TOISTOKATETROINTI- SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISTOKATETROINTI- SANOMAT"

Transkriptio

1 TOISTOKATETROINTI- SANOMAT Astra Tech Oy:n asiakaslehti nro 6, tammikuu 2003 Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen laajennus avattu Vuonna 2002 Suomen MS-liitto täytti 30 vuotta. Seuraavana lainaus Matti Wacklinin toimittamasta kirjasta Avaimia ihmisyyteen Suomen MS-liitto 30 vuotta: Maskun mallit Kun Maskun Neurologista Kuntoutuskeskusta ja ennen kaikkea sen sisältöä ryhdyttiin suunnittelemaan, pohjana olivat pitkäaikaiset kokemukset eli tuhannet leirivuorokaudet kuntoutusleireiltä eri puolilta maata. Takana oli 15 vuoden systemaattinen laadun kehittäminen, vaikkei mitään valmista mallia tai suoraa esikuvaa ollutkaan. Lähtökohtana oli, että kuntoutuskeskuksessa on neurologian alan erityisosaamista, joka kulkee läpi kaikkien ammattien. Lisäksi pyrittiin siihen, että keskus soveltaisi parhaalla mahdollisella tavalla tutkimusta. Maskun organisoinnin keskeiset vaikuttajat olivat kuntoutuskeskuksen ylilääkäriksi valittu Juhani Ruutiainen ja nykyinen hallintopäällikkö Eija Luoto, joka tuolloin palkattiin hankkeen projektisihteeriksi. Hän oli aikaisemmin ollut organisoimassa Turun päiväsairaalaa. Käytännössä hän vastasi Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen kuntoon saattamisesta. Maskun kuntoutuskeskuksen sisältöjä, profiilia ja henkilökunnan määrää ryhtyivät miettimään Martin Panelius ja Juhani Ruutiainen, joka aiemmin oli ollut mukana liiton leireillä eri puolilla maata. Ruutiainen oli väitellyt Sisällysluettelo: Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen laajennus avattu... 1 Pääkirjoitus... 3 Ilkka Rekola Urologin palsta Kysymyksiä ja vastauksia toistokatetroinnista... 4 Dosentti Kimmo Taari, HYKS Erikoissairaanhoitaja Pauliina Leppänen, Astra Tech Oy Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry... 4 Uroterapeutti ja MS-potilas... 5 Uroterapeutti Eeva-Maija Saaranto LoFric kotiinkuljetuspalvelusta... 7 LoFric -palveluohjelma... 7 Astra Tech kouluttaa... 8 Julkaisija Toimitus Taitto Paino Astra Tech Oy Liisa Lyytikäinen Itä-Uudenmaan Paino Oy, Loviisa 2003 ISSN Uuden laajennusosan viralliset avajaiset pidettiin Kuntoutuspaikkojen määrä lisääntyi 20:lla. MS-taudista. Taustatukea antoi vuonna 1986 julkaistu sopeutumisvalmennustyöryhmän muistio, jonka sisällöt vaikuttavat vieläkin suomalaiseen kuntoutukseen. Maskun kanssa yhtä aikaa rakennettiin Lahteen invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskusta, joka sekin on ammentanut muistion periaatteista. Lähdimme liikkeelle sopeutumisvalmennuskeskuksen ideasta. Lähtökohtina olivat biopsykososiaaliset näkökulmat. Ajattelimme, että asiakkaat olisivat lähinnä hiljattain sairastuneita, jotka kävelevät vielä omilla jaloillaan. Henkilökuntakin oli mitoitettu sen mukaan, kertoo Ruutiainen. Suunta muuttui 1990-luvun alussa Ajatus toimi aina 1990-luvun alkuun, mutta terveydenhuollon ajautuminen kriisiin muutti suuntaa. Maskun kuntoutujat olivat siihen asti tulleet lähinnä Myös uusi viherterapiahuone otettiin käyttöön. Kuvassa vanhan kirkon tornin pronssinen huippu Turusta. 1

2 Viihtyisässä kädentaitotilassa harrastetaan ja tehdään monenlaisia käsitöitä. Pystyasento on hyväksi. Seisontatelineen käyttö muutaman kerran viikossa auttaa. Kuvassa kuntoutuja Anne Nartamo ja fysioterapeutti Ritva Rahkonen. terveyskeskusten ja keskussairaaloitten lähetteillä. Kriisin jälkeen julkinen terveydenhuolto lähetti kuntoutukseen enää vaikeasti vammautuneita. Se edellytti Maskun remonttia. Kuntoutuslain myötä mm. vaikeavammaisten kuntoutus siirtyi Kelan vastuulle. Kuntoutukseen tuli siten subjektiivinen oikeus. Maskussakin huomattiin, että tarve palveluiden järjestämiseen kasvoi. Murros näkyi mm. työntekijämäärissä. Kun MS-kuntoutuskeskus aloitti, työntekijöitä oli kolmisenkymmentä. Tällä hetkellä heitä on toistasataa. Kehitys kuvastaa paitsi palveluiden lisääntymistä myös sitä, että nykyisin Maskussa kuntoutuu aikaisempaa vaikeavammaisempia potilaita. Laatusertifikaatti kesällä 2002 Kesällä 2002 laatusertifikaatin saanutta, jatkuvaa kasvua koko elämänsä ajan elänyttä Maskun Neurologista Kuntoutuskeskusta käyttää nykyisin hyväkseen noin 800 MS-potilasta vuodessa. Sekään ei riitä kattamaan tarvetta, sillä jonot ovat pitkät. Pahimmissa tapauksissa maksusitoumukset pääsevät vanhenemaan ennen kuin kuntoutuspaikka järjestyy. Siitä kertoo arka-aiheinen, mutta paljastava tilasto. Suomalaisten MS-potilaiden itsemurhat ovat paljon harvinaisempia kuin missään muualla. Toinen tärkeä seikka se, että olemme varmasti kyenneet vähentämään aiemmin näkyneitä alueellisia eroja. Maskuun tulee väkeä maan joka kolkasta. Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2001 kertoo seuraavaa: Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus tuottaa laitosmuotoisia sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuspalve- Harjoituskeittiössä kuntoutujat harjoittelevat jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Oikea käyttökorkeus on hyvin tärkeä. luja neurologisia ja etenkin eteneviä neurologisia sairauksia poteville. Palvelujen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- tai toimintakykyisyyttä ja hänen sosiaalista selviytymiskykyään ja tukea kuntoutujan läheisiä (Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen Laatupolitiikka ) valtakunnallisesti. Perustavoitteeseen kuuluvat niin ikään neurologisen kuntoutuksen teorian ja menetelmien kehittäminen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Toimintaa lukuina Käyttöaste ja asiakkaat Vuonna 2001 kuntoutuskeskuksessa kävi 1127 kuntoutujaa eri puolelta Suomea (taulukko 1). Keskimääräinen kuntoutusjakson pituus oli 19,7 vuorokautta. Kuntoutusvuorokausia kertyi Käyttöaste oli 67 asiakaspaikan mukaan laskettuna 91.1 %. Kuukausittain käyttöaste vaihteli välillä %. Henkilökuntaan kuului 80 työntekijää Jos mukaan lasketaan myös kiinteistöhuolto, siivoustoimi, tekstinkäsittely ja palkkahallinto, joiden palvelut ostettiin Suomen MS-liiton keskustoimistolta, kuntoutuskeskuksen todellinen työntekijämäärä oli noin 100. Suurin diagnoosiryhmä oli multippeliskleroosi (taulukko 2): 72,5 % asiakkaista. Toiseksi suurin ryhmä (13,6 %) oli resurssikeskustoiminta. Ylilääkäri Juhani Ruutiainen kertoi, että Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus on edelläkävijä mm. monipuolisen ja räätälöidyn MS-sopeutumisvalmennuksen ja terapian alalla. Rakko-, suoli- ja esim. muistikuntoutus ovat olennainen osa MS-kuntoutusta. Tilava ja hyvinvarustettu uimahalli on tärkeä osa kuntoutusmahdollisuutta. 2

3 Oman toiminnan kehittäminen Laadunhallinta Toimintavuoden aikana jatkettiin vuonna 2000 alkanutta laatuprojektia, jonka tavoitteena on ISO 9001:2000 standardin vaatimuksiin perustuva laadunhallintajärjestelmä. Tehtävästä vastasi määräaikainen laatupäällikkö. Sisäisiksi auditoijiksi koulutettiin 21 työntekijää. He tekivät ensimmäisen sisäisen laatujärjestelmän auditoinnin ja ylin johto suoritti ensimmäisen johdon katselmuksen. Laatujärjestelmän keskeisistä asiakirjoista valmistuivat laatukäsikirja ja prosessinomaiset toiminta- ja työohjeet laadunhallintajärjestelmän pääryhmistä kuntoutustoiminta, kuntoutusta tukevat toiminnat ja johtaminen. Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus teki niiden perusteella loppuvuodesta laatujärjestelmän ensimmäisen ulkoisen auditoinnin. Rakentaminen Kuntoutuskeskuksen kolmas laajennusvaihe alkoi kesäkuussa 2001 ja se saatiin päätökseen lokakuussa Laajennuksen myötä syntyi 20 uutta vuodepaikkaa vaikeavammaisille, uusi keittiö ja työhuoneita henkilökunnalle. Lisäksi laajennettiin ruokasalia ja saunatiloja. Toimintavuoden aikana henkilökunta osallistui aktiivisesti uusien toimitilojen edellyttämän lisähenkilöstön ja toiminnallisten muutosten suunnittelemiseen. Muutokseen valmistauduttiin hankkimalla ja ottamalla käyttöön myös uusi asiakashallinnon tietojärjestelmä. Henkilöstö Ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi työntekijöille järjestettiin koulutusta sekä omana toimintana että kuntoutuskeskuksen ulkopuolella. Työntekijät kävivät noin 140 koulutustilaisuudessa. Koulutusteemoja olivat mm. laadunhallinta, työsuojelutoiminta, kuntouttava hoitotyö, sähköärsytysmenetelmät fysioterapiassa, neuropsykologia ja toimintakyvyn arviointi kuntoutustyössä. Toimintaperiaate Jokainen saa perusteellisen arvion toimintakyvystään ja jatkosuosituksen kuntoutussuunnitelmaa varten ja tarvittavat apuväline- ja muut suositukset. Miten meille pääsee Kela sopeutumisvalmennuskurssit vaikeavammaisten yksilöllinen laitoskuntoutus harkinnanvarainen yksilöllinen laitoskuntoutus Terveydenhuollon maksusitoumukset Vakuutusyhtiöt Suomen MS-liitto/RAY Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus Seppäläntie 90, PL 15, Masku Puh Fax Toistokatetrointisanomat 1/2003 Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun LoFric -katetreja alettiin käyttää apuvälineenä toistokatetrointiin. Vähäkitkainen, helppokäyttöinen ja turvallinen katetri on omalta osaltaan mahdollistanut toistokatetroinnin käytön parhaana hoitovaihtoehtona useimmissa rakon tyhjentymisongelmissa. Vaikka lääketieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uusia lääkkeitä, laitteita ja leikkausmenetelmiä, toistokatetrointi on säilyttänyt asemansa yhtenä ensisijaisena ja vallitsevana hoitomenetelmänä yksin tai yhdistettynä lääkehoitoon. Tästä osoituksena on vuosittain selkeästi lisääntyvä toistokatetroijien määrä. Toistokatetrointiopetuksessa ehkäpä merkittävimmäksi asiaksi onnistumisen kannalta on havaittu asiakkaiden motivointi katetrointien suorittamiseen. Alku on tässäkin tapauksessa kaikkein hankalin. Motivointia helpottaa toistokatetroinnin etujen ymmärtäminen ja toisaalta sen positiivinen vaikutus elämänlaatuun. Oikean apuvälineen avulla pyritään katetroinnin tekninen suorittaminen saamaan mahdollisimman yksinkertaiseksi, kivuttomaksi ja turvalliseksi. Aina ei kuitenkaan voida mennä sieltä, missä aita on matalin. Esimerkiksi katetrin jäykkyys saattaa helpottaa sen vientiä rakkoon, mutta samalla liian jäykkä katetri voi aiheuttaa vaurioita virtsaputkelle ja sen herkälle limakalvolle. Erityisen hankalaksi asian tekee se, että ongelmat yleensä ilmenevät vasta vuosia jatkuneen apuvälineen käytön jälkeen. Taulukko 1 Kuntoutuskeskuksen asiakkaat sairaanhoitopiireittäin Sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomi Uusimaa Helsinki Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Vaasa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Itä-Savo Kainuu Länsi-Pohja Ahvenanmaa Ulkomaat Yhteensä LoFric -katetrien käyttöturvallisuus perustuu oikeaan materiaaliyhdistelmään, joka takaa hellävaraisen katetroinnin kaikissa olosuhteissa. Siksi tätä alkuperäistä vesivaippakatetria ei ole tarvinnut muuttaa lainkaan kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka erikoiskatetreja eri käyttötarkoituksiin onkin tullut runsaasti vuosien varrella LoFric in tuotevalikoimaa täydentämään. Uusien materiaalien käyttö katetrivalmistuksessa sisältää aina melkoisen riskin ja tarpeen pitkäaikaisten seurantatutkimusten toteuttamiseen. Siksi 20-vuotiaaseen syntymäpäiväsankariin voidaan turvallisesti luottaa toistokatetroinnin parhaana apuvälineenä. Olemme tässä lehdessä pyrkineet kertomaan palveluohjelmamme sisällöstä ja kehityksestä. Kotiinkuljetuspalvelu tuo katetrit huomaamattomasti kotiinne ilman lisäveloitusta, LoFric -palvelupuhelin on käytettävissänne, mikäli Teillä on LoFric -katetrien käyttöön liittyviä kysymyksiä ja suomenkieliset www-kotisivut antavat nyt ajanmukaista tietoa koko tuotevalikoimasta. Lehdessä olevalla palvelukortilla voitte tilata materiaaleja ja mahdollisia näytteitä tarpeittenne mukaan, mutta voitte käyttää sitä myös palautteen antamiseen, miten voisimme kehittää palvelupakettiamme edelleen. Menestyksekästä LoFric -juhlavuotta 2003 kaikille lukijoille! Ilkka Rekola Taulukko 2 Asiakkaat diagnoosiryhmittäin Multippeli skleroosi Harvinaiset neurologiset Aivovamma Aivohalvaus Myastenia gravis Muut Yhteensä Omaiset Kaikki yhteensä

4 Dosentti Kimmo Taari HYKS Miten toteutetaan toistokatetroinnin seuranta? Seuranta tehdään yleensä omalla terveysasemalla. Alkuvaiheessa on hyvä kontrolloida katetroinnin tekniikka kokeneen sairaanhoitajan kanssa. Virtsanäyte on syytä katsoa muutama kerta vuodessa. Muut seurantatutkimukset riippuvat perussairauden laadusta ja rakon toiminnasta. Yleensä ensimmäisen urodynaamisen tutkimuksen yhteydessä on tehty myös seurantasuunnitelma. Seurannassa on hyödyllistä pitää muutaman päivän aikana kuukaudessa katetrointikirjanpitoa, johon kirjaa kellonajan, katetroidun määrän ja myös jäännösvirtsamäärän. Urologin palsta Kysymyksiä ja vastauksia toistokatetroinnista Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry perustettiin Espoossa Jorvin sairaalassa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 8 perustajajäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaisten henkilöiden tasaarvon lisäämiseksi ja aseman parantamiseksi sekä kehittää ko. vammaisten ja heidän läheistensä palveluita ja tukitoimia. Aloite oman yhdistyksen perustamiseksi oli tullut kansainväliseltä kattojärjestöltä (International Federation for Hydrocephalus and Spina Bifida). Yleistä Miten usein jäännösvirtsaa täytyy mitata? Jäännösvirtsa (residuaali) kannattaa mitata säännöllisesti ja mittaustiheys riippuu jälleen rakon toimintatyypistä. Jos jäännösvirtsan määrä on yli ml, on toistokatetrointia yleensä tehostettava. Miten tulehduskontrollit tulisi toteuttaa? Onko mahdollista olla oireita ilman bakteerilöydöstä? Mitä tutkimuksia pitäisi tehdä? Virtsanäyte on syytä tutkia muutaman kerran vuodessa ja jos on tulehdukseen viittaavia oireita. Yleensä tulehdusoireisiin liittyy bakteeri- ja valkosolulöydös virtsanäytteessä. Tavallinen virtsanäyte eli plv, sedimentti ja virtsan bakteeriviljely riittävät. Mitä tapahtuu toistokatetroinnin yhteydessä pitemmällä aikavälillä? Voivatko virtsatiesairaudet lisääntyä? Voivatko kasvaimet, kuten prostatasyöpä ja rakkosyöpä yleistyä katetroinnin yhteydessä? Lisääntyykö eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu? Toistokatetroinnin tarkoitus on tyhjentää rakko kunnolla ja hallitusti. Näin ehkäistään rakon ylivenyttyminen ja korkeapaineiseen rakkoon liittyvät ongelmat. Toistokatetrointi siis vähentää virtsatiesairauksia ja infektio-ongelmia. Sillä ei ole vaikutusta kasvainten syntymiseen. Toistokatetrointi ei lisää eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua, vaan sitä joskus käytetään liikakasvun yhteydessä hoitomuotona. Erikoissairaanhoitaja Pauliina Leppänen Astra Tech Oy Auttaako karpalomehu suojautumaan virtsatietulehduksilta? Karpalo on hyvin hapan marja ja siksi sen säännöllisen käytön uskotaan vähentävän virtsatieinfektion todennäköisyyttä. Sanotaan, että happamassa virtsassa bakteerit viihtyvät huonommin. Tieteellistä näyttöä asiasta en ole löytänyt. Luontaistuotekaupan esitteissä puhutaan tutkimuksista, mutta oikeammin voitaisiin puhua kokeiluista. Niiden mukaan ihmiset ovat saaneet apua karpalovalmisteista. Karpalo on valittu vuonna 2001 Suomen rohdoskasviksi. Karpalomehutiivistettä suositellaan nautittavaksi jopa 5 dl päivässä. Myynnissä on myös useita karpalouutevalmisteita. Nämä tulevat säännöllisesti nautittuina kalliiksi. Hyvä vaihtoehto on nauttia kaupan pakastealtaassa myytäviä karpaloita päivittäin. Niitä voi syödä sellaisenaan tai laittaa vaikka aamupuuron päälle. Virtsatieinfektiot ovat kiusallisia ja toisinaan helposti uusiutuvia. Jatkuvat antibioottikuurit tekevät bakteereista entistä vastustuskykyisempiä ja sitkeämpiä. Riittävä juominen on tärkeää. Se lisää virtsaamisen tarvetta ja virtsasuihkun mukana poistuu rakosta bakteereitakin. Näin tapahtuu myös, jos virtsarakko tyhjennetään katetroimalla. Rakkopistokatetri vai toistokatetrointi? Toistokatetrointi voi tuntua aikaa vievältä ja vaivalloiselta toimenpiteeltä. Vatsan peitteiden läpi asennettu subrapubinen katetri eli rakkopistokatetri saattaa vaihtoehtoja mietittäessä houkutella enemmän, onhan se vaivattomampi käyttäjälleen. Vieras esine, joka on jatkuvasti kehossa, ei ole pitkällä aikavälillä tarkasteltuna paras mahdollinen vaihtoehto. Se aiheuttaa ongelmia selvästi enemmän kuin toistokatetrointi. Jos toistokatetrointi on mahdollista suorittaa, tulisi se olla aina ensisijainen hoitomuoto. Amerikassa on julkaistu pitkäaikaistutkimus, jossa seurattiin keskimäärin 18 vuotta henkilöitä, jotka tyhjensivät rakkonsa toistokatetroimalla tai rakkopistokatetrin avulla. Rakkopistokatetri aiheutti rakkokiviä, ylempien virtsateiden kiviä ja virtsan takaisin virtausta. Ongelmat lisääntyivät selkeästi, kun katetri oli ollut rakossa yli 10 vuotta. Ongelmia tuli yhtä paljon, kuin kestokatetrin käyttäjille. LoFric - katetrilla on tehty useita pitkäaikaistutkimuksia ja tällaisia ongelmia ei ole ilmennyt. Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry Meningomyeloseele (MMC) eli selkäydinkohju on hermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Lähtötilanteena on raskauden varhaisvaihe, jolloin aivojen ja selkäytimen aihio ns. hermostoputki ei sulkeudu kunnolla ja sitä ympäröivät selkänikamat jäävät avoimiksi. Selkäydinkohjun alapuoliset ääreishermoston osat kehittyvät puutteellisesti tai eivät ollenkaan. Hydrokefalia (vesipäisyys) todetaan usein loppuraskaudessa, syntymän yhteydessä tai vasta syntymän jälkeen. Syynä on useimmiten kehityshäiriö, vastasyntyneisyyskauden aivoverenvuoto tai aivokasvain. Hydrokefalia on myös tyypillinen oire MMC-vammassa. Hydrokefaliassa normaali nestekierto on häiriintynyt. Nestettä kertyy aivokammioihin, jolloin paine nousee ja kammiot laajenevat. Hydrokefaliaa voidaan hoitaa ns. shunttihoidolla. Aivoihin viedään ohut venttiilillä varustettu letku, jota pitkin ylimääräinen neste johdetaan vatsaonteloon. Kasvukauden aikana tehdään lapselle keskimäärin kolme shuntin korjausleikkausta. Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin 1000 hydrokefalia- ja meningomyeloseelevammaista henkilöä. Uusia MMC-vammaisia syntyy vuodessa 25 ja hydrokefaliavammaisia Vammat ovat vakavia ja tekevät vammaisesta helposti syrjäytyvän, mikäli tukea kasvuun ei saada riittävästi ja ajoissa. Tähän mennessä on Suomen CP-liiton kautta tuettu vammaisten vanhempia ja järjestetty heille tukiperhetoimintaa ja koulutusta. Nyt Suomessa alkaa olla ensimmäinen aikuissukupolvi (shuntit ovat kehittyneet) ko. vammaisia ja on tärkeää, että he itse voivat hakea tukea toisistaan ja kehittää omia palvelujaan. Uusi yhdistys Vammaisten omasta aloitteesta perustettiin uusi yhdistys - Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry, joka toimii 1. toimintavuoden 18.kk:n tilikaudella. Tilit avattiin Syyskokous pidettiin Hotelli Summassaaressa Saarijärvellä Toiminta vuonna 2002 Yhdistys tekee toimintavuonna toimintaansa tunnetuksi. Tavoitteena on saavuttaa koko maasta MMC- ja hydrokefaliavammaisia siten, että suurimpiin kaupunkeihin saadaan vertaistukiryhmät heti vuoden 2003 alussa. Vuonna 2002 käynnistetään sähköpostikeskustelufoorumi. Päätettiin, että vuodelta 2002 ei vielä peritä jäsenmaksua, mutta yhdistykseen liittymismaksu on 5 euroa. Vuonna 2002 haetaan Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta vuosina toteutettavaan Vertaistuesta eväitä kasvuun VERE- VÄ-projektiin. Projekti palkkaa vuonna 2004 päätoimisen projektisihteerin. Vuonna 2002 jätetään hakemus Euroopan vammaisten vuoden määrärahoihin yhdistyksen internet-kotisivun luomiseksi ja tiedotuslehden kehittämiseksi. Tarvittava omavastuuosuus saadaan ilmoitustuotoista. Tiedustelut ja yhteydenotot Pirjo Moilanen, Pihkapolku Lohja As. Puh ,

5 Uroterapeutti ja MS-potilas Uroterapeutti Eeva-Maija Saaranto Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus Uroterapeutti-nimike ei ole varsinainen ammatillinen nimike vaan se tarkoittaa sairaanhoitajaa, kätilöä tai fysioterapeuttia, joka on saanut uroterapeuttisen lisäkoulutuksen. Uroterapeutti on eräänlainen asiantuntijahoitaja. " Virtsainkontinenssi on monisyinen ja yksilöllinen ongelma, jonka toteaminen ja hoito edellyttävät kokonaisvaltaista paneutumista asiaan. Urologian potilaan asema on hyvin herkkä, koska sairaus, tutkimukset tai hoito liittyvät intiimiin alueeseen.yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista lähtevä hoito vaatii terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä, koska ongelmalla on lääketieteellisiä, terveydenhoidollisia, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Potilaan itsehoitovalmiuden tukeminen edellyttää paneutumista ohjauksen ja neuvonnan luonteeseen ja kehittämismahdollisuuksiin, johon tarvitaan asiaan erikoistunutta asiantuntijaa, uroterapeuttia." (Uroterapeuttien opintosuunnitelma 2002) Uroterapeutin tehtävänä on kuulla potilaansa tarina Kun ihminen sairastuu, hän tarvitsee tietoa. MS-taudin moninaiset oireet voivat hankaloittaa tiedon ja neuvonnan ymmärtämistä, uuden oppiminen on vaikeaa tai oman kehon hahmottaminen hankalaa. Joskus potilaan on jopa vaikea kertoa omaa tarinaansa, eli oireet paljastuvat hoitajien avustuksella. Neuvonnan lähtökohta on siis aina yksilö, jolla on oma elämänsä ennen uroterapeutin kohtaamista ja myös sen jälkeen eli hän ottaa kuitenkin omakseen vain sen, minkä omakohtaisesti kokee. Jokaisella MS-tautia sairastavalla ihmisellä on oma tarinansa omine oireineen. Oireet eivät ole vain inkontinenssia vaan MS-taudin oireisiin liittyy useita muita ongelmia esim. rakon- ja suolentoiminnassa ja seksuaalielämän häiriöitä. Oireiden yleisyys MS-potilailla rakontoimintahäiriöitä kokee n.75% Suolentoimintahäiriöitä n. 68% Ongelmia seksuaalielämän alueella n % Kaikkien edellä mainittujen häiriöiden taustalla olevat asiat ovat äärettömän moninaisia. MS-tauti on haasteellinen sairaus terveydenhuollolle, oireita on lukemattomia, ne vaihtelevat eri potilailla ja samallakin potilaalla. Lisäksi voi tulla psyykkistä oireilua ja jokaisella potilaalla on oma persoonansa ja elämänkuvionsa, jonka perusteella hän suhteuttaa omat oireensa. Tehtäväkenttä on laaja, koska rakontoimintahäiriöiden lisäksi tulisi uroterapeutin tietää suolentoiminnasta, gynekologiasta, ravitsemuksesta, seksuaalisuudesta jne. Uroterapeutin hoitama ongelmaalue on intiimi, joillekin jopa hävettävä ja salattava. Potilaalle voi olla myös uutta se, että nämä oireet, joista hän on voinut kärsiä hiljaa itsekseen, kuuluvat neurologiseen sairauteen. Kaikissa MS-tautia koskevissa kirjoituksissa ei vieläkään mainita suolentoiminnan tai seksuaalielämän häiriöitä. Rakko-oireet ovat jo ylittäneet julkaisukynnyksen. Uroterapeuttina työ on hyvin käytännönläheistä ja kokeilevaakin. Eräänä yrityksenä hoitaa MS-potilaiden suolentoimintahäiriöitä olemme esimerkiksi kokeilleet erityistä suolihuuhtelua. Hoitomuotona se on vanha ja pitkälti sitä on käytetty meningomyeloseele lapsille. Huuhtelu suoritetaan WC-istuimella katetrilla, johon saadaan ilmatäytteinen pallukka, joka taas mahdollistaa sen, ettei vesi valu pois suolesta vaan huuhtelee tehokkaasti peräsuolta. (Käytössä oleva tuote on SaniCuff tuotenumero Astra Tech Oy). Kuntoutuskeskuksessa on selvitetty miten tämän hoidon siellä aloittaneet ovat kotona huuhtelua jatkaneet ja siitä hyötyneet. Kyselylomake lähetettiin 31 kuntoutujalle. Vastauksia tuli 21 eli vastausprosentti oli 68%. Vastaajista 48% oli jatkanut laitteen käyttöä kotona. Suolihuuhtelun käyttötiheys vaihteli tarpeen mukaan. Suolentoimintaongelmien hoidossa tämä on yksi käyttökelpoinen ja hellävarainen hoitomuoto, mutta vaatii aktiivisuutta kuntoutujalta itseltään tai hänen avustajaltaan. Tärkeimpiä tehtäviä uroterapeutin toiminnassa on varmastikin kiinnostus potilaan oireisiin ja ongelmiin. Asian avoin esilletuominen, ongelman normalisointi; vika ei olekaan potilaan psyykessä tai ruokavaliossa eikä potilaan omassa käyttäytymisessä, vaan sen taustalla voi olla selkeä neurologinen häiriö, josta on lupa puhua ja sitä voidaan pyrkiä hoitamaan. Avun hakemisen suuntaan otettu askel on kaikkein parantavin tai ainakin se on se ratkaiseva päätös hakea apua. Uroterapeutin antama hoito on kuntouttavaa hoitotyötä, jossa tavoitteena on potilaan voimavarojen lisääminen ja parempi elämänhallinta. Erityisen tärkeää on, että lievätkin oireet huomioidaan, ei vasta massiiviset ongelmat, joihin vaikuttaminen voi olla jo melko mahdotonta. En esimerkiksi pysty ymmärtämään logiikkaa, että pieneen virtsankarkailuun ei saa terveyskeskuksesta suojia. Vasta sitten, kun ongelma on totaalinen kastelu, annetaan apua ehkä silloin on liian myöhäistä, ehkä henkilö on jo linnoittautunut kotiinsa varmuuden vuoksi. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, sillä hoitajat ovat spesialisoituneita: avannehoitajat, uroterapeutit, seksuaaliterapeutit ja lantionpohjalihasfysioterapeutit. Avainsana on verkostoituminen. Eräs tärkeä yhteistyön suunta ovat kaupalliset tahot eli apuvälinefirmat ja lääketeollisuus. Miten muuten he ovat tietoisia tuotteidensa hyödyistä, haitoista tai parannusehdotuksista, ehkäpä uusien tuotteiden kehittelytarpeesta, joita vain käyttäjät voivat antaa. Me saamme tietoa päivittäin ja voimme jakaa sitä eteenpäin kehittävässä hengessä. Hoidon merkityksellisyys Joka viikko saan kuulla, miten merkittäviä ja elämänlaatua heikentäviä ovat 2. rakon ja suolentoimintahäiriöt. Näiden oireiden hoitaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Seksuaalisuuden ilmiökenttä on monimuotoinen ja asian käsittely vaatii terveydenhuollolta paljon. MS-tauti ei mitätöi ihmisen seksuaalisuutta, mutta se käynnistää muutoksen. Hoitotyöltä ja terveydenhuollolta odotetaan tukea ongelmien selvittelyssä ja muutosprosessissa. Ihmiset yksilöllisine tarpeineen eroavat toisistaan suuresti. Vammaisuuden asteesta riippumatta seksuaalisuuden merkitystä inhimillisessä elämässä tuskin voi liikaa tuoda esille. Toimiva seksi kun voi olla se ainoa hetki, jolloin sairastunut unohtaa sairautensa. Neurogeeninen oireisto on monimutkainen ja haastava, mutta on myös muistettava, että muitakin mahdollisuuksia on. Siksi jokainen tilanne ja oireisto pitäisi katsoa kokonaisuutena ja yksilöllisesti. Kuka ehtii vetämään yhteen kokonaistilanteen, huomioimaan, neuvomaan, selittämään? MS-taudin oireita emme saa pois, mutta mahdollisimman hyvä elämä ja oireiden lievittyminen on jo hyvä saavutus. Tarvitsetko apuvälineitä? RehaMed Oy on erilaisten apuvälineiden myyntiin erikoistunut yritys, jonka kautta kuka tahansa voi suoraan ostaa tarvitsemiaan apuvälineitä. Valikoima on erittäin laaja. RehaMed toimii Hietalahdessa, Helsingissä. Kuvassa 1 toimitusjohtaja Marketta Airasmaa RehaMedin toimipisteen edessä. Tuotekuvissa nähdään toistokatetroinnin apuvälineitä. Tarralla kiinnitettävällä peilillä varustettua puhallettavaa tyynyä voidaan käyttää jalkojen levittämiseen ja tukemiseen (kuva 2). Tyynyn kaarevat reunat tukeutuvat reisiä vasten. Täten tyyny pysyy hyvin paikoillaan. Tyyny puhdistetaan vedellä. Penistuki (kuva 3) puolestaan tukee ja suoristaa penistä katetroinnin aikana. Penistukea on kahta leveyttä. Tuet on valmistettu pehmeästä, ihoystävällisestä muovista. Tuet voidaan puhdistaa miedoilla puhdistusaineilla. RehaMed Oy Hietalahdenranta 4, PL 235, Helsinki Puhelin: (09) , fax (09)

6 Kotiinkuljetuspalvelussakin auttavat ASTRA TECH OY Myyntisihteeri Pirjo Lindblom Puh:(09) Sähköposti: Tilaukset Tilaus ja myyntipalvelu Lisbeth Holmström Puh:(09) Sähköposti: Varasto Varastonhoitaja Liisa Veijalainen 6

7 LoFric kotiinkuljetuspalvelusta Astra Tech Oy on jo pitkään tarjonnut toistokatetroijille mahdollisuuden saada LoFric -katetrit vaivattomasti ja huomaamattomasti suoraan kotiosoitteeseen veloituksetta. Nykyisin jo huomattava osa asiakkaista on tämän palvelumuodon piirissä ja suoritetun asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan kokevat sen toimivaksi ja luotettavaksi tavaksi saada katetrit käyttöönsä. Palvelun käynnistäminen tapahtuu oman terveyskeskuksen kautta. Terveyskeskuksessa täytetään tilauskaavake, johon voidaan merkitä myös toivomus toimitusajankohdasta päivämäärän ja aamu- tai iltapäivän tarkkuudella. Kun kuljetusliike toimittaa tilatut katetrit sovittuna ajankohtana kotiosoitteeseen, tulee lähetyksen mukana myös poimintaluettelo. Poimintaluettelosta käy ilmi toimitettava katetrityyppi ja määrä. Määrä-sarakkeen alla on seuraavien toimituserien sisältämät katetrit. Jälkitoimituksessa-sarakkeen alla olevista päivämääristä ei tarvitse välittää. Kotiinkuljetuspalvelun piirissä oleville asiakkaille lähetetään kerran vuodessa, yleensä marras-joulukuussa, tilausvahvistus (oikealla ylhäällä). Tilausvahvistus kannattaa ottaa talteen ja tarkastaa, että siinä olevat tiedot ovat oikein (seuraavat toimitusajankohdat, määrät ja toimitettavat tuotteet). Pyydämme ilmoittamaan mahdolliset korjaukset viipymättä joko omaan terveyskeskukseen tai suoraan Astra Tech Oy/Lisbeth Holmström p Tilausvahvistuksen talteenotto ja tarkastaminen auttaa varmasti toimitusten sujuvuutta ja vähentää virhemahdollisuutta entisestään. Mikäli kaikki tiedot ovat oikein, ei yhteydenottoa tarvita. Tilausvahvistuksessa vasemmalla ovat tuotetiedot ja ajankohta, jolloin katetrien tulee olla perillä käyttäjän kotona (LoFricsanan päällä oleva parillinen luku on ainoastaan rivinumero). Toimituspäivä on ajankohta, jolloin katetrit lähtevät Astra Tech Oy:n varastosta kuljetusliikkeelle ja oikealla on merkintä toimitettavasta kappalemäärästä. Nyt suomeksi Tilausvahvistus lähetetään uusille, kotiinkuljetuspalvelun piiriin tuleville asiakkaille heti, kun katetrien määräaikaistoimitusta koskeva tilaus on saapunut Astra Tech Oy:öön. LoFric -kotiinkuljetuspalvelusta saatte lisätietoa myös palvelupuhelimestamme, johon vastaa erikoissairaanhoitaja, tuotespesialisti Pauliina Leppänen, p Sujuvin katetrointiterveisin Ilkka Rekola Tuotepäällikkö Astra Tech Oy:n kitkattomat LoFric -katetrit ovat helpottaneet toistokatetrointia tarvitsevien potilaiden elämää jo vuodesta 1983 lähtien. Kaiken pohjana on perusteellinen tuotekehitys, tutkimustyö ja dokumentaatio. LoFric -katetrit ovat tutkitusti turvallinen valinta. Katetrien valmistuksen lisäksi Astra Tech Oy toteuttaa hyvin monipuolista LoFric -palveluohjelmaa. Tähän kuuluvat mm. erilaiset koulutustilaisuudet sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille. Lisäksi saatavana on useita eri ikäryhmille sopivia oppaita ja videoita. Veloituksetta saatavissa oleva Toistokatetrointisanomat käsittelee erilaisia aihepiirejä, käytännön tilanteita, potilaiden kokemuksia sekä urologiasiantuntijoiden vastauksia potilaiden kysymyksiin. LoFric in laaja tuotevalikoima ja monet apuvälineet helpottavat katetrointia myös erityistilanteissa. Nykyään potilaat voivat saada katetrinsa veloituksetta suoraan kotiin kuljetettuina. Välineitä 1) LoFric -katetrilaukku, koko n. 55 x 23 cm 2) Katetrointipeili naispotilaille 3) Pussinsuljin 4) Katetrikahva Tiedotus ja koulutus 5) Jaakko ja Leena käyvät pissalla (n. 2-5 v.) 6) Pissaamisen jalo taito (n. 6-8 v.) 7) LoFric -Jokapäiväinen salaisuus (n v.) 8) Toistokatetrointiopas 9) Toistokatetrointi VHS-videonauha käytännön ohjeita potilaalle 10) Toistokatetrointioppikirja 11) Toistokatetrointisanomat, ilmestyneet numerot Tilaan jatkossa veloituksetta TOISTOKATETROINTISANOMAT (kestotilaus) Astra Tech Oy:n -palveluohjelma Miten voimme palvella? Kuvassa näkyviä apuvälineitä, tiedotusaineistoja ja LoFric -katetrinäytteitä voi tilata tällä kortilla. Voit merkitä ympyrällä haluamasi tuotteen/tuotteiden numeron. Voit myös tehdä kysymyksiä tai antaa palautetta. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse tai in kautta: Astra Tech Oy, puh. (09) , Nimi: Osoite: Tilaan LoFric - Postitoimipaikka: Puhelinnumero: LoFric -katetreja kokeiluun katetreja kokeiluun veloituksetta Katerin koko Sukupuoli Asiakaspalaute ja kysymykset Haluan yhteydenottoanne Irrota kortti, taita, sulje teipillä tai nitojalla ja postita. ASTRA TECH OY maksaa postimaksun.

8 ASTRA TECH KOULUTTAA Astra Tech Oy järjesti yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa ympäristökuntien sairaanhoitajille tarkoitetun toistokatetrointi-koulutustilaisuuden Vastaavia koulutustilaisuuksia on järjestetty kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tuotespesialisti Pertti Verho, urologit Taina Isotalo ja Anssi Pétas ja tuotepäälikkö Ilkka Rekola valmistautumasssa tilaisuuden alkuun. -palveluohjelma Katetroijan ohjaus Potilasoppaat Toistokatetrointiopas aikuisille (sis. toistolaajennusohjeet) Lapsille kolme eri opasta: Jaakko ja Leena käyvät pissalla (n. 2-5 v.) Pissaamisen jalo taito (n. 6-8 v.) LoFric - jokapäiväinen salaisuus (n v.) Toistokatetrointi-video Käytännön ohjeita potilaille Toistokatetrointisanomat Välineitä ja tiedotusta Katetrointipeili Katetrikahvat: metallinen ja muovinen Pussinsuljin LoFric -katetrilaukku Esitteet Näytteet katetreista Toistokatetrointisanomat Tietoa kotiinkuljetuspalvelusta Avoimet luentotilaisuudet potilaille Laaja tuotevalikoima LoFric LoFric Plus LoFric matkapakkaukset: H 2 O ja Hydro-Kit Muut LoFric -katetrit: Dila-Cath ja Insti-Cath Hoitohenkilökunnan koulutus Toistokatetrointi-oppikirja Toistokatetrointia käsittelevät videot: - Aikuiset - Lapset - Katetrointi osastolla Paikalliset ja valtakunnalliset koulutustilaisuudet Tutkimustulokset ja dokumentaatio Matkapakkaukset Kotiinkuljetuspalvelu Vastaanottaja maksaa postimaksun Uroterapeutti Seija Salomaa kertoi toistokatetrointiin liittyvistä käytännön kysymyksistä. Hyvä yhteydenpito sairaalan ja perusterveydenhuollon välillä on ensiarvoisen tärkeää. Turvallinen ja hygieeninen vaihtoehto liikuttaessa kodin ulkopuolella. Astra Tech Oy Vastauslähetys Sopimus 02240/ Espoo Toistokatetrointitietoa Nyt suomeksi

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tuoteperhe parhaimmillaan

Tuoteperhe parhaimmillaan LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin

LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin a e l c e n v e Vi différ LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin Kaikki naiset eivät ole samanlaisia. Eläköön se pieni ero on mottona LoFric Sensen käytölle omatoimiseen katetrointiin,

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ KUNTOUDU KAUPUNGISSA Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuspalvelut 2016 Sisällys Tervetuloa kuntoutumaan Lahteen 3 Tietoa meistä 4 Ohjeet hakijalle 6 Lasten ja perheiden sopeutumisvalmennus 9 Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Ole oma itsesi. UUSI LoFric Origo apunasi

Ole oma itsesi. UUSI LoFric Origo apunasi Ole oma itsesi UUSI LoFric Origo apunasi Rannalla. Valinta, joka on aina oikea. Matkalla. Kotona. Kylässä. Töissä. Ulkoillessa. Lomalla. UUSI LoFric Origo katetri, joka on suunniteltu tekemään elämästä

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot