Puoluetoimikunnan lausunto: Voimassa olevat puolueen säännöt ja aikaisemmat puoluekokouspäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puoluetoimikunnan lausunto: Voimassa olevat puolueen säännöt ja aikaisemmat puoluekokouspäätökset"

Transkriptio

1 Puoluetoimikunnan lausunto: Voimassa olevat puolueen säännöt ja aikaisemmat puoluekokouspäätökset määrittelevät tarkoituksenmukaisella tavalla puolueen puheenjohtajan osallistumisen valtioneuvoston jäsenyyteen. Puoluetoimikunta toteaa, ettei esitys anna aihetta sääntömuutoksiin tai uusiin puoluekokouspäätöksiin PUOLUEEN SÄÄNTÖJEN 24.N MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n aloite SDP:n sääntöjen 24 :ssä sanotaan: "Oikeus asettaa ehdokkaita puolueäänestyksiin on puolueosastoilla. Ehdokkaat nimetään puolueosastojen kokouksissa ja ilmoitetaan kunnallistoimikunnalle tai paikallistoimikunnalle ja piiritoimikunnalle oikeaksi todistetulla pöytäkirjanotteella. Ehdokkaaksi voidaan nimetä puolueosaston jäsen, joka täyttää 4 :n 2 momentissa tarkoitetut kelpoisuusedellytykset". SDPtssä suoritettu jäsenäänestys kuuluu tärkeänä osana jäsendemokratiaan. Pyrkimyksenä tulisi olla, että puolueen jäsenten vaikutusvalta ja oikeudet turvataan mahdollisimman pitkälle. Yksi mahdollisuus laajentaa jäsendemokratiaa olisi menettelytapa, jossa jäsenellä on oikeus myös itse asettua ehdokkaaksi. Kunnallistoimikunnat ja piiritoimikunnat vastaavat pitkälle käytännössä vaalien ehdokasasettelun onnistumisesta. Näin ollen tuntuisi perustellulta, että kunnallistoimikunnilla ja piiritoimikunnillaolisi oikeus täydentää ehdokasasettelua silloin, kun on havaittavissa, ettei ehdokasasettelu muutoin täytä kaikkia asetettuja vaatimuksia. Huomioitavaa on myös se, että nykyisen käytännön mukaan kunnallisjärjestöjen edustajistot ja piirikokoukset eivät voi enää puolueäänestyksen jälkeen nostaa lopulliselle ehdokaslistalle ehdokasta, joka ei ole ollut mukana puolueäänestyksessä. Tämän perusteella ehdokasasetteluoikeuden myöntäminen kunnallistoimikunnille ja piiritoimikunnille olisi perusteltua. Varsinais-Suomen Sos.-dem. Piiri ry:n piiritoimikunta esittää Lahdessa kokoontuvalle XXXIII puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan tutkimaan seuraavan puoluekokouskauden aikana mahdollisuuksia SDP:n sääntöjen 24 :n muuttamiseksi niin, että jäsendemokratiaa puolueäänestysten ehdokasasettelussa edellä esitetyin perustein voitaisiin laajentaa. Puoluetoimikunnan lausunto: Oikeus asettaa ehdokkaita puolueäänestyksiin kuuluu perinteisesti puolueosastoille. Tämän käytännön muuttamiseen

2 tulee suhtautua varovaisesti, koska järjestelmä on käytännössä toiminut ainakin tyydyttävästi. Puoluetoimikunta toteaa, että mahdollinen ehdokasasetteluoikeuden laajentaminen tulee tutkia seuraavan sääntöjen kokonaisuudistuksen yhteydessä PUOLUEEN SISÄISESTÄ ENEMMISTÖVAALISTA LUOPUMINEN Tampereen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Puolueen tapa tehdä omia sisäisiä henkilövalintojaan eli käyttää enemmistövaalitapaa on virheellinen. Se aiheuttaa sen, että kulloinenkin enemmistö eikä sen tarvitse olla edes ehdoton enemmistö voi ottaa ja usein ottaakin valittavan elimen kaikki paikat eli saa 100 %:n tuotoksen huomattavasti pienemmällä panoksella. Tämä vähentää kulloisenkin vähemmistön vaikutusmahdollisuudet lähes olemattomiin. Kun monissa muissa organisaatioissa ollaan siirtymässä kohti suhteellisia henkilövalintoja, ja kun kaipuu kohti väljempiä organisaatioita näyttää kasvavan, Tampereen Sos.dem. Yhdistys esittää, että puolueen sisäisistä enemmistövaaleista luovutaan. Toisin sanoen puolue-elimiä valittaessa jäsenen käytettävissä oleva äänimäärä rajataan pienemmäksi kuin valittavien lukumäärä, esimerkiksi puoleksi lisättynä yhdellä. Asia on siis teknisesti mahdollisimman yksinkertaisesti toteutettavissa. Näin meneteltäessä puolueen erilaiset linjat, siivet, näkemykset, ryhmät jne. saisivat kannatustaan vastaavan osuuden eri elinten paikoista, ja kuitenkin kulloinenkin enemmistö säilyttäisi vankasti asemansa. Tällainen käytäntö vähentäisi huomattavasti niin puolueen sisäistä valtataistelua kuin junttaustakin. Samalla se takaisi puolue-elinten edustavuuden ja monipuolisuuden ja saisi jokaisen puolueen jäsenen tuntemaan ne omikseen PUOLUEEN SÄÄNTÖJEN 37 :n JA PIIRIEN JA KUNNALLIS JÄRJESTÖJEN SÄÄNTÖJEN 12 :N MUUTTAMINEN Kallion Sosialidemokraatit r.y:n aloite Puoluetoimikunta, piiritoimikunta ja kunnallistoimikunta ovat keskeisiä puolueen päätöksentekoelimiä. Näiden elinten tulisi edustaa tasapuolisesti koko puoluekenttää. Niiden valintatapa saattaa kuitenkin johtaa joissakin olosuhteissa varsin yksipuoliseen lopputulokseen koko jäsenkentän edustusta ajatellen. Usein on ollut vaikeata saada esim. naisten tai nuorten jäsenmäärään nähden riittävää edustusta näihin päättäviin elimiin. Tämän vuoksi Kallion Sosialidemokraatit r.y. esittää, 450 että puolueen sääntöjen 37 sekä sosialidemokraattisen piirin ja kunnallisjärjestön sääntöjen 12 muutetaan siten, että

3 valittaessa puoluetoimikuntaa, piiritoimikuntaa tai kunnallistoimikuntaa jokainen äänioikeutettu voi äänestää valittavaksi tulevasta jäsenten määrästä korkeintaan niin montaa ehdokasta kuin puolet lisättynä yhdellä kussakin tapauksessa muodostaa. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 342 ja 343 Nykyinen käytäntö puolue-elimiä valittaessa on osoittautunut toimivaksi. Tästä syystä vallitsevan käytännön muuttamiseen on ryhdyttävä vasta huolellisen valmistelun jälkeen, koska äänimäärien rajoittaminen ei kaikissa tapauksissa johda aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin. Mahdollisia epäkohtia tulee tutkia tulevalla puoluekokouskaudella. Puoluetoimikunta ei tässä vaiheessa katso tarpeelliseksi muuttaa puolue- ja yhdistysvaaleissa noudatettavaa käytäntöä eikä puolla aloitteen hyväksymistä JOKAISESTA KUNNASTA EDUSTAJA PUOLUEKOKOUKSEEN Rantasalmen Työväenyhdistys Sovinto r.y:n aloite Täten esitämme, että osallistuminen Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puoluekokouksiin tehtäisiin mahdolliseksi laajemmin kuin mitä on asianlaita nykytilan vallitessa. Voi nimittäin käydä niin, kuten täällä Rantasalmella on käynyt, ettei kunnan kokoisesta yhdistyksestä pääse käytännössä edustajaa puoluekokouksessa käymään miesmuistiin. Näin siitäkin huolimatta, että halua ja harrastusta jatkuvasti on, eivätkä mitkään toiminnalliset vertailut muihin yhdistyksiin osoita mitenkään, miksei Rantasalmeltakin voisi joskus puoluekokousedustaja tulla valituksi. Tosiasia on tietysti nyt se, että vaaleissa edustajat määräytyvät suurimman vaalirenkaassa olevan jäsenmäärän omaavan yhdistyksen mukaan. Esiintyy myös epäasiallisia mahdollisuuksia, kuka pääsee puoluekokousedustajaksi. Ns. sopuvaalissakin on mukana tällaisia. Joka tapauksessa jäsenmäärältään pienetkin yhdistykset, vähintäin kuntakokonaisuuden käsittävät, tulisi ottaa mukaan puoluekokousedustajaperusteita määrättäessä, myös käytännössä. Ei varmaan mullistavaa tapahdu, vaikka näilläkin säännöillä elämä jatkuu, mutta periaatteellisena tosiasiana emme moista hyväksy. Siis muutos siten, että jokaisesta Suomen kunnasta, missä sos.dem. yhdistys/yhdistyksiä toimii, ainakin yksi puoluekokousedustaja voidaan valita. Esitetyllä muutoksella haluamme lisätä pienten yhdistysten vaikuttamismahdollisuutta ja tasa-arvoa, suurilla yhdistyksillähän vaiku- 451

4 tusmahdollisuuksia on muutoinkin mitä moninaisimmissa yhteyksissä JOKAISESTA KUNNASTA EDUSTAJA PUOLUEKOKOUKSEEN Anttolan Työväenyhdistys r.y:n aloite Anttolan Työväenyhdistys ry. on kokouksessaan päättänyt tehdä puoluetoimikunnalle puoluekokousaloitteen siitä, että jokaisesta kunnasta, jossa on puolueosasto, valittaisiin vähintäin yksi puoluekokousedustaja. Koska Rantasalmen Työväenyhdistys on tehnyt vastaavansisältöisen puolueen sääntöjen 25 :n muuttamista koskevan aloitteen, jolla ns. kunnittainen vähimmäisedustus turvattaisiin, yhtyy Anttolan Työväenyhdistys kannattamaan em. esitystä. Pienten maaseutukuntien puolueosastojen mahdollisuudet päästä vaikuttamaan puoluekokouksen mielipiteenmuodostukseen ovat vaaliyhtymäkäytännön nykymuodon vallitessa olemattomat. Ehdotettu uudistus ei käsityksemme mukaan olennaisesti vaikuttaisi puoluekokouksen edustajakokoonpanoon mutta saattaisi sensijaan olennaisesti vaikuttaa pienten maaseutuosastojen toimintamotivaatioon ja kykyyn tuntea kuuluvansa kiinteästi sosialidemokraattiseen yhteisöön JOKAISESTA KUNNASTA EDUSTAJA PUOLUEKOKOUKSEEN Lapinjärven Sos.-dem. Kerho r.y:n aloite Meillä täällä Lapinjärvellä on toiminut Lapinjärven Sos.-dem. Kerho ry. jo runsaat 10 vuotta. Toimintaa ja touhua on pystytty pitämään yllä pienen yhdistyksen puitteissa mielestämme kohtuullisesti. Poliittista toimintaa harjoittavana yhdistyksenä olemme kuitenkin joutuneet jäämään mielestämme tärkeimmän, poliittista itseluottamusta kohottavan toiminnan ulkopuolelle, se on puoluekokoukseen osallistuminen. Nykyisin käytössä olevat kokousedustajien valintaperusteet ovat erittäin pahasti pieniä yhdistyksiä syrjiviä eivätkä anna meidänlaisillemme mahdollisuutta osallistua kokouksiin, tämän epäkohdan poistamiseksi ehdotamme, 452 että puoluekokousedustajat valitaan siten, että joka kunnasta (kunnallisjärjestö) tulee valituksi vähintään yksi (1) edustaja. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin SDP:n puoluekokousedustajaa vaali suoritetaan piirijärjestöittäin ja vaaliyhtymittäin. Jokainen puoluekokousedustaja käyttää vähintään 200 puolueen henkilöjäsenen äänivaltaa.

5 Pienillä kunnallisjärjestöillä ja puolueosastoilla on oikeus liittoutua keskenään ja valita näin keskuudestaan puoluekokousedustaja. Jos nykyinen käytäntö muutetaan kuntakohtaiseksi, se oleellisesti muuttaa puoluekokouksen luonnetta. Puoluetoimikunta toteaa, että puoluekokousedustajien valintatapaa ei ole aiheellista muuttaa KAIKISTA PIIRIJÄRJESTÖISTÄ EDUSTUS PUOLUE TOIMIKUNTAAN Saaren Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Puolueen uuden periaateohjelman valmistelun yhteydessä on jo tässä vaiheessa noussut varsin keskeisenä teemana esille demokratian lisäämisvaatimus sekä julkisessa hallinnossa että erityisesti talouselämässä. Demokratian toteuttamisen eräs perusedellytys on riittävän varhaisessa vaiheessa tapahtuva ja jatkuva tiedonsaanti sekä ylhäältä alas että päinvastoin. Tämän merkitys on sikälikin tullut tärkeäksi, että tekniikan edistyessä mahdollisuudet tiedon nopeaan jakamiseen kentälle jatkuvasti paranevat ja toisaalta koulutuksen kautta tapahtuvan tiedon tason nousu mahdollistaa järkevien johtopäätösten teon käytettävissä olevan tiedon perusteella. Jo vanhastaan tunnettu hallitsemisen keino on tiedonkulun estäminen tai tarkoituksenmukaisesti ennakkoon seulotun tiedon jakaminen. Tällöin johtopäätöksiä voidaan ohjailla haluttuun suuntaan. Kun tähän usein liittyy päätöksiin liittyvien taustojen tuntemattomuus, on vallankäytön kannalta oikeiden mutta todellisuuden kannalta väärien johtopäätösten edellytykset olemassa. Kun periaateohjelmassa tultaneen edellyttämään demokratian ja demokraattisen päätöksenteon edellytysten lisäämistä kaikilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla, on perusteltua olettaa, että puolue, joka vaatimuksia esittää, on tässä suhteessa hyvänä esimerkkinä. Sos.dem. puolueessa on keskeisenä toimeenpanevana elimenä puoluetoimikunta. Tällä hetkellä puoluetoimikunnan jäsenten ja varajäsenten joukossa eivät ole kaikki puolueen piirit edustettuina. Tätä on pidettävä puolueen sisäisen demokratian kannalta vakavana puutteena, jonka korjaaminen ensi tilassa on täysin perusteltua. Edelläolevaan viitaten Saaren sos.dem. yhdistys r.y. esittää, että puoluekokous edellyttää puoluetoimikunnan jäseniä ja varajäseniä valittaessa huomioitavan sen, että puoluetoimikunnassa ovat edustettuina kaikki puolueen piirijärjestöt. 453

6 Puoluetoimikunnan lausunto: SDP:n päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, paitsi niissä asioissa, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat puolueneuvostolle tai jotka on ratkaistava puolueäänestyksellä. Puoluetoimikunta toteaa, että puoluekokous voi ottaa puoluetoimikuntaa valitessaan huomioon aloitteessa esitetyt näkökohdat PIIRIN SÄÄNTÖJEN 14.n 1. MOMENTIN MUUTTAMINEN Uudenmaan Sos.-dem. Piiri r.y:n aloite Uudenmaan Sos.dem. Piiri ry.n syyspiirikokous esittää puoluekokoukselle piirin sääntöjen 14 :n 1. momenttia muutettavaksi niin, että piiritoimikuntaan valittaisiin syyskokouksessa "... puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi ja enintään kaksitoista jäsentä. " Perusteluina sääntömuutokselle ovat piirikohtaiset erot väestö- ja jäsenmäärissä. Lisäksi Uudenmaan piirissä lisäävät tarvetta piiritoimikunnan suurentamiseen useat voimakkaat aluekeskukset, joiden edustuksen turvaaminen piiritoimikunnassa on myös piirin etujen mukaista. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta toteaa, että piiritoimikunnat voidaan myös nykyisen jäsenmäärän puitteissa valita alueellisesti riittävän edustaviksi ja ehdottaa aloitteen hylättäväksi ÄNDRINGEN AV FSA:S STADGARS 13 PUNKT 5 Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Vi framför att en stadgeändring skulle företas pä partikongressen i Lahtis Ändringen gäller 13 punkt 5: Väljä förbundsrädsordförande, medlemmar och suppleanter i förbundsrädet. Partistyrelsens utlätande: Partistyrelsen förslär att motionen mätte godkännas. SUOMEN RUOTSALAISEN TYÖVÄENLIITON SÄÄNTÖJEN 13 :N 5. KOHDAN MUUTTAMINEN Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n aloite Esitämme, että puoluekokous 1984 Lahdessa tekisi sääntömuutoksen. Muutos koskee pykälän 13 kohtaa 5: 454

7 Valita liittoneuvostonpuheenjohtaja sekä liittoneuvoston jäsenet ja varajäsenet. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää aloitteen hyväksyttäväksi JOKAISESTA KUNNALLISJÄRJESTÖSTÄ EDUSTUS PIIRITOIMIKUNTAAN Juuan Työväenyhdistys r.y:n aloite Juuan Työväenyhdistys ry on kuukausikokouksessaan päättänyt lähettää Lahden puoluekokoukselle seuraavanlaisen aloitteen: Jokaisesta piirin alueella toimivasta sosialidemokraattisesta kunnallisjärjestöstä valittaisiin vähintäin yksi jäsen piiritoimikunnan edustajaksi. Näin saataisiin viestiä ja tiedonkulkua kentälle paremmin, mitä nykyisin on. Puoluetoimikunnan lausunto: Kunnallisjärjestöjen lukumäärä eri piirijärjestöjen toimialueella vaihtelee. Tästä syystä piiritoimikuntien jäsenten lukumäärä tulisi hyvin erilaiseksi eri piirien alueella. Alueellinen edustus voidaan turvata myös piiritoimikunnan nykyisen jäsenmäärän puitteissa. Puoluetoimikunta ei puolla aloitteen hyväksymistä KUNNALLISTOIMIKUNNAN TOIMIKAUSI Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite SDP:n XXX puoluekokouksessa v hyväksyttyjen kunnallisjärjestön mallisääntöjen mukaan kunnallisjärjestön kunnallistoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä jäsenet valitaan yhden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi. Tästä on seurauksena mm. se, että erilaiset kunnallistoimikunnan asettamat jaostot ja vastaavat voidaan nekin valita vain yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Toiminnan tehokkaan hoitamisen kannalta on yhden vuoden pituista toimikautta pidettävä liian lyhyenä. Kun otetaan huomioon valitun toimikunnan työskentelyn aloittamiseen ja järjestäytymiseen menevä aika, jää tehokas toimintakausi kovin lyhyeksi. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kunnallishallinnossakin on uuden kunnallislain myötä vuoden 1977 alusta pidennetty luottamusmieselinten toimikausia. Edellä olevan johdosta Espoon Sos.dem. Kunnallisjärjestö r.y. esittää kunnallisjärjestön sääntöjen muuttamista siten, 455

8 että kunnallistoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet valittaisiin kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puoluetoimikunnan lausunto: SDP:n järjestöorganisaatiossa on hallintoelinten toimikausi perinteisesti ollut yksi vuosi. Samaa käytäntöä on noudatettu piiri-, kunnallis- ja perusjärjestötasolla. Käytäntö on osoittanut, että kunnallistoimikuntien jäsenten toimikausi on pitempi kuin vuosi ja toiminnan jatkuvuus on näin voitu turvata. Asiaa tulee harkita seuraavan sääntöjen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Puoluetoimikunta toteaa, että mahdolliset toimikausien muutokset tulee tehdä samanaikaisesti eri järjestötasoilla. Puoluetoimikunta ei puolla aloitteen hyväksymistä KUNNALLISJÄRJESTÖN SÄÄNTÖJEN JA KUNNALLISPOLIITTISEN OHJESÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Jyväskylän Sos.-dem. Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Jyväskylän Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry on kiinnittänyt huomiota siihen, että puolueen sos.dem. kunnallisjärjestön säännöissä ja puoluekokouksen v hyväksymässä kunnallispoliittisessa ohjesäännössä määritellään kunnallistoimikunnan asema hyvin niukasti. Sääntöjen mukaan toimikunnan tehtävänä on oikeastaan vain vaalien valmistelu ja hoitaminen. V puoluekokouksessa hyväksyttyjen Sd. Kunnallisjärjestön sääntöjen mukaan kunnallisjärjestön tehtävänä on 2 :n mukaan: "ohjata ja valvoa puolueosastojen jäsenten osallistumista kunnalliseen toimintaan" sekä "ohjein ja neuvoin tukea toimintaa, jolla puolueosastot edistävät jäsentensä yhteisiä valtiollisia, kunnallisia ja sivistyksellisiä pyrkimyksiä". Sääntömääräisiä kokouksia kunnallisjärjestöllä on vain kaksi, kevät- ja syyskokous. Muulloin kokouksia voidaan pitää kunnallistoimikunnan harkinnasta riippuen. Mikä on elin, joka kokousten väliajalla tehtävän suorittaa? Onko käsitettävä niin, että toimikunta lain määräämänä hallituksena voi sen tehdä tai pitää tehdä? Kuitenkin tällaisissa tapauksissa voidaan todeta, että kunnallistoimikunnalla ei ole siihen sääntöjen mukaista oikeutta. Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry esittää puoluekokouksen harkittavaksi, 456 että kunnallisjärjestön sääntöjen 15 :n 1. momenttiin lisättäisiin maininta:

9 sekä ohjata ja valvoa kunnallisten hallintokuntien sd. ryhmien toimintaa ja että Kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 12 pykälään lisättäisiin seuraavaa ensimmäisen jälkeen toiseksi momentiksi: Edustajiston kokousten väliajoilla kunnallisen toiminnan valvojana ja koordinoijana sd. hallintokuntien ryhmien kesken toimii kunnallistoimikunta KUNNALLISJÄRJESTÖN KUNNALLISTOIMIKUNNAN ASEMA Espoon Sos.-dem. Kunnallisjärjestö r.y:n aloite SDP:n XXX puoluekokouksessa v on hyväksytty "Ohjesääntö Sosialidemokraattisen Puolueen kunnallista toimintaa varten". Ohjesäännössä on määritelty mm. kunnanvaltuuston valtuustoryhmän sekä kunnallisjärjestön edustajiston asema kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Ohjesäännön mukaan ainoastaan kunnallisjärjestön edustajisto voi tehdä valtuustoryhmiä tai muissa kunnallisissa elimissä toimivia sosialidemokraatteja sitovia päätöksiä. Käytännön toiminnassa on edustajiston koollekutsuminen ainakin suuremmissa kunnallisjärjestöissä työlästä ja edustajiston käsiteltäväksi voidaan jo teknisistäkin syistä saattaa vain rajoitettu määrä asioita. Tästä johtuen ei kunnallisjärjestön asema kunnallispoliittisessa päätöksenteossa voi aina muodostua kovinkaan merkitseväksi. Kunnallisjärjestöstä voi tulla pelkkä vaali- ja valintaorganisaatio, joka jakaa erilaisia luottamustehtäviä puolueen jäsenille. Voimassa olevien säännösten mukaan rajoittuu kunnallisjärjestön kunnallistoimikunnan asema pelkästään asioita valmistelevaksi ja niitä täytäntöönpanevaksi elimeksi. Koska kunnallistoimikunnat kokoontuvat edustajistoa useammin ja asioiden käsitteleminen on niissä vaivattomampaa, tulisi kunnailistoimikuntien asemaa kunnallispoliittisessa toiminnassa korostaa ja hyväksyä niille oma asema ja toimivalta kunnallispolitiikan päätöksenteossa. Edellä olevan johdosta Espoon Sos.dem. Kunnallisjärjestö esittää, että Kunnallispoliittista ohjesääntöä muutettaisiin siten, että kunnallisjärjestön kunnallistoimikunta voisi tehdä muita kunnallisiin luottamustehtäviin valittuja sosialidemokraattisia edustajia kuin valtuustoedustajia sitovia päätöksiä. Valtuustoryhmän jäsentä sitovan päätökseen tekisi edelleen kunnallisjärjestön edustajisto. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 352 ja 353 Kunnallisjärjestön päättävänä elimenä on kunnallisjärjestön edustajiston kokous, joka on valittu puolueosastojen asetta- 457

10 mistä ehdokkaista. Valtuustoryhmä ja muut kunnalliset luottamushenkilöt ovat vastuullisia toimistaan kunnallisjärjestön edustajistolle. Kunnallistoimikunnalle on taas annettu toimeenpano- ja organisointitehtäviä. Tätä hyväksi havaittua käytäntöä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa. Mahdolliset erimielisyydet tulee edelleen alistaa kunnallisjärjestön edustajiston ratkaistavaksi. Puoluetoimikunta ei puolla aloitteiden hyväksymistä KUNNALLISJÄRJESTÖN MALLISÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Joensuun Sos.-dem. Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Kunnallisjärjestön mallisääntöjen 12 :ssä on vuodesta 1975 lähtien ollut määräys, jonka tulkinta SDP:n Joensuun kunnallisjärjestön käsityksen mukaan on aiheuttanut yleisemminkin lähinnä hämmennystä ja turhaa byrokratiaa. Kysymyksessä on 12 :n 2. momentissa syyskokouksen tehtäviin määrätty 9. kohta: "hyväksyä piirikokousedustajat". Hämmennystä aiheuttaa tulkinta siitä, voisiko kunnallisjärjestön kokous esimerkiksi olla hyväksymättä piirikokousedustajia joltakin osin? Yhdistyslain mukaan tämä ei liene mahdollista. Säännös on siten katsottava lähinnä puolueosastojen ilmoitukseksi kunnallisjärjestölle siitä, ketkä toverit kunnallisjärjestöön kuuluvat puolueosastot ovat valtuuttaneet edustamaan itseään piirikokouksissa. Näin tulkittuna säännös on täysin turha, koska kunnallisjärjestö voi tarvittaessa saada tiedot piiritoimikunnalta tai puolueosastoilta. Edellä sanotun perusteella Sosialidemokraattisen Puolueen Joensuun Kunnallisjärjestö ry. esittää puoluekokoukselle, 458 että kunnallisjärjestön mallisääntöjen 12 :n 2. momentin 9. kohta "hyväksyä piirikokousedustajat" tarpeetonta byrokratiaa aiheuttavana poistetaan XXX puoluekokouksen v hyväksymistä mallisäännöistä. Puoluetoimikunnan lausunto: Aloitteessa mainittu piirikokousedustajien hyväksyminen kunnallisjärjestön edustajiston toimesta johtuu SDP:n sääntöihin sisältyvästä liittoperiaatteesta. Hyväksymismenettelyn kautta puolueosastojen valitsemista edustajista tulee myös kunnallisjärjestön edustajia. Piirikokousedustajien valinta on säännöissä määrätty puolueosastojen tehtäväksi, joten hyväksymismenettely ei vaikuta niiden oikeuksiin. Puoluetoimikunta toteaa, että aloitteessa esitetyt näkökohdat voidaan ottaa huomioon seuraavan sääntöjen kokonaisuudistuksen yhteydessä.

11 355. KUNNALLISJÄRJESTÖN SAANTOJEN 9 :N MUUTTAMINEN Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n aloite Kunnioittaen esitämme seuraavan sääntömuutosasian puoluekokoukselle. Kunnallisjärjestön päätösvaltaa käyttää edustajakokous, johon jokaisella kunnallisjärjestöön kuuluvalla puolueyhdistyksellä on oikeus valita edustajansa jäsenmääränsä perusteella seuraavasti: Edustaja jokaista alkavaa 35 jäsentä kohden ei kuitenkaan enempää kuin viisi edustajaa. Yhdistyksellä on oikeus valita yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaistakin. Puoluetoimikunnan lausunto: Aloitteessa esitetty valintaperuste ei sovellu läheskään kaikkiin kunnallisjärjestöihin, koska niiden jäsenmäärät vaihtelevat suuresti. Puoluetoimikunta toteaa, että esitetty muutos vaatii kaikkien jäsenten yksimielisen hyväksymisen ja on tästä syystä vaikea toteuttaa sekä ehdottaa aloitteen hylättäväksi VARAJÄSENIEN VALITSEMINEN KUNNALLISTOIMIKUNTAAN Raision Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Järjestötoiminnan joustavuuden parantamiseksi Raision Sos.dem. Kunnallisjärjestön edustajisto esittää, että puolueen sääntöjä tarkennettaisiin siten, että kunnallistoimikunnan jäseniä valittaessa valittaisiin kullekin henkilökohtainen varajäsen vastaavaksi toimikaudeksi VARAJÄSENIEN VALITSEMINEN KUNNALLISTOIMIKUNTAAN JA PUOLUEOSASTON JOHTOKUNTAAN Järvenpään Sos.-dem. Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Esitämme sääntömuutoksiin, että kunnallistoimikunnan ja puolueosaston ao. sääntökohtiin lisättäisiin varajäsenet KUNNALLISJÄRJESTÖN JA PUOLUEOSASTON SÄÄNTÖJEN 14 :n 1 MOM. MUUTTAMINEN Porkkalan Työväenyhdistys r.y:n aloite Porkkalan Työväenyhdistys r.y. on pitämässään sääntömääräisessä syyskokouksessa päättänyt tehdä Lahden puoluekokoukselle seuraavan aloitteen: 459

12 Kunnallisjärjestön sääntöjen 14 :n 1 momenttia täydennetään siten, että puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä 5 15 muun kunnallistoimikunnan jäsenen lisäksi edustajiston syyskokous valitsee varapuheenjohtajalle sekä 5 15 muulle jäsenelle vastaavan määrän henkilökohtaisia varajäseniä. Puolueosaston sääntöjen 14 :n 1 momenttia täydennetään siten, että puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä 3 8 muun jäsenen lisäksi syyskokous valitsee johtokuntaan 3 8 yleisvarajäsentä. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin Kunnallisjärjestön edustajistoon voidaan sääntöjen mukaan valita puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 5 15 jäsentä. Edellä mainittujen rajojen puitteissa on mahdollista valita riittävän edustava kunnallistoimikunta. Samoin on puolueosaston johtokunnan kokoa pidettävä riittävänä. Puoluetoimikunta toteaa, että varajäsenien valinta ei oleellisesti paranna kunnallis- ja perusjärjestöjen toimintaa ja ehdottaa aloitteet hylättäviksi PUOLUEOSASTON MALLISÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueosaston mallisäännöissä, jotka on hyväksytty 30. puoluekokouksessa Jyväskylässä, sanotaan 14 :n 2. momentissa: "Johtokunta valitsee keskuudestaan sihteerin, rahastonhoitajan ja ainakin yhden jäsenasioiden hoitajan." Johtokuntien jäseniä valittaessa ei aina oteta riittävästi huomioon, että valitusta johtokunnasta löytyisi tiedoiltaan ja taidoiltaan kykeneviä sekä lisäksi halukkaita henkilöitä toimihenkilötehtäviin. Tämä saattaa johtaa siihen, että sopivia henkilöitä tosiaankaan ei löydy ja tehtävät kasaantuvat samoille henkilöille. Kokemus osoittaa, että liiaksi rasitetut ihmiset lopettavat järjestötyön ja vetäytyvät syrjään. Yhdistyksen toiminnalle ja tulevaisuudelle tämä on vahingollista. Vaihtoehtoinen ratkaisu mahdollistetaan puolueosaston sääntöjen muuttamisella niin, että toimihenkilöiden valinta tarvittaessa on mahdollista myös johtokunnan ulkopuolelta. Yhdistyksen kokonaisetu näin ollen voitaisiin kaikissa olosuhteissa ottaa huomioon. Myös kaikille johtokunnan jäsenille jää mahdollisuus osallistua monipuolisesti yhdistystoimintaan, kukin taipumustensa mukaisesti. Edellä oleva korostuu varsinkin silloin, jos johtokunnan jäsenet ovat pääosin iäkkäitä. 460

13 Edellä esitetyn perusteella Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin puolueosaston mallisääntöjen 14 :n 2. momentin muuttamiseksi näin kuuluvaksi: "Johtokunta valitsee puolueosaston jäsenistä sihteerin, taloudenhoitajan ja ainakin yhden jäsenasioiden hoitajan." 360. PUOLUEOSASTON MALLISÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Oulun Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Muutosesitys Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueosaston sääntöjen 14 pykälän toiseen kohtaan: "Johtokunta valitsee keskuudestaan sihteerin, rahastonhoitajan ja ainakin yhden jäsenasioiden hoitajan". Se esitetään muutettavaksi seuraavaan muotoon: "Johtokunta valitsee rahastonhoitajan ja keskuudestaan sihteerin sekä ainakin yhden jäsenasioiden hoitajan". Perustelut: Käytännössä useissa suuremmissa yhdistyksissä näitä tehtäviä hoitaa palkattu työntekijä, eikä välttämättä joku johtokunnan jäsen PUOLUEOSASTON MALLISÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Purolan Työväenyhdistys r.y:n aloite Purolan Työväenyhdistys ehdottaa puoluekokoukselle, että puolueosaston sääntöjä muutettaisiin siten, että syyskokous valitsisi myös sihteerin ja rahastonhoitajan. Perusteluina esitämme, että etenkin pienissä puolueosastoissa joiden jäsenkenttä on suppea, esimerkiksi rahastonhoitajan valinta tuottaa vaikeuksia, kun rahastonhoitaja pitää valita johtokunnan jäsenten keskuudesta. Puolueosaston säännöt näiltä osin kaipaavat uudistusta. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin Puolueosaston syyskokouksen tehtävänä on valita puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet. Johtokunta puolestaan valitsee keskuudestaan sihteerin, rahastonhoitajan ja jäsenasiainhoitajan. Säännöt eivät estä johtokuntaa käyttämästä muiden puolueosaston jäsenten asiantuntemusta hyväkseen. Varsinaisen johtokunnan kuitenkin muodostavat syyskokouksen valitsemat henkilöt. Puoluetoimikunta toteaa, että puolueosaston toimihenkilöiden vaalitapaa voidaan tarkastella seuraavan sääntöjen ko- 461

14 konaisuudistuksen yhteydessä ja ehdottaa aloitteen hylättäväksi OPINTOSIHTEERIN VAALITAVAN MUUTTAMINEN SDP:n Keski-Suomen Piiri r.y:n aloite Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenilleen järjestämä koulutus- ja opintotoiminta on laajentunut viime vuosina hyvin merkittävästi. Koulutusta on saanut huomattava jäsenjoukko. Viimeaikoina on kuitenkin osanottajien saaminen kursseille vaikeutunut. Tämä on johtunut suureksi osaksi siitä, ettei puolueosastojen johtokunnissa, eikä myöskään kunnallisjärjestöjen toimikunnissa ole kiinnitetty tarpeeksi suurta huomiota puolueen jäsenkoulutukseen. Useissa tapauksissa koulutus- ja opintotoiminta onkin katsottu toisarvoiseksi toiminnaksi ja vain välttämättömäksi pahaksi, ja osanottajien hankkiminen kursseille on ollut hyvinkin sattumanvaraista. Puolueelle on luotu viime vuosina laaja opintosihteeriverkosto, jonka kouluttamiseen puolue on kiinnittänyt suurta huomiota ja uhrannut myös huomattavasti varoja. Puolueosastoissa ja kunnallisjärjestöissä ei ole kuitenkaan arvostettu riittävästi opintosihteerin suorittamaa arvokasta työtä. Ellei opintosihteeri sattumalta tule valituksi johtokunnan jäseneksi, hän ei saa juuri laisinkaan tietoja piirien järjestämästä koulutustoiminnasta. Opintosihteereitten tulisi kuitenkin toimia puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen koulutus- ja opintotoiminnan käynnistäjänä sekä vetäjänä ja heille tulisi kuulua myös osanottajien hankinta puolueen sekä piirin järjestämille kursseille. Puolueosastojen sääntöjen mukaan jokaiseen osastoon tulee valita opintosihteeri. Suurin osa puolueosastoista onkin valinnut opintoja koulutustoiminnasta kiinnostuneen jäsenen hoitamaan opintosihteerin tehtäviä. Useassa tapauksessa on kuitenkin käynyt niin, ettei mainittuun tehtävään valittu henkilö kuulu johtokuntaan, mikä vaikeuttaa opintosihteerin tehtävien hoitoa. Mainittuihin perusteluihin viitaten esitämme puoluekokoukselle, 462 että puolueosastojen sääntöjen, syyskokouksen tehtäviä koskevan 13. pykälän 5. kohta muutettaisiin kuulumaan seuraavasti: valita johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä opintosihteeri ja muut johtokunnan jäsenet seuraavaa kalenterivuotta varten.

15 363. POISTOESITYS PUOLUEOSASTOJEN SÄÄNTÖJEN 13 :STÄ Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n jäsenen Aatos Suomisen aloite Puolueosastojen nykyisten sääntöjen 13 :n osastojen syyskokousten tehtävämäärittelyn kohdassa 6 asetetaan osastojen tehtäväksi "valita opintosihteeri seuraavaa kalenterivuotta varten". Tämä määräys on kohtuuton ja tarpeetonkin. Varsinkin maaseudulla on paljonkin osastoja, joille on jopa ylivoimaisen vaikeata saada tehtävään soveltuvaa ja halukasta henkilöä. Kaupungeissa soveltuvan henkilön saaminen on mahdollisempaa suurissa tai melkoiselta osaltaan "oppineistosta" koostuvissa yhdistyksissä. Mutta näissäkin asia monesti kohtaa liian suuria vaikeuksia soveltuvien ja ehkä muuten halukkaiden henkilöiden monenlaisten kiireiden ja muiden tehtävien vuoksi. Näinollen opintosihteerin valinta useasti jää vain pakolliseksi muodollisuudeksi ilman, että opintotoimintaa on tuskin nimeksikään tai lainkaan. Tämä sääntömääräys ei ole myöskään erityisen tarpeellinen. Puolueen ja piirijärjestöjen järjestämä opintotoiminta riittää, vieläpä sekin toisinaan potee osanottajien puutetta. Sikäli kuin puolueosastoilla on jotain opiskeluhalua, tarvetta ja mahdollisuutta, onnistuu se jopa paremmin vapaaehtoisuuden kuin pakollisen sääntömääräyksen pohjalta. On myös muistettava, että puolueosastoja ei ole perustettu opiskelua varten, sitä varten on muita yhteisöjä, esimerkiksi Työväen Sivistysliitto ja työväenopistot. Puolueosastot ovat olemassa poliittista taistelua varten työväenluokan etujen ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen päämäärien puolesta. Kovin runsas opiskelutoiminta puolueosastojen puitteissa saattaa tuota päätehtävää suorastaan haitata. Esitän, että vuoden 1984 Puoluekokous päättäisi poistaa mainitun kohdan syyskokousten tehtävämäärittelystä, jolloin pykälän seuraavien kohtien numerointi asianmukaisesti muutettaisiin. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 362 ja 363 Vuoden 1975 sääntöuudistuksen yhteydessä haluttiin korostaa opintotoiminnan merkitystä. Tästä syystä opintosihteerin valinta määrättiin syyskokouksen erääksi erityistehtäväksi. Käytännössä järjestelmä on toiminut hyvin. Puoluetoimikunta toteaa, että opintosihteerin asemasta on olemassa erilaisia käsityksiä ja esittää aloitteet hylättäviksi. 463

16 364. MUUTOSESITYS PUOLUEOSASTON SÄÄNTÖIHIN Myllypuron Sosialidemokraatit r.y:n aloite Esitämme, että 1984 Lahdessa pidettävä puoluekokous päättäisi muuttaa puolueosaston sääntöjä seuraavalla tavalla: 13 kevätkokouksen tehtävät, nykyisen 2) -kohdan jälkeen: 3) käsitellä ja vahvistaa kotkaosaston toimintakertomus sekä tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella tilinpäätös päättyneeltä tilivuodelta, syyskokouksen tehtävät, nykyisen 9) -kohdan jälkeen: 10) hyväksyä kotkaosaston talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten, 11) valita puolet kotkatoimikunnan jäsenistä sekä kaksi varajäsentä seuraavaa kalenterivuotta varten, 12) vahvistaa kotkaosaston piirikokousedustajat seuraavaa kalenterivuotta varten, 15 johtokunnan tehtävät, uusi kohta: 7) huolehtia alaisestaan kotkaosastosta ja tukea sen toimintaa ja ohjaajia. Katsomme, että näillä lisäyksillä tulisi puolueen varhaisnuorisoliike paremmin huomioon otetuksi ja puolueosastojen ja kotkaosastojen välinen epämääräisyys vähenisi. Lisäksi vältyttäisiin unohduksilta kevät- ja syyskokouksissa mm. puolueosaston ja kotkaosaston puheenjohtajan vaihtuessa MUUTOSESITYS PUOLUEOSASTON SAANTOIHIN Punkasalmen sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluekokoukselle esitetään, 464 että puolueosastojen sääntöihin tulisi lisätä Kotka-osastojen sääntöjen edellyttämät asiat: Kotkatoimikunnan jäsenten ja kotkapiirikokousedustajien valinta kotkaosaston esityksen pohjalta, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 364 ja 365 Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä nuorisotoiminnan järjestöllisestä kehittämisestä.

17 366. SÄÄNTÖMUUTOSESITYS PUOLUEOSASTON SÄÄNTÖJEN 10 :n 1. MOMENTTIIN Kruununhaan sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Puolueosastojen sääntöjen momentissa sanotaan, että puolueosaston syyskokous pidetään lokakuussa. Lokakuun tuleminen syyskokouskuukaudeksi tapahtui vuoden 1975 puoluekokouksessa sääntövaliokunnan esityksestä, puoluetoimikunta oli syyskokouskuukaudeksi ehdottanut marraskuuta. Mielestämme käytännön kannalta puoluetoimikunnan tuolloinen esitys oli kokouksen päätöstä parempi. Lokakuu on liian lähellä kesää ja liian kaukana tammikuusta. Useiden yhdistysten toiminta alkaa toden teolla vasta syyskuussa ja sitten onkin yllättäen edessä jo vuosikokous, jolloin tulisi jo seuraavan vuoden suuntaviivat ja valinnat olla selvillä. Toinen hankaluus tulee siitä, että suuri osa johtokunnasta vaihtuu mutta toimintakausi alkaa vasta lähes kolmen kuukauden kuluttua, tämä saattaa aiheuttaa passivoitumista ja turhautumista. Joskus käytännössä voi myös tapahtua, että johtokunnat ym. toimivat rinnakkain ja yhdessä (mistä joskus voi olla pelkkää hyötyäkin). Erilaisilla yhdistyksillä on myös erilaisia toiveita kokousajankohtien suhteen. Yleisesti ottaen marraskuu tuntuu kuitenkin paremmalta kuin lokakuu. Edellä olevaan viitaten Kruununhaan Sos.-dem. Yhdistys ry esittää puoluekokoukselle, ettäsdpm puolueosaston sääntöjen momenttiin tehtäisiin sellainen muutos, että sääntömääräisen syyskokouksen ajankohta olisi marraskuu. Puoluetoimikunnan lausunto: Puolueorganisaation kokousajat on haluttu rytmittää siten, että perusjärjestön kokous on ennen kunnallis- ja piirijärjestöjen marraskuussa pidettäviä kokouksia. Käytännössä järjestelmä on toiminut tyydyttävästi. Puoluetoimikunta toteaa, että aloitteessa esitettyjä näkökohtia voidaan harkita seuraavan sääntömuutoksen yhteydessä PUOLUEOSASTON JOHTOKUNNAN TOIMIKAUDEN PIDENTÄMINEN Vaajakosken Työväenyhdistys r.y:n aloite Esitämme: Johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, siten että puolet jäsenistä ovat erovuorossa vuosittain. Yhdistyksen kevätkokouksen pitoaika helmikuussa tai maaliskuussa

18 Puoluetoimikunnan lausunto: Piiri-, kunnallis-ja perusjärjestötasolla on hallintoelimien toimikausi ollut perinteisesti yksi vuosi. Jos käytäntöä halutaan muuttaa, on muutos syytä tehdä kaikkia järjestötasoja koskevaksi. Puolueosastojen kevätkokouksen pitäminen helmikuussa ei ole käytännössä osoittautunut toimintaa haittaavaksi. Puoluetoimikunta esittää aloitteen hylättäväksi JÄSENMAKSUJEN SUORITTAMISVELVOLLISUUDEN ALKAMINEN Lappeenrannan Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Veikko Lajusen aloite Esitän puolueen ja puolueosaston sääntöjen muuttamista jäsenmaksujen suorittamisvelvollisuuden aloittamisajankohdan osalta. Nykyinen muoto: ensimmäinen täysi jäsenmaksu on suoritettava siltä kalenterikuukaudelta, jona maksuvelvollinen on hyväksytty puolueen (puolueosaston) jäseneksi. Muutosehdotus: ensimmäinen jäsenmaksu on suoritettava siltä seuraavalta täydeltä kalenterikuukaudelta, jona maksuvelvollinen on hyväksytty puolueen (puolueosaston) jäseneksi. Perustelu: uudet jäsenet hyväksytään puolueen jäseniksi kuukausikokouksissa, jotka pidetään yleisesti kuukauden loppupuoliskolla. Nykyisten sääntöjen mukaan jäsenmaksu peritään taannehtivasti ajalta, jolloin asianomainen ei ole ollut edes puolueen jäsen, eikä näin ollen ole voinut käyttää jäsenelle kuuluvia oikeuksia. Tämä sääntöpykälä "rankaisee" uusia jäseniä kun päinvastoin heitä pitäisi onnitella ja palkita heidän tekemästään viisaasta ja järkevästä ratkaisusta. Puolueen talous ei voi eikä saa olla riippuvainen taannehtivasta jäsenmaksuperinnästä. 466 Puoluetoimikunnan lausunto: Jäsenmaksun suorittaminen myös liittymiskuukaudelta antaa uudelle jäsenelle puolueen jäsenoikeudet välittömästi. Maksuajankohdan siirtäminen saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä jäsenoikeuksien ja velvollisuuksien alkamisesta. Puoluetoimikunta esittää aloitteen hylättäväksi.

19 XI TALOUSASIAIN VALIOKUNTA 369. PUOLUEEN YHTENÄISJÄSENMAKSU VUOSIKSI Puoluetoimikunnan esitys Järjestötoimintamme taloudellisen pohjan ovat aina muodostaneet jäsenmaksut. Niillä on luotu taloudellisia edellytyksiä toiminnalle, ja ne ovat kiinteyttäneet jäsenten suhteet, oikeudet ja velvollisuudet puolueeseen. Näin tulee jatkossakin olla. Vuodesta 1976 lähtien puolueen jäsenmaksut ovat rakentuneet yhtenäisjäsenmaksuperiaatteelle, jossa puoluekokous määrittelee yhtenäisen, kaikkia järjestötasoja kattavan jäsenmaksun, jonka jaosta eri osapuolille päättää vuosittain puolueneuvosto. Kokemukset yhtenäisjäsenmaksusta ovat olleet myönteiset. Niiden kahdeksan vuoden aikana, jolloin ne ovat olleet voimassa, on jäsenmaksujen taso kyetty palauttamaan sellaiseksi, että niillä on varsin suuri merkitys toiminnan rahoittamisessa kaikilla järjestötasoilla. Jäsenmaksujen porrastuksella on varsin hyvin kyetty ottamaan huomioon jäsenkunnan erilainen maksukyky, ja jäsenmaksun jaossa on pyritty vahvistamaan piiri-ja paikallistason osuutta jäsenmaksutulosta. 467

20 Viime puoluekokouksen päätös jäsenmaksuista merkitsi jäsenmaksujen reaaliarvon säilyttämisperiaatteen hyväksymistä. Puoluekokouskaudella on puolueneuvosto puoluekokouksen päätökseen perustuen suorittanut ns. inflaatiotarkistukset, joiden perusteella jäsenmaksut vuodeksi 1984 ovat seuraavat: Luokka I Ei jäsenmaksua (vapaajäsenet ja maksuvapaajäsenet) Luokka II a) 17 mk/vuosi (nuoret 21 ikävuoteen saakka) b) 5 mk/kk = 60 mk vuosi (vailla ansiotuloa olevat jäsenet) Luokka III Jäsenmaksu 9 mk/kk = 108 mk/vuosi Luokka IV Vapaaehtoinen jäsenmaksu varsinaisen jäsenmaksun lisäksi 70 mk kantokerralta jäseniltä, joiden kuukausitulo ylittää mk. Jäsenmaksuihin sisältyy puoluekokouspäätöksen mukaisesti nuorisomarkka, joka on 4 mk vuodessa maksavaa jäsentä kohti, sekä solidaarisuusmaksu, joka on 1 mk vuodessa maksavaa jäsentä kohti. Jäsenmaksujen jaosta eri osapuolille puolueneuvosto on päättänyt seuraavaa: Puolueen osuus 32,5 % Piirien osuus 42,5 % Puolueosastojen osuus 25,0 % Kunnallisjärjestöjen alueella kunnallisjärjestön osuus on 10 %, joka vähennetään eri osapuolia yhtäläisesti rasittaen. Vapaaehtoinen ns. suurituloisten jäsenmaksu, joka on 140 mk vuodessa, jaetaan jäsenrekisterikuluilla vähennettynä puolueosastoille ja piireille. Puolueosastot 50 % Piirit 50 % Aloitteet puoluekokoukselle Puoluekokoukselle on tehty 23 aloitetta jäsenmaksuista. Aloitteissa esitetään jäsenmaksujen säilyttämistä nykyisellä tasolla, jäsenmaksujen alentamista, jäsenmaksujaon muuttamista, perhejäsenmaksua, eläkeläisten jäsenmaksun määrittelyä, jäsenmaksujen kantokertojen lisäämistä sekä jäsenmaksuvaroista muodostettavaa järjestötoiminnan tukirahastoa. Tehdyt aloitteet ja yhtenäisjäsenmaksujärjestelmästä saadut kokemukset ovat olleet pohjana laadittaessa seuraavaa puoluetoimikunnan esitystä puoluekokoukselle: 1. Jäsenmaksun reaaliarvon säilyttäminen Vuonna 1983 SDP:n jäsenmaksujen tuotto oli markkaa. Puoluekokouskaudella jäsenmaksuja kerättiin markkaa. 468

21 Ne muodostavat puoluetuen jälkeen toiseksi suurimman erän puolueen kaikista tuloista. Piirien tuloissa jäsenmaksut ovat ratkaisevassa asemassa. Ne kattavat n. 50 % piirijärjestöjen kaikista tuloista. Myös kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen toiminnan rahoituksessa jäsenmaksutulot ovat keskeisellä sijalla. Sen vuoksi puoluetoimikunta esittää, että jäsenmaksujen reaaliarvo tulisi säilyttää tulevallakin puoluekokouskaudella, ja tällöin lähtökohtana olisi vuonna 1978 saavutettu jäsenmaksujen reaalitaso. Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokouskaudelle määriteltäisiin perusjäsenmaksu, jonka reaaliarvon säilyttämisestä päättäisi puolueneuvosto vuosittain, kuten kulumassa olevalla puoluekokouskaudellakin. 2. Jäsenmaksujen porrastus Jäsenmaksut esitetään porrastettaviksi samalla tavalla kuin nykyisinkin: 1. ei jäsenmaksua (vapaajäsenet ja maksuvapaajäsenet) 2. a) nuoret 21 ikävuoteen saakka b) jäsenet, joilla ei ole ansiotuloja 3. muut tuloa saavat puolueen jäsenet 4. ns. suurituloisten lisäjäsenmaksu. 3. Jäsenmaksut Edellä olevaan perustuen puoluetoimikunta esittää, että puoluekokouskaudeksi jäsenmaksut päätettäisiin seuraaviksi: Luokka I Ei jäsenmaksua (vapaajäsenet ja maksuvapaajäsenet) Luokka II a) 18 mk/vuosi 1985 (nuoret 21 ikävuoteen saakka) b) 5 mk/kk = 60 mk/vuosi 1985 (vailla ansiotuloa olevat jäsenet) Luokka III 9,50 mk/kk = 114 mk/vuosi 1985 Luokka IV Jäsenmaksu varsinaisen jäsenmaksun lisäksi 75 mk kantokerralta jäseniltä, joiden kuukausitulo ylittää mk/kk. Lisäjäsenmaksun tuotto jaetaan puolueosastoille. Puoluekokous päättää, että nuorisomarkka on vuosina mk maksavaa jäsentä kohti vuodessa. Puoluekokous päättää, että jäsenmaksuun sisältyy ns. solidaarisuusmaksu, joka on 1.50 mk maksavaa jäsentä kohti vuodessa. Jäsenmaksun reaaliarvon säilyttämisestä sekä jäsenmaksun jaosta eri osapuolille päättää edelleen puolueneuvosto vuosittain ennen seuraavan talousarviovuoden alkua. 469

22 4. Järjestötoiminnan tukirahasto Oulun Sos.-dem. Piirin piiritoimikunnan esityksen perusteella puoluetoimikunta esittää, että kerätyistä jäsenmaksuvaroista lisätään puolueosastojen osuutta 5 % vuoden 1985 alusta lähtien. Kertyneet varat sijoitetaan erityiseen puolueosastojen tukirahastoon, josta edellisen vuoden kertyneet varat jaetaan piiritoimikuntien toimesta pienille aktiivisesti toimiville puolueosastoille. Tarkemmat ohjeet rahastosta ja sen käytöstä antaa puolueneuvosto JÄSENMAKSUVAROISTA MUODOSTETTAVA JÄRJESTÖTOIMINNAN TUKIRAHASTO Oulun Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n aloite Puolueen jäsenten jäsenmaksuaktiivisuudessa on ilmennyt yleisen ilmapiirin myötä laimentumista viimeisten vuosien aikana. Vaikka laimeuden syynä käytetään em. yleisen mielipiteen politiikanvastaisuutta, se ei kuitenkaan kerro asian koko totuutta. Yhtenä rästiläisten lisääntymisen syynä on ollut puolueosastojen hieman leväperäinen suhtautuminen jäsentyöhön. Siihen ei ole ehkä edes jäänyt aikaa viime vuosien vaaiikiireiden vuoksi ja toisaalta keskitetty jäsenmaksujen perintä on vielä aika nuori järjestelmä ja näin sen epäkohdat eivät ole aiheuttaneet toimenpiteitä puolueosastojen jäsenasioista vastaavien työssä. Jäsenmaksujen kannon intoa saattaisi lisätä se, jos puolueosastot saisivat nykyistä suuremman osuuden jäsenmaksutuloista. Tätä perustetta on myös käytetty painotettuna siten, että näin pienet, jäsenmaksutulojen varassa elävät yhdistykset saisivat toiminnalleen lisätukea. Kuitenkin jäsenmaksutuloista tehtävät siirrot puolueosastoille lisäisivät vain nykyisestään pienten ja suurien puolueosastojen varallisuuseroja. Esim. tänä vuonna 5 % osuus jäsenmaksusta tekee 5,20 mk/jäsen ja jos kymmenen maksavan jäsenen yhdistys saa tämän lisäyksen on se 52 mk vuodessa. Sama lisäys sadan maksavan jäsenen yhdistyksessä on 520 mk. Eriarvoisuus korostuu sen myötä, kun pienet puolueosastot sijaitsevat usein alueella, jossa kaikkinainen muukin tuki on olematonta. Kuitenkin on ilmeistä, että puolueosastot ja erityisesti pienet puolueosastot tarvitsevat lisäätukeatoimintansa hoitamiseen. Samalla voidaan ajatella puolueosastojen lisääntyvän jäsenmaksutuloosuuden antavan pontta puolueosastojen jäsentyölle. Jäsenmaksutulojen siirtäminen suoraan per/jäsen puolueosastoille, lisää kuitenkin eriarvoisuutta ja on näin erityisen epäsolidaarinen puolueosastoille suuntautuva tukimuoto. Siksi esitämme, 470 että puolueelle kertyvistä jäsenmaksutuloista lisätään puolueosastojen osuutta 5 % vuoden 1985 alusta lukien. Kertyneet varat sijoitetan erityiseen puolueosastojen tukirahastoon. Rahastosta edellisen vuoden kertyneet varat jaetaan seuraavan vuoden alussa piiritoimikuntien päätöksen perusteella esim. alle 20 äänioikeutetun jäsenen puolueo-

23 sastoille. Piirien välisen jaon suorittaa puoluetoimikunta, joka myös huolehtii rahaston toiminnasta ja varojen käytöstä. Edellisen vuoden varojen käytöstä tehtäisiin aina selvitys puolueneuvostolle sen sääntömääräisessä kevätkokouksessa. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä jäsenmaksuiksi , jossa aloitteessa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon JÄSENMAKSUN PYSYTTÄMINEN ENNALLAAN Punkasalmen Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluekokoukselle esitetään, että jäsenmaksu alennetaan tai pysytetään ennallaan. Perusteluina esitetään seuraavaa: aktiivijäsen maksaa korkeammankin jäsenmaksun, mutta rivijäsenelle jäsenmaksu on liian korkea, alempi jäsenmaksu pudottaisi rästiläisten määrää, harvaan asutuilla alueilla osallistumiskustannukset järjestötyöhön ovat suuremmat pitkien matkojen vuoksi, kuin asutuskeskuksissa JÄSENMAKSUN PYSYTTÄMINEN ENNALLAAN Vanhakoiviston Työväenyhdistys r.y:n aloite Puolueen jäsenmaksut olisi ehdottomasti pidettävä samana vähintään koko puoluekokouskauden. Olisi varmasti myönteinen vaikutus puolueen koko jäsenmäärän kehittymiselle JÄSENMAKSUN PYSYTTÄMINEN ENNALLAAN Kantosyrjän Työväenyhdistys r.y:n aloite Puolueen jäsenmaksujen tulee pysytellä useita vuosia markkamääräisesti samalla tasolla. Perustelu: Rästiläisten määrä on huolestuttavasti noussut edellisten korotusten seurauksena. Puoluetyössä tulee jäsenmaksujen korotuksen sijasta säästää rahaa esim. välttämällä paperin tuhlausta yms. 471

24 374. JÄSENMAKSUN PYSYTTÄMINEN ENNALLAAN Ikaalisten sos.-dem. työväenyhdistys r.y.:n aloite: Ikaalisten sosialidemokraattinen työväenyhdistys r.y. on päättänyt kuukausikokouksessaan tehdä puoluekokoukselle Lahdessa seuraavan sisältöisen aloitteen: puolueen jäsenmaksujen suuruus jäädytettäisiin vuoden 1983 tasolle seuraavaksi puoluekokouskaudeksi. Perusteluina esitämme seuraavaa: koska sekä valtion että kuntien kuten myös palkansaajien talouksissa noudatetaan niin sanottua säästöbudjettia, tulisi sitä myös noudattaa seuraava puoluekokouskausi sosialidemokraattisessa puolueessakin. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin : Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä jäsenmaksuiksi JÄSENMAKSUA El SAA NOSTAA Suoraman Työväenyhdistys r.y:n aloite Olemme käytännössä seuranneet, mistä johtuu ns. rästiläisten lisääntyminen ja jäsenten väheneminen. Jo nykyisellään puolueen jäsenmaksu tuntuu korkealta alemmissa tuloluokissa. Jäsenmaksun suuruus rajoittaa mm. molempien puolisoiden ja muiden perheenjäsenten liittymistä. Jos jäsenmaksuja edelleen nostetaan, jäsenistöstä katoavat ensiksi puolisot, luottamustehtävissä toimimattomat, nuoret, eläkeläiset sekä yleensä pienituloiset. Maksuvapautusoikeuttaei useinkaan osata käyttää. Puolueen jäsenistön muodostavat näin vakiintuneessa asemassa olevat hyvätuloiset henkilöt, joita sivuun jääneiden ryhmien ongelmat eivät enää kiinnosta. Vaikeimmassa asemassa olevien ääni ei enää kuulu, he ovat vain vaalikarjaa. Esitys: 472 1) Tulevalla puoluekokouskaudella ei jäsenmaksuja koroteta. Vapaaehtoinen korkeampi maksuluokka voi olla edelleen käytössä. 2) On luotava "keskittämisetu" tai perhemaksuluokka, joka on esim. puolison kohdalla halvempi sukupuolesta riippumatta. Näin helpotettaisiin mm. nuorten parien jäsenyyttä. 3) 30 maksetun vuoden jälkeen jäsen on aina oikeutettu vapaajäsenyyteen.

25 Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa aloitteen jäsenmaksua koskevalta osalta esitykseensä jäsenmaksuiksi Aloitteen 2 kohdassa esitetty perhemaksuluokka edellyttäisi perherekisterin muodostamista, jotta jäsenmaksut voitaisiin periä perheen koon mukaan. Tämä lisäisi valtavasti puolueosastojen työtä, koska perhesuhteissa tapahtuvat muutokset heijastuisivat jäsenmaksuihin. Perherekisteri lisäisi huomattavasti jäsenrekisterikuluja. Perhejäsenmaksu olisi myös ristiriidassa tasa-arvopyrkimysten kanssa. Puolueessa tulee olla yhtenäiset jäsenoikeudet ja velvollisuudet perhesuhteista riippumatta. Aloitteen 3 kohdassa esitettyyn vapaajäsenyysoikeuden muuttamiseen puoluetoimikunta suhtautuu kielteisesti. Voimassa olevien sääntöjen mukaan vapaajäsenyyden saavuttaa henkilö, joka 25 vuoden jäsenyyden lisäksi on täyttänyt 60 vuotta PIIRIJÄRJESTÖJEN YLIMÄÄRÄISET JÄSENMAKSUT Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite Utran Työväenyhdistys ry on seurannut lisääntyvällä huolestuneisuudella puolueemme jäsenmäärän kehitystä jonka suunta on viimevuosina ollut kaikista ponnisteluista huolimatta laskusuunta. Monet puolueen pitkäaikaiset jäsenet ovat jättäneet jäsenmaksuvelvoitteensa täyttämättä. Syyksi useimmiten saa kuulla liian korkeat jäsenmaksut, pyyteetöntä ja aatteen pohjalle perustuvaa puoluetyöntekijää ei arvosteta, piirikokouksen päättämät ylimääräiset jäsenmaksut jne. Yhdistyksemme arvion mukaan jäsenmaksut ovat liian korkeat esim. vuonna 1976 oli normaalijäsenmaksu 42 mk vuosi. Vastaavasti vuonna 1984 jäsenmaksu on 108 mk vuosi. Korotusta tulee peräti 157 prosenttia. Kun tähän lisätään piirikokouksen määräämät ylimääräiset jäsenmaksut esim. Pohjois-Karjalassa v mk + puolueen normaalimaksu 108 mk on yhteensä 128 mk/vuosi. Ei pidä ihmetellä jos perheestä ei useampi ole puolueemme jäsen vaikka halua ihmisillä olisi liittyä jäseniksi. Tästä syystä Utran Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokouskaudella jäsenmaksut jäädytettäisiin v tasolle esim. normaalijäsenmaksu 108 mk vuosi. Samalla puoluekokous päättäisi muuttaa piirin sääntöjä niin ettei piirikokouksella olisi mahdollisuutta ylimääräisiin jäsenmaksuihin. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä jäsenmaksuiksi ja toteaa, ettei ole tarkoituksenmukaista rajata 473

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi 6.10.2006 Voimassa olevat säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys Föreningen

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Joensuun Nuorisoverstas ja kotipaikka Joensuu. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.8.2017, Kansallinen Neuvosto 1 PIIRIN NIMI... 2 2 PIIRIKOKOUS... 2 3 PIIRIHALLITUKSEN JÄSENTEN EHDOLLE ASETTAMINEN... 2 4 PIIRIHALLITUKSEN JÄSENTEN VAALIT...

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 4.8.2008. Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ahlaisten Kyläyhdistys ry:n säännöt

Ahlaisten Kyläyhdistys ry:n säännöt Ahlaisten Kyläyhdistys ry 1 Ahlaisten Kyläyhdistys ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Ahlaisten Kyläyhdistys ry ja kotipaikka on Pori. Yhdistyksen toimialue on Ahlaisten Alakylän ja

Lisätiedot

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista Puoluekokoukselle 22.-23.5.2010 Esitykset 1) Puoluekokousedustuksen uudistus (esittely erikseen) 2) Puoluekokouksen ja valtuuskunnan työnjaon tarkistaminen

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on, Finlands Coach Förening rf Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Coach Federation kansainvälisissä yhteyksissä

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry, josta voidaan käyttää lyhennystä

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society

Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society SGY Säännöt 1(5) Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society SÄÄNNÖT 1 $ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen geoteknillinen yhdistys

Lisätiedot

EHDOTUS. Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. 1 Nimi ja kotipaikka. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot. 3 Jäsenet

EHDOTUS. Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. 1 Nimi ja kotipaikka. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot. 3 Jäsenet EHDOTUS Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. Sen kotipaikka on Oulun kaupunki ja toimialue Oulun lääni. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry, ruotsiksi Vasa Läns Muskelhandikappförening rf. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä

Yhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä KOTIEN PUOLESTA RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on.. Kotien Puolesta ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on kaupunki/kunta 3. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Rajupusu Leader ry ja sen kotipaikka on Juvan kunta. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan

Lisätiedot

Iin Vihreät ry. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Iin Vihreät ry. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot Iin Vihreät ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Iin Vihreät ry ja sen kotipaikka on Iin kunta. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

SÄÄNTÖVALIOKUNTA 213. SÄÄNTÖJEN MUUTOSESITYS. Puoluetoimikunnan esitys PERUSTELUT SÄÄNTÖUUDISTUKSELLE. Yleistä

SÄÄNTÖVALIOKUNTA 213. SÄÄNTÖJEN MUUTOSESITYS. Puoluetoimikunnan esitys PERUSTELUT SÄÄNTÖUUDISTUKSELLE. Yleistä XI SÄÄNTÖVALIOKUNTA 213. SÄÄNTÖJEN MUUTOSESITYS Puoluetoimikunnan esitys PERUSTELUT SÄÄNTÖUUDISTUKSELLE Yleistä Puoluetoimikunta on käsitellyt puoluekokoukselle tehdyt sääntöaloitteet ja toteaa, että SDP:n

Lisätiedot

Oulun seudun ammatilliset opettajat ry 1 (7) Yhdistyksen nimi on Oulun seudun ammatilliset opettajat ry.

Oulun seudun ammatilliset opettajat ry 1 (7) Yhdistyksen nimi on Oulun seudun ammatilliset opettajat ry. Oulun seudun ammatilliset opettajat ry 1 (7) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Oulun seudun ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki ja sen

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6 Yhdistyssäännöt 1/6 SUOMEN MONIKKOPERHEET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Monikkoperheet ry. Yhdistyksestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää nimeä Finlands

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Hämeen Pelastusliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä pelastusliitoksi. Pelastusliiton

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY POHJOLA-NORDENS DISTRIKT I TAVASTLAND RF POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Pohjola-Nordenin Hämeen piiri

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt

Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt Punkalaitumen kunta Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus, tavoite ja tehtävät Edistää ja kehittää nuorison asemaa kunnassa ilman poliittista tai uskonnollista sidonnaisuutta

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

TOURULAN-KEIHÄSKOSKEN KYLÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

TOURULAN-KEIHÄSKOSKEN KYLÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka TOURULAN-KEIHÄSKOSKEN KYLÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Pöytyän kunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on Tourulan

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

ELÄKELIITON TÖYSÄN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

ELÄKELIITON TÖYSÄN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 ELÄKELIITON TÖYSÄN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 30.4.2003 Hyväksytty Eläkeliiton kokouksessa 11.06.2003 Hyväksytty Eläkeliiton Töysän yhdistyksen syyskokouksessa 14.10.2003

Lisätiedot

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio Hyvä liittokokousedustaja ja hyvät jäsenyhdistykset, Haluamme, että järjestötoiminta on hauskaa. Haluamme

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

JHL Sääntömuutostiivistelmä 2015

JHL Sääntömuutostiivistelmä 2015 JHL Sääntötiivistelmä 2015 1 (9 ) LIITON SÄÄNNÖT 2 Liiton tarkoitus 1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry toimii edunvalvonta- ja painostusjärjestönä sekä yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Ammattiosastojen ja liiton sääntömuutokset

Ammattiosastojen ja liiton sääntömuutokset Ammattiosastojen ja liiton sääntömuutokset Ammattiosastojen uudet mallisäännöt hyväksyttiin edustajistossa keväällä 2014 Yhdistyslaki muuttui 2010. Sekä liiton että ammattiosastojen mallisääntöihin tehtiin

Lisätiedot

SDP:n kunnallisjärjestön mallisäännöt (versio kunnallisjärjestön hallituksen kausi 2v)

SDP:n kunnallisjärjestön mallisäännöt (versio kunnallisjärjestön hallituksen kausi 2v) Hyväksytty SDP:n 44. puoluekokouksessa 8.5.2014 Seinäjoella SDP:n kunnallisjärjestön mallisäännöt (versio kunnallisjärjestön hallituksen kausi 2v) 1 Yhdistyksen nimi on... Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö

Lisätiedot