SISÄLTÖ 1. ESIPUHE OPPILASHUOLTOA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ OPPILASHUOLLON PALVELUT KOULUVIIHTYVYYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ 1. ESIPUHE. 3 2. OPPILASHUOLTOA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ. 4 3. OPPILASHUOLLON PALVELUT. 8 3.1 8 3.2 8 3.3 9 3.4 9 4. KOULUVIIHTYVYYS. 10 5."

Transkriptio

1 1

2 SISÄLTÖ 1. ESIPUHE OPPILASHUOLTOA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ OPPILASHUOLLON PALVELUT Kouluterveydenhuolto Koulukuraattori Koulupsykologi Oppilashuoltoryhmän toiminta KOULUVIIHTYVYYS TOIMINTAMALLEJA OPPILASHUOLTOTYÖHÖN Huolen harmaa vyöhyke Koulupoissaolojen seuraaminen Koulukiusaaminen Tupakointiin puuttuminen Väkivaltaa kohdanneen oppilaan auttaminen LASTENSUOJELUNILMOITUKSEN TEKEMINEN IDEAPANKKI Asiantuntijoita ja yhteistyötahoja, joita voi pyytää vanhempainiltoihin Oheislukemistoa Lähteet

3 1. ESIPUHE Ajatus oppilashuollon oppaan tekemisestä heräsi oppilashuollon kehittämistyöryhmän kokouksissa. Oppilashuollon kehittämistyöryhmä perustettiin syksyllä 2006 opetustoimen johtajan Sirkka- Hannele Saarisen toimeksiantona. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin oppilashuoltotyön kehittäminen ja koordinointi Raahen peruskouluissa ja lukiossa. Työryhmässä päädyimme pitkällisen pohdinnan jälkeen siihen, että oppilashuollon opas voisi olla hyvä työkalu oppilashuoltotyön pulmatilanteisiin. Tämän oppaan avulla pyritään kokoamaan oppilashuoltotyön käytännön työkaluja kaupungissamme. Työryhmämme ottaa mielellään vastaan kommentteja, ja opasta päivitetään tarvittaessa. Oppaassa kuvatut toimintamallit ovat esimerkinomaisia, ja toimintamalleja voi soveltaa koulun käytäntöihin sopivaksi. On selvää, että toimintatavat kouluissa vaihtelevat jonkin verran, ja esimerkiksi koulun koko voi vaikuttaa koulun käytäntöihin. On kuitenkin tärkeää, että koulujen toimintamallit olisivat samansuuntaisia. Näin oppilaat olisivat tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, missä koulussa he opiskelevat. Työryhmämme toiveena on, että oppaan toimintamalleista olisi apua silloin, kun huoli oppilaan hyvinvoinnista herää. Pulmatilanteissa aikaa usein kuluu siihen, että mietitään miten tilanteeseen olisi hyvä puuttua. Toivomme, että valmiiden toimintamallien avulla pulmatilanteita voitaisiin selvittää aiempaa nopeammin. Oppilashuollon kehittämistyöryhmän jäsenet: Sanna Alasaarela, koulupsykologi Heli Juusola, erityisopetuksen koordinaattori Niina Kaikkonen, Saloisten koulun opinto-ohjaaja (2007-) Ritva Nauha, kouluterveydenhoitaja Arja Pasanen, Jokelan koulun johtaja Maarit Piirainen, koulukuraattori ( ) Eve Rautava, Saloisten koulun opinto-ohjaaja ( ) Marita Ruotsalainen, koulukuraattori Nina Saarela, koulukuraattori (2007-) Päivi Saastamoinen, lukion opinto-ohjaaja kuvien valinta: opiskelijat Suvi Kellola ja Susanna Skinnari, Lybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopisto (2007) ulkoasun viimeistely: Päivi Vares ja Erja Mattila 3

4 2. OPPILASHUOLTOA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön tavoitteena on turvata oppilashuollon palvelujen saatavuus, edesauttaa yksittäisen oppilaan/opiskelijan oikeuksien toteutumista ja tukea oppilaitoksia oppilashuollon järjestämisessä oppilaiden edun mukaisesti. Tavoitteena on myös selkeyttää tietojen saantia ja luovutusta sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat menettelyt oppilashuollossa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säännökset. 1. Perusopetuslaki (628/1998) Oppilashuollosta säädetään perusopetuslain 31 a :ssä. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa (683/1983) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Perusopetuslain 15 :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. Perusopetuslain 40 :ssä määritellään salassapitoa. Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 :ssä tarkoitetut henkilöt (rehtorit, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu henkilöstö) ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä suorittaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 2. Lukiolaki (629/1998) Lukiolain 29 a :n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. 3. Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelulain 8 :n mukaan kunnan tulee järjestää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien yhteistyön kehittämiseksi. Tehtävää varten kunnan tulee järjestää riittävät koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut (9 ). 4

5 Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin ( 25) kuuluva ilmoitusvelvollisuus. Lainkohdan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt, sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (käytännössä lastensuojelun sosiaalityöntekijä), jos he ovat tietoisia lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä ilmoitusvelvollisen ei itse tarvitse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekeminen on ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei ole siihen velvoitettu. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti siihen tarkoitetun lomakkeen avulla. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikeiden ja riittävien tietojen välittämisessä. 4. Lastensuojeluasetus (1010/1983) Asetuksen 2 a :n mukaan koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja psykologien tehtäväalueena yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapitosäännösten mukaisesti. Sekä lastensuojelulaissa että -asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta. 5. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Joskus suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/ hänen lailliselta edustajaltaan saada(suostumusta on kuitenkin ensin kysyttävä). Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa asiakirjasta tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kuitenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava. Lain 10 toteaa, että alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Ensisijaisesti on aina otettava huomioon alaikäisen etu. 5

6 6. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Tämä laki määrittelee mm. viranomaisen tiedonsaantioikeutta ja sitä koskevia rajoituksia. Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuolisesti. Vaitiolovelvollisuudesta todetaan, että viranomaisen palveluksessa oleva/ luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa: - asiakirjan salassa pidettävää sisältöä - tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä - tai muuta viranomaisena toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta. Laissa myös määritellään, mitkä viranomaisen asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Näihin kuuluvat mm.: a) asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/tukitoimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta b) asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista c) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta d) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä/soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta) e) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset sekä erilaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. 7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Alaikäisen lapsen ollessa hoidossa terveydenhuollon piirissä alaikäinen voi lain mukaan tietyissä asioissa kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle edustajalleen. Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa. 8. Kansanterveyslaki (66/1972) Tämän lain mukaan kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta ja lukiokoulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. 6

7 9. Kansanterveysasetus (802/1992) Asetuksessa todetaan, että kunnan tulee oppilaan terveydentilan toteamista varten järjestää seuraavat tarpeelliset erikoistutkimukset: 1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset, 2) psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi sekä 3) psykologin tekemä tutkimus. Hyödyllistä luettavaa: P. Vehkamäki ja A. Tamminen-Dahlman, Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa (Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön) 7

8 3. OPPILASHUOLLON PALVELUT 3.1 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista kouluikäisten lasten ja nuorten perusterveydenhuoltoa. Se nivoutuu läheisesti oppilashuollon työhön. Yhteistyö koulun, perheen, sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa edistää parhaiten oppilaiden terveyttä. Kouluterveydenhuollon ensisijaisia toteuttajia ovat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Siihen osallistuvat myös muut terveyskeskuksen työntekijät, kuten psykologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja ravitsemussuunnittelija. Kouluterveydenhuolto on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä. Riskiryhmien tunnistaminen mahdollisimman varhain ja tehostetun terveydenhuollon suuntaaminen heille ovat keskeisiä tavoitteita. Säännöllisten terveys- ja seulontatarkastusten tarkoituksena on jokaisen oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen selvittäminen. Tarkastukset toteutetaan valtakunnallisia ohjeita noudattaen tietyillä luokka-asteilla. Lisäksi toteutetaan yksilöllisiä terveydenhoitosuunnitelmia. Tarkastuksista ilmoitetaan kotiin ja nuorimpien oppilaiden vanhemmat kutsutaan tarvittaessa tarkastukseen mukaan. Esiopetuksessa olevien lasten terveystarkastuksista vastaa myös kouluterveydenhuolto. Terveyskasvatus on kouluterveydenhuollon osa-alue. Jokaisessa yksilö- ja ryhmäohjauksessa on terveyttä edistävä tavoite. Kouluterveydenhuollon sisältöalueita ovat lisäksi: ensiapu koulutapaturmissa ja sairaustapauksissa koulun ensiapuvälineistön valmiudesta huolehtiminen terveyskasvatus ryhmäohjauksessa yhteistyö kouluruokailun toteuttamisessa (erityisruokavaliot) kriisivalmiusryhmässä toimiminen ammatinvalinnan ohjaus / terveys koulujen fyysisten tilojen työturvallisuudesta huolehtiminen ennaltaehkäisevä valistustyö 3.2 Koulukuraattori Koulukuraattoritoiminta on oppilaan ja perheen tukemista ja yhteistyötä vanhempien, opettajien ja oppilaan muun sosiaalisen verkoston kanssa. Työn tavoitteena on tukea oppivelvollisuuden suorittamista, oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä. Työhön kuuluu selvittää oppilaiden kasvun ja kehityksen esteitä sekä ehkäistä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmatilanteita. Kuraattori tukee oppilasta oppimiseen liittyvissä pulmissa ja osallistuu tarvittaessa erityistä tukea vaativien oppilaiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan yhteistyössä koulupsykologin kanssa. Koulussa kuraattorin työhön kuuluvat runsaiden poissaolojen selvittely, käytös- ja tunne-elämän häiriöt, lapsuuden ja nuoruuden kasvukivut, suorituspaineet sekä oppilaiden perheeseen liittyvien ongelmien selvittely. Koulukuraattori on oppilashuoltoryhmän jäsen ja voi myös osallistua koulun vuotuisen toiminnan suunnitteluun. Koulukuraattori käy yksilöllisiä ja ryhmäkeskusteluja, selvittää oppilaan tarvitsemia yksilöllisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksia ja luo tarpeen vaatiessa oppilaan tueksi sosiaalisia verkostoja. Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilaan jatkohoitoon tai muiden tukitoimien piiriin. Kuraattori 8

9 huolehtii myös ongelmatilanteissa lasten ja nuorten oikeusturvasta koulussa. Kuraattori voi auttaa oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa. Koulukuraattori on vanhempien ja koulun aikuisten apuna kasvatustyössä: koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämisessä tukemassa opettajia vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa sosiaalisten taitojen ja ongelmaratkaisutaitojen opettamisessa ja ohjauksessa sosiaalisten taitojen ja ongelmaratkaisutaitojen opettamisessa ja ohjauksessa 3.3 Koulupsykologi Koulupsykologin työn tavoitteena on vahvistaa lasten / nuorten psyykkistä hyvinvointia ja tarjota heille apua koulunkäyntiin. Koulussa psykologin työhön kuuluvat oppilaiden oppimisvaikeuksien tutkiminen ja tukitoimien suunnittelu, sekä oppilaiden mielenterveysongelmien arviointi, hoito sekä tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen. Työhön kuuluu oppilaiden kokonaisvaltainen tukeminen, itsetuntoon, motivaatioon, psyykkisiin vaikeuksiin ja sosiaaliseen selviytymiseen vaikuttaminen. Hoitotyössä painottuvat erityisesti koulunkäyntiin liittyvät ongelmat. Työtä tehdään yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, opettajiensa sekä tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilaat ohjautuvat koulupsykologin vastaanotolle pääsääntöisesti kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin tai erityisopettajan kautta. Koulupsykologin työhön kuuluu opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön konsultointi. Oppilashuoltoryhmien toimintaan koulupsykologi osallistuu tarvittaessa. Oppilaiden kanssa tehtävän työn lisäksi koulupsykologin työn tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Psykologi on tarvittaessa mukana opetusta ja oppilashuoltoa koskevassa suunnittelutyössä. 3.4 Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltoryhmä on ennen kaikkea moniammatillinen, konsultoiva ja neuvoa antava ryhmä. Jokaisella koululla toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu esimerkiksi rehtori, erityisopettaja, oppilasta opettava opettaja, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, koulupsykologi ja -kuraattori sekä tarpeen mukaan muita erityistyöntekijöitä. Oppilashuoltoryhmien jäsenet toimivat tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Pulmallisissa tilanteissa laaditaan suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa tarvittavan avun antamisesta sekä seuranta- ja vastuumenettelyistä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden tukemiseen siirtymävaiheissa. Tällaisia ovat mm. peruskoulun aloittaminen, yläluokille siirtyminen ja toisen asteen koulutukseen siirtyminen. 9

10 4. KOULUVIIHTYVYYS Kouluviihtyvyys tai -viihtymättömyys on monen tekijän summa. Kouluviihtyvyys on sitä, että koulussa on hyvä olla ja oppia. Yleinen ilmapiiri on myönteinen, ystävällinen ja kannustava. Oppilailla on hyvät suhteet sekä opettajiin että koulutovereihinsa. Seuraavia asioita voisi tarkastella kouluviihtyvyyttä lisäävinä ja ongelmia ennaltaehkäisevinä toimina. Tutustuminen luokkatovereihin ja kouluyhteisöön Tukioppilastoiminta tulokkaiden perehdyttämiseksi Luokan ja koulun säännöistä sopiminen ja niiden noudattaminen Yhteistä toimintaa hyvän yhteishengen luomiseksi Vähäisenkin kiusaamisen kitkeminen heti Toisen huomioonottaminen ja toisen mielipiteen kunnioittaminen Vuorovaikutustaitojen harjoittelu Terveiden elämäntapojen, liikunnan ja riittävän unen merkitys Tarkoituksenmukaiset opetustilat ja -välineet Tukitoimet, esim. tukiopetus kun tarvetta ilmenee Viihtyisä välituntipiha Hyvätapaiset ruokailukäytännöt Yhteistyö vanhempien kanssa esim. vanhempainillat, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, retket, tempaukset Yhteiset käytännöt esim. nukkumaanmenoajoista, television katselusta, tietokonepeleistä jne. koetetaan sopia luokan vanhempien kanssa Varhainen puuttuminen, kun ongelmia havaitaan, esim. poissaolot, myöhästely, kotitehtävien laiminlyönti, suoritustason lasku, toistuva väsymys, alakuloisuus, masentuneisuus Oppilaan ja tarvittaessa perheen ohjaaminen koulupsykologille tai perheneuvolaan Koulun kerhotoiminnan hyödyntäminen Aamu- tai iltapäiväkerhon ohjaaminen Oppilaiden ja vanhempien osallistuminen toiminnan suunnitteluun 10

11 5. TOIMINTAMALLEJA OPPILASHUOLTOTYÖHÖN 5.1 Huolen harmaa vyöhyke HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Työntekijän kokeman lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö Huoleton Pieni huoli Harmaa vyöhyke Suuri huoli tilanne (puheeksi ottaminen) Ei lainkaan huolta Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämistä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri; lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot loppumassa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. 1. Vailla huolia oleva alue Työntekijä kokee, että oppilaan asiat ovat hyvin. Koulussa tilanne on tyypillisimmillään huoleton, kun oppilaat eivät yksilönä nouse kielteisellä tavalla esiin joukosta ja yhteisötaso on kunnossa. Koulutyö oppilailla sujuu, samoin opettajien ja kodin välinen yhteistyö. Tällä vyöhykkeellä asioiden, myös oman toiminnan koetaan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia Pienen huolen alue Tilanteessa on tekijöitä, jotka herättävät pientä huolta. Pientä huolta koulun toimijoissa herättää oppilaan poissaolot koulusta, nuoren väsymys, kotitehtävien unohtelu tai laiminlyönnit ja vapaa-ajan viettoon liittyvät kysymykset. Oppilas saattaa usein oireilla myös vatsa- ja pääkivuilla. Pieni huoli herää, kun oppilaan olemuksessa tai käytöksessä jokin herättää opettajassa huomion, kellot soivat. Huolta saattaa esiintyä toistuvasti, mutta silti työntekijällä on vahva luottamus omiin kykyihinsä. Näihin tekijöihin on helppo puuttua ja ottaa asia puheeksi. Tässä tilanteessa on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. Otetaan huoli puheeksi oppilaan/perheen kanssa, korostetaan positiivisia asioita ja kehitystä, mutta ilmaistaan huolenaihe selkeästi tai pyydetään vanhemmilta apua huoleen puuttumiseen. Ohjataan perhettä tarvittaessa hakemaan apua. Keskustellaan asiasta oppilashuoltotyöryhmässä. 11

12 4-5. Harmaa vyöhyke Huoli on jo tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Tässä vaiheessa on asioista jo useampaan kertaan keskusteltu nuoren / perheen kanssa. Puheeksi ottaminen on tapahtunut. Keskustelusta ja ohjauksesta huolimatta tilanne jatkuu entisellään ja on kestänyt pitkään. Tuntuvaa huolta työntekijöille aiheuttavat samat asiat, jotka aiheuttivat pientä huolta. Huoli kasvaa, kun tilanne vain pahenee, eivätkä koulun perustoiminnat riitä tilanteen korjaamiseksi, eikä yhteistyö kodin ja koulunkaan välillä tuota enää tulosta. Huoli kasvaa ja työntekijän omat auttamiskeinot ovat vähissä. Hän kaipaa lisää voimavaroja ja vahvistusta omille ajatuksilleen. Oppilashuollolla ja oppilashuoltotyöryhmällä on keskeinen rooli huolen harmaalla vyöhykkeellä. Tarvittaessa he tekevät lastensuojeluilmoituksen. Opettaja voi ottaa yhteyttä oppilashuoltoon, josta edelleen otetaan yhteyttä lastensuojelutyöntekijöihin. Kuraattori ja lastensuojelutyöntekijä tapaavat perheen. Lastensuojeluilmoituksesta seuraa: noin viikon sisällä puhelinyhteys perheeseen perhe kutsutaan sosiaalitoimistoon keskustelemaan Lastensuojelun tukiryhmä: moniammatillinen työryhmä mukana koulu, terveydenhuolto, mielenterveystoimi, sosiaalitoimi 6-7. Suuren huolen alue Työntekijä arvioi oppilaan olevan vaarassa. Huoli on suuri ja omat keinot auttaa ovat lopussa. Tilanne pakottaa toimimaan. Kun huoli lapsesta tai nuoresta on koulussa erittäin suuri, ovat koulun omat toimintamahdollisuudet hyvin rajalliset. Lapsen tai nuoren hoidosta vastuun odotetaan ottavan jonkun muun tahon. Koulussa lähinnä oppilashuolto on se linkki, joka voi toimia ja laatia toimintaohjeita akuutteja kriisitilanteita varten. Koulussa herää erittäin suuri huoli silloin, jos oppilas käyttää alkoholia useammin kuin kerran viikossa tai käyttää huumeita. Huoli on suuri myös silloin, jos lapsi/nuori jää kokonaan pois koulusta tai käyttäytyy itsetuhoisesti, on väkivaltainen muita oppilaita kohtaan tai hänellä on mielenterveysongelmia. 12

13 HUOLTA AIHEUTTAVA TILANNE Yhteistyön käynnistyminen huoltajan ja opettajan/opettajien kanssa Huoli häviää ei jatkotoimia Kahdenkeskinen yhteistyö huoltajan ja opettajan välillä jatkuu Kutsutaan koulun omaa oppilashuoltohenkilöstöä mukaan yhteistyöhön Ei uusia jatkotoimia tilanteen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteistä Koulun oma henkilöstö työskentelee sovitusti oppilaan asioissa, kummi- ja tukioppilastoiminta, toimenpiteet luokassa Ohjataan koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen piiriin; terveydenhuolto, perheneuvola, lastensuojelu, OYS jne. Tukitoimet ja /tai kuntoutus; toiminta-, fysio-, puhe-, musiikki- ja/tai leikkiterapia, tukiperhetoiminta, perhetyöntekijä, sopeutumisvalmennuskurssit, tukijaksot esim. OYS:n lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla, Tahkokankaalla tai Lohipadon koululla sekä asiantuntijavierailut koululla jne. 13

14 5.2 Koulupoissaolojen seuraaminen Vuonna 2003 perusopetuslakiin tehtiin lisäys, jonka mukaan opetuksen järjestäjän velvollisuus on seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan velvollisuutena on huolehtia oppivelvollisuuden suorittamisesta. Vuonna 2004 vahvistetussa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa myös edellytettiin, että oppilashuollon toimintasuunnitelmassa on oltava poissaoloja koskeva toimenpideohjeistus. Poissaolojen seurannan tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten kehitykseen liittyviä vaikeuksia siten, että mahdollisiin ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Kun huoltaja ilmoittaa lapsen poissaoloista kouluun mahdollisimman pian, koululla on hyvät mahdollisuudet tarttua mahdollisiin luvattomiin poissaoloihin. Jos vanhemman ilmoitusta poissaoloista ei tule, koulusta otetaan huoltajaan yhteyttä ja tarkistetaan poissaolon syy. Näin myös huoltaja saa mahdollisimman pian tietää, että lapsi ei ole ollut koulussa. Poissaolojen seuranta ja niihin tarttuminen on tärkeää, koska runsaat poissaolot vaikeuttavat oppimista. Poissaolojen syyt kannattaa myös selvittää, sillä esimerkiksi oppimisvaikeudet tai kiusaaminen voivat lisätä poissaoloja. Poissaolojen taustalla saattaa olla myös erilaisia mielenterveysongelmia, joiden hoitaminen on tärkeää koulunkäynnin sujumiseksi. Jotta mahdollisia poissaolojen taustalla olevia ongelmia päästäisiin hoitamaan tehokkaasti, poissaolojen seurannan on oltava mahdollisimman reaaliaikaista. Monessa koulussa on hyväksi havaittu malli, jonka mukaan huoltajat ilmoittavat jo ensimmäisenä poissaolopäivänä asiasta lapsen opettajalle. Mikäli huoltajien ilmoitusta ei tule, opettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan mahdollisimman pian poissaolon syyn tarkistamiseksi. Mikäli huoltajaa ei tavoiteta, hänelle voidaan lähettää kirje tai voidaan tehdä kotikäynti. Koulujen käytännöt vaihtelevat sen suhteen, mihin poissaolot kirjataan (esim. poissaolokansio tai kirja). Kirjaamisessa ja käytännöissä on huomioitava, että oppilaiden tiedot ovat henkilökohtaisen tietosuojan piiriin kuuluvia asioita, eikä niitä saa merkitä kaikkien ohikulkijoiden nähtäväksi esimerkiksi opettajanhuoneen seinälle. Oppilaat selvittävät poissaolojensa syyt ja ajankohdat esimerkiksi reissuvihon tai poissaolokirjan avulla. Koska poissaolot vaikuttavat oppimistuloksiin, huoltajien olisi hyvä tietää milloin poissaolon takia saa esimerkiksi tukiopetusta tai miten läksyt hoidetaan lomamatkojen aikana. Huoltajien on myös tiedettävä, mitä luvattomista poissaoloista seuraa (esim. läksyparkki). Poissaoloihin voi olla tarpeen puuttua esimerkiksi silloin, kun oppilaan keskiarvo on alentunut merkittävästi, keskiarvo on alle 6,5, poissaoloja on yli tietyn määrän (esim. 50 tuntia), tai ne kasautuvat toistuvasti samoille päiville/ tunneille, oppilas myöhästelee runsaasti, poissaoloselvitykset ovat puutteellisia, huoltajan nimi on väärennetty. Sivuilla on malli Merikadun koulun poissaolojen seurantalomakkeesta. Lomakkeen toiselle sivulle luokanvalvoja voi koota huolenaiheitaan oppilaidensa suhteen. Runsaat poissaolot sekä opettajan huolenaiheet käsitellään oppilashuoltoryhmässä, missä sovitaan myös tarvittavista jatkotoimenpiteistä poissaolojen ja huolenaiheiden pienentämiseksi. 14

15 ESIMERKKI TOIMINTAMALLISTA OPPILAAN POISSAOLOASIOISSA Huoltaja ilmoittaa lapsen poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä Oppilas tuo kouluun tullessaan poissaolovihkon luokanvalvojalle Oppilas pois koulusta, ilmoitusta huoltajalta ei tule Luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan samana päivänä, saa selvityksen poissaolosta Oppilas tuo kouluun tullessaan poissaolovihkon luokanvalvojalle Paljon sairaspoissaoloja Luokanvalvoja keskustelee asiasta huoltajien kanssa Luokanvalvoja ohjaa oppilasta terveydenhoitajalle Luvaton poissaolo Luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan ja huoltajien kanssa, sopii rangaistuksesta ja poissaolojen korvaamisesta. Luokanvalvoja ilmoittaa asiasta rehtorille/ oppilashuoltoryhmälle. Jos ei auta Rehtori/ koulukuraattori keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa. JOS EDELLÄ KUVATUISTA TOIMINTAMALLEISTA EI OLE APUA Asian käsittely oppilashuoltoryhmässä. Sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jos oppilashuoltoryhmässä todetaan, että koulupoissaolot ovat kohtuuttomia, ja oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, asian käsittely siirtyy opetustoimen johtajalle. (POL 7 luku 25, 45 ) Palaveri oppilaan ja vanhempien kanssa Keskustelut oppilaan kanssa (rehtori, opo, terveydenhoitaja, koulukuraattori tai koulupsykologi) Tarvittaessa yhteistyötahot mukaan (esim. lastensuojelu, perheneuvola) 15

16 TOISENLAINEN KAAVIO Sairaana Luvaton poissaolo Huoltaja ilmoittaa poissaolosta mahdollisimman pian Oppilas huolehtii itse koulutehtävistään Oppilas saa tarvittaessa tukitai erityisopetusta Epäselvät sairaspoissaolot Huoltaja hyväksyy poissaolon, vaikka oppilas ei ole sairas Luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan. Asia ei välttämättä selviä Poissaoloilmoitusta ei tule, tai oppilas on poissa yksittäisiä tunteja Luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan tai oppilaaseen, selvittää poissaolon syyn Oppilaan kanssa sovitaan luvattomista poissaolojen korvaamisesta Luokanvalvoja kertoo asiasta oppilashuoltoryhmälle Oppilashuoltoryhmässä sovitaan siitä, kuka työskentelee oppilaan kanssa Kuraattori/ terveydenhoitaja/ erityisopettaja työskentelee oppilaan ja hänen perheensä kanssa Sovitaan tukitoimista sekä koulussa että vapaa-aikana 16

17 Poissaolojen seuranta Luokka Luokanvalvoja Oppilaan nimi vko 2 5 vko 6 9 vko vko vko kl. yht. 17

18 Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. B: Pieni huoli C. Huolen harmaa vyöhyke D. Suuri huoli Huoli erittäin suuri: lapsi välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. 18

19 5.3 Koulukiusaaminen Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy ja toimintamalli kiusaamistapausten käsittelyyn 1. Kiusaamisen määritelmä Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti muitten negatiivisen toiminnan kohteeksi. Yhdelle lapselle siis aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Lisäksi kiusaamiseen liittyy yleensä epätasaväkisyys; se, jota kiusataan, on heikompi ja jollain lailla puolustuskyvytön kiusaajiin nähden. Aivan kaikki lasten välinen aggressiivinen käyttäytyminen ei siis ole kiusaamista. Esimerkiksi satunnainen, milloin keneenkin kohdistuva kiusoittelu tai haitanteko ei ole kiusaamista, ei myöskään kahden tasaväkisen oppilaan välienselvittely tai jatkuva naljailu (Salmivalli -98). Kiusaaminen on fyysistä, psyykkistä, verbaalista tai sosiaalista; tavallisimmin verbaalista Epäsuora kiusaaminen eli sosiaalinen manipulaatio on yleistä (esim. juoruilu, ryhmän ulkopuolelle jättäminen) Kiusaamiseen liittyy ryhmän vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen 2. Kiusaamisen muotoja Kiusaamisen muotoja ovat toistuva hakkaaminen, lyöminen, töniminen, potkiminen, nipistely, maahan kaataminen, kamppaaminen, puskeminen, hiuksista vetäminen, kuristaminen, esineillä heittäminen ja muu käsiksi käyminen, pilkkaaminen, lällätys, ilkkuva matkiminen, muu solvaaminen ja häpäisy, pelottelu, uhkaaminen, kiristäminen, syrjiminen, eristäminen, pakottaminen jonkin asian tekemiseen, tahallinen väärinneuvominen, perättömien juorujen keksiminen, pahojen juorujen jatkaminen, vastauksille nauraminen, toisten yllyttäminen yhtä vastaan, toisen puolustamisen estäminen tai puolustajan uhkaaminen, yksin jättäminen, kaverin varaaminen, työryhmistä, peleistä ja leikeistä poisjättäminen, rahan kiristäminen, tavaroiden piilottelu, tavaroiden luvatta ottaminen ja särkeminen sekä muu haitanteko. 3. Kiusaaminen ryhmäilmiönä Kiusattu ja kiusaaja(t) eivät ole ainoita kiusaamistilanteessa mukanaolijoita. Ryhmässä ovat mukana myös kiusaajan apurit, kannustajat (kiusaajan vahvistajat), hiljaiset hyväksyjät (ulkopuoliset) ja kiusatun puolustajat. Suuri osa oppilaista tulee ryhmässä toimineeksi tavoilla, jotka myötävaikuttavat kiusaamisen jatkumiseen - siitäkin huolimatta, että heidän asenteensa yleensä ovat kiusaamisen vastaisia ja he toivovat, että kiusaaminen saataisiin loppumaan. Tästä syystä myös kiusaamisen vastaiset toimet tulisi suunnata koko ryhmään, ei vain esimerkiksi aggressiivisiksi koettuihin kiusaajiin. Kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta, mutta kaikki ovat vastuussa sen lopettamisesta! (Salmivalli -98, Hamarus-98) 19

20 4. Mistä kiusaamisen voi tunnistaa koulussa oppilas on toistuvasti yksin välitunneilla tai ei halua ollenkaan lähteä välitunnille lisääntyvät poissaolot oppilas vaikuttaa ahdistuneelta, alakuloiselta ja/tai surumieliseltä oppilaalla on psykosomaattisia oireita (päänsärky, vatsakipu) oppilas on väsynyt (univaikeudet) oppilas jää päivän päätyttyä koulun alueelle lähtemättä heti kotimatkalle oppilaan vastauksille nauretaan toistuvasti oppilasta ei valita ryhmätöihin tai joukkueisiin taantuminen (etenkin matematiikassa ja äidinkielessä) piirustusaiheet tulevat mustiksi (tuhosymboliikkaa, väkivaltaa) oppilas hakeutuu aikuisten seuraan oppilas on jollain tapaa ryhmästä poikkeava 5. Mahdollisia toimintatapoja koko koulun, luokan ja yksilön tasolla Koulu valistustilaisuudet, vanhempainillat, asiantuntijavierailijat, teemaviikot kyselylomakekartoitus tukioppilastoiminta kummiluokkatoiminta tehostettu välituntivalvonta oppilaita välituntivahteina tukihenkilö koulun aikuisten keskuudesta vanhempien keskusteluryhmät palautelaatikko opettajien työryhmä koulun sosiaalisen ympäristön kehittämiseksi arvokeskustelut kiusaamistapauksia selvittelevän työryhmän nimeäminen toimintamalli mukana opetussuunnitelmassa, kriisiturvallisuussuunnitelmassa sekä koulun järjestyssäännöissä, mahdollisesti jopa työsuunnitelmassa tietyille luokka-asteille terveydenhoitajan kyselyt tarkastusten yhteydessä selkeä tiedottaminen (oppilaat, kodit) verkostoituminen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa (esim. nuorisotoimi, lähiöprojektit, seurakunta) 20

21 Luokka yhdessä sovitut säännöt luokan seinälle, toimintasopimus oppitunneilla käsitellään kiusaamista esim. joka lukuvuoden alussa luokanvalvojat/opettajat käsittelevät luokassaan aihetta valmiit ja itse tuotetut materiaalit luokkakokoukset, luokanvalvojantunnit kyselyt tilanteen kartoittamiseksi palautelaatikko eläytymis- ja roolileikit ja kirjallisuus ryhmäyttämisharjoitukset (erityisesti koulun nivelvaiheissa) luottamusoppilaat lisätään ja kehitetään kummiluokkatoimintaa käytetään opetusmenetelmiä, joissa oppilaat työskentelevät erilaisissa ryhmissä (yhteistoiminnallinen oppiminen) vastuunportaat itsearviointi erilaiset kasvatusohjelmat (esim. Lions Quest) Yksilö vakavat keskustelut kiusaajien ja kiusattujen kanssa välitön puuttuminen tuki kiusatulle, keskittyminen ratkaisun löytämiseen keskustelut vanhempien kanssa seurantakeskustelut parannetaan kiusatun valmiuksia kohdata kiusaaja(t), välitetään tietoa ja vahvistetaan kiusatun itsetuntoa kiusaajaa ohjataan oikeiden käyttäytymismallien löytämisessä 21

22 6. Toimintamalli koulukiusaamiseen KIUSAAMISEN TOIMINTAMALLI KIUSAAMISESTA TULEE TIETOA ONKO KYSEESSÄ YKSITTÄINEN TAPAUS VAI TOISTUVA/VAKAVA KIUSAAMINEN? TOISTUVAA/VAKAVAA KIUSAAMISTA YKSITTÄINEN TAPAUS OPPILASHUOLTORYHMÄ SELVITTÄÄ: - tiedonhankinta - tapauksen selvittely - tapauksen kirjaaminen - ilmoitus kiusaajan/ kiusatun vanhemmille LUOKANOPETTAJA/ LUOKANVALVOJA SELVITTÄÄ: - oppilas ohjataan tunnistamaan ja ottamaan vastuu teoistaan (esim. vastuunportaat-mallin avulla) SEURANTAKESKUSTELU - n. viikon kuluessa - seurantaa voidaan jatkaa tarpeen vaatiessa vielä 1-2 viikon kuluttua KIUSAAMINEN LOPPUU KIUSAAMINEN EI LOPU - ilmoitus molempien osapuolien vanhemmille, jotka kutsutaan koululle 22

23 Miten kiusaamista aletaan selvittää Yksittäinen tapaus Tiedonhankinta 1. Oman luokan opettaja ryhtyy selvittämään tapausta, johon liittyy molempien osapuolien kuuleminen. Kiusaamistilannetta voidaan selvittää vastuun portaiden vaiheiden mukaan (ks. liite 1). Jos kiusaaminen ei rajoitu pelkästään oman luokan sisälle, otetaan mukaan myös muiden luokkien opettajat. 2. Jos kiusaaminen osoittautuu laajemmaksi, mukaan tulee myös rehtori ja/tai kuraattori, tai joku muu oppilashuoltoryhmän jäsen. 3. Kiusaamistapauksissa otetaan tarvittaessa yhteyttä molempien osapuolten koteihin. Vanhempia voidaan myös kutsua koululle selvittämään tapausta. 4. Sovitaan, miten kiusaamisen loppumista seurataan ja varmistetaan, ettei tilanne jatku opettajan tietämättä. 5. Positiivinen palaute asian myönteisestä etenemisestä on tärkeää! Opettaja kirjaa keskeiset tilanteen hoitamiseen liittyvät asiat (mitä tapahtui ja toimenpiteet esim. sivu 24). Toistuva/vakava kiusaaminen Tiedonhankinta koulukuraattori tai joku muu oppilashuoltoryhmän jäsen kyselee asiasta tietävältä opettajalta/opettajilta tai kiusatun vanhemmilta kiusaamistilanteesta koulukuraattori haastattelee kiusattua Tapauksen selvittely yksilökeskustelut kiusaajien kanssa oppilasta kuunnellaan oppilas saa ehdottaa ratkaisua sovitaan seurantakeskustelusta yhteiskeskustelut molempien osapuolten kanssa eri osapuolten näkemysten yhteensovittaminen sovitaan kiusaamisen lopettamisesta, sovitaan mahdollisista korvauksista sovitaan seurannasta tapauksen kirjaaminen pidetään muistiota/selvittelypöytäkirjaa (esim. sivu 24) 23

24 Seurantakeskustelu noin viikon kuluttua selvittämiskeskusteluista järjestetään seurantakeskustelut asianomaisten oppilaiden kanssa tarpeen mukaan seurantaa voidaan jatkaa vakavassa tapauksessa sovitaan seurantakeskustelu jo seuraavaksi päiväksi Miten toimitaan, jos seuranta osoittaa kiusaamisen jatkuvan ilmoitus molempien osapuolten vanhemmille vanhemmat kutsutaan koululle esimerkiksi oppilashuoltoryhmä kokoontuu vanhempien kanssa selvittämään asiaa 24

25 ( Sopusakki- Eväitä kiusaamisen vähentämiseksi kansio) Muistio/selvittelypöytäkirja koulukiusaamistapahtumasta (opettaja) Tiedot tapahtumasta / Tila (luokkahuone, käytävä, piha tms.) Päivä, kellonaika Tapahtumapaikan välituntivalvoja tai tunnin opettaja (merkitään, jos tapahtui välitunnilla tai tunnilla) Muut paikalla olleet henkilöt Tapahtumassa mukana olleet oppilaat / lk. / lk. / lk. / lk. Mitä tapahtui: Tarvittaessa erillisellä paperilla, osapuolet kirjoittavat oman näkemyksensä. Liitteitä kpl Yhdessä läpikäyty tapahtuneen kuvaus Jatkotoimenpiteet Osallistuneiden oppilaiden allekirjoitus Pvm / 20 Seurantatapaaminen pidetään Pvm / 20 klo 25

26 5.4 Tupakointiin puuttuminen Malli 1 Jos oppilas polttaa kouluaikana, hän alkaa samana päivänä tehdä tupakointiin liittyvää tutkielmaa Ensimmäisen kerran jälkeen oppilas voi tehdä sopimuksen tupakoinnin lopettamisesta Jos sopimus rikotaan, tehdään tutkielmaa noin viikon ajan joka päivä, jonka jälkeen sopimus voidaan uusia. Tämän jälkeen sopimuksen rikkomisesta seuraa rikesakko (50 / kerta). Malli 2 Jos oppilas polttaa koulun alueella, joko sisätiloissa tai aidatulla koulun piha-alueella, hän saa yhden tunnin jälki-istuntorangaistuksen Oppilaan huoltajalle toimitetaan tieto jälki-istunnosta kirjallisesti. Ilmoitukseen liitetään otteita uudesta tupakkalaista sekä koulun ja poliisin sopima toimintamalli siinä tapauksessa, että oppilas syyllistyy toistuvaan tupakoimiseen. Toimintamallin mukaan koulu ilmoittaa neljännen tupakkarikkomuksen jälkeen oppilaan nimen poliisille. Poliisi sakottaa yli 15-vuotiasta oppilasta. Alle 15-vuotiaista ilmoitus tehdään sosiaaliviranomaisille. Tieto annetusta jälki-istunnosta liitekirjelmineen lähetetään huoltajalle jokaisen tupakkarikkomuksen jälkeen. Kolmannen tupakkarikkomuksen jälkeen oppilasta muistutetaan vielä henkilökohtaisesti seuraavan rikkomuksen seurauksista. Malli 3 Jos oppilaan nähdään tupakoivan, hänelle määrätään jälkiistuntorangaistus Jos oppilas poistuu luvatta koulun alueelta, hän joutuu epäilyksen alaiseksi tupakoinnista. Tällöin oppilaan huoltajille lähetetään kirjallinen tieto koulun alueelta poistumisesta. Tiedotteessa todetaan koulun alueelta poistumisen mahdollistavan, jopa houkuttelevan tupakointiin. Luokanvalvoja ja rehtori puhuttelevat oppilaan. Jälki-istuntorangaistusta ei tule, jos mahdollista tupakointia ei ole nähty. Sellaiset oppilaat, joiden tiedetään polttavan, ohjataan terveydenhoitajalle. Tavoitteena on, että terveydenhoitajan valistus ja kannustaminen auttaisivat oppilasta luopumaan tupakoinnista. Tupakoijien kohdalla käytetään rangaistusten sijaan ensisijaisesti valistusta, kasvatusta ja kannustusta. Tulokset näkyvät hitaasti, mutta valittu linja johtaa rangaistuksia paremmin toivottuun lopputulokseen. 26

27 5.5 Väkivaltaa kohdanneen oppilaan auttaminen DOKUMENTOINTI Koululla herää epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta. jos jälkiä selkeä epäily terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen Koulukuraattori tai opettaja jututtaa lasta. Tarvittaessa yhteys sosiaalipuolelle ja konsultoiva keskustelu lastensuojeluviranomaisten kanssa Yhteys kotiin LASTENSUOJELUILMOITUS Neuvottelu: - vanhemmat - sosiaaliviranomaiset - kuraattori / opettaja Oppilashuoltoryhmä mukaan: - verkosto oppilaan auttamiseksi - Kuka koordinoi? - Kuka tarjoaa apua? Sosiaaliviranomaiset ohjaavat lapsen tarvittaessa perhe- tai turvakotiin - koulupsykologi - Raahen perheneuvola - sosiaalityö Vertaistukiryhmä? Seurantapalaveri vanhempien, koulun ja hoitavien tahojen kesken 27

28 6. LASTENSUOJELUNILMOITUKSEN TEKEMINEN Lastensuojelulaissa on määritelty ilmoitusvelvollisuus lapsesta, joka voi huonosti. Lain mukaan lastensuojeluilmoitus on tehtävä silloin, kun lapsen hoidon ja huolenpidon tarve kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittelemistä Syitä huolestua lapsen hyvinvoinnista ovat esimerkiksi: lapsi on usein ulkona epätavallisina aikoina tai hänen vaatetuksensa ei usein ole säiden mukainen lapsen käyttäytyminen on normaalista poikkeavaa, esimerkiksi hyvin vetäytyvää, apaattista tai yliaggressiivista lapsi kertoo koulussa, ettei saa kotona ruokaa vanhemmat lyövät lasta vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on tärkeää, jotta lapsiin kohdistuvat laiminlyönnit, heitä uhkaavat vaarat tai heitteillejättö voitaisiin havaita mahdollisimman varhain ja auttaa lasta sekä perhettä. Ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja uskonnollisten yhteisöjen sekä turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa, hätäkeskustoimintaa tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat työntekijät sekä näiden toimialueiden luottamustointa hoitavat henkilöt. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka henkilö on saanut työssään tai luottamustoimessaan. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaitiolovelvollisuus ei estä ilmoituksen tekemistä. Päinvastoin laki velvoittaa esim. opettajan tekemään lastensuojeluilmoituksen silloin, kun epäilys lastensuojeluntarpeesta herää. Kun lastensuojeluilmoituksen tekijänä on viranomainen, perheellä on oikeus saada tietää lastensuojeluilmoituksen tekijä. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse, sähköpostilla, faksilla ja muilla välineillä. Usein ajatellaan, että lastensuojeluilmoitus on tehtävä silloin, kun huostaanotolle asetetut edellytykset täyttyvät. Ilmoitusvelvollisuuden kynnys kuitenkin on matalammalla kuin huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisessä. 28

29 Usein koulu on paikka, missä huoli lapsen hyvinvoinnista saattaa herätä. Hyvien tapojen mukaisena voidaan pitää käytäntöä, jossa lapsen hyvinvoinnista huolissaan oleva työntekijä ilmoittaa lapsen vanhemmille lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Näin työntekijällä, esim. opettajalla, koulukuraattorilla tai kouluterveydenhoitajalla, on mahdollisuus vielä kertaalleen kertoa lapsen vanhemmille omista huolenaiheistaan lapsen suhteen. Samalla hän voi kertoa sen, että työnsä puolesta hänen on lakia noudattaen tehtävä lastensuojeluilmoitus. Työntekijä voi myös kertoa vanhemmille, että lastensuojeluilmoituksen seurauksena sosiaalityöntekijä tulee ottamaan perheeseen yhteyttä tilanteen kartoittamiseksi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että lastensuojeluilmoituksen tekee se työntekijä, joka on saanut tietää lastensuojelun tarpeesta. Näin ollen esim. opettaja, jolle lapsi on kertonut perheväkivallasta, tekee lastensuojeluilmoituksen. Joillakin kouluilla koulun johtaja/ rehtori on se, joka tekee lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös siten, että lapsen vanhemmat ovat läsnä, kun työntekijä soittaa sosiaaliviranomaisille. Hankalissa tilanteissa neuvoa voi kysyä myös koulukuraattoreilta ja sosiaalityöntekijöiltä. 29

30 7. IDEAPANKKI Kouluilla toteutettuja teemoja ja toimintapäiviä 1. Tapakasvatus tapakasvatuskuukausi aiheeseen liittyvät teemat, joiden jälkeen seuranta ja palaute oppilaille ravintolaruokailutapahtumat, teatterikäynnit Hyvät tavat kansio Hyvän käytöksen passi vanhempien kanssa sovitut yhteiset säännöt koulun oma Hyvän koulupäivän kaava lasten itse laatimat käyttäytymissäännöt 2. Kiusaamisen ehkäisy vanhempainilloissa asiantuntijavieraita vastuunportaat nukketeatteriesityksiä koulun oma toimintamalli kiusaamistapauksissa KiVa-koulu ohjelma 3. Tupakka ja päihteet vanhempainillan aiheena nukketeatteri toimintapäivä vanhempainyhdistyksen kanssa tupakanvastaisista julisteista kilpailu elämänkertakertomuksia entisiltä käyttäjiltä valistusvihkoset osallistuminen YleX-kiertueen toimintaan 4. Mediasuojelu tietoturvapäivä mediasuojelun ohjeita kotiin ja vapaaehtoinen mediankäyttösopimus tietoa kotiin vanhempainilloissa internetin käyttöä koulussa valvotaan keskustelua luokassa elokuvien, ohjelmien ja pelien ikärajoista 5. Netti- ja peliriippuvuus asiantuntija-alustuksia vanhempainillassa 30

31 6. Seksuaalivalistus Elämä on parasta huumetta kiertue vanhempainillassa seksuaaliterapeutti valistusvihkoset opettajille lastensuojelulakikoulutus 7. Tunnekasvatus tunnemuksuohjelma luokilla 0-2 kansainvälinen nallepäivä ja nallenäyttely draamatunnit kirjallisuus: Juholla on kaksi kotia, Tittelintuura, Satulinna, Pähkinäsydän, oikean ja väärän lukukirja 8. Sosiaaliset taidot seikkailurata seikkailuaiheiset teemapäivät kummioppilastoiminta oppilaat järjestävät erilaisia tilaisuuksia eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä draamatunnit retket, leirit, työharjoittelu luokkakokoukset perhetapahtumat juhla isovanhemmille isommat oppilaat vetävät välituntileikkejä 9. Terveelliset elämäntavat liikuntapäivät vanhempainillat terveyskasvatuskansio työpajoja vihannesnäyttely sämpylöiden leivonta 31

32 Asiantuntijoita ja yhteistyötahoja, joita voi pyytää vanhempainiltoihin Ravitsemussuunnittelija puh koululaisten ravitsemus, kouluruokailu, painonhallinta, ravitsemuksen merkitys kasvun ja kehityksen kannalta Lastenlääkäri Kari Moilanen puh Raahen perheneuvola puh perheen ihmissuhteet, perhe-elämä ja lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvät kysymykset Päihde- ja perhetyönohjaaja Antti Raappana puh

33 Oheislukemistoa Huhtanen, Kristiina: Kun huoli herää. Varhainen puuttuminen koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus, Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus, Vehkamäki Pirjo ym.: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Helsinki: Opetushallitus,

34 Lähteet Eriksson E. ja Arnkil T. E Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Helsinki: Stakes oppaita 60. Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli n%20toimintamalli.pdf. Luettu 3/2008 Gråsten-Salonen H Toimintamallin laatiminen koulupoissaolojen seurantaan. Luettu 3/2008 Hamarus, P Älä kiusaa mua! Miten tunnistan ja estän koulukiusaamisen. Länsi-Suomen lääninhallitus. Lastensuojelun keskusliitto Lastensuojelu ja sijaishuolto. Luettu 3/2008. Salmivalli, C Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus. Salmivalli, C Koulukiusaaminen. Kalvosarjat peruskoulun ala- ja ylä-asteelle sekä oppilashuolto-henkilöstölle. Helsinki: Edita. Salmivalli, C. 1998: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Gaudeamus Sopusakki Eväitä kiusaamisen vähentämiseksi kansio. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry. Stakes ja 3/2008 Toimintamalli Raahen seutukunnassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn, puuttumiseen ja hoitoon (2008). Pdf-tiedosto ladattavissa Luettu 3/2008. Vastuunportaat www sivusto. Käsikirjoitus, ulkoasu ja toteutus Ben Furman ja Tapani Ahola. Kuvitus graafikko Kai Kujasalo. Verkkosivut tuotettu osana Opetushallituksen Terve itsetunto -projektia. Luettu 3/

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI. Perusperiaate: JOKAISELLA LAPSELLA TÄYTYY OLLA OIKEUS KÄYDÄ KOULUA RAUHASSA

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI. Perusperiaate: JOKAISELLA LAPSELLA TÄYTYY OLLA OIKEUS KÄYDÄ KOULUA RAUHASSA KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI Perusperiaate: JOKAISELLA LAPSELLA TÄYTYY OLLA OIKEUS KÄYDÄ KOULUA RAUHASSA SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUKIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ 3 2. KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN 3

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ Sisällys 1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen Helsingin yhteislyseossa... 3 Kiusaamisen määritelmä...

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit. Osaava, Lempäälä 15.4.2014

Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit. Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Oppilashuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 1. Yleistä Tämä toimintamalli ohjaa kiusaamisen vastaista toimintaa Puolangan lukiossa. Toimintamallissa tarkastellaan mitä eri osapuolten

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014 Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014 YLEISTÄ Koulujen oppilashuoltotyö koostuu yhteisöllisestä oppilashuollosta ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Oppilashuoltotyö järjestetään Iitissä yhteistyössä

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 Perusopetusta sääteleviä lakeja ja muita säännöksiä: - Perusopetuslaki 628/1998, muutettu useita kertoja - Perusopetusasetus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA

KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA Henrikin koulu KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTAINEN KÄYTÖS KOULUSSA Ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet niihin puuttumiseen Toukokuu 2007 1. JOHDANTO Tämän strategian tavoitteena on luoda Henrikin koulusta mahdollisimman

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014 Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opetushallinto - Eduskunta: lait (mm. oppiaineluettelo) - OKM: asetukset ja määrärahat - OPH:

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan kaupungin opetuslautakunta Vantaan kaupunki / sivistystoimi Asematie 6 A 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

1. 6. luokkien käytännöt... 6. 7. 9. luokkien käytännöt... 6. Oppilashuoltotyö... 7. Oppilashuoltoryhmä... 8 Oppilaan tukiverkosto...

1. 6. luokkien käytännöt... 6. 7. 9. luokkien käytännöt... 6. Oppilashuoltotyö... 7. Oppilashuoltoryhmä... 8 Oppilaan tukiverkosto... SISÄLLYSLUETTELO Tervetulosanat... 3 Varhainen puuttuminen Ulvilan koulutoimessa... 4 Oppilashuoltoa on kodin ja koulun sujuva yhteistyö... 5 Poissaolot... 6 1. 6. luokkien käytännöt... 6 7. 9. luokkien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas 2 Sisällysluettelo 1 Kodin ja koulun yhteinen kasvatusvastuu... 3 2 Oppilaan oppimisen tuki... 4 3 Koulun erilaisia tukitoimia... 6 4 Oppilashuoltotyö...

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot