halutaan varteenotettava vaihtoehto ja/tai valtiollista kehitysyhteistyötä tukeva korkealaatuinen ja tehokas lisäkomponentti, täytyy kansalaisjärjestötyön rahallinen arvostus olla muun yhteiskunnallisen arvostuksen kanssa yhteismitallista. Jos näin ei tapahdu, kansalaisjärjestöjen työ jää sille puuhastelun asteelle, millä se tällä hetkellä monen järjestön osalta on. Ulkoministeriö vaatii, että sillä on käytettävissään kehitysmaalaisen yhteistyökumppanin kirjanpidon alkuperäiset kuitit Suomessa tehtävää tilintarkastusta varten. Mielestämme vaatimus on kumppanuutta ja luottamusta loukkaava ja sen tilalle pitäisi kehittää prosessi, jossa yhteistyömaissa olevat Suomen suurlähetystöt tai niiden akkreditoimat tilintarkastajat voisivat tehdä hyvää kirjanpitotavan mukaisen tarkastuksen kumppanin omassa maassa. Prosessiin voisi sitoa myös paikan päällä tapahtuvaa kirjanpitokoulutusta sekä muuta hyvän hallinointitavan vaativaa osaamisen ohjaamista. Näiden raportissakin esiin tulleiden aiheiden lisäksi haluaisimme herättää keskustelua korkeasta kynnyksestä hakeutua kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestökehitysyhteistyö lisää väliraportin mukaan suomalaisten kosketuspintaa kehitysmaihin. Suomalainen kehitysyhteistyö on tällä hetkellä kuitenkin pitkälti muutamien sitä elämäntyönään tekevien käsissä. Nuorten hakeutuminen kehitysyhteistyöhön on vaikeaa ja kallista. Korkeakouluopintojen pitäisi vastata paremmin kasvavaan kansainvälistymiseen eikä kehitysmaatyötä pitäisi nähdä irrallisena saarekkeena kaikesta muusta kansainvälistymisestä. Kehitysyhteistyöhankkeissa toimimisen tulisi olla yksi vaihtoehto siviilipalveluksen suorittamiseksi ilmeisenä vaihtoehtona rauhan edistämiseen ilman aseita; samalla se vahvistaisi kuvaa kehitysyhteistyöstä merkittävänä valtiollisena toimintana ja siviilipalveluksen suorittajista hyödyllisenä työvoimana. Köyhyyden vähentämisessä koulutus ja tutkimus ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi keinoiksi. LSV haluaa kiinnittää ulkoministeriön huomiota siihen, että laitostason pitkäaikainen tutkimuksellinen yhteistyö nimettäisiin yhdeksi kehitysyhteistyövaroin tuettavaksi strategian osaalueeksi. Tutkimusyhteistyötä suomalaisten tulisi tukea niillä tieteen alueilla, joilla suomalaisilla on erityistä kehitysmaille tarpeellista tietotaitoa. 3

4 LSV - HELSINGIN OPISKELIJAT LSV:n opiskelijaryhmä Helsingissä päätti alkukeväästä hakeutua HYY:n eli Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan piiriin. HYYtymiseen houkuttelivat mahdollisuudet järjestötilojen, jopa Vanhan käyttöön sekä toiminta-avustus. Liittyminen vaatii toiminnalta myös hiukan organisoituneempaa luonnetta, mikä ei tietysti ole lainkaan haitaksi. Niinpä perustettiin järjestö nimeltä LSV - Helsingin opiskelijat, tuttavallisesti LSV-HYY. Järjestön säännöt mukailevat pitkälti emojärjestön sääntöjä, mutta illan tuoksinassa lisättiin yksi kriteeri jäseneksi haluaville: tilaisuuden tullen on oltava valmis pelastamaan maailma. Toimintasuunnitelmaksi kirjattiin se, mitä tähän mennessä oli suunniteltu tehtävän: Peace Testiä, seksuaalikasvatusta, nallesairaalaa, seminaaria, keskusteluiltoja ja tiivistä yhteistyötä FiMSIC:n kanssa. Tuore järjestö sai vireän ja vikkelän hallituksen, joka koostuu puheenjohtajasta, sihteeristä, varapuheenjohtajasta, taloudenhoitajasta, jäsensihteeristä sekä kunniamerkkikomitean puheenjohtajasta. HYY on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu n jäsentä. HYY:n jäsenenä LSV-HYY on oikeutettu järjestötilojen ja taittohuoneen käyttöön. Vuokrata saa CD-soittimia, videoprojektoreita, PA-laitteistoa, digitaalikameroita, keittiötarvikkeita tai vaikka minibussin. HYY järjestää koulutusta mm. järjestötoiminnasta, taloudenpidosta, taittamisesta ja kokoustekniikasta. Hakea voi kaluste-, projekti- ja painotukea. Niin, ja sitä toiminta-avustustakin saatiin. Järjestöbyrokratian lisäksi LSV-HYY toimii konkreettisemminkin maailman pelastamiseksi. Tällä hetkellä käynnissä olevien projektien kuvaukset yhteyshenkilöineen löytyvät alta. Niiden lisäksi kevään aikana jatketaan yhteistyötä Kustaankartanon vanhainkodin kanssa, järjestetään alustettuja keskusteluiltoja ajankohtaisista aiheista sekä verenluovutuskilpailu. Ajantasaista tietoa LSV - Helsingin opiskelijoiden toiminnasta saa liittymällä sähköpostilistalle: lähetä viesti subscribe lks-lsv osoitteeseen majordomo@helsinki.fi, saat varmistusviestin jossa neuvotaan miten toimia. PEACE TEST Peace Test tutkii yläasteikäisten nuorten asenteita sotaa, rasismia ja väkivaltaa kohtaan. Projektia tehdään yhteistyönä FiMSIC.n, IFMSA:n ja Texas University School of Public Health:in kanssa. Lääketieteen opiskelijat käyvät tekemässä tutkimusta kahdeksasluokkalaisille eri puolilla Suomea, ja saadut vastaukset analysoidaan KTL:lla. Vastauksista rakennetaan myös kansainvälinen tietokanta, jossa eri maiden tuloksia voi verrata keskenään. Tutkimuksen lisäksi tarkoitus on antaa nuorille ajattelemisen aihetta ja herättää kiinnostus maailmassa tapahtuvia väkivaltaisuuksia ja eriarvoisuutta kohtaan. Lisätietoja: Niina Markkula (niina.markkula@helsinki.fi) NALLESAIRAALA Nallelääkärit käyvät päiväkodeissa leikkimässä lasten kanssa lääkäriä. Nallesairaalassa lapsen lelu on lapsipotilas ja lapsi itse on nallensa äiti tai isä. Projektin tarkoituksena on vähentää lasten lääkäripelkoja ja antaa opiskelijoille hyödyllistä kokemusta lasten kanssa toimimisesta. Tämän kevään osalta projekti on pulkassa, mutta kiinnostuneita päiväkoteja on kertynyt jonoksi asti, eli innostuneet voivat kerätä porukan ja ottaa yhteyttä projektin vetäjiin (ks. alla.) Ensi syksynä projekti lähtee jälleen käyntiin laajemmassa mittakaavassa. Lisätietoja: Riikka Tulamo (riikka.tulamo@helsinki.fi) tai Anna Karjalainen (anna.rt.karjalainen@helsinki.fi) SEKSUAALIKASVATUS Seksuaalikasvatusprojektin ideana on jakaa tietoa sukupuoliterveydestä ja -sairaudesta ns. peer educationin eli vertaiskasvatuksen avulla: lääketieteen opiskelijat kertovat yläastelaisille nuorille juuri sen, mitä he ovat aina halunneet kuulla seksistä, mutteivät ole ennen voineet kysyä. Tarkoitus on tietysti käydä läpi raskauden ja sukupuolitautien välttämisen lisäksi ihastumiseen, seurusteluun ja seksiin liittyviä tunne-elämän kiemuroita. Kiinnostuneille järjestettiin koulutuspäivä 12.4., ja kouluvierailut tehdään huhti-toukokuun aikana. Lisätietoja: Meri Hovi (meri.hovi@helsinki.fi) ja Heli Miettinen (heli-maria.miettinen@helsinki.fi) Liity sähköpostilistalle: lähetä sähköposti subscribe lsv-skasvatus osoitteeseen majordomo@helsinki.fi, saat online-tietoa projektin edistymisestä! Niina Markkula, pj niina.markkula@helsinki.fi 4

5 KESKUSTELUA HEDELMÖITYSHOIDOISTA JA NIIDEN ETIIKASTA KUOPIOSSA Kuopion LSV:n opiskelijajäsenet järjestivät keskusteluillan lääketieteen opiskelijoille hedelmöityshoidoista ja niiden etiikasta. Paikalla oli alustusta pitämässä gynekologi Maritta Hippeläinen ja seksuaaliterapeutti Pirkko-Liisa Laitinen. Aluksi Maritta Hippeläinen kertoi faktoja hedelmöityshoidoista, niiden suorittamisesta ja laajuudesta omilla kokemuksilla sävytettyinä. Alustus oli paikallaan, sillä paikalla oli myös useita prekliinisiä opiskelijoita. Sitten Pirkko-Liisa Laitinen kertoi työstä pariskuntien kanssa, ongelmista ja onnistumisista ja ihmisläheisen näkökannan tärkeydestä. Hedelmöityshoidot, vaikka nykyään yhä enenevässä määrin tavallinen asia, ovat kuitenkin koko elämän mullistava asia monen parin elämässä ja parit kaipaavat tukea ja neuvontaa monelta eri taholta. Opiskelijoita kiinnosti tietysti myös hoitojen eettinen puoli, ja siitä nousikin paljon kysymyksiä. Julkisen puolen työntekijöinä Hippeläinen ja Laitinen eivät kuitenkaan olleet työskennelleet esim. yksinäisten naisten tai lesboparien kanssa tai käyttäneet luovutettuja munasoluja, joten suurempaa taistelua eri aatesuuntien puolesta ei saatu syntymään. Muutenkin molemmat alustajat olivat asiantuntijoina hyvin aiheestaan perillä, ilmaisivat mielipiteensä neutraalisti ja tuntuivat ajattelevan aina pariskuntien ja syntyvän lapsen parasta, joten vankinkaan hedelmöityshoitojen vastustaja ei voinut suhtautua heihin suurina rikoksentekijöinä. Tuleva hedelmöityshoitolaki sai paljon spekulaatiota osakseen. Opiskelijat saivat myös hyviä neuvoja ja esimerkkejä siitä, miten lapsettoman parin kanssa tulee hienotunteisesti toimia ja millä aikataululla asioiden kanssa edetään. Kokonaisuudessaan keskusteluilta oli erittäin hedelmällinen ja ajatuksia herättävä. Paljon kysymyksiä esitettiin ja hyviä keskusteluja saatiin aikaiseksi siinä määrin, että aika ei tahtonut riittää. Nyt vain odottelemaan uuden lain valmistumista, jotta pääsisimme keskustelemaan siitä asiantuntevasti uusien ajatuksiemme pohjalta! Tuulia Katajavuori OSTA LSV:N UUSI T-PAITA! Paita on musta ja rinnassa oheinen kuva. Tilaa sähköpostitse osoitteesta niin paita lähetetään teille kotiin. Koot S-XL. Hinta 20e + postituskulut. 5

6 SEMINAARIVIIKONLOPPU YDINASEISTA Lääkärin sosiaalinen vastuu ry järjestää yhteistyössä Svenska läkare mot kärnvapen -yhdistyksen ja Ålands fredsinstitutin kanssa syyskuussa pohjoismaisen seminaarin aiheesta ydinaseet ja niiden terveysvaikutukset. Seminaari antaa sekä monipuolista tietoa aiheesta että kasvattaa osallistujien esiintymistaitoja. Luennoitsijoita on luvassa niin tekniikan, politiikan kuin lääketieteenkin saralta. Osallistujia on tulossa pohjoismaista, Venäjältä ja Baltiasta, ja seminaarin kielenä on englanti. Ohjelmassa on luentoja ja ryhmäkeskustelua mm. seuraavista aiheista: - ydinaseiden tekniikka - maailmanpoliittinen tilanne ja ydinaseet - ydinaseet ja terveys - miksi levittää tietoa ydinaseista? miten se tulisi parhaiten tehdä? Seminaariviikonloppu järjestetään Ahvenanmaalla Solhemin kurssikeskuksessa Viikonloppuun sisältyy luentojen ja ryhmätöiden lisäksi sosiaalista ohjelmaa ja Ahvenanmaan nähtävyyksiin tutustumista. Lämpimästi tervetuloa kartuttamaan tietoa ajankohtaisesta aiheesta, nauttimaan pohjoismaisesta seurasta ja syksyisestä saaristosta! Hinta (sisältäen täysihoidon) 35 euroa/30 euroa(opiskelijat) mennessä ilmoittautuneet 40 euroa/35 euroa(opiskelijat) mennessä ilmoittautuneet Lisätietoja ja tarkempi ohjelma yhdistyksen kotisivuilta kohdasta ajankohtaista: Ilmoittautumiset sähköpostitse: Mari.Levander@helsinki.fi, p

7 LSV JA KEHITYSYHTEISTYÖJAOSTO Kehitysyhteistyö on aina ollut yksi LSV:n pääprioriteeteista rauhantyön ohella. Olemme pitäneet tärkeänä sitä erityispanosta, jota voimme terveydenhuollon ammattilaisina tarjota Suomen kehitysyhteistyölle. Näiden kahdenkymmenen vuodena aikana meillä on ollut projekteja muun muassa Bangladeshissa, Filippiineillä, Tansaniassa, Perussa ja Turkin kurdialueilla. Tällä hetkellä olemme tilanteessa jossa isot pitkäaikaiset projektit Bangladeshissa ja Filippiineillä ovat loppumassa tai siirtymässä lopullisesti toisten instanssien rahoittamiksi. Tietyllä tavalla ollaan siis uuden aikakauden alussa. Meille on järjestönä vuosien aikana kertynyt runsaasti tietoa sosiaali- ja terveysalan kehitysyhteistyöstä. Useat meidän jäsenistä tekevät täysipäiväisesti kehitysyhteityötä. Näin syntyi ajatus LSV:n kehityyhteistyöjaostosta. Jaosto on ollut toiminnassa vuoden 2003 alusta ja koostuu siis LSVn omista kehitysyhteistyöihmisistä. Jaoston tarkoitus on tukea olemassa olevia LSVn kehitysyhteistyöprojekteja ja samalla auttaa ja rohkaista uusia ihmisiä kehittymään alan asiantuntijoiksi. Koulutusaspekti näkyisi sekä siinä, että jaosto on mukana auttamassa uusia projekteja alkuun hankesuunnitelman teossa, monitorinnissa ja evaluaatiossa sekä siinä, että kehitysyhteityöprojekteihin pyritään rakentamaan koulutuskomponentti. Tämä auttaisi kokemattomempia kolleegoja pääsemään kentälle tutustumaan käytännön projektityöhön. Samalla kehy-jaosto toimisi LSVn kehitysyhteistyöprojektien laadunvarmistajana.yksi tärkeä tehtävä olisi myös miettiä LSV:n kehitysyhteistyön yleisiä linjauksia ja varmistaa, että nämä ovat yhdenmukaiset Suomen kehitysmaapolitiittisten linjausten ja tavoitteiden kanssa. Lisäksi tärkeä tehtävä on aktiivisiesti osallistua yleiseen keskusteluun Suomen kehitysyhteityön tulevaisuuden prioriteeteista ja totuetuksesta. Tällä hetkellä LSV on mukana toteuttamassa lääketieteen opiskelijoille suunnattua Global Health kurssia ja suunnittelemassa uutta HIV ja AIDS-valistusprojektia Sambiaan ensi vuodeksi. Kehy-jaoston puolesta Patrick Sandström SEMINAARI LÄÄKEKUSTANNUSTEN KASVUN SYISTÄ, SEURAUKSISTA JA RATKAISUISTA Lääkekustannusten kasvu on yleismaailmallinen ilmiö, joka koskettaa myös Suomea. Lääkkeiden suhteellinen osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee tasaisesti. Lääkekustannusten kasvu voi olla uhka tai mahdollisuus. Toisaalta yhä pienemmän lisähyödyn omaavat uudet ja kalliit lääkkeet voivat syödä resursseja terveydenhuollon muista tehokkaammista hoitomuodoista. Toisaalta lääkkeet voivat olla helposti käytettävä ja tehokas menetelmä kansanterveyden parantamiseen. Seminaarin tavoite on herättää keskustelua näistä teemoista. Seminaarin kohderyhmät ovat terveydenhuollon ammattilaiset, päättäjät, tutkijat ja muut lääkekustannusten kasvun problematiikasta kiinnostuneet. Puhujina mm. Elina Hemminki, Timo Klaukka, Meri Koivusalo, Markku Pekurinen ja Pauli Ylitalo. Paikka ja aika: Stakesin auditoriossa torstaina klo Seminaarin järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ja sen HAI-ryhmä sekä Stakes. Yhteyshenkilö ja ilmoittautuminen: Lauri Vuorenkoski, p , Seminaari on maksuton. 7

8 KEPAN KOULUTUSTA JA TULEVIA TAPAHTUMIA Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Kurssin painopiste on tasa-arvonäkökulma hankesuunnittelussa. Miten hankesuunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon? Millaisia muutoksia erilaiset toimenpiteet niissä aiheuttavat? Miten asettaa hankkeelle tavoitteita, jotka vähentävät sukupuolten välistä eriarvoisuutta? Kouluttajina toimivat Kepan koulutussuunnittelijat Anne Pönni ja Maija Seppo. Helsingissä Kepan omissa koulutustiloissa. Hinta: 25/35/50 euroa. Ilmoittautumiset 24.4 mennessä ja HTML-kielen perusteet kotisivujen päivittäjille -kurssi (15 h + etätehtävä) Keskuspuiston ammattiopiston atk-tiloissa, Tenholantie 10, Helsinki. Osallistumismaksu: 160 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: mennessä ViSiOon (visio@kaapeli.fi, puh tai ViSiOn kotisivujen kautta) Maailma kylässä Helsingissä Koko perheen ilmainen Maailma kylässä -festivaali tuo menoa ja meininkiä Kaisaniemen puistoon Helsingin sydämeen. Tänä vuonna festivaalin pääteema on ruoka Kepan Kesäiset Kehitysmaapäivät Oriniemen leirikeskus Airiston rannalla Turussa. Majoitus ja ruokailut sisältyvät hintaan: 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä info@kepa.fi tai puh. (09) Engendering Economic Policy in a Globalizing World: Liberalization, Services and Care Economies Hosted by the Technical University in Berlin, Germany (summerschool@boell.de). No fees are charged. Travel costs, hotel, meals have to be covered by individual participants. However, there will be 20 fellowships granted for those who have special recommendations from our regional offices. Lisätietoa Kepan toiminnasta: LSV-kontaktihenkilöt: Puheenjohtaja Kati Juva Minna Canthinkatu 18 A 3, Helsinki p (k), (t) katijuva@katto.kaapeli.fi tiedotevastaava Kati Mårtenson, Oikokatu 4 D 21, Helsinki p (k), e-mal:katarina.martenson@helsinki.fi toiminnanjohtaja Patrick Sandström PL Helsinki puh lsv@kaapeli.fi LSV:n tilinumero