YHTEENVETO PIRKANMAAN KESKEISTEN JÄRVIEN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMIS- SUOSITUKSISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA VUOTEEN 2014 MENNESSÄ
|
|
- Marja Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIRKANMAAN ELY-KESKUS YHTEENVETO PIRKANMAAN KESKEISTEN JÄRVIEN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMIS- SUOSITUKSISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA VUOTEEN 2014 MENNESSÄ Pirkanmaan ELY-keskuksen raportti
2 Alkusanat Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys tehtiin vuosina Työn tavoitteena oli arvioida Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden sekä Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstelyjen vaikutuksia rantojen ja vesialueen ekologiaan, vesivoimantuotantoon sekä vesistön virkistyskäyttöön. Säännöstelyn haittojen vähentämiseksi esitettiin yhteensä 15 suositusta. Suosituksista seitsemän liittyi säännöstelykäytäntöjen parantamiseen, kolme hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin, yksi viestintään ja vuorovaikutukseen sekä neljä jatkotutkimuksiin ja seurantaan. Pirkanmaan ELY-keskus teki vuonna 2010 yhteenvedon kehittämissuosituksista ja niiden toteutumisesta. Yhteenvedon laatijoina toimivat Merja Suomalainen, Heidi Heino, Sami Moilanen ja Jouko Havu. Tämän päivityksen tavoitteena on tarkastella, miten suositukset ovat toteutuneet vuoteen 2014 mennessä ja tulisiko suosituksia päivittää muun muassa lainsäädännön muutosten sekä ilmastonmuutosta koskevan lisääntyneen tiedon myötä. Tässä päivityksessä on hyödynnetty vuoden 2010 yhteenvetoa ja sen laatijoina ovat olleet Diar Isid, Hanna Nieminen, Heidi Heino, Sami Moilanen, Ämer Bilaletdin ja Tapio Meisalmi. Vuonna 2014 on valmisteltu nykyisten suositusten päivittämistä hankkeessa, joka toteutettaisiin vuosina 2015 ja
3 Vuosien vesitilanne: Tarkasteluvuosien vesitilanne vaihtelee Kokemäenjoen vesistöalueella sekä sadantasummilla että lumen vesiarvoilla mitattuna. Talven lumimäärä senttimetreinä ei kerro lumeen sitoutuneen veden määrää, joten lumesta mitataan sen vesiarvo. Lumen vesiarvot vaihtelevat vesistöalueen eri osissa ollen suurimmillaan loppukeväästä mm. Tässä raportissa kuivilla keväillä tarkoitetaan sellaisia keväitä, jolloin lumen vesiarvot ovat keskimääräistä pienempiä. Märkä kevät kuvastaa taas kevättä, jolloin lumen vesiarvot ovat keskimääräistä suurempia. Tarkasteluvuosina lumen vesiarvot ovat olleet keskimääräistä suurempia vuosina 2006, 2010, 2011, 2012 ja 2013 (kuva 1). Kuiviksi keväiksi voidaan kuvan perusteella todeta 2005, 2007, 2008 ja Vuonna 2014 mitattiin mittaushistorian alimpia lumen vesiarvoja ja vuotta voidaankin luonnehtia lumettomaksi. Kuva 1. Lumen vesiarvot vuosina Vanajaveden valuma-alueella (sis. Vanajaveden reitin sekä Längelmäveden ja Hauhon reitit), Näsijärven reitillä ja Ikaalisten reitillä. Poikkiviivat kuvastavat keskimääräisiä lumen vesiarvoja vuosina
4 Vuositasolla vesistöalueen eri osissa sadanta on vaihdellut tarkastelujaksolla välillä 500 mm ja 800 mm. Sateisimpia vuosia ovat olleet vuodet 2008 ja Kesäkuukausien, eli kesä-, heinä- ja elokuun, sadesummien perusteella vuosien 2005 ja 2008 kesät ovat olleet Näsijärven ja Ikaalisten reiteillä sateisimmat (kuva 2). Kesällä 2006 on ollut erityisen kuivaa, kun taas muina vuosina sadesumma on lähellä keskimääräisiä arvoja. Kuva2. Kesäkuukausien, eli kesä-, heinä- ja elokuun, sadesumma vuosina Vanajaveden valuma-alueella (sis. Vanajaveden reitin sekä Längelmäveden ja Hauhon reitit), Näsijärven reitillä ja Ikaalisten reitillä. Poikkiviiva kuvastaa keskimääräistä kesäkuukausien sadesummaa. Vuosina Tammerkosken tulvapatoja peruskorjattiin, mikä vaikutti järven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Näsijärven vedenkorkeus jouduttiin laskemaan louhintatyön turvallisuuden varmistamiseksi. 4
5 SUOSITUS 1: Näsijärvellä, Vanajavedellä ja Pyhäjärvellä kevään alimpia vedenkorkeuksia nostetaan vesiolosuhteiltaan tavanomaista kuivemmiksi I ennustettuina keväinä ja sellaisina tavanomaisina keväinä, jolloin se on mahdollista ottaen huomioon tulvasuojelulliset ja voimataloudelliset näkökohdat. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Suosituksen mukaisella kevään alimpien vedenkorkeuksien nostolla pyritään vähentämään säännöstelyn kielteisiä vaikutuksia jäätymisille herkkiin kasvi- ja pohjaeläinlajeihin sekä täplärapuun. Alimpien vedenkorkeuksien nostaminen mahdollistaa vedenpinnan noston keväällä/alkukesällä nykyistä aikaisemmin virkistyskäytön kannalta hyvälle tasolle. Suositusten noudattaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että alimmat vedenkorkeudet nousevat kuivina keväinä noin cm ja tavanomaisina keväinä noin cm. Iso-Kulovedelle ei esitetty muutoksia säännöstelykäytäntöön, koska lupaehdot ovat ohjanneet säännöstelyä niin, että kevään erilaiset vesiolosuhteet ovat tulleet riittävästi huomioonotetuiksi. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Tarkastelujaksolle osui useita leutoja talvia, joista märimpiä (vuodet 2011 ja 2013) on tarkasteltu suosituksessa 2. Tavanomaista kuivemmiksi ennustettiin keväät 2005, 2007, 2008 ja Vuoden 2014 kevät oli ennätyksellisen kuiva, jonka vuoksi kevään alimmat vedenkorkeudet jäivät suosituksia huomattavasti korkeammiksi. Talvien vähälumisuus (eli lumen vesiarvo oli alhainen) vaikutti siihen, että vedenkorkeutta ei ole ollut välttämätöntä laskea kevättulvariskin vuoksi yhtä alas kuin runsaslumisina (märkinä) talvina. Vuosien 2006, 2010 ja 2012 keväät sen sijaan ennustettiin vesiolosuhteiltaan tavanomaisiksi. Talvialenemalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa kesäkuun keskimääräisen vedenkorkeuden ja kevään alimman vedenkorkeuden erotusta. Vertailujakson talvina 1980/ /99 oli vedenkorkeuden talvialenema Näsijärvellä 102 cm, Vanajavedellä 102 cm, Pyhäjärvellä 89 cm ja Iso- Kulovedellä 59 cm. Tarkastelujaksolla 2004/ /14 on talvialeneman suuruus ollut jonkin verran pienempi, mihin on vaikuttanut muutos säännöstelykäytännössä, mutta myös myöhäiset jäätymispäivät. Näsijärvellä talvialenema on ollut keskimäärin 77 cm, Vanajavedellä 86 cm, Pyhäjärvellä 74 cm ja Iso-Kulovedellä 54 cm. Kevään alimmat vedenkorkeudet ovat säännöstelyn kehittämissuosituksen mukaisesti olleet Näsijärvellä, Vanajavedellä ja Pyhäjärvellä keskimäärin noin 20 cm korkeammalla kuin aiemmin (taulukot 1 ja 2 sekä kuva 3). Taulukko 1. Kevään alimpien vedenkorkeuksien (metriä merenpinnasta NN-korkeusjärjestelmässä) keskiarvo vertailu- ja tarkastelujaksolla (m) (m) * Muutos (cm) Näsijärvi 94,22 94, Vanajavesi 78,45 78, Pyhäjärvi 76,13 76, Iso-Kulovesi 56,74 57,74 0 * Keskiarvossa ei ole otettu huomioon vuosia 2010 ja 2011 I Kuivilla keväillä tarkoitetaan sellaisia keväitä, jolloin lumen vesiarvot ovat keskimääräistä pienempiä. Märkä kevät kuvastaa taas kevättä, jolloin lumen vesiarvot ovat keskimääräistä suurempia. 5
6 Taulukko 2. Suositeltavat kevään alimmat tavoitevedenkorkeudet ja toteutuneet vedenkorkeudet (metriä merenpinnasta NN-korkeusjärjestelmässä). Suositusarvoista matalampi vedenkorkeus kuvaa tavanomaisten ja korkeampi tavanomaista kuivempien keväiden tavoitetta. SUOSITUS (m) 2005 (m) 2006 (m) 2007 (m) 2008 (m) Näsijärvi * 94,30 94,50 94,36 94,39 94,51 94,58 94,55 94,30 * 94,29 * 94,68 * 94,17 94,66 Vanajavesi 78,50 78,70 ** 78,59 78,51 78,73 78,98 78,63 78,56 78,29 78,47 78,38 78,95 Pyhäjärvi 76,20 76,40 76,40 76,27 76,52 76,45 76,35 76,28 76,06 76,12 76,03 76,47 Iso-Kulovesi 56,60 57,00 56,58 56,92 56,87 56,80 56,69 56,67 56,60 56,62 56,67 56,95 * Tammerkosken voimalaitoksen patotyömaa ajoittui vuosille ** Vanajavedelle esitettiin ohjausryhmän kokouksessa korkeampaa vedenkorkeustavoitetta NN+78,60-78,80 m (m) 2010 (m) 2011 (m) 2012 (m) 2013 (m) 2014 (m) Kuva 3. Toteutuneiden kevään alimpien vedenkorkeuksien (metriä merenpinnasta NN-korkeusjärjestelmässä) osuminen suositusvyöhykkeille vuosina Tummennetut poikkiviivat viittaavat vedenkorkeuden suosituksiin, ylempi kuiviin vuosiin ja alempi keskimääräisiin vuosiin. Vihreät merkit kuvastavat kuivia vuosia, siniset tavanomaisia ja punaiset tavanomaista märempiä vuosia. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Vuonna 2014 todettiin kautta aikojen vähälumisin talvi ja ilmaston muuttuessa vähälumisten ja jopa lumettomien talvien esiintyminen todennäköisesti lisääntyy. Jatkossa on varauduttava tällaisiin talviin esittämällä kevään alimpia vedenkorkeuksia nykysuosituksia korkeampia korkeuksia ja tarvittaessa jopa hakea poikkeuslupa säännöstelyn ylärajan ylittämiseksi. Lisäksi jatkossa tulisi tarkastella sekä aikaisen että myöhäisen kevään tulon vaikutusta kalastoon ja rantaekosysteemiin. Etenkin myöhäisen kevään aikana säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet jäävät pidemmäksi aikaa alimmalle tasolleen. Vähälumisten talvien myötä vesisateet ja lumensulamiset alkutalvella yleistyvät, jolloin kasvavan virtaaman myötä Kokemäenjoen hyyderiski kasvaa. Säännösteltyihin järviin olisi tästä syystä jätettävä riittävästi tilaa, jotta juoksutuksia voidaan rajoittaa Kokemäenjoen jääkannen muodostamiseksi. 6
7 SUOSITUS 2: Märkinä II keväinä säännöstelykäytäntöön ei esitetä muutoksia ja juoksutuksia määrättäessä otetaan huomioon Kokemäenjoen keskiosan tulvatilanne. Tulva- ja ongelmatilanteissa otetaan huomioon koko Kokemäenjoen vesistön olosuhteet ja käytetään hyväksi koko vesistön säännöstelymahdollisuuksia. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Kevättalvisen vedenpinnan alentamisen ("kevätkuopan") tarkoitus on varastotilan aikaansaaminen kevään sulamisvesille ja sulamiskauden sademäärille sekä vesivoimalaitosten tuotannon lisääminen pakkaskaudella, jolloin sähkön kulutus ja arvo ovat korkeimmat. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyluvissa vedenpinnan alentaminen on määritelty pakolliseksi, kun taas Iso-Kulovedellä kevätkuoppa on ehdollinen ja riippuu vesiolosuhteista. Vanajaveden säännöstelyluvassa ei ole pakollista kevätkuoppaa. Vesiolosuhteiltaan märkinä ja joinakin tavanomaisina keväinä tavoitteellisia alivedenkorkeuksia ei ole syytä nostaa nykyisestä, koska se lisäisi tulvariskiä ja voimalaitosten ohi juoksutettavia vesimääriä. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Suosituksella pyritään vähentämään koko vesistöalueen tulvariskiä varautumalla lumen sulamiseen keväällä. Tarkastelujaksolla vuosien 2011 ja 2013 keväät ennustettiin vesiolosuhteiltaan märiksi, jolloin päätettiin laskea vedenkorkeuksia keväällä suosituksen 1 mukaisia vedenkorkeuksia alemmaksi. Toimenpiteellä pyrittiin pienentämään Kokemäenjoen ala- ja keskiosan tulvavirtaamia ja ajoittamaan tulvahuippu eri aikaan kuin Loimijoen tulvahuippu. Tulvissa vesi on noussut pelloille ja huuhdellut ravinteita erityisesti Kokemäenjoen keskiosalla. Loimijoen tulvissa jääpadot ovat aiheuttaneet uhkatilanteita Huittisten taajamassa. Viime vuosina tulvariski onkin ollut suurimmillaan vuodenvaihteen runsassateisten ja leutojen jaksojen jälkeisinä pakkasjaksoina, jolloin jääkannettomaan Kokemäenjokeen on muodostunut hyydettä. Hyydeongelmaa on pyritty ehkäisemään niin kutsutuilla jäädytysajoilla, jolloin säännösteltyjen järvien avulla saadaan Kokemäenjoen virtaamaa pienennettyä, mikä edesauttaa jääkannen muodostumista. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Säännöstelyn haitallisia vaikutuksia (mm. suljettujen lahtialueiden vedenpinnan lasku ja sitä myötä happiolosuhteiden heikentyminen) voidaan vähentää painottamalla vedenkorkeuden lasku lähemmäs lumensulamisen alkua. Tällöin alkuvuodesta vedenkorkeudet ovat nykyisiä keskimääräisiä vedenkorkeuksia korkeammalla ja vedenkorkeuden lasku tehdään pääsääntöisesti helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa vesitilanteesta riippuen. II Kuivilla keväillä tarkoitetaan sellaisia keväitä, jolloin lumen vesiarvot ovat keskimääräistä pienempiä. Märkä kevät kuvastaa taas kevättä, jolloin lumen vesiarvot ovat keskimääräistä suurempia. 7
8 SUOSITUS 3: Näsijärvellä, Vanajavedellä ja Pyhäjärvellä nostetaan toukokuun vedenkorkeuksia nykyistä korkeammalle erityisesti tavanomaista vähävetisempinä keväinä. Iso-Kulovedellä vältetään suurta (yli 15 cm) vedenpinnan alentamista hauen lisääntymisen turvaamiseksi. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Toukokuun vedenkorkeuksien nostolla on keskeinen merkitys vesiluonnolle ja virkistyskäytölle. Suosituksella pyritään vähentämään erityisesti sellaisten vuosien esiintymistiheyttä, jolloin vesi on saavuttanut hyvän tason vasta useita viikkoja jäänlähtöpäivän jälkeen. Vedenpinnan nopeampi ja aikaisempi nosto toukokuussa parantaa hauen lisääntymisolosuhteita. Samalla myös olosuhteet lintujen pesinnälle paranevat, sillä pesintäkaudella vesi nousee vastaavasti vähemmän. Myös matalien rantojen käyttäjät sekä veneilijät hyötyvät toukokuun korkeammista vedenkorkeuksista. Perustelluinta kevään vedenkorkeuksien nosto on tavanomaista kuivempina kesinä, sillä tällöin hyödyt suhteessa siitä aiheutuviin haittoihin ja riskeihin ovat suuremmat. Liian aikainen ja nopea nosto aiheuttaa alavimpien peltojen vettymistä ja lisää tulvan ja ohijuoksutusten riskiä myöhemmin keväällä. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Toukokuun vedenkorkeuksien nosto on jaksolla tehty järvestä riippuen keskimäärin 1 18 päivää aiemmin kuin vertailujaksolla (taulukko 3). Käytännössä ajoitus riippuu pitkälti kevään etenemisestä: mitä aikaisemmin lumi sulaa, sitä aikaisemmin nosto voidaan tehdä. Iso-Kulovedellä ja Pyhäjärvellä nosto voidaan toteuttaa huhtikuun puolella, sillä yläpuolinen vesistö tasoittaa merkittävästi näiden järvien tulovirtaamia. Vanajavedellä noston nopeutta jarruttaa se, että keskimääräisen kevättulvan virtaamilla vedenkorkeusero Vanajaveden jokimaisen Hämeenlinnan osan ja Vanajanselän välillä kasvaa noin cm:in. Tällöin nousu on Konhonselän asteikolla mitattuna pysäytettävä cm kevään ylärajan alapuolella, kunnes tulovirtaamahuippu on ohitse ja vedenkorkeusero pienenee. Vanajaveden vesialueiden välinen vedenkorkeuden ero eri tulvatilanteissa selvitettiin Pirkanmaan osalta ja tuloksena todettiin, että Lempäälän ja Toijala välisellä alueella ei ole taloudellista perustetta laajentaa kapeikkoja (Meisalmi 2009). Hämeenlinnan ja Hattulan osalta tällaista tarkastelua ei ole tehty. Näsijärven vedenkorkeuksien noston ajoitusta puolestaan viivästyttää se, että valuma-alue sijaitsee pohjoisempana, minkä vuoksi tulovirtaamat ovat suurimmillaan vasta viikon tai kahden viikon kuluttua Loimijoen tulvahuipusta. Hauen lisääntymisen kannalta tärkeänä ajanjaksona eli jäänlähtöpäivää seuraavan kuukauden aikana on Iso-Kulovedellä pystytty etenkin vuosina pitämään vedenkorkeuden alenema suosituksen mukaisena eli enintään 15 cm:n suuruisena (taulukko 4). Taulukko 3. Suositusvyöhykkeen alarajan saavuttaminen vertailu- ja tarkastelujaksolla Aikaistuminen (pv) Näsijärvi* Vanajavesi Pyhäjärvi Iso-Kulovesi * arvoissa ei ole otettu huomioon vuosien arvoja patotyömaan vuoksi 8
9 Taulukko 4. Suositusvyöhykkeen alarajan saavuttamispäivämäärät eri vuosina sekä Iso-Kuloveden maksimialenema jäänlähdön jälkeen. SUOSITUS Näsijärvi 95, työmaa työmaa Vanajavesi 79, Pyhäjärvi 76, Iso- Kulovesi 57, Iso- Kulovesi maksimialenema (cm) III Näsijärven haukiselvityksessä (Moilanen ja Nieminen 2006) mahdollisen kalatalouskompensaation suuruutta on arvioitu vuosien toteutuneiden kevään vedenkorkeuksien ja jäänlähtöpäivien perusteella. Suosituksella saavutetut parannukset hauen lisääntymisolosuhteisiin Näsijärvellä tulisi ottaa huomioon, mikäli kalataloushaittaa päätetään ryhtyä kompensoimaan esimerkiksi istutusvelvoitteella tai kalatalousmaksulla. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Kevään vedenkorkeuksien saavuttamista edistää kevään alimpien vedenkorkeuksien nostaminen, mihin suosituksessa 1 pyritään vastaamaan. Jatkossa kevään tulo voi ajoittua jo maaliskuuhun, mikä voi sotia nykyisiä säännöstelyehtoja vastaan. Tällöin vedenkorkeus voidaan Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä nostaa riittävän aikaisin ainoastaan poikkeamalla nykyisistä säännöstelyrajoista. Vanajavedellä on tarpeen tarkastella Hämeenlinnassa ja Hattulassa sijaitsevien vuolteiden ja kapeikkojen vetokyvyn lisäämismahdollisuuksia. Tietyissä vesitilanteissa vedenkorkeus voi nousta tulvakorkeuksiin Hämeenlinnassa eikä siihen voida vaikuttaa juoksutuksia lisäämällä. Nykyisen suosituksen lisäksi Iso-Kuloveden vedenkorkeuden vaihtelu keväällä (jäidenlähdön jälkeen) ei saisi vaihdella myöskään päivän aikana yli 15 cm, jotta vaikutukset hauen lisääntymisolosuhteisiin olisivat vähäisemmät. Näsijärven kalatalouskompensaation suuruutta (laskennallinen säännöstelystä aiheutuva poikastuotantotappio) pitäisi tarkastella uudestaan suosituksen jälkeisillä toteutuneilla vedenkorkeuksilla ja mahdollisilla tulevilla muutoksilla. Lisätietoja: Meisalmi, T. Vanajaveden säännöstelyn hoitomahdollisuuksien parantamisselvitys. Pirkanmaan ympäristökeskus, Moilanen, S. ja Nieminen, H., Säännöstelyn vaikutus Näsijärven haukikantaan III Maksimialenema on laskettu jäiden lähdön jälkeisten vedenkorkeuksien perusteella siten, että suurimmasta saavutetusta vedenkorkeudesta on vähennetty sen jälkeen havaittua alinta vedenkorkeutta. Jäänlähdön ajankohta on valittu Näsijärven jäänlähtöhavaintotietojen perusteella. 9
10 SUOSITUS 4: Kesän vedenkorkeuksille määritellään tavoitteellinen alarajasuositus. Kesällä pyritään alenevaan vedenkorkeusrytmiin kuitenkin niin, ettei rantojen umpeenkasvuriski lisäänny. Pyhäjärvellä ja Iso-Kulovedellä vältetään kesällä suuria ja nopeita yli 20 cm vedenkorkeusvaihteluita. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Säännöstely on jo useiden vuosikymmenten ajan toteutettu siten, että kesäkuukausina järvien vedenkorkeudet ovat olleet lähellä säännöstelyn ylärajaa. Alemmat vedenkorkeudet aiheuttaisivat haittaa erityisesti loivien rantojen käytölle, joten alarajasuosituksella pyritään vahvistamaan vallinnut käytäntö. Vedenkorkeuden vaihtelun väheneminen on kuitenkin kaventanut erityisesti hauen ensisijaisena kutualueena toimivaa sarakasvillisuusvyöhykettä. Suosituksen mukaisella kesäajan alenevalla vedenkorkeusrytmillä pyritään siihen, että sarakasvillisuusvyöhyke laajenisi järvelle päin. Lisäksi suosituksella pyritään hillitsemään Pyhäjärvellä ja Iso- Kulovedellä lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamaa vedenkorkeuden vaihtelua, koska se haittaa virkistyskäyttöä ja sillä on kielteisiä vaikutuksia ylimmän rantavyöhykkeen eliöstöön. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Suosituksissa kesäajan suositusalarajaksi määriteltiin Näsijärvelle NN+95,05 95,15 m, Vanajavedelle NN+79,10 79,30 m, Pyhäjärvelle NN+76,80 76,90 m ja Iso- Kulovedelle NN+57,15 57,20 m. Luvuista suurempi kuvaa kesäkuun suositusalarajaa ja pienempi heinä elokuun suositusalarajaa. Taulukossa 5 on esitetty yhdeksän vuoden jaksoissa niiden päivien lukumäärä, jolloin vedenkorkeus on ollut alle suositusalarajan. Vanajavedellä suositusalarajaa ei ole jaksolla alitettu yhtenäkään päivänä. Pyhäjärvellä raja alitettiin 2 cm:llä kesäkuussa Näsijärvellä suositusalaraja on alittunut vuosina 2010 ja 2011 Tammerkosken patotyömaan vuoksi sekä vuosina 2012 ja 2013 yhtenä päivänä kunakin vuonna. Rautavedellä vedenkorkeuden suositusta on alitettu jaksolla yhteensä 36 kertaa, mikä on ollut selvästi aikaisempia vuosia yleisempää. Alituksista suurin osa on ollut vuoden 2011 kesäkuussa sekä vuoden 2007 heinäkuussa ja vuoden 2013 elokuussa. Taulukko 5. Kesä elokuun päivät, jolloin vuorokauden keskimääräinen vedenkorkeus on alle suositusalarajan (päivien lkm) Järvi Näsijärvi* Vanajavesi Pyhäjärvi Iso-Kulovesi ** * ei ole laskettu vuosien 2010 ja 2011 tietoja patotyömaan vuoksi ** Rautaveden havaintoasema Vedenkorkeus on korkeimmillaan kesän alussa ja laskee syksyä kohden tulovirtaamien pienenemisen myötä. Vedenkorkeuksien vaihtelu on pysynyt samassa suuruusluokassa, noin 20 cm:ssä kullakin järvellä. Suurimmillaan keskimääräinen vedenkorkeuden alentuminen on ollut Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä (taulukko 6). Lisäksi Pyhäjärvellä ja Iso-Kulovedellä suurimmat vedenkorkeuden vaihtelut ovat vähentyneet (taulukko 7). 10
11 Taulukko 6. Keskiarvot kesävedenkorkeuden vaihtelua kuvaavasta kesäkuun ylimmän ja heinä elokuun alimman vedenkorkeuden erotuksesta. Vedenkorkeuden keskimääräinen erotus (cm): kesäkuun ylin ja elokuun alin vedenkorkeus Järvi Muutos Näsijärvi Vanajavesi Pyhäjärvi Iso-Kulovesi ±0 Taulukko 7. Vuosien ja kesä elokuun vedenkorkeuden viiden vuorokauden keskimääräinen vaihtelu ja maksimivaihtelu. Viiden vuorokauden suurimman ja pienimmän vedenkorkeuden keskimääräinen ja suurin erotus (cm) Järvi Keskiarvo Keskiarvo Maksimi Maksimi Pyhäjärvi Iso-Kulovesi SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Nykyisessä suosituksessa ei mainita, mikä on Pyhäjärven ja Iso- Kuloveden kesäaikaisen vedenkorkeuden vaihtelun aika. Käytännössä sen on todettu olevan muutama päivä, maksimissaan 5 vrk. Uudet tutkimustiedot säännöstelyn vaikutuksesta rapujen olosuhteisiin voivat tuoda muutoksia nykyiseen suositukseen. Tutkimukset osoittavat, että ravut kestävät vedenkorkeuden vaihtelua luultua paremmin. 11
12 SUOSITUS 5: Vakiinnutetaan nykyinen tilanne, jossa Vanajaveden juoksutuksen osuutta Herralanvirran padon kautta Kuokkalankoskeen on lisätty. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Vanajavedestä voidaan juoksuttaa vettä Pyhäjärveen sekä Lempäälän kanavan että Herralanvirran säännöstelypadon kautta. Herralanvirran padon juoksutusten lisäämisellä pyritään mukailemaan virtaamien luonnonrytmiä ottaen huomioon Vanajaveteen tulevat vesimäärät. Juoksutusten luonnonmukaistamisen seurauksena alimmat virtaamat Kuokkalankoskessa kasvavat. Suositus parantaa virtavesikalojen elinoloja ja edistää kalataloudellisen kunnostushankkeen vaikutusten toteutumista. Suositus voi myös vähentää paikallisia ranta-asukkaita häiritsevää haju- ym. haittaa. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Virtaama Kuokkalankoskessa on jaksolla vaihdellut välillä 20 ja 65 m 3 /s, mikä vedenkorkeuksina vastaa Koivunokan asteikolla noin metrin vedenkorkeuden vaihtelua. Juoksutus on pääsääntöisesti vaihdellut 30 ja 60 m³/s välillä. Käytännössä juoksutusten suuruus riippuu Vanajaveteen tulevista vesimääristä, minkä vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu koskessa mukailee virtaamien luonnonrytmiä. Erityisesti suosituksen mukainen juoksutus on näkynyt talviajan virtaamissa ja vähentänyt haitallisen alhaisia vedenkorkeuksia. Vuonna 2006 koskessa toteutettiin kalataloudellinen kunnostus, jonka tavoitteena oli parantaa virtavesikalojen elinolosuhteita mm. lisäämällä erikokoista kiviainesta kalojen suojapaikoiksi ja monipuolistamalla koskialueen virtausolosuhteita. Lisäksi uomaan tehtiin soraikkoja virtakutuisten kalojen lisääntymisalueiksi. Kunnostusta seuraavina vuosina kosken purkautumiskäyrä tarkistettiin virtaamamittauksien avulla erilaisissa vesiolosuhteissa. Mittauksissa osoittautui, että kalataloudellisella kunnostuksella ei ollut merkittävää vaikutusta kosken virtaamiin, vaikka vähäisiä muutoksia purkautumiskäyrään tehtiinkin. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Talviaikana juoksutuksessa on otettava huomioon Lempäälän kanavan jäätyminen, jonka vuoksi kanavaportteja on pidettävä avattuna. Jos kanavan jäänhallintaa parannetaan, voidaan sen juoksutusta säädellä myös talven aikana, jolloin Kuokkalankosken talviaikaiset virtaamaolosuhteet paranevat. Toisaalta kevään alhaisten vedenkorkeuksien aikana ei Kuokkalankosken virtaamaa voida säädellä padolla, vaan virtaama on riippuvainen tyystin Vanajaveden vedenkorkeudesta. Keväällä Kokemäenjoen tulvasuojelun vuoksi Lempäälän kanavaa käytetään sulamisen alkaessa ja suljetaan tai pienennetään Kokemäenjoen tulvavirtaaman aikaan. Kesällä kuivana aikana Kuokkalankosken virtaamaa ei voida lisätä, jos Vanajanveden vedenkorkeus laskee suosituksia alhaisemmaksi. Herralanvirran pato nykyisenä rakenteena ja sen yhteyteen kuuluva padon huoltotöitä varten rakennettu ohijuoksutusuoma mahdollistavat ainakin lohikalojen kulun. Pienveneillä, kanooteilla ja kajakeilla kulku on kuitenkin osin mahdotonta ja vaarallistakin. Nykyisiä rakenteita ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu tätä käyttötarkoitusta varten. Tältä osin olisi tarve selvittää, millaisin rakentein voitaisiin mahdollistaa veneiden kulkua ja parantaa muiden kuin lohikalojen kulkumahdollisuuksia. Lisäksi on nähty tarvetta melontamahdollisuuksien parantamiseksi. 12
13 SUOSITUS 6: Laaditaan selvitys lyhytaikaissäädön vaikutuksista vesistön tilaan ja käyttöön sekä ehdotus haittojen vähentämistoimenpiteistä Pyhäjärvellä, Nokian virrassa, Melon voimalaitoksen alapuolella ja Iso-Kulovedellä. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Lähinnä Melon ja Tyrvään voimalaitosten harjoittamalla lyhytaikaissäädöllä on vaikutusta järvien vedenkorkeuksiin. Ranta-asukkaiden ja vesistön virkistyskäyttäjien mielestä vesistössä harjoitettu lyhytaikaissäätö vaikuttaa mm. jätevesien laimenemiseen ja kulkeutumiseen sekä rantojen vyörymiseen ja sortumiseen. Sen on myös katsottu heikentäneen kalojen ja lintujen lisääntymisolosuhteita. Koska lyhytaikaissäädöllä on erittäin suuri merkitys vesivoimantuotannolle, tulisi lyhytaikaissäätöä koskevien suositusten perustua hyötyjen ja haittojen arviointiin ja vertailuun. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Vuonna 2005 selvitettiin suosituksen mukaisesti rantaeroosiota Nokialla Melon voimalaitoksen ja Vammalassa Tyrvään voimalaitoksen lähialueilla sekä Lempäälässä Herralanvirran padon ja Lempäälän kanavan alueilla (Heino, 2007). Selvitys kohdistui säännöstelypatojen läheisyydessä ennalta arvioituihin kohteisiin, joissa eroosiota saattaisi esiintyä. Selvityksen tuloksena oli, että kartoitetuilla kohteilla eroosion määrä oli ennakkoarviota vähäisempi. Rantavyörymien todennäköisyys näyttäisi olevan melko vähäinen sekä maalajista että rantatörmien profiilista johtuen. Myös vesikasvillisuus toimii joissain paikoissa tehokkaana eroosiosuojana. Lähinnä Melon voimalaitoksen läheisyydessä esiintyy riskialueita. Törmän eroosiota saattavat myös kiihdyttää ranta-alueella tehtävät toimenpiteet kuten salaojitus ja metsänhoidolliset toimenpiteet. Suurin rannan siirtymä pitkällä aikajaksolla on tapahtunut Tyrvään alapuolella. Taloja tai muuta arvokasta omaisuutta ei sijaitse riskikohteiden välittömässä läheisyydessä. Laajoihin ja systemaattisiin eroosiosuojaustoimenpiteisiin ei kartoituksen perusteella näytä olevan tarvetta, vaan kohteiden suojaus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tarkempaa selvitystä lyhytaikaissäädön vaikutuksista jätevesien laimenemiseen ei ole tehty, sillä tutkimus edellyttäisi intensiivistä näytteenottoa eri virtaamilla sekä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Virtauksien vaikutusta jätevesien laimenemiseen on kuitenkin käsitelty vuonna 2008 Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutuksia arvioitaessa (Frisk ym. 2008). Vaikka tutkimus ei suoranaisesti ottanut kantaa Tammerkosken lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksiin, voitiin mallilaskelmien perusteella todeta, että virtaamaoloilla on ratkaiseva vaikutus alapuolisen Pyhäjärven ravinnepitoisuuksiin. Virtaaman suuruuden lisäksi alivirtaamakauden kesto on ratkaiseva. Ongelmallisempia ovat jaksot, jolloin virtaama on yhtäjaksoisesti pitkään pieni. Aihetta on kuitenkin syytä selvittää jatkossa. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Vuoden 2008 selvityksessä nähtiin tarvetta selvittää tarkemmin alivirtaamakauden virtaaman suuruuden vaikutus Pyhäjärven ravinnepitoisuuksiin. Nokian jätevedenpuhdistusratkaisun selvittyä tarkasteluun tulisi ottaa myös virtaaman vaikutus (Melon juoksutus) Kuloveden ravinnepitoisuuksiin. Lisäksi lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksien selvittämistä Vihnusjärveen Pyhäjärven pohjoisosissa tulisi jatkaa ja laatia mahdollisesti toimenpidesuunnitelma. 13
14 Lisätietoa: Heino, H Lempäälän, Melon ja Tyrvään säännöstelypatojen lähialueen rantaeroosio. Frisk, T., Kaipainen, H., Bilaletdin, Ä., Paananen, A., Peltonen A Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset. Esiselvitys. 14
15 SUOSITUS 7: Valmistellaan vesioikeudellinen suunnitelma ja hakemus Näsijärven nykyisen säännöstelyluvan tarkistamiseksi ns. toukotyömutkan osalta säännöstelyn tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ja suositusten toteuttamisen mahdollistamiseksi. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Toukotyömutkalla tarkoitetaan säännöstelyjen ylärajoissa määriteltyä alempaa alkukesän vedenkorkeutta. Näsijärvellä mutkan poistaminen on perusteltua, koska se mahdollistaa Näsijärven säännöstelyn tarkoituksenmukaisen toteuttamisen myös tavanomaista aikaisempina keväinä, jolloin pääosa kevättulvasta valuu Näsijärveen jo ennen toukokuun puoliväliä. Mutkan poistaminen mahdollistaa myös edellä esitettyjen toukokuun vedenkorkeussuositusten tehokkaan täytäntöönpanon. Luparajojen tarkistamista puoltaa myös varautuminen ennustettuun ilmastonmuutokseen, jonka vaikutuksesta talvet lämpenevät ja lumien sulaminen aikaistuu. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Vesioikeudellista suunnitelmaa Näsijärven toukotyömutkan oikaisemiseksi ei ole tehty. Leudoista talvista ja aikaisesta lumensulamisesta huolimatta kevätajan säännöstely on voitu toteuttaa suosituksen 3 vedenkorkeustavoitteiden mukaisesti (kuva 3). Vuonna 2005 Näsijärven säännöstelylle haettiin poikkeamislupa siltä varalta, että säännöstelyn yläraja jouduttaisiin rikkomaan Kokemäenjoen tulvariskin vuoksi. Poikkeamisluvan käyttöönotolle ei kuitenkaan ollut tarvetta. Vuonna 2013 Maveplan Oy:n laatimassa selvityksessä todettiin, että poikkeaminen toukomutkasta voi aiheuttaa vahinkoa noin 60 peltohehtaarille (102 kiinteistöä). Laskennalliseksi haitaksi arvioitiin noin Raskaan lupaprosessin ja siitä saatavan vähäisen voimataloushyödyn vuoksi Näsijärven säännöstely-yhtiö päätti olla hakematta lupaa toukotyömutkan poistolle. Vuonna 2014 tarkasteltiin tarvetta poiketa kevätkuopan mukaisesta ylärajasta, mutta todettiin vedenkorkeuden olevan hyvin lähellä ajankohdan ylärajaa. Järvisyytensä vuoksi vedenkorkeuden nosto touko kesäkuun aikana nähtiin olevan mahdollista juoksutusta rajoittamalla. Lisäksi todettiin, että kovan sateen myötä vedenkorkeuden nopea nousu voi aiheuttaa vahinkoa ranta-alueilla. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Säännöstelyn toteuttamisen ongelmana ei niinkään ole ollut yläraja touko kesäkuussa, vaan yläraja helmi maaliskuussa. Kaiken kaikkiaan on osoittautunut, että ilmastonmuutoksen myötä toukotyömutkan sijaan tarkasteluun tulisi ottaa kevätkuopan muuttaminen ehdolliseksi tai kevätkuopasta poikkeaminen lumettomina talvina. 15
16 Kuva 4. Näsijärven vedenkorkeudet tammikuusta heinäkuun alkuun sekä vertailujakson toteutuneiden vedenkorkeuksien keskiarvo ja tarkastelujaksolta kuuden vuoden vedenkorkeudet. Kuvaajassa on esitetty säännöstelyrajat ja ajanjakson tavoitteelliset vedenkorkeusalueet. Lisätietoja: Maveplan Oy. Näsijärven rantapeltojen viljelyolojen selvittäminen
17 SUOSITUS 8: Laaditaan esitys Näsijärven sekä Iso-Kuloveden säännöstelyistä kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Näsijärven säännöstelyn lupaehtoihin ei sisälly kalataloudellista kompensaatiovelvoitetta. Tähän on syynä ilmeisesti säännöstelyn historia, joka alkaa jo 1800-luvun lopulta. Säännöstelylupaa on tarkistettu tämän jälkeen muutamia kertoja, viimeksi vuonna Muutokset säännöstelyssä ovat lupatarkistusten yhteydessä olleet sellaisia, ettei niillä ole katsottu olleen vaikutusta kalakantoihin edeltävään säännöstelyyn verrattuna, eikä säännöstelyn muutoinkaan ole katsottu vaikuttaneen haitallisesti kalakantoihin. Kehittämisselvityksen ja muilla järvillä tehtyjen tutkimuksien perusteella Näsijärven säännöstelystä aiheutuu kuitenkin haittaa erityisesti hauki- ja siikakannoille. Iso-Kulovedelle ei aikoinaan säännöstelyn lupaehdoissa esitetty kompensaatiota, koska luvan myöntämisen aikaan kalaston elinolosuhteisiin vaikuttivat merkittävästi voimakas jätevesikuormitus sekä uitto (kuorijäte). Lupapäätöksen mukaan Iso-Kulovettä säännöstelevän Tyrvään voimalaitoksen kompensaatiovelvoite tuli käyttää kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin Kokemäenjoella ja sen edustan merialueella. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Säännöstelyselvityksen jälkeen säännöstelijät sopivat kokeilujaksosta, jonka aikana suosituksissa esitettyihin vedenkorkeustavoitteita noudatettaisiin. Kompensaatioesitystä Näsijärven kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi ei toistaiseksi ole tehty, sillä säännöstelykäytännön kehittämisellä katsottiin olevan vaikutusta kompensaatiotarpeeseen. Toinen kompensaatiotarpeen suuruuden arviointiin liittyvä tekijä oli suosituksen 7 mukainen Näsijärven ns. toukotyömutkan mahdollinen poistuminen. Tältä osin tilanne ei kuitenkaan näyttäisi ainakaan lyhyellä aikavälillä muuttuvan. Säännöstelyn kehittämisselvityksen jälkeen vuonna 2004 korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen Harjavallan, Kolsin ja Tyrvään voimalaitosten rakentamislupiin liittyvien kalataloudellisten velvoitteiden tarkistamiseksi. Päätöksessä muutettiin mm. Harjavallan ja Kolsin voimalaitosten kalatievelvoitteet kalatalousmaksuiksi ja korotettiin Tyrvään voimalaitoksen maksua. Nykyisistä kalatalousmaksuista ositetaan osuus myös Iso-Kuloveden alimman järven, Liekoveden, kalataloudellisiin toimenpiteisiin. Melon voimalaitokselle määrättiin PVO-Vesivoima Oy:n hakemuksesta vuosittainen kalatalousmaksu (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös ). Kalatalousmaksu maksetaan Hämeen ELY-keskukselle ja se käytetään kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja niiden tuloksellisuuden tarkkailuun voimalaitoksen vaikutusalueella. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Näsijärven kalataloudellisesta kompensaatiovelvoitteesta on käyty viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kalatalousviranomaisen (Hämeen ELY-keskus) kesken. Päätettiin esittää luvanhaltijalle neuvottelujen aloittamista kalataloudellisen kompensaatiovelvoitteen toimeenpanovaihtoehdoista vuoden 2010 aikana. Neuvotteluja kalataloudellisista kompensaatiotoimista ei ole kuitenkaan vielä käyty. Iso-Kuloveden mahdollisen kalataloudellisen kompensaation tarvetta päätettiin em. viranomaisneuvottelussa selvittää tarvittaessa myöhem- 17
18 min. Tarkasteluun olisi otettava, onko nykysäännöstely (suositus 3) muuttanut kalataloudellista tilannetta ja mikä on nykyisin säännöstelyn haitta. Kuten suosituksen 4 päivitystarpeessa todettiin, uudet tutkimukset säännöstelyn vaikutuksista rapuihin olisi otettava huomioon. Lisätietoa: Moilanen, S. ja Nieminen, H., Säännöstelyn vaikutus Näsijärven haukikantaan 2006 Tulonen, J., Kala- ja riistaraportteja nro 404 "Vesistösäännöstelyn vaikutuksista rapuihin ja niiden elinpiiriin 2007 Melon voimalaitoksen kalatalousmaksu, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös Vesterinen, J., Näsijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille Piiroinen, O., Valkama, J., Kokemäenjoen vesien vesiensuojeluyhdistys ry. Kokemäenjoen kalakantojen hoitosuunnitelma Nieminen M. Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
19 SUOSITUS 9: Tehdään selvitys rantojen ja linnustollisesti arvokkaiden saarien, karien ja luotojen kunnostustarpeesta Vanajavedellä, Pyhäjärvellä ja Iso-Kulovedellä. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Erityisesti Vanajavedellä ja Pyhäjärvellä on reheviä ja umpeenkasvavia lahtialueita ja paikoin laajoja ruovikoita. Kasvillisuuden runsastumiseen on ilmeisesti useita syitä, esim. kuormitus, säännöstely ja rantalaiduntamisen loppuminen. Kasvillisuuden runsastumisesta on aiheutunut haittaa virkistyskäytölle ja se on myös voinut yksipuolistaa elinympäristöjä. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Rantojen kunnostustarveselvitys tehtiin Pirkanmaalla vuosina ilmoitusmenettelynä sekä Hämeenlinnan ja Hattulan kuntien alueilla vuonna Pirkanmaan osalta kunnostustarvetta tarkasteltiin erityisesti virkistyskäytön ja kalaston lisääntymisalueiden näkökulmasta, joten kirje lähetettiin osakaskunnille, kyläyhdistyksille ja kalastusalueille. Vastauksena saatiin esityksiä kunnostettavista kohteista. Näitä löytyi Iso-Kulovedeltä 19, Pyhäjärveltä seitsemän ja Vanajavedeltä kolme. Esitetyille kohteille haluttiin veneenlaskupaikkoja, uimarantojen ym. kunnostusta, vesikasvien niittoa, ruoppauksia ja yleistä siistimistä. Iso-Kulovedeltä ja Pyhäjärveltä kunnostettaviksi esitettiin muutamia kalaston kannalta tärkeitä kohteita ja Vanajavedeltä puolestaan lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Hämeenlinnan ja Hattulan osalta selvityksessä sovellettiin vuorovaikutteista suunnittelua ja vesistön eri käyttäjäryhmät ovat voineet vaikuttaa. Selvitys sisältää 34 kohdetta, joissa valtaosassa kunnostustarve aiheutuu rantavyöhykkeen umpeenkasvusta ja muutamilla alueilla haittana on rantaeroosio. Lisäksi selvitykseen on liitetty selvitysalueen linnustollisesti arvokkaat saaret, karit ja rannat. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Kunnostuksien toteutuksissa pääpaino on vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaisten vesistökunnostushankkeiden edistämisessä. Lisäksi mahdollisesti toteutettava SisävesiLIFE, jonka koordinointivastuu kuuluu Vanajavesikeskukselle, voi tuoda uutta tietoa etenkin Vanajavedestä ja siihen laskevista vesistöistä ja innovoida uusia menettelyjä. Lisätietoa: Hulkko H-M. Vanajaveden rantojen kunnostustarveselvitys
20 SUOSITUS 10: Selvitetään mahdollisuudet uusia vanhanaikaiset satamarakenteet ja ruopata satama-alueita (Pyhäjärvi). SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Alhainen vedenkorkeus on haitannut matkustaja-alusten talviaikaista säilytystä. Ongelmia on esiintynyt Pyhäjärvellä erityisesti talvisäilytyksen aikana ja heti jäiden lähdön jälkeen Tampereen alasatamassa ja Nokialla Edenin rannassa. Alusten pohjakosketusten lisäksi on alusten kiinnityksissä ollut ongelmia vedenpinnan laskiessa. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Sataman alamuurin korjaus aloitettiin Laukontorin puolelta (alasatama) ja se on valmistunut vuonna Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet muureihin liittyvät vanhat puupaalut. Työt ovat käynnistyneet Hatanpäänniemessä (Arboretum) keväällä 2014 ja niiden kustannusarviot ovat huomattavan suuret. Laukontorin satama-alue (Pyhäjärvi) ruopattiin syksyllä 2012 kävelysillan ja Laukontorin välinen alue. Ruopattavan alueen pinta-ala oli noin yksi hehtaari ja ruoppausmassoista ei löytynyt haitallisia yhdisteitä. Ruoppauksen lisäksi myös säännöstelykäytännön muutos on vähentänyt talvisäilytyksen ongelmia ja alusten pohjakosketuksia. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Nykyisten väylien syväysten ja siltojen alituskohtien kunnossapito Pyhäjärvellä on entistä tärkeämpää uusien ja suurempien liikennöivien laivojen käyttöönoton myötä. Aktiivinen liikennöintikausi on pidentynyt lähes ympärivuotiseksi ja tarpeet hyödyntää laivaliikennettä aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä ovat kasvaneet, minkä vuoksi vesiliikenteen toimijat tarvitsevat parempaa ja ajantasaisempaa tietoa väylien liikennekelpoisuudesta eri vedenkorkeuksilla. 20
21 SUOSITUS 11: Lisätään säännöstelystä tiedottamista ja parannetaan vesistön käyttäjien mahdollisuuksia hankkia tietoa vedenkorkeuksista ja säännöstelyn vaikutuksista. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Vesistön käyttäjien tietämys säännöstelystä ja sen vaikutuksista on usein melko vähäinen. Toisaalta tietämys myös luonnontilaisen järven vedenkorkeuden vaihteluista voi olla puutteellista. Tiedon sijasta käsitys voi perustua ennakkoasenteisiin, jotka voivat olla varsin kielteisiä. Tiedottamisen lisäämisen keinoja ovat esimerkiksi vuosittain laadittava yhteenveto (jälkiarviointi) säännöstelyn vaikutuksista sekä internetin nykyistä tehokkaampi hyväksikäyttö tiedon välittämisessä ja vesistön käyttäjien mielipiteiden keräämisessä. Lisäksi tulisi parantaa vesistön käyttäjien mahdollisuuksia havainnoida omatoimisesti vedenkorkeuksia asentamalla yleisölle tarkoitettuja vedenkorkeuden mitta-asteikkoja. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Yleistietoa säännöstelystä on saatavilla ympäristöhallinnon internet-sivuilla. Vuoden 2014 aikana on perustettu uusille ymparisto.fi -sivuille koko Kokemäenjoen vesistöaluetta koskevat säännöstelysivut ( jossa Pirkanmaan keskeisten säännöstelyjen lisäksi on tietoa muista vesistöalueen säännöstelyhankkeista. Sivut ovat vielä osittain keskeneräiset. Vuonna 2005 laadittiin viestintäsuunnitelma, jonka tavoitteena oli, että säännöstelystä tiedotetaan avoimesti ja tasapuolisesti ja siten lisätään luottamusta säännöstelijöihin ja vesiviranomaisiin. Maaliskuussa 2005 julkaistiin ensimmäinen vesitilannetiedote ja nykyisin se julkaistaan 8 10 kertaa vuodessa vesitilanteesta riippuen. Tiedotteessa kerrotaan Pirkanmaan vallitsevasta vesitilanteesta (vedenkorkeudet, virtaamat jne.) ja vesitilanteen ennustetusta kehittymisestä sekä säännöstellyillä että säännöstelemättömillä järvillä. Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla vesitilannetta on mahdollista seurata jatkuvasti päivittyvistä vesistöennusteista osoitteessa Vuonna 2009 toteutettiin nettikysely, jolla haluttiin selvittää säännöstelykäytännössä koettuja muutoksia jaksolla Kyselyyn vastasi 148 henkilöä ja aiempaan säännöstelykäytäntöön verrattuna myönteisimmin suhtauduttiin vedenkorkeuksien nopeampaan nostoon keväällä. Vastaajista 58 % oli sitä mieltä, että muutos oli joko positiivinen tai oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Toiseksi parhaana muutoksena koettiin vedenkorkeuden talvialeneman lieventäminen, jota 45 % vastanneista piti positiivisena tai vähintään oikeansuuntaisena. Kesän aleneva vedenkorkeusrytmi sai vastaavalla tavalla laskettuna kannatusta vain 28 %:lta vastanneista. Vastaajat kokivat säännöstelyasioista tiedottamisen merkittäväksi keinoksi lieventää tyytymättömyyttä: kaikilla kohdejärvillä lähes 60 % vastanneita oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista. SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Nykyinen tiedottamistaso on nähty hyväksi ja säännöstelyä koskevat www-sivut nähdään edelleen tarpeellisiksi. Uusien viestintätyökalujen hyödyntämistä tulisi tarkastella ja sen vaikuttavuutta arvioida ennen käyttöön ottoa. Tiedottamisessa ELY-keskuksen rooli on ollut suhteellisen suuri ja muiden toimijoiden (esim. kunnat, järjestöt) osallistuminen tiedottamiseen toisi uutta, alueellista ja paikallista näkökulmaa. 21
22 Lisätietoa: Suomalainen M. Yhteenveto Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien verkkokyselyn tuloksista. Pirkanmaan ympäristökeskus
23 SUOSITUS 12: Etsitään keinoja pyydysten talvisen likaantumisen vähentämiseksi sekä lisätään tietämystä likaantumisen syntymekanismeista ja vedenkorkeus- ja virtaamavaihtelujen merkityksestä. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Verkkojen likaantuminen on koettu suureksi haitaksi Vanajavedellä, Pyhäjärvellä ja Iso-Kulovedellä. Perimmäinen syy voimakkaaseen limoittumiseen on kuormitus, mutta myös juoksutusmuutoksiin liittyvät nopeat virtaamien muutokset ja suhteellisen suuret virtausnopeudet voivat saada levämassoja liikkeelle. Useampivuotisen seurannan käynnistäminen voisi tuottaa aineistoa, joka auttaisi selvittämään säännöstelyn ja juoksutusten osuutta pyydysten likaantumisessa. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Jatkoselvitys talviaikaisesta pyydysten likaantumisesta tehtiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyössä vuosina Tutkimusalueena oli Pyhäjärvi (Kirkkojärvi-Toutonen-Säijänselkä- Anianselkä-Huhtaanselkä). Havaskokeet keskitettiin Pyhäjärven osa-alueelle, jotta säännöstelyn mahdollisia vaikutusmekanismeja pystyttiin selvittämään mahdollisimman tarkasti. Muiden kohdejärvien Vanajavesi ja Iso-Kulovesi osalta tutkimusaineistoa kerättiin velvoitetarkkailun saaliskirjanpitotietojen avulla. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että yksiselitteistä yhteyttä verkkojen likaantumisen ja säännöstelyjuoksutusten välillä oli tämän tutkimuksen perusteella mahdotonta osoittaa. Tulosten tulkintaa vaikeutti tutkimusjakson piileväkukintojen vähäisyys. Samaan aikaan Hämeen TE-keskus tutki talviaikaista likaantumista Längelmäveden reitillä Vastaava ongelma (massiiviset piileväkukinnat) on tullut viime vuosina yleiseksi myös useammalla säännöstelemättömällä järvialtaalla (Roine, Mallasvesi, Längelmäveden eteläiset selkäalueet, Kukkia). Kukinta ilmenee yleensä veden lämpötilan laskiessa syksyllä noin 7 8 asteeseen ja lievenee tai loppuu yleensä pian järvien jäätymisen jälkeen. Piilevän esiintymisen perimmäisiä syy-seuraussuhteita lähdettiin vuonna 2010 selvittämään jatkotutkimuksella Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Raportti julkaistiin vuonna 2013 ja tutkimustulokset tukevat alueen kalastajien kokemuksia säännöstelyn vaikutuksista verkkojen likaantumiseen. Tulosten mukaan verkkojen limoittumisen todennäköisyys voi kasvaa jopa 80 %:iin, kun juoksutusmäärä on keskimääräistä juoksutusmäärää suurempi ja juoksutukseen liittyy samanaikaisesti keskimääräistä matalampi vedenkorkeus. Syksyllä ja talvella toteutetut havaskokeet osoittivat, että kalanpyydysten pääasiallinen likaaja on rihmamainen Aulacoseira islandica -piilevä. Se voi muodostaa massaesiintymiä kylmässä vedessä ja jopa jään alla. Aulacoseira-piilevää on havaittu Pyhäjärvellä valtalajina viileässä vedessä jo 1980-luvulla. Haitan perimmäinen syy on ravinnepitoisuuksien kasvu, mutta tulokset osoittavat, että erityisesti kevättalvella juoksutusten aiheuttamat suuret virtaamat ja niihin liittyvä vedenkorkeuden aleneminen yhdessä lisäävät limoittumishaitan todennäköisyyttä. Käytännössä säännöstelyä on jo viime vuodet pyritty hoitamaan siten, että vältettäisiin suuria ja äkillisiä virtaaman ja vedenkorkeuden muutoksia. Lempäälän kanavan veneliikenteestä, säännöstelyrakenteiden teknisestä toteutuksesta ja rakenteiden mitoituksesta johtuen nopeiden virtaamamuutosten välttäminen ei kuitenkaan aina ole käytännössä mahdollista. 23
24 SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Jatkossa säännöstelyssä pyritään ottamaan huomioon piileviin liittyvät tutkimustulokset. Lisäksi tuloksia hyödynnetään, kun säännöstelyrakenteita uusitaan tai korjataan. Lisätietoa: Leminen, M. Verkkojen talviaikainen likaantuminen Längelmäveden reitillä. Hämeen TE-keskus, kalatalousyksikkö. Hämeenlinna Vuorio, K., Järvinen, M., Moilanen, S., Bilaletdin, Ä. Piilevien aiheuttamat kalanpyydysten likaantumisongelmat, Pyhäjärven eteläosa, Kulovesi, Roine. Suomen ympäristökeskus
25 SUOSITUS 13: Selvitetään säännöstelyjen vaikutuksia rantaekosysteemin toimintaan ja täpläravun lisääntymiseen, elinolosuhteisiin ja ravuntuotantoon. SUOSITUKSEN PERUSTELUT: Säännöstelyn vaikutukset kohdistuvat erityisesti rantavyöhykkeeseen, joka on järven biologisesti monimuotoisin ja tuottoisin osa-alue. Talvisella vedenpinnan laskulla on haitallisia vaikutuksia ylimmän rantavyöhykkeen vesieliöstöön, joka luontaisesti ei ole sopeutunut pohjan jäätymiseen. Vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat täpläravun elinpiiriin monella tavalla. Kevätkuopan syvyys ja jäänpainaman alueen laajuus voivat rajoittaa rapukannan kokoa. Varsinkin ensimmäisen elintalven aikana ravun poikaset ovat hyvin herkkiä jään painumiselle joutuessaan liikkumaan jään edellä hitaasti syvemmälle ja altistuessaan samalla kalojen saalistukselle. Täplärapuistutukset ovat säännöstelystä huolimatta tuottaneet pääosin hyvää tulosta. SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN: Säännöstelyn vaikutuksia täplärapuun selvitettiin laajassa RKTL:n tutkimushankkeessa, johon osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Raputietokeskus sekä Fortum Oyj ja jota rahoittivat osapuolten lisäksi Suomen Akatemia ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen osatutkimuksissa tutkittiin rapujen aktiivisuutta ja esiintymissyvyyttä eri vuodenaikoina, sukukypsien täplärapujen reagointia kevättalviseen vedenpinnan laskuun, sukukypsien rapujen suojapaikan valintaan keväällä matalassa rantavyöhykkeessä, jäätymisen ja jäänpainaman vaikutusta rantahabitaattiin ja täplärapujen kuolleisuuteen erilaisilla pohjatyypeillä, keväisen vedenpinnan laskun ja kalapredaation vaikutusta pienten täplärapujen kuolleisuuteen, jokiravun ja täpläravun poikasten esiintymistä rannan eri syvyysvyöhykkeillä sekä vuorokausisäännöstelyn ja kalapredaation vaikutusta jokiravunpoikasten kuolleisuuteen. Hankkeen keskeisiä tuloksia: Sukukypsien täplärapujen talviaikainen aktiivisuus oli varsin suurta. Rantojen ja siellä olleiden suojapaikkojen jäätyminen tapahtui niin hitaasti, että rapujen siirtyminen syvemmälle tapahtui vähitellen täysin automaattisesti loogisena seurauksena jäätymisen etenemiselle. Myös veden lasku ja jäiden romahtaminen oli kohtalaisen hidas prosessi, eikä ravuille tuottanut ongelmia ehtiä pois vaaravyöhykkeeltä. Suojapaikkakivikoiden päälle laskeutunut jää jäi myös ns. kantamaan, jolloin jään ja pohjan väliin jäänyt tyhjä tila mahdollisti jopa kuiville jääneiden rapujen pääsyn myöhemmässä vaiheessa veteen. Täpläravunpoikasten havaittiin kaivavan suojakoloja kaikkialle kivikoihin, myös aivan rantaviivan tuntumaan syksyllä ennen lammikoiden jäätymistä. Kuolleita rapuja ei rantakivien alle kaivetuista, talvella jäätyneistä koloista keväällä löytynyt. Ilmeisesti myös pienet täpläravut ovat talvella sen verran aktiivisia, että kykenevät vaivatta välttämään riittävän hitaasti epäedullisiksi muuttuvia olosuhteita ja siirtymään syvemmälle. Käytännössä säännöstelyn ravuille aiheuttama haitta vaikuttaa olevan hieman ennakkoon arvioitua vähäisempi. Negatiivinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osa ravulle soveliaasta elinpiiristä osuu säännöstelyn vaikutusalueelle. Myös jäänpainuman kannalta epäedullinen hyvin tasalaatuinen pohja, jossa ei ole jäätä kannattavia lohkareita saattaa lisätä rapujen kuolleisuutta nopeissa talviaikaisissa vedenkorkeuden muutoksissa. Lyhytaikaissäännöstelyssä tulisi pyrkiä välttämään nopeita ja suuria vedenkorkeuden vaihteluita. Tavoite on ainakin osittain otettu huomioon jo muissa säännöstelylle esitetyissä suosituksissa. 25
26 SUOSITUKSEN PÄIVITYSTARVE: Rantaekosysteemin toimintaa pohjaeläinten kannalta ei ole erityisesti tarkasteltu kohdejärvien osalta. Lisäselvitykset ja olemassa olevista tutkimuksista laadittava selvitys voisi antaa aiheesta lisätietoa. Aiheesta on jo olemassa olevaa tutkimustietoa myös Suomesta. Lisätietoa: Tulonen, J. (toim.) Vesistösäännöstelyn vaikutuksista rapuihin ja niiden elinpiiriin. Helsinki
Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017
Raportti 1 (17) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2016-9/2017 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn vaikuttaneet rakentamishankkeet...
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2018
Raportti 1 (18) 7.1.2019 päivitetty taulukkoa 1 (sivu 3) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2017-9/2018 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotYhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotNÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)
NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS 2017 1 (6) 55. TOIMINTAVUOSI 1.1.2017-31.12.2017 1. Vesitilanne Vuoden 2017 sää oli yleisilmeeltään vaihteleva. Pitkät korkeapaineen jaksot olivat harvinaisia.
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
Laadittu 4.11.2014, päivitetty 3.8.2015 PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen Säännöstelysuositusten päivittäminen 2015 2016 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotSäännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä
Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä Vaikutukset kasvillisuuteen Selvitykset: Tutkimukset 1999-2001 Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen
LisätiedotPäätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen
Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2019 ASIA Pyhäjärven säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti
LisätiedotKyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 5/2018/2 Dnro LSSAVI/603/2018 Annettu ilman julkipanoa 26.1.2018 ASIA Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Ikaalinen HAKIJA
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Esiselvitys Diar Isid 1, Anne-Mari Rytkönen 2, Miia Kumpumäki 2 1 Pirkanmaan ELY-keskus, 2 Suomen ympäristökeskus 2018 Raportti
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotKehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille
RAPORTTEJA 26 2017 Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille TANJA DUBROVIN DIAR ISID MIIA KUMPUMÄKI JYRI MUSTAJOKI JUHO JAKKILA MIKA MARTTUNEN Kehittämissuositukset Pirkanmaan
LisätiedotInarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia
Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotPielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen
Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2016/2 Dnro LSSAVI/848/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2016 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi HAKIJA
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyn ylärajaa koskevista lupamääräyksistä, Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 7/2012/2 Dnro LSSAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyn ylärajaa koskevista lupamääräyksistä, Tampere,
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen
Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen kehittäminen Asukastilaisuus 30.10.2018 ELY:n toimesta vireillä olevia hankkeita ja suunnitelmia Kauvatsanjoen
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotMITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?
MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista
Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVAT
PÄÄTÖS VARELY/3667/2016 liitteet 1 kpl 8.2.2017 Nro 2 /2017 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVAT HANKKEEN KUVAUS Hanke Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotKevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus 1 Maatalous Toimenpide Tavoite Pohj / Ouluj / Etel Toteuma 2018 Maatalouden suojavyöhykkeet 600 / 600 / 6000 1670 / 720 / 6425 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
Lisätiedot35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 %
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 87(196) 35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 26, Kilpikoski sekä Kutalan- ja Hiedanvuolle
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koulu, Kiikoistentie 175. Pirkanmaan ELY-keskuksen hanke: Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotNoormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2017/2 Dnro LSSAVI/1149/2017 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2017 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä, Sastamala
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus
Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemijärven säännöstelyn vaarantorjuntatoimet kevään 2005 tulvan aikana, Kemijärvi ja Pelkosenniemi Lapin
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot