Markku Suortamo Hannu Laaksola Jouni Välijärvi (toim.) Opettajan. vuosi. Teemana hyvinvointi. PS-kustannus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markku Suortamo Hannu Laaksola Jouni Välijärvi (toim.) Opettajan. vuosi. Teemana hyvinvointi. PS-kustannus"

Transkriptio

1 Markku Suortamo Hannu Laaksola Jouni Välijärvi (toim.) Opettajan vuosi Teemana hyvinvointi PS-kustannus

2 Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E Jyväskylä Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) faksi: (014) Internet: sähköposti: Tuottaja: Pekka Santalahti puhelin: (014) sähköposti: Kustannustoimittaja: Mirva Kiviaho Kansi ja taitto: Marja Junnila Tekijät ja PS-kustannus PS-kustannus ISBN WS Bookwell Oy Juva 2008

3 ESIPUHE 5 Esipuhe Opettaja elää tätä päivää, vilkaisee eiliseen ja katsoo kaiken aikaa tulevaan. Hän kysyy jatkuvasti itseltään, mikä opettajan työssä on pysyvää, mitkä asiat muuttuvat peruuttamattomasti ja miten muutos vaikuttaa hänen elämäänsä ja työhönsä. Jatkuvassa muutoksessa jokainen tarvitsee tukea. Opettajan vuosi on opettajan oma vuosikirja ja käytännöllinen tietopaketti. Se kertoo menneen vuoden keskeiset tapahtumat, muistaa palkitut ja tuo esille viimeisimmän tutkimuksen ja lakimuutokset. Kirja tulee ilmestymään vuosittain, ja sen tarkoituksena on antaa tietoa, herättää keskustelua ja johdattaa tiedon lähteille. Ensimmäisen vuosikirjan teemaksi on valittu hyvinvointi. Koko yhteiskunnan selviytymisen elinehtona on hyvinvoinnin säilyminen. Se on yhteinen asiamme. Perheiden jaksaminen ja osaaminen lasten kasvatuksessa luo pohjan sille työlle, jota tehdään päiväkodeissa, kouluissa ja vielä korkea-asteen oppilaitoksissakin. Työhyvinvointi, työviihtyvyys ja työssä jaksaminen keskusteluttavat opetustyön parissa työskenteleviä. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat elinehtoja laadukkaan opetustyön tekemiselle. Kirjan verkkosivut tarjoavat tilaisuuden vuoropuheluun kirjan lukijoiden ja tekijöiden kesken. Sivustolla on artikkeleita täydentävää aineistoa, artikkeleihin liittyviä pohdintakysymyksiä ja linkit kunkin aihepiirin keskeisille nettisivuille. Kirjassa oleva symboli kertoo, milloin verkkosivustolla on saatavilla lisäaineistoa. Verkkosivustolla kannattaa käydä pitkin lukuvuotta, sillä sinne päivitetään syksyn ja kevään aikana lisää aineistoa. Sivuston etusivulta myös näet helposti, mitä materiaalia sivuille on milloinkin lisätty tai muuten päivitetty. Kirjan ja verkkosivuston keskeisenä viestinä on pyyntö tulla tekemään seuraavaa kirjaamme. Lähetä kysymyksiä, kommentteja, ehdotuksia ja tietoja tutkimuksista tai palkituista osoitteeseen Kirja on tehty jokaiselle opetus- ja kasvatusalan ammattilaiselle. Ensimmäisen kirjan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti perusopetuksen parissa työskentelevät, mutta muita opetuksen aloja ei ole kuitenkaan haluttu unohtaa. Myös oppilaiden vanhemmat saavat kirjasta merkittävää perustietoa opetuksen keskeisistä kysymyksistä. Kesäkuussa 2008 Markku Suortamo, Hannu Laaksola ja Jouni Välijärvi

4

5 Sisällys Esipuhe... 5 Lukuvuoden tapahtumia OSA 1 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta... 9 Matti Rimpelä: Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Jouni Välijärvi: Miten hyvinvointi taataan tulevaisuudessakin? Anu Mustonen: Kuinka saat taitoa ja tolkkua mediamaailmaan? Heidi Peltonen: Miten varaudut kriisitilanteisiin? Antti Lavanti: Voiko opettajaa kiusata? Tiina Ritvanen: Palaudutko riittävästi päivän työstä? OSA 2 Opetustoimen ohjeet ja suunnitelmat Kari Pitkänen: Miten osaamisesta tehdään vientituote? Suomalainen koulutusjärjestelmä mallina Bosnia-Hertsegovinassa Matti Lahtinen: Kuinka Suomeen on saatu toimiva koulutusjärjestelmä? Olli Luukkainen: Mitä uutta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma lupaa? Markku Rimpelä: Milloin opetussuunnitelma uudistuu? Timo Lankinen: Millä tavalla koulutuksen keskushallintoa voisi uudistaa? Petri Pohjonen: Miten hyödynnät tilastotietoja suunnittelutyössä? Kari Fagerholm: Kuinka valtakunnallinen opetussuunnitelma viedään arjen opetustyöhön?...167

6 OSA 3 Opetusalan henkilöstön edunvalvonta Tapio Holopainen, Peter Johnson, Anneli Kangasvieri ja Anne Kolehmainen: Missä ja miten etujasi valvotaan? Petri Kääriäinen: Mistä palkkasi muodostuu? Pekka Alanen ja Hannele Kantanen: Mihin eläkejärjestelmään kuulut? Tutkimuksen kertomaa koulusta ja opetuksesta 2007 ja Opetusalan palkittuja 2007 ja Kirjoittajat Muistiinpanoja...243

7 Osa 1 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta Sisällys Osa 1 9 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Miten hyvinvointi taataan tulevaisuudessakin? Kuinka saat taitoa ja tolkkua mediamaailmaan? Miten varaudut kriisitilanteisiin? Voiko opettajaa kiusata? Palaudutko riittävästi päivän työstä? Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Hyvinvointi ja myös pahoinvointi opitaan Terveys ja hyvinvointi...31 Miten tästä eteenpäin? Miten hyvinvointi taataan tulevaisuudessakin? Huonoja kouluja ei ole...55 Huolenaiheitakin on Ranking-listaaminen ei lisää hyvinvointia Kuinka saat taitoa ja tolkkua mediamaailmaan? Viestintävälineiden käyttöön järkeä...65 Kyllä ope osaa...66 Mediakasvatusta läpäisevästi koulussa ja kotona Mediakasvatuksen perusaskelmat Turvataidot osa mediataitoja...69 Miten varaudut kriisitilanteisiin? Suunnitelmat turvallisuuskansioksi

8 10 Opettajan vuosi Varmista, että kaikki osalliset ovat mukana Tarkista, että puhutte samoista asioista samoin käsittein...75 Sovi menettelytavat yhdessä muiden kanssa...77 Mieti, minkälaisesta kriisistä on kysymys...79 Sovi muiden kanssa, mitä tukea annetaan...80 Varmista, että jokainen tietää, kuka toimii johtajana...81 Laadi tiedottamisen periaatteet...82 Hakeudu tarvittaessa koulutukseen...84 Voiko opettajaa kiusata?...87 Miten kiusaaminen vaikuttaa hyvinvointiin?...87 Opettaja vierittää usein syyn omille harteilleen...89 Kiusaamisen psykologisointi johtaa umpikujaan...89 Apua tilanteeseen Vanhempien toiminnan psykologisointi Kun opettajan tilanne on oikeasti vaikea...92 Omien rajojen rakentaminen Mitä voit tehdä itse? Palaudutko riittävästi päivän työstä?...95 Miten työstressiä voi vähentää?...95 Opettajan työ kuormittaa kuormittaako liikaa? Opettajan työn tyypillisiä piirteitä...97 Selvitä itse, käykö elimistösi ylikierroksilla Tunnista stressitekijät ajoissa

9 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta 11 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisestä pidetään hyvää huolta läpi elämän. Koulutus, terveys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Mikä voisi olla se uusi hyvinvointijärjestelmä, joka takaa laadukkaan elämän kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa? Entä miten on laita kouluhyvinvoinnin? Koulutuksen merkitys ymmärretään niin yksilön ja perheen kuin kansakunnankin tasolla. Koulujärjestelmän arvioinnin tulee edistää myös hyvinvointia ja opetuksen laadun varmistamista. Arviointi luo parhaimmillaan toimivaa pohjaa kansainvälisestikin arvostetun koulujärjestelmämme kehittämiselle, mutta pahimmillaan se voi olla uudistumisen suurin uhka. Keskeisin vaatimus arvioinnille on, että se luo entistä paremmat edellytykset oppimiselle ja toimivalle työyhteisölle. Koko ikäluokan kattavat yhteiset kokeet johtavat vääjäämättä koulujen julkisiin listauksiin ja keskinäiseen kilpailuun. Kansainväliset kokemukset osoittavat tämän yksiselitteisesti. Toteutuessaan yhteiset kokeet muuttaisivat arviointijärjestelmän koulujen työn kontrollia korostavaksi. On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa koulujen kontrollia tulisi kiristää. Eivätkö hyvät PISA-tulokset ole todiste juuri päinvastaisen koulutuspolitiikan tehosta? Opetus kehittyy tehokkaimmin opettajien ammattitaitoon investoimalla eikä heidän toimintamahdollisuuksiaan kahlitsemalla. Emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme maailmanlaajuisilta kehityssuunnilta, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä. Päihteiden ja huumeiden käyttö, tarkoitukseton väkivalta ja muu rikollisuus ovat jo Suomessakin. Syksyn 2007 Jokelan koulun tragedia on meillä kaikilla mielessä. Onko syyllinen internet kielteisine vaikutteineen ja kontrolloimattomine yhteyksineen, vai mikä? On uskallettava kysyä, onko koulu tehnyt kaiken voitavansa tällaisten tapausten ehkäisemiseksi ja niiden jälkivaikutusten hoitamiseksi. Entä mitä myönteisiä mahdollisuuksia kasvulle ja oppimiselle maailman uudenlainen avautuminen tarjoaa? Työelämässä odotukset osaamiselle ja työntekijän jaksamiselle kasvavat jatkuvasti. Ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää myös fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta huolehtimista. Opettajien työn kuluttavuus on tunnustettu tosiasia.

10 12 Opettajan vuosi On tärkeää kiinnittää huomiota jokaisen henkilökohtaiseen jaksamiseen yhtä lailla kuin kouluyhteisön hyvinvointiin. Opettajan ja vanhempien välinen yhteistyö on parhaimmillaan tärkeä voimavara opettajalle, mutta se voi olla myös hankalaa ja henkisiä voimavaroja nakertavaa. Yhteistyölle on löydettävissä monia hyviksi havaittuja toimintamalleja.

11 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 73 Miten varaudut kriisitilanteisiin? Heidi Peltonen Turvallisuuden edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa on laaja kokonaisuus. Sen arkipäiväinen, suurelle yleisölle näkymätön perustyö toteutuu huolenpitona ja oppimisen tukena koulujen ja oppilaitosten arjessa, eri ikäryhmien välisissä kohtaamisissa, huolten tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa. Se näkyy myös tavassa ratkaista yhdessä elämiseen liittyviä väistämättömiä ristiriitoja ja ongelmia. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten koulusi voi koota oman turvallisuuskokonaisuuden. Suunnitelmat turvallisuuskansioksi Turvallisuuden edistäminen ja erilaisiin kriisitilanteisiin varautuminen on osa koulun ja oppilaitoksen perustehtävää. Turvallisuuden edistämisen kokonaisuuteen kuuluu muun muassa arjen turvallisuuskulttuurista huolehtiminen. Turvallisuuskulttuuria edistäviä tekijöitä ovat kaikki myönteistä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukeva toiminta: koulun ilmapiiri, hyvät ja toimivat opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, koulun aikuisten väliset suhteet sekä jatkuvuuteen ja avoimuuteen perustuvat suhteet koteihin ja yhteistyökumppaneihin. On tärkeää, että huomio kiinnitetään osallisuuteen, luottamukseen, oikeudenmukaisuuteen, yhteisvastuullisuuteen ja keskinäiseen huolenpitoon. Turvallisuuteen vaikuttavat myös koulutyön järjestämisen tavat, yhteisön arvot sekä toimintaa ohjaavat selkeät pelisäännöt ja johdonmukaiset menettelytavat. Nämä yhdessä luovat sen perustan, jolle myös toiminta kriisitilanteissa selviytymiseksi rakentuvat. Kun kriisi koskettaa kouluyhteisöä, tarvitaan arjen huolenpidon lisäksi myös paljon muuta tukea. Siksi kriiseihin varautuminen, niiden ennakointi ja niissä toimiminen on yhtä lailla osa koulun ja oppilaitoksen perustehtävää. Tukitoimet edellyttävät moniammatillista osaamista, asioiden yhdessä pohtimista, toimintamallien yhdessä suunnittelua sekä työn- ja vastuunjaosta sopimista. Ennen kaikkea se vaatii sovittujen toimintamallien mukaan toimimista yhdessä tekemistä.

12 Uusi lastensuojelulaki Vuoden alusta tuli voimaan uusi lastensuojelulaki, jolla pyritään suuntaamaan lastensuojelua ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Sitä on esimerkiksi lapselle koulussa ja päiväkodissa tarjottava erityinen tuki. Lapsen hyvinvoinnin edellytyksiä puolestaan lisää kodin ja päiväkodin tai koulun yhteistyö, ja siksi siitäkin on maininta laissa. Koulu-uhkauksista ensimmäinen syyte Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syytteen lappeenrantalaista nuorta miestä vastaan. Nuori väitti internetissä, että lappeenrantalaiskoulu joutuisi marraskuun 13. päivänä samanlaisten tapahtumien kohteeksi kuin Jokela. Miestä syytetään perättömästä vaaranilmoituksesta, josta voi saada sakkoja. 74 Opettajan vuosi Kansallisella tasolla tulisi pyrkiä laatimaan riittävän selkeitä normeja, jotta niiden pohjalta laadittavien suunnitelmien yhteensovittaminen koulun ja oppilaitoksen tasolla on mahdollista. Suunnitelmien sisällöt selkiytyvät, kun niitä tutkitaan rauhassa yhdessä. Toimintaohjeiden yhdistäminen yhdeksi koulun turvallisuuskokonaisuudeksi on mielekästä. Tässä artikkelissa kokonaisuutta kutsutaan nimellä koulun turvallisuuskansio. Samalla korostuvat myös suunnitelmien laadintaan liittyvät perusehdot. Suunnitelmien on oltava riittävän yleisiä, mutta myös riittävän konkreettisia. On siis oltava yhdessä sovittuja työnjaollisia asioita, jotka auttavat toimimaan tarkoituksenmukaisesti yllättävässä tilanteessa. Varmista, että kaikki osalliset ovat mukana Oppilaiden, opiskelijoiden ja kotien perehdyttäminen on tärkeä osa koulun turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien laadintaa. Oppilaat ja opiskelijat ovat osallisia prosessissa, jossa suunnitellaan ja tutustutaan oleellisiin koulun turvallisuusohjeisiin. Opetussuunnitelman tavoitteiden sitominen osaksi oman oppimisympäristön turvallisuuteen tutustumista on mielekästä myös oppimisen näkökulmasta. Perusopetuksessa ja lukiossa on muun muassa turvallisuus- ja hyvinvointiaihekokonaisuudet ja ammatillisessa koulutuksessa työturvallisuusteemat. Terveystieto-oppiaineessa käsitellään terveyden ja turvallisuuden edistämistä ja vaaratilanteissa toimimista, yhteiskuntaopissa yleisiä kansalaisen turvallisuuteen liittyviä teemoja. Jokaisesta oppiaineesta löytyy keskeisiä sisältöjä, jotka voidaan koota tarkoituksenmukaisiksi aihekokonaisuuksiksi. Sekä pelastussuunnitelman että oppilas-opiskelijahuollon suunnitelman tavoitteet edellyttävät, että koulun aikuisten lisäksi myös oppilaat ja kodit tietävät koulun turvallisuuden ja terveyden edistämisen periaatteet ja toimin-

13 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 75 tamallit. Konkreettisia toimintamalleja tulee myös harjoitella yhdessä. Tutustuminen oppiainekohtaisiin turvallisuus- ja työsuojeluohjeisiin tai koulun järjestyssääntöihin, koulun palo- ja pelastusharjoitukset, suojautumisharjoitukset tai kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn liittyvien pelisääntöjen harjoittelu ovat osa aihekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Samalla ne toimivat oman opiskeluympäristön turvallisuusohjeisiin perehdyttämisenä. Paikallistasolla on tärkeä miettiä toimintamallit siten, että ne tukevat koulujen yhteistyötä vaikeissa tilanteissa. Tuen järjestämiseen liittyy myös henkilöstön työterveydenhuollon ja muun tukiverkoston ennakointi. Myös koulun muu henkilöstö, kuten kouluruokailusta vastaavat ja siisteydestä huolehtijat, ovat osa yhteisöä kriisitilanteissa. Henkilöstön selkeä ohjeistus ja etukäteen laaditut muistilistat ja tukiaineistot auttavat muistamaan mitkä asiat ovat tärkeitä, kun puhutaan vaikeista asioista. Ne auttavat opettajia toimimaan tilanteissa, joissa myös he itse ovat kriisin osallisia. Olimme evakuoineet koulun oppilaat lähityöpisteisiin, mutta ilmoittaminen koulun keittäjille unohtui, he ihmettelivät, missä kaikki syöjät ovat tänään. Henkilökunnan yhteistyö saumattomaksi Suunnitelmien läpikäynti yhteistyökumppaneiden kanssa Tarkista, että puhutte samoista asioista samoin käsittein Turvallisuus ja kriisi ovat käsitteinä laajoja ja niiden piiriin voidaan sisällyttää monia asioita. Turvallisuuden edistämistä ohjaava lainsäädäntö, normit ja periaatepäätökset antavat yhden kehyksen, jonka avulla voi tarkastella näitä ulottuvuuksia. Yhteiskunnan elintärkeillä toiminnoilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ylläpidetään yhteiskunnan ja väestön turvallisuutta erilaisissa uhkaavissa tilanteissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on eri ministeriöille osoitettu strategisia tehtäviä näiden toimintojen turvaamiseksi. Elintärkeitä toimintoja vaarantavissa kriiseissä asianomainen ministeriö johtaa ja sovittaa yhteen toimenpiteitä valtioneuvoston periaatepäätöksen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaan muiden ministeriöiden tukemana. Tehtävät liittyvät toimintaan normaali-, häiriö- ja poikkeustilanteissa. Kansalliset periaatepäätökset, lainsäädäntö ja normit määrittelevät hierarkian ja toimintavaltuudet ja velvoitteet minkä mukaan erilaisissa

14 Suomeen monta huippuyliopistoa Sitran mielestä Suomeen pitäisi saada 4 5 kansainvälisen vertailun kestävää huippuyliopistoa. Innovaatioraportissa vaadittiin valtiota keskittymään muutaman huippuyliopiston luomiseen PISA palaa Jyväskylään Vuoden 2006 PISA-tutkimuksen toteutti Helsingin yliopisto, mutta seuraava PISA-tutkimus on jälleen Jyväskylässä. Vuoden 2009 PISAn pääalueena on lukutaito. Kirjauutuuksia: Martti Hellströmin teos Sata sanaa opetuksesta keskeisten käsitteiden käsikirja (PS-kustannus) Timo Montosen teos Verkko-opiskelijan opas kokemuksia kirjoittajakoulutuksesta (Gaudeamus Kirja) 76 Opettajan vuosi kriisi- ja katastrofitilanteissa toimitaan. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, sisäisen turvallisuuden strategia tai läänin ja kunnan tason valmiussuunnitelmat saattavat näyttää koulun arjessa varsin kaukaisilta asioilta. Ne eivät välttämättä suoraan anna konkreettisia työvälineitä ja vastauksia lähiympäristössä tapahtuviin arjen tilanteisiin. Ne määrittelevät kuitenkin toimintavastuut erilaisissa kriisitilanteissa ja muodostavat siten kehyksen lähiympäristön turvallisuuden edistämiselle ja erilaisiin uhkatilanteisiin varautumiselle. Niiden tuntemus on myös tärkeä osa kansalaisen turvallisuustietoja ja -taitoja ja siten osa koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmaa. Koulun ja oppilaitoksen arjessa keskeisiä turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma, koululait ja opetussuunnitelman perusteet ja sen osana mm. oppilas- opiskelijahuollon järjestämistä koskevat periaatteet. Kouluyhteisössä työskentelevien aikuisten maailman tukena ovat myös työturvallisuutta koskevat säädökset. Pelastussuunnitelma Pelastuslaki edellyttää pelastussuunnitelman olemassaoloa. Siinä määritellään muun muassa ennakoitavat vaaratilanteet, toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, poistumis- ja suojautumismahdollisuudet, sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt ja turvallisuushenkilöstö sekä sen varaaminen ja kouluttaminen. Tämän lisäksi muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan ja ohjeet erilaisia ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten. Koulun ja oppilaitoksen pelastussuunnitelman tarkoituksena on auttaa kouluyhteisön jäseniä toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa pelastustilanteissa. Tähän liittyy myös yhteistyömuodoista sopiminen pelastustoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

15 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 77 Oppilashuollon suunnitelma Kaikkien kouluasteiden koululainsäädäntöön lisättiin vuonna 2003 velvoite laatia sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa että kodin ja koulun yhteistyötä ohjaavat tavoitteet ja periaatteet osana opetussuunnitelmaa. Tämä opetussuunnitelmaan kuuluva osio tuli suunnitella yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Koulun oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmissa on kuvattu koulun toimintakulttuurin edistämistä ja arjen hyvinvointia (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) koskevat tavoitteet sekä toteutettava yleinen ja erityinen tuki. Kaikkien koulujen ja oppilaitosten on tullut määritellä toiminta terveen ja turvallisen kouluyhteisön kehittämiseksi sekä työn- ja vastuunjako eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämän lisäksi oppilashuollon suunnitelmassa on oltava selkeä kuvaus siitä, miten kouluyhteisössä toimitaan erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Tällaisia voivat olla mm. poissaolot, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö sekä äkilliset kriisit kuten erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Oppilashuollon suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota myös ongelmien ja vaikeuk sien ehkäisyyn, niiden varhaiseen tunnistamiseen sekä siihen, miten yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki järjestetään kriisitilanteiden jälkeen. Sovi menettelytavat yhdessä muiden kanssa Yhdessä toimiminen ja yhteisten tavoitteiden toteuttaminen onnistuu vain, jos lisäksi tunnemme toinen toisemme työtä ja sitä ohjaavia vastuita ja velvollisuuksia. Siksi aluksi kannattaa selvittää sekä kansallisella että paikallisella tasolla työtä ohjaavat vastuut ja velvoitteet. Kokemusten kautta paperiset suunnitelmat muuttuvat todellisiksi tarinoiksi siitä, miten yhdessä sovitut toimintamallit voivat aidosti tukea yksilön ja yhteisön toimintakykyä kriiseissä. Mikä tärkeintä, kokemukset tuovat esille myös niitä asioita, joita jatkossa tulee tehdä toisin. Suunnitelmat eivät ole itsetarkoitus. Niiden laatimisen tarkoituksena on mahdollistaa yhteinen prosessi, jonka kuluessa samassa yhteisössä työskentelevät ihmiset voivat keskenään sopia menettelytavoista sekä keskinäisestä työn- ja vastuunjaosta. Pelastussuunnitelman ja oppilashuollon suunnitelmien yhteensovittaminen on tärkeää, koska ne sisältävät osin yhteneviä tavoitteita. Kaikkien yhteistyössä mukana olevien on myös tunnettava ne. Oleellinen osa suunnitelmien toteuttamista on sovittuihin toimintamalleihin perehtyminen ja kaikkien

16 Helmikuu Opettajan vuosi Yliopistoille palvelukeskus Yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja hoitamaan perustettiin palvelukeskus. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Opetusministeri Sari Sarkomaa asetti neuvottelukunnan, jonka tehtävä on seurata opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta, ennakoida osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia sekä avustaa opetustoimen henkilöstökoulutuksen vuosia koskevan täydennyskoulutussuunnitelman valmistelussa ja toiminnan laatukriteerien kehittämisessä. yhteisöön kuuluvien, myös lyhytaikaisten sijaisten perehdyttäminen. Jokainen toimintaympäristö on omanlaisensa. Valmiit, ulkopuolelta tuodut toimintamallit voivat auttaa omien toimintamallien kehittämisessä tai rakenteiden suunnittelussa, mutta ne eivät voi korvata yhdessä tehtävää työtä. Kriisien luonteeseen kuuluu, että ne tulevat yllättäen ja usein ne ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä ole voinut juuri sellaisenaan ennakoida. Kriisissä on aina jotain vanhaa ja jotain uutta. Tärkeä haaste suunnitelmien laatimisessa on sopia riittävä, mutta ei liikaa ohjaava tapa kuvata haluttuja menettelytapoja. Liian tarkat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat voivat jopa haitata tarkoituksenmukaista toimintaa estämällä tai rajoittamalla tilannekohtaisten ratkaisujen tekoa. Ensisijaisten ohjeiden on mahduttava A4- kokoiselle paperille. Tämän lisäksi voi olla erilaisiin tilanteisiin kuvattu jatko-ohjeita tai tukiaineistoja. Jotkin toimintamallit edellyttävät yhdessä harjoittelua. Suunnitelmien päivittäminen on osoittautunut tärkeäksi jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä esimerkiksi kouluja ja oppilaitoksia jopa kuntia yhdistettäessä. Säännöllinen päivittäminen on hyvä sitoa esimerkiksi koulun vuosittaisen suunnitelman yhteyteen. Tämän lisäksi toimintamallien päivitys tulisi tehdä aina, kun koulun tai oppilaitoksen toiminnassa tai henkilöstössä tapahtuu keskeisiä muutoksia. Paikallisella tasolla tärkeäksi on koettu se, että kunnan tasolla on tietyt yhtenevät peruslinjaukset, joita muokataan vain koulujen ja oppilaitosten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaan. Tämän periaatteen tekee ymmärrettäväksi se, että toimijat ovat kunnan tasolla usein yhteiset. Myös lähekkäin sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten eri toimintapisteiden väliset yhteydet sekä yhteydet koulutuksen järjestäjään on sovittava etukäteen, sillä tieto yhdessä oppilaitoksessa tapahtuvasta tilanteesta kulkeutuu nopeasti muihinkin oppilaitoksiin. Mitä vähemmän turhaa vaihtelua toimintamalleissa on eri oppilaitosten välillä, sitä paremmin ne ohjaavat toimintaa tositilanteissa. Suunnitelma oli, mutta sitä ei ehtinyt lukea

17 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 79 Kriisi tulee aina yllättäen. Kaikkeen ei voi varautua. Kaikkiin kriiseihin ei voi tehdä etukäteissuunnitelmaa, ja ei tarvitsekaan Suoritettiin riskien arviointi koulun eri työskentelypisteissä Harjoiteltiin käytännössä pelastuslaitoksen johdolla mm. poistumista koulutiloista Järjestettiin opettajille ja henkilökunnalle EA-koulutusta Jaettiin kirjallista materiaalia kriisin varalta Mieti, minkälaisesta kriisistä on kysymys Oppilashuollon yksi keskeinen tavoite on tukea yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilymistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Tähän liittyy myös tietämys erilaisten kriisien luonteesta. Ymmärrys siitä, että kriiseihin liittyvät reaktiot ovat terveen mielen terveitä reaktiota turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa, auttaa ymmärtämään myös sitä, miksi kriisityötä tarvitaan. Kriisityyppien jako perustuu ihmisen biologispohjaisiin, automaattisesti laukeaviin keinoihin suojautua erilaisissa rasitustilanteissa. Niiden tuntemus auttaa ymmärtämään sitä, miksi kriisityössä tarvitaan erilaisia tukimuotoja. (Palosaari 2007.) Kehityskriisit ovat normaaliin kehitykseen ja elämänkulkuun liittyviä, myönteisiäkin tapahtumia, jotka kuitenkin koskettavat ihmisen mieltä. Elämänkriisit eroavat edellisestä siten, että ne ovat erilaisia elämänkulkuun kuuluvia, pitkäkestoisia rasitustilanteita, joita ei satu kaikille. Tällaisia kasaantuvaa stressiä aiheuttavia asioita voivat olla esimerkiksi vakavat sairastumiset, uupuminen, koulussa pitkään jatkuva homeremontti, henkilökunnan ihmissuhteet tai koulujen olemassaoloon tai lakkauttamiseen liittyvät kysymykset tai systemaattisen kiusaamisen kohteeksi joutuminen. Koulun kiusaamisen ehkäisyä koskevat suunnitelmat asettuvat toivottavasti aivan uuteen valoon, kun ymmärrys esimerkiksi siitä, että kiusaaminen on yksilölle vakava elämänkriisi, lisääntyy. Äkillinen kriisi on tapahtuma, joka on odottamaton, epätavallisen voimakas ja luonteeltaan sellainen, että tuottaisi huomattavaa kärsimystä lähes kenelle tahansa. Koulun näkökulmasta tällaisia äkillisiä kriisejä voivat olla esimerkiksi erilaiset onnettomuudet ja vaaratilanteet koulussa, oppilaan tai opettajan kuolema, vakava sairastuminen, koulun ulkopuolella tapahtuva onnettomuus, jossa menehtyy koulun oppilaita tai aikuisia.

18 Kunnissa kytee kielikatastrofi Opettaja-lehden mukaan kymmenet kunnat lopettivat lukuvuonna jonkin vapaaehtoisen kielen opetuksen, ja jopa 369 kuntaa tarjoaa pitkäksi kieleksi enää vain englantia. Lehden keräämiä tietoja uutisoitiin useissa medioissa ja asiaa käsiteltiin pääkirjoituksissa. Suomessa on vain kaksi kaupunkia, Helsinki ja Lahti, joiden alueella on mahdollista opiskella pitkänä A-kielenä jotain seuraavista: englanti, saksa, ranska, ruotsi tai venäjä. 80 Opettajan vuosi Sovi muiden kanssa, mitä tukea annetaan Erilaiset kriisi- ja reaktiotyypit vaikuttavat myös siihen, millaista tukea tarvitaan ja tarjotaan. Osa tukimuodoista on niitä, joita kuka tahansa meistä voi lähimmäiselleen antaa, kuten lähellä olo, kuuntelu ja lempeä kosketus. Koulun arjessa tämä tarkoittaa herkkyyttä kohdata oppilas ja opiskelija tai koulun aikuinen, jota kriisi on koskettanut. Osa tukimuodoista on ammatillisesti vaativaa työtä, johon tarvitaan erityisosaamista joko kouluyhteisön sisällä tai sen ulkopuolelta. Lainsäädännöstä ja normeista lähtevät velvoitteet: ohjaaminen yksilön tarvitseman tuen piiriin tai työn- ja vastuunjaosta päättäminen saavat sisältönsä niiden inhimillisten elämäntilanteiden kautta, joihin tuen tarjoamisessa joudutaan vastaamaan. Kollektiivisissa, koko kouluyhteisöä koskettavissa kriiseissä yhteydet ympäröivään yhteisöön ja vuorovaikutus kotien kanssa nousevat tärkeiksi asioiksi. Yhteistyön merkitys koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa korostuu. Aiemmat yhteistyöverkostot ja yhteydet auttavat myös vaikeiden tilanteiden läpikäymistä yhdessä. Suomessa on kansainvälisen tarkastelun mukaan ainutlaatuinen kriisityöskentelyä tukeva viranomaisverkosto. Suomalaisen selvityksen mukaan suurimmassa osassa kuntia on kattava kriisityöntekijöiden verkosto joko niin, että kunnassa toimii oma kriisityöryhmä, tai palveluja tuotetaan ostamalla. Myös laaja ja vakiintunut kansalaisjärjestöjen toiminta on osa suomalaista kriisityön perinnettä. Koulun arjessa oppilas- ja opiskelijatyöryhmä toimii yhdessä opettajien kanssa. Koulujen ja oppilaitosten kriisityöryhminä toimii yleensä oppilashuoltoryhmä tai osa sitä. Koulun kriisiryhmän tehtävänä on organisoida yhdessä koulun rehtorin kanssa toimintaa äkillisissä kriisitilanteissa. Se huolehtii ensisijaisista tuen tarpeista ja välittömän henkisen tuen järjestämisestä kriisin alkuvaiheissa. Kriisiryhmän jäsenet arvioivat myös ulkopuolisen tuen tarpeen

19 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 81 kaikissa vaiheissa ja hoitavat yhteydenpidot esimerkiksi kunnan kriisityöntekijöihin, poliisiin ja seurakuntiin. Tärkeä osa koulun oman oppilashuoltoryhmän työstä liittyy erityisesti kriisitilanteen jälkeisen tuen tarpeen määrittelyyn ja tukemiseen. Toiminta kohdistuu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa silloin sekä koko yhteisön voimavarojen palauttamiseen ja ylläpitämiseen että jokaisen koulussa olevan yksittäisen henkilön tarvitseman tuen varmistamiseen. Kriisiryhmän tehtävänä on toimia kriisityön asiantuntijoina ja koordinoijana. Ryhmä huolehtii myös toimintamallien päivityksestä ja tarvittavien muutosten tekemisestä, perehdyttämisestä ja yhteydenpidon jatkuvuudesta yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan arviointi on tärkeä osa prosessia. Varmista, että jokainen tietää, kuka toimii johtajana Hätätilanteissa välttämättömän ensisijaisen toiminnan jälkeen johtovastuu toiminnasta siirtyy aina joko pelastustoimelle tai tilanteen luonteen mukaan poliisille. Koulun kriisitilanteiden johtamisesta vastaa edellä mainittua lukuun ottamatta aina koulun rehtori tai hänen sijaisensa. Hän johtaa toimintaa yhdessä sovittujen henkilöiden kanssa ja vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta. Kriiseihin varautumiseen liittyy myös ymmärrys siitä, että johtovastuut ovat kriisitilanteissa selkeästi määritellyt ja suostuminen kuriin on selviytymisen ja turvallisuuden palauttamisen näkökulmasta tärkeä osa yhteisön toimintaa. Johtajuuden tärkeitä haasteita on huolehtia ja tukea koulun aikuisten toimintaa, jotta he vuorostaan voivat tukea oppilaita ja kohdata kotien huolet. Sekä koulun johtajan että koulun aikuisten rooli on kriisitilanteissa raskas. Siksi on hyvä suunnitella etukäteen myös tukiverkostot ja työparit, jotka voivat tukea toisiaan varsinkin pitkään jatkuvissa tilanteissa. Riittävien sijais- ja varajäsenketjujen huomioon ottaminen on osoittautunut tarpeelliseksi. Myös lähikoulujen ja oppilaitosten tukiverkot voivat olla apuna. Yläkoulun rehtori oli virkavapaalla ja vararehtori vielä kotona. Alakoulun rehtori kuuluttaa yläkoulun väelle: Huoli, onko yläkoulun rehtorille sattunut jotain? Johdon on opittava toimimaan median kanssa. Varaudu kaikkeen.

20 Yhteinen koulukieli Kotikielen käyttäminen oppitunnilla käynnisti laajan keskustelun mediassa, kun inkeriläinen paluumuuttaja ja hänen venäläinen vaimonsa kritisoivat julkisuudessa koulun ohjeita, ettei oppilaan tulisi käyttää muuta kuin suomea oppitunneilla, muissa opetustilanteissa ja ruokatunnilla. Helsingin opetusvirasto kielsi Mellunmäessä sijaitsevaa Laakavuoren ala-astetta rajoittamasta oppilaittensa äidinkielen puhumista oppitunneilla. Lukiolaiset uupuneita Suomen lukiolaisten liiton ja Stakesin tutkimuksen mukaan joka kymmenes lukiolainen kärsii kouluuupumuksesta. Uupuneet lukiolaiset kokevat muita useammin jäävänsä ilman tukea. Kouluterveydenhuolto tukee kohtuullisesti hyvinvoivaa enemmistöä, mutta pahoinvoiva vähemmistö voi jäädä yksin. 82 Opettajan vuosi Laadi tiedottamisen periaatteet Koulun johdon selkeä tiedotusvastuu ja viestintätilanteessa toimiminen on tärkeä osa kriisitilanteessa toimimista. Sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän näkökulmasta vastuuhenkilöistä ja sovituista toimintamalleista kiinni pitäminen on tärkeää. Myös aloitteellisuus, viiveettömyys ja tiedottamisen oikea-aikaisuus ovat tärkeitä asioita. Avoimuus ja tosiasioissa pitäytyminen ovat tiedottamisen lähtökohtia. Niitä ohjaavat vastuuntunto ja eettiset periaatteet. Mitä vaikeampi tilanne on, sitä tärkeämpää se, että säilytetään inhimillinen, kaikkia osapuolia hienotunteisesti huomioon ottava asenne. Kouluissa ja oppilaitoksissa tärkeimmäksi haasteeksi nousee lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen ylläpitäminen ja heidän suojaamisensa kriisitilanteessa. Ymmärrys siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kriiseissä, auttaa myös ymmärtämään, miksi sokkivaiheessa olevaa ihmistä, erityisesti lapsia, on suojeltava ulkopuolelta tulevilta häiriöiltä, esimerkiksi medialta. Mediaa ei tule kuitenkaan pitää vain uhkana kriiseissä. Joukkoviestimet, kuten paikallislehti tai -radio, on usein myös se tuki, jonka avulla koteihin ja yhteisöön välitetään tärkeää tietoa laajemmasta, koko yhteisöä koskevasta kriisitilanteesta ja siitä, mistä ihmiset löytävät tarvitsemansa avun. On tärkeää, että sekä koulun aikuiset että oppilaat ja heidän kotinsa ovat tietoisia siitä, mitä tiedottamisen periaatteita koulu noudattaa erilaisissa tilanteissa. Monikulttuurinen ympäristö tuo mukanaan uusia haasteita käsitellä onnettomuuksia ja kriisejä. Kulttuurisen ymmärryksen haaste on osa koulun arkea myös kriisitilanteiden kohtaamisessa. Tiedottamisen yhteydessä joudutaan usein myös kertomaan suruviestejä. On tärkeää, että koulussa on myös näitä tilanteita varten ennalta suunniteltuja toimintamalleja ja konkreettisia aineistoja varattuna tilaisuuksien jär-

21 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 83 jestämiseksi. Monikulttuurisessa koulussa on varauduttava suruviesteistä tiedottamiseen sekä oppilaiden että heidän kotiensa kohdalla jokaisen uskonnollista tai kulttuuritaustaa kunnioittaen. Tiedottamista auttaa se, että koulussa on valmiiksi mietitty tiedottamiseen liittyviä kysymyksiä ja laadittu ennakoitavissa olevia tilanteita varten valmiita tiedotuspohjia tai lyhyitä listoja muistettavista asioista. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että etukäteen on mietitty erilaisia tiedottamistapoja ja sitä, ovatko yhteystiedot ajan tasalla. Vain kännyköiden varaan suunniteltu tiedottaminen kaatuu usein siihen, että linjat menevät tukkoon varsin nopeasti. Suunnitelmien päivittämisessä juuri toimintatapojen ja yhteystietojen tarkistaminen on osa toimintakyvyn ylläpitoa tukevaa ennakointia. Käsitykset kuolemasta ja suhtautuminen kuolemaan vaihtelevat suuresti eri uskonnoissa ja maailmankatsomuksissa. Samoin suremisen merkitys ja surun ilmaiseminen vaihtelevat. Taustalla on lopulta samankaltaiset ongelmat kuoleman tuottaman hämmennyksen edessä. 1. Tiedotus rehtorille 2. Koulun kriisiryhmä kokoontuu 3. Valitaan yhteyshenkilö tiedotusvälineitä varten (yleensä rehtori) 4. Yhteys kotiin (koti määrittelee menettelytavat ja sen miten asiasta kerrotaan) 5. Tiedotus opettajille ja muulle henkilökunnalle 6. Tiedotus opiskelijoille 7. Jatkoyhteydet kotiin Henkilökunnan yhteisöllisyys nousi tärkeäksi tekijäksi. Ensin aikuiset tietoiseksi kriisistä. Auta / pelasta / tue oppilaita tiedota nopeasti hanki yhteistyökumppaneita

22 Yli 70 uhkausta Opettaja-lehti uutisoi, että kaikkiaan 40 kuntaa ja 64 koulua tai oppilaitosta on saanut uhkauksia, jotka ovat viitanneet Jokelan marraskuisiin tapahtumiin. Lehden mukaan uhkailua on ollut netissä ja kasvokkain, luokkaan on tullut nimettömiä kirjeitä ja pulpettiin piirrettyjä tai taululle kirjoitettuja viestejä. Kirjauutuuksia: Anja Riitta Lahikaisen, Raija-Leena Punamäen ja Tuula Tammisen teos Kulttuuri lapsen kasvattajana (WSOY) Leena Mannström-Mäkelän ja Kirsi Saukkolan teos Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja kaaoksesta arjen hallintaan (Gaudea mus Kirja) Marja-Riitta Vainikkalan ja Marja-Liisa Kaltilan teos Sanasta kuvaksi kuvasta sanaksi (Kansanvalistusseura) 84 Opettajan vuosi Hakeudu tarvittaessa koulutukseen Jokelan koulukeskuksessa marraskuussa 2007 tapahtunut tragedia vaikutti jokaiseen suomalaiseen. Erityisesti se kosketti uhreja, läheisiä, silminnäkijöitä ja muita osallisia. Se vaikutti myös koettuun yhteisölliseen, yleiseen turvallisuuden tunteeseen ja mielikuvaamme suomalaisesta koulusta ja oppilaitoksesta. Useat koulut ja oppilaitokset pohtivat tapahtuneen jälkeen omaa valmiuttaan toimia vastaavassa äkillisessä kriisitilanteessa. Jokelan tapahtumien jälkeen Suomessa alettiin suunnitella turvallisuuteen liittyvää koulutuskokonaisuutta koulujen ja oppilaitosten työn tueksi. Koulutuksen suunnittelu tapahtui laajassa yhteistyössä. Opetusministeriön ohjausryhmään kuuluivat sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen, lääninhallitusten, Kuntaliiton, Suomen rehtoreiden ja OAJ:n edustajat. Yhteistyön tuloksena käynnistyi helmikuussa 2008 koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja kriisitilanteisiin varautumista käsittelevä koulutuskokonaisuus, joka ensin toteutettiin yksipäiväisenä koulutuksena eri puolilla Suomea. Koulutus toteutui suomen- ja ruotsinkielisenä. Tavoitteena oli, että koulutukseen osallistuisivat rehtoreiden, opettajien ja koulun muun henkilöstön lisäksi myös koulujen ja oppilaitosten yhteistyökumppanit. Kaikissa 14 koulutuksessa mukana oli sekä pelastustoimen, poliisin, seurakuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edustus. Syksyllä 2008 koulutus tulee jatkumaan pitkäkestoisempana koulutuksena, jonka tavoitteena on konkreettisesti tukea koulujen ja oppilaitosten valmiuksia turvallisuuden edistämisessä ja kriisitilanteisiin varautumisessa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena oli tarjota välineitä kouluissa ja oppilaitoksissa edellytettyjen suunnitelmien laatimiseen ja kriisien merkityksen ymmärtämiseen. Näiden kaikille yhteisesti toistuvien osioiden lisäksi koulutuk-

23 Miten varaudut kriisitilanteisiin? 85 seen sisältyi myös eri paikkakunnilla paikallisista kokemuksista kertova osuus, jonka avulla oli mahdollista kuvata erilaisiin todellisiin kriisitilanteisiin liittyviä onnistumisia ja oppimisia. Koulutuksen tärkeintä antia ovat olleet tähän mennessä ne rehellisesti ja avoimesti kuvatut esimerkit, joissa koulujen rehtorit ja opettajat ovat kertoneet omassa kouluyhteisössään tai oppilaitoksessaan tapahtuneita kriisejä ja sitä, miten silloin toimittiin. Tässä artikkelissa olevat lainaukset ovat juuri näitä koulutukseen osallistuneiden omia kokemuksia. Suunnitelma joskus tehty joskus käyty läpi. Henkilökunnalla lukuvuoden aikana paljon yhteistyötä ja yhteisiä projekteja, joten työnjako on muodostunut kohtuullisen selväksi. Puuttuu kuitenkin todelliseen kriisiin valmistautuminen. Kriisi tuli yllättäen, kansiota ei löytynyt, piti toimia. Äkillinen kriisi on aina odottamaton, yllättävä ja toimimme silloin parhaamme mukaan. Kriisikoulutus on opettanut kolutukseen osallistuneille ymmärrystä ja armollisuutta oman toiminnan arvioimiselle kriisitilanteen jälkeen. Samoin jo toteutunut koulutus on käytännön esimerkkien kautta vahvistanut uskoa siihen, että myös etukäteen valmistautuminen, suunnitelmien ja turvallisuuskartoitusten laatiminen on tärkeää. Turvallisuuden edistäminen on yhteistä työtä. Lähteet Hjelt-Putilin, P Turvallisuutta viestinnällä. Kommunikaatio haastavissa asiakas- ja palvelutilanteissa. Helsinki: Edita. Hynninen, T. & Upanne, M Akuutti kriisityö kunnissa. Nykytila ja kehittämishaasteet. Raportteja 2. Helsinki: Stakes. Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten kriisityön kehittämiseen Aiheita 43/1997. Helsinki: Stakes. Nurmi, L Kriisi, pelko, pakokauhu. Persona Grata. Helsinki: Edita. Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto Työryhmämuistio. Opetusministeriö. Palosaari, E Lupa särkyä. Kriisistä elämään. Helsinki: Edita. Peltonen, H. & Laitinen, K Oppilashuolto. Teoksessa Opetuksen tuki esi- ja perusopetuksessa. Opetushallitus. Peltonen, H Turvallisuus ja hyvinvointi. Teoksessa M.-L. Loukola (toim.) Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Opetushallitus. Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten Työryhmämuistio 2002:27. Helsinki: Opetusministeriö. Turvatyöryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita 2000:20. Opetusministeriö.

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vastuut ja velvoitteet 26.11.2008. opetusneuvos Pia Kalkkinen Opetushallitus

Kriisitilanteiden vastuut ja velvoitteet 26.11.2008. opetusneuvos Pia Kalkkinen Opetushallitus Kriisitilanteiden vastuut ja velvoitteet 26.11.2008 opetusneuvos Pia Kalkkinen Opetushallitus 1 Kriisityö arjessa Yhteinen kriisin määritelmä 2 itsemurhat/itsemurhauhkaukset vakava tapaturma perhetilanteet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO 3.12.2014 Kaija Lajunen & RiiAa Ala- Luhtala Tunne- ja turvataidot osaamiseksi - hanke Lajunen & Ala- Luhtala 3.12.2014 1 TUNNE- JA TURVATAITOJA

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Marjo Kolehmainen Preventiimitapaaminen, Jyväskylä 21.5.2015 Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa Keihäslahden esiopetuksen ja Kurun PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 Ryhmät: Vanamot (Keihäslahti) Naavat (Kurun päiväkoti) 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KRIISITILANTEISIIN VARAUTUMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA

TURVALLISUUS JA KRIISITILANTEISIIN VARAUTUMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA TURVALLISUUS JA KRIISITILANTEISIIN VARAUTUMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUS Turvallisuuden ylläpitäminen kouluissa ja oppilaitoksissa sekä varautuminen vaara-

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi

Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Matti Waitinen Rehtori, FT, KM, MofS Helsingin Pelastuskoulu Mikä ihmeen turvallisuusviestintä? Turvallisuusviestintää

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015. Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015. Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan ammattijärjestö OAJ työelämäasiamies 158 Pienempi opetusryhmä = lapsen, nuoren parempi elämä 10-15 vuoden aikana tehdyt

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot