Mikki Kunttu. Tieto ja materiaali virtaavat Finlaysonin logistiikkakeskuksessa. tasapainoilee taiteen ja viihteen välissä

Transkriptio

1 2/2014 Renor Oy:n sidosryhmälehti Kaupunkisuunnittelun trendinä osallistaminen Mikki Kunttu tasapainoilee taiteen ja viihteen välissä Suurempi hyöty fyysisestä tilasta Tekninen isännöitsijä on vuokralaisen tuki ja turva Tieto ja materiaali virtaavat Finlaysonin logistiikkakeskuksessa

2 PAINOTUOTE RE 2/2014 RENOR OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 3 keskustakoti on huoleton sijoitus arkkitehdin luonnos kohteesta ennakkomarkkinoinnissa 24,0 m 2 tupa+kh mh. alk vh. alk kerrokset 2 4 ota yhteyttä ja varaa omasi: lemminkäinen talo oy, asuntomyynti lahti saimaankatu 64, lahti tutustu tarjontaamme: asunnot.fi annukka lindberg puh (maksuton) asuntomyynti.lahti@lemminkainen.com Asunto Oy Lahden Panimonreuna PANIMOKATU 16, LAHTI asunnot.fi/panimonreuna täydennämme malskin alueen asuntotarjontaa panimonreunalla! pienistä, mutta tehokkaasti suunnitelluista kodeista koostuva panimonreuna keskellä kaupunkia on erittäin hyvä kohde paitsi ensiasunnon ostajalle, myös asuntosijoittajalle. panimonreunan arvioitu valmistuminen on syksyllä energialuokka c Ota yhteyttä ja kysy lisää! alla esimerkkejä alustavista hinnoista. TyyPPI m 2 MH. VH. Krs tupa+kh 24, h+kk+kh 35, h+kk+kh 39, h+k+s 47, h+k+s 54, h+k+s 61, ,5 m 2 2h+k+S ENNAKKOMARKKINOINTI mh. alk vh. alk kerrokset 2 5 lahdenkatu sisäpiha asuntojen sijainnit kerrospohjissa. L E I Ajankohtaista Enemmän taiteilija kuin yrittäjä Askonalue kasvaa yhteisön voimin Osallistava kaupunkisuunnittelu luo sujuvaa arkea Unelmatyö Kutomon tornin juurella Konseptit uudistuvat arjen hallintaa ja elämyksiä varten Tekninen isännöitsijä pitää talon käynnissä Logistiikka on tärkeä osa laadunhallintaa MM-kisat organisoidaan Askonalueelta Renor on Suomen johtava historiallisten teollisuuskiinteistöjen ja alueiden uudelleenkehittäjä. Renorin keskeisimmät kiinteistökohteet ovat Askonalue Lahdessa, Puuvilla Porissa, Finlaysonalue Forssassa, WSOYTALO Porvoossa, PMKTALO Tampereella, Karistonkulma Hämeenlinnassa ja Tikkurilan Silkki Vantaalla. Tutustu kohteisiimme Julkaisija Renor Oy Vaihde Päätoimittaja Timo Valtonen Toimitus Taskut/Viestintä Ulkoasu Taskut/Markkinointi Ilmoitusmyynti Tuuli Lehtovaara Painos kpl Paino Forssa Print Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille PEFC/ Tekemisen meininkiä Suomalaista elämäntapaa leimaa aktiivinen asenne ja tekeminen. Tässä aktiivisuudessa piilee myös voimamme työelämässä. Suhdanne- ja taloustilanne Euroopassa ja Suomessa sekä yleinen kansainvälinen poliittinen ilmapiiri asettavat lukuisia haasteita yritysten menestymiselle ja työllisyydelle Suomessa. Kestävyysvaje ja julkisen talouden rakennemuutos ovat kansallisia lisähaasteita. Taustalla on myös digitaalisuuden aiheuttama murros kaikilla toimialoilla. Kasvuennusteet eivät toistaiseksi lupaa merkittävää käännettä parempaan. Kuinka me tästä kaikesta selviydymme? Me Renorissa uskomme, että me suomalaiset selviydymme oikein hyvin. Tarvitsemme uskoa ja rohkeutta testata ja toteuttaa uusia ideoita ja uudenlaisia yhteistyömalleja, niin yksilöinä kuin yhteisöinä. Renor haluaa pitää huolta omasta aktiivisuudestaan. Kehitämme toimintaamme ja kiinteistöjämme entistä paremmiksi ja viihtyisämmiksi ympäristöiksi. Haluamme tarjota asiakkaillemme toimitiloja ja toimintaympäristöjä, joissa menestymisen mahdollisuudet taataan. Kauppakeskus Puuvillan avaaminen Porissa lokakuun lopussa on konkreettinen esimerkki toiminnastamme. Lahdessa Askonalueen kehittäminen etenee asemakaavamuutosvaiheeseen, ja uuden kaupunginosan rakentumisen perusteet alkavat asettua kohdalleen. Aktiivista syksyä toivottaen! Timo Valtonen toimitusjohtaja, Renor Oy

3 4 AJANKOHTAISTA RE 2/ Kauppakeskus Puuvilla avaa ovensa Odotus päättyy vihdoin, kun Kauppakeskus Puuvilla avaa ovensa Porissa torstaina 30. lokakuuta. Kyseessä on Satakunnan suurin kauppakeskus, jossa on tiloja lähes sadalle myymälälle. Avajaispäivistä odotetaan vilkkaita. Puuvillassa arvioidaan vierailevan yli asiakasta avajaisviikonlopun aikana, jolloin tarjolla on elämyksiä ja kokemuksia kaiken ikäisille. Kauppakeskus Puuvillaan tulee monia liikkeitä, joita Porissa ei ole aiemmin ollut, muun muassa Budget Sport, Stadium, Clas Ohlson, BR-lelut, Jesper Junior, Bik Bok ja New Yorker. Porilaiset saavat myös toivotun HopLop-liikuntaseikkailupuiston. Ostosten lisäksi Puuvillassa voi herkutella ravintolamaailmassa esimerkiksi Pannukakkutalon antimilla. Renorin ja Ilmarisen omistama Porin Puuvilla Oy järjestää arkkitehtuurikilpailun yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa. Tavoitteena on löytää uusia ideoita Puuvillan kaupunkikorttelien kehittämiseksi ja tutkia erityisesti asuntorakentamisen mahdollisuuksia korttelin alueella. Puuvillan alueella on vielä kerrosneliötä rakennusoikeutta jäljellä. Tätä pohdittiin Skanskan ja Porin Puuvillan järjestämässä keskustelutilaisuudessa, joka oli osa SuomiAreenatapahtumaa Porissa. Yhteiskunnallisen, pääosin keskustelutilaisuuksista koostuvan kesätapahtuman teemana oli tänä vuonna asuminen ja ympäristö. Kaupungistuminen on yksi keskeisistä megatrendeistä lähitulevaisuudessa, ja yhä useampi arvostaa keskustaasumista hyvien palvelujen äärellä. Asumisen, työn, vapaaajan ja päivittäisten toimintojen yhteensovittaminen on Kauppakeskus Puuvilla sijaitsee kaupunkikeskustassa, monipuolisten palvelujen äärellä. Puuvillassa hyödynnetään tehokkaasti geoenergiaa sekä kiinteistön jäähdytykseen että lämmitykseen. Porin Puuvilla käynnistää arkkitehtikilpailun Seuraa avajaistunnelmia Facebookissa: Mistä on tulevaisuuden koti tehty? Yhä useampi arvostaa keskusta-asumista hyvien palvelujen äärellä. tärkeä näkökulma myös kaupunkisuunnittelussa, totesi Kauppakeskus Puuvillan johtaja Pasi Välimaa. Asuinympäristön pitää olla puhutteleva ja sopia asukkaan elämäntyyliin ja arvomaailmaan. Koti on paljon enemmän kuin neljä seinää. Tulevaisuuden koti on hyvän kokonaissuunnittelun tulosta. Olennaista on ymmärtää ihmisten tarpeita sekä sitä, millaisia arvoja he liittävät asumiseen ja asuinympäristöön, sanoi Skanska Kotien kehitysjohtaja Susanna Sucksdorff. Näyttelijä Mari Rantasila saapui SuomiAreenan keskustelutilaisuuteen Age Man -ikäpuvussa ja sai kokea, miltä maailma tuntuu vanhana. Kodin tulisi toimia pienillä muutoksilla joustavasti kaikissa elämänkaaren eri vaiheissa, myös seniori-iässä. Porin kulttuurilähettiläs, näyttelijä Mari Rantasila otti tuntumaa ikääntymisen tuomiin fyysisiin haasteisiin saapumalla keskustelutilaisuuteen Age Man -ikäpukuun pukeutuneena. Eniten ahdisti keskivartalolihavuus ja heikentynyt kuulo, Rantasila arvioi kokemusta. Sekä senioriasumisessa että laajemminkin yhteisöllisyyden kasvu nähdään yhtenä asumisen tulevaisuuden trendinä. Kaupunkisuunnittelua kansalle Millainen on muutosten Suomi, mitä rakennetulle ympäristölle tapahtuu ja mitä vaikutusmahdollisuuksia tavallisilla kansalaisilla voi siihen olla? Muun muassa näitä pohditaan YLE Teeman Kaupunki uusiksi -ohjelmasarjassa. Sarja seuraa vuoden Uusi Kaupunki -kollektiivin työpajoja. Suomalaisista nuoren polven arkkitehtitoimistoista koostuva Uusi Kaupunki -kollektiivi kannustaa kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä käyttämään arkkitehtuuria keskustelun ja ongelmanratkaisun välineenä jo ennen tarkemman suunnittelun alkua. Sarja alkaa 20. lokakuuta. Pala tekstiiliteollisuuden kulta-aikaa Tampereella sijaitsevan PMKTALON juuret ulottuvat maailmaa 1920-luvulla ravistelleeseen lamaan, joka koetteli myös suomalaista puuvillateollisuutta. Suomen viisi suurinta puuvillatehdasta päätti vastata romahtaneisiin hintoihin ja menekkiin perustamalla yhteisen Puuvillatehtaitten Myyntikonttorin. Vuonna 1938 valmistui PMKTALO, joka toimi keskusvarastona ja toimistona. PMK myi tekstiilitehtaiden tuotteita sisustuskankaista nenäliinoihin ja julkaisi myös omaa Tilkku-Tiina-lehteä. Myyntikonttorin toiminta loppui 1980-luvulla. Nykyään punatiiliseinien sisällä toimii reilu kahdeksankymmentä yritystä ja organisaatiota. Detalji Tällä palstalle kerromme Renorin omistamiin rakennuksiin liittyviä tarinoita.

4 6 RE 2/2014 TEKSTI Lotta Suistoranta KUVA Nina Kaverinen 7 Tanssii tähtien kanssa -sarjan lavastustyöstä Mikki Kuntulle jääneet tuomarituolit jäänevät osaksi uuden toimiston sisustusta. Yhdessä on jopa Anna Abreun puuterit jäljellä, Kunttu nauraa. Valo- ja lavastussuunnittelija Mikki Kunttu on kunnianhimoinen taiteilija, joka ei aliarvioi viihdettä. Yrittäjänä hän tasapainoilee taiteen ja viihteen välissä. MIKKI KUNTTU on yksi maamme tunnetuimmista valo- ja lavastussuunnittelijoista. Kuntun töihin kuuluu taiteellisesti kunnianhimoisia tanssi- ja oopperateoksia ja suurelle yleisölle suunnattuja, näyttäviä viihde-esityksiä kuten Eurovision laulukilpailut, Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelma tai valotaideteokset Senaatintorilla ja Eduskuntatalolla. Kunttu on saanut muun muassa arvostetun amerikkalaisen Bessie-palkinnon ja kirkkotaiteen Engel-palkinnon. Kuntun toimisto on Porvoossa, historiallisessa WSOYTALOSSA. Enemmän taiteilija kuin yrittäjä Mikki Kuntulla on epätodellinen fiilis. Hän on juuri muuttanut Porvooseen. Kaduilla kulkee iloisia turisteja ja ikkunan avatessa näkee joen. Tällaisesta kiireettömyyden tunnelmasta Kunttu ei osannut Helsingissä uneksia. Yrittäjälle pikkukaupunkiin muuttaminen oli mahdollista. Mikki Kunttu Oy suunnittelee valaistuksia, lavastuksia ja videoteoksia erilaisiin tuotantoihin. Toimeksiantajia ovat ooppera- ja balettitalot ympäri maailmaa, modernin tanssin taiteilijoista etenkin Tero Saarinen, lukuisat tv- ja viihdetuotannot sekä muusikot kuten Nightwish tai Michael Monroe. Joinain vuosina Kunttu tekee enemmän töitä maailmalla kuin Suomessa. Porvoo on silti hyvä tukikohta. YRITTÄJÄ VAI TAITEILIJA? Kunttu voisi olla myös taiteilija. Mutta ryhtyi yrittäjäksi, koska pienellä markkinalla piti pystyä toteuttamaan sujuvasti myös viihdetuotantoja. Yrityksen tarkoitus on antaa puitteet työlle, ei tuottaa paljon voittoa. Työssäni tärkeää on sisältö, siksi yritys ei voi mennä tulos edellä. Omalla kokemuksellani tuon tuotantoihin lisäarvoa ja näkemystä. Ainoana vakituisena työntekijänä Kunttu on säilyttänyt vapauden valita, mihin työtarjoukseen lähtee mukaan. Olen enemmän taitelija kuin yrittäjä. Saan päänsärkyä yritysteknisistä asioista, vaikka hallitsenkin tylsät arkiset rutiinit, kirjanpitäjän koulutuksen nuorena käynyt Kunttu sanoo. ESTRADILTA TYÖHUONEELLE Työtään Kunttu vertaa sisustussuunnitteluun. Tyyli löytyy yhdessä asiakkaan kanssa. Valoilla luodaan tarinalle oikeat olosuhteet. Valot ja lavasteet ovat vain yksi elementti musiikin ja esiintyjien joukossa. Ison tuotannon ison työryhmän Kunttu on kokenut erityisesti Euroviisuissa. Ne eivät ole urani ilmaisullisia huippuja, mutta hienoja kokemuksia. Sirkusta, mutta ei sitä tarvitse vähätellä. Katsojia Kuntulla on riittänyt. Jonain vuonna hänen töitään näki yli 90 miljoonaa ihmistä. Mutta Kunttu ei välitä numeroista. Työ on samaa, lamput syttyy ja sammuu. Joissain tuotannoissa lamppuja on vaan vähän enemmän. Parrasvalojen sijaan suunnittelijan arki kuluu tietokoneen äärellä. Siksi Kunttu halusikin työhuoneen, jossa saa olla rauhassa. Halusin hengittävän tilan, jossa voi tehdä henkistä työtä. Tämä talo on loistava. Historiallinen, ja kaikkea muuta kuin metallia ja lasia. Töihin tulee nöyrin mielin, kun seiniltä katsovat entisaikojen kirjailijoiden kuvat.

5 8 RE 2/2014 TEKSTI Riikka Vakkuri ja Virve Juhola KUVA ISOKuva Panu Rissanen 9 Askonalue kasvaa yhteisön voimin Kaupunkien ja tilanomistajien kannattaa tukea luovaa kokeilukulttuuria. Askonalueen uutta kaupunginosaa Lahdessa eivät luo vain rakennetun ympäristön ammattilaiset, vaan koko kaupunkiyhteisö. Askonalueella on hurjan suuri merkitys Lahden kehitykselle. Se ilmentää koko kaupungin muutosta ja kasvua perinteisestä teollisuuskaupungista seuraavaan vaiheeseen, toteaa Lahden kaupungin kehityspäällikkö Saara Vauramo. Vanhat punatiiliset Askon ja Upon teollisuuskiinteistöt muodostavat Askonalueen olemuksen, jonka ympärille rakentuu tulevaisuudessa Lahden ydinkeskustaan integroituva, tiivis ja urbaani kaupunginosa. Täydennysrakentaminen edellyttää alueen maankäytön, liikenteen ja ympäristön kokonaisvaltaista ja pitkälle tähtäävää uudistamista. Uutta kaupunginosaa eivät synnytä kuitenkaan yksin insinöörit ja arkkitehdit, vaan kehittäminen on koko kaupunkiyhteisön, sen yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteinen projekti, sanoo Renorin hankekehitysasiantuntija Vuokko Heiskanen. Kokoavaa yhteistyötä radanvarren kehittämiseksi on tehty erityisesti ympäristöteknologian osaamisalueella. Radanvarren suunnittelua on ohjannut visio Lahden ympäristökaupunkistrategian mukaisista kestävää ja resurssitehokasta elämäntapaa tukevista ratkaisuista. Kyse ei ole vain siitä, mitä kaupunki tekee ekologisen elämäntavan edistämiseksi, vaan miten asukkaat voivat arkisilla valinnoillaan vaikuttaa ja miten yritykset saadaan tuottamaan uusia ratkaisuja, Vauramo avaa strategiaa. VAUHTIA MUOTOILUSTA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIASTA Uudenlaisia ratkaisuja haetaan esimerkiksi elokuussa käynnistyneessä innovaatiokilpailussa, jossa etsitään sekä Lahden kaupungille että alueen rakennusyrityksille soveltuvia uusia, kustannustehokkaita ratkaisuja hulevesien eli sade- ja sulamisvesien johtamiseen, käsittelyyn sekä niiden ehkäisemiseen tiiviissä kaupunkiympäristössä. Aihe on tärkeä, sillä ilmastonmuutoksen myötä sateet lisääntyvät. Vesistöjen suojeluun ja hajakuormitukseen liittyvät haasteet korostuvat etenkin tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Vauramo näkee, että koko Radanvarren alue voi toimia ympäristöteknologian hyödyntämisessä suunnannäyttäjänä Suomessa ja kansainvälisestikin. Vauhtia erityisesti hulevesi- ja tulevaisuuden energiaratkaisuihin voi tuoda myös Tekesin Innovatiiviset kaupungit -ohjelma, INKA, jossa Lahti on mukana. Ympäristöteknologian ohella Radanvarren alueen kehittämisen kantavia teemoja ovat olleet kulttuuri ja muotoilu. Muotoilu ei tarkoita vain visuaalisuutta, vaan myös prosessin muotoilua, Vauramo kertoo. Sitä on esimerkiksi osallistava kaupunkisuunnittelu, joka on ollut Radanvarren suunnittelun lähtökohta. Vauramo kertoo, että kaupunkilaiset otetaan jatkossakin mukaan alueen suunnitteluun. HUKKATILA HYÖDYKSI, TOIMIJAT TUTUIKSI Viime vuosina kaupunkisuunnittelussa on tapahtunut murros. Elinvoimaista kaupunkia ei suunnitella ylhäältä alas, vaan yhä useammin kaupunkilaiset ottavat tilan haltuun ja luovat itse omaan arkeensa sopivaa urbaaniutta. Myös Askonalueen muutosvoima löytyy lähikulmilta. Parhaillaan alueella tiivistetään toimijaverkostoa ja luodaan sosiaalista työ- ja tapahtumatilaa, Asko Hubia. Konseptia kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden sekä kiinteistökehitysyhtiö Hukkatilan ja Ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Lahdessa on tarvetta aikuisten leikkipaikalle, luovalle tilalle, jossa voisi kohdata epävirallisemmin. Tiloissa voi olla myös esimerkiksi pop-up-liikkeitä tai kaupunkilaiset voisivat osallistua siellä tuotteiden suunnitteluun. Kuka tahansa voisi vuokrata tiloja lyhyeen käyttöön, esimerkiksi päiväksi, visioi Riikka Mäkelä, kaupunkiaktiivi Lahden Taidelauantain sekä monen muun yhteisön taustalla. Konseptin ytimen muodostaa coworking-yhteisö, jonka ympärille voi liittää monenlaisia tilantarpeita, muutaman tunnin satelliittityöskentelystä, isompien firmojen showroomeihin ja juhlatilaisuuksiin, jatkaa Hukkatilan toimitusjohtaja Jaakko Lehtonen. Asko Hubilla on paikkansa uudenlaisen yhteisö- ja korttelikulttuurin edistäjänä. Mielenkiintoinen kaupunkikulttuuri syntyy yllättävistäkin tekijöistä. Tärkeää on, että asioita voidaan kokeilla nopeasti ja vähäisellä riskillä. Jos koetaan, ettei saa epäonnistua, toiminta hiipuu, Mäkelä tuumaa. Parhaimmillaan yhteisö- ja kaupunkikulttuurin tukeminen synnyttää paitsi positiivista energiaa myös osaavien ja tekevien ihmisten verkostoja sekä erilaisia uusia yhdessä tekemisen tapoja. Usein tarvitaan vain tilallinen sytyke, joka virittää ohikulkijan ideointitaajuudelle. Shakkinappula keskellä katua voi kumuloitua Sibeliuksen sinfoniaksi. Ja kohta huomataan, että jotakin tapahtuu, koska jotakin tapahtuu, koska jotakin tapahtuu, luonnehtii Heiskanen. Kaupunkien ja tilanomistajien kannattaa siis tukea luovaa kokeilukulttuuria luomalla paitsi salliva myös aktivoiva ympäristö. Living labit ja yhteisöalustat ovat olleet jo kohta kymmenen vuotta muodikasta sanailua kaupunkisuunnittelussa ja -tutkimuksessa, mutta viimekädessä kyse on ryhtymisestä. Jos joku haluaa kasvattaa Valimon takapihalla muutakin kuin horsmaa tai perustaa Upon sillan alle telttakylän, me kärräämme paikalle mullan ja autamme pystyttämisessä, Vuokko Heiskanen lupaa. Askonalue löytyy nyt myös Facebookista: Käy tykkäämässä!

6 10 RE 2/2014 Taideverstaassa rakennettiin unelmien kaupunkia Pitkän pöydän ääressä ahkeroi innokas joukko suunnittelijoita. Kaupunkikuvaan nousee symmetrisiä tornitaloja ja eksoottisen näköisiä bungaloweja. Unelmat eivät lopu kesken, kun materiaalia riittää. Yksi suunnittelijoista on kohta yhdeksänvuotias Altti. Poika rakentaa vitivalkoisista Lego-palikoista asuintaloa, jossa on kattoterassi, puutarha, valopylväs, portaita ja koristeellinen oviaukko. Lego-tarvikkeiden lisäksi suunnittelussa on apuna vihreitä miniatyyripuita, pikkuautoja ja ihmishahmoja. Onko talo nyt valmis? Kyllä tähän vielä lisärakennus tai ainakin lisäkerros tulee, Altti arvelee. Mira ja Taru edustavat jo teini-ikään varttunutta suunnittelijasukupolvea. Heidän rakennusunelmissaan siintävät lasipaneelit ja aurinkoenergian talteenotto. Viisivuotiaan Eevinkin talossa on lasia ja sisäpiha. Kyseessä on siis atrium, avustajan roolissa toimiva isä selventää. Rakennuksen tavoitteena on paitsi energiansäästö myös estetiikka: sisäpihaa koristaa omaperäinen tilataideteos. YHTEISÖLLISYYS TÄRKEÄ OSA KAUPUNKISUUNNITTELUA Askonalueella vietettiin Lahden Taidelauantaina 6. syyskuuta perinteistä Askon-päivää taiteen ja kulttuurin merkeissä. Lego-kaupunkisuunnittelupaja järjestettiin yhteistyössä lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin kanssa. Pienille ja isommillekin osallistujille riitti puuhaa koko päivän, kun käytettävissä oli kymmeniä tuhansia palikoita. Tilaisuus ja sen tuloksena syntyneet ideat osoittavat, että yhteisöllisyys on tärkeä osa kaupunkisuunnittelua. Kaikki pienoismallit säilyvät näytillä, jos palikoita vain riittää, lupaa Arkkia edustava Janne Inkeroinen. Vaikka suunnittelumateriaalina on muovi, rakennukset voitaisiin todellisuudessa toteuttaa savesta tai puusta tai mistä tahansa kierrätettävästä materiaalista. Talopuutarhoilla haetaan entistä omavaraisempia ja terveellisempiä ratkaisuja kaupunkiasumiseen. Askon Taideverstaan yhteydessä järjestettiin myös Asko Hub -tilojen suunnittelupaja ja käynnistettiin nimikilpailu tälle Askon ytimelle sekä Askonalueen ilme- ja logokilpailu. Asko2:n katetulla Tori-alueella ja pihalla toimintaansa esittelivät myös paikalliset yritykset ja muusikot työnäytteiden ja tuotteiden muodossa. Aulassa kuultiin paukepiiriä, nähtiin väriluistelua ja taidevenyttelyä ja ihasteltiin taideteoksia. KUTSUMATTOMIA VIERAITA Mitäpä tulisi kaupunkisuunnittelusta, taiteesta, kulttuurista tai yhtään mistään ilman kukkahattutätien kaikenkattavaa asiantuntemusta. Kansa hätkähtää, kun Askon Torille astelevat Vuokko ja Orvokki. Aina voi valittaa, jos vain haluaa, tuumaavat tädit, joiden näyttävät päähineet on kuulemma sosialisoitu somistemateriaalista. Tiukan kuulustelun jälkeen paljastuu tätien todellinen luonne. Asialla ovat Lahden Lauantainäyttämön esiintyjät Taija Lehtinen ja Sirkka Oijala-Kaipiainen. He lupaavat Taideverstaan osallistujille demoesityksiä ja mainostavat marraskuussa ensi-iltaan tulevaa Reko Lundánin näytelmää nimeltä Kutsumattomat vieraat. Monikäyttöisiä toimitiloja Räätälöityjä tilaratkaisuja ASKONALUE Lahti FINLAYSONALUE Forssa WSOYTALO Porvoo Ihastu upeaan Hilmaan! Kun viihtyisyys ja huolettomuus ratkaisevat, valitse Hilma. Tee treffit ja tule tutustumaan. PMKTALO Tampere TIKKURILAN SILKKI Vantaa PORIN PUUVILLA Pori Lisää kohteita Osta uusi koti nyt: Lahti, Metsäkangas maksat kaupanteon hilma yhteydessä vain Satulakatu ja loput, Odotettu kerrostalo tarjoaa innostavia tilaratkai - suja järkevään hintaan. Toimivia, hyvin suunniteltuja kun kotisi on valmis! ja viihtyisiä koteja yksiöistä kolmioihin, monenlaisiin elämäntilanteisiin. Palvelut ja luonto lähellä, hyvät kulkuyhteydet. Ener gia luokka B Valmis jo noin Huoneistoesimerkkejä: krs mh vh 45,5 m 2 a19 2h+kt+s ,5 m 2 a14 2h+k+s m 2 a6 3h+k+s ncc.fi/hilma NCC ASUNTOMYYNTI, avoinna arkisin klo 8 16 puh /Lea Varjola Hämeenkatu 26 A, Lahti

7 12 RE 2/2014 TEKSTI Riikka Vakkuri KUVA ISOKuva Panu Rissanen 13 Osallistava kaupunkisuunnittelu luo sujuvaa arkea Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa tarvitaan empatiaa ja sosiaalista älykkyyttä. Muotoilija katsoo laajoja kokonaisuuksia, mutta samalla mikrotasolla. Työ on kiikkumista ison ja pienen mittakaavan välillä, Sara Ikävalko kuvaa. Kaupunkisuunnittelu on murroksessa. Suljettujen ovien takaa siirrytään avoimeen ja keskustelevaan suunnitteluun. Sara Ikävalko paikkaa kuilua suunnittelun eri osapuolten välillä. Kun Sara Ikävalko valmistui teolliseksi muotoilijaksi Lahden muotoiluinstituutista 2000-luvun alussa, hän tunsi itsensä ammatillisesti juurettomaksi. Loppukäyttäjiä ei silloin juurikaan otettu suunnitteluun mukaan eikä palvelumuotoilua tunnettu. Muutos oli kuitenkin jo iduillaan. Ikävalkon ajatukset muotoilusta olivat muuttuneet, kun hän toimi opiskelujen ohessa avustajana Invalidiliitossa. Näin, miten pienet käytännön asiat vaikuttivat ihmisten arjessa selviytymiseen. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja käytettävyyden jatko-opinnot Aalto-yliopistossa avasivat kokonaan uuden maailman. Huomasin, miten koko rakennettua ympäristöä voi tarkastella käytettävyyden näkökulmasta. Oivalluksesta syntyi Ikävalkon Ison Omenan Citymarketiin ideoima Elä hättäile -linjasto eli hidas kassa, jolla voi asioida oman tahdin mukaan. Kehitysvammaisten tarpeista suunniteltu kassa osoittautui suosituksi ja kokeilu jäi pysyväksi. Kun aistirajoitteiset ihmiset pärjäävät ympäristössä, myös monet muut, esimerkiksi lapsiperheet, pärjäävät paremmin. UNELMIA JA REALISMIA Käyttäjäkeskeistä suunnittelua Ikävalko pääsi viemään eteenpäin isossa mittakaavassa Lahden Radanvarren arkkitehtuurikilpailussa, joka oli osa World Design Capital vuotta ja Ikävalkolle unelmatyö. Hän työskenteli hankkeessa vuorovaikutussuunnittelijana, kuunteli kaupunkilaisia yrittäjistä yksinhuoltajiin, viisivuotiaista yhdeksänkymppisiin. Ikävalko koki olevansa kielenkääntäjä eri sidosryhmien välillä. Kyse on suunnittelun demokratiasta. Virkamiehet puhuvat usein jargonia, jota kaupunkilaiset eivät ymmärrä. Keskustelu voi olla etäännyttävää eivätkä kaupunkilaiset uskalla osallistua siihen. Kaupunkisuunnitteluun liittyvä tieto on usein myös vaikeasti löydettävissä. Ikävalko jätti toimiston ja meni kaupunkilaisten luo päiväkoteihin, asukasyhdistyksiin ja kouluihin. Hän käveli kaupunkilaisten kanssa Radanvarren alueella valokuvat käsissä. Niihin piirrettiin yhdessä, mitä alueella voisi olla. Pienoismallit olivat myös tärkeä työkalu, koska ne ovat nopea tapa omaksua tietoa. Ennenkuulumatonta oli, että kaupunkilaiset saattoivat kommentoida kilpailuohjelmaa jo ennen

8 14 RE 2/2014 Kaupunkilaiset ovat oman elinympäristönsä asiantuntijoita kuin se julkistettiin. Verkkoa hyödynnettiin ideointiin ja kilpailutöiden kommentointiin. Realismi kulki unelmien rinnalla. On tärkeää tehdä reunaehdot selviksi ja kertoa kaupunkilaisille, miksi tehdään tietynlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi se, että alue on osa harjua, soramaata ja pohjavesi on lähellä maanpintaa, vaikuttaa merkittävästi suunnitteluun. Junarata asettaa rajoituksia, mutta on samalla iso arvo alueelle ja koko kaupungille. Kaupunkilaisten toiveet liittyivät muun muassa liikkumiseen: he halusivat kevyen liikenteen väyliä, mutta toisaalta mahdollisuutta käyttää omaa autoa. Myös puistoja, kaupunkiviljelmiä ja työskentelyn ja asumisen limittymistä toisiinsa toivottiin. Ihmisten toiveet eivät olleet utopistisia, vaan itse asiassa aika pieniä, kuten erään lapsen toive siitä, että hän voisi poimia läheltä marjat aamupuuroonsa. OMAN ELINYMPÄRISTÖN ASIANTUNTIJOITA Radanvarren arkkitehtuurikilpailun tulokset jännittivät Ikävalkoa. Mietin näkyykö niissä vuorovaikutustyön tulokset. Oli mieletöntä huomata, että lähes joka ikisessä kilpailutyössä oli otettu kaupunkilaisten ideoita huomioon. Asiantuntijoiden top kymmenen kilpailutyötä olivat lähestulkoon samat kuin kaupunkilaisten suosikit. Tätä ei ollut tapahtunut koskaan ennen. Tässä onkin Ikävalkon mukaan osallistavan suunnittelun keskeinen anti: yhteisen arvon löytäminen eri osapuolille, maanomistajista käyttäjiin. Radanvarren hankkeessa opin, miten suuri merkitys vuorovaikutuksella ja viestinnällä on. Vielä muutamia vuosia sitten kaupunkilaisten ottaminen mukaan suunnittelun alkuvaiheeseen oli varsin uutta Suomessa. Nyt yhä useammassa kaupungissa tehdään kaupunkisuunnittelua näkyväksi ja tuodaan päättäjiä, viranomaisia, maanomistajia ja kaupunkilaisia saman pöydän ääreen. Ikävalkon mielestä osallistava kaupunkisuunnittelu jää kuitenkin liian usein pelkäksi leikittelyksi, päälle liimatuksi hutuksi, koska osaamista ja ymmärrystä puuttuu. Osallistava suunnittelu ei tarkoita sitä, että suunnittelun vastuu annetaan kaupunkilaisille. Tarkoitus on saada materiaalia kaupunkilaisilta. He ovat oman elinympäristönsä asiantuntijoita. Sekin on harhakuva, että kaupunkilaisten kaikki toiveet toteutetaan. Kaupunkilaisten ideat, toiveet ja pelot eivät ole yhteneviä. Jotkut kaupunkilaiset esimerkiksi vastustavat sitä, että omalle asuinalueelle rakennetaan lisää. Silloin vuorovaikutussuunnittelijan tehtävä on ajaa sitä, mikä on asukkaan näkökulmasta on järkevää ja kertoa, miten kallista kaupungin laitamille rakentaminen on keskustan tiivistämisen sijaan. Aluesuunnitteluhankkeissa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Lahden radanvarren suunnittelu jatkuu. Kaupunki kehittyy vaiheittain eikä vuoden aikana tapahdu suuria. Sara Ikävalko jatkaa käyttäjälähtöisen suunnittelun edistämistä Toimiva kaupunki -hankkeessa, joka tarjoaa kaupungeille asiantuntijuutta muotoilun hyödyntämisessä. Työtä riittää. Olemme isojen haasteiden edessä. Taloudellinen tilanne on huono ja samalla palveluntarve kasvaa. Palvelumuotoilijan tehtävä on tarkastella, miten olemassa olevia resursseja voi hyödyntää ja miten asioita voidaan tehdä toisin. Millainen sitten on Ikävalkon mielestä hyvä kaupunkitila? Sellainen, missä arki on kaunista, viihtyisää, esteetöntä ja sujuvaa. On tosi huono asia, jos jokin asia suututtaa joka päivä. Tärkeää onkin kaupunkilaisten kokemus siitä, miten arki sujuu. Arkkitehtonisesti hieno ympäristö ei riitä, jos esimerkiksi lapsiperhe ei pääse sujuvasti kauppaan. TEOLLISUUSLATTIAT HENGITTÄVÄT PINNOITEET Loimaan toimisto Metsolantie 51, Loimaa Jarkko Jokinen, p Lattiat, seinät ja katot Maxipinnoite tuntee Askonalueen rakennukset kirjaimellisesti läpikotaisin. Lattioihin, seiniin ja kattoihin erikoistunut yritys saneeraa myös Renorin kohteita ammattitaidolla ja Weberin tuotteilla. Asiakkaita ovat niin suurimmat rakennusliikket kuin omakotirakentajatkin. Lahden aluetoimisto Makarantie 9, Lahti Kari Järvikallas, p VESIKIERTOISET COMFORT-LÄMPÖLATTIAT CASA DESIGNLATTIA

9 16 RE 2/2014 TEKSTI Virve Juhola KUVA Amparo Espana Llopis 17 Unelmatyö kutomon tornin juurella Rakennusarkkitehdin toimisto sijaitsee Finlaysonin kutomoalueella Forssassa, sen vanhassa puupääkonttorissa. Kun toimitilaa aikoinaan katseltiin, jalat veivät kuin väkisin historialliseen rakennukseen. Tuli vahva tunne, että unelmien työtila on tässä. Tämä on tosi upea miljöö kaiken kaikkiaan. Ajattelin aluksi, ettei tämmöistä voi ollakaan. Kutomo on säilynyt hienosti omana erityisenä alueenaan. Minua ei haittaa vaikka perustaja Wahren täällä välillä kummittelee, Päivi Pylkkönen-Palm naurahtaa. Tai saattaa olla, että vanha rakennus se vain itsekseen nitisee ja natisee liitoksissaan. Pylkkönen-Palm perusti suunnittelutoimiston vuonna Hän on suunnitellut lukuisia päiväkoteja, kouluja, palvelutaloja, virastoja ja muita julkisia tiloja sekä asuinrakennuksia kerrostaloista rivi- ja omakotitaloihin, niin korjaus- kuin uudisrakennuskohteitakin. Hän muistaa merkittävänä hankkeena kerrostalon saneerauksen, joka oli ensimmäinen toimeksianto Forssan kaupungilta ja siten suuri luottamuksen osoitus nuorelle yrittäjälle. Kiitollisena suunnittelija nimesi koiransakin Pentiksi silloisen teknisen johtajan mukaan. Pylkkönen-Palm on suunnitellut monia tiloja myös vuokranantajalleen Renorille, esimerkiksi samalla kutomoalueella sijaitsevat hoivakodit Pumpulin ja Pellavan. Täällä on kasvukeskuksista tuleville monia etuja. Päivä- ja hoivakotien suunnittelu on unelmatyötäni, koska tykkään asettua toisen asemaan, lapsen tai vanhuksen, ja miettiä ratkaisuja heidän mittakaavastaan ja tarpeistaan lähtien. TYÖYHTEISÖ TÄRKEÄ YKSINYRITTÄJÄLLEKIN Jo 24 vuotta yrittäjänä toiminut Päivi Pylkkönen-Palm on kotoisin Viialasta ja valmistui rakennusarkkitehdiksi Tampereelta. Rakkaus toi hänet aikoinaan Forssaan, missä ei ollut alan työnantajia. Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa vaihtoehto työllistyä asuinkaupungissa. Yrittäminen ei ollut vastavalmistuneelle mikään kynnyskysymys, vaikka se vähän jännitti. Koin, etten putoaisi liian korkealta, vaikka yritys ei onnistuisi. Löytäisin tarvittaessa alan töitä Tampereelta, Turusta tai Helsingistä. Nykyisin profiloidun ennen kaikkea naisyrittäjäksi. Vaikka arkkitehtinä on hyvä olla, välillä tuntuu, että vain toinen naisyrittäjä voi ymmärtää, millaista työni todella on. Pylkkönen-Palm on mukana naisyrittäjien toiminnassa ja hänet valittiin vuoden 2013 Forssan seudun yrittäjänaiseksi. Oli hienoa saada tunnustusta pitkään jatkuneelle toiminnalle, vaikka en suoraan työllistä ketään. Suunnittelutyö on joskus yksinäistä puurtamista, mutta Kutomon kautta on tullut paljon tuttuja ja ystäviä. Alue on minulle työyhteisö, joka on tärkeä asia kaikille yksinyrittäjille. Vaikka asenne yrittämiseen on vuosien myötä muuttunut luottavaiseksi ja töitä riittää tällä hetkellä niin Forssassa kuin muuallakin Suomessa, paikkakunnan tulevaisuudennäkymät tietenkin arveluttavat yrittäjää. Olisi todella tärkeää panostaa PK-sektoriin. Paikkakuntaa pitää osata markkinoida myös pääkaupunkiseudulla, jotta säilymme elinvoimaisena. Täällä on kasvukeskuksista tuleville monia etuja: rauhaa, kulttuuria ja edullinen hintataso. Helsingin kaksion hinnalla saa Forssasta hulppean omakotitalon.

10 18 RE 2/2014 TEKSTI Virve Juhola KUVAT Nina Kaverinen ja Pentagon Design Oy 19 Reinventing the everyday Konseptit uudistuvat arjen hallintaa ja elämyksiä varten Elämästä voi tehdä mukavampaa radikaalisti uudistamalla tai hienovaraisesti jalostaen. Sama filosofia pätee kaikkeen suunnitteluun, niin rakentamiseen kuin teolliseen muotoiluunkin. Ratkaisumme ovat harvoin keksinnöllisesti uusia, muotoilee muotoilutoimisto Pentagon Designin luova johtaja Arni Aromaa. Ne ovat jossakin muodossa olemassa, mutta ymmärtämällä asiakkaamme ja loppukäyttäjien tarpeet ja toiveet pystymme soveltamaan olemassa olevaa uudella tavalla. Useimmiten ratkaisumme liittyvät paremman arjen suunnitteluun. Uutta ei kannata luoda uutuuden vuoksi. Ratkaisun pitää olla parempi kuin aikaisemmin, esimerkiksi edullisempi valmistaa. Hyvässä suunnittelussa tuodaan monta asiaa yhteen, Aromaa selittää. Liiketilaa, myymälää tai mitä tahansa suunniteltaessa on ensin tutkittava ja ymmärrettävä haaste. Sen jälkeen lähdetään hakemaan konseptitason ratkaisua, jota voidaan myöhemmin soveltaa useaan kohteeseen. Konseptin uudistaminen lähtee usein kaupallisesta tarpeesta. Kaupan alan uudistuminen vaikuttaa tietenkin liike- ja myymälätilojen rooliin ja suunnitteluun. Kehitys kulkee nyt niin, että esimerkiksi kauppakeskuksen yhteyteen miksataan yhteisöpalveluita ja päinvastoin. Ruokaostosten yhteydessä halutaan käydä terveyskeskuksessa, kirjastossa tai vaikka kappelissa. Palveluille on syntymässä uudenlainen ryhmittely. Olemassa olevaa yhdistetään siis uudella tavalla. VERKON KAUTTA TAKAISIN KIVIJALKAAN Ryhmittelyn periaatteellahan kyläkeskuksissa ja keskustojen pikkukaupoissa on toimittu kautta aikain. Mikä siihen nähden on muuttunut? Suomessa kun ollaan, pitää aina ottaa huomioon ilmastollinen näkökulma, muistuttaa Aromaa. Suuri osa vuodestamme on miellyttävintä viettää sisätiloissa. Liikkeiden on oltava helposti saavutettavissa, julkisilla ja omilla kulkuneuvoilla, ja mitä useammalla tavalla, sen parempi. Liikkeiden välisten tilojen halutaan olevan katettuja ja lämpimiä. Toinen saavutettavuuteen liittyvä tekijä on väestön ikääntyminen. Tarvitsemme paljon palveluja, joilla tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi niin, että apteekki sijaitsee samassa kiinteistössä. Kauppias ei tällä hetkellä ehkä pidä siitä, että marketin ostoskärry viedään hissillä kotiin, mutta kiinteistön yläkerrassa asuvalle lapsiperheelle tällaisesta mahdollisuudesta on iso apu. Saavutettavuuden ja palvelukokemuksen lisäksi tarpeisiimme vaikuttaa yhteiskunnan digitalisoituminen. Sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä. Talouselämän kesäkuun lopussa raportoiman, Mitä enemmän ihmiset kuluttavat aikaa verkossa, sitä suurempi hyöty kannattaa ottaa irti fyysisestä tilasta.

11 20 RE 2/2014 Lumenen myymäläkonseptia suunniteltaessa ratkaisuvaihtoehdot testattiin perusteellisesti kuluttajien tarpeiden ja elämyksellisyyden kannalta. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat ostaa kivijalkakaupasta, mutta verkkokaupan vaivattomuudella. Ostokokemuksen parantamisessa tärkeimmäksi nousi myymäläkokemus. Tutkimus osoittaisi, että kauppiaiden kannattaa yhdistää verkkokaupan palvelut mahdollisimman saumattomaksi osaksi fyysistä myymäläkokemusta. ITSEPALVELUSTA ELÄMYKSELLISYYTEEN Yksi vähittäiskauppa-alan trendeistä on, että tuote valitaan verkosta ja käydään noutamassa myymälästä tai sovitetaan myymälässä ja tilataan verkosta. Suurin osa ihmisistä valitsisi tuotteelle ilmaisen kotiinkuljetuksen, vaikka se pidentäisi toimitusaikaa. Pienempi osa maksaisi hieman ylimääräistä, jos saisi tuotteen nopeammin kotiin kuljetettuna. Suunnittelussa ratkaisevaa on asiakastarpeen ymmärtäminen, Aromaa sanoo. Digitaalisuus voi tuoda myymäläkonseptiin uudenlaista elämyksellisyyttä. Toisaalta, mitä enemmän ihmiset kuluttavat aikaa verkossa, sitä suurempi hyöty kannattaa ottaa irti fyysisestä tilasta. Fyysisen jakelutien suunnitteluun kaivataan kokonaiselämyksellistä otetta. Myymälässä merkittäviä seikkoja ovat yleinen teema ja tunnelma, kosketeltavat pinnat ja materiaalit sekä tuoksut, kuten tuore leipä. Asiakastarpeeseen liittyy oikeiden tuotteiden hankkiminen sopivalla tavalla. Suosituimmissa liikkeissä ostamisesta tulee sivujuonne, joka toteutuu, jos asiakas viihtyy tilassa. Puhumme paitsi kuluttamisen monikanavoinnista myös cross- ja omnichannelingista. Hyvin jalkautuneista showroom-konsepteista siirrytään toisaalta verkossa ylläpidettäviin webroomeihin. Pitkälle viedyn ketjukonseptoinnin rinnalla syntyy tilaa ja tilausta myös uniikeille paikallisille ratkaisuille, joita ei ole missään muualla, Aromaa jatkaa ja käyttää erityisyyden yhtenä esimerkkinä Tuurin kyläkauppaa. Olipa kyseessä mikä tahansa myymälä tai liiketila, muotoilun kannalta olennaista on ottaa huomioon sen ulottuvuudet ja arkkitehtuuri sekä pintamateriaalien kestävyys ja ylläpito, sanoo Aromaa. Viihtyisä tunnelma saavutetaan aitouden ja lämminhenkisyyden kautta, toisaalta materiaalivalintoja ohjaa hinta. Tilan voi tarvittaessa myös lavastaa noudattamaan tiettyä teemaa, kunhan lavastus ei ole liian läpinäkyvää ja sitä kautta pilaa käyttäjän elämystä. Valaistus on joka tapauksessa äärimmäisen tärkeä osa suunnittelua ja auttaa korostamaan oikeita asioita. ARJEN OIVALLUKSIA HIENOVARAISESTI JALOSTAEN Pentagon Design luo arjen tarpeisiin näkemyksellisiä designratkaisuja, jotka ilahduttavat ja luovat konkreettista arvoa käyttäjilleen. Yrityksen filosofian mukaan arjen voi oivaltaa uudelleen ja olemassa olevat ratkaisut haastaa radikaalisti uudistamalla tai hienovaraisesti jalostaen. Kansainvälisillä markkinoilla toimiva teollista ja palvelumuotoilua sekä tila- ja graafista suunnittelua tarjoava yritys pitää päämajaansa vanhassa teollisuusmiljöössä Helsingin Sörnäisissä. Pentagon Designin toimisto on oiva esimerkki nyky- tarpeisiin kunnostetusta monitoimitilasta: se toimii sekä yrityksen työtiloina, showroomina että kokoustiloina ulkopuolisille. Tarvittavat lounas- ja cateringpalvelut löytyvät saman kiinteistön alakerrasta. Vanhojen, historiallisesti merkittävien kiinteistöjen kierrätys on arvokasta työtä, johon suhtaudutaan kansainvälisestikin hyvin myönteisesti, sanoo toimitusjohtaja Arni Aromaa. Purkamista ei pidetä mielekkäänä, ja hyvin entistetty miljöö on arvokas myös elämyksellisyyden kannalta. Täällä Sörnäisissä ja esimerkiksi Porin Puuvillassa kiehtovaa on useiden eri toimintojen yhdistäminen ja sijoittaminen olemassa olevaan teollisuuskiinteistöön. Suomessa on paljon rakennusmassaa, jonka käyttötarkoitus muuttuu. Aikoinaan pieteetillä rakennettu korkea tehdaskompleksi muodostaa oivan kehyksen uusille toiminnoille. Vanhakin kiinteistö voi olla muuntojoustava, kun muunneltavuus otetaan tavoitteeksi kunnostusta suunniteltaessa. Se, mitä ennen on ollut, on osa uusien käyttäjien inspiraatiota. Rakennuksen henki voidaan herättää ja tuoda siihen lisää syvyyttä uusiin tarpeisiin vastaavilla uusilla toiminnoilla.

12 22 RE 2/2014 TEKSTI Lotta Suistoranta KUVAT Nina Kaverinen 23 Tekninen isännöitsijä pitää talon käynnissä Porvoon WSOYTALO oli aikaisemmin kirjapainoammattilaisten työpaikka. Nyt se on yli sadan erikokoisen organisaation koti aina pienyrityksistä sairaalan poliklinikkaan. Tekninen isännöitsijä Aarne Stenholm on nähnyt molemmat vaiheet. Vanhat teollisuuskiinteistöt uuteen elämään Porvoon WSOYTALO on yksi Renorin kehittämistä kiinteistöistä. Renorin muita kohteita ovat muun muassa Askonalue Lahdessa, Puuvilla Porissa, Finlaysonalue Forssassa, Karistonkulma Hämeenlinnassa ja Tikkurilan Silkki Vantaalla. Ne ovat kaikki vanhoja teollisuuskiinteistöjä, jotka on kunnostettu uuteen käyttöön. Renorin tavoitteena onkin lisätä vanhojen kiinteistöjen käyttöä ja kehittää niihin uutta toimintaa. Aarne Stenholmin työmaata on koko WSOYTALO kellarista vesikattoon. Talossa on Porvoon vanhin toimiva hissi. Kuvittele käytävä, jonka sokkeloissa on voinut törmätä Juhani Ahoon tai Saima Harmajaan. Tai huone, jossa Tove Jansson on saattanut odotella painokoneen jyskyttävän valmiiksi tuoreinta kirjaansa. Porvoon WSOYTALO on historiansa aikana nähnyt kirjapainoalan käänteet. Sen tietää myös talon tekninen isännöitsijä Aarne Stenholm. Kun Stenholm tuli töihin taloon kesällä 1972, Werner Söderström Osakeyhtiön omistamassa talossa painettiin vielä kirjoja. Kirjailijoita näki joskus, kun oli tulossa isompi painos. Vaikka toimiston puoli ei ollutkaan omaa työmaata. Nykyään Aarnen työmaana on koko rakennus. Kellarista vesikatolle, Stenholm naurahtaa. Yli 40 vuotta kiinteistössä työskennellyt Stenholm tuntee talon. Aiemmin kiinteistöä huoltomiehen silmin katsonut tekninen isännöitsijä vastasi ennen itse sähköasennuksista, ilmastoinnin ja lämmityksen säätämisestä, lukkojen ja hälytinjärjestelmien korjauksista. Nyt huoltaminen on muiden työtä, ja Aarne Stenholmin tehtävä on katsoa, että kaikki tulee tehtyä. Vastaan siitä, siitä että talo toimii, niin teknisesti kuin käyttäjien turvallisuudenkin kannalta. ISO KIINTEISTÖ VAATII VALVONTAA WSOY:n aikana talossa toimi yksi yritys. Nyt kiinteistön omistaa Renor, ja tilojen käyttäjinä on yli sata erikokoista organisaatiota pienyrityksestä sairaalan poliklinikkaan ja kuntosalista musiikkiopistoon. Talossa on noin neliötä kerrosalaa, kuusi kerrosta ja neljä siipeä. Suuren talon monipuolinen käyttäjäkunta tuo kiinteistönhuoltoon omat piirteensä. Aarne Stenholmin päivä alkaa toimistosta, jossa hän käy läpi valvontalaitteiden ilmoitukset ja varmistaa ilmastointikoneiden toiminnan. Lähes aina jossain on työmaa, ja talotekniikkaa on säädettävä sen tarpeisiin. Stenholmin tehtäviin kuuluu myös kiinteistön korjaustöiden valvonta ja tekijöiden ohjeistaminen. Sokkeloisessa talossa on ulkopuolisten vaikea toimia ilman opastusta. Valvonnalla ehkäistään vesivahinkoja ja muita vaaratilanteita. VUOKRALAISTEN TUKI JA TURVA Talotekniikan lisäksi Aarnen työhön kuuluu tilojen käyttäjien palveleminen. Vuokralaiset soittavat, kun avaimet ovat jääneet sisään, lamppu vilkkuu tai pistorasia on rikki. Myös ilmastointi on isossa talossa yhtä suosittu puheenaihe kuin sää. Se toimii hyvin, mutta jokainen kokee lämpötilan eri tavalla. Jollekin puhallus on hyväksi, toista se häiritsee. Kun on paljon ihmisiä saman ilmanvaihtokoneen toiminta-alueella, tasapainon löytäminen vaatii koneiden säätämistä. TEKNIIKKA TARVITSEE IHMISTÄ Automatisoitu talotekniikka on vuosien varrella vähentänyt työvoiman tarvetta. Mutta ihmistä tarvitaan yhä enemmän hallitsemaan koneita. Jonkunhan on hoidettava koneet. Valvontalaitteet eivät kerro pientä vuotoa tai laakerivikaa, jotka korva kuulee konehuoneeseen astuessa ja joiden korjaaminen ajoissa tulee halvemmaksi. Parhaimmillaan Aarnen työ on silloin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä. Viimeksi mieleen on jäänyt pois lähtevän vuokralaisen kiitokset. Myös se tuntuu hyvältä, kun onnistutaan ratkaisemaan jokin talon tai vuokralaisen ongelma nopeasti.

13 24 RE 2/2014 TEKSTI Virve Juhola KUVA Amparo Espana Llopis 25 Logistiikka on tärkeä osa laadunhallintaa Finlaysonin Forssan logistiikkakeskuksen kautta toimitetaan tuhannet tutut kuosit ja tuotteet myymälöihin ja tavarataloihin ympäri Suomen. Näitä tuotteita on lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa, ja niitä voi ostaa miltei jokaiselta paikkakunnalta. Täydellistä hipova toimitusvarmuus on pistämätön osa kohta 200-vuotiaan brändin laadunhallintaa. Skotlantilaisen James Finlaysonin alun perin perustama yhtiö oli viime vuosisadan alussa Suomen merkittävimpiä työllistäjiä, mistä ovat osoituksena vaikuttavat tehdas- ja kutomoalueet Tampereella ja Forssassa. Yhtiön logistiikka on nykyisin keskitetty Forssan Finlaysonalueelle. Ostopäällikkö Jarmo Lehmusvainio on toiminut jo viitisentoista vuotta materiaalinhallinnan esimiestehtävissä. Asiakkaat pysyivät suunnilleen samoina hänen siirtyessään Finlaysonille pari vuotta sitten. Hän vastaa ostoista, toimittajavalinnoista, logistiikkakeskuksen toiminnasta ja kuljetussopimuksista. Forssan kautta kulkevat kaikki kodintekstiilimme, olipa valmistusmaa mikä tahansa, Lehmusvainio kertoo. Finlaysonin tuotteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan pääsääntöisesti Euroopassa: Baltian maissa, Turkissa sekä jonkin verran Espanjassa ja Portugalissa. Hankintatoimi on mahdollisuuksien mukaan keskitetty lähialueille, ei juurikaan Aasiaan, koska näin pystymme helpommin vastaamaan vaihtelevaan kysyntään.

14 26 RE 2/2014 ASIAKASLUPAUKSENA TOIMITUSVARMUUS Suomessa suunniteltu tekstiili lähetetään sähköisessä tiedostomuodossa valmistajalle. Värisävyt välittyvät numeroina ja painovärit tarkistetaan mallikappaleista. Tavaravirta kulkee toimittajalta sujuvasti meri- ja maanteitse Suomen logistiikkakeskukseen ja sieltä eteenpäin Finlaysonin omiin myymälöihin ja suoraan asiakkaille, kuten asiakkaiden logistiikkakeskuksiin ja tavarataloihin. Finlaysonilla on omat myymälät suurimmissa kaupungeissa. Helsingin myymälä sijaitsee fiinillä paikalla Espalla. Toimitusprosessi on virheiden välttämiseksi pitkälle automatisoitu, ja laatua valvotaan pitkin matkaa pistokokein. Myös Suomen tulli valvoo toimitusten sisältöä. Suosimme pitkäaikaisia toimittajasuhteita, Lehmusvainio sanoo. Sillä tavoin saamme eniten irti yhteistyöstä. Laatu on meille paljon tärkeämpi kriteeri kuin hinta, joten laatuvaatimukset myös toimittajillemme ovat kovat. Kiinnitämme myös erittäin paljon huomiota tuotannon eettisyyteen ja ympäristöasioihin. Forssassa on töissä pitkän linjan ammattilaisia, joista osa toimi aiemmin tuotantotehtävissä. Siten he ymmärtävät ketjumme kokonaisuuden. Vanhan kutomon tilat ovat joustavasti muuttaneet luonnettaan ja palvelevat nyt hienosti logistiikkakeskuksena. Asiakaslupauksemme on toimitusvarmuus. Olemme saavuttaneet sen lähes täydellisesti, prosentin tarkkuudella. KLASSIKKOKUOSEILLE RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ VUODESTA TOISEEN Forssan logistiikkakeskuksesta toimitetaan perille myös Finlaysonin verkkokauppaostokset. Kiireisintä aikaa ovat kevätja syyssesongin alut, jolloin julkaistaan kauden uutuudet. Sesonkituotteiden lisäksi Finlaysonilla on omat klassikkonsa eli jatkavat kuosit, joille riittää kysyntää vuodesta toiseen ja joita valmistetaan jatkuvasti. Näitä ovat esimerkiksi Elefantti, Taimi, Coronna ja Aalto. Erilaisia tuotteita on tuhansia. Sateisena kesäkuun torstainakin keskuksessa riittää vipinää. Siellä vuosia työskennellyt Mirja Vehmas muistaa tuotteista suuren osan tunnusnumeron mukaan. Hän kertoo, että Forssan malliosastoa kutsutaan Hiltoniksi, koska siellä on ilmastointi toisin kuin trukki- ja pakkausvaraston puolella. Tila entisöitiin, kun malliarkisto siirtyi Tampereelta Forssaan. Seinällä näkyvät vielä vanhat ilmanvaihtoluukut, jotka nyt on maalattu umpeen. Ilmastointi hoituu moderniin tapaan putkia pitkin ja koneellisesti. PITKÄLLE VIETY AUTOMATIIKKA VÄHENTÄÄ INHIMILLISIÄ VIRHEITÄ Forssan kautta kulkee noin tilausriviä vuodessa eli satoja tuhansia tuotteita, Jarmo Lehmusvainio kertoo. Onnistuneeseen logistiikkaan sisältyy, että tieto- ja Aini Vaarin vuonna 1958 suunnittelema Coronna on yksi Finlaysonin tunnetuimpia klassikkokuoseja. Ostopäällikkö Jarmo Lehmusvainion oma suosikki on reipas Aalto. materiaalivirrat toimivat saumattomasti yhteen. Näillä tavaramäärillä ei ole mitenkään mahdollista toimia ilman automatiikkaa eli tietojärjestelmiä. Automaattisesti hoituvat esimerkiksi tilausten siirtyminen asiakkuusjärjestelmään, lähetyslistojen luonti ja kollimerkinnät. Kerran järjestelmään syötetty tieto jalostuu lopulta pakkauksiin. Näin vältetään tietojen uudelleensyötöstä koituvat inhimilliset virheet. Myös toimitusten vastaanotto on automatisoitu. TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA, KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI. KOTIMAINEN PErHEyrITyS LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Rantalainen Lahti, Forssa ja Porvoo ja yli 10 muuta toimipistettämme palvelevat yritystäsi yksilöllisesti, monipuolisesti ja paikallisesti. OSAAvA JA MOTIvOITUNUT HENKILöSTö KySy TArJOUS KIrJANPIdOSTA JA PALKAN- LASKENNASTA PAIKALLINEN JA PALvELEvA

15 28 RE 2/2014 Ajatuksen voima suunnitteluun MM-kisat organisoidaan Askonalueelta Mekaniikka-, automaatio- ja sähkösuunnittelu sekä projektinhallinta ovat Comatecin osaamista parhaimmillaan. Työkoneet ja erikoisajoneuvot Materiaalinkäsittelyjärjestelmät Tuotantolaitteet ja -järjestelmät Kattilat ja voimalaitokset Raudanlujaa osaamista: RATKAISUT. PROJEKTIT. TEKIJÄT. Comatec Group Askonkatu 9 F, 3. krs LAHTI puh Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat pidetään Lahdessa Kisaorganisaatio muutti uusiin tiloihin Askonalueelle jo syyskuun alussa Samoissa tiloissa toimii myös Suomen Hiihtoliiton edustajia ja Lahden seudun matkailun edistäjiä. Kaikkia toimijoita yhdistää tehtävä tuottaa uudenlainen asiakaskokemus, jossa yhdistyvät tunteet, loistava palvelu ja helppous. Tapahtumamatkailun näkökulmasta asiakaskokemuksen elementit ovat avainasemassa. MM-kisat tavoittaa uusia kohderyhmiä, kuten satoja miljoonia television katsojia, ja tarjoaa mahdollisuuden kansainväliselle näkyvyydelle, joka oikein hyödynnettynä tukee Suomen ja Lahden seudun vetovoimaa ja matkailun kasvua, sanoo Lahden seutu Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman. Lahden alueen hyöty matkailutulona on arviolta 50 miljoonaa euroa, ja kisaorganisaatio tekee jo nyt kovasti yhteistyötä Lahti Regionin kanssa. Lahden Urheilukeskuksen remontin alettua sekä Hiihtoliitto että Lahti kisaorganisaatio tarvitsivat uudet tilat. Lahti Region on vahvasti mukana MM-projektissa, joten on luontevaa ja helppoa myös työskennellä samoissa tiloissa Askonalueella, kertoo kisaorganisaation pääsihteeri Janne Leskinen. Markkinoinnista ja matkailupalveluista vastaavana tahona saamme järjestelyistä synergiaetuja molemmin puolin, Forsman jatkaa. MM-kilpailut tulevat olemaan yksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkittävimmistä tapahtumista. Kyseessä ovat jo seitsemännet Lahdessa järjestettävät pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut. Lahti on järjestänyt MM-kilpailut aiemmin vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja Lahti kisaorganisaation operatiivinen ydinporukka on aloittanut työnsä, ja parhaillaan hahmottelemme ja rakennamme laajempaa toimintaorganisaatiota yhdessä Lahden Hiihtoseuran, Lahti Regionin ja Suomen Hiihtoliiton kanssa, Leskinen kertoo. Syksyn aikana muun muassa työstämme MMkisojen kokonaiskonseptia ja esittelemme kisojen ilmeen. Tavoitteenamme on tarjota yleisölle hienon kisatapahtuman lisäksi uudenlainen asiakaskokemus ja elämys. Haluamme kunnioittaa Lahden ja Salpausselän kisojen upeaa historiaa, mutta kutsua myös uusia yleisöjä mukaan koko kansan hiihtojuhlaan.

16 Tervetuloa oikealle huoltoasemalle! Kotiruokalounas, ark. klo Online Peräkärryn vuokraus Autonpesut Kahvilassa asiakaspaikat 60:lle Autofix palvelut, sisäsiivoukset, vahaukset, käsinpesu ym. ym. Huoltomme palvelee joka arkipäivä Tehopesu 10 (norm ) Tarjous voimassa huhtikuun 2014 loppuun. Teboil Saksala Vanhanradankatu 4, puh Avoinna ma-pe 6-19, la huoltaa autoja ja ihmisiä Tervetuloa Ravintola Askoon! Monipuolinen lounastarjonta 5 eri lounasvaihtoehtoa - Kotiruoka - Cross Kitchen - Deli Keitto - Deli Salaatti - Lounasbuffet Lounas ma-pe Kahvila ma-pe Runsas kahvilavalikoima - Take Away -tuotteet - Kokous- ja edustustarjoilua Ravintola Asko Puh asko@eurest.fi