TOISTOKATETROINTI- SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISTOKATETROINTI- SANOMAT"

Transkriptio

1 TOISTOKATETROINTI- SANOMAT Astra Tech Oy:n asiakaslehti nro 6, tammikuu 2003 Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen laajennus avattu Vuonna 2002 Suomen MS-liitto täytti 30 vuotta. Seuraavana lainaus Matti Wacklinin toimittamasta kirjasta Avaimia ihmisyyteen Suomen MS-liitto 30 vuotta: Maskun mallit Kun Maskun Neurologista Kuntoutuskeskusta ja ennen kaikkea sen sisältöä ryhdyttiin suunnittelemaan, pohjana olivat pitkäaikaiset kokemukset eli tuhannet leirivuorokaudet kuntoutusleireiltä eri puolilta maata. Takana oli 15 vuoden systemaattinen laadun kehittäminen, vaikkei mitään valmista mallia tai suoraa esikuvaa ollutkaan. Lähtökohtana oli, että kuntoutuskeskuksessa on neurologian alan erityisosaamista, joka kulkee läpi kaikkien ammattien. Lisäksi pyrittiin siihen, että keskus soveltaisi parhaalla mahdollisella tavalla tutkimusta. Maskun organisoinnin keskeiset vaikuttajat olivat kuntoutuskeskuksen ylilääkäriksi valittu Juhani Ruutiainen ja nykyinen hallintopäällikkö Eija Luoto, joka tuolloin palkattiin hankkeen projektisihteeriksi. Hän oli aikaisemmin ollut organisoimassa Turun päiväsairaalaa. Käytännössä hän vastasi Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen kuntoon saattamisesta. Maskun kuntoutuskeskuksen sisältöjä, profiilia ja henkilökunnan määrää ryhtyivät miettimään Martin Panelius ja Juhani Ruutiainen, joka aiemmin oli ollut mukana liiton leireillä eri puolilla maata. Ruutiainen oli väitellyt Sisällysluettelo: Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen laajennus avattu... 1 Pääkirjoitus... 3 Ilkka Rekola Urologin palsta Kysymyksiä ja vastauksia toistokatetroinnista... 4 Dosentti Kimmo Taari, HYKS Erikoissairaanhoitaja Pauliina Leppänen, Astra Tech Oy Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry... 4 Uroterapeutti ja MS-potilas... 5 Uroterapeutti Eeva-Maija Saaranto LoFric kotiinkuljetuspalvelusta... 7 LoFric -palveluohjelma... 7 Astra Tech kouluttaa... 8 Julkaisija Toimitus Taitto Paino Astra Tech Oy Liisa Lyytikäinen Itä-Uudenmaan Paino Oy, Loviisa 2003 ISSN Uuden laajennusosan viralliset avajaiset pidettiin Kuntoutuspaikkojen määrä lisääntyi 20:lla. MS-taudista. Taustatukea antoi vuonna 1986 julkaistu sopeutumisvalmennustyöryhmän muistio, jonka sisällöt vaikuttavat vieläkin suomalaiseen kuntoutukseen. Maskun kanssa yhtä aikaa rakennettiin Lahteen invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskusta, joka sekin on ammentanut muistion periaatteista. Lähdimme liikkeelle sopeutumisvalmennuskeskuksen ideasta. Lähtökohtina olivat biopsykososiaaliset näkökulmat. Ajattelimme, että asiakkaat olisivat lähinnä hiljattain sairastuneita, jotka kävelevät vielä omilla jaloillaan. Henkilökuntakin oli mitoitettu sen mukaan, kertoo Ruutiainen. Suunta muuttui 1990-luvun alussa Ajatus toimi aina 1990-luvun alkuun, mutta terveydenhuollon ajautuminen kriisiin muutti suuntaa. Maskun kuntoutujat olivat siihen asti tulleet lähinnä Myös uusi viherterapiahuone otettiin käyttöön. Kuvassa vanhan kirkon tornin pronssinen huippu Turusta. 1

2 Viihtyisässä kädentaitotilassa harrastetaan ja tehdään monenlaisia käsitöitä. Pystyasento on hyväksi. Seisontatelineen käyttö muutaman kerran viikossa auttaa. Kuvassa kuntoutuja Anne Nartamo ja fysioterapeutti Ritva Rahkonen. terveyskeskusten ja keskussairaaloitten lähetteillä. Kriisin jälkeen julkinen terveydenhuolto lähetti kuntoutukseen enää vaikeasti vammautuneita. Se edellytti Maskun remonttia. Kuntoutuslain myötä mm. vaikeavammaisten kuntoutus siirtyi Kelan vastuulle. Kuntoutukseen tuli siten subjektiivinen oikeus. Maskussakin huomattiin, että tarve palveluiden järjestämiseen kasvoi. Murros näkyi mm. työntekijämäärissä. Kun MS-kuntoutuskeskus aloitti, työntekijöitä oli kolmisenkymmentä. Tällä hetkellä heitä on toistasataa. Kehitys kuvastaa paitsi palveluiden lisääntymistä myös sitä, että nykyisin Maskussa kuntoutuu aikaisempaa vaikeavammaisempia potilaita. Laatusertifikaatti kesällä 2002 Kesällä 2002 laatusertifikaatin saanutta, jatkuvaa kasvua koko elämänsä ajan elänyttä Maskun Neurologista Kuntoutuskeskusta käyttää nykyisin hyväkseen noin 800 MS-potilasta vuodessa. Sekään ei riitä kattamaan tarvetta, sillä jonot ovat pitkät. Pahimmissa tapauksissa maksusitoumukset pääsevät vanhenemaan ennen kuin kuntoutuspaikka järjestyy. Siitä kertoo arka-aiheinen, mutta paljastava tilasto. Suomalaisten MS-potilaiden itsemurhat ovat paljon harvinaisempia kuin missään muualla. Toinen tärkeä seikka se, että olemme varmasti kyenneet vähentämään aiemmin näkyneitä alueellisia eroja. Maskuun tulee väkeä maan joka kolkasta. Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2001 kertoo seuraavaa: Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus tuottaa laitosmuotoisia sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuspalve- Harjoituskeittiössä kuntoutujat harjoittelevat jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Oikea käyttökorkeus on hyvin tärkeä. luja neurologisia ja etenkin eteneviä neurologisia sairauksia poteville. Palvelujen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- tai toimintakykyisyyttä ja hänen sosiaalista selviytymiskykyään ja tukea kuntoutujan läheisiä (Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen Laatupolitiikka ) valtakunnallisesti. Perustavoitteeseen kuuluvat niin ikään neurologisen kuntoutuksen teorian ja menetelmien kehittäminen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Toimintaa lukuina Käyttöaste ja asiakkaat Vuonna 2001 kuntoutuskeskuksessa kävi 1127 kuntoutujaa eri puolelta Suomea (taulukko 1). Keskimääräinen kuntoutusjakson pituus oli 19,7 vuorokautta. Kuntoutusvuorokausia kertyi Käyttöaste oli 67 asiakaspaikan mukaan laskettuna 91.1 %. Kuukausittain käyttöaste vaihteli välillä %. Henkilökuntaan kuului 80 työntekijää Jos mukaan lasketaan myös kiinteistöhuolto, siivoustoimi, tekstinkäsittely ja palkkahallinto, joiden palvelut ostettiin Suomen MS-liiton keskustoimistolta, kuntoutuskeskuksen todellinen työntekijämäärä oli noin 100. Suurin diagnoosiryhmä oli multippeliskleroosi (taulukko 2): 72,5 % asiakkaista. Toiseksi suurin ryhmä (13,6 %) oli resurssikeskustoiminta. Ylilääkäri Juhani Ruutiainen kertoi, että Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus on edelläkävijä mm. monipuolisen ja räätälöidyn MS-sopeutumisvalmennuksen ja terapian alalla. Rakko-, suoli- ja esim. muistikuntoutus ovat olennainen osa MS-kuntoutusta. Tilava ja hyvinvarustettu uimahalli on tärkeä osa kuntoutusmahdollisuutta. 2

3 Oman toiminnan kehittäminen Laadunhallinta Toimintavuoden aikana jatkettiin vuonna 2000 alkanutta laatuprojektia, jonka tavoitteena on ISO 9001:2000 standardin vaatimuksiin perustuva laadunhallintajärjestelmä. Tehtävästä vastasi määräaikainen laatupäällikkö. Sisäisiksi auditoijiksi koulutettiin 21 työntekijää. He tekivät ensimmäisen sisäisen laatujärjestelmän auditoinnin ja ylin johto suoritti ensimmäisen johdon katselmuksen. Laatujärjestelmän keskeisistä asiakirjoista valmistuivat laatukäsikirja ja prosessinomaiset toiminta- ja työohjeet laadunhallintajärjestelmän pääryhmistä kuntoutustoiminta, kuntoutusta tukevat toiminnat ja johtaminen. Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus teki niiden perusteella loppuvuodesta laatujärjestelmän ensimmäisen ulkoisen auditoinnin. Rakentaminen Kuntoutuskeskuksen kolmas laajennusvaihe alkoi kesäkuussa 2001 ja se saatiin päätökseen lokakuussa Laajennuksen myötä syntyi 20 uutta vuodepaikkaa vaikeavammaisille, uusi keittiö ja työhuoneita henkilökunnalle. Lisäksi laajennettiin ruokasalia ja saunatiloja. Toimintavuoden aikana henkilökunta osallistui aktiivisesti uusien toimitilojen edellyttämän lisähenkilöstön ja toiminnallisten muutosten suunnittelemiseen. Muutokseen valmistauduttiin hankkimalla ja ottamalla käyttöön myös uusi asiakashallinnon tietojärjestelmä. Henkilöstö Ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi työntekijöille järjestettiin koulutusta sekä omana toimintana että kuntoutuskeskuksen ulkopuolella. Työntekijät kävivät noin 140 koulutustilaisuudessa. Koulutusteemoja olivat mm. laadunhallinta, työsuojelutoiminta, kuntouttava hoitotyö, sähköärsytysmenetelmät fysioterapiassa, neuropsykologia ja toimintakyvyn arviointi kuntoutustyössä. Toimintaperiaate Jokainen saa perusteellisen arvion toimintakyvystään ja jatkosuosituksen kuntoutussuunnitelmaa varten ja tarvittavat apuväline- ja muut suositukset. Miten meille pääsee Kela sopeutumisvalmennuskurssit vaikeavammaisten yksilöllinen laitoskuntoutus harkinnanvarainen yksilöllinen laitoskuntoutus Terveydenhuollon maksusitoumukset Vakuutusyhtiöt Suomen MS-liitto/RAY Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus Seppäläntie 90, PL 15, Masku Puh Fax Toistokatetrointisanomat 1/2003 Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun LoFric -katetreja alettiin käyttää apuvälineenä toistokatetrointiin. Vähäkitkainen, helppokäyttöinen ja turvallinen katetri on omalta osaltaan mahdollistanut toistokatetroinnin käytön parhaana hoitovaihtoehtona useimmissa rakon tyhjentymisongelmissa. Vaikka lääketieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uusia lääkkeitä, laitteita ja leikkausmenetelmiä, toistokatetrointi on säilyttänyt asemansa yhtenä ensisijaisena ja vallitsevana hoitomenetelmänä yksin tai yhdistettynä lääkehoitoon. Tästä osoituksena on vuosittain selkeästi lisääntyvä toistokatetroijien määrä. Toistokatetrointiopetuksessa ehkäpä merkittävimmäksi asiaksi onnistumisen kannalta on havaittu asiakkaiden motivointi katetrointien suorittamiseen. Alku on tässäkin tapauksessa kaikkein hankalin. Motivointia helpottaa toistokatetroinnin etujen ymmärtäminen ja toisaalta sen positiivinen vaikutus elämänlaatuun. Oikean apuvälineen avulla pyritään katetroinnin tekninen suorittaminen saamaan mahdollisimman yksinkertaiseksi, kivuttomaksi ja turvalliseksi. Aina ei kuitenkaan voida mennä sieltä, missä aita on matalin. Esimerkiksi katetrin jäykkyys saattaa helpottaa sen vientiä rakkoon, mutta samalla liian jäykkä katetri voi aiheuttaa vaurioita virtsaputkelle ja sen herkälle limakalvolle. Erityisen hankalaksi asian tekee se, että ongelmat yleensä ilmenevät vasta vuosia jatkuneen apuvälineen käytön jälkeen. Taulukko 1 Kuntoutuskeskuksen asiakkaat sairaanhoitopiireittäin Sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomi Uusimaa Helsinki Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Vaasa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Itä-Savo Kainuu Länsi-Pohja Ahvenanmaa Ulkomaat Yhteensä LoFric -katetrien käyttöturvallisuus perustuu oikeaan materiaaliyhdistelmään, joka takaa hellävaraisen katetroinnin kaikissa olosuhteissa. Siksi tätä alkuperäistä vesivaippakatetria ei ole tarvinnut muuttaa lainkaan kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka erikoiskatetreja eri käyttötarkoituksiin onkin tullut runsaasti vuosien varrella LoFric in tuotevalikoimaa täydentämään. Uusien materiaalien käyttö katetrivalmistuksessa sisältää aina melkoisen riskin ja tarpeen pitkäaikaisten seurantatutkimusten toteuttamiseen. Siksi 20-vuotiaaseen syntymäpäiväsankariin voidaan turvallisesti luottaa toistokatetroinnin parhaana apuvälineenä. Olemme tässä lehdessä pyrkineet kertomaan palveluohjelmamme sisällöstä ja kehityksestä. Kotiinkuljetuspalvelu tuo katetrit huomaamattomasti kotiinne ilman lisäveloitusta, LoFric -palvelupuhelin on käytettävissänne, mikäli Teillä on LoFric -katetrien käyttöön liittyviä kysymyksiä ja suomenkieliset www-kotisivut antavat nyt ajanmukaista tietoa koko tuotevalikoimasta. Lehdessä olevalla palvelukortilla voitte tilata materiaaleja ja mahdollisia näytteitä tarpeittenne mukaan, mutta voitte käyttää sitä myös palautteen antamiseen, miten voisimme kehittää palvelupakettiamme edelleen. Menestyksekästä LoFric -juhlavuotta 2003 kaikille lukijoille! Ilkka Rekola Taulukko 2 Asiakkaat diagnoosiryhmittäin Multippeli skleroosi Harvinaiset neurologiset Aivovamma Aivohalvaus Myastenia gravis Muut Yhteensä Omaiset Kaikki yhteensä

4 Dosentti Kimmo Taari HYKS Miten toteutetaan toistokatetroinnin seuranta? Seuranta tehdään yleensä omalla terveysasemalla. Alkuvaiheessa on hyvä kontrolloida katetroinnin tekniikka kokeneen sairaanhoitajan kanssa. Virtsanäyte on syytä katsoa muutama kerta vuodessa. Muut seurantatutkimukset riippuvat perussairauden laadusta ja rakon toiminnasta. Yleensä ensimmäisen urodynaamisen tutkimuksen yhteydessä on tehty myös seurantasuunnitelma. Seurannassa on hyödyllistä pitää muutaman päivän aikana kuukaudessa katetrointikirjanpitoa, johon kirjaa kellonajan, katetroidun määrän ja myös jäännösvirtsamäärän. Urologin palsta Kysymyksiä ja vastauksia toistokatetroinnista Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry perustettiin Espoossa Jorvin sairaalassa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 8 perustajajäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaisten henkilöiden tasaarvon lisäämiseksi ja aseman parantamiseksi sekä kehittää ko. vammaisten ja heidän läheistensä palveluita ja tukitoimia. Aloite oman yhdistyksen perustamiseksi oli tullut kansainväliseltä kattojärjestöltä (International Federation for Hydrocephalus and Spina Bifida). Yleistä Miten usein jäännösvirtsaa täytyy mitata? Jäännösvirtsa (residuaali) kannattaa mitata säännöllisesti ja mittaustiheys riippuu jälleen rakon toimintatyypistä. Jos jäännösvirtsan määrä on yli ml, on toistokatetrointia yleensä tehostettava. Miten tulehduskontrollit tulisi toteuttaa? Onko mahdollista olla oireita ilman bakteerilöydöstä? Mitä tutkimuksia pitäisi tehdä? Virtsanäyte on syytä tutkia muutaman kerran vuodessa ja jos on tulehdukseen viittaavia oireita. Yleensä tulehdusoireisiin liittyy bakteeri- ja valkosolulöydös virtsanäytteessä. Tavallinen virtsanäyte eli plv, sedimentti ja virtsan bakteeriviljely riittävät. Mitä tapahtuu toistokatetroinnin yhteydessä pitemmällä aikavälillä? Voivatko virtsatiesairaudet lisääntyä? Voivatko kasvaimet, kuten prostatasyöpä ja rakkosyöpä yleistyä katetroinnin yhteydessä? Lisääntyykö eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu? Toistokatetroinnin tarkoitus on tyhjentää rakko kunnolla ja hallitusti. Näin ehkäistään rakon ylivenyttyminen ja korkeapaineiseen rakkoon liittyvät ongelmat. Toistokatetrointi siis vähentää virtsatiesairauksia ja infektio-ongelmia. Sillä ei ole vaikutusta kasvainten syntymiseen. Toistokatetrointi ei lisää eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua, vaan sitä joskus käytetään liikakasvun yhteydessä hoitomuotona. Erikoissairaanhoitaja Pauliina Leppänen Astra Tech Oy Auttaako karpalomehu suojautumaan virtsatietulehduksilta? Karpalo on hyvin hapan marja ja siksi sen säännöllisen käytön uskotaan vähentävän virtsatieinfektion todennäköisyyttä. Sanotaan, että happamassa virtsassa bakteerit viihtyvät huonommin. Tieteellistä näyttöä asiasta en ole löytänyt. Luontaistuotekaupan esitteissä puhutaan tutkimuksista, mutta oikeammin voitaisiin puhua kokeiluista. Niiden mukaan ihmiset ovat saaneet apua karpalovalmisteista. Karpalo on valittu vuonna 2001 Suomen rohdoskasviksi. Karpalomehutiivistettä suositellaan nautittavaksi jopa 5 dl päivässä. Myynnissä on myös useita karpalouutevalmisteita. Nämä tulevat säännöllisesti nautittuina kalliiksi. Hyvä vaihtoehto on nauttia kaupan pakastealtaassa myytäviä karpaloita päivittäin. Niitä voi syödä sellaisenaan tai laittaa vaikka aamupuuron päälle. Virtsatieinfektiot ovat kiusallisia ja toisinaan helposti uusiutuvia. Jatkuvat antibioottikuurit tekevät bakteereista entistä vastustuskykyisempiä ja sitkeämpiä. Riittävä juominen on tärkeää. Se lisää virtsaamisen tarvetta ja virtsasuihkun mukana poistuu rakosta bakteereitakin. Näin tapahtuu myös, jos virtsarakko tyhjennetään katetroimalla. Rakkopistokatetri vai toistokatetrointi? Toistokatetrointi voi tuntua aikaa vievältä ja vaivalloiselta toimenpiteeltä. Vatsan peitteiden läpi asennettu subrapubinen katetri eli rakkopistokatetri saattaa vaihtoehtoja mietittäessä houkutella enemmän, onhan se vaivattomampi käyttäjälleen. Vieras esine, joka on jatkuvasti kehossa, ei ole pitkällä aikavälillä tarkasteltuna paras mahdollinen vaihtoehto. Se aiheuttaa ongelmia selvästi enemmän kuin toistokatetrointi. Jos toistokatetrointi on mahdollista suorittaa, tulisi se olla aina ensisijainen hoitomuoto. Amerikassa on julkaistu pitkäaikaistutkimus, jossa seurattiin keskimäärin 18 vuotta henkilöitä, jotka tyhjensivät rakkonsa toistokatetroimalla tai rakkopistokatetrin avulla. Rakkopistokatetri aiheutti rakkokiviä, ylempien virtsateiden kiviä ja virtsan takaisin virtausta. Ongelmat lisääntyivät selkeästi, kun katetri oli ollut rakossa yli 10 vuotta. Ongelmia tuli yhtä paljon, kuin kestokatetrin käyttäjille. LoFric - katetrilla on tehty useita pitkäaikaistutkimuksia ja tällaisia ongelmia ei ole ilmennyt. Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry Meningomyeloseele (MMC) eli selkäydinkohju on hermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Lähtötilanteena on raskauden varhaisvaihe, jolloin aivojen ja selkäytimen aihio ns. hermostoputki ei sulkeudu kunnolla ja sitä ympäröivät selkänikamat jäävät avoimiksi. Selkäydinkohjun alapuoliset ääreishermoston osat kehittyvät puutteellisesti tai eivät ollenkaan. Hydrokefalia (vesipäisyys) todetaan usein loppuraskaudessa, syntymän yhteydessä tai vasta syntymän jälkeen. Syynä on useimmiten kehityshäiriö, vastasyntyneisyyskauden aivoverenvuoto tai aivokasvain. Hydrokefalia on myös tyypillinen oire MMC-vammassa. Hydrokefaliassa normaali nestekierto on häiriintynyt. Nestettä kertyy aivokammioihin, jolloin paine nousee ja kammiot laajenevat. Hydrokefaliaa voidaan hoitaa ns. shunttihoidolla. Aivoihin viedään ohut venttiilillä varustettu letku, jota pitkin ylimääräinen neste johdetaan vatsaonteloon. Kasvukauden aikana tehdään lapselle keskimäärin kolme shuntin korjausleikkausta. Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin 1000 hydrokefalia- ja meningomyeloseelevammaista henkilöä. Uusia MMC-vammaisia syntyy vuodessa 25 ja hydrokefaliavammaisia Vammat ovat vakavia ja tekevät vammaisesta helposti syrjäytyvän, mikäli tukea kasvuun ei saada riittävästi ja ajoissa. Tähän mennessä on Suomen CP-liiton kautta tuettu vammaisten vanhempia ja järjestetty heille tukiperhetoimintaa ja koulutusta. Nyt Suomessa alkaa olla ensimmäinen aikuissukupolvi (shuntit ovat kehittyneet) ko. vammaisia ja on tärkeää, että he itse voivat hakea tukea toisistaan ja kehittää omia palvelujaan. Uusi yhdistys Vammaisten omasta aloitteesta perustettiin uusi yhdistys - Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry, joka toimii 1. toimintavuoden 18.kk:n tilikaudella. Tilit avattiin Syyskokous pidettiin Hotelli Summassaaressa Saarijärvellä Toiminta vuonna 2002 Yhdistys tekee toimintavuonna toimintaansa tunnetuksi. Tavoitteena on saavuttaa koko maasta MMC- ja hydrokefaliavammaisia siten, että suurimpiin kaupunkeihin saadaan vertaistukiryhmät heti vuoden 2003 alussa. Vuonna 2002 käynnistetään sähköpostikeskustelufoorumi. Päätettiin, että vuodelta 2002 ei vielä peritä jäsenmaksua, mutta yhdistykseen liittymismaksu on 5 euroa. Vuonna 2002 haetaan Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta vuosina toteutettavaan Vertaistuesta eväitä kasvuun VERE- VÄ-projektiin. Projekti palkkaa vuonna 2004 päätoimisen projektisihteerin. Vuonna 2002 jätetään hakemus Euroopan vammaisten vuoden määrärahoihin yhdistyksen internet-kotisivun luomiseksi ja tiedotuslehden kehittämiseksi. Tarvittava omavastuuosuus saadaan ilmoitustuotoista. Tiedustelut ja yhteydenotot Pirjo Moilanen, Pihkapolku Lohja As. Puh ,

5 Uroterapeutti ja MS-potilas Uroterapeutti Eeva-Maija Saaranto Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus Uroterapeutti-nimike ei ole varsinainen ammatillinen nimike vaan se tarkoittaa sairaanhoitajaa, kätilöä tai fysioterapeuttia, joka on saanut uroterapeuttisen lisäkoulutuksen. Uroterapeutti on eräänlainen asiantuntijahoitaja. " Virtsainkontinenssi on monisyinen ja yksilöllinen ongelma, jonka toteaminen ja hoito edellyttävät kokonaisvaltaista paneutumista asiaan. Urologian potilaan asema on hyvin herkkä, koska sairaus, tutkimukset tai hoito liittyvät intiimiin alueeseen.yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista lähtevä hoito vaatii terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä, koska ongelmalla on lääketieteellisiä, terveydenhoidollisia, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Potilaan itsehoitovalmiuden tukeminen edellyttää paneutumista ohjauksen ja neuvonnan luonteeseen ja kehittämismahdollisuuksiin, johon tarvitaan asiaan erikoistunutta asiantuntijaa, uroterapeuttia." (Uroterapeuttien opintosuunnitelma 2002) Uroterapeutin tehtävänä on kuulla potilaansa tarina Kun ihminen sairastuu, hän tarvitsee tietoa. MS-taudin moninaiset oireet voivat hankaloittaa tiedon ja neuvonnan ymmärtämistä, uuden oppiminen on vaikeaa tai oman kehon hahmottaminen hankalaa. Joskus potilaan on jopa vaikea kertoa omaa tarinaansa, eli oireet paljastuvat hoitajien avustuksella. Neuvonnan lähtökohta on siis aina yksilö, jolla on oma elämänsä ennen uroterapeutin kohtaamista ja myös sen jälkeen eli hän ottaa kuitenkin omakseen vain sen, minkä omakohtaisesti kokee. Jokaisella MS-tautia sairastavalla ihmisellä on oma tarinansa omine oireineen. Oireet eivät ole vain inkontinenssia vaan MS-taudin oireisiin liittyy useita muita ongelmia esim. rakon- ja suolentoiminnassa ja seksuaalielämän häiriöitä. Oireiden yleisyys MS-potilailla rakontoimintahäiriöitä kokee n.75% Suolentoimintahäiriöitä n. 68% Ongelmia seksuaalielämän alueella n % Kaikkien edellä mainittujen häiriöiden taustalla olevat asiat ovat äärettömän moninaisia. MS-tauti on haasteellinen sairaus terveydenhuollolle, oireita on lukemattomia, ne vaihtelevat eri potilailla ja samallakin potilaalla. Lisäksi voi tulla psyykkistä oireilua ja jokaisella potilaalla on oma persoonansa ja elämänkuvionsa, jonka perusteella hän suhteuttaa omat oireensa. Tehtäväkenttä on laaja, koska rakontoimintahäiriöiden lisäksi tulisi uroterapeutin tietää suolentoiminnasta, gynekologiasta, ravitsemuksesta, seksuaalisuudesta jne. Uroterapeutin hoitama ongelmaalue on intiimi, joillekin jopa hävettävä ja salattava. Potilaalle voi olla myös uutta se, että nämä oireet, joista hän on voinut kärsiä hiljaa itsekseen, kuuluvat neurologiseen sairauteen. Kaikissa MS-tautia koskevissa kirjoituksissa ei vieläkään mainita suolentoiminnan tai seksuaalielämän häiriöitä. Rakko-oireet ovat jo ylittäneet julkaisukynnyksen. Uroterapeuttina työ on hyvin käytännönläheistä ja kokeilevaakin. Eräänä yrityksenä hoitaa MS-potilaiden suolentoimintahäiriöitä olemme esimerkiksi kokeilleet erityistä suolihuuhtelua. Hoitomuotona se on vanha ja pitkälti sitä on käytetty meningomyeloseele lapsille. Huuhtelu suoritetaan WC-istuimella katetrilla, johon saadaan ilmatäytteinen pallukka, joka taas mahdollistaa sen, ettei vesi valu pois suolesta vaan huuhtelee tehokkaasti peräsuolta. (Käytössä oleva tuote on SaniCuff tuotenumero Astra Tech Oy). Kuntoutuskeskuksessa on selvitetty miten tämän hoidon siellä aloittaneet ovat kotona huuhtelua jatkaneet ja siitä hyötyneet. Kyselylomake lähetettiin 31 kuntoutujalle. Vastauksia tuli 21 eli vastausprosentti oli 68%. Vastaajista 48% oli jatkanut laitteen käyttöä kotona. Suolihuuhtelun käyttötiheys vaihteli tarpeen mukaan. Suolentoimintaongelmien hoidossa tämä on yksi käyttökelpoinen ja hellävarainen hoitomuoto, mutta vaatii aktiivisuutta kuntoutujalta itseltään tai hänen avustajaltaan. Tärkeimpiä tehtäviä uroterapeutin toiminnassa on varmastikin kiinnostus potilaan oireisiin ja ongelmiin. Asian avoin esilletuominen, ongelman normalisointi; vika ei olekaan potilaan psyykessä tai ruokavaliossa eikä potilaan omassa käyttäytymisessä, vaan sen taustalla voi olla selkeä neurologinen häiriö, josta on lupa puhua ja sitä voidaan pyrkiä hoitamaan. Avun hakemisen suuntaan otettu askel on kaikkein parantavin tai ainakin se on se ratkaiseva päätös hakea apua. Uroterapeutin antama hoito on kuntouttavaa hoitotyötä, jossa tavoitteena on potilaan voimavarojen lisääminen ja parempi elämänhallinta. Erityisen tärkeää on, että lievätkin oireet huomioidaan, ei vasta massiiviset ongelmat, joihin vaikuttaminen voi olla jo melko mahdotonta. En esimerkiksi pysty ymmärtämään logiikkaa, että pieneen virtsankarkailuun ei saa terveyskeskuksesta suojia. Vasta sitten, kun ongelma on totaalinen kastelu, annetaan apua ehkä silloin on liian myöhäistä, ehkä henkilö on jo linnoittautunut kotiinsa varmuuden vuoksi. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, sillä hoitajat ovat spesialisoituneita: avannehoitajat, uroterapeutit, seksuaaliterapeutit ja lantionpohjalihasfysioterapeutit. Avainsana on verkostoituminen. Eräs tärkeä yhteistyön suunta ovat kaupalliset tahot eli apuvälinefirmat ja lääketeollisuus. Miten muuten he ovat tietoisia tuotteidensa hyödyistä, haitoista tai parannusehdotuksista, ehkäpä uusien tuotteiden kehittelytarpeesta, joita vain käyttäjät voivat antaa. Me saamme tietoa päivittäin ja voimme jakaa sitä eteenpäin kehittävässä hengessä. Hoidon merkityksellisyys Joka viikko saan kuulla, miten merkittäviä ja elämänlaatua heikentäviä ovat 2. rakon ja suolentoimintahäiriöt. Näiden oireiden hoitaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Seksuaalisuuden ilmiökenttä on monimuotoinen ja asian käsittely vaatii terveydenhuollolta paljon. MS-tauti ei mitätöi ihmisen seksuaalisuutta, mutta se käynnistää muutoksen. Hoitotyöltä ja terveydenhuollolta odotetaan tukea ongelmien selvittelyssä ja muutosprosessissa. Ihmiset yksilöllisine tarpeineen eroavat toisistaan suuresti. Vammaisuuden asteesta riippumatta seksuaalisuuden merkitystä inhimillisessä elämässä tuskin voi liikaa tuoda esille. Toimiva seksi kun voi olla se ainoa hetki, jolloin sairastunut unohtaa sairautensa. Neurogeeninen oireisto on monimutkainen ja haastava, mutta on myös muistettava, että muitakin mahdollisuuksia on. Siksi jokainen tilanne ja oireisto pitäisi katsoa kokonaisuutena ja yksilöllisesti. Kuka ehtii vetämään yhteen kokonaistilanteen, huomioimaan, neuvomaan, selittämään? MS-taudin oireita emme saa pois, mutta mahdollisimman hyvä elämä ja oireiden lievittyminen on jo hyvä saavutus. Tarvitsetko apuvälineitä? RehaMed Oy on erilaisten apuvälineiden myyntiin erikoistunut yritys, jonka kautta kuka tahansa voi suoraan ostaa tarvitsemiaan apuvälineitä. Valikoima on erittäin laaja. RehaMed toimii Hietalahdessa, Helsingissä. Kuvassa 1 toimitusjohtaja Marketta Airasmaa RehaMedin toimipisteen edessä. Tuotekuvissa nähdään toistokatetroinnin apuvälineitä. Tarralla kiinnitettävällä peilillä varustettua puhallettavaa tyynyä voidaan käyttää jalkojen levittämiseen ja tukemiseen (kuva 2). Tyynyn kaarevat reunat tukeutuvat reisiä vasten. Täten tyyny pysyy hyvin paikoillaan. Tyyny puhdistetaan vedellä. Penistuki (kuva 3) puolestaan tukee ja suoristaa penistä katetroinnin aikana. Penistukea on kahta leveyttä. Tuet on valmistettu pehmeästä, ihoystävällisestä muovista. Tuet voidaan puhdistaa miedoilla puhdistusaineilla. RehaMed Oy Hietalahdenranta 4, PL 235, Helsinki Puhelin: (09) , fax (09)

6 Kotiinkuljetuspalvelussakin auttavat ASTRA TECH OY Myyntisihteeri Pirjo Lindblom Puh:(09) Sähköposti: Tilaukset Tilaus ja myyntipalvelu Lisbeth Holmström Puh:(09) Sähköposti: Varasto Varastonhoitaja Liisa Veijalainen 6

7 LoFric kotiinkuljetuspalvelusta Astra Tech Oy on jo pitkään tarjonnut toistokatetroijille mahdollisuuden saada LoFric -katetrit vaivattomasti ja huomaamattomasti suoraan kotiosoitteeseen veloituksetta. Nykyisin jo huomattava osa asiakkaista on tämän palvelumuodon piirissä ja suoritetun asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan kokevat sen toimivaksi ja luotettavaksi tavaksi saada katetrit käyttöönsä. Palvelun käynnistäminen tapahtuu oman terveyskeskuksen kautta. Terveyskeskuksessa täytetään tilauskaavake, johon voidaan merkitä myös toivomus toimitusajankohdasta päivämäärän ja aamu- tai iltapäivän tarkkuudella. Kun kuljetusliike toimittaa tilatut katetrit sovittuna ajankohtana kotiosoitteeseen, tulee lähetyksen mukana myös poimintaluettelo. Poimintaluettelosta käy ilmi toimitettava katetrityyppi ja määrä. Määrä-sarakkeen alla on seuraavien toimituserien sisältämät katetrit. Jälkitoimituksessa-sarakkeen alla olevista päivämääristä ei tarvitse välittää. Kotiinkuljetuspalvelun piirissä oleville asiakkaille lähetetään kerran vuodessa, yleensä marras-joulukuussa, tilausvahvistus (oikealla ylhäällä). Tilausvahvistus kannattaa ottaa talteen ja tarkastaa, että siinä olevat tiedot ovat oikein (seuraavat toimitusajankohdat, määrät ja toimitettavat tuotteet). Pyydämme ilmoittamaan mahdolliset korjaukset viipymättä joko omaan terveyskeskukseen tai suoraan Astra Tech Oy/Lisbeth Holmström p Tilausvahvistuksen talteenotto ja tarkastaminen auttaa varmasti toimitusten sujuvuutta ja vähentää virhemahdollisuutta entisestään. Mikäli kaikki tiedot ovat oikein, ei yhteydenottoa tarvita. Tilausvahvistuksessa vasemmalla ovat tuotetiedot ja ajankohta, jolloin katetrien tulee olla perillä käyttäjän kotona (LoFricsanan päällä oleva parillinen luku on ainoastaan rivinumero). Toimituspäivä on ajankohta, jolloin katetrit lähtevät Astra Tech Oy:n varastosta kuljetusliikkeelle ja oikealla on merkintä toimitettavasta kappalemäärästä. Nyt suomeksi Tilausvahvistus lähetetään uusille, kotiinkuljetuspalvelun piiriin tuleville asiakkaille heti, kun katetrien määräaikaistoimitusta koskeva tilaus on saapunut Astra Tech Oy:öön. LoFric -kotiinkuljetuspalvelusta saatte lisätietoa myös palvelupuhelimestamme, johon vastaa erikoissairaanhoitaja, tuotespesialisti Pauliina Leppänen, p Sujuvin katetrointiterveisin Ilkka Rekola Tuotepäällikkö Astra Tech Oy:n kitkattomat LoFric -katetrit ovat helpottaneet toistokatetrointia tarvitsevien potilaiden elämää jo vuodesta 1983 lähtien. Kaiken pohjana on perusteellinen tuotekehitys, tutkimustyö ja dokumentaatio. LoFric -katetrit ovat tutkitusti turvallinen valinta. Katetrien valmistuksen lisäksi Astra Tech Oy toteuttaa hyvin monipuolista LoFric -palveluohjelmaa. Tähän kuuluvat mm. erilaiset koulutustilaisuudet sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille. Lisäksi saatavana on useita eri ikäryhmille sopivia oppaita ja videoita. Veloituksetta saatavissa oleva Toistokatetrointisanomat käsittelee erilaisia aihepiirejä, käytännön tilanteita, potilaiden kokemuksia sekä urologiasiantuntijoiden vastauksia potilaiden kysymyksiin. LoFric in laaja tuotevalikoima ja monet apuvälineet helpottavat katetrointia myös erityistilanteissa. Nykyään potilaat voivat saada katetrinsa veloituksetta suoraan kotiin kuljetettuina. Välineitä 1) LoFric -katetrilaukku, koko n. 55 x 23 cm 2) Katetrointipeili naispotilaille 3) Pussinsuljin 4) Katetrikahva Tiedotus ja koulutus 5) Jaakko ja Leena käyvät pissalla (n. 2-5 v.) 6) Pissaamisen jalo taito (n. 6-8 v.) 7) LoFric -Jokapäiväinen salaisuus (n v.) 8) Toistokatetrointiopas 9) Toistokatetrointi VHS-videonauha käytännön ohjeita potilaalle 10) Toistokatetrointioppikirja 11) Toistokatetrointisanomat, ilmestyneet numerot Tilaan jatkossa veloituksetta TOISTOKATETROINTISANOMAT (kestotilaus) Astra Tech Oy:n -palveluohjelma Miten voimme palvella? Kuvassa näkyviä apuvälineitä, tiedotusaineistoja ja LoFric -katetrinäytteitä voi tilata tällä kortilla. Voit merkitä ympyrällä haluamasi tuotteen/tuotteiden numeron. Voit myös tehdä kysymyksiä tai antaa palautetta. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse tai in kautta: Astra Tech Oy, puh. (09) , Nimi: Osoite: Tilaan LoFric - Postitoimipaikka: Puhelinnumero: LoFric -katetreja kokeiluun katetreja kokeiluun veloituksetta Katerin koko Sukupuoli Asiakaspalaute ja kysymykset Haluan yhteydenottoanne Irrota kortti, taita, sulje teipillä tai nitojalla ja postita. ASTRA TECH OY maksaa postimaksun.

8 ASTRA TECH KOULUTTAA Astra Tech Oy järjesti yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa ympäristökuntien sairaanhoitajille tarkoitetun toistokatetrointi-koulutustilaisuuden Vastaavia koulutustilaisuuksia on järjestetty kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tuotespesialisti Pertti Verho, urologit Taina Isotalo ja Anssi Pétas ja tuotepäälikkö Ilkka Rekola valmistautumasssa tilaisuuden alkuun. -palveluohjelma Katetroijan ohjaus Potilasoppaat Toistokatetrointiopas aikuisille (sis. toistolaajennusohjeet) Lapsille kolme eri opasta: Jaakko ja Leena käyvät pissalla (n. 2-5 v.) Pissaamisen jalo taito (n. 6-8 v.) LoFric - jokapäiväinen salaisuus (n v.) Toistokatetrointi-video Käytännön ohjeita potilaille Toistokatetrointisanomat Välineitä ja tiedotusta Katetrointipeili Katetrikahvat: metallinen ja muovinen Pussinsuljin LoFric -katetrilaukku Esitteet Näytteet katetreista Toistokatetrointisanomat Tietoa kotiinkuljetuspalvelusta Avoimet luentotilaisuudet potilaille Laaja tuotevalikoima LoFric LoFric Plus LoFric matkapakkaukset: H 2 O ja Hydro-Kit Muut LoFric -katetrit: Dila-Cath ja Insti-Cath Hoitohenkilökunnan koulutus Toistokatetrointi-oppikirja Toistokatetrointia käsittelevät videot: - Aikuiset - Lapset - Katetrointi osastolla Paikalliset ja valtakunnalliset koulutustilaisuudet Tutkimustulokset ja dokumentaatio Matkapakkaukset Kotiinkuljetuspalvelu Vastaanottaja maksaa postimaksun Uroterapeutti Seija Salomaa kertoi toistokatetrointiin liittyvistä käytännön kysymyksistä. Hyvä yhteydenpito sairaalan ja perusterveydenhuollon välillä on ensiarvoisen tärkeää. Turvallinen ja hygieeninen vaihtoehto liikuttaessa kodin ulkopuolella. Astra Tech Oy Vastauslähetys Sopimus 02240/ Espoo Toistokatetrointitietoa Nyt suomeksi

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Tuoteperhe parhaimmillaan

Tuoteperhe parhaimmillaan LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Se voi tulla kohdalle kenelle tahansa, miehelle tai. saamiasi ohjeita tarkemmilla tiedoilla LoFric katetreista.

Se voi tulla kohdalle kenelle tahansa, miehelle tai. saamiasi ohjeita tarkemmilla tiedoilla LoFric katetreista. KATETRIOPAS SISÄLTÖ 1. Toistokatetrointi... 5 2. LoFric periaate... 6 3. LoFric katetri... 8 4. LoFric Cath-Kit ja Hydro-Kit... 10 5. Tutkittua turvallisuutta... 12 6. Kliiniset tutkimukset... 14 Uutena

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

JUHLASYMPOSIUMI 2008

JUHLASYMPOSIUMI 2008 ALUSTAVA OHJELMA JUHLASYMPOSIUMI 2008 Perustutkimus ja perustiedot näyttöön perustuvan neurologisen kuntoutuksen kulmakivet Turussa 14.3.-15.3.2008 ESISYMPOSIUMI Yhteistyöstä lisäarvoa neurologiseen kuntoutukseen

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

toistokatetrointi Uutta tutkimustietoa ja arjen sujuvuutta Virtsaamishäiriöt monen MS-potilaan kiusana s. 5 TOISTOKATETROINTI-TILAISUUKSIEN ANTI:

toistokatetrointi Uutta tutkimustietoa ja arjen sujuvuutta Virtsaamishäiriöt monen MS-potilaan kiusana s. 5 TOISTOKATETROINTI-TILAISUUKSIEN ANTI: toistokatetrointi sivu 1 Nro 11 lokakuu 2005. Astra Tech Oy:n asiakaslehti toistokatetrointi TOISTOKATETROINTI-TILAISUUKSIEN ANTI: Uutta tutkimustietoa ja arjen sujuvuutta Virtsaamishäiriöt monen MS-potilaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi Toistokatetrointi toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE www.lofric.fi Rakon tyhjentäminen voi muodostua ongelmaksi kenelle tahansa, missä tahansa. Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa + Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot