TOISTOKATETROINTI- SANOMAT
|
|
- Aurora Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOISTOKATETROINTI- SANOMAT Astra Tech Oy:n asiakaslehti nro 6, tammikuu 2003 Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen laajennus avattu Vuonna 2002 Suomen MS-liitto täytti 30 vuotta. Seuraavana lainaus Matti Wacklinin toimittamasta kirjasta Avaimia ihmisyyteen Suomen MS-liitto 30 vuotta: Maskun mallit Kun Maskun Neurologista Kuntoutuskeskusta ja ennen kaikkea sen sisältöä ryhdyttiin suunnittelemaan, pohjana olivat pitkäaikaiset kokemukset eli tuhannet leirivuorokaudet kuntoutusleireiltä eri puolilta maata. Takana oli 15 vuoden systemaattinen laadun kehittäminen, vaikkei mitään valmista mallia tai suoraa esikuvaa ollutkaan. Lähtökohtana oli, että kuntoutuskeskuksessa on neurologian alan erityisosaamista, joka kulkee läpi kaikkien ammattien. Lisäksi pyrittiin siihen, että keskus soveltaisi parhaalla mahdollisella tavalla tutkimusta. Maskun organisoinnin keskeiset vaikuttajat olivat kuntoutuskeskuksen ylilääkäriksi valittu Juhani Ruutiainen ja nykyinen hallintopäällikkö Eija Luoto, joka tuolloin palkattiin hankkeen projektisihteeriksi. Hän oli aikaisemmin ollut organisoimassa Turun päiväsairaalaa. Käytännössä hän vastasi Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen kuntoon saattamisesta. Maskun kuntoutuskeskuksen sisältöjä, profiilia ja henkilökunnan määrää ryhtyivät miettimään Martin Panelius ja Juhani Ruutiainen, joka aiemmin oli ollut mukana liiton leireillä eri puolilla maata. Ruutiainen oli väitellyt Sisällysluettelo: Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen laajennus avattu... 1 Pääkirjoitus... 3 Ilkka Rekola Urologin palsta Kysymyksiä ja vastauksia toistokatetroinnista... 4 Dosentti Kimmo Taari, HYKS Erikoissairaanhoitaja Pauliina Leppänen, Astra Tech Oy Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry... 4 Uroterapeutti ja MS-potilas... 5 Uroterapeutti Eeva-Maija Saaranto LoFric kotiinkuljetuspalvelusta... 7 LoFric -palveluohjelma... 7 Astra Tech kouluttaa... 8 Julkaisija Toimitus Taitto Paino Astra Tech Oy Liisa Lyytikäinen Itä-Uudenmaan Paino Oy, Loviisa 2003 ISSN Uuden laajennusosan viralliset avajaiset pidettiin Kuntoutuspaikkojen määrä lisääntyi 20:lla. MS-taudista. Taustatukea antoi vuonna 1986 julkaistu sopeutumisvalmennustyöryhmän muistio, jonka sisällöt vaikuttavat vieläkin suomalaiseen kuntoutukseen. Maskun kanssa yhtä aikaa rakennettiin Lahteen invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskusta, joka sekin on ammentanut muistion periaatteista. Lähdimme liikkeelle sopeutumisvalmennuskeskuksen ideasta. Lähtökohtina olivat biopsykososiaaliset näkökulmat. Ajattelimme, että asiakkaat olisivat lähinnä hiljattain sairastuneita, jotka kävelevät vielä omilla jaloillaan. Henkilökuntakin oli mitoitettu sen mukaan, kertoo Ruutiainen. Suunta muuttui 1990-luvun alussa Ajatus toimi aina 1990-luvun alkuun, mutta terveydenhuollon ajautuminen kriisiin muutti suuntaa. Maskun kuntoutujat olivat siihen asti tulleet lähinnä Myös uusi viherterapiahuone otettiin käyttöön. Kuvassa vanhan kirkon tornin pronssinen huippu Turusta. 1
2 Viihtyisässä kädentaitotilassa harrastetaan ja tehdään monenlaisia käsitöitä. Pystyasento on hyväksi. Seisontatelineen käyttö muutaman kerran viikossa auttaa. Kuvassa kuntoutuja Anne Nartamo ja fysioterapeutti Ritva Rahkonen. terveyskeskusten ja keskussairaaloitten lähetteillä. Kriisin jälkeen julkinen terveydenhuolto lähetti kuntoutukseen enää vaikeasti vammautuneita. Se edellytti Maskun remonttia. Kuntoutuslain myötä mm. vaikeavammaisten kuntoutus siirtyi Kelan vastuulle. Kuntoutukseen tuli siten subjektiivinen oikeus. Maskussakin huomattiin, että tarve palveluiden järjestämiseen kasvoi. Murros näkyi mm. työntekijämäärissä. Kun MS-kuntoutuskeskus aloitti, työntekijöitä oli kolmisenkymmentä. Tällä hetkellä heitä on toistasataa. Kehitys kuvastaa paitsi palveluiden lisääntymistä myös sitä, että nykyisin Maskussa kuntoutuu aikaisempaa vaikeavammaisempia potilaita. Laatusertifikaatti kesällä 2002 Kesällä 2002 laatusertifikaatin saanutta, jatkuvaa kasvua koko elämänsä ajan elänyttä Maskun Neurologista Kuntoutuskeskusta käyttää nykyisin hyväkseen noin 800 MS-potilasta vuodessa. Sekään ei riitä kattamaan tarvetta, sillä jonot ovat pitkät. Pahimmissa tapauksissa maksusitoumukset pääsevät vanhenemaan ennen kuin kuntoutuspaikka järjestyy. Siitä kertoo arka-aiheinen, mutta paljastava tilasto. Suomalaisten MS-potilaiden itsemurhat ovat paljon harvinaisempia kuin missään muualla. Toinen tärkeä seikka se, että olemme varmasti kyenneet vähentämään aiemmin näkyneitä alueellisia eroja. Maskuun tulee väkeä maan joka kolkasta. Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2001 kertoo seuraavaa: Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus tuottaa laitosmuotoisia sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuspalve- Harjoituskeittiössä kuntoutujat harjoittelevat jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Oikea käyttökorkeus on hyvin tärkeä. luja neurologisia ja etenkin eteneviä neurologisia sairauksia poteville. Palvelujen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- tai toimintakykyisyyttä ja hänen sosiaalista selviytymiskykyään ja tukea kuntoutujan läheisiä (Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen Laatupolitiikka ) valtakunnallisesti. Perustavoitteeseen kuuluvat niin ikään neurologisen kuntoutuksen teorian ja menetelmien kehittäminen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Toimintaa lukuina Käyttöaste ja asiakkaat Vuonna 2001 kuntoutuskeskuksessa kävi 1127 kuntoutujaa eri puolelta Suomea (taulukko 1). Keskimääräinen kuntoutusjakson pituus oli 19,7 vuorokautta. Kuntoutusvuorokausia kertyi Käyttöaste oli 67 asiakaspaikan mukaan laskettuna 91.1 %. Kuukausittain käyttöaste vaihteli välillä %. Henkilökuntaan kuului 80 työntekijää Jos mukaan lasketaan myös kiinteistöhuolto, siivoustoimi, tekstinkäsittely ja palkkahallinto, joiden palvelut ostettiin Suomen MS-liiton keskustoimistolta, kuntoutuskeskuksen todellinen työntekijämäärä oli noin 100. Suurin diagnoosiryhmä oli multippeliskleroosi (taulukko 2): 72,5 % asiakkaista. Toiseksi suurin ryhmä (13,6 %) oli resurssikeskustoiminta. Ylilääkäri Juhani Ruutiainen kertoi, että Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus on edelläkävijä mm. monipuolisen ja räätälöidyn MS-sopeutumisvalmennuksen ja terapian alalla. Rakko-, suoli- ja esim. muistikuntoutus ovat olennainen osa MS-kuntoutusta. Tilava ja hyvinvarustettu uimahalli on tärkeä osa kuntoutusmahdollisuutta. 2
3 Oman toiminnan kehittäminen Laadunhallinta Toimintavuoden aikana jatkettiin vuonna 2000 alkanutta laatuprojektia, jonka tavoitteena on ISO 9001:2000 standardin vaatimuksiin perustuva laadunhallintajärjestelmä. Tehtävästä vastasi määräaikainen laatupäällikkö. Sisäisiksi auditoijiksi koulutettiin 21 työntekijää. He tekivät ensimmäisen sisäisen laatujärjestelmän auditoinnin ja ylin johto suoritti ensimmäisen johdon katselmuksen. Laatujärjestelmän keskeisistä asiakirjoista valmistuivat laatukäsikirja ja prosessinomaiset toiminta- ja työohjeet laadunhallintajärjestelmän pääryhmistä kuntoutustoiminta, kuntoutusta tukevat toiminnat ja johtaminen. Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus teki niiden perusteella loppuvuodesta laatujärjestelmän ensimmäisen ulkoisen auditoinnin. Rakentaminen Kuntoutuskeskuksen kolmas laajennusvaihe alkoi kesäkuussa 2001 ja se saatiin päätökseen lokakuussa Laajennuksen myötä syntyi 20 uutta vuodepaikkaa vaikeavammaisille, uusi keittiö ja työhuoneita henkilökunnalle. Lisäksi laajennettiin ruokasalia ja saunatiloja. Toimintavuoden aikana henkilökunta osallistui aktiivisesti uusien toimitilojen edellyttämän lisähenkilöstön ja toiminnallisten muutosten suunnittelemiseen. Muutokseen valmistauduttiin hankkimalla ja ottamalla käyttöön myös uusi asiakashallinnon tietojärjestelmä. Henkilöstö Ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi työntekijöille järjestettiin koulutusta sekä omana toimintana että kuntoutuskeskuksen ulkopuolella. Työntekijät kävivät noin 140 koulutustilaisuudessa. Koulutusteemoja olivat mm. laadunhallinta, työsuojelutoiminta, kuntouttava hoitotyö, sähköärsytysmenetelmät fysioterapiassa, neuropsykologia ja toimintakyvyn arviointi kuntoutustyössä. Toimintaperiaate Jokainen saa perusteellisen arvion toimintakyvystään ja jatkosuosituksen kuntoutussuunnitelmaa varten ja tarvittavat apuväline- ja muut suositukset. Miten meille pääsee Kela sopeutumisvalmennuskurssit vaikeavammaisten yksilöllinen laitoskuntoutus harkinnanvarainen yksilöllinen laitoskuntoutus Terveydenhuollon maksusitoumukset Vakuutusyhtiöt Suomen MS-liitto/RAY Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus Seppäläntie 90, PL 15, Masku Puh Fax Toistokatetrointisanomat 1/2003 Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun LoFric -katetreja alettiin käyttää apuvälineenä toistokatetrointiin. Vähäkitkainen, helppokäyttöinen ja turvallinen katetri on omalta osaltaan mahdollistanut toistokatetroinnin käytön parhaana hoitovaihtoehtona useimmissa rakon tyhjentymisongelmissa. Vaikka lääketieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uusia lääkkeitä, laitteita ja leikkausmenetelmiä, toistokatetrointi on säilyttänyt asemansa yhtenä ensisijaisena ja vallitsevana hoitomenetelmänä yksin tai yhdistettynä lääkehoitoon. Tästä osoituksena on vuosittain selkeästi lisääntyvä toistokatetroijien määrä. Toistokatetrointiopetuksessa ehkäpä merkittävimmäksi asiaksi onnistumisen kannalta on havaittu asiakkaiden motivointi katetrointien suorittamiseen. Alku on tässäkin tapauksessa kaikkein hankalin. Motivointia helpottaa toistokatetroinnin etujen ymmärtäminen ja toisaalta sen positiivinen vaikutus elämänlaatuun. Oikean apuvälineen avulla pyritään katetroinnin tekninen suorittaminen saamaan mahdollisimman yksinkertaiseksi, kivuttomaksi ja turvalliseksi. Aina ei kuitenkaan voida mennä sieltä, missä aita on matalin. Esimerkiksi katetrin jäykkyys saattaa helpottaa sen vientiä rakkoon, mutta samalla liian jäykkä katetri voi aiheuttaa vaurioita virtsaputkelle ja sen herkälle limakalvolle. Erityisen hankalaksi asian tekee se, että ongelmat yleensä ilmenevät vasta vuosia jatkuneen apuvälineen käytön jälkeen. Taulukko 1 Kuntoutuskeskuksen asiakkaat sairaanhoitopiireittäin Sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomi Uusimaa Helsinki Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Vaasa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Itä-Savo Kainuu Länsi-Pohja Ahvenanmaa Ulkomaat Yhteensä LoFric -katetrien käyttöturvallisuus perustuu oikeaan materiaaliyhdistelmään, joka takaa hellävaraisen katetroinnin kaikissa olosuhteissa. Siksi tätä alkuperäistä vesivaippakatetria ei ole tarvinnut muuttaa lainkaan kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka erikoiskatetreja eri käyttötarkoituksiin onkin tullut runsaasti vuosien varrella LoFric in tuotevalikoimaa täydentämään. Uusien materiaalien käyttö katetrivalmistuksessa sisältää aina melkoisen riskin ja tarpeen pitkäaikaisten seurantatutkimusten toteuttamiseen. Siksi 20-vuotiaaseen syntymäpäiväsankariin voidaan turvallisesti luottaa toistokatetroinnin parhaana apuvälineenä. Olemme tässä lehdessä pyrkineet kertomaan palveluohjelmamme sisällöstä ja kehityksestä. Kotiinkuljetuspalvelu tuo katetrit huomaamattomasti kotiinne ilman lisäveloitusta, LoFric -palvelupuhelin on käytettävissänne, mikäli Teillä on LoFric -katetrien käyttöön liittyviä kysymyksiä ja suomenkieliset www-kotisivut antavat nyt ajanmukaista tietoa koko tuotevalikoimasta. Lehdessä olevalla palvelukortilla voitte tilata materiaaleja ja mahdollisia näytteitä tarpeittenne mukaan, mutta voitte käyttää sitä myös palautteen antamiseen, miten voisimme kehittää palvelupakettiamme edelleen. Menestyksekästä LoFric -juhlavuotta 2003 kaikille lukijoille! Ilkka Rekola Taulukko 2 Asiakkaat diagnoosiryhmittäin Multippeli skleroosi Harvinaiset neurologiset Aivovamma Aivohalvaus Myastenia gravis Muut Yhteensä Omaiset Kaikki yhteensä
4 Dosentti Kimmo Taari HYKS Miten toteutetaan toistokatetroinnin seuranta? Seuranta tehdään yleensä omalla terveysasemalla. Alkuvaiheessa on hyvä kontrolloida katetroinnin tekniikka kokeneen sairaanhoitajan kanssa. Virtsanäyte on syytä katsoa muutama kerta vuodessa. Muut seurantatutkimukset riippuvat perussairauden laadusta ja rakon toiminnasta. Yleensä ensimmäisen urodynaamisen tutkimuksen yhteydessä on tehty myös seurantasuunnitelma. Seurannassa on hyödyllistä pitää muutaman päivän aikana kuukaudessa katetrointikirjanpitoa, johon kirjaa kellonajan, katetroidun määrän ja myös jäännösvirtsamäärän. Urologin palsta Kysymyksiä ja vastauksia toistokatetroinnista Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry perustettiin Espoossa Jorvin sairaalassa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 8 perustajajäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaisten henkilöiden tasaarvon lisäämiseksi ja aseman parantamiseksi sekä kehittää ko. vammaisten ja heidän läheistensä palveluita ja tukitoimia. Aloite oman yhdistyksen perustamiseksi oli tullut kansainväliseltä kattojärjestöltä (International Federation for Hydrocephalus and Spina Bifida). Yleistä Miten usein jäännösvirtsaa täytyy mitata? Jäännösvirtsa (residuaali) kannattaa mitata säännöllisesti ja mittaustiheys riippuu jälleen rakon toimintatyypistä. Jos jäännösvirtsan määrä on yli ml, on toistokatetrointia yleensä tehostettava. Miten tulehduskontrollit tulisi toteuttaa? Onko mahdollista olla oireita ilman bakteerilöydöstä? Mitä tutkimuksia pitäisi tehdä? Virtsanäyte on syytä tutkia muutaman kerran vuodessa ja jos on tulehdukseen viittaavia oireita. Yleensä tulehdusoireisiin liittyy bakteeri- ja valkosolulöydös virtsanäytteessä. Tavallinen virtsanäyte eli plv, sedimentti ja virtsan bakteeriviljely riittävät. Mitä tapahtuu toistokatetroinnin yhteydessä pitemmällä aikavälillä? Voivatko virtsatiesairaudet lisääntyä? Voivatko kasvaimet, kuten prostatasyöpä ja rakkosyöpä yleistyä katetroinnin yhteydessä? Lisääntyykö eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu? Toistokatetroinnin tarkoitus on tyhjentää rakko kunnolla ja hallitusti. Näin ehkäistään rakon ylivenyttyminen ja korkeapaineiseen rakkoon liittyvät ongelmat. Toistokatetrointi siis vähentää virtsatiesairauksia ja infektio-ongelmia. Sillä ei ole vaikutusta kasvainten syntymiseen. Toistokatetrointi ei lisää eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua, vaan sitä joskus käytetään liikakasvun yhteydessä hoitomuotona. Erikoissairaanhoitaja Pauliina Leppänen Astra Tech Oy Auttaako karpalomehu suojautumaan virtsatietulehduksilta? Karpalo on hyvin hapan marja ja siksi sen säännöllisen käytön uskotaan vähentävän virtsatieinfektion todennäköisyyttä. Sanotaan, että happamassa virtsassa bakteerit viihtyvät huonommin. Tieteellistä näyttöä asiasta en ole löytänyt. Luontaistuotekaupan esitteissä puhutaan tutkimuksista, mutta oikeammin voitaisiin puhua kokeiluista. Niiden mukaan ihmiset ovat saaneet apua karpalovalmisteista. Karpalo on valittu vuonna 2001 Suomen rohdoskasviksi. Karpalomehutiivistettä suositellaan nautittavaksi jopa 5 dl päivässä. Myynnissä on myös useita karpalouutevalmisteita. Nämä tulevat säännöllisesti nautittuina kalliiksi. Hyvä vaihtoehto on nauttia kaupan pakastealtaassa myytäviä karpaloita päivittäin. Niitä voi syödä sellaisenaan tai laittaa vaikka aamupuuron päälle. Virtsatieinfektiot ovat kiusallisia ja toisinaan helposti uusiutuvia. Jatkuvat antibioottikuurit tekevät bakteereista entistä vastustuskykyisempiä ja sitkeämpiä. Riittävä juominen on tärkeää. Se lisää virtsaamisen tarvetta ja virtsasuihkun mukana poistuu rakosta bakteereitakin. Näin tapahtuu myös, jos virtsarakko tyhjennetään katetroimalla. Rakkopistokatetri vai toistokatetrointi? Toistokatetrointi voi tuntua aikaa vievältä ja vaivalloiselta toimenpiteeltä. Vatsan peitteiden läpi asennettu subrapubinen katetri eli rakkopistokatetri saattaa vaihtoehtoja mietittäessä houkutella enemmän, onhan se vaivattomampi käyttäjälleen. Vieras esine, joka on jatkuvasti kehossa, ei ole pitkällä aikavälillä tarkasteltuna paras mahdollinen vaihtoehto. Se aiheuttaa ongelmia selvästi enemmän kuin toistokatetrointi. Jos toistokatetrointi on mahdollista suorittaa, tulisi se olla aina ensisijainen hoitomuoto. Amerikassa on julkaistu pitkäaikaistutkimus, jossa seurattiin keskimäärin 18 vuotta henkilöitä, jotka tyhjensivät rakkonsa toistokatetroimalla tai rakkopistokatetrin avulla. Rakkopistokatetri aiheutti rakkokiviä, ylempien virtsateiden kiviä ja virtsan takaisin virtausta. Ongelmat lisääntyivät selkeästi, kun katetri oli ollut rakossa yli 10 vuotta. Ongelmia tuli yhtä paljon, kuin kestokatetrin käyttäjille. LoFric - katetrilla on tehty useita pitkäaikaistutkimuksia ja tällaisia ongelmia ei ole ilmennyt. Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry Meningomyeloseele (MMC) eli selkäydinkohju on hermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Lähtötilanteena on raskauden varhaisvaihe, jolloin aivojen ja selkäytimen aihio ns. hermostoputki ei sulkeudu kunnolla ja sitä ympäröivät selkänikamat jäävät avoimiksi. Selkäydinkohjun alapuoliset ääreishermoston osat kehittyvät puutteellisesti tai eivät ollenkaan. Hydrokefalia (vesipäisyys) todetaan usein loppuraskaudessa, syntymän yhteydessä tai vasta syntymän jälkeen. Syynä on useimmiten kehityshäiriö, vastasyntyneisyyskauden aivoverenvuoto tai aivokasvain. Hydrokefalia on myös tyypillinen oire MMC-vammassa. Hydrokefaliassa normaali nestekierto on häiriintynyt. Nestettä kertyy aivokammioihin, jolloin paine nousee ja kammiot laajenevat. Hydrokefaliaa voidaan hoitaa ns. shunttihoidolla. Aivoihin viedään ohut venttiilillä varustettu letku, jota pitkin ylimääräinen neste johdetaan vatsaonteloon. Kasvukauden aikana tehdään lapselle keskimäärin kolme shuntin korjausleikkausta. Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin 1000 hydrokefalia- ja meningomyeloseelevammaista henkilöä. Uusia MMC-vammaisia syntyy vuodessa 25 ja hydrokefaliavammaisia Vammat ovat vakavia ja tekevät vammaisesta helposti syrjäytyvän, mikäli tukea kasvuun ei saada riittävästi ja ajoissa. Tähän mennessä on Suomen CP-liiton kautta tuettu vammaisten vanhempia ja järjestetty heille tukiperhetoimintaa ja koulutusta. Nyt Suomessa alkaa olla ensimmäinen aikuissukupolvi (shuntit ovat kehittyneet) ko. vammaisia ja on tärkeää, että he itse voivat hakea tukea toisistaan ja kehittää omia palvelujaan. Uusi yhdistys Vammaisten omasta aloitteesta perustettiin uusi yhdistys - Suomen meningomyeloseele- ja hydrokefaliavammaiset Me Hyvät ry, joka toimii 1. toimintavuoden 18.kk:n tilikaudella. Tilit avattiin Syyskokous pidettiin Hotelli Summassaaressa Saarijärvellä Toiminta vuonna 2002 Yhdistys tekee toimintavuonna toimintaansa tunnetuksi. Tavoitteena on saavuttaa koko maasta MMC- ja hydrokefaliavammaisia siten, että suurimpiin kaupunkeihin saadaan vertaistukiryhmät heti vuoden 2003 alussa. Vuonna 2002 käynnistetään sähköpostikeskustelufoorumi. Päätettiin, että vuodelta 2002 ei vielä peritä jäsenmaksua, mutta yhdistykseen liittymismaksu on 5 euroa. Vuonna 2002 haetaan Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta vuosina toteutettavaan Vertaistuesta eväitä kasvuun VERE- VÄ-projektiin. Projekti palkkaa vuonna 2004 päätoimisen projektisihteerin. Vuonna 2002 jätetään hakemus Euroopan vammaisten vuoden määrärahoihin yhdistyksen internet-kotisivun luomiseksi ja tiedotuslehden kehittämiseksi. Tarvittava omavastuuosuus saadaan ilmoitustuotoista. Tiedustelut ja yhteydenotot Pirjo Moilanen, Pihkapolku Lohja As. Puh ,
5 Uroterapeutti ja MS-potilas Uroterapeutti Eeva-Maija Saaranto Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus Uroterapeutti-nimike ei ole varsinainen ammatillinen nimike vaan se tarkoittaa sairaanhoitajaa, kätilöä tai fysioterapeuttia, joka on saanut uroterapeuttisen lisäkoulutuksen. Uroterapeutti on eräänlainen asiantuntijahoitaja. " Virtsainkontinenssi on monisyinen ja yksilöllinen ongelma, jonka toteaminen ja hoito edellyttävät kokonaisvaltaista paneutumista asiaan. Urologian potilaan asema on hyvin herkkä, koska sairaus, tutkimukset tai hoito liittyvät intiimiin alueeseen.yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista lähtevä hoito vaatii terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä, koska ongelmalla on lääketieteellisiä, terveydenhoidollisia, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Potilaan itsehoitovalmiuden tukeminen edellyttää paneutumista ohjauksen ja neuvonnan luonteeseen ja kehittämismahdollisuuksiin, johon tarvitaan asiaan erikoistunutta asiantuntijaa, uroterapeuttia." (Uroterapeuttien opintosuunnitelma 2002) Uroterapeutin tehtävänä on kuulla potilaansa tarina Kun ihminen sairastuu, hän tarvitsee tietoa. MS-taudin moninaiset oireet voivat hankaloittaa tiedon ja neuvonnan ymmärtämistä, uuden oppiminen on vaikeaa tai oman kehon hahmottaminen hankalaa. Joskus potilaan on jopa vaikea kertoa omaa tarinaansa, eli oireet paljastuvat hoitajien avustuksella. Neuvonnan lähtökohta on siis aina yksilö, jolla on oma elämänsä ennen uroterapeutin kohtaamista ja myös sen jälkeen eli hän ottaa kuitenkin omakseen vain sen, minkä omakohtaisesti kokee. Jokaisella MS-tautia sairastavalla ihmisellä on oma tarinansa omine oireineen. Oireet eivät ole vain inkontinenssia vaan MS-taudin oireisiin liittyy useita muita ongelmia esim. rakon- ja suolentoiminnassa ja seksuaalielämän häiriöitä. Oireiden yleisyys MS-potilailla rakontoimintahäiriöitä kokee n.75% Suolentoimintahäiriöitä n. 68% Ongelmia seksuaalielämän alueella n % Kaikkien edellä mainittujen häiriöiden taustalla olevat asiat ovat äärettömän moninaisia. MS-tauti on haasteellinen sairaus terveydenhuollolle, oireita on lukemattomia, ne vaihtelevat eri potilailla ja samallakin potilaalla. Lisäksi voi tulla psyykkistä oireilua ja jokaisella potilaalla on oma persoonansa ja elämänkuvionsa, jonka perusteella hän suhteuttaa omat oireensa. Tehtäväkenttä on laaja, koska rakontoimintahäiriöiden lisäksi tulisi uroterapeutin tietää suolentoiminnasta, gynekologiasta, ravitsemuksesta, seksuaalisuudesta jne. Uroterapeutin hoitama ongelmaalue on intiimi, joillekin jopa hävettävä ja salattava. Potilaalle voi olla myös uutta se, että nämä oireet, joista hän on voinut kärsiä hiljaa itsekseen, kuuluvat neurologiseen sairauteen. Kaikissa MS-tautia koskevissa kirjoituksissa ei vieläkään mainita suolentoiminnan tai seksuaalielämän häiriöitä. Rakko-oireet ovat jo ylittäneet julkaisukynnyksen. Uroterapeuttina työ on hyvin käytännönläheistä ja kokeilevaakin. Eräänä yrityksenä hoitaa MS-potilaiden suolentoimintahäiriöitä olemme esimerkiksi kokeilleet erityistä suolihuuhtelua. Hoitomuotona se on vanha ja pitkälti sitä on käytetty meningomyeloseele lapsille. Huuhtelu suoritetaan WC-istuimella katetrilla, johon saadaan ilmatäytteinen pallukka, joka taas mahdollistaa sen, ettei vesi valu pois suolesta vaan huuhtelee tehokkaasti peräsuolta. (Käytössä oleva tuote on SaniCuff tuotenumero Astra Tech Oy). Kuntoutuskeskuksessa on selvitetty miten tämän hoidon siellä aloittaneet ovat kotona huuhtelua jatkaneet ja siitä hyötyneet. Kyselylomake lähetettiin 31 kuntoutujalle. Vastauksia tuli 21 eli vastausprosentti oli 68%. Vastaajista 48% oli jatkanut laitteen käyttöä kotona. Suolihuuhtelun käyttötiheys vaihteli tarpeen mukaan. Suolentoimintaongelmien hoidossa tämä on yksi käyttökelpoinen ja hellävarainen hoitomuoto, mutta vaatii aktiivisuutta kuntoutujalta itseltään tai hänen avustajaltaan. Tärkeimpiä tehtäviä uroterapeutin toiminnassa on varmastikin kiinnostus potilaan oireisiin ja ongelmiin. Asian avoin esilletuominen, ongelman normalisointi; vika ei olekaan potilaan psyykessä tai ruokavaliossa eikä potilaan omassa käyttäytymisessä, vaan sen taustalla voi olla selkeä neurologinen häiriö, josta on lupa puhua ja sitä voidaan pyrkiä hoitamaan. Avun hakemisen suuntaan otettu askel on kaikkein parantavin tai ainakin se on se ratkaiseva päätös hakea apua. Uroterapeutin antama hoito on kuntouttavaa hoitotyötä, jossa tavoitteena on potilaan voimavarojen lisääminen ja parempi elämänhallinta. Erityisen tärkeää on, että lievätkin oireet huomioidaan, ei vasta massiiviset ongelmat, joihin vaikuttaminen voi olla jo melko mahdotonta. En esimerkiksi pysty ymmärtämään logiikkaa, että pieneen virtsankarkailuun ei saa terveyskeskuksesta suojia. Vasta sitten, kun ongelma on totaalinen kastelu, annetaan apua ehkä silloin on liian myöhäistä, ehkä henkilö on jo linnoittautunut kotiinsa varmuuden vuoksi. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, sillä hoitajat ovat spesialisoituneita: avannehoitajat, uroterapeutit, seksuaaliterapeutit ja lantionpohjalihasfysioterapeutit. Avainsana on verkostoituminen. Eräs tärkeä yhteistyön suunta ovat kaupalliset tahot eli apuvälinefirmat ja lääketeollisuus. Miten muuten he ovat tietoisia tuotteidensa hyödyistä, haitoista tai parannusehdotuksista, ehkäpä uusien tuotteiden kehittelytarpeesta, joita vain käyttäjät voivat antaa. Me saamme tietoa päivittäin ja voimme jakaa sitä eteenpäin kehittävässä hengessä. Hoidon merkityksellisyys Joka viikko saan kuulla, miten merkittäviä ja elämänlaatua heikentäviä ovat 2. rakon ja suolentoimintahäiriöt. Näiden oireiden hoitaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Seksuaalisuuden ilmiökenttä on monimuotoinen ja asian käsittely vaatii terveydenhuollolta paljon. MS-tauti ei mitätöi ihmisen seksuaalisuutta, mutta se käynnistää muutoksen. Hoitotyöltä ja terveydenhuollolta odotetaan tukea ongelmien selvittelyssä ja muutosprosessissa. Ihmiset yksilöllisine tarpeineen eroavat toisistaan suuresti. Vammaisuuden asteesta riippumatta seksuaalisuuden merkitystä inhimillisessä elämässä tuskin voi liikaa tuoda esille. Toimiva seksi kun voi olla se ainoa hetki, jolloin sairastunut unohtaa sairautensa. Neurogeeninen oireisto on monimutkainen ja haastava, mutta on myös muistettava, että muitakin mahdollisuuksia on. Siksi jokainen tilanne ja oireisto pitäisi katsoa kokonaisuutena ja yksilöllisesti. Kuka ehtii vetämään yhteen kokonaistilanteen, huomioimaan, neuvomaan, selittämään? MS-taudin oireita emme saa pois, mutta mahdollisimman hyvä elämä ja oireiden lievittyminen on jo hyvä saavutus. Tarvitsetko apuvälineitä? RehaMed Oy on erilaisten apuvälineiden myyntiin erikoistunut yritys, jonka kautta kuka tahansa voi suoraan ostaa tarvitsemiaan apuvälineitä. Valikoima on erittäin laaja. RehaMed toimii Hietalahdessa, Helsingissä. Kuvassa 1 toimitusjohtaja Marketta Airasmaa RehaMedin toimipisteen edessä. Tuotekuvissa nähdään toistokatetroinnin apuvälineitä. Tarralla kiinnitettävällä peilillä varustettua puhallettavaa tyynyä voidaan käyttää jalkojen levittämiseen ja tukemiseen (kuva 2). Tyynyn kaarevat reunat tukeutuvat reisiä vasten. Täten tyyny pysyy hyvin paikoillaan. Tyyny puhdistetaan vedellä. Penistuki (kuva 3) puolestaan tukee ja suoristaa penistä katetroinnin aikana. Penistukea on kahta leveyttä. Tuet on valmistettu pehmeästä, ihoystävällisestä muovista. Tuet voidaan puhdistaa miedoilla puhdistusaineilla. RehaMed Oy Hietalahdenranta 4, PL 235, Helsinki Puhelin: (09) , fax (09) service@rehamed.fi 5
6 Kotiinkuljetuspalvelussakin auttavat ASTRA TECH OY Myyntisihteeri Pirjo Lindblom Puh:(09) Sähköposti: Tilaukset Tilaus ja myyntipalvelu Lisbeth Holmström Puh:(09) Sähköposti: Varasto Varastonhoitaja Liisa Veijalainen 6
7 LoFric kotiinkuljetuspalvelusta Astra Tech Oy on jo pitkään tarjonnut toistokatetroijille mahdollisuuden saada LoFric -katetrit vaivattomasti ja huomaamattomasti suoraan kotiosoitteeseen veloituksetta. Nykyisin jo huomattava osa asiakkaista on tämän palvelumuodon piirissä ja suoritetun asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan kokevat sen toimivaksi ja luotettavaksi tavaksi saada katetrit käyttöönsä. Palvelun käynnistäminen tapahtuu oman terveyskeskuksen kautta. Terveyskeskuksessa täytetään tilauskaavake, johon voidaan merkitä myös toivomus toimitusajankohdasta päivämäärän ja aamu- tai iltapäivän tarkkuudella. Kun kuljetusliike toimittaa tilatut katetrit sovittuna ajankohtana kotiosoitteeseen, tulee lähetyksen mukana myös poimintaluettelo. Poimintaluettelosta käy ilmi toimitettava katetrityyppi ja määrä. Määrä-sarakkeen alla on seuraavien toimituserien sisältämät katetrit. Jälkitoimituksessa-sarakkeen alla olevista päivämääristä ei tarvitse välittää. Kotiinkuljetuspalvelun piirissä oleville asiakkaille lähetetään kerran vuodessa, yleensä marras-joulukuussa, tilausvahvistus (oikealla ylhäällä). Tilausvahvistus kannattaa ottaa talteen ja tarkastaa, että siinä olevat tiedot ovat oikein (seuraavat toimitusajankohdat, määrät ja toimitettavat tuotteet). Pyydämme ilmoittamaan mahdolliset korjaukset viipymättä joko omaan terveyskeskukseen tai suoraan Astra Tech Oy/Lisbeth Holmström p Tilausvahvistuksen talteenotto ja tarkastaminen auttaa varmasti toimitusten sujuvuutta ja vähentää virhemahdollisuutta entisestään. Mikäli kaikki tiedot ovat oikein, ei yhteydenottoa tarvita. Tilausvahvistuksessa vasemmalla ovat tuotetiedot ja ajankohta, jolloin katetrien tulee olla perillä käyttäjän kotona (LoFricsanan päällä oleva parillinen luku on ainoastaan rivinumero). Toimituspäivä on ajankohta, jolloin katetrit lähtevät Astra Tech Oy:n varastosta kuljetusliikkeelle ja oikealla on merkintä toimitettavasta kappalemäärästä. Nyt suomeksi Tilausvahvistus lähetetään uusille, kotiinkuljetuspalvelun piiriin tuleville asiakkaille heti, kun katetrien määräaikaistoimitusta koskeva tilaus on saapunut Astra Tech Oy:öön. LoFric -kotiinkuljetuspalvelusta saatte lisätietoa myös palvelupuhelimestamme, johon vastaa erikoissairaanhoitaja, tuotespesialisti Pauliina Leppänen, p Sujuvin katetrointiterveisin Ilkka Rekola Tuotepäällikkö Astra Tech Oy:n kitkattomat LoFric -katetrit ovat helpottaneet toistokatetrointia tarvitsevien potilaiden elämää jo vuodesta 1983 lähtien. Kaiken pohjana on perusteellinen tuotekehitys, tutkimustyö ja dokumentaatio. LoFric -katetrit ovat tutkitusti turvallinen valinta. Katetrien valmistuksen lisäksi Astra Tech Oy toteuttaa hyvin monipuolista LoFric -palveluohjelmaa. Tähän kuuluvat mm. erilaiset koulutustilaisuudet sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille. Lisäksi saatavana on useita eri ikäryhmille sopivia oppaita ja videoita. Veloituksetta saatavissa oleva Toistokatetrointisanomat käsittelee erilaisia aihepiirejä, käytännön tilanteita, potilaiden kokemuksia sekä urologiasiantuntijoiden vastauksia potilaiden kysymyksiin. LoFric in laaja tuotevalikoima ja monet apuvälineet helpottavat katetrointia myös erityistilanteissa. Nykyään potilaat voivat saada katetrinsa veloituksetta suoraan kotiin kuljetettuina. Välineitä 1) LoFric -katetrilaukku, koko n. 55 x 23 cm 2) Katetrointipeili naispotilaille 3) Pussinsuljin 4) Katetrikahva Tiedotus ja koulutus 5) Jaakko ja Leena käyvät pissalla (n. 2-5 v.) 6) Pissaamisen jalo taito (n. 6-8 v.) 7) LoFric -Jokapäiväinen salaisuus (n v.) 8) Toistokatetrointiopas 9) Toistokatetrointi VHS-videonauha käytännön ohjeita potilaalle 10) Toistokatetrointioppikirja 11) Toistokatetrointisanomat, ilmestyneet numerot Tilaan jatkossa veloituksetta TOISTOKATETROINTISANOMAT (kestotilaus) Astra Tech Oy:n -palveluohjelma Miten voimme palvella? Kuvassa näkyviä apuvälineitä, tiedotusaineistoja ja LoFric -katetrinäytteitä voi tilata tällä kortilla. Voit merkitä ympyrällä haluamasi tuotteen/tuotteiden numeron. Voit myös tehdä kysymyksiä tai antaa palautetta. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse tai in kautta: Astra Tech Oy, puh. (09) , pirjo.lindblom@astratech.com Nimi: Osoite: Tilaan LoFric - Postitoimipaikka: Puhelinnumero: LoFric -katetreja kokeiluun katetreja kokeiluun veloituksetta Katerin koko Sukupuoli Asiakaspalaute ja kysymykset Haluan yhteydenottoanne Irrota kortti, taita, sulje teipillä tai nitojalla ja postita. ASTRA TECH OY maksaa postimaksun.
8 ASTRA TECH KOULUTTAA Astra Tech Oy järjesti yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa ympäristökuntien sairaanhoitajille tarkoitetun toistokatetrointi-koulutustilaisuuden Vastaavia koulutustilaisuuksia on järjestetty kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tuotespesialisti Pertti Verho, urologit Taina Isotalo ja Anssi Pétas ja tuotepäälikkö Ilkka Rekola valmistautumasssa tilaisuuden alkuun. -palveluohjelma Katetroijan ohjaus Potilasoppaat Toistokatetrointiopas aikuisille (sis. toistolaajennusohjeet) Lapsille kolme eri opasta: Jaakko ja Leena käyvät pissalla (n. 2-5 v.) Pissaamisen jalo taito (n. 6-8 v.) LoFric - jokapäiväinen salaisuus (n v.) Toistokatetrointi-video Käytännön ohjeita potilaille Toistokatetrointisanomat Välineitä ja tiedotusta Katetrointipeili Katetrikahvat: metallinen ja muovinen Pussinsuljin LoFric -katetrilaukku Esitteet Näytteet katetreista Toistokatetrointisanomat Tietoa kotiinkuljetuspalvelusta Avoimet luentotilaisuudet potilaille Laaja tuotevalikoima LoFric LoFric Plus LoFric matkapakkaukset: H 2 O ja Hydro-Kit Muut LoFric -katetrit: Dila-Cath ja Insti-Cath Hoitohenkilökunnan koulutus Toistokatetrointi-oppikirja Toistokatetrointia käsittelevät videot: - Aikuiset - Lapset - Katetrointi osastolla Paikalliset ja valtakunnalliset koulutustilaisuudet Tutkimustulokset ja dokumentaatio Matkapakkaukset Kotiinkuljetuspalvelu Vastaanottaja maksaa postimaksun Uroterapeutti Seija Salomaa kertoi toistokatetrointiin liittyvistä käytännön kysymyksistä. Hyvä yhteydenpito sairaalan ja perusterveydenhuollon välillä on ensiarvoisen tärkeää. Turvallinen ja hygieeninen vaihtoehto liikuttaessa kodin ulkopuolella. Astra Tech Oy Vastauslähetys Sopimus 02240/ Espoo Toistokatetrointitietoa Nyt suomeksi
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti
Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotTuoteperhe parhaimmillaan
LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotMihin pilotti koneen ohjaa?
Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit
Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja
LisätiedotSuomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net
Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
Lisätiedotlokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotLoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin
a e l c e n v e Vi différ LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin Kaikki naiset eivät ole samanlaisia. Eläköön se pieni ero on mottona LoFric Sensen käytölle omatoimiseen katetrointiin,
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotSuomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotSe voi tulla kohdalle kenelle tahansa, miehelle tai. saamiasi ohjeita tarkemmilla tiedoilla LoFric katetreista.
KATETRIOPAS SISÄLTÖ 1. Toistokatetrointi... 5 2. LoFric periaate... 6 3. LoFric katetri... 8 4. LoFric Cath-Kit ja Hydro-Kit... 10 5. Tutkittua turvallisuutta... 12 6. Kliiniset tutkimukset... 14 Uutena
LisätiedotJUHLASYMPOSIUMI 2008
ALUSTAVA OHJELMA JUHLASYMPOSIUMI 2008 Perustutkimus ja perustiedot näyttöön perustuvan neurologisen kuntoutuksen kulmakivet Turussa 14.3.-15.3.2008 ESISYMPOSIUMI Yhteistyöstä lisäarvoa neurologiseen kuntoutukseen
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet
Lisätiedottoistokatetrointi Uutta tutkimustietoa ja arjen sujuvuutta Virtsaamishäiriöt monen MS-potilaan kiusana s. 5 TOISTOKATETROINTI-TILAISUUKSIEN ANTI:
toistokatetrointi sivu 1 Nro 11 lokakuu 2005. Astra Tech Oy:n asiakaslehti toistokatetrointi TOISTOKATETROINTI-TILAISUUKSIEN ANTI: Uutta tutkimustietoa ja arjen sujuvuutta Virtsaamishäiriöt monen MS-potilaan
LisätiedotMenetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008
Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotInvalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012
Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin
LisätiedotYhdistystiedote 1/2016
Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä
LisätiedotOSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma
OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotIltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013
Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti
LisätiedotHoidon saatavuus suun terveydenhuollossa
Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
Lisätiedotjäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
LisätiedotLounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa
+ Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotVuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit
Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotOtos 1. Otoksen sisältö:
Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus
LisätiedotKysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy
Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina
LisätiedotPIENI PALVELUOPAS 2011
PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi
ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotPotilasturvallisuus 26.3.2014
Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotLounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry Sirke Salmela toiminnanjohtaja
Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry Sirke Salmela toiminnanjohtaja Toiminta-ajatus Lihastautiliitto (ja sen yhdistykset) on valtakunnallinen vammaisjärjestö, joka tukee ja palvelee jäsenyhdistystensä
Lisätiedot2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotKirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö
Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotTULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP
TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotHOITOTARVIKEJAKELUN OHJE
Kalajoen kaupunki 1 (4) HOITOTARVIKEJAKELUN OHJE 1.5.2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki (1326/2010, 24 ) edellyttää kunnan järjestämään asukkaidensa sairaanhoitoon kuuluvat hoitosuunnitelman mukaiset
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotSinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista
Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotJokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?
Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24
Lisätiedottoimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng
toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotTarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa
Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)
LisätiedotUrologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä
Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Hoitotyön kliininen asiantuntija, Uroterapeutti, Seija Salomaa, PHHYKY / hoitotarvikejakelu Taustaa hoitoketjuille PHSOTEY organisaatiomuutos
LisätiedotKYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti
KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotKondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI
Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Tämän oppaan tarkoituksena on neuvoa Uracyst-hoitoa saaville potilaille, kuinka virtsarakon voi katetroida itse. Oppaan sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet.
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
Lisätiedot2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA
YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotLääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet
Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen
LisätiedotHARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja
HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotVajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
Lisätiedot