Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, 120ov

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, 120ov Turvallisuusalan koulutusohjelma TURVALLISUUSVALVOJA Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Ammatillisen koulutuksen johtaja , päivitys Voimassa alkaen

2 Sisällys 1. JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Alan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen turvallisuusalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Turvallisuusalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Opinto-ohjaus Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Koulutusohjelman valinta Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Arviointi Opintopolku TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET Kaikille pakolliset tutkinnon osat Turvallisuusalan toiminta 30ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Pelastustoiminta 20 ov, sisältää 10ov TOP

3 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 10ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Turvallisuusalan palvelutoiminta 10 ov, sisältää 5 ov TOP Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Tietoturvallisuustoiminta 10 ov, sisältää 5 ov TOP Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Kansainvälinen turvallisuustoiminta 10 ov, sisältää 5ov TOP Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Uhkatilanteiden hallinta 10 ov, sisältää 5ov TOP Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA

4 1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten?) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4

5 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tampereen seudun ammattiopisto Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 18/011/2010, 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osaalueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Koulutuksen tulee kannustaa opiskelijaa harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen sekä tukea jatkoopintovalmiuksia tarjoamalla hänelle monipuolisia, vapaasti valittavia opintoja. Koulutuksessa tulee luoda avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Koulutuksen tulee tuottaa valmiuksia, jotka lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia, kansainvälisyyteen, kestävän kehityksen edistämiseen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen, yrittäjyyteen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuluttajaosaamiseen, työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. 5

6 Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämiseksi tavoitteena tulee olla, että opiskelijalla on tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet sekä edellytykset tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään. Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava työntekijä ja ammatinharjoittaja sekä yrittäjä. Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisimmin käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huomioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaa huomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä ja kansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mukaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kansantaloutta edistävästi. Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Turvallisuusalalla ja turvallisuusalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: - näön tai kuulon heikkous - mielenterveys- tai päihdeongelma - tasapainoelimistön toiminnan häiriö - tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. 2.2 Alan osaamistarpeet Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia, oppimistaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot. 6

7 Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Opiskelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä. Opiskelijan on saatava valmiudet selvitä neuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tieto tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakentavasti huomioon toiminnassaan. Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin pohjautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Hän osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaita koskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. Turvallisuusalaa leimaa kasvava työvoimapula, ja erityisesti vartiointitehtävissä on nähtävissä työvoiman pysyvyysongelmia. Asentajien kohdalla rekrytointiongelmat liittyvät pääasiassa tarjolla olevan työvoiman riittämättömään koulutukseen, vartiointipuolella syyt sen sijaan löytyvät työn ominaisuuksista: alan imago on heikko eivätkä työajat ja palkkaus houkuttele. Turvallisuusalan ammateissa tapahtuu muutoksia nopean teknologisen kehityksen seurauksena ja myös muuttuvat asiakassegmentit ja -tarpeet synnyttävät uudenlaisia tehtäväsisältöjä. Esimerkiksi vartijoita käytetään usein perustehtävänsä lisäksi myös yritysten kiinteistönhuoltotehtäviin, ja yksityishenkilöiden turvasuojauspalvelujen lisääntyvä kysyntä asettaa uusia vaatimuksia sekä järjestelmille että asiakaspalvelulle. Teknologinen kehitys on koulutuksen kannalta haaste, sillä yrityksillä ei juuri ole yhteisiä järjestelmiä eikä standardeja, joiden pohjalta massakoulutusta pystyttäisiin järjestämään. Nopeat muutokset ammateissa aiheuttavat kuitenkin runsaasti taitojen päivitys- ja täydennyskoulutustarpeita. Vuoden 2002 lainsäädäntöuudistuksen myötä alalle on tullut myös lisää pakollisia koulutuksia, ja niille on kysyntää edelleen. Lainsäädäntöuudistus yksityistä turvallisuusalaa koskien on taas menossa, joten mahdollisiin tuleviin muutoksiin pitää varautua ja seurata aktiivisesti mitä uusia asioita uudistuksessa alaa koskien on tulossa. 7

8 Turvapalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta alan kilpailutilanne kiristyy, minkä vuoksi palveluja tulisi pystyä tuottamaan tehokkaammin ja halvemmalla. Ratkaisu löytyy sekä teknologisesta kehityksestä että verkostoitumisesta. Liiketoiminnallinen verkostoituminen on yrityksissä vielä vähäistä, mutta merkkejä sen tärkeyden tunnustamisesta on nähtävillä. Verkostoitumisen mahdollisuudet tuotekehityksessä ja kokonaisvaltaisten palvelujen tuottamisessa kustannustehokkaasti ovat olemassa, ja Tekesin uuden teknologiaohjelman avulla on myös uusia instrumentteja käytettävissä. Yksityinen turvallisuusala on Suomessa kasvanut jatkuvasti viime vuosikymmeninä, se on kansainvälistynyt ja sen rooli on muuttunut. Omaisuuden vartioinnista yksityisillä paikoilla on siirrytty yhä enemmän monitahoiseen palvelutoimintaan, ja merkittävää asiakaspotentiaalia nähdään yksityisissä kotitalouksissa. Yksityisen turvallisuusalan rooli on tukea viranomaistoimintaa rikostorjunnassa. (Kostiainen 2006; Finnsecurity 2006.) 2.3 Pirkanmaan alueen turvallisuusalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Valtioneuvosto teki päätöksen ensimmäisestä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Hallituksen ohjelmassa uusi hallitus päätti, että se tulee määrittämään sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Samalla päätettiin laajentaa ohjelman painopistettä mm. merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan ja lähisuhdeväkivallan vähentämiseen sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen. Toista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmisteleva hanke asetettiin valtioneuvoston päätöksellä Viimeisin ohjelma hyväksyttiin Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostuu arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisuista. Keskeisimmät kotimaiset haasteet ovat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen. Ohjelma laadittiin laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta ja se on poikkihallinnollinen. Ohjelma muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen, nuorten turvallisuuden parantaminen, alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy, rikoksen uhrien tukipalveluiden kehittäminen, ikääntyneiden turvallisuus, sekä yritystoiminnan turvallisuuden parantaminen. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa tai turvattomuutta. Ohjelma perustuu laajaan turvallisuuskäsitteeseen, jonka mukaisesti hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. 8

9 Tutkintoala on tiiviissä yhteistyössä Pirkanmaan alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Opintoihin sisältyvien työssäoppimisjaksojen lisäksi tutkintoalan opiskelijat tekevät säännönmukaisesti yritysvierailuja ja opintokäyntejä alueen eri alojen yrityksiin, oppilaitoksiin ja valtion organisaatioihin eri opintojaksojen yhteydessä. Opetuksessa pyritään toteuttamaan yhteistyöprojekteja alan yritysten kanssa. Yritysedustajien mielipiteitä koulutuksen kehittämisessä kuullaan aktiivisesti myös näissä yhteyksissä. Lisäksi suunnitteilla on neuvottelutyöryhmä yrityselämän ja valtion organisaatioiden edustajien kanssa. Yritysten ja organisaatioiden edustajat tekevät vierailuja myös oppilaitokseen. 2.4 Turvallisuusalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Turvallisuusalan perustutkinnon yleistavoitteena on, että tutkinnon suorittaneilla on laaja-alaiset perusvalmiudet työskennellä, erikoistua tai jatkokouluttaa itseään kaikilla turvasektorin aloilla. Turvasektorit voidaan jaotella seuraavasti; tekniikan alan työt, logistiikkatyöt, ympäristötyöt, sotilastyöt, vankeinhoito, palvelutyöt ja suojelutyöt. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on tultava toimeen monikulttuurisessa työympäristössä ja selviydyttävä työyhteisössä ja työsuoritukseen liittyvässä kanssakäymisessä molemmilla kotimaisilla ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hänen on osattava noudattaa työssään ympäristöä säästäviä menetelmiä. Hänen on osattava käyttää työssään tarvitsemiaan teknisiä välineitä ja laitteita, ja hänellä on oltava tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseksi tiedon hankkimisessa ja vuorovaikutteisessa viestimisessä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittanut toimii työssään ohjeiden puitteissa ja hänellä on oltava omaaloitteisuutta, kekseliäisyyttä ja tilanteiden ennakointikykyä tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Hänen on osattava palvella asiakkaita ja ottaa huomioon heidän tarpeitaan yrityksen työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hänen on tunnettava asiakkaan ja kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä osattava ottaa ne huomioon työssään. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia työssään laatujärjestelmien mukaisesti. Hänellä on oltava käsitys turvallisuusalan kansainvälisestä ja kansallisesta kilpailukykyisyydestä ja laadun yhteydestä kustannuksiin sekä tunnettava vastuunsa kaikissa työtehtävissään. Perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hänen on tiedettävä ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysvaarat ja osattava ehkäistä niitä ennalta. Hänen on osattava huolehtia työturvallisuudesta ja hänen on noudatettava työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneella on oltava elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimaan oppimisen taidot, kuten kyky arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan, arvioida ja jäsentää tietoa, suunnitella omaa opiskeluaan ja asettaa itselleen oppimisen tavoitteita. Lisäksi hänellä on oltava halu ja motivaatio jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tutkinnon suorittaneella on oltava taidot selviytyä joustavasti uusista ja erilaisista tilanteista ja toimia innovatiivisesti. Hänen on osattava löytää ratkaisuja ongelmatilanteissa. Turvallisuusalan suorittaneella on 9

10 oltava monipuoliset taidot selviytyä työelämän viestintätilanteista. Hänen on pystyttävä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa myös monikulttuurisessa työympäristössä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hänen on noudatettava työssään turvallisuusalan ammattietiikkaa ja vaitiolovelvollisuutta. Hänen on kyettävä suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoiseen suhtautumiseen toisia ihmisiä kohtaan. Hänen on osattava ottaa toiset huomioon ja hyväksyä ihmisten erilaiset tunteet ja käyttäytyminen. Lisäksi hänen on hallittava omat tunteensa työyhteisö-, asiakaspalvelu- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on arvostettava omaa ammattiaan sekä oltava motivoitunut kehittämään itseään ja työtään. Tutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma, jonka nimi on turvallisuusalan koulutusohjelma. Tutkintonimike on turvallisuusvalvoja. 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä 10

11 ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. a koskevat asiat valmistellaan Turvallisuusalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 2.7 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Turvallisuusalalla ja turvallisuusalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Tämän johdosta valitut toimittavat omalta lääkäriltä todistuksen toimintakyvystään pyydettäessä. Teetämme tarvittaessa (luvan antaneille, alaikäisen opiskelijan huoltaja) perustutkintoon valituista opiskelijoista luotettavuusselvityksen, jossa selvitämme saisiko oppilas tällä hetkellä järjestyksenvalvojakortin poliisilaitokselta. Mikäli korttia ei voida myöntää, tilannekohtaisesti pohdimme onko opintojen suorittaminen mahdollista. 11

12 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 60ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 12

13 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Turvallisuusalan tutkinto Turvallisuusala koulutusohjelma Turvallisuusvalvoja opiskeluvuosi ov Ammatilliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Turvallisuusalan toiminta 30 ov Turvallisuuden osa-alueet 10 ov 30 Lainsäädännön perusteet 3ov Viranomaisyhteistyö 2ov Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot 3ov Terveyden ja työkyvyn ylläpito 4 ov Voimankäytön perusteet 3ov Turvallisuusalan toiminta TOP 5ov 60 ov 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Pelastustoiminta 20 ov Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 10 ov Turvallisuusalan palvelutoiminta 10 ov Tietoturvallisuustoiminta 10 ov Kansainvälinen turvallisuustoiminta 10 ov Uhkatilanteiden hallinta 10 ov Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 ov ov 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa xx ov 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi Vieras kieli, Englanti 13

14 ov ov ov ov ov ov Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Tampereen seudun ammattiopisto Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat ov 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov yhteensä Koulutusohjelman valinta Tutkinnossa on yksi sisäänottoryhmä Tampereella ja Virroilla, joten opiskelijat etenevät kummassakin tutkintoalalle määriteltyä polkua pitkin. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Tutkintoalalla on alkutaipaleella kansainvälinen yhteistyö Hollantiin. Ajatuksena olisi että keväästä 2014 alkaen mahdollisesti oppilailla olisi mahdollisuus liikkua oppilaitosten välillä. Lukio-opintoja samanaikaisesti suorittavien ja perustutkintoa suorittavien opinnot pyritään järjestämään siten, että ammatilliset opinnot eivät mene lukio-opintojen kanssa päällekkäin. Ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta on kokonaisuus, johon on kerätty alan ammattikortit. Kyseinen valinnainen on suunnattu vain turvallisuusalan opiskelijoille. Turvallisuusalan palvelutoiminta, kansainvälinen turvallisuustoiminta, tietoturvallisuustoiminta, sekä uhkatilanteiden hallinta ovat puoliksi teoriaa ja puoliksi työssäoppimista. Työssäoppimispaikan ollessa monipuolinen, on kyseiset tutkinnon osat mahdollista suorittaa kokonaan työssäoppien. Kyseiset valinnaiset on suunnattu turvallisuusalan opiskelijoille. Työssäoppiminen pääsääntöisesti vaatii vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminnassa suoritettuja korttikoulutuksia, jolloin muilta aloilta saattaa olla haasteellista suorittaa kyseisiä valinnaisia tutkinnon osia. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritetaan kahden ensimmäisen vuoden aikana, jolloin opiskelija voi halutessaan valita viimeiselle vuodelle vaihtoehtoisen etenemistavan esimerkiksi 2+1-mallin mukaan. Työssäoppimista on tutkintoalalla yhteensä 30 ov, jakaantuminen 5ov ensimmäisenä vuonna, 10 ov toisena vuonna ja viimeisenä vuotena 15 ov. Ammatinopettaja hyväksyy tavoitteiden mukaisen 14

15 työssäoppimispaikan ja työturvallisuuteen liittyvät asiat käydään läpi ennen työssäoppimisen aloittamista (suoritetaan mm. työturvallisuuskortti). Tredussa ja tutkinnossa turvallisuusalan yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa; yrittäjämäisen tavan tehdä töitä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä (eli omaehtoinen yrittäjyys) Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä eli omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen toimintatapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 9. Sisäinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunta, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 9. Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, sekä työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. Arviointikriteerit löytyvät tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta seuraavan listan mukaisesti. Tutkinnossa turvallisuusala yrittäjyyttä opetetaan kaikille opiskelijoille seuraavilla opintojaksoilla. Opintojakso / Tutkinnon osa Opintojakso n laajuus / josta yrittäjyyden osuus Arviointikriteerit Opetusmenetelmiä (esimerkiksi) Yhteiskunta-, yritys- 1 ov / 0,5 ov Valtakunnallisen ammatillisen 15 Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin

16 ja työelämätieto / Atto tutkinnon perusteiden sivutx tutustumista, kirjallisia tehtäviä Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot / Turvallisuusalan toiminta 3 ov / 0,5 ov Tutkintokohtaise n opetussuunnitelman sivut Oikean asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, kirjallisia tuotoksia asiakkaan toiveesta, yritysvierailut Lainsäädännön perusteet / Turvallisuusalan toiminta 3 ov / 0,5 ov Tutkintokohtaise n opetussuunnitelman sivut Yritysmuodot, yrittäjän vastuut ja velvollisuudet Turvallisuusalan palvelutoiminta / ammatillinen valinnainen 10 ov / 1 ov Tutkintokohtaise n opetussuunnitelman sivut Oikean asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, kirjallisia tuotoksia asiakkaan toiveesta, yritysvierailut Vartioinnin ja järjestyksenvalvonn an perustoiminta / ammatillinen valinnainen 10 ov / 0,5 ov Tutkintokohtaise n opetussuunnitelman sivut Oikean asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, kirjallisia tuotoksia asiakkaan toiveesta, yritysvierailut Kansainvälinen turvallisuustoiminta /Tietoturvallisuustoi minta / ammatillinen valinnainen 10 ov / 1 ov Tutkintokohtaise n opetussuunnitelman sivut Oikean asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, kirjallisia tuotoksia asiakkaan toiveesta, yritysvierailut Uhkatilanteiden hallinta / ammatillinen valinnainen 10 ov / 1 ov Tutkintokohtaise n opetussuunnitelman sivut Oikean asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, kirjallisia tuotoksia asiakkaan toiveesta, yritysvierailut 3.4 Arviointi Arvioinnin yleiset linjaukset on kirjattu Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa (Nuorten koulutus). 16

17 3.5 Opintopolku Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: Peruspolku turvallisuusvalvojan koulutusohjelmassa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATTI- TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Turvallisuusalan toiminta 30 ov Pelastusturvallis uus 20 ov Turvallisuusalan palvelutoiminta 10 ov Vartioinnin ja järjestyksenvalv onnan perusteet 10 ov Uhkatilanteiden hallinta 10 ov Kansainvälinen turvallisuustoim inta 10 ov (Tampere) Tietoturvallisuu stoiminta 10 ov (Virrat) 20 ov 10 ov 2+1- MALLIN POLKU PAKOLLISET PAKOLLISET TUTKINNON TUTKINNON OSAT OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT VALINNAISET TUTKINNON OSAT (oppisopimukse na) AMMATTI- TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Turvallisuusalan toiminta 30 ov Pelastusturvallis uus 20 ov 10 ov seuraavasta laatikosta Turvallisuusalan palvelutoiminta 10 ov Vartioinnin ja järjestyksenvalv onnan perusteet 10 ov Uhkatilanteiden hallinta 10 ov Kansainvälinen turvallisuustoim inta 10 ov Tietoturvallisuu stoiminta 10 ov 20 ov 10 ov oppisopimuksell a työssäoppien 17

18 2+1-mallissa opiskelija siirtyy suorittamaan 3. vuoden opinnot oppisopimussuhteessa työpaikalla ja suorittaa ennalta sovittuja teoriaopintoja oppilaitoksessa. Näiden polkujen lisäksi tutkinnon suorittaja voi edetä myös muita erilaisia polkuja pitkin joita on kirjattu Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa (Nuorten koulutus). Kaikille pakolliset tutkinnon osat Turvallisuusalan toiminta 30 ov Lukioopinnot 10 ov Lukio-opinnot 6 ov, ATTO 4 ov Koulutusohjelmaopinnot Pelastustoiminta 10 ov + TO 10 ov Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, sekä Turvallisuusalan palvelutoiminta 5 ov kummastakin Valinnaiset tutkinnon osat Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 5 ov Turvallisuusalan palvelutoiminta TO 5 ov Kansainvälinen turvallisuustoiminta (Tre) tai Tietoturvallisuustoimin ta (Virrat)10 ov Lukio-opinnot 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat Lukio-opinnot 10 ov Lukiopolku 4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Turvallisuusalan toiminta 30ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet tehdä yritysturvallisuuteen liittyviä uhka- tai riskikartoituksia 18

19 tehdä ennalta ehkäiseviä turvallisuussuunnitelmaluonnoksia ottaa huomioon vartiointitoiminnan, pelastustoiminnan ja turvallisuusteknisen toiminnan työssään ottaa huomioon työssään turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön perusteet tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla toimia voimankäytön ja itsepuolustuksen perusteiden mukaisesti toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKY-toiminta) palvella sisäistä ja ulkoista asiakasta turvallisuusalalla ottaa huomioon yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla tehdä yhteistyötä turvallisuusalan keskeisten viranomaisorganisaatioiden ja yhteisöjen kanssa toimia tulityö- ja työturvallisuuskoulutuksen edellyttämällä tavalla toimia onnettomuustilanteissa ensiapukoulutuksen edellyttämällä tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Turvallisuuden osa-alueet 10 ov hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueita tehdä yritysturvallisuuteen liittyviä uhka- tai riskikartoituksia tehdä ennalta ehkäiseviä turvallisuussuunnitelmaluonnoksia huomioida vartiointitoiminnan, pelastustoiminnan ja turvallisuustekniikan työssään toimia tulityö- ja työturvallisuuskoulutuksen edellyttämällä tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla huomioida yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla Lainsäädännön perusteet 3ov huomioida työssään lainsäädännön perusteet hahmottaa lainsäädännön merkityksen turvallisuustyössään tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla Viranomaisyhteistyö 2 ov tehdä yhteistyötä turvallisuusalan keskeisten viranomaisorganisaatioiden ja yhteisöjen kanssa raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 3 ov palvella sisäistä ja ulkoista asiakasta turvallisuusalalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla Terveyden ja työkyvyn ylläpito 4 ov 19

20 toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKY-toiminta) toimia onnettomuustilanteissa ensiapukoulutuksen edellyttämällä tavalla Voimankäytön perusteet 3 ov toimia voimankäytön ja itsepuolustuksen perusteiden mukaisesti toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla Turvallisuusalan toiminta TOP 5ov hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueita tehdä yritysturvallisuuteen liittyviä uhka- tai riskikartoituksia tehdä ennalta ehkäiseviä turvallisuussuunnitelmaluonnoksia huomioida vartiointitoiminnan, pelastustoiminnan ja turvallisuustekniikan työssään toimia tulityö- ja työturvallisuuskoulutuksen edellyttämällä tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla huomioida yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla huomioida työssään lainsäädännön perusteet hahmottaa lainsäädännön merkityksen turvallisuustyössään tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset; verkkoympäristöt; työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori; eriikäisten kasvuympäristöt; kansainväliset oppimisympäristöt Vakiintuneena käytäntönä on ollut alkuvuonna toteutettava viikonloppuleiri talvisessa metsässä yhteistyössä MPK:n kanssa. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) 20

21 Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön turvallisuusalan toiminta osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3). Ammattiosaamisen näyttö on turvallisuussuunnitelmaluonnos, tai jokin muu yrityksen/yhteisön turvallisuutta lisäävä suunnitelma. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan fyysisen voimankäytön perusteet mukainen osaaminen (Tasokoe T1- K3). 21

22 Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 1 Turvallisuusalan toiminta 30 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa turvallisuusalan toiminnan ammattitaitonsa toimimalla erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten työpaikoilla: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori (ensisijaisesti). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytön kesto sovitaan opiskelijakohtaisesti. Turvallisuussuunnitelmaluonnos, tai muu turvallisuutta lisäävä suunnitelma yritykselle/yhteisölle, myös oppilaitokseen mahdollinen. Huomioiden näyttöympäristön vaatimukset näyttöön voidaan yhdistää myös muiden tutkinnon osien näyttö/näyttöjä. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi fyysisen voimankäytön perusteet (Tasokoe T1- K3) arvioidaan turvallisuusalan toimintaopintojakson yhteydessä Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. aineisto käsitellään arviointi-keskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättää työpaikka-ohjaaja ja/tai opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön perusteella. Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan 22

23 Suunnitelma on käsitelty turvallisuusalan neuvottelukunnassa Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa Voimassa jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 23

24 Turvallisuusalan toiminta tutkinnon osan arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee oman työnsä annettujen ohjeiden mukaan tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Yritysturvallisuuteen liittyvien uhka- tai riskikartoituksien hallinta tekee ohjeistettuna yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen ja valitsee käytettävän työmenetelmän tai välineen ohjeiden mukaisesti tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen ja arvioi valitsemansa työmenetelmän tai välineen soveltuvuutta työn edetessä tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän perusmuotoisen uhka- tai riskikartoituksen turvallisuusuhista ja niiden seurauksista esimerkiksi haavoittuvuusanalyysillä ja valitsee kohteeseen parhaiten soveltuvan riskienhallinnan menetelmän ja välineen Ennalta ehkäisevien turvallisuussuunnitelmalu onnoksen tekeminen tekee ohjeistettuna yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluonn oksen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluon noksen tekee itsenäisesti yritysturvallisuuteen liittyvän turvallisuussuunnitelmaluon noksen, esittelee sen ja arvioi sen käytettävyyttä kohteeseen 24

25 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Yritysturvallisuuden osa-alueiden hallinta hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet ja niiden keskeisen sisällön ymmärtää yritysturvallisuuden osa-alueiden merkityksen yritysturvallisuustoiminnassa osaa soveltaa työssään yritysturvallisuuden osa-alueita ja niiden tavoitteita Uhkien ja riskien hallinta huomioi työssään uhkien ja riskienhallinnan perusteet sekä käyttää ohjattuna uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä ymmärtää uhkien ja riskienhallinnan perusteet sekä käyttää uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä osaa soveltaa ja käyttää työssään uhkien- ja riskienhallinnan menetelmiä tai välineitä tapauskohtaisesti Yrittäjyyden hallinta huomioi työssään yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot ymmärtää yrittäjyyden perusteet ja yritysmuodot ja käyttää työssään tarvittavaa tietoa hankkii ja soveltaa työssään tietoa yrittäjän oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Terveys, turvallisuus ja toimintakyky huomioi työssään liikunnan ja ravinnon merkityksen työssä jaksamisessa ja palautumisessa noudattaa liikunta- ja ravintoohjelmaa, annettuja ohjeita ja osaa soveltaa niitä työssään noudattaa annettuja ohjeita kokonaisvaltaisesti ja osaa soveltaa niitä työssään huomioi ohjattuna toimintaja työkyvyn ylläpitämisen työssään tuntee omat terveydelliset rajoitteensa ja noudattaa niitä huomioi turvallisuusalan tehtäviin liittyvät ohjeet mutta tarvitsee ohjausta noudattaa työyhteisön ohjeita ja huomioi työssään työyhteisön muut jäsenet tuntee omaan työhönsä liittyvät turvallisuusohjeet ja toimii niiden mukaisesti noudattaa turvallisuudesta annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa ottaa omassa työssään huomioon työturvallisuusohjeet vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi ymmärtää väsyneenä tai sairaana työskentelyn riskit tuntee ja ymmärtää omat terveydelliset rajoitteensa ja noudattaa niitä käyttää turvallisesti ohjeiden ja työtehtävän mukaisia varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ja poistaa ja vie huoltoon vialliset havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä 25

26 työvälineitä ja -menetelmiä työvälineet toimii motivoituneesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen arvioi työhönsä liittyvien työvälineiden ja -menetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä turvallisuudesta on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään ja raportoi siitä arvioi omaa työtään ja raportoi siitä tilanteen vaatimalla tavalla Ammattietiikka noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään ymmärtää turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen työtehtävissään Viestintä ja tiedottaminen hallitsee viestinnän ja tiedottamisen peruskäsitteistöä ymmärtää viestinnän ja tiedottamisen merkityksen yrityksessä ja yhteisössä soveltaa viestinnän ja tiedottamisen perusasioita, käyttää lähdeviitteitä ja ymmärtää lähdekriittisyyden merkityksen hallitsee tietokoneen, sähköpostin ja internetin peruskäytön käyttää tietokonetta, sähköpostia ja internetiä sujuvasti käyttää tietokonetta, sähköpostia ja internetiä sujuvasti työtehtävänsä tekemiseen Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden kanssa toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa, huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Pelastustoiminta 20 ov, sisältää 10ov TOP AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa ottaa työssään huomioon pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön selvittää asiakaskohteen ja sen toiminnan pääperiaatteet tunnistaa pelastustoimintaan liittyviä uhkia tehdä pelastustoimintaan liittyviä uhka- tai riskikartoituksia toimia havaitsemiensa turvallisuusriskien tai uhkien edellyttämillä tavalla selvittää kohteen lakisääteisten turvajärjestelmien tarpeen 26